Vapaus, February 28, 1927

              gJUKKIEN MAIl!n^ YHTEISRiOSTAMÄAN I ITQLÄISpiE^ JA TA]X)NIH>IKAiN KÄSim
Työväed vapautus tapahtqii
vain seu itsensä kautta!
Ysm alb^J^styneena^^
voi iyoVäienluokka voitfeal
No. 24 — 1927 Federated Pressin jäaen Maanantaina, helm&>^ 28 p;nä—-Monday, Feb. 28 Member The Fed^ated Dreaa XI VuOSJk. VqL XI
Harjoiltaan il meistä petosta
ANNETAAN HOUKUTTELEVIA LUPAUKSIA, JOITA EI KYETÄ
TÄYTTÄMÄÄN
Kaivostyöläisten maa-hantuottaminen
Montreal. — Canadian Pacific
rautatien voitot riippuvat suuresti
m&an asutuksen lis$äntyjnisestä ja
uusien siirtolaisten hankkimisesta.
KuijeitaraaUa siirtolaisia lisäänty-
\-ät yfatiötr laivaliikfenteestä saadut
tulot. Samoin ansaitsevat yhtiön
rautatiet äiirtolaisten määräpaikkoi­hin
' kuljettamisesta lisätuloja, Yh-tiöilii
pn edelleen -myytävänä länsi-maakanniBsa
maanviljelykselle kel­vollisia
maita, jotka se on saanut
naaan haUltukselta-ilmaiseksi. Kaik­ki
nämä seikat vaativat yhtiön toi­mimaana
siirtolaisten hankkimiseksi
tähän laaahan, sillä jokainen uusi
siirtolainen lisää tuntuvasti yhtiön
voktoja. •
Canadian Pacific pitääkin liitto­hallituksen
siirtolaisministeriön suo­siollisella
avustuksella yllä sijuren-moista
siirtolaisosastoa. Tämän osas­ton
"^'tt^iitävanä on levittää tistoja
Canadasta ja yllyttää europalaisia
matkustamaan • tähän maahan. Ca­nadan
hallitus lainaa erikoista huo­miota
brittiläisten siirtolaisten tän-netuottamiseen.
Lisäksi on kansal­lisella
rautatiejärjestelmäUä huo­mattavan
voimakas järjestö siirto­laisuuden
kiihottamiseksi. Hallituk­sen,
.virallinen politiikka on työväen-järjeiötojen
vaatimuksesta kohdistu­nut
maanviljelijäin ja maanviljelys-työfälsten
sekä talouspalvelijain
maahantuottamiseen. Vieläpä lap­siakin
tuotetaan Englannih orpoko­deista
kaikkein- rtunnottomimpien
maanviljQlijdideh . riistettäväksi.
Jotkut näistä l>bikasista ovat teh­neet
itseinurhan, kun elämä on käy-nyfc-
iperfe -«'STih^^
työnantajan huollossa.
Liikaväestö EnglannUta
Yhtäältä kaipaavat tämän maan
kapitalistit mahdollisimman suurta
riistettävien, joukkoa; toisaalta taa­sen
• haluavat-. Suurbritanniaij valti­aat:
..«Eip^i^ua ; liikaväestöstä, mikä
on. ufaji^rana vaarana kapitalisti­sen
ybfceiskunnan säilymiselle. Eng-lanniig$
a oh" xiiihe äikoiiia kapitalis­tinen,
tuotannon säiraukden ja krii­sien
johdosta tullut' normaaliseksi
jniijoonainen työttömien joukko. Se
on vaativainen ja työttömyysavus­tukset
nielevät' huomattavan mää­rän
valtion tuloista. Täistä syystä
ovat 3iirtoiciintien ja Englannih hal-litukget
ryhtyneet yhteistoimintaan
' sRrtoIaisaudeh edistämiseksi kaik­kiin
siirtokuntiin, matta etupäässä
Canadaan.
Tässä, touhussa menetellään si­ten,
että siirtolaisia kehotetaan siir-.
tymään_ Englannista tänne maanvil­jelykseen,
ja - tekemäiin sen maan­viljelijöinä.
Tätä varten on Eng­lannissa
-muodon vuoksi" perustettu
kaikenlaatiiinia tilapäisiä yrityksiä,
joissa . •öeoilisuustyöläifiille * opete­taan
Iyhye.ssä ajassa. maanviljelyk­sen-
alkeeU jotta^e voivat sen jäl­keen
siirtyä maasta pois maanvilje­lijöinä.
Käitä hjrväksyttyjä "maan-yill^
yssiirtoIaiBia" avustetaan ' vie|ä
halvemmalla kyydillä meren -ylil Ön
ilmeiseni selvää, että suurin osa
näistä, "maanviljelijöistä ja maan-viljelystyöläisistä"
sortuu teöllisuus-työlätotenväira-
armeiaan, useimmil­la
tähän maahan tulijoilla kun ei
ed^s ole, Tcaauviljelyksen äl^miseen
taryittayaa; pääomaa, eikä Canadan
bäliitujadcaaa; auta ihan puilla jpal-jailla
olevaa miestä.
Hoakattelevat ja petolliset ^
ilmotnkset : \
Canadian Pacific rantatie, sa­moin
kuin erinäiset laivayhtiöt, har-jottaa
suurenmoista reklaamia Eng­lannissa.
Sen painattamissa keho­tuksissa
pyydetään matkustamaan
Canadaan -ja "osallistumaan sen
k a n s a l l ^ ^ vaäraudesta'^ Edel­leen
vakautetaan: "Työnsaanti taa­taan."
*'Cacada on tie riippumat-tociuuteen
ja menestykseen." "Hy­vät
paikat." ^'Canadian Pacific rau­tatiellä,
on paikkoja avoinna." Vaik­ka
samaan aikaan sadottaln C. JP.
Hat palveluksessa'olleita miehiä on
toimettomana Winnipegissä j a muis­sa
kaupungeissa vijjankuljetixksen
päätyt^ä.
Eaildd n ä ^ ^^makautnkset : ovat
asiallisesti petosta. Onhan tiettyä,"
että- maassa saa -aina tehdä työtä,
mutta useimmissa tapauksissa ihan
nimellisellä palkalla, joten mainin­ta
hj-vistä palkoista ei pidä paik­kaansa.
Canadan poliisioikeuksien
asiakirjat todistavat edelleen miten
huomattavat joukot brittiläisiä ja
ammattitaidottomia työläisiä on
sortunut kulkureiksi "tiellä menes­tykseen
ja itsenäisyyteen" pyrkies­sään
."osallistumaan kansallisesta
.vauraudesta.". Mikä pitää paikkan­sa
brittiläissyntyisten työläisten
värväämiseen ja menestykseen näh­den
tässä maassa, pitää myös paik­kansa
muiden kansallisuuksien työ­läisiin
nähden.
Cai^adan työläisten ei tietenkään
tule vastustaa työläisten vapaan
maasta toiseen siirtymisen soikeutta,
vaan Canadan hallituksen harjotta-maa
petollista siirtolaisten tähän
maahan houkuttelemista, sillä uiaan
hallitus on yhteistoiminnassa C. P.
R:n ja C. N. -R:n kanssa.
Lewis kalahtelemassa
hiiliparoonien
suosiota
Miami, Florida. United Mine
Workers-unioh presidentti, John L.
Lewis, joka johtaa nimittämäänsä
uniovirkailijain komiteaa neuvotte-lif!
ssa kaivoskapitalistieh kanssa uu­sista
palkka- ja työehdoista, lausui
sanomalehtämiehille, että I J . J V I . W:n
virkailijat tulisivat hylkäämään
mahdollisen lakkoavustuksen tarjo­uksen
. KommunisHsglta ;Kansainvä*
liseitä iäi Venäjäii ^^laisiitä. (Kii^
ten jo kerrottu, palkkaneuvottelut
ovat rauenneet. tuloksetta, joten hii-iehkaivBJain
lakko huhtjk. 1 päivä
esiintyy vakaVana mahdollisuutena.)
.Lausuntonsa Lewis antoi tarko-tuksella
vakuuttaa kokoontuneille
kaivosperfapille, että " United Mine
Worker3-liiton nykyiset johtajat
ovat- heille, ystävällisiä sadanprosen-tin
miehiä. Lewis rehentelee sillä
seikalla, €tta hän: johtaa punaisten
vainoamista A. F. Lussä eikä yksin­omaan
kaivajien uniossa.
Toisena sangei> hyvänä syynä lau­sunnolle
on se seikka, että jos Yh­dysvalloissa
puhkeaa yleinen peh-meänhiilenkaivajain'
lakko, niin;en­nustetaan
• sen muodostuvan myös­kin
katkerammaksi kamppailuksi
mitä tähän saakka on vielä tunnet­tu
tässä maassa. Sillä hiilenkaiva-jain
unio joko miirskataan tässä
voimankoetuksessa taikka se kes­tää
ja pakottaa isännät peräänty­mään.
Ja hiilenkaivajat tietävät,
että Neuvosto-Venäjän työläiset an­toivat
yli $5,000,000 avustusta
Englannin hiilenkaivajille \7ime
vuonna. Kaiken mahdollisuuden va­ralta:
LeWi3 yrittää jo etukäteen
kääntää : kaivajainkin mielet" pois
sellaisesta ajatuksesta, että he voi­sivat
ottaa vastaan, avustusta kom-munisteilta^
—- Lewis ei nähtävästi
tiedä, että samaa yritettiin tehdä
Englannin kaivajille,- mutta siitä
huolimatta he tunsivat pettämättö-mästi
solidaarisuuden siteet Venä­jän
työväestön kanssa. — Työm.
KUUSI IHMISTÄ KUOLLUT
JUNARIKOSSA MEK­SIKOSSA
Ottawa. - T - "VVinnipegiläinen työ-väenedustaja
A. A. Heaps kiinnitti
alahuoneen huomiota tietoon, että
British Empire Steel Corporation
(Eesco) on tuottanut kaivostyöläiää i
Englannista. Nyt nämä työläiset
vaativat heidän takaisin lähettämis­tään
sen perusteella, että heidät on
tuotettu maahan petollisten esitys­ten
perusteella. Heaps tahtoi tietää
onko hallitus tutkinut asiaa^-
Työasiain ministeri Peter Heenan
selitti vastauksessaan, että maassa
on tarpeeksi työvoimaa kaivbstöitä
varten ja että hän pyytää siirtolais-ministeriä
ilmottaniaan asiasta siir-tolaisvirkailijoille
Englannissa,
Toinen winnipegiläinen työväen-edustaja
J. S. Woodsworth puuttui
myös asiaan, tiedustellen eikö halli­tuksella
ole mitään keinoa tämän
maan työläisten suojelemiseksi maa-hantuotcttua
työvoimaa vastaan.
Kun hallituksen taholta ei asiaan
vastattu ja Woodsworth halusi vas­tausta,
niin sääsi puhemies asian
olevan päiväjärjestyksestä poikkea­van,
selittäen, että se tulee esittää
välikysymyksenä hallitukselle tavan­mukaisessa
järjestyksessä.
^tatoimet
Mexipö City. -— Rautatievirkaili­jat
ilmottivat perjantaina, että
kuusi henkUÖä oli saanut surmansa
ja kahdefc^sta viiteentoista louk­kaantunut
rikossa, mikä tapahtui
Tampico-Monterey matkustajajunal­le
noin 72 mailin etäisyydessä Tam-picosta.:
Surmansasaaneissa oli kol­me
miestä, yksi nainen ja kaksi
poikaa. , -
PITKÄ VANKILATUOMIO
Ykä pisimmistä vankilatuomioii^-
ta, mitä milloinkaan on langetettu,
annettiin v. 1893 Tulban, Espan-pan,
pormestarille, kun hänet ha­vaittiin
syylliseksi 217 virallisten
asiaTdijoJen väärentämistä koske­vaan
syytökseen. Hänelle tuomit­tiin
yhteensä 2,683 Tnotta~ vankeut­ta.
New York. — New York World
paljastaa Yhdysvaltain hallituksen
sodan Nicaraguan laillista liberaa­lista
hallitusta ' vastaan , avoimeksi
sodaksi konservatiivieri puolesta.
Sen jälkeen, kun _ konservatiivisen
puolueen jäsenet olivat toimittaneet
vallankaappaiiksen, färjegti Diaz
JiaJlitukseiu; " 3 ^ ^
kuun 11 päivänä.' Muutaman päi­vän
perästä antoi Yhdysvaltain hal­litus
tunnustuksensa tälle kapina-hallitukselle,
^Mari-Iskuun 18,^ päi­vänä
oli presidentti Diaz ehtinyt
pyytää Yhdysvaltain hallitusta suo­jelemaan
» kansalaistensa • "henkeä ja
omaisuutta".
Joulukuun; 8 päivänä ilmotettiin,
•että hallitus. on lähettänyt viisi so­talaivaa
"suojelemaan". Kymmcr
nen päivää' myöhemmin" seiltti Diaz,
että ellei han saa Yhdysvaltain
apua, niin hänen hallituksensa ku­kistuu.
Tämän jälkeen ryhtyivät
Yhdysvaltain sotavoimat perusta­maan
Nicaragruassa ''puolueettomia
alueita".
' Vuoden lopussa selitti president­ti,
että hallitus ei tahdo avustaa
kumpaakaan taistelevaa puolta, mut­ta
siitä huolimatta - julistettiin tam­mikuun
4 päivänä amerikalaisten
joukkojen suojelevan oikeuksia ka­navan
rakentamiseen Nicaräguassa.-
Seuraavana päivänä poistettiin asei-!
den vientikielto, selittäen toimenpi­teen
ehkäisevän Diazin hallituksen
kukistumisen.
Helmikuun ,18 päivänä ilmotti
presidentti lähetetyn lisää sotavoi­mia
Nicaraguaan, koska liberaalit
ovat saaneet lisää aseita. Helmi­kuun
21 päivään niennessä oli Yh­dysvaltain
suojelus mennyt niin pit­källe,
että kymmenestä maan tär­keimmästä
kaupungista oli kahdek­san
yhdysvaltalaisen joukkojen kä­sissä.
Samoihin aikoihin oli Nica­raguassa
5,400 miestä ja matkalla
1,400 miestä yhdysvaltalaista sota­voimaa.
Nicaraguan rannikolla pur­jehti
lisäksi 11 risteilijää ja hävit-täjäalusta.
-
Yhdysvallat piti näitä kaupunkeja
käsissään, jotta konser\'atiiveilta lii­kenisi
enemmän voimia liberaaleja
vastaan. Koko sodan historiasta käy
selville, että Yhdysvallat on avoi­messa
sodas-^a Nicaragruan konser­vatiivien
puolella, maan laillista l i ­beraalista
hallitusta vastaan. Näi­hin
toimenpiteisiiii on "demokraat­tinen"
hallitus ryhtynyt- ja- kieltää'
vielä tapahtuneen tosiasian, eikä
pyydä maan "demokraattiselta"
edustuslaitokselta ^edes muodollista
lupaa sodankäyntiin. Näin saattaa
tapahtua vain "maailman kansan-valtaisJmmassa
maassa".
Kommunismin tippa-minen
Chilessä
470 mailia rautatietä 19 miljoon&n
dollarin kustanouksiila
Ottawa. —• .Liittohallituksen kul-kulaitosministeri
_ Charles - A . Dun-ning
on esittätijrt parlamentille C.
N. R:n johdon hyväksymän kansal­listen
rautateiden laajennussuunni­telmansa.
Parlamentilta pyydetään
lupaa kolmiyuotiBen rakennusohjel­man
toteuttamiseen, mikä tulee
maksamaan 19,120,000 dollaria.
Rakennettavien haara- ja yhdysra­tojen
pituus ön 470.2 mailia.
Sunimitellut Umaykaet
Suunnitelman mukaan tulisi rau­tatietä
rakennettavaksi seuraaviin
seutuihin:
1. St. Felicien'istä Mistasaini Ri-verMlle,
Lake St. tJohn piirissä, Que­becissa.
2. Hebertvilie'8tä Savanne Falls'-
iin, samassa piirissä kuin edellinen.
3. Crandi Mere*stä East Burrills'-
iin, Quebecissa.
4. Pilkington*ista Niagara Junc-tion'iin,
Ontariossa,
5. WilU>.wbrook'ista, Sask,, koil­liseen.
6. Weyburn'ista Radville'en, Sas-katchewanissa.
, 7 . Sturgis'ista lähelle Peesane'a,
Saskatchewanissa.
8. Pee8ane'sta,' Sask,, pohjoiseen.
9. ShellbröökMsta, tai Parkside'-
sta, Sask., länteen,
10. Maililta 6*?, kaakkoon Turt-leford'ista
Haffbrd'in ja Richard'in
välille,. Sask.
11. Kinäjersley'stä <?lidden'iin,
Saskatchewanissa;
12. Läheltä
ifäan^
ice Lake*a, Sask.,
13.. Hudsori Bay Junction'ista,
Sask., kohtaamaan suuhhitellun
Stureris-Peesane-linjan,
14. Elk. Poirifista, Albertassa,
itään. '
1-5; Ashmount'ista Bonnyvilleen,
Albe"rtassa.
16. Bretona'sta Glover Bay'hin,
Albertassa. .
Lukuunottamatta Sturgis-Peesäne-linjaa,
ovat suunnitellut lisäykset
7;9—38 mailin pituiöia, pätkiä.
Sturgis-Peesane-linjasta tulisi • sa­dan
mailin pituinen.
^'Alaston totuus^' parla­mentissa
- Santiago, Chile. — Maan uusi
hallitus, pääministeri Carlos Ibane-zin
johdolla, on päättänyt ryhtyä
ankariin toimenpiteisiin kommunis­min
kukistamiseksi maassa. Halli­tus
on päättänyt vangita kaikki
parlamentin kommunistiset jäsenet.
Kommunistinen sanomalehti on
lakkautettu. " •
INfop^andaa koskeva ooofti
NEUVOSTOLIITON CANAD ASSA OLEVAN EDUSTAJAN
LAUSUNTO
Tapaturmien korvaus­laki
astuu voimaan
Quebecissa
Montreal. -— Maakunnan lainlaa-tijakunnan
viime istuntokaudellaan
h3rväksymä>*työssä tapahtuvien ta­paturmien
korvauslaki, astuu voi­maan
huhtikuun 1 p :nä. Ammatti­yhdistysten
Montrealin keskusneu-vosto
vaati, että lain, voimaansaat­tamisessa
ei saisi tmhääkääh viivy­tellä
j ä l t t ä sitä ei saisi millään
tavalla lieventää. .
Työväenjärjestöjen taholta pelät­tiin
tehtailijaetujen sekaantumista
asiaan ja siksi esittivät ne tällaisia
vaatimuksia. Laki rajottuu eräjgsä
määrätyissä teollisuuksissa, kuten
kivenhakkuu-, puutavara- y,m. teol­lisuuksissa,
työläisille tapahtuvien
tapaturmien johdosta menetetyn
p^kan ja lääkäri- ja sairaalakulu-jen
korvaamiseen. Järjeatynertten
työläisten taholta on annettu ym­märtää,
että laki puutteellisuuksi-neenkin
on parempi maakunnan
työläisille kuin se tilanne, missä he
ovat tähän saakka tässä suhteessa
olleet, kun se vain tulee pantua
täytäntöön. '
Neuvostoliitto vastan­nut
Suurbritannian
noottiin
Moskova. — Neuvostoliiton halli­tuksen
vastaus Suurbritannian noot­tiin,
missä viitattiin kommunistisen
kansainvälisen toimesta harjotct-tuun
brittiläisvastaiseen propagan­daan,
väitettiin Neuvostoliiton joh­tavien
valtiomi«£fiten olevan sen ta­kana
ja vaadittiin sen lopettamista
kauppasuhteiden ja diplomaattisen
yhteyden katkaisemisen uhalla^ jä­tettiin
lauantaina iltapäivällä Suur-ritannian
täkäläiselle lähettiläälle,
Sir R. M. Hodgsohille.
Neuvostohallituksen • vastauksen
sisältöä ei annettu vielä julkisuu*
teen.
Japani ja Italia cenraavat SuurbrI'
tannian eaimerkkiä tä««ä suhteea'
Belgrad, Jugoslavia. — Parlamen­tissa
käsiteltäessä vafilien aikana
harjptettua terrorismia tuli puhu­jien
käyttämä "alaston totuus" kir­jaimelleen
esille. -
Kroatialaisen puolueen johtomies
Raditch oli Serbian demokraattien
kera syyttänyt hallituksen voimak­kainta
jäsentä sisäministeri Maxi-movitthia
syypääksi terroriin. Tä­män
jälkeen nousi sisäministeri pu­humaan,
ja vaati vastustuspuolueita
esittämään kirjallisia todisteita. ^
Tällä hetkellä ilmestyi alaston
mies hämmästyneiden edustajien
keskuuteen. Hänen ruumiinsa oli
päästä kantapäähän mustelmilla,
naarmuissa ja veren tahrima. Hän
sylki verta parlamentin perman-noUe.
. "Tässä_^ on meidän todistuksem­me"^
huudettiin vastustuspuoluei*
''en taholta.
Itsemurha Klrkland
Lakella
Kirkland Lake, Önt. John
AMMATTIURHEILUN VE­ROTTAMINEN
Toronto, —i^ Maakuntahallitus on
päättänyt verottaa kaikkia ammat-finrheilijaitt
kilpailutuldja kahdella
prosentilia. Tästä kerääntyvät va-
Krook-niminen 25-vuotias suomalai­nen
löydettiin kuolleena poikatalon
takana sijaitsevassa "-vajassa viime
torstaina. Hänellä oli kuulan reikä
päässään, joten on todennäköistä,
että hän on ampunut itsensä mu­mmiinsa
alla olleella kiväärillä.
Krook oli ollut kuukauden päi­vät
työttömänä, mutta ei ole ollut
mitenkään huolissaan ^ sen takia,
kertovat- hänen ystävänsä.
. . . . . • •. •
rat käsitetään - amatöoriurheiinn
edistämiseen maksamalla maakun­nan
urheilulautakunnan menot;
Uudesta verosta arvioidaan ole­van
tuloja 18,500 dollaria vuodessa.
Lontoo. — Tänne saapuneet tie­dot
kertovat japanilaista ja it^Ua-^
laista meriväkeä nousseen maihin
Shanghaissa. Sama tieto, kertoo, et­tä
japanilaiset merisotilaat asettui­vat
perjantaina puolustuBasemiin
Shanghain "kansainvälisen" kau­punginosan
japanilaisen alueen ra­joille.
Kolmetuhatta brittiläistä sotilas­ta
asettui jo torstai-iltana puolus­tusasemiin
Shanghain kansainväli­sen
kaupunginosan rajoille sen ti­lanteen
takia, minkä synnytti yhä
suuremmassa määrässä tapahtuva
kiinalaisteh sotilaitten saapuminen
kaupunkiin.
KaouJHsvallankumoaktelltiet
joukot etenevät
Shanghai. —: Perjantaina tiedet­tiin
täällä kertoa, että kaupunkia
kohden etenevät kahsallisvallanku-moukselliset
joukot ovat vallotta-neet
Sunkiangin kaupungin, joka
sijaitsee kolmekymmentä mailia ete­lään
Shanghaista ja oli taantumuk­sellisten
joukkojen viimeinen tuki-
<kohta voittoisten kantonilaisteri
joukkojen ja tämän kaupungin vä­lillä.
— Ratkaiseva taistelu Shang­hain
omistamisesta voidaan siis jo
katsoa alkiaAeeksi.
Japanilaisten ja italialaisten me-riäotilaitten
lisäksi selitetään myös
ranskalaisten joukkojen olevan brit­tiläisten
joukkojen kanssa yhteis­toiminnassa
. Shanghain kansainväli­sen
kaupunginosan puolustamiseksi.
Yhdysvaltalaisia merisotilaita ei ole
vielä noussut maihin, vaan heidän
selitetään satamassa olevi&sa sota­laivoissa
odottavan tilanteen kehit­tymistä,
~
YleitJaMto lopetettu Coistaisekci
^ Shanghaissa
V Shanghai. — Shanghain yleisen
työväenliiton toimeenpaneva komi­tea
antoi torstaina julistuksen yleis­lakon
lopettamisesta tällä kertaa.
Julistuksessa nimenomaan sanotaan,
että työläiset ovat valihiit mene­mään
lakkoon milloin tahansa kat­sovat
tilaisuuden edulliseksi ja että
lakon lopettaminen nyt on - vain
"välirauha". Ilmeisesti Uiton jehto.
tarkottaa sitä, että kunhan kumous-armeia
alkaa saapua, kauijftnldiu.
Brittiläinenkin risteili­jä
Nicaraguan
vesille
Washington. —• Valtiovirasto laa­ti
lauantaina nootin Suurbritannial-le,
uudistaen jo aikaisemmin anta­mansa
vakuutukset siitä, että Yh­dysvaltain
Nicaraguassa olevat mie­hitysjoukot
antavat Suurbritannian
kansalaisten hengelle ja' omaieuu-dellc
asianinukaista suojelusta.
Tämä amerikalainen nootti on
vastani Suiirbritannlan noottiin»
mUl^aUmot^
i^steilijä on • l ä h e ^ ^ Corintooirti
koska Yhdysvaltain hallituksen ta­holta
ei oltu annettu vakuätuksia
suojeluksesta.^ Täällä ei lainkaan
olla ymmärtävinään n^iksr Suurbri-tannia
selittäisi vakuutuksien suo­jeluksen
antamisesta brittiläisille ja
heidän omaisuudelleen. itiiuttunecn,
kun niitä väitetään lähotetyit tääl­tä
tämän tästä ja miksi brittiläisen
risteilijän •. lähettäminen on katsottu
tarpeelliseksi, vaikka Yhdysyalloilla
on Nicaraguan vesillä yksitoieta so^
ta-alusta, ja sen miehitysjoukot
kontrolleeraavat melkein kaikkia
asuttuja alueita ja rautateitä.
niin silloin työläiset kutsutaan uu­delleen
lakkoon \tai milloin näyttää
edulliselta halvata vihollisen voi­mia..
Kaikkiaan lakossa oli noin 110,-
000 työläistä.
Telotettujen luku nonsee yli «adan
Varmaa tilastoa ei ole mi­ten
paljo Shanghain puolustusko-missionerin
Lipaotshängin yerihur-tat
.mestasivat opipilaita Ja työläi­siä,
mutta arvioidaan että Juku on
huomattavasti yli sadan. Näistä noin
puolet ilmotetaan mestatun julki­sesti
kaduilla ja toinen puoli vanki-tyrmissä;
• •'
Torstai-iltana verikenraaii X l an­toi
julistuksen^ niissä hän sanoo
peruuttavansa määräyksensä mes­tausten
toiraeehpanemisista. Julis­tuksessaan
hän sanoo tulleensa / ' l i i ­kutetuksi"
älempiensa toimeenpane­mista
telotuksista.
Shanglu^o merkitys
Shanghai Oli Kiinan toiseksi suu­rin
kaupunki, ollen sen asukasluku
yli 1,500,000. Kaupunki on<^Kiinan
tärkein satama- ja ^oUisuuskeskus
maan suurimman joen, Jangtsekian-gin
suuosa. IJuolet Kiinan meritul-leista
kerätään Shanghaissa ja ne
ovat menneet kät:i^eiUe\ j a ulko­maalaisille.
Yksistään / ehglantalai-silla
on kaupungissa «ijotuksia
$815,000,000 arvosta. Shanghai on
Jangtse-alueen I^upan keskusta.
Kaupungissa on ulkomaalaisia seu­raavasti:
japanilaisia noin 18,000,
englantilaisia 7,000, valkoirysdä 8,-
000, yhdysvaltalaisia nain 2,000 ja.
muita kansallisuuksia sni^iteeliisesti
vähemmän.
Shanghai on Jangtse-laakson avain,
maailman suurimpia fatamakaupun*
keja*. ken Shanghaita kontrollee-raa,
voi suuresti ^ontroUeerata ' S i i ­nan
kaikilta tärkeintä osaa.
Montreal, — Neuvostoliiton täkä- >
Iäinen kauppaedustaja. Longin .Gue-rus
on antanut sanomalehtimiehille
lausunnon Britannian äskeisen
kommunistista propagandaa koske-van
nootin johdosta. Siinä «ano­taan
muun muassa scuraavaatf:
"Mikään maa, jolla on sopimuk­sia
Neuvostoliiton kanssa, ei ole —-
Suurbritanniaa lukuunottamatta
tehnyt valituksia siitä, ettS Neu­vostoliitto
cl täyttäisi sopimuksien
ehtoja. Vieläpä Mussolinikin, Ito-llan
diktaattori ja kommunlamln i a ,,
sosialismin ankara, vihamies, on
eräässä julkisessa tilaMuudessa se­littänyt,
että hänen oman' koke-
'muksensa mukaan ovat Neuvortolil-ton
viranomaiset propagandaan näh­den
noudattaneet kaikkfa sopimuk­sia.
"Ncuvoatohallituksella on liikaa­kin
työtä maansa taloudellisen ja
henkisen elämän uudelleen järjes­tämisessä,
hakeakseen rettelöitä
Englannin kanssa. > . -
"Syytökset, että neuvostohallitus '
olisi vastuunalainen tapahtumista
Kiinassa, ovat kerrassaan kohtuut­tomia.
Sillä.el ole mitään erikoista
virkailijaa brittilälsvastalsta propa­gandaa
varten. Neuvostohallituksel­la
on Kiinassa ainoastaan ne edus­tajat,
joita sopimus ödeUyttBA.
" O n kyllä totta, että joltakin ve­näläisiä
— yksityisiä kansalaisia —
ottaa osaa Kiinan vallankumouk-;;
seeh, eräs heistä kantonllatst^n ja ^
toinen Pekingin so'taherrojen puo- :
lella. Mutta sama pitää paikkansa
brittiläisiinkin nähden;> EsimorkiksI > ^
brittiläisen armeian ^enraali iSut-ton
on, sotilaallisena neuvojana
•l^ängtsoilnllTa " jii ''kantonilalsfen '
puolella on Mann, joka kehottaa
kiinalaisia ajamaan brittiläisen im­perialismin
pois maastaan^ kuten '
Hongkongista; saapuneet sanomat
kertovat.
"Ellet Britailnian hallitus halua
tai kykene estämään, brittiläisten
osanottoa Kiinan a6loihin> nltn millä
iailllsiUa ta! siveellisillä perusteiUa
se syyttää neuvostohatlitusta eng-lantilais-
venäläisen^ sopimuksen /rik­komisesta,
k^n jotkut NeuvostoUl' V'
ton kansalaiset ottavat osaa/ asioi­hin
» mitkä ovat «en vaikutusvallan -
ulkopuolella?"
Montanan «edistysihieli-lisiUä
maanviljeli­jöillä
edustaja- i
kokous
PlentyWoo'a', Mont. — (DW) —
Montanan valtion Progressive Par-,
mers-liikkeen ensimäinen valtiokon- .
yentsioni pidettiin täällä, edustajia
ollen 40 eri osista valtiota., Edus-t^
at laativat valtiolliselle liikkeelle;
peruslain, muodostivat vakituisen ;
valtiollisen koneiston valitsemalla
virkailijat sekä hyväksyivät edistys­mielisiä
päätöslauselmia useista ky­symyksistä.
^ ^onventsionin avasi R. J; Wal­lace,
joka on tunnettu «d^stysroie-listen
. piireissä ulkopuolella: Mon*
tanankin. Häntä seurasi kansalli­sesti
tunnettu militanttinen "multa-farmari"
^ Wäshingtonlsta, . Wil­liam
Bouck, joka on nyt Yhdysvalr ;
tain Progressive Farmers kansallis-järjestön
sihteeri. Bouok selosti
miten järjestämistyö on hyvässä
käynnissä useissa valtioissa, erito- •
ten Wisconsini8.sa, Iowa83a, Minne-:
sotaisa ja -Dakotoissa.
Konventsioni hyväksyi seuraavia
päätöslauselmia: valtion lainlaatija">
kuntaa vaaditaan alentamaan lailli-seif•.
korkotaksan kymmenestä kah-dek
«^an prosenttiin; kannatetaan
Farmer-Labor-puolneen pcrustamisA;
ta valtiossa sekä kansallisesti; kan­natetaan,
että lopullinen omistusoi- i
keus yleisiin rikkauslähteisiin kuu­luu
valtiolle; myöskin että sähkö--
ja vesivoimayhtiöitä on verotettava
tuntuvammin. Yhdessä voimakkaas- :
sa päätöslauselmassa^ josta kopioita
on lähetetty presidentti Coolidgellf,;
valtiosihteeri Kelloggille sekä kon­gressin
jäsenille, tuomitaan ^\^fhdys^^s:
valtatn Imperialistinen menettely
Nicaraguassa, Meksikossa j a Kiinas­sa,
ja vaaditaan amerikalaisten so­tajoukkojen
ja sotalaivojen, pikais­ta
poistamista näistä maista;;:' -
ms
m» i i