Vapaus, December 8, 1930

              Suoi leen
Ne työläistöverit, jotka aikovat lähet­tää
omaisilleen rahoja Suomeen, niin
käyttäkää nyt tilaisuutta hyväksenne,
Canadan dollarin arvon ollessa korkealla.
Me maksamme toistaiseksi dollarista
Smk. 39.45
LÄHETYSKULUT:
40c lähetyTcsistä alle $2C.OO,
60c lähetyksistä $ 2 0 — ? 4 9 . 99
gOc lähetvksistä § 5 0 — 7 9 . 99
ja S 1.00 lähetyksistä $ 8 0 .—
SlOO.iJO sekä 50c jokaiselta
seuraavalta sadalta dollarilta.
Lähetykset $500.00 ja «iitS
ylös $3-00. huolimatta summan
luuruudesla.
Sähkösanomalrietyksistä
ovat lähetyskulut $ 3 . 5 0 lähe-tvk5e!
tä.
Suomen rahaa ostetaan.
Kurasi $2.48 sadasta Smk.
Tehkiiä lähetykset osotteella:
Vapaudelle ottavat rahaväli-tyksiä
vastaan myöskin:
VAPAUS
MONTREAL BRANCH
1196 St. Antoine St.,
Montreal, Que.
TORONTOSSA
Suomalaisen Järjestön sihteeri,
957 Broadview Ave.
O. K. JOKELA.
126 Peter Street.
J. KAHILA.
448 Queen St., WesT, tai
211 Boon Ave.
V A P A U S,
Box 69, Sudbury, Onl.
Tiedustakaa pilettiasioita.
MRS. HILJA KOSKELA,
Box 1803, Timmins, Ont.
VAPAUS
PORT ARTHUR BRANCH
3 1 6 Bay Street,
Port Arthur, Ontario.
AARO KIVINEN,
Kirkland Lake, Ont
Laivapi lettejä
myy
paikalliset asiamiehemme ja
Vapaus.
JOHN VUORI,
South Porcupinc, Ont.
DAVID HELIN.
eri paikkakunnilla Keski-
Ontariossa
Me emme ketään kiihota rahojansa Suomeen lähettämään,
mutta jos niitä kerran lähetetään, tehtäköön lähetys työläisten
oman liikkeen, Vapauden, kautta.
VAPAUS, Box 69, Suibury, Ont.
k.un.11 t a p i t s u s t n i e n muoto, m i t o . -.3- ^ j ^ - ^ . , tvösfeenneUa
j m u u t u i u laotautovoiraifn k e h u y t . ! henusmutsrn an^rokraat-
« • a « t ^ K s i . KapitaiL^mhi l i a v i r i - - .^^ s a h t a i u u m L s i a tounivan i x -
mJeen ja s i u n y n i i n e n sosialistisei?;! ;
Ä i u i j G;eu sjmojjrn a a i T r i d r n tai»-
a . t i t.ija, jiiita tr ; t j ä a e . Yitu.iUe.»-
ne kirjoittu-nustaiuK^ kirjeistä sain
s a t t u m a l t a lukea, e u a te t ä y t ä t te
.1-
Svr^vS^. w K-f I f ^'^^^^ r a k e n n u s t o i m i n n a n s u p i s t a - ; k a n t a a n n e , saada t i e t ä ä t e i d ä n j ä r -
myr.kyi.sene kehitykseUe . P a r h a a n a ; ^ ^ ^ . ^ ,=,,5 perusteella, ettei ole s e - j j e s t ö n n e rakenteen ja t y ö s u u n n i t e l -
t^ousjärjestelmaän vapautraa kapi­talismin
kahlehtimai tuotantovoimat
r u : ; p ä ä o m a n k ä y t t ö ö n.
V i e l ä yk£i esimerkki. Oikeisto-1 h „ - i n leilie amietut t e h t ä v ä t . Hj
a i s e t e s i t u v ä t B u h a r i n i n persoonan! l u a i s i n mielelläni tutustua teidä
t o d J s . t e « i a t ä l l e v ä i t t ä m ä l l e on m e i -
n l i t ä unhoitraen oman KuYtkansa [ s ^ i a t t ä n u t , Velvoittaa k a i K k i a amniat-u
i u k u u u ovat tvulai- i u . l i a i t l u ^unaa- ^asiutu litiHiViaun ului-<-kM. UiuiiiJi u i .
m e n t t i ä , tillejä eikS k a l k k i a . T u t - : mani-je."
a i k o l n a i u i tie k o e t l u v a l n a y i t u a ofr-vansa.
"parempia i i u n i s i u ' . Tämä
e p ä n o r m a a l i n e n omtnaisuiis ihmisten
luonteessa o n se t e k i j ä , joka t ä h än
a s t i t y ö v ä e n t o i m i n n a n k a p i t a l i s m in
r i i s t o a vastaan o n tehnyt tehotto-
I m a k s i . T ä m S t e k i j ä ei i l m e n e aino- man.vi tulee paranemaan jas n y k y i .
h r t l i e r d i i i l i s e n i p i : Kuilyttviä kaiJti.t-
IL-tinen yhti-iiikuntajiu- j e s t f l n i ä ja
t a i s t e l l a ainaisesti s^^n riistoa vas­t
a a n voidakseen e l ä ä . tahi kumota
.se? .A.m.mattijärjestöt. j o t k a huomaa­vat
että h e i d ä n taloudellinen ase-
SSä'2Sm'koLm^-^L?",S/fT^^^^^ ^^'^ s e l l a i s e t oletta-; "YstävällLsesti" puheli h ä n t ä t e n ; a s t a a n y k s i t y i s i s s ä t y ö l ä i s i s s ä , vaan ' n e n riL^toJärje.stelmä lopetetaan, t -
kaimmin todisSST ^ i S i t T ^ a l ' olivat jouta^ua. Jutut k a l - ; i : a u a n . mutta k u n e i saanut m i t ä ä n ; se lyö leimansa m y ö s k i n a m m a t t i j ä r - | kevät s i l l om o i k e i n jos he l i i t t y v ät
I , ^ - : i ^ i i i puutteesta
i loasmuodon suurenmoiset etuisuudet i i- e .m m a 11 u j a
• kapitalistL^een verraten. laiset" määrät, että voimme tyydyt-ohvat
tuulesta vastausta, h y p ä h t i vihaLsena p\»s-
K a l k k i a on s e l -
J ä n n i t e t t y t y ö s o s i a l i s t i s e n talous­j
ä r j e s t e l m ä n etuisuuksien k ä v t t ä m i.
! .seksi j a t a i s t e l u v a n l i o i l l i s i a j a t a a n - j
; tumuk-^elliiia p y r k i m y k s i ä vastaan. ! vi
t ä ä kaiken r a k e n n u s t o i m i n n a n tar-
I peen r e i l u s t i.
T T T : n e s i t y k s e s t ä viime talous-
, , . u o d e n r a k e n n u s a i n e t u o t a n n o n s u u n -
muodostuu k u l m a k i v e k s i rakennus-! n i t e l m a a ' huomattav.asti suurennet,
j t y o n a l a l l a t y ö s k e n n e l t ä e s s ä . ^tiin. Sementin tuotantoa suurennet-
I Tassa suurenmoisessa työssä kes-j u i n 540 t u h a n n e l l a t n i n v r i U ä . s a -
k e i s m t a osaa n ä y t t e l e e p e r u s p ä ä o m i - | h a t u n puutavaran tuotantoa 620
emme k ä y t t ä m i n e n teollisuudessam- 'nih. k u u t i o m e t r i l l ä , k a l k i n tuotan-me.
Yhdes-sakäan kapitalistisessa ' t o a 290 tuh. t o n n i l l a ja t i i l i e n tuo­maassa
ei p e r u s p ä ä o m a a käytetä 100- j t a n t o a 400 tuh. k a p p a l e e l l a . Ja
i prosenttise.sti. T e r ä s t e h t a a t A m e r U i n ä m ä k a i k k i t o t e u t e t t i i n . T ä m ä v i e -
j kassa voivat tuottaa 70'; enemmän : i ä k e r r a n todisti t v h j ä k s i oikeisto-
I k u m m i t ä ne t u o t t a v a t (v. 1929 tuo- {laisten luulottelut,
j t a n t o o n verraten.. Kejukätehtaät 1 Teollisuuden v a r u s t a m i n e n k o n e i l -
yoisi kuormittaa lisää 80-r. A u t o - j i a j a t v ö v ä l i n e i l l ä on v k s i p ä ä o m a,
tehtaat ovat tuottaneet 80'^. enem-j rakennuksemme p e r u s t e h t ä v i ä . Se-man
k u m m a r k k i n o i l l a on k y s y n t ä ä , k ä oi.keistolaiset e t t ä "vasemmisto-
S a h a m y l l j t voisirat tuottaa 3 k e r t a a : l a i s e t " ovat huutaneet, e t t ä ellei o.
enemman k u m mitä ne t u o t t a v a t . ' t e t a tehtaiden varustamista huomi-fTuotantoon
verraten ennen pulan oon n i i n joudutaan hunningolle,
a l k a m i s t a » . T ä s s ä on p i d e t t ä v ä mie- V a a d i t a a n mitä suurinta* v o i m a in
lessa meidart laitoksiemme tuotanto- j ä n n i t t ä m i s t ä , iotta tämä kapea
v o i m a n m ä ä r i t t e l y ä . M e i d ä n muuta- kohta voitaisi sivuuttaa ja konera-t
a m i e n talousmiestemme keskuudes. k e n n u s t ö i t ä e d i s t ä ä . T e h t ä v ä ei ok­sa
on l e v i n n y t s e l l a i n e n k ä s i t y s , e t t ä ; s i i n ä , että p ä ä o m a s i j o i t u k s i a pie-jos
me saavutamme -sodan edellisen j n e n n e t t ä i s i n vaan siinä, e t t ä konv>-
tason p e r u s p ä ä o m i e n k ä y t t ä m i s e s s ä , j r a k e n n u s t . v ö t ä joudutetaan kävt^
n i i n t ä m ä olisi h y v ä saavutus. Tuol-- Itämällä mahdollisimman ' t a r k o in
l a i n e n luulottelu on ehdottomasti i k a i k k i mahdolhsuudet toimivissa
v ä ä r ä . T a l o u s j ä r j e s t e l m ä m m e sosia- | t e h t a i s s a .
l i s t i n e n , sektori antaa meille m a h - i Konerakennusmahdollisuudet ovat
doUisuuden entise.stä p e r u s p ä ä o m a s - 1 suurenmoi.set. Esimerkiksi eräässä
t a vanhoissa tehtaissa saada h u o - : s u u r e s s a tehtaassa tutkimus osoitti
mattava.sti e n e m m ä n i r t i k u i n k a p i - mahdolliseksi suurentaa tuotantoa
t y ö p e n k e i s s ä kolminkertaisesti ja
P e r u s p ä ä o m a n intensiivisempi jJl ( t y ö k a l u i l l a kaksi kertaa suuremmak-lasasuhtaisempi
k ä y t t ä m i n e n on y k . I si. Toisessa tehtaassa tutkimus
si m e i d ä n etuisuuksistamme. T ä m ä j o s o i t t i , e t t ä ohjelma voidaan s u ' i -
j o h t u u s i i t ä , e t t ä s o s i a l i s t i n e n talous rentaa 1000 t y ö p e n k i n j a 8 milj.
e i tunne markkinapulaa. E p ä s u h -
t y y n . sieppasi nopeasti k i v ä ä r i n ja
ampui laukauksen akkunasta. E n -
n e n k u n kerkisin m i t ä ä n ajattele­maan,
syöksyi huonees?en joukko
o h r a n o i t a , jotka alkoivat p i e s t ä m i ­n
u a bambusauvoilla.
P i e k s i i m i n e n jatkui hetken t ä y -
j e s t ö i o i m i n t a a n . tuhoten sen voiman j j i i r j e . s t ö n ä k a n n a t t a m a a n k o m n u i n i s -
j o k a n i i l l ä Jlman s i t ä o l i s i . Oletta- j u s e n puolueen t o i m i n t a a . S i l l ä aino-kaamme.
että eri a m m a t t i a l o i l l a i a s t a a n sen a v u l l a voimme vapau-t
y ä s k e n t e l e v ä t työläiset ovat l i i t t y . • tvia k a p i t a l i s t i e n n ö y r y y t t ä v ä - s t ä lio!-
neet omiin j ä r j e s t ö i h i n s ä . Nyt he o -
vat huomanneet, e t t ä h e i d ä n j ä r j e s ­t
ö n s ä yk.sinään o n l i i a n heikko tur­v
a a m a a n h e i d ä n etujaan rii.stolta ja
d e l l a vimmalla, mutta äkkiä huu.si , l i i t t y v ä t eri j ä r j e s t ö t yhteiseen kes-e
r ä s h e i s t ä toisille; "Odottakaa, h ä n j k u s j ä r j e s t ö ö n voidakseen s i t e n yhtei-h
a l u a a jotam sanoa". " M i n u l l a o i ' s e s t i tukea j o n k u n r y h m ä n taistelua
ole m i t ä ä n sanottavaa", vastashi i k a p i t a l i s m i a vasta.on. M u t t a t4män
m i n ä . "Antakaa hänen levätä". * k e s k u s l i i t o n vaikutusvalta ja r a k e u -
sanoi toinen. — T ä s s ä on teille ne ei ole n i i n luja k u n .se voisi olla
vuode, käykää pilkaksenne ja le - ' j o s e i eri a m m a t t i k u n t i i n kuuluvat
v ä t k . a ä " . I j ä r j e s t ö t olLsi paremmin palkattuja
He kaatoivat minut vuoteelle, s i - j a p i t ä i s i i t s e ä ä n toisia parempana
toivat .siihen k i i n n i k ö y s i l l ä ja p o i s - ; Edellä kuvaamani luonteenominai-tuivat
huoneesta. suus saa a i k a a n .<=en. e t t ä e n n e s t ä än
M a a t e n p i t k ä l l ä n i o d o t t e l i n . ' m i t ä . p a r e m m i n palkattujen ammattikur,-
kummaa nyt tapahtui.si. k u n ä k k i ä ' t i e n etujen puolesta taisteltae.ssa Va­a
l o i n tuntea tukahtuvan!. S e i n ä s s ä { h e m m ä n a n s a i t s e v a t ovat haluttomia
olevasta torve.sta v i r t a s i huonee.stH'n innokkaasti k a n n a t t a m a a n taistelua
myrk.vllLstä katkua, hajustaan tun­s
i n sen olevan palavan i n t i a l a i s en
p u n a i s e n pippurin savua. Riehuin
j a huusin. R u u m i i n i oli k u i n t u ­lessa.
K a d o t i n pian t a j u n t a n i e n k ä e n ää
tuntenut e p ä i n h i m i l l i s i ä tuskia.
M o i s t e n pirullisten kidutuskeino­j
e n k e k s i m i s e s s ä on h ä n e n ylhäi­s
y y t e n s ä Intian k u n h i k a a n pohisi
saavuttanut yleismaailmalli.sen kuu­luisuuden.
t e e l l i n e n p e r u s p ä ä o m a n k ä y t t ä m i n en
on k a p i t a l i s t i s e l l e t a l o u s j ä r j e s t e l m ä ! -
Koko työvenluofcka —
ei mitään kasteja
le luonteenomaista. M e i l l ä p ä i v ä p ä i - miseen.
r u p l a n arvosta t y ö k a l u j e n tuotta­misesta
— 3000 työiJenkin 18 m i l j.
r u p l a n arvasta t y ö k a l u j e n tuotta­valta
o n suurempi mahdollisuus pe­r
u s p ä ä o m a n s u u n n i t e l m a l l i s e e n k ä y t ­t
ä m i s e e n .
J a t ä l l a i s i a e.simerkkejä voisi lue­t
e l l a vaikka kuin paljon.
T u l e v i n a vuosina konerakennus
Neuvostoliiton sosialistisen rakennustyön
valtavuus
ifeuvostolehdissä k i r j o i t e t a a n : kuin v a l t i o n suunnittelukomitea, 30|.
Saavutuksemme sosialistisessa r a - . n i i n saa s a n o a . . . . M m a e n ^nao,
yö.^ä h ä m m ä s t y t t ä v ä t por- | m i k s i ei voisi muodostaa j o n k m i a i s -
t a l o u s t i e t e i l i j ö i t ä . A m e r i k a - j t a neuvottelevaa t a l o u d e l l i s i a yleis-a
porvarillinen a i k a k a u s j u l k a i [ e s i k u n t a a " . .
-Nation" m.m. k i r j o i t t a a s e u r a a - Enempää presidentti Hoover k u i n kiperaistyttaneet tuotannon
m a i n i t t u t a l o u s t i e t e i l i j ä k ä ä n eivät —
l a i t o k s i e n l u k u m ä ä r ä on y m m ä r r ä , että sellainen esikunta
M u u t a m i a e s i m e r k k e j ä : V. ;912 t i i - I tulee olemaan taloudellisen raken
l i u u n e l s s a p o l t e t t i i n 2,000 m i l j . tiiltä, n u s t y ö m m e yksi k e s k e i s i m p i ä k y -
N y k y i s i n s a m a l l a iJeruspääomalla t i i . symyksiä. johon tulee k i i n n i t t ä ä k o .
l i t e o l l i s u u s antaa 3,200 m i l j . kappa- ko puolueen huomio.
l e t t a tiiliä, e h 60% e n e m m ä n . T ä s s ä — .— , ^
on otettava huomioon, että tsaarin
a i k a n a n ä m ä tehtaat t y ö s k e n t e U v ät
k o l m e l l a vuorolla. M e i d ä n saavutuk- j
semme ei j o h d u t ä s t ä v a a n siitä, e t t ä I
me k ä y t ä m m e uusia r e s e r v e j ä . T i i - i
l i t e h t a a t t y ö s k e n t e l e v ä t vuosittain ,
1—6 kuukauden sijasta 10—11 kuu- !
k a u t t a . M e olemme tehtaistamme i „ , , r
, , ^ ^ . f o « » « * <•! ^ , . . . Paljon puhutaan i n t i a l a i s t e n fa- poistaneet kapeat kohdat ia i ä r - I, .. . . , ... , ....
^ I k u r i e n " i h m e i s t ä " ia s i m a n k a a n t o -
C. J. D.
K i r j . D E L I D AS
k o s k a he itse eivät ansait.^e n i m -
k ä ä n paljon: Ja parempipalkkaiset
taas eivät ole h a l u k k a i t a huonompi-p
a l k k a l s t e n etujen puolasta taistele­maan,
koska siitä .sillä k e r r a l l a ei
h e i l l e itselleen ole k o u r a a n t u n t u v aa
l i y ö t y ä .
O n ehdottoma.sti totta, e t t ä a m -
m a t t i u n i o n i s t i n e n toiminta on ollut
h u m n t t a v a tekijä kapit alLstiluokiui
r i i s t o a vastaan talsteltae.s.sa j a työ­v
ä e n luokkatietol-^uuden kasvattaja­na,
m t i t t a s i i h e n p ä ä m ä ä r ä ä n , johon
t y ö v ä e n l u o k k a p y r k i i ci ko.skaan t u l ­l
a p ä ä s e m ä ä n ainoastaan a m m a t t l u -
n i o n i s t i s e n l i i k k e e n avulla. N l i n k a u -
a n kun k a p i t a l i s t i n e n j ä r j e s t e l m ä on
olemassa on sillä myöskin keinot,
j o i d e n a\'Ulla se kykenee ne n ä e i : -
Y l e e n s ä t y ö v ä e n l u o k k a on t i e t o i n e n „ a i s e t eduf. j o t k a .se j o u t u u unionis-
° " , k a p i t a i s l i l u o k a n ^^^^^ jjj^j^^^^ pakotuk-sesla l y ö l ä l s i l.
-ästyttävä. L e n i n g r a d i n neu
lopettelee m a a i l m a n suurim-puutavarasataman
avaamista.
vesivoima-asema tulee o-n
maailman s u u r i n . R a k e n n e -
m laivaa k ä s i t t ä v ä kauppa-
-. Rautatiet t y ö k y v y l t ä ä n n y -
" i u t e t a a n j a n i i t ä l a a j a s t i k e -
M e l k e i n m i h i n tahansa
ne, k a i k k i a l l a n ä e m m e k u u -
toimintaa. K e s k i n k e r t a i s en
on vaikea k ä s i t t ä ä , k u i n ka
mahdollista n i i n l y h y e s s ä a -
, niin nopeasti h a n k k i a s e l l a i -
määrä suuria koneita, jotka
atta. muutamista p u u t t e e l l i -
-ta kuitenkin toimivat v e r r a t -
hyvin. V a i k e a on m y ö s k i n k ä -
mistä ne savat t ä t ä v a r t en
ittavat j ä t t i l ä i s s u m m a t varoja".
porvarillinen t a l o u s t i e t e i l i jä
^ee Neuvostoliiton oloja Y h d y s -
ja p y s ä h t y y i h m e t t e l e m ä än
rasti:
ältiosuunnitelmaa meillä olisi
muodostaa. K u t e n minusta
presidentti Hoover p a r a i l -
suunnittelee y l e i s t a l o u d e l l i s t a e-a.
Sangen p a l j o n s a m a n l a i s ta
- ' o n m a h d o l l i n e n v a i n proletariaatin
d i k t a t u u r i n oloissa. Y l l ä m a i n i t t u t a -
l o u s t i e t e i h j ä jatkaa:
" O l e t t a k a a m m e , e t t ä huomenn-J
m e i l l e e s i t e t t ä i s i i n , e t t ä m e i d ä n on
l ä h d e t t ä v ä W a s h i n g t o n i i n , istumaan
h a l h t u s p ö y d ä n ympäJ-ille, otettava
k y n ä j a paperia, osoitettava rauta-t
i e t , voima-asemat, metallurgiset l a i ­tokset,
h i i l i k a i v o k s e t , ö l j y l ä h t e e t pan­k
i t , t u k k u k a u p p a l i i k k e e t , maanvilje­l
i j ä t , l a i v a l i n j a t , autotehtaat, k u i n ka
n i i h i n o n s i j o i t e t t a v a pääomia ja
r a a k a - a i n e i t a , k u i n k a suunnitellaan
t u o t a n t o j a j a k o l ä h i m m ä n viiden
vuoden kuluessa. V o i o l e t t a a , etta
H e n r y Ford t y r m i s t y i s i tuollaisesta
e s i t y k s e s t ä . YksinkertaiseUe kuole­v
a i s e l l e k u u h u n m a t k u s t a « i i n e n ei
o l i s i sen v a i k e a m p i t e h t ä v ä . J a s i e l lä
(Neuvostoliitossa) me kuitenkin
n ä e m m e i h m i s i ä , jotka ottavat tuol­l
a i s e n t e h t ä v ä n suorittaakseen".
Y l l ä o l e v a t lainaukset m i t ä selvim­m
i n o s o t t ä v a t , e t t ä p o r v a r i s t o n v i i -
. s a i m m a t k a a n edustajat e i v ä t voi k ä ­s
i t t ä ä m e i d ä n saavutuksiamme. He
e i v ä t y m m ä r r ä marxUaisuuden pe­r
u s m ä ä r i t e l m ä ä siitä, e t t ä "yhtels-j
t e m p u i s t a , mutta harvat t i e t ä v ät
S o s i a l i s t i n e n taJous avaa kerra.-;- m i t ä ä n e n g l a n t i l a i s e n p o l i i s i n uro­t
ö i s t ä Intiassa. Ne ovat kuitenkin
p a l j o n kouraantutuvammat k u i n f a ­k
i i r i e n temput. M o n i m u t k a i n e n po-l
i l s i k o n e l s l o on itseasiassa mahta­v
i n j ä r j e s t ö , m i n k ä E n g l a n n i n i m ­p
e r i a l i s m i on luonut I n t i a a n r i i s t o -
t a r k o i t u k s i e n s a toimeenpanijaksi.
S u u r i m m a s s a osassa I n t i a n k a i i -
s a a n ennen kuulumattomat mahdol­lisuudet
p e r u s p ä ä o m a n käyttöön.
H u o l i m a t t a muutamista ilmenneistij
p ä ä n p y ö r r y t y s t a p a u k s i s t a ja tihu­t
ö i s t ä , me n y t j o monissa laitok-sissamme
k ä y t ä m m e p e r u s p ä ä o m aa
p a r e m m i n kuin k a p i t a l i s t i t . K u i ­t
e n k i n m e i d ä n tulee t a i s t e l l a taan-.
t u m u k s e l l i s t e n tottumuksien poista- punkeja ei ole m i n k ä ä n l a i s i a , v a l -
miseksi t a l o u s m i e h i s t ä m m e , jotka ,10^ laitok-sia, mutta tuossa kolme-a
l i a r v i o i v a t mahdollisuuksia perus- sataa miljoonaa asukasta s l s ä l t ä -
p ä ä o m a n k ä y t t ö ö n . 'vässä maassa ei ole s e l l a i s t a kolk-
V i e l ä p ä me huomaamme ylenkatr /kaa, missä ei l ö y d y p o l i i s i k o n t t o o r i a.
.seellista s u h t a u t u m i s t a k i n p e r u s p ä ä ­omaan.
Esim. L u k a n s k i n höyryve-t
u r i t e h t a a l l a haluttiin mekaninen
osasto l i k v i d o i t a . M i k s i ? Siksi että
L u k a n s k i n tehtaalla e r i osastot o li
s i j o i t e t t u e p ä r a t s i o n a l i s e s t i j a teh­das
muka voi a n t a a v a i n 150 h ö y -
r y v e t t u r i a . K u i t e n k i n se jo tule­v
a n a vuonna antaa 300 v e t u r i a Ja
seuraavana vuonna 4'00.
E i v ä h e m m ä n vastuuttomammin
s u h t a u d u t t u toimivaan p e r u s p ä ä ­omaan
StaUnskin tehtaalla. Tämä
a l k u p e r ä i n e n tehdas piti m u k a u u ­desti
rakentaa. Suunnitelman m u ­k
a a n sulatusuunit piti vaihtaa uu.
r i r i s t e t t ä v ä j a joutuu s e n t ä h d e n e-l
ä n i ä ä n kurjuudessa, j a o n koettanut
t a v a l l a jos t o i s e l l a k i n puolustautua
s i t ä vastaan, saadakseen s i e d e t t ä -
v ä m m ä r u E l ä m ä n . M u t t a tTJhänastlset
toimenpiteet ( N e u v o s t o - V e n ä j ä ä l u.
k u u n o t t a m a t t a ) e i v ä t ole voineet k o ­h
o t t a a t y ö v ä e n l u o k a n e l ä m ä n t a s oa
n ä l k ä k u o l e m a n rajalta, jossa se e-n
i m m ä k . s e e n o n o l l u t , sen y l e m m ä k s i .
E t t ä k a p i t a l i s t i e n luokka hallitsee
j a r i i s t ä ä t y ö v ä e n l u o k k a a , on Itses­t
ä ä n selvä j a t y ö l ä i s e t , oikeutetusti
k y l l ä , s y y t t ä v ä t s i t ä sen kurjuuden
a i h e u t t a j a n a johon olemme alistetut.
M u t t a m e i d ä n on t u r h a ajatella,
e t t ä ne m e n e t t e l i s i v ä t toisin, .sik.si
e t t ä k a p i t a l i s t i n e n j ä r j e s t e l m ä edel­l
y t t ä ä h e i d ä n j u u r i n i i n menettele­v
ä n , jos he tahtovat p y s y ä l u o k a l.
l e e n u s k o l l i s i n a Ja s ä i l y t t ä ä j ä r j e s ­t
e l m ä n s ä . Tä.stä johtuu, e t t ä koet-taessamme
vapautua n y k y i s e s t ä - i -
semastamme y r Ä t ä m ä l l ä pakoHtaa
k a p i t a l l s t i l u o k a n m e n e t t e l e m ä ä n toi­s
i n , emme tule koskaan o n n l s t ö m a an
n i i n p a l j o n , e t t ä se meille tuottaisi
p i t e m p i a i k a i s t a jJysyvälstä hyötyä,
v a a n m e i d ä n on suoraan t o i m i t t a ­v
a niin, e t t ä koko k a p i t a l i s t i n en
j ä r j e s t e l m ä tulee tuhotuk.si. Se o n a i ­noa
keino, joka antaa meille mah­d
o l l i s u u d e n kohota siihen asemaan
j o h o n me ansiotiemme perusteella
le m y ö n t ä m ä ä n , j o l l a k i n t a v a l l a t.e-k
e m ä ä n t y ö l ä i s i l l e h y ö d y t t ö m i k s i . M e
n ä e m m e sen s i l t ä m i n k ä l a i s e s s a ase­massa
t y ö v ä e n l u o k k a v i e l ä k i n on s i l ­t
ä h u o l i m a t t a vaikka a m m a t t i u n l o -
n i s t i n e n liike on ollut toiminnassa
.siksi kauan e t t ä sen .saavutusten 0-
l l s i p i t ä n y t muuttaa työväen elä­m
ä n t a s o n paremmalle asteelle, jos .se
k e r r a n koskaan kykenee sen paran­tamaan.
Se tilanne, Johon kapitahs-t
l n e n j ä r j s t l m ä on i h m l s k u n i um nyt
houk^-^esta. J a n i i n h y v m palkatut a i n -
m a t t i t y Ö l ä i s e t , jotka u.^kovut. e t tä
h e i d ä n aseinansa ei t u l e .sen parem­maksi
vaikka r i i s t ä j ä l u o k k a h ä v i t e -
t ä i i n k i n , vaan .'^e h y ö t y , jonka mai­n
i t t u luokka nyt k ä y t t ä ä hyväk.seen
j o u t u u nyt kurjemnia.ssa a.<ema.s--.a
olevien t y ö l ä i s t e n hyväk.';!. ovat o i ­keuden
j a i h m i s y y d e n nlme.s.sä vel­vollinen
l i i t t y m ä ä n kuumouk.sellisten
r i v e i h i n auttaakseen .siten n a i t a viiä-ry.
vden kautta k u r j e m i i a a n asemaan
j o i i t u n e i t a t y ö l ä i s t o v e r e i t a koko i h ­m
i s k u n n a n kans,sa ta.sa.arvol.-^uutoen.
J a ihmisyyden k a n n a l t a katsottuiia
t ä m ä n t e l i t ä v i u i ei p i t ä i s i olla va.s-t
e n m i c l l s t ä .syystä, ettiv me s i l l o in
poistaisimme maailm.i.-^ta tuhansia
vua<;ia i h m i s k u n t a a kiusanneen v ä ä ­ryyden.
Jo?ta palkkioksi tullsimm-'
saamaan tulevien sukujiolvien Jaka­mattoman
kunnioituksen. J a i^illoin
k u n a u i m a t t i j ä r j e s t ö i h i n kuuluvat
t y ö l ä i s e t ovat s e l v ä j ä r k i s e n , kapita­l
i s t i s en j ä r j e s t e l m ä n ja t y ö v ä e n l u o ­k
a n välist<'n suhteiden t u t k i m i s e n ja
o i k e a n i t s e k r i t i i k i n kautta t\il!'.''^t
y m m i i r t ä m ä ä n . että heidän palk­kansa
on k o m m u n i s t i e n lipun alla.
on k a p i t a l i s t i s e n J ä r j e s t e l m i i n }>'ru.s-tus
mvirrettu.
Vielä y h t e n ä t e k i j ä n ä mainitta­koon
p l e n p i s n e s t ä j f e n luokka, joka
Joutuu nykyisen j ä r j e s t e l m ä n ttirvin
toimeentuloaan hankkie.ssaan työs­k
e n t e l e m ä ä n siksi paljon, et t i i r i i s -
t o j ä r j e s t e l m ä n loimuttua he varma.sti
huolettomammin. tek<'m;illä hyödyl­l
i s t ä työtä, voisivat elää parommin,
m u t t a jotka nyt ovat e p ä v a r m a . s ta
toimeentulostaan huolimatta val­m
i i t p ö n k i t t i i m ä i i n k a p i t a l i s t i s t a j ä r -
j e . s t e l m ä ä . H e i d ä n olLsl m y ö s k i n a i ­k
a tarkistaa m i k ä heille tulevalsuu-de.
s.sa tulee olemaan e d u l l i s i n t a . H e i ­d
ä n pitäisi huomata, o t t ä s u u r p ä ä o ­ma
on k e i n o t t e l u n a l a l t a lopottanu*.
h e i d ä n l a i s i l t a a n mahdollisuuden k i i ­v
e t ä yleiumJiksi ja tulee .'•en lopet­t
a m a a n i)ienemmä.s.siikin muodos.sa
kokonaan. Jos ei työHii.set, poista k o ­ko
r i i s t o j i i r j e s t e l i n ä ä jo ennem­min,
- • E . A.
Jeesuksen persoonallisuus
( E N S I M Ä I N E N OS.4 T E O K S E S T A K U I S T I N I S K O N AIJCII*ER;\)
.(Jatkoa edelliseen numeroon)
M u t t a juuri t ä m ä k r i s t i t t y j e n l l i -
k a n a i n e n , y l i s t ä m h i e i i hur.skaan juu­t
a l a i s e n taholta toki toisen h ä n en
teoksessaan m a i n i t u n kohdan jo a l ­k
a i s i n e p ä l l y t l ä v ä l t s i . S<.'n alkuix?-
r ä l s y y t t ä vastustettiin jo kimden-n
e l l a t o l s t a vuo.slsadalla, Ja nyk.vUän
on varma, e t t ä HC o n v ä ä r e n n e t ty
e i k ä ole Jo.sephuksen kirjottama.
K o l m a n n e l l a vou.sisadalla on ollut
kuulumme. Joku kj-lstitty kopjoitsija. joka on
E s i m . Pe.sha\varin suuressa k a u p u n - j Mistä johtuu, e t t ä k a p i t a l i s t i n e n ilmeisesti paheksunut s i t ä . etta Jo-g
i s s a e i l ö y d y m i t ä ä n multa l a i t o k - 1 j ä r j e s t e l m ä v ä ä r y y t e e n perustuvana -%*phus, kertoes.saan p i e n i m m ä t k in
s i a k u i n polilsio.sasto j a verojen ke- on voinut . s ä i l y t t ä ä valta-a.semansa?
r ä y s v i r a s t o .
E n g l a n n i n Intiassa on noin 250
p o l i i s i h a l l i n t o a , ' jokaiseen kuuluu
k y m m e n i ä osastoja ja aliasastoja.
V a r s i n a i s e t p o l i i s i t v ä r v ä t ä ä n väes-
N i i n pieni osa kan.sasta, kuin on
s u u r p ä ä o m a n omistajien luokka, j o ­k
a n y k y ä ä n k a p i t a l i s t i s i s s a maissa
h a l l i t s e e i h m i s k u n t a a , ei voi, p ä ä ­oman
paljoudestaan h u o l i m a t t a , p y -
g e n t e i s t ä ja y l i o p p i l a i s t a , v a l t i o l l i ­s
i i n t a r k o i t u k s u n k ä y t e t t ä v ä t hen­k
i l ö t taa.skin a r i s t o k r a t i a n ylimy.slön
keskuudesta. Suurimman huomion
k i i n n i t t ä ä poliisilaitos työn.sä po­l
i i t t i s e e n puoleen, jota johtaa kuu­l
u i s a C.J.D., E n g l a n n i n ohraanan
•inen n i m i t y s " v a l i t t u kansa",
anovat olevansa " j u m a l a i n en
"Basaari o n m e i d ä n silmis-i5
temppeli". A m e r i k k a panee
ia vastaan s e l l a i s e n uskon-tanatismin,
j o l l a i n e n ' i n n o s -
Tistiretkeilljöitä. Amerikan
iat ovat r u n o U i j o l t a . " K i l p a i l un
ne löytävät runoutta". Ja
e s i t t ä ä t ä m ä n rtlnouden
tä. Ja itse " r u n o i l e e " searaa-
Sauttomuuden:
ään Britt-ein saaren impe-t
tjndenssit voi jossain
antaa anteeksi. M u t t a ei
^ t a puolustusta m e i l l ä , j o i -
•alussa on m i l t e i kokonainen
" t t i (maanosa), j o n k a k u s -
«lia voi r i k a s t u a . E i k ä m e i l -
oveluutta. M e emme k e r -
«>-Britanian v i r h e i t ä . LUan
y r i t i ä ä k s e m m e h a l l i t a .Txaa.
P e ^ ' ' ä s t ä ä n vallitsemme
* ^ ä n ei voi m e i t ä p y s ä y t t ä ä.
— n l i n k a u a u k u m c n
^ i - i a n s s i - i m p e r i u m i m me
^t3it t a v a l l i s e s t i k ä y k a i k -
^P^numien. Jos I s o - B r i t a n ia
^ tyhmä r y h t y ä k s e e n s c -
^ m m e . se p i k e m m i n vain
5i»iä k a i k k i ."
^yhye-s.sä kappaleessa on
.JBa paljon t i e t ä v ä n porva-t
- e t ä m ä t t ö m y y s , viisaan
.'^^o tyhmyys. Rafttiisti
^ yH 400 s i v u l l a läpi
m a a i l m a n kysymyk-
^un p i t ä i s i v e t ä ä johto-
^^^^'-^Jeekin juopuneen
'"^^y^m. Ja Viimeiset
' ^ n h e i t t ä ä v a n n a n a , et.
^asta-asta o l e :
'Oi I s o - B r i t a n i a panna
>a.Uaan? Ja m i t ä voi
taselostuksessa sanotaan:
A m e r i k k a a vastaan panna koko _ a s i - a l l i s i n k in esitys fiitä puutteelh-m
a a i l m a ? "
T ä h ä n voi vastata/ e t t ä porva­r
i l l i n e n k i n B r i t a n i a voisi v i e l ä pan­n
a yhtä ja toista Yhdysvaltoja
v a s t a a n . Ja m a a i l m a — se voi
p a n n a r ö y h k e ä ä d o l l a r i v a l t a a vas­t
a a n p r o l e t a a r i s e n vallankumouksen.
D e n n y l o h d u t t i a m e r i k k a l a i s i a s i l ­l
ä , e t t ä siellä valhtsee t y ö r a u h a.
L a k o t j a k a p m a t — ne kohdistuvat
E n g l a n t i a vastaan, h ä n v a h i n g o n -
i l c i s s s t i i l k k u u . Mutta tuskin o li
p a i n o m u s t e k u i v u n u t h ä n e n kirjas­s
a a n , k u n A m e r i k a n finanssivallan
' s y d ä n — "VVall Streetin pörssi —
OS o t t i arveluttavia lahoamisen
m e r k k e j ä . Joka p ä i v ä tuo tieto­j
a sen u u d i s t u v i s t a t a u d h i k o u r i s t t i k -
s i s t a . J a s e n y l t ä k y l l ä i s e t varastot
e i v ä t ole s e n n ä l k ä i s i ä t y ö t t ö m ä in
m i l j o o n i a varten. Uhkaavana as­t
e l i maaUsk. 6 p. A m e r i k a n k i n k a -
d u l l i a k o m m u n i s m i n aave. Ameri­k
a n k i n "taloudelUsta i m p e r i a l i s m i a"
v a s t a a n k a p i n o i v a t sen k u r i s t a m at
k a n s a t (Venezuela y.m.). Sitäkin
v a s t a a n taistelevat K i i n a n , Intian
riistetyt satamiljoonat. J a E u r o p an
p r o l e t a r i a a t t i k i e l t ä y t y y maksamas­t
a riistäjiensä ottamia velkoja.
D e n n y e i n ä e r i s t i r i i t a a , joka on
s u u r e m p i k u i n h ä n e n kuvaamansa
s i i n . Oosottautuikin, että Stalins- j I n t i a n osa.sto.
— — I C.J.D. on I n t i a n vitsaus, k u u l u i ­s
a raakalaismaisesta julmuudestaan
j a konnamaisesta taidostaan t e h dä
"?öv^ ' ^ S t a h n i n X V I : U e puolueko. h a a r a t t o m a k . s i j o k a i n e n käsiin.sä j o u -
koukselle e s i t t ä m ä s s ä K K : n toimin-1^™"^ henkilö. R a v a l l i n d a n kau-
" K r i l - ^ i ! Pungi.s.sa Pohjois-Intia.s.sa julkai.si
s a t t u i k o v i m m i n k a p i t a l i s m i n p ä ä -
maahan, sen linnoitukseen, Y h ­d
y s v a l t o i h i n , jonka käsiin on k - i -
r ä ä n t y n y t ei v ä h e m m ä n kuin puo­let
kaikkien maailman maiden k o - '
k o tuotannosta. On .selvää, e t t ä t ä ­m
ä seikka ei voi o l l a johtamatta
k r i i i - i n v a i k u t u s p i i r i n v a l t a v a a n l a a -
jene.miseen, k r i i s i n k ä r j i s t j - m i s s en
j a y i e n suurten v a i k e u k s i e n kasaan­tumiseen
m a a i l m a n kapitaliBmille."
Tov. S t a l i n toteaa, e t t ä k r i i s in
k e l i k e y t y m i n e n johtaa ristiriitain
k ä r j i s t y m i s e e n i m p e r i a l i s t i e n ke.sken.
" S o t a on tarpeen k a p i t a l i s t e i l l e , se
k u n on a i n o a keino jakaa uudestaan
t ö n k ö y h i m m i s t ä kerroksista i n t e l l i - «yä p y . s t y s s ä y h t ä ä n ilman, ettei sillä
ole kansanjoukossa k a n n a t t a j i a eli
se perustus, jonka p ä ä l l ä .se l e p ä ä.
S i i s m e i d ä n o n a i v a n a l i m m i s t a k a n ­s
a n k e r r o k s i s t a l ä h t i e n e t s i t t ä v ä a i.
nek-sia, j o t k a joko tietoisesti tai t i e ­t
ä m ä t t ä ä n tukevat sitä. O n tunnet­t
u a , että t y ö n t e k i j ä t , jotka eivät
t a r v i t s e t y ö s s ä ä n e r i k o i s t a a m m a t t i ­t
a i t o a , ovat kalkista huonoimmin
p a l k a t u t j a . s e n t ä h d e n h e i d ä n e l ä -
män.sä on k u r j h i t a . H e i d ä n y l ä p u o ­l
e l l a a n on e r i a m m a t t i a l o i l l a toim!-
yat työläiset, jotka ovat palkatut,
toiset paremmin tol,set huonommin,
a m m a t t i e n s a mukaan. M u t t a kalkki
p a r e m m i n k u i n s e k a t y ö l ä i s e t . N ä i d en
e r ä s hindu lentokirjasen n i m e l tä
" V a l l a n p i t ä j ä m m e " . Lentokirjanen
oli luonteeltaan p o l i i t t i n e n , palja.sti j ä l k e e n tulee järjestyk,se.s.sä tarpeel-llsls.
sa toimissa olevat virkaiUjat.
T ä s t ä huomaamme, ettei kaikkien
h y ö d y l l i s e n työn t ^ J j ä i n k ä ä n talou-d
e l h n e n asema ole . j a m a n l a i n e n , vaan
e t t ä toiset n i i s t ä k i n voi e l ä ä v ä h än
p u u t t e e l l i s e m m i n . E h k ä tuntuu jois­t
a k i n v ä ä r ä l t ä j a sopimattomalta
k u n sanon, e t t ä k a p i t a l i s t i n e n j ä r ­j
e s t e l m ä py.syy pysty.s-sä juuri .sik­si,
e t t ä toiset h y ö d y l l i s e n työn teki­j
ö i s t ä ovat tilalsuudes.sa e l ä m ä än
p a r e m m i n k u i n toiset n i i s t ä . I h m i s ­t
en luonne on k e h i t t y n y t , k a p i t a l l s -
p o l i l s i l a i t o k s e n rois^omalsia tekoja.
! k u i n k a .se t o i m i i m i s t ä ä n laeista v ä ­l
i t t ä m ä t t ä , pelkän miehvallan m u ­k
a a n .
K i r j a s e n tekijä oli jo ikämies.
E r ä ä n k e r r a n puolen y ö n a i k a a n k o ­p
u t e t t i i n h ä n e n ovelleen. Avattu •
a a n oven näki h ä n pienen mies­j
o u k o n ja h u n t u u n verhotun nai­sen.
Nainen alkoi äkkiä huutaa:
" A u t t a k a a , auttakaa, m i n u a r a i s k a ­t
a a n ! " Naisen kanssa v i e t i i n mies
m y ö s r i s t i r i i t a porvariston j a pro­l
e t a r i a a t i n kesken. Ja n ä m ä tosi­a
s i a t puhuvat, että kapitalismin
p o h l s i l a i t o k s e l l e . H ä n e i saanut ede,i
_ p u k e a ylleen, vaan k u l j e t e t t U n alus- tlsen j ä r j e . s t € l m ä n koululs.sa j a k i r -
m y y n t i m a r k k i n a t , raaka-amelahtee., vaatteissaan p i t k i n p ä ä k a t u a , jotta koissa opettamien oppien mukaan
p ä ä o m a n sijotusalueet." J a k ä r j i s t y y l i i k k e e l l ä oleva yleisö saattoi t e h d ä ; t a i p u v a i s e k s i u.skomaan e t t ä sen-^
a r \ ' a i l u j a a n tapahtuneesta. ! m u k a a n ihmiset ovat i h m i s i n ä k in
S e u r a a v a n a aamuna i l m e s t y n e i s s ä j p a r e m p i a , j o n k a paremman talou-
^ numerois.?aan k a u p u n g i n ostettu s a - j delh.sen aseman he ovat yhtelsku.7-
s t a b i l i s a t i o p ä ä t t y y , nousee uudella , n o m a l e h d l s t ö j u l k a i s i suuren skan- ; na.ssa i t s e l l e e n hankkineet, t a h i v ä i k -
v o i m a l l a joukkojen kumoukselli-j d a a l i a u t i s e n h ä v ä i s t e n k a n s a n j o u k - j k a p e r i n t ö n ä saaneet. T ä s t ä johtuu,
suus, taloudellinen kriisi m u u t t u u ' k o j e n silmissä kaikille tunnetun ; e t t ä h y ö d y l l i s e n työn t e k i j ä i n k in
p o l i i t t i s e k s i , por/aristo etsii pelas-: l e n t o k i r j a s e n k i r j o i t t a j a n ja p o l i i t - j keäkuude,s.sa ilmenee arvo- j a luok.
t u s t a fa-scismista, k ä y t t ä e n h y v ä k - 1 t i s e n t o i m i h e n k i l ö n . Ja "oikeas" j k a r a j o j a . P a r e m m i n palkatut t y ö l ä i ­s
e e n m.m. s o s i a l i d e m o k r a t i a a . Ja ! p u o l e s t a a n tuomitsi h ä n e t usea.m-1 set ovat taipuvaiset p i t ä m ä ä n h u o -
. . « ^ ^ . . . » . . uudesta maailmansodasta ja i n t e r - ; m a k s i vuodek-si v a n k i l a a n s i v e e l l i - i n o m m i n p a l k a t t u j a . h u o n o m p i n a i h -
A m e r i k a n - E n ä n n r n " p o r v a r i l l i n e n ventiosodasta. Se merkitsee, v i h d o i n , j syysrikok-sesta. j m i s i n ä k i n j a p y r k i v ä t hankkimaan
r i s t i r i i t a HäÄ ei näe maailman e t t ä proletariaatti, taistellen k a p i - . Mutta jos l u k i j a arvelee, e t t ä h u n - j itseUeen "parem.muutta" seurustele-l
a a j a a r i s t i r i i t a a riistäjien ja r i i s t e t - t a l i s t i s t a r i i s t o a j a s o d a n v a a r a a vas-Inutettu p r o v o k a a t t o r i oh t o d e l l a n a i - m a i l a vielä paremmin palkattujen
t y j e n kesken H ä n kyllä näkee taan, tulee e t s i m ä ä n pelastusta v a i - ; n e n , erehtyy - h ä n . Huntu verhosi a m m a t t f t y ö l ä i s t e n , virkailijoiden ja
t a i s t e l u i t a mutta niiden h y ö k y a a l - lankumouksesta." 1 v i i k s i n i e k a n C.J.D:n agentin. ; v i e l ä p ä r i l s t ä j ä l u o k k a a n kuuluvien
t o ei hänen h o r i s o n t i s s a a n h u u h . ? T ä m ä koskee myös A m e r i k k a a . | T u t t a v a n i M. S u l e i m a n . jonka | k e i n o t t e U j o i d e n k i n kanssa, j o i d e n he
tt*e.lieP dHoollliaarriimmfalfalnn rr aannttnoijaa . JJaa ssiikk ssii f1 Tovereitten on s y y t ä y h ä .u.u.d.e.l.- e n g l a n t i l a i n e n poliisi p i d ä t t i e p ä i l - > uskovat olevan "parempia i h m i s i ä ".
on sekin kuva, jonka hän antaa, leen kerrata Leninin Imperialismi.
puutteellinen. Sosialismin ja kapi­talismin
ristiriidan valossa on kat­sottava
Englannin-Amerikankin por­varillista
ristiriitaa. Muutoin on
a j a t e l l e n sen valo.ssa m a a i l m a n t a ­l
o u d e n ja ' p o h t i i k a n s u u r i m p i a i l ­m
i ö i t ä .
Y. S.
tynä yhteydestään Kominternin Kapitallstiluokan elämäntapojen jäl-kanssa,
kertoi miiKille seuraavaa: jittely on niin viekottelevaa, että jo.s
— Kun minut vietiin poliisipääl- jolliakin paremmin palkatuilla työ.
likön eteen, esiintyi hän .sangen Iäisillä sattuu olemaan mahdolllsu'!-:
kohteliaana, osoitti minulle tuolin jniin he ovat heti valmiit matkimaan
j u t u t Palestinasta. ei mainit.s<; s a ­n
a a k a a n Jeesuksen perBoona.sta, T u o
hunskas k r i s t i t t y tun.sl a i v a n oikein
e t t ä t ä m ä malnitsemattomuas vas­t
u s t i h ä n e n vapahtajan-sa olemassa­oloa
tai a i n a k i n h ä n e n persoonansa
m e r k i t y . s t ä . Siten on h ä n e n v ä ä -
r e n n y k s e n s ä k e k s i m i s e s t ä tullut to­d
i s t u s Jeesusta vast.aan.
M u t t a myöskin Jakobia ko.skeva
p a l k k a on luonteeltaan sang';n e p ä i ­l
y t t ä v ä . Totta on, e t t ä jo Origenes,
Joka eli vuosina 185—-254 J. K r . ,
mainitsee Matteuksen .selltyk,sis.sää-,i
Josephuks3n todlstuk.sen Jakobista.
H ä n huomauttaa sen ohessa, ettit
on i h m e e l l i s t ä , ettei Josephus tästii
h u o l i m a t t a u.skonut Jeesusta Krl:>-
tuk.sekfii. H ä n l a i n a a t ä m ä n Jako­b
i a koskevan Josephuksf.-n lauseen
m y ö s k i n riitakirjotuk.sc'en.sa Celsius­t
a vastan ja mainitsee s i l l o i n J o -
.sephukisen e p ä u s k o n . Nämä Orige-neen
lau.sfict ovat y h t e n ä todistuk-
,sena .siitä, e t t ä Jo.sephuk.sen a l k u p e -j
räises.>ä kirjotukses.sa <A ole ollut
t u o t a Jeesusta koskevaa huomatia-v
a a palkkaa, jassa h ä n t u n n a s t aa
t ä m ä n Kristuk-seksl, messiaaksi. Ja
s a m a l l a käy myö,skln .selville, että
J a k o b i a koskeva paikka, jonka O r i -
genes tapasi Josephuk-sen teokj^essa.
on .samoin kristittyjen v ä ä r e n n y s.
S i l l ä t ä m ä Origeneen l a i n a a m a koh­t
a kuuluu aivan toisin kuin melll':*
s ä i l y n e e s , s ä . Jo.sephuk-sen k ä s l k i r j o -
tuk.sessa. Siinä e s i t e t ä ä n .lerusa-l
e t h l n h ä v i t y s rangaistukseksi Jako­b
i n telotuk-sesta. T ä m ä v ä ä r e n n ys
ei ole .siirtynyt muihin k ä s i k l r j o -
t u k . s i in eikä ole siis j ä ä n y t s a l l i v i n.
Origenes ei s i t ä v a s t o i n l a i n a a mei­d
ä n k ä j i k i r j o t u k - s l s s a m m e Jakobista
s ä i l y n y t t ä kohtaa, v a i k k a h ä n t u on
toisen mainits^ie kolmessa eri t i ­laisuudessa,
ja k u m m i n k i n h ä n ke­r
ä i l i huoIe!!lse.stl kaikki Josephuk-
.sen todlstuk,set,. j o i l l a oli a r / o a k r i s ­t
i l l i s e l l e u.skolle. S e n t ä h d e n voidaan
todenmukaisesti otsksua. e t t ä meil­le
.säilynyt Jakobia koskeva kohta
Jo.sephuksen kJrjotukses.sa on myö.s-k
i n v ä ä r e n n e t t y , ja e t t ä joku hurs-ka-
s k r i s t i t t y on l i s ä n n y t sen J u ­m
a l a n suuremmaksi k u n n i a k s i vasta
Origeneen jälkeen, mutta ennen
Eu.sebiu.sta, Joka .sen mainitsee.
S a m o i n k u i n Jeesuksen j a J a k o b in
m a i n i t s e m i s t a , o n m y ö s k i n Johannes
K a s t a j a n - m a i n i t s e m i s t a Josephuk-sen
kirjotukses.sa e p ä i l t y m y ö h e m ­m
i n tehdyksi l i s ä y k s e k s i.
S i i s Jo.';(!phii.sta on krlsLiDl^K^* iti
v ä ä r f ^ n n e l t y a.skel askeleella uhKi
toisen viii).,l:iadan loi)ulla alkaen;
o l i h a n Jo.'vepliuk.sen iiiinettömyys
evankeliumien p ä u h c n k i l ö ö n n ä h d en
l i l a n s i l m i i n p i s t ä v ä , joten se tUylvi
korjata.
M u t t a vaikkapa Jakobia ko.skeva
l a u s u n t o olisi alkuperuinonkin, to­d
i s t a i s i .se i)arhaa.s;;a tapauk.se.ssa.
e t t ä oli eriLS Jeesij.s. j o t a k u t s u t t i in
Kristuk.sek:ji, toisin sano(-n incs:,!-
••«aksi. Enenip.ää .v- (-1 voi todistaa.
"Jos m e i d ä n todellakin on p i d e t t ä v ii
t i l i ä paikkaa .Ju;,eplMJks:-n k i r j o t t a -
mann, niin olisi arvo.sU.-leva j i i i r i a -
l u a s o p i i i sillä voittnnuL ainoastaan
yhden hii;mähäkinverkon lantjan,
mis.sä ihmisolentoa riiputtaa. J.)-
.•iephuk.sen aikana Ja kauas tol,s/-ll"
vuosisadalle saakka oli n i i n paljon
Krlstuk.sek.si p y r k i j ö i t ä , e t t ä helsUi
on e h k ä .säilynyt, ainoastaan y l i m a l ­k
a i n e n tieUj. Fjiellit oli J u d a s G a - j
lilca.sta, erä:; Tlieoda.';, eräs n i m e l tä
m a i n i t s e m a t o n e(^vptiläin'-n. erJM
fiamarlalaineii, eriis B a r K o c h b a , —
m i n k ä t ä h d e n ' : i h e i d ä n jouko.ssaan
o l i s i voinut olla e r ä s t ä .Je'.-sii.sta-k
i n ? Olihan Jee<,u;; .sanp/n y!':iii<-n
j u u t a l a i n e n h e n k i l ö i u ) i m i . " 'M
T o l n ' - n kohta Jo.v.-phuk-.eii klrjo-tul'-
scs.sa i l m o t i a a ;>)is meille pa;--
haassa tapauk.vi.-^^sa, e t t ä niiden P a -
lestina-ssa olleiden k l i h o t t a j i e n Jou-ko.
s.sa, jotka silloin e.siintyivät mes-slaana.
herran voideltuna, oli m y ö ' ; -
k l n eriis JK;.su.s-nimlnen. Hänen
e l ä m ä . s t ä ä n ja vaikutukse.staan en.-
me saa p i e n i n t ä k ä ä n muuta tietoja. •
Seuraavan kerran m a i n i t a a n .Jeesas
kristlnu.skoon kuulumattomien J^ir-j
a i l i j a l n taholta roomalaisen his­t
o r i o i t s i j a Tacliuk.sen "Annalelssa"
''ajantiedols.saj. Jotka kirjot^.-tiiin
n o i n vuoden 100 v a i h e i l l a . Niiden
15 kirja;^;.sa kerrotaan Rooman pa-lo.'
ita Neron aikana ja .siitä .';ano-t
a a n 44 ]uvu.'i.sa:
H e i d ä n teit2t}]u:5en5a mipdb^iji -3
e i j i j . t r i i n a h k o i i i i n ja hellettliix koi- -
r i n i l e v l t t ä v i k - s i tai heitä ri5tUi«ttaa-
I i t t i i n t a i muodost^ita tuttsottklulk^-, ' J ^ l
si j a poltettiin yön valaiaenAÄkal.
k u n tuli pimeä. Näihin näytCksila ' \ -5
Nero luovutti puutarhansa Ja liän q
p a n i toimeen slrkusnäyfehtöjä, jol­l
o i n h ä n vaununofajaajan puvussa ^
sekautui kansanjoukkoon tai nousi i
k l l p a v a u n u i h m . Vaikia tuo tuoBai- i
nen menettely koski pahantekijöitä, .5;
j o t k a ansaitsivat mitä ankarimman ..: ^
rangaistuksen, syntyi heitä kchtaaii
k u m m i n k i n s ä ä l l ä , ikäänkuin he ei­vät
olisi olleet yleisen hyvän vann
yk„sityisen raivon uhreja."
K r i s t i t y t eivät vartaaänkaan ole •
v ä ä r e n t ä n e e t t ä t ä todistusta 'eduk-
.<een. S e n todenperäisyyttä on tosin
va.stustottu sen nojalla, että DIo Cos-
.sius ei t i e d ä mitään kristittyjen val-no.
sia Neron aikana. Mutta IXo Gos-
.sius eli -sata vuotta myöhemmin
kuin Tacitus. Suetonis, joka kirjoit­ti
heti Tacltuk-sen jälkeen, kertoo
l a a t i m a s s a a n Neron elämäkerrassa
.samoin e r ä ä s t ä vainosta, joka kos­ki
k r i s t i t y l t ä , "ihmisiä, jotka olivat
antautuneet uuteen 'pahantapaiseen
t a i k a u s k o o n " . • :
M u t t a Suetonius el kerro melUe
m i t ä ä n Jeesuksesta, eikä Tacltlis e-des
mainitse h ä n e n nimeään. Kris­tus,
k r e i k k a l a i n e n "voideltua" mer-kit-^
e^ä .sana. o n vain käännös heb-realaise.
sta sanasta "messias". Kris-tiik.-^
en t o i m i n n a s t a ja hänen oi|pln-
.sa s i s ä l l ö s t ä el Tacitus puhu mitäSn.
Ja .siinä o n k i n kaikki, mitä ajan­laskumme
enslmälslltä vuosisadoilta
saannne pakanallisista lähteistä tie-tii-.
i Jec.ruk.sesta.
//. Kristilliset lähteet '
M u t t a e i v ä t k ö kristilliset lähteet
p u l p p u a sitä runsaammin? Eikö
n i e i l l a ole evankcliumelsija mitä tar-,
Idminat kuvaukset Jee-suksen oplstl
j a toimlnna.sta?
K y l l ä , tarkkoja ne ainakin ovat.
M u t i a niiden askottavuus on vali­tettavasti
epäilyttävää. Josephoksen
v i i i l r e n t ä m l s e s t ä saamamme esimerk­k
i on jo o.sottanut meille vanhem­man
k r i s t i l l i s e n hlstorlollsemlsen e-l
i i ä n luonteenomaisen piirl^en, sen
t i i y d e l l i s e n välinpitämättömyyden
tolu\idesta. Se el pitänyt väliä to-tiuidi-
sta. vaan vaikutuksesta, eikä
.se .-Itii t e h d e s s ä ä n ensinkään arvel­lut
valite.s.saan keinoja.
' Ollak.semme oikeudenmukaisia on
nielditn m y ö n t ä m i n e n , että kristi­tyt
«iviit olleet täsiiä .suhtee&sa sU- •
hen aikaan ahioat. Myö.skln Juuta­l
a i n e n u s k o n n o l l i n e n kirjallisuus me-nett<>
ll y h t ä huono.stl. Ja "pakanalU-
.set" m y s t i l l i s e t .suunnat ajaniaskum-lu'-
alun e d e l l i s e l l ä Ja jälkeisellä
vuoäsadalla olivat samaan syntiin
v l k a p i i ä t . Vleioön herkkäuskolsui;.'?,
iKMniniKfyM-imlshah» .-^ekä luottamat-
(oniuus omiin voimiin, tarve kään­tyä
y l i - i n h l m l l l i . s i i n auktoriteetteihin
l i i r v o v a l t o l h l n ) , totuudenrakkauden
iniutc nämä ominaisuudet, joiden
•s.vyt opimme vielä myöhemmin tun-teuiadn,
.saastuttivat silloin koko kir­j
a l l i s u u d e n sllä enemmän, kuta e-n
e m m ä n .se p o l k k l s i vanhan tavan poh
Jalta. L ö y d ä m m e vieläkin runsaita
t o d i s t u k s i a siihen kristillisestä Ja
Juutalaisesta kirjallisuudesta. Mys­tillinen
fllo.sofiakln, joka tosin oli­kin
.-Isälllsfstlse.stl läheistä sukua
k r i s t i n u s k o l l e , oli siihen hyvin tai­puva,
kuten näemme esimerkiksi
i i u s - p y t h a g o r a l a i s l s t a , tuosta suun­nasta.
Joka .syntyi ajanlaskumme
a l u n edelli.s<.'llä vuosisadalla ja oli
p l a t o n l l a l s u u d e n ja .stoalalsuuden se-kotus,
fiiynnä ilmestysuskoa ja ih­m
e i t t e n Janoa, välttäen olevansa van
hun filosofi Pythagoran oppia Jon­ka
perustaja oli elänyt kuudennella
v u o s i s a d a l l a ennen ajanlaskumme
a l k u a - - t a i e n n e n Kr'«'.u°ta, kuten
.sanotaan, J.a josta tiedettiin mi­tättömän
vähän. Sitä paremmin
vo;t!in . s i i r t ä ä h ä n e n opikseen kalkki,
nnhjn t a r v i t t i i n suuren nimen arvo­valtaa.
,
••Utipythagoralalset tahtoivat että
!K-it:i p i d e t t ä i s i i n vanhan samo.s-
Iais(-n filosofian u,skolllsina oppilai­na;
.';aadak.sen.sa oppinsa näyttämään
vanhan Pythagoraan opilta, ryhdvt-tun
n o i h i n l u k e m a t t o m i i n kirjallisiin
petok-siin, j o t k a ajattelemattomasti
p a n i v a t Pythagoraan tai Ärchyfcäan
lau.sumaan m i t ä >ahansa. olkoonpa
•se k u i n k a uudenaikaista hyvänsä ja
olkoonpa ,sen Platonista tai Aristote­leesta
Johtuva alkuperä kuinka Ilmei­nen
taban.sa.-'*;
' r Z e l l e r . Philo.sophie der Griechen
f K r e i k k a l a i s t e n fllo.sofia), U i p 2 lK
18f58, I I I . 2, .s. 96. **'PZig
' (Jätk.)
PääkonstdSvirMlii
Koko Canadaa varten «aorftta»
kaikkia maan viralliselle edostnk
«elle-kuuluvia tehtäviä, aniäi pa»
«eja matk-astusta varten kotimno-nan
tai muuajle- vahvistaa asiakir
joja, käännöksiä y.m., eelvittSa o*»"
rintk. ja muita Suonten kflniuiUI'
p e r i n p o b j a l s i n u n a l l a tavalla. T ä m ä n i =^iin kohdistuvia asioita.
Osoite:
"Vastustaakseen t ä t ä huhua 'joka
s y y t t i Neroa palosta; o.sotti ha»-) i
.syylllslk.si pahojen t ö i t t e n s ä t ä h d en
v i h a t u t ihmlvrt, joita kan:;a kutsui
k r i s t i t y i k s i , ja ranka.i.vi h e i t ä mitä
nimen aiheuttaja, K r i s t u s , oli T i - j
beriuksen hallite.s.sa t^^lotettu pro- ;
k u r a a t t o r i Pontius P i l a t u k s e n tuo- '
mitsemana, mutta s i l l o i n hetkeksi •
t u k a h u t e t t u t a i k ä a s k o puhkesi j ä i - •
leen esiin ei a i n o a s t a a n Judeassa. i
j o k a o l i t ä m ä n pahan kotimaa, v a a n'
i t s e Roomassakin, johon k a i k k i i n -
h o i t t a v a j a h ä p e ä l l i n e n v i r t a a k a i - j
k i l t a t a h o i l t a j a l e v i ä ä siellä. En:>lk-j
si otettiin k i i n n i muutamia, jotka ;
tunnustivat, j a h e i d ä n i l m i a n t o n s a •
johdosta .sitten suunrnato.n joukko. '•
j o i t a ei kum.minkaan voitu todistaa i
s . v y p ä i k s i paloon, va?n ihmisvih-ian '
*> A l b . K ^ l t h o f f teok.se.ssaan "Die i
E n t s h t e h u n g des Chrlstentums" i
' K r i s t i n u s k o n synty), 1<?;J4, <•. Ifi, 17 j
Consulate General of Finlaoi
1410 Stanley Street. Mont»««l.
Uof*m 91S
(Corn^jr St. Catharine and Stanley)
AKSELI RAUANHEIHO,
pääkonsuli.
Lisäksi OP Suomella «d38tajnll^
Canadassa: Konsuli E r i ^ J. Km-te.
Port Arthur. Ont. —• Adie*
Saarimäki. 319 Bay St. Toronto
Ont- — H. P. Albert Hermansos,
479 Main St., Winnipeg. Man. —^
Thorna.? Franssi. Uox L, Cofm»
Cliff, Ont. — Cbarlos S. Maffnns-
?on, 54 Dock St.. Saint J^hn, NJB.
— G. W . Törnroos, 661 Hotr« St^
Vancouver. B.C