Vapaus, July 14, 1930

              V Ä' "P A TT s CaatitM ammmtUi— tjMMOm lOmm fU-iMMMMUMU. OmtmrrtiU-TAFAUS
(tibtrtj» ^ ^
ISB M h e<sn «T HmlA V a l u n 1» (U^dx. P«iUA«a iiOy >t 8«A«i7. 0««W.
fmmnit rt t|M tom Olitta Dfftnmtai. Oium», M a»e<mi «IM» —»«r.
' c«M^ mn. 7Sc c«l. iacb. M m i M S cbats* te ta^ taamtUm. TW. Tk«
IHussolini pelkää 0nteonpmiuiq
Iit ii
•V OfCcaUab «ork. a4f«tiwDau«, «<e,) ia3»-E<Qtor U6W^ -Baatataf SMTV.
ILMOTJJSHINNAT VAPAUDESSA.
-^i5na.allHoaawuUat II4D Ien», t2.00 U l « U n * . . - A»ioIiiita«« »«»aUla •»»•rtoJrotak** - - . i r fHannp maa«^a nn n v s v -
* pataataa». - iiu««m.a«ioiio.o.ut«t soe k « u . $iM i k«m* - 8r»tr»»ii»otBka«t 11X0 /alKccn tilanne maassa on pysy
«n». tsJM I »ertaa. - A.BBio«'wi<>ioiu4«tt tzjtio i « u . MJ» uu* karta*. — fiitoaiiao»»*»» ^ asiallisesti aivap Samanlaisena.
Fa«<.'islinen Italia on taloudelli­sen
kriisin puristuksessa, minkuin
j maailman kaikki loisetkin kapita­listiset
maat- ' •
Viime helmikuun lopussa fas-cislinen
hallitus ilmoitti tappion
olleen 15 miljoonaa dollaria. Sen-fmmfittr-
m «n, T»«<l.;i«c*M. 'AeuaUii iUKiiubiaU e(«k2i«es.
TfLAUSHINNATj
» «k4tJW. 6 Ik, K J O . » k k . Il.r; !< l Ifc. tl-OO. — T M T m h a l U a ia
'mif •tkfm»:fi>^'t'iyj6fiO. b Ui. ViO i . I kk. $IJD0. • '
aaaiit$i:i' t: Äki4vlat.'
ibM<«r> 1. W. AlfkpUt. • .
^OtpaifBooiimatafM-fiiaUkapi Vayaa* BailJin». Hm Strae*.
ia mafi ta ha aäjjaaaadt Vtpaaa. P.O. Bo» 69. 8adl>«/y. Oat. _^
(a* «^»4 Billoia Uliaaaa aaa raaUaata «i»rmäiieca kirjaaaaasaa, klxjaltakaa «aiillia» 11111 «aa-ta^
apcTBPouDJMtla aJaelU: J. W. Aklffiff. Uikkaaahoiuja.
a l a » . » .'••l-f ia a««i«iIi»olak»it U>f leri», 11.00 kolma kertaa. TiJap«JaaaM«taJia« ia Omtaf \ YlcmeU tilanne On pahentUHUtkm.
Työuömäin työläisten lukumäärä
on päivä päivällä kasvanut, joh­tuen
se myös niistä rajoituksista,
joita Italian siirtolaisuudelle on
asetettu Yhdysvalloissa ja Austra­liassa.
Mussolinin hirmuhallitus istuu
vallankumouksen ryytitynnyriUä,
Tämä käy selville New York Eve-nin^
Post-lehden erikoiskirjeen-
Niin siellä — miten täällä kapitalisti^
maissa
Kun kapitalistiset lehdet puhu­vat
Neuvostoliitosta, niin nc aina
tahtovat alleviivata sitä seikkaa
kuinka muka siellä ei työläisillä
olisi niinkään paljon oikeuksia
kuin "suloisissa" kapitalistimaissa.
Työläisiltä kuulema siellä on rii.s-tfiUy
' kaikki oikeudet, he elävät
ox\rita, joilla ei ole mitään muuta
oikeuksia kuin tehdä työtä, saa­matta
siitä edes mitään palkkaa.
-Tuollaisiin "lodeilisuuskuvauk-eiin"
Neuvostoliitosta olemme jo
Tähin erin alkaneet tottua, eikä
niille ajattelevat työläiset anna-
* kaan mitään arvoa. Onhan itses­tään
selvää, että ki)n kerran maas­sa
on työläisten hallitus, niin ke­nellä
siellä sitten muilla kuin
työläisillä olisi oikeuksia.
Äsken taasen on käynyt kou-raantuntuvasti
selville, että työläis­ien
valtiossa kuljetaan kaikissa
suhteissa päinvastaiseen suuntaan
kuin kapitalistitriaissa. Taloudel­linen
pula esimerkiksi kurjistaa
kapitalistimaissa olcviet) työläis­ten
asemaa päivä päivähän multa
työläisten valtiossa sensijaan työ­läisten
olosuhteet korjaantuvat si­tä
mukaa kun työläisvaltio kyke­nee
saamaan teollisuutensa ja
vaihtojan M. W. Fodorin joku aika
sittu^' antamaila lausUJäiostQ.
Mr. to^oriii mukaan '•• ItttiläQ val­l
a t a oleva laokka ei (^;^'Halukas
alkanlaan sotaa. "Mussolini**, hän
kirjoittaa, "ei luota kovinkaan
paljoa fascistiseen miliisHns^, :ei-kä
hän ole valmis kansan mobili­soimiseen,
kpska se merkitsisi työ­läisten
ja taltHipqikaiil' a ^
ta, mikä saattaisi fascistiseri 'Hal­lituksen
huomattavassa määrässä
vaaranalaiseksi.^
Tämä -On selvä tunnustus siitä,
että Ilalian työläiset ja talonpojat
ovat sieimpiäUään faseismin vihol­lisia
ja' että ^Mussoiini : ja hänen
hallituksensa levottomana katselee
tulevaisuuteen, nähden tilinteon
päivän lähestymisen.
Port ArthiiriD piitisia
Xndependcpt Labor Partf on
vaaleissa «voimeati porvarien puo­lella.
Fort WiUiamin j . L. P. Jiei-näkuun
8 päivä pitämässään koko-maanviljelvksen
kuntoon siitä kaa- uksessa lopullisesti päätti peruut-ostilasta,
johon se oli painunut ' taa aikasemmin suunnittelemansa
maailmansodan ja kansalaissotien
vaikutuksesta. Ja mitä erikoisesti
tulee työläisten yhteiskunnallisiin
oikeuksiin, niin siinäkin suhteessa
Neuvostoliitto käy kehityksessään
Loiseen suuntaan kuin kapitalisti­maissa.
Kapitalistimaissa osiin,
tälläkin hetkellä työläisiltä riiste­tään
kaikki kansalaisoikeudet, mut­ta
Neuvostoliitossa niitä sensijaan
laajennetaan. Äsken esimerkiksi
päätti neuvostohallitus laajentaa
työläisten kansalaisoikeuksia si­ten,
että m.m, neuvostovallan alu­eella
oleskelevat ulkomaalaiset
työläiset ovat tasavertaisia toisten
Neuvostoliiton kansalaisten kanssa
kaikissa yhteiskunnallisissa suh­teissa.
Sillä tavalla siis menetellään
.siellä, missä työläiset hallitsee.
Eroa näideii kahden järjestelmän
välillä ei ole vaikea huomata.
Tqlottspttla tulee entistä ankqrii^mmaksi
valloissa
• Yhdysvaltain työministeriön ti­lastot
osoittavat, että nykyinen te­ollisuuden
lamaannus on pahin
sitten vir, 1921—22, vaikka, kuten
arvatakin sopii, näissä tilastoissa
ci ilmene läheskään todellinen
kurjuus, mikä mainitussa maassa
vpllitsee kjjhdeksaan miljoonaan
pousevinc työltöniincen. Raken­nusteollisuudessa
osoitetaan maini­tuissa
tilastoissa lamaannuksen
olevan nykyään suuremman kuin
oli VV. 1920 ja 1923.
Mainitessa "palikkasopimukscs-ta",-
mihinkä pres. Hoover väittää
johtavimpicn tcollisuuskapitalistien
suostuneen, työministeriön lausun-i)
0s$a osoitetaan 22 työalalla palk­kojen
alennusta, joihin sisältyy ra-kennusammattcja,
puutavaratuo-tantoaloja,
tekstiilitehtaita ja le-rästeollisuuslaitoksia.
• Työministerin huhtikuun rapor­tissa
ilmoittaa palkkojen alennus­ten
jatkuvan samalla kuin palkko­jen
köToitukset ovat suuresti vä-h%
rtlyneet. Sen sijaan, että kolmen
ensimmäisen kuukauden aikana tä­nä
vuonna oli palkonlisäystapauk-sia
66, 64- ja 116, ' niin huhti-.
kuussa oli ainoastaan 32. Sen si-jitan
.huhtikuussa oli 25 palkkojen
alennusta, maaliskuussa 26, hel­mikuussa
23 ja tammikuussa *9.
Palkkojen koroilukscsta sanoo tyÖ-virasto,
että huolimatta myönnC'.
tyistä palkkalisäyksistä työläisei
useassa lupauksessa haavat palk­kaa
vähemmän viikolta, koska työ­aikaa
on lyhennelty.
ehdokkaan J . R, Pattispnin ehdok­kuuden
enillä olevissa liittohalM-tuksen
vaaleissa. Kokous v i r a l l i -
.<!c8ti ci antanut kannatustaan min­kään
muunkaan puolueen ehdok­kaalle,
vaan jätti kysymyksen
niun<}oIIisesti jäsenistönsä ja kan­nattajiensa
yksityisen harkinnan
varaan. Mutta samalla kertaa kun
tämä päätös annettiin yleisöö tie­doksi,
antoi Pattison royöakin
lausunnon, jossa ilmoitti, että häj^
tu!ce työskenlelemään näissä va^-,
Icissa liberali puolueen ehdokkaan
Chas. W. WiJspnin hyväksi. J a to­detakseen
maailmalle, että hän tar­koittaa
mitä puhuu^ kiertää hän
paraJllaan vaalipiiriä Wi]sonin seu­rassa.
, Esiintyen nämä herras­miehet
samoissa kokouksissa, sa­man
ohjelman puolesta. Todella­k
i n "riippumatonta" politiikkaa.
Mutta vjeläköhän nämä " r i i p p u ­mattomat"
tämänkin jälkeen aikq-nevat
uskottaa, että he edustavat
työläisiä.
Tämä "riippumattomien" menet­tely
muuten selventää huomatta­vasti
tilannetta Fort Williamin
vaalipiirissä. Vaalitaistelu muo­dostuu
suoranaisesti porvarien ja
kommunsiticn väliseksi kamppai­luksi,
ilman aidalla istujien bäpiä-ystä.
Pattison "riippumnttomi-neen"
luonnollisesti tulee teke­mään
parhaansa saadakseen aiita-kin
vähemmän tietoiset työläiset
libcralicn kelkkaan, mutta kaikki
valveutuneet ja luokkataistelun
kannalla olevat työläiset epäile­mättä
tulevat kannattamaan kom­munistipuolueen
ehdokasta.
Nipigolaitille on pyydetty huo­mauttamaan,
että heinäkuun 19
päivän iltana heillä tulee olemaan
tilaisuus nauttia • hupaisesta j a sa­malla
opettavaisesta illanvietosta.
...... , 1 , 1 . K.-puolueen ryhmä 10 Port Arthu-lehdastyolaisten
palkka o l i vu- ^ista tulee silloin tekemään sinne
mc huhtikuussa 4 j)rosentlia pie-nenipi
kuin viime vuoden huhti­kuussa.
Raskaimmin palkkain
alennuksesta ovat kärsineet mies­ten
pukutyöläiset, rauta-, messin­ki-,
pronssi- ja kuparituolleiden
tuottajat, huonekalutyöluiset, ko-netyökalujcn
valmistajat, paita- ja
kaulustyöläisct, villa- ja pumpuli-tehtaiden
työläiset,
Samulia aikaa työltömyvis on l i ­sääntynyt
9 prosentilla. Ainoas­taan
paperi- ja painoalalla 12:sta
lyöalaryhmästä on tapalitunut työ­voiman
lisäystä. Autoteollisuudes­sa
on työskentely vähentynyt 15.5
pros., metallitarpeiden tuolannos-yierailumatkan.
Ja mikäli tämän
kirjottäja on tietoonsa saanut, t u ­lee
heidän ohjelmansa olemaan
täysipainoista j a samalla siksi mo­nipuolista,
että kaikkien vaati­mukset
tällaisiin tilaisuuksiin näh-den
tulevat tyydytettyä. —• S.
Hearst, Ont.
Katsellessani työläisten liikehti­mistä
huomaa, että kaikkialla on,
sama tilanne. Nuoria voimakkaita
. . . 1 miehiä kulkee paikasta toiseen, et-sa
1 6 ' p r o s . , puutavaraluotannos-[ , 5 , , , , ^jg^ä saisi kätensä kaupaksi.
sa 13 pros. ja tekstiiliteollisuudes­sa
9 pros.
Ibmismurha — ^',vähäpätöinen asia'^
Kapitalistisen oikeuskäsitleen
mukjQan on varsin vähäpätöinen
asia se, jos porvariluokan jäsen
murhaa ihmisen. Multa samalla
kapitalistinen oikcuslailos saattaa
tuomita hirtettäväksi tai sähkötuo­l
i i n työläisen, joka vaatii leipää
häiRäähsä sammuttamiseksi, silti
fyysillisesti ketään loukkaamatta.
Ne\y Yorkissa oli hiljakkoin
esillä eräs murhajuttu Manhattan
tuomarin Floodin veljeä, J. L.
Floodia vastaan. Hän tunnusti
murhanneensa erään miehen, lau­suen
asianhaarain "lievennyksek­s
i " , että: "Minä en tahallisesti ve­tänyt
liipasimesta: minä en ta­hallisesti
ampunut häntä". — Ja
mitä tapahtui? Hänen ""korkeu­tensa"
tuomarin veli laskettiin va­paalle
jalalle pienoisella lakauk-cella
ja vähän sen jälkeen muutel­tiin
syytös murhasta miestapoksi.
Siten valmistettiin tietä pikaiselle
i-apauflamiselle.
.Mutta saman- kapitalistisen oi­keuden
eteen joutui pian sen jäl­keen,
toverien Fosterin. Araterin.^
Minoriii ja Mayniondin juttu. Nä­mä
toverit kuuluvat maalisk. 6
p:nä valitun 110,000 työttömän
työläisen edustajistoon. He eivät
ole mitään rikosta tehneet. Vielä
vähemmin, että he olisivat ketään
murhanneet tai edes yrittäneet sitä.
Mutta heitä ei lasketa vapaaksi.
Heidän "rikoksensa"' on ^se, että
ovat vaatineet nälkäisille työläisil­le
työtä ja leipää. Siksi heitä pii­nataan
vankilassa. Siksi heitä ci
lasketa vapauteen"jatkamaan työ­tään
Amerikan työläisjoukkojen:
keskuudessa. |
Kapitalistit pelkäävät työväen-,
luokan nousua. Parhaitten eluri- {
Ain taistelijan suu yritetään tuk-1
kia. Multa iniljocmaisten joukko­jen
ääntä ei ole niinkään helppo
viinienlaa. Senlähden tulee ryh-!
tyä kaikkialla nostattamaan jou
kot j)n)testitaisteluuiu vaatimaani
kaikkien poliittisten vankien pi­kaista
vapauttamista. Buuria jouk­kokokouksia
tulee muodostaa ja
niisiä h\väksyä päätöslausuntoja.
Eteenp.
Tilanne on sama kautta maailman,
vaikka se meidän silmiin pistää
vain Canadassa. Mdtta me näem­me
työläisten nousevan, sitä ei
voida millään estää. Valveutunut
työläisjoukko pn tulista j a pelkää­mätöntä.
Siis toivoisin että työtä­tekevä
aines täälläkin yhtyisi sa­maan
voimaperäiseen ^joukkoon, jo­ka
kerran muuttaa vanhan uudek­si
ja terveeksi, jossa ei toinen
toistaan sorra, vaan kaikki ovat
saman arvoisia. Se ei tapahdu
muualla kuin työn yhteiskunnassa.
Ohjelmailtania on S., J . osastolla
heinuk. 19 p, Cosgerinessa, 5^^
mailia Hearstin kauppalasta. Siel­lä
on runsaasti ohjelmaa, m.m.
näytelmäkappale "Kirotut puni­k
i t " . Sisäänpääsy 26 senttiä.
J . S.
kaan ennen viimeisen 9 vuoden
kuluessa, joten vielä ei voida väit­tää,
että farmarin tilanne on no-pea3ti
paranemassa, sanpviit osuuV-tPipjinnallisi^
n yhdistyksien johta­jat
j a muut farmarien edustajat.
Äskeisen hintojen laskemisen il-mpitetaan
pääasiassa-; johtuneen
puhvillansiemenen; kauran, tttkiin,
ohtäm pellayaQsietdeheff, heim'en,
perunieh, karjan, iätnpaitten, v i l ­lan,-
s i i p i k a r j a - j a inaltotaloustu/ot-telden
hintojen läskemiseBta. .Kos­ka
- tässä : lueibtelos^ ' . ^ i n t y y - toot-teita,
joita kaättratetaan meikein
k a i k k i a l l a A m e r i k a s s a ; t u s k i n ; löy­t
y y montakaan farmaria, ^pka ei
olisi hintojen laskemisen.vaikutus­ta
tuntenut, Senräayien tuottei­den
hinnat nousivat heikosti: mais­si^
.vehnä, sianliha,, .vasikaniiba ja
käritsanliha. Siipikarjatnotieiden
htnnätlaskivat t o u k o k . v l 6 . j a ke-säk.
15 p. välillä 7:llä idsteellä;
maitotaloustuotteet 5:llä pisteellä;
puuvilla ja ptinviliMnsiethen 4:nä
pisteellä j a nahdänhha: 'l:Hä pis-teeilM.
Hedelmien :ja, -juurikasyien
hinnat eivät muuttuneet. "
• Viime vupdeii hiiitpihin verrat­tuna,
siipikarjatuotteiden hinnat
njtt ovet 8^ . pistettä alempana;
puuvilla j a puiivilläiisiemeh 31 pis­tettä
alempana; nautaeläimet 22
pistettä- alempana; maitotaloustuot­teet
17t pistettä aiempana j a viljat
5 piötettä' alempana.'. Hedelmien
ja'' juurikasvien ••'hinnat ' nj^kyään
ovat 73 pistettä korkeammalla' kuin
vtiösi isitten. ' ' "
Vaikka sianlihan hinta nousi
tbukok. 15 j a kesäk. 16 p:h välillä
lähes i : l l ä prosonftilla, ovat hihnat
vieläkin noin 8 prosenttia alempa­na
kuin sainalta aikaa viime vuon­na.
NäUdaniiha, jota • viimeisinä
viikkoina oii' '-tavallista «henifil&n
saapunut markkinoille,- nykyääii-ön
hoin 16 proseilttia. aleihpana kuin
vuosi sitten, - • »Paijon • ^ön - puhuttu
äskeisestä maissin hihnan nousemi­sesta,
mutta nykyään ovat mäis«^
sin hinnat 9 pirosenttia alempana
kuin vuosi sittem Eteläiset . f a r ­marit
nyt saavat. Vninpiilista - 22
prosenttia', 'xäheäiman-.kuin -viittie
vuonna . j a . muittenkin tuotteiden
hinnat ovat viimiEiisen 12. kuukaii*
den 'kuluössa : l i i i n iiuomattavasti
laskeneet^ että usöat^armarit kaik­kialla
ovat alkaneet "kysyä, " M i s ­sä
'pn avustus, jota farmareille
n i i n kauan on luvattu?"
Kun' hintojen suuntaa tutkitaan,
on syytä, sanovat useat asiantunti­jat,
päättää, että farmituotteiden
hinnat ovat säännöHisesti palaa­massa
samalle tasolle kuin ne oli­vat
ennen' sotaa.- Muut - tavarat,
joita farmari ostaa, näyttävät py-^
syvän korkealla j a uusi t a r i f f i l a k i -
kaan ei näytä farn^aria tässä suhr
teessä auttavan, kpska sen väite;
tään pääasiassa suojelevan teolli­suustuotteita
eikä _farmituotteita.
Tämä merkitsee, että farmari saa
tulevaisuudessa odottaa huonomiug
hintoja niille tuotteille, joita 1^
itse tuottaa ja korkeampia h i n -
toja niille •tuotteille, joita hapen
täytyy ostaa. Vaikka uusi t a r i f f i -
laki onkin snorentanut eräiden
maatalopetaotteiden ^^ääntooati-veroja,
t a r i f f i n ei kuitenkaan Tai­teta
auttavan farmareitai^.' ^oska
näitä tuotteita tuotetaan.' Amerir
kassa eneipfläin kuin-niitä kulute­taan,
jotes t a r i f f i l l a - e i ole mitään
merkitystä hintojen parantamiseen.
Nykyinen hallitus siis ei ole far­mareille
antanut sitä "pikaista
avustusta", jota se vaalitaisteluis­sa
lupasi, sanovat farmarien edus­tajat.
Nyt enemmän kuin koskaan
ennen, he lisäävät, t u l i s i maanvil­jelijäin
ymmärtää, että he tulevat
avustusta saamaan pääasiassa
omien yrityksiensä kautta. "Maan­viljelijäin
tulee täydellisesti jär­jestyä
j a taistella' omat taistelun­s
a ."
Järjestyminen on jo tuonut far­mareille
muutamia suuria voittoja.
Suurien markkinoiden -voiparoonit,
esimerkiksi ennen määräsivät voin
hinnat, mutta suuret osuustoimin­nalliset
meijeriyhdistykset ovat tä­män
vallan riistäneet heiltä pois.
Farmareilla on nyt suurempiääni
tässä suhteessa kuin on suurilla
välittäjillä j a k u n viimeisen 20:nen
vuoden tilastoja tutkitaan, huoma­taan,
että farmarit ovat viimeisi­nä
vuosina saaneet paremmat kes-kimääräbet
hinnat maitotalous­tuotteistaan
kuin koskaan ennen.
mahdollisauden luonnon helmassa
oleskeluun. Ja tätä hyvyyttä on
Icäytet^vä tarkoin hyväksi- Ke­sän
tarjoamia hyvyyksiä ei työs­t
ä n ahiertava työläinen saa kos­kaan
liiaksi nauttia- Siksipä: ulos
raittiiseen luontoon, te ahtaitten
asumusten j a -valottomain työpa-j
a i n lapset, terveyttä ja elinvoi­maa
ammentamaan.
SUOIHESTA
voimakkaisiin vastatoimenpiteisiin.
Taistelussa fascismia vastaan he tu.
levat saamaan kansainvälisen, va­listuneen
köyhälistön tuen ja kan-na'tuksen.
Se merkitsee viime kä­dessä
täydellistä häviötä -viimeiseen
etappiinsa siirtyneelJe, '!ascisnuin
turvautimeelle, raivosta mielipuolen
tavoin riehuvalle porvaristolle.
SATAMARIKKURI TEHNYT
MURHAN REPOSAARELLA
vmmmm
Luonnon terv^ys-
Valo, ilma j a aurinko ovat tär­keimmät
elämän ylläpitäjistä. N i i ­den
merkitys kaiken elollisen ke­hityksessä
on niin suuriarvoinen,
ettei niitä keinotekoisilla vastik­keilla
voi korvata. Ilman valoa ja
ilmaa on mahdotonta ajatellakaan
minkäänlaista elämää. Kasvikin
Kallion hallituksen
kaatuminen
Pääministeri Kyösti Kallion maa­laisliittolainen
hallitus Suomessa on
kaatunut ja valkoisen tasavallan
presidentti on määrännyt entisen
valtionhoitajan Svinhufwudin muo­dostamaan
uuden hallituksen.
Tämä hallitusvaihdos merkitse»
porvarillisen valhekansanvallan täy-d
e l l i ^ vafarikkpontumista. Kallion
hallitus yritti vielä heikosti pitää
verhon, mutta samalla; kuitenkin
vainosi Suomen vallankumouksel­lista
työväenliikettä yhtä kiihkeästi,
kuin edeltäjähallituksensakin. Ohra­na
jatkuvasti jahtasi kommunis­teja,
Joita kymmenittäin tuomittiin
vankiloihin. Kaikkia luokkatietoisen
työväestön järjestöjä ahdisteltiin ja
työväen sanomalehtiä lakkautettiin.
Mutta tämäkään ei -vielä tyydyttä­nyt
Suomen fascisteja. eikä niiden
takana olevia porvarillisia puoluei­ta,-
ei edes johtavia sosialidemo­kraatteja.
Hallitukselle annettiin e-päluottatnuslause
ja sen oli pakko
erota.
Suomen uuden hallituksen — ke­tä
tahansa siihen kuuluneekin, fas-cisti
Svinhufwudin oUes^ pääminis­terinä
— tehtävänä on saattaa voi­maan
fascistien vaatimukset, joihin
kuuluu komniunististen edustajain
karkottaminen viimeistä miestä myö-
Ensimmäisenä helluntaipäivänä
murhasi Reposaarella Etsi Hint-sala
jnoppttelutoverinsa^ Y . Kata­jiston,
minkä jälkeen hyökkäsi
puukkoineen P. A . Lohikoskenkin
kimppuun sanoen: Päästetään hiu­kan
verta sinunkin suonistasi! ja
iski häntä puukolla käsivarteen,
k a i k k i miehet ovat satamalakon
aikaisia rikkureita.
Ko.
suunnitelmansa. ]
osten Umoitetaan
to-osakeyhtiö Sl
3435ä 50,000—^
j a Kirjatyöntekiji
n. 40,000—ÖO.OOC
rat on hän laihaii:
joista ei kuiteni
nimeltä maininnu'
nyt itse. Hän oli
selvitetyksi kaikki
kun ei onnistu.nut,
nettua.
SUURTULIPAL
EI OLE HÄTÄÄ VALTION
TYÖTTÖMYYSKOMITEALLA
kuihtuu j a kuolee, jos siltä näitä eduskunnasta, sekä estää kom-molempia
puuttuu. Miten hento, l y ^ j ^ ^ j ^ ^g^t^^g^y^jg^g^j^^^ ^äse-hontelo
ja keltamen on esim. kel-'.„m,Kä„s*tKä eduskuntaan. Ja kaiken 4t.xä-larissa
yalpn puutteessa kasvanut niänlalsen tapahtuessa porvarit keh-kasvi.
Jos se tuodaan j o k s i k i n a i ­kaa
valon ja ilman. vaikutuksen
alaiseksi, niin sen varsi vahvistuu
j a lehdistö muodostuu vihreäksi.
Tämän muutoksen saa aikaan valo
j a ilmassa oleva happi. Ja mitä
enemmän valoa, ilmaa j a aurinkoa
kasvit saavat, sitä voimakkaammik­si
ne kehittyvät.
Samojen luonnonlakien alainen
pn ihminenkin- Kaupunkien vers­tas-
ja^ tehdastyöläiset ovat useim­miten
kalpeita j a laihoja, johtuen
tämä työpajoissa vallitsevasta huo^-
npsta ilmasta j a tarpeellisen valon
puutteesta, Sensijaan vapaassa
Inonhossa työskentelevän maamie­hen
iho on ilman j a aurinkpn vä-ritläma','
i-uumis o h karaistunut ja
uhoaa voimaa . j a terveyttä. Ja
tällaiseen ulkoilman karaisemaan
ihmiseen eivät mitkään tauditkaan
h i i n hevin pysty.
Kaikkien yksipuolisessa ja epä­terveellisissä
olosuhteissa työsken­televäin
olisi ennenkaikkea koetet­tava
korvata epänormaalisten olo­suhteitten
aiheuttamia haittoja
liikkumalla vapaa-aikoina j a erit­täinkin
kesäisin paljon ulkoilmas­sa.
Kesä parhaiten kaikkine -vie-hätyksinen
ja etuineen soveltuu
luonnonhelmassa oleskelulle. Sil­loin
aurinko jakaa enimmän läm­pöään
j a valoaan; vapaina virtaa­vat
vedet tarjoavat tilaisuuden
u i n t i i n , purjehdukseen j a soutuun
j a järvien hietikkorannat kutsuvat
aurinpokylpyihin. Ja koko luonto
metsineen j a nurmikkpineen tar­j
o a a mahdollisuuden retkeilyyn.
Ulos siis vapaaseen -luontoon,
sen ehtymättömille terveyslähteil­le
niiden tarjoamista eduilta naut-taavat
puhua Suomen hallituksesta
kuin muka koko kansaa edustavana
laitoksena,
Porvaristo Suomessa on ennenkin
heittänyt "kansanvallan" romuka­saan
ja polkenut omatkin lakinsa
maahan. Kun . Suomen työväellä' ja
pienviljelijöillä, toisin sanoen van­halla
Sosialidemokraattisella puolu-telia,
pll enemmistö edustajista Suo­men
eduskunnassa vähän ennen
luokkasotaa, niin ainoaksi keinoksi
suojella riistoetujaan oikeuksiinsa'
pyrkivää työväestöä vastaan, porva­risto
katsoi väkivaltaan turvautu­misen.
Eduskunta unohdettiin
ja porvaristo^ tarttui aseisiin;— ku-
Idstamaan. .Suomen vallankumouk­sellista
työväenliikettä. Tapettiin
kohnekymmentätuhatta Suomen työ­väenluokan
• jäsentä, saksalaisten so­tilaitten
avustamana. Kun porvaris­to
luuli. saaneensa täydellisen yliot­teen
vallanfcumoUkselUsista työläi­sistä
ja pientalonpojista, niin se al­koi
taas politikoida. eduskunnassa ja
leikkiä "demokratiaUa."
Viime aikaiset tapahtumat osoit­tavat,
että Suomen porvarillinen yh-teiskuntajärjestys
ja sen tuotanto--
elämä ovat joutuneet suurten risti-riitain
ja ankaran puristuksen alai­seksi,
johtuen se koko maailman ka­pitalismia
käsittävästä kriisistä. Sa­malla
käy ilmi, että kommunistisel­la
liikkeelä ön juuret syvällä Suo­men
maaperässä ja että kommunis­tit
toimivat määrätietoisesti ja ak­tiivisesti.
Ellei ankaraa kriisiä olisi,
lUln porvaristo olisi katsonut vielä­kin
voivansa ratsastaa valhekansan-vallaliaan,
eikä' sen olisi tarvinnut
valjastaa - fascisteja tunnuslauseel-tim^
an!. Kokoamaan sieltä luonto- ^a: "Kommunismi on Suomesta hä-äidin-
avarista aitoista terveyttä
j a elinvoimaa vastusten j a vaikei­den
päivien varalle. Sitä kun saa
sieltä ilmaiseksi j a teho on var­masti
parempi kuin monilla kehu­t
u i l l a patenttilääkkeillä. Lämmin
kesä tarjoaa mitä .parhaimman
Farmituotteiden hin­nat
laskeneet ^
Farmituotteiden hinnat Ameri-
I kassa laskivat toukok. 15 j a kesäk.
l ö p. välillä yhdellä pisteellä ja
vaikka hinnat nyt vielä ovatkin 23
prosenttia korkeammalla kuin en­nen
sotaa, ne ovat sentään viimei­sen
12 kuukaudeh kuluessa laske­neet
12 pisteellä e l i 1 :llä pisteellä
kuukaudessa. Hintojen n>-t ilmoi­tetaan
oleran alempana kuin kos-
Sattumalta kuulin kun amerikaläl'-' säUnaan, mutta eräs suomalainen
nen ' tftertol- toverilleen kpkemuksl- täti sanoi, että sinne ei päästetä
aan suomaia^est^' saunasta. Ker-^ miehiä, niin päätin - mennä oikein
romme tämaii veirrattoman tapaiöt- Joulusaunaan. Päätökseeni vaikuttf
sm hänen orailla «moUlaan, höystä- sekin, kun samainen täti isketti sil-piöttj^
alkup^räistji kertomustan mää ja sanoi, että se ottaa kovalle
piil)ääa totuudesta ppUckeavalla hUb- ,kun kofa^s poikii, ja Usäksi hän oli
mautuksella sikäli kun kielelliset niin salaperäisen näköinen, että
seikat eivät tee haittaa. Jenkki ku- timsin • vatsanväänteftä häntä katsel-vaili
kokemuksiaan seuraavasti: tiessäni. <:
- . . - I -Suomalaisella ystävälläni Niemi-
— Minä olin kuullut, että suoma- sellä oli sauna ja minä menin hä-laiset
puhdistaessaan ajallista ruu- nen puheilleen ja selitin asian,
mistään maailman saastasta ja loas-} -— iEn ole koskaan ollut saunass:
ta, käyttivät tähän tarkoitukseen: ja pitäisi kerran päästä, sopiskohan
erikoista laitosta, jota he kutsuvat se?: ? \
saunaksi. Olin kuullut myöskin, että j - — ^ l l ä se sopu. sanoi Nieminen.
Saimassa on löylyä, mutta kun ensr^ Mutta iyllä^inä mahtanet olla h-lanninkielessä
ei ole vastaavaa sa- fcainen kun _et, ole koskaan ollut
caa. niin ymmärsin, että löylyllä saunassa. Mene noitten tukkipoikien
tarkoitettiin höyryä, joka syntyi si- kanssa, että osaat saunassa elää.
ten. että kuumille, kiville heitettito 1 — WeU. Minä menin. Astuin~1.uk-vettä.
Joka^ muuttu höyryksi. Kerran kilaisten kanssa- hieman nokisen nä-satuin
kämpällä joutumaan sanaso- IräisestS ovesta saunarakennukseen,
taan erään suomalaisen kanssa ja'Heti sisälle päästyä, he alkoivat rii-vihapäissään
uhkasi hän minua kö- suutua Ja minä seurasin esimerkkiä,
nilöylyllä. mutta kun hän kuitenkin Tu&ssa tuÄiossa iolimme paljasta-toisten
kehoituksesta rauhoittui/'* neet ruumlllUs^ suloutemme. Po­niin
minulta jäi näkemättä millals-j jat hjlpffisivät pari kertaa perman-ta
se on. Mutta suomalaiseen sau- tolia ja alkoivat painua huoneen pe­nään
minä päätin mennä sitäkin jräUä-oleffasta ö-resta varsinaiseen
suuremmalla s y j ^ , kim muutamat satmäam. Mina painalsin perässä. O-suomalalset
olivat sanoneet, että Tcst» tuli -vastaani "sankka pilvi jo-
Suömessa on myöskin lapsisaunojaltakin" kaasumaista aihetta enkä mi-ja
maUassaunoja.' Juhannussaunojft-xiähätmyt tuokioon aikaan mitään,
ja joulusaunoja. VarovaisuudenV — Mutta kuvitelkaahan kummas-vitettävä!"
Se on tunnuslause, jota Suomen­kaan
porvaristo ei kykenen täyttä­mään.
Sorron, lisääntyminen, fas-cistinen
terrori, pakoittaa Suomen
työväestön ja viime vuosina äärim-inilleen
köyhdytetyt pientalonpojat
TyöttÖmyyskomitealla, jonka pu­heenjohtajana
toimii kaupungin­johtaja
A r v i Hällfors, oli äsket­täin
kokous, jolloin komitean sih­teeri,
maisteri Martti Pesonen se­losti
sosialisessa tutkimus- ja t i ­lastotoimistossa
komiteaa varten
suoritettujen tutkiniuslen uusia t u ­loksia.
Kuten aikaisemmin on ker­rottu,
kohdistettiin tutkimukset
ensin teollisuus- "ja ammattityön­tekijäin
työttömyyteen- Nyt ke­vään
kuluessa taas on koetettu
selvittää maatalouden työttömyyt­tä
sekä valtion ja kuntien vara-j
a hätäaputöiden laajuutta kulu­neena
työttömyyskautena.
Tietojen saanti maalaiskunnista
on osoittautunut erittäin vaikeaksi,
mistä syystä tutkimukset on täy­tynyt
rajoittaa noin 200 kuntaan,
j a niitäkin koskeva aineisto on
useissa kohdin puutteellinen. Tut­kimuksia
yiimeisteltäessä on tar­koitus
sitä täydentää ja samalla
kerätä myös muita tietoja, jotka
valaisevat työttömyyskysymyksem-me
eri puolia. Suorastaan komi­tean
toimesta on valmisteltu se­lontekoa
työttömyyden vastusta­mistoimenpiteistä
maassamme-
Kokouksessaan komitea tarkasti
myös alustavan suunnitelman mie­tinnöksi
ja antoi sihteerin tehtä­väksi
laatiaa sitä varten yhtenäi­sen
selonteon maamme työttömyy­destä
ja sen kehityksestä sekä
työttömyyden vastustamistoimenpi­teistä
meillä ja ulkomailla, joita
koskevaa, aineistoa on kerätty jo
aikaisemmin. Komitea kokoontuu
jälleen elokuussa lopullisen mie­tintönsä
ja ehdotustensa laatimis­ta
varten.
Viime kuun 22
muUä huomattiin 1
Jämsässä kahvilat
ulkorakennuksessa,
tettiin palokunta,'
keskitettävä voima
vien rakennusten
Suurilla ponnistui
pelastetuk.si Jäm.säi
liiketalo sekä kolm
sijaitsevaa rakennu
t u l i tuhosi kahidess
kin omi.staman ka'
Iän sekä ajanmuk,
kelloseppä Merilios
talon ja erään J
-Oy:n omistaman ta
nitussa talossa sijai
liike sekä Jämsän
henkilökunnan asun
rakennuksissa oli j
kauppatavaraa, jo<
saatu pelastetuksi, i
vät tulen saaliiksi.
Vahinkojen suun
varmaa tietoa, muti
noin miljoonaan ma
VALTION TULO
TYNEE
PO^SMILLA LEIKKIMISTÄ
Yksi nuorukainen menettänyt
^ faenicensä.
Juhanusyönä räjäyttelivät eräät
nuorukaiset .Maariassa Kirveen t i ­l
a l l a itsevalmistettuja käsipomme-j
a . Tällöin sattui niin onnetto­masti,
että Raunistulasta kotoisin
olevan työmies Paavo Virtasen
kädessä ollut pommi räjähti. Pa­laset
tunkeutuivat hänen päähän­sä.
Häntä lähdettiin heti viemään
lääninsairaalaan, jossa hän kui­tenkin
kuoli, sillä hänen pääluunsa
oH mennyt aivan mäsäksi. Paavo
Virtanen oli 17—18 vuoden ikäi­nen.
MURHENÄYTELMÄ HEL­SINGISSÄ
puoUpukeissaan ja mbä kihnihdm
käsistäni muodostamaan tilapäisen
viikunalehden ja loin kainon kat­seen
johonkin kaukaisutiteen. Nai­nen
ei kuitenkaan näyttänyt perus-tavan
meistä miehistä tuon taivaal­lista,
vaan antoi meille kullekin äm-parin,
jossa oli lämmintä vettä ja
loiseen käteen hän antoi "kukkavi­hon".
Ne- tukkilaiset olivat saaneet
myöskin ämpärinsä ja "kukkavih­konsa"
ja laittautuivat nousemaan
näyttämölle". (Tässä sulkujen välis­sä
voin huomautta, että saunan
'näyttämöä*' kutsutaan- suomeksi
lauteeksi, mutta en silloin tiennyt
sen nimestä). Minä menin uhkaroh­keasti
perässä. Katselin kädessäni
olevaa "kukkavihkoa" ja havaitsin
sen tehdyksi koivun varvuista. Koh­ta
tulisi . minulle selviämään sen
pyhä tarkoitus.
— Mutta siellä parvekkeella oli
hirmuinen kuiunuus. Vaikka minä
Helsingin kirjaltajayhdistyksen
luottamusmies L. M. Lindqvist,
j o k a surmasi perheensä ja yritti
tehdä itsemurhaa, on ollut hyvin
heikossa tilassa. TJpimitetuissa alus­tavissa
kuulusteluissa on hän se­littänyt
suorittaneensa tekonsa va­kavan
harkinnan jälkeen. Hän oli
ilmoittanut vaimolleen lopettavan­sa
päivänsä j a tiedustellut tahtoo­ko
hän vielä jäädä elämään. V a i ­mo
oli vastannut kieltävästi, jonka
jälkeen Lindqvist pani täytäntöön
kadottaisin amerikalaisille varatim
paraan paikan taivaassa, niin van­non,
että siellä oli kuumuutta! Penk
ki poltti takalihaksia poroksi, sen
vaimon.
— Weil! Suomalaiset tukkimieheti
istuivat penkillä kum ei mitään olisi
tapahtunut ja juttelivat keskenään.
Olin hetken aikaa istunut ja odot­tanut
mitä tulemaan pitää kim huo­masin
pauhukseni, että tuskan hiki
aikpi virrata pitkin ruumistani. Voi
olla. eftä aikaa ei ollut kulunut kuin
pari minuuttia, vaikka voisin van-)
suudelle. Tämä kiepsahti' pari ker­taa
s^npäri, löysi käsiinsä ämpärin,
täytti sen vedellä ja heitti sisällön
nurkassa olevan helvetinmoisen kl-viläjän
aukosta sisään. Yes! Silloin
se alkoi!
— Te ette voi uskoa millainen
maanalinen myllerrys alkoi. Aukko
rupesi oksentamaan tulta ja tuliki­veä,
tuhkaa ja savua. Vannon,.että
näin sieltä lentävän tulisia käärmei­tä.
— Ja kuumuus! Kuumuus nousi
ainakin neljäänsataan asteeseen —
valehtelen — senkin uhalla, vaikka
vaikka minut -vietäisiin heti viimei­selle
tuomiolle. Tunsin kuinka nah­kani
alkoi palaa karrelle ja korvani
tuntuivat tipahtavan lehterin per­mannolle.
Mutta pahinta oli, että
henki ei kulkenut eteen eikä taakse.
— Ja tiedättekö mit? Ne kaksi
tukkipoikaa kohottivat "kukkavih­konsa"
ilnaaan ja sitten —/'ajatel-
' kaa! — sitten alkoivat takoa nullä
Valtiotulojon koh
tämän vuoden tamn
tasaluvuin Smk. 1,1
Vastaava lul^u v. 15
068,000 markkaa.
Allamainitut tulo
tuhansissa markoiss
määriin: tulot valtio
desta 84.609 (v. 1!
korko- ja osinkotulot
456), tulot valtior
255,308 (277,915), t
suusvevo 74,727 (17
lot 314,807 (361,1(
valmistevero 53,351
litikkuvero 6,015 (5,
valmistevero 6,458 ('
vero 7-7,431 (78,62^
lennätinlaitoksen ti
(52,920), merenkulku
(3,751), sakkorahat
702) ja osuus Sao
voittoon 75,000 (—),
OLIPA SIINÄ
. V i i m e kuun 18 p
yöllä klo 1 aikaan sy
tias leski Eva Maria
taipaleen Kaihtulass
Langin aittarakennul
kun viimeksimainitti
kanssa oli mennyt s
maan. Ruippo oli en
aitan oven riippulukol
j a pani aitan sitten tul
hei"ännyt Lang sai ku:
retuksi lukitun oven
siten vaimonsa kans
saatiin sammumaaii.
suuttunut vävyynsä 6 '
tapahtuneen perinnönj.
MIES SURMANNUT
DYNAMIITII
V. k. 25 p:nä sun
Keuruun Jukojiirven 1
samaan talon maalla 1
•ho Hautala, kotoisin 1
elta, syntynyt 1888. -
asettanut päänsä alle
miittipanoksen tai ka
jonka hän sitten räjäi
j a käsivarret irtaantuiv
ta. Itsemurha lienee joi
säännöllisen elämän ail
mielenhäiriöstä. Hi^
Keuruulla jo li.-campiaj
itseään. Tomen päästi välillä kama­lan
huudahduksen, joka aikeutti sen,
että se helvetin lämmittäjä, se nai­nen
alhaalla heitti kaksi. ämpäril-
Iistä vettä siihen kiukkuiseen kiv:-
läjään. TJusi maanjäristys, uusi
ryöppy joiiikäänneitä, piikkisikoja.
tulikärpäsiä ja moskiittoja levisi
saunaan.
— Kun tätä menoa oli jatkunut
muutamia tunteja ja kuumuus nous­sut
tuhanteen asteeseen — valehte­len
vieläkin — kadotin, minä inhimii-
— Näin edelleen suomi
suvan ruumistaan. "1«
laan", kiljuvan emännäll
Ijsia taikasanojaan ja eia
rastaan kiukuspäissään s.v,
tä helvetin aukosta sisäH
boavin seurauksin. Nyt
muuttunut lienkiolcnnofa
3Jn kummafceni heidän i
mongerrustaan.
— Eiköhän oteta vielä J
cen piraus. Kirottu kun t
ruholle.
_ Ja he tietysU ottjta
5en hakkasivat ruumista
viuhkoUIaan niin että 1|
teUvät. Näin itseni ^
saunassa keitetyksi Hbsis
tuneena. Silloin toin-a I
nulle:
— Eikö niin toveri, että
kuin toinenkin, sanoi tai 1
kö oteta vieläkki pieniJ
_ Minä en tietysti «st
tään. sillä minä olm J".^
ten kuoUut. Toinen POJ"-
rauhalliL»^ti:
ei Ä-ivjaäs taoan mtaitiänännu.t Kpaöttstoät*a
_ Yes, äijä on s 3 ^ ^
Viedään
noa kuluneen kokonaisen vuorokau-jli^en tajuntani ja katselin itseäni
- , « kauden, kim toinen/miehistä murah-imenneenä miehop^ henkisillä,
vuoksi ajattelin ensin mennä lapsi^ftustaiä.-.Saunassa oh naishenkilö .ti jotakin alhaaUa olevaUe toaiselli-Jläni jossakin kaukaisuudessa.
könilöylyn.
maan.
_ joUakin ihmeen
saivat minut JäUsen
mutta sen minä sanaa.
is
tn
e
joskus joku saonialaaif
iapaa minulle antaa, n^a <
nä korjaan luuni . T