Vapaus, March 30, 1948

              mm,
3
i i i i l
Pf
Mikä on salama?
Vapaa «erensiiflo-ilmio;
joza aiheuttaa ihmist-JIe u-vj.
ij-v:en rank.ka.%t':::dfn mvifc sslaman
tuhojpn- Inu'•xlo.s,•^;a ; S<-ri .'iyntyminf-n
'•'j.T-,jr,Ti ir.i-atTuuik^rm-n; I.'ain
?.yv use;n :,sl%'^i!akin ukxrxsta m T R .
: df^^jsa Kova<-_sa myr£i:y5^sä syhiyy^^^c^^^
df;!iakuvfi!,ij.':iiijrif.r; sankön ^-roiturni-
• ja vaikuiuk.st{ kuiui/jsjava*: M-ntahd'-r.'••n*:r4.-jUTr/ihiUial^rdorrhajoi^rs^^^^^
u=€ita Kun najn >-:.r.'-.rA' >ännitf-fro on
Sähk:ökojojit^:-n .. purkasjÄkipinat i ka.\vaniir n!t>-avan • suurf:K.sf kahden
muistuttavat.- monfriisa sulittfcSKa <;ala- | pilvtn ja maan valiJiii, tapahtuu san-maa.
Etta KalamafidfrIJa ori • suuri ixon purkaus eh salama. Jos c-.^.im.
sähkoicjpina, lolt-si tr-sj kerran amc- } pilv; ori varautunut n^:j,'ariiviwr,'.i, vf;-
nkknlainfn E»-nJam;!i- Frankhn j o. taa w rnaan painalla ja lahf-isifaa pjl-i750-
luvul.'a. Jlarit-n, Kf^rroiaiaii iahtf-. vi-ssa olfrvaa frinjmii>ta varausta -puo-i jj,niicf-r> hr r;"' n
: neen poikansa ••karÄsa uKKossaa]ja! Jctiis^^^ Kun pur,caus tapahtuu pil-r
^ , r , osa ciniv«aiai-.is*a '.c. «aadJ. 1
vapaita verensnrt/^ja tulevan vuoden >
a!<,ir^ Cs^nadan P^r'ii^,fn R„s'n ;
Imjin .-ruuluu ?aada tarpetksS j
v^rta kai/Cille f;airaa{oih«r../stiä. kuka :
t-ahaasa CanadaKsa. Joka tarvStee*? ve- ^
rf;n.vijrtr/i; voi saada «;f n he?:: maksu- I
vapaa.-ti; • • '
BntLsh Co!urnr>ianja AHK-rtan maa- I
kuntien liallitasten vhieistoimlnnan ?
FARMARIEN
PÄIVÄPALSTA
^^^^^ ' Äkiltt^ese vat­sakatarrista
Kiri: tri Et»KO SAXT.VSES
N.H.A. DESIGNOF-THE-MOiy
Miten Ontarion farmarit elävät?
avulla on Punainen - Risii aloittanut |
verip!a;»mapa!veluk5,en. . joka on Jo»
useissa tapaufcis-sa pelastanut monftn i
eräana kesäkuun iltapäivänä v, JT52 | ven ja rnaaniJifinan valilla,, i.skep.sa-suonitamaan
kokolta Pniladclphiani.lama maahan. Purkfias voi myös ta-kaupun;;
inuikopuolf-Ua. Han la.skital- ; pahiua kahd'--n ^nnimiÄe.sli varatun
loirv limaan .siir^<:!kanKaa.sta valmiste-t pilven valilla. LVko.ien Jynna johtuu
lun.melalhkarjelja varustelun leijan:; Hman valtavasta varisiasta salaman
Leijaa pu^-levan hanlppukovden ala- ! radaJla. Kui<-n jo edellä mamittnn-paanan
oh jciinnucttv metaliiavain. i k.m on .salaman ke.iioaika tavattoman
Kun kovM bkko>.'-at(rn vai/utuk. < sta ' I\h-,t n KXJO -»ck ) s f n '.ala ^tuk f,sa
;kostui ja iu!i salikoajohiavaksi,. iski i navii.avat e.sim: nopeasti.putoavat sa-avaimesta
Franklinin :katX'f;n sanico- i.dejjisaratpysvvdn paikoillaan. •
kipinoua. Nain oli todi.sieltu.etia sa-/; • UKKO.SKN j y i t l N A •
lama Itse on valtavan suun- .sahkoki- ;• Etla. .salamaan liittyvä jynna kuu-pma.
••; luu vahan myöhemmin, johtuu s i i tä
KAIini:NI;AI.STA .SAIJKOA
.-• Kuten kouluajoilta muislamme. on
.sahkoa kahdenlai.sta. ,p'''-''i<,:ivisia j a
negatuvi.sta.: Knnimiset .sahköi ve­tävät
toisiaan puoleposa, ja .samanni­miset
pyrkivät toisisifj^i poi.spam.
Maankuori on -varattu netjaiuvisolla
.sahkoUa, ja iJmai-reiia.ssa vastaavasti
yhta suuri positiivinen varaus. Ilma-kehiiÄv-
i ilse.s.saankln on .seka po.sy.ii-visia
eita.net{aliivisia hiukkasia. Jiiut-la
enemmän kultienkin ecicllisia.
J o s kaksi kappaletta . on varat tu
enmmiselJa .sahkolla. on iniden valilia
• i
letta.. aani etenee lima.s.sa huomalia-
I vasu hitaammin n/ 3 km. .sek.) kum
{ tavattoman, nopeasti . e t e n e v ä valo
i.'i00.000 K m . ser-./. Jynna kuuluu pit-
.Kana siksi, e l i a aani .salaman pilkan
radan on pi.steistä saapuu, korvaan
en aikoma.
Kun salama is/.ee maahan, kohdis-
Ontario. Manitoba, -New.
B i n . s v . f k ja N'ova .S^otia o-,at h i l - '
jattam tehneet PunaLsen-Ristin kans- ;
sa .sopimuk.sia. ja.heti kun kaikki vai- |.
m:;>;.dut. on tehlv. annetaan naiUä •
aJufiJla mvos maksuvapaasti veren- .•
S i i n o j a . . ... .-. •
Canada o n e.siitanyi johtavaa osaa i
Ontanon.farmeiÄta on vam 11 p.^o-senuia
sellai.sia missic on svmllk ole­vat
kylpyhuoneet ja käymälät.^
Va:n 14 .prosen'-tia on .sellaisia rni.s-
.sa on juok.seva ve.5i ja 29 .pro.s€n:iIla
on kcsku-slammr-yk-se-v Tietoja an:a-rieiden
farmien kokonaismäärästä on
32 pro.seiutia .sellai.sia, jotka ovat Kor­jausten
tarpeessa.-
Ta.ssa on kuva Canadan nkkai.m-man
maakunnan maa.«eutuelamasia
Kingin Ja Drewn hallinnan alai>uu-de.;.';
ä. Tila.';:o:. ovat Ontarion .maa­kuntahallituksen
• t i l a s t o t o i m L S t o n . as-ketiäin
julkaLsema.sta '.'A Con.specius
Onianon "farmei.?t?. oji 99 nrosen"-
t i a ilman 1 p jkonet-.i j i 30 nio cnt- ^ sa-t
i a . I l m a n sepa.ra&.:tor:a... ...,.!
Mainitu.v.=a ranor^j.ssa .'janotaan, et-• " a i i U i . olla
tä "Ontarion farmikot'enj'jui:os.sa on 1 kan . limidialvoa -ar5;.-ttaviä. maustei-
111,000 -.'-ellalna jotka eivä:- ole. viela i. t a : kuten esim. sinappia ja pippuria.
. Va-_:akatarr:na eii mahakatarrJla
tai-koitetaan .mahalaukun .«^einaman
.?i.ummar- kerroksen-, limakalvon, tu-, I
lehdustal V''.'>'^'.-^-•,-. V-'-
Äkillinen vauakatarri aiheutuu ta-vallisestj
satunnaisesta ravmtovir-hee.^
ta.. Sen syynä voi olla liian run-eniia-
piiaaniuner-akin ainek:-.ia
sisältävä ateria; :Ruoas.5a on saat-liian
- rjn-saasti mahaluo-;
saaneei nauttia =.•: in':o '<iT. -»-n edu Kaiketi ainakin vh-.a usein kum so.
t?."-.. . .^pimaton ruoka :on-sopimaton juorna
Farmikoiieri -suhtet^n' annetaan seu-.i syynä vatsakatarriin. Varsinkin.kon-:
raavia tietoja- . • sentroidut alkohohlaadut ärsyttävät
145 000 farmilla e: ole mitään jaah-; m.ahalaukun limakalvoa aiheuttaen
dyry-svälineitä.- ICO^OO farmiHa e: - ole r nauikaa iltaa seuraavana . paivana.
ta.st;a ,>uunnnfclma.s.sa ja monet a.sian-! of the Province of.Ontario"..
tuntijat. toLsisia maista ovat käyneet
taalla tarkastama.ssa Iata palvelusta
käytännössä .ja taman vapaan veren­siirto-
ohjelman . laajenniLStoimeripi-teita.
Vaikka .samanlaisia ehdotuk.sia
on tehty toisi.ssamai.ssa niin ne ovat
vain alkuasteillaan. .
-Punai.sella Ristillä on-- {uuri. kam­panja
käynnissä tarpeellisen ralia-maaran
saamiseksi voidakseen vieda
loppuun asti taman- uuden veriplas­mapa
Ivelu.ssuunnitelman. Sitä $3.000-
luu st ia%allise>ti korkealla olfviji csi- ' J»"!'"'» Punainen Risti jnttaa ke­rätä,
ei käytetä ainoastaan vapaiden
Niille, joika otak.suvat Ontarion
farmarien '•tekevän" miljoonia ru.oka-laväran
nykyiSLSta korkei.sta hinnois­ta,
.seuraavat tilastotiedot ovat .sopi­vaa
vastamyrkkyä:
Ontario.vsa on yli 50,000 farmia,
mi.=;.säei ole autoa.
Ontario.v-a on yli 160,000 .sellaisia
farmia missa ei ole kuorma-autoa ja
yli 140,000-.sellaista farmia missa ei
ole traktoria. . ,
•Ontarion 178,000 farmia palvelee
vajaa 9,0000 puimakonetta..
pölynimijää. GO.OOO far-miiiä ei ole ra­diota,
125,000 farminae: ole juok.se-vaa
vettä eika. mitaan: vaimeita ve­den
pumppuami.sta varten, 85.000 far­milla
ei ole. puhelinta. 130.000 farmia
• lämmitetään edelleen '•stouvilla" eli
ilman -.ke.=kusla.mm;tyslaitteua, -.160,-
000 farmia kayttaa edelleen ulkokay-mälöitä
ja 150.000 farmilta, puuttuu
kylpyhuonevahneei. .
Näitä tila.=.toja ei ole laadittu snna
mielessä, ttia halhtu^ "ioi-i rjhtya
toimenpiteisiin epäkohtien pois:amir
seksi. Raportti O n valmistettu tehtai­lijoita
värien - sima miek-Äsa;-.e-vtii he
voivat • arvioida tuotteittensa markki-namahdölli.
5uudct' farmiseuaulla. -,
iväasti • rfiiiärättyihin la jeihin,. : kiituh
esiin.vtaniuiiiii jähavupuiJ-iin. Usein
salama f.skeemyö.s rakennuksiin
jannite-ero. Nimpa iljnakehan ja I sun ja eläimiin. Kun. .salama. lyo n i -
neisiiii.. jotka ovai kohtalai.sia ja hy-.j
via s.ih/.onjohtajia, esim puihin k r T - i ^ ' ^ ' " ' ' " "'If^J'" hytiksi mufta silla
' myös. autetaan Punnusta Ristia yllä-maankuorenkin
valilla on.jo normaa-lisissakin
olosuhtei,ssa: Jannitt- - ero
Rsim; maanpinnan ja-1 m:n-korkeu­dessa-
olevan pi.steen vählla on 1 O
voltin jannitc-ero ja maanpinnan ja
;12 km;n ;korkeudc.s.sa olevan pisteen
Vallila 200,000 voltin jiinnite-ero.
keiinukseen. etsii .se kernaasti johta­via
.esineitä, se voi esim, iskea semaii
lapi löytääkseen johtavan metalhn.
Se. seuraa u.sein johtajia kuten vesi--
ranneja ja iioiti.sia .savupiippuja alas
maahan eika tee rnitaan vahinkoa,
JOS johtajan, poikkileikkauksen pinta-
Kuten jo äsken mainitsimme, vetil-^ ala on. tarpeeksi .suuri,.eika johdossa
v ä t •erinimiset .sähköt toisiaan puo^-
leensa, ja samannimiset karkoittayat
toisiaan. IlmJissa olevat pnsiliivlset
hiukkaset virtaavat nain ollen aias-palnpam
negatiivisesti varattua maä-
. ta kohti, ja negituviset.taas virtaavat
ylo.spain. Ilmakehästä kulkee siis
maata kohti sähkövirta, jonka koko
• maankuorta, kohti la.sketaan oleviin.
1.500 amporia.-Mitenkä tiista voimak-kaa.
sta jatinite-eroa tn.soiftnvasta .säh­kövirrasta
huolimatta .sailvy jinTnUO-cro
maan j!i ilmakehän vnlillii. on i l ­makehän
sahkoistj-n ilmiöiden tutkl-
• muk.scn puakv.symvk.sia.- Tala: ky.sy>
my.sta on. koetettu selittää ukkosilmi-
^^<)n,-avulla.
^(Ukko.<;,saalla..on, ilmakehän normaa-icn
.sähköinen tila voimakkaasti häi­riytynyt,-
Ukonilmoilla on todettu jiin-
^nitc-eroja 400,000 volttia metriä koh­den..
- J ä n n i t t e e t . :jotkä purkäutuvfU;
jjitkiila salamoina, voivat ollii - j o p.a
biljoona volttia. Ukonilmojen luku­määrän
maapallolla la.sketaan olevan
.vuo.sittain 10 milt. Sähkövirran voi­makkuus
sulama.ssa v o i o l i a - esim.
20.000 amperia. Salaman kestoaikaiia
(1/1,000 ..sek.) virtaa maahan .sähkö--
cnerRiamaara, jokä va.'^tafi' .'i.SOO kilo-vatlituntia.
. Nama.valtavat.sähkövaraukset svn-!
tyvat suuri.s.sä vlo,spain no.u.sevi.s.sa i l -
mavirtnuksissa. Kun voimakkaan aiir-
. nngonpaisteen vaikutuksesta m a an
lähellä:olevat ilmaKorrok.set lämpene^
•vat.- tulevat' ne ylempänä olevia kvl-mempia,
ilmama.s.soja kevvemmik.si ja
alkavat virrata .iropeasii kvlmemplen,
ilmakerrosten lapi ylemmäksi samalla. •
Innjcten ja jaalitven. TalloiH nii,»<,sä:;
i;Ie. mltiiän jyrkkiä mutkia.' Jo.s pinta- 1
•ala taas on liian pienii kuumenee johv [
din ja .sulaa tahi kaasuuhiutj häviten i
jäljettömiin. •. j
.Jöhtaniattdmät,. aineet; jotka .sala­ma
kohtaa, hajoavat säpäleiksi, ja pa-.
la vat' a i ne<: t .sy tty va t-, -ti.se i n, Er i koi - j
sesti siirtyes^-sään johtavasta .aineesta!
epä joh t a ja a n, ovat sala mä 11 vaiku tuk-settuhoisat.
Kun .salama lyö hiekkai­seen
maahan .muodostaa se liseiiv pi t-
Icäii' torven yhtoeasulaneitfi hiekka jy­väsiä.
Sen. pajkän I8hei.syyde,s.sii, jö,-
hon .salama on l.skenyt; havaitaan yoi-:
nvjkasta otsonin hajua,'.Salamaii ha-
' j.\i :tuntuu tLseiiv pienenipie.nkih siihkö-
. purkau.stcn yhteyde.ssä esim; räitlotie-
Taiimiissa:. -• '; -,: :., „•
..Myös-- ''.sillöinj^ kun salama . ei o.i.ske
maahan, voi se : aiheuttaa vahinkoa.'
kiiiy nim. ukko.spilvi:piu-kaut'uu toiseen
pilveen, yaiiautiiii .sen martn.pinnalla
korkeisiin esin.oisiin ..-vetähiä: erinimi­nen
.sälikömäilrä, ylit'äkl<iä' purkautu-eirtäka.
isin marthaiv, .Tällaisen, taka­iskun
yaikutuk.>;et voivat myö.<ikih,olla
tuhoisiii.- S.e -voi .siirmaiä.^^
e l ä i m i ä ; • '
Rakennuksia voidaan .suojata, tikko-
..?eji. hävittävjiltii vaikutukseHaVl^raiik-liiVin
keksimilTi i.ikkösenjöhd^
Vulla.. Riike^ ktih-tiiii
paniiaan nieiallikärjct, .jotk saa>
tetäaiv hyvään jöhtoyhteytecn koste.i'
äan. inaaiiän tai .Veteen liijtiitettiiihin
hietäilinia.-isoihih'. Jöhdos,sa ei,, saa ,c-siihXyä.
mitiiäIl jyrkkili^m
senjoiuifitjn kytketiiiin, jisiiksi räki?n-nuksen;
suurimpiiti nictällimä.sKoihini.
kiiten peltikattoon, ^riuitatikaptiihin.
kaasu-• tai vesiiohtoputkim, jotka
oleva vesihovrv.tiivistVV mahtaviksi I muuten, tulisivat• voimakkaasti vara-
.kumpupilviksv. •, Nai.ssii n(nis!evi.s,sa il- .[tuiksi. Ukkosen johdaltimeivv tehta-
. 'mavirtauk.si.s.sa s V n tv vii t .sähköi.setj vaiiuon Ivhvosti .sahoen tartota sala-.
varauk.set seuraavas-ti:
VKSin.S A KÖIDEN .MUODOS-TUAIINKN
Suurella nopeudella ylo.spain nou­sevat
kosteat ja .laniinmat Ilmavir­taukset,
kuljettavat mukanaan siih-leelli.
set suuna vesipisaroita. jotka cn.
- nenpiikaakuittenkin hajoavnt eri ko­koisiksi
j)i.viroiksi. .Pienemmät pi-sarai
koho.i\.it nopt.isu inuii.i oim mt-sesii;
varatut .suun-mmivi pisarat jaii-
--vat. lalkcen; Nam svntvv. suuria lan-nitc-
eroja V-iikkakaap ukkos.sahkoi-spt
ilmiot en at o'o \U'la \ksii\i<ifcoh-diltaan-
laysinrselviietyt. :on edelläku-vaitu
ilmio nuhin svviia
. ..Tala. tukevat- .myöskin sak.salai.senj
fyvsikon Lenaidm Heidelb(.rc;i.'-'>a te-'
kemal-nukimus.sot. joiden mukaan.!
han havaitsi .samantapaisesti pi.saroi-
„den hajotessa, svntv.neen varauksen
vesiputouk.sen yläpuolella.- Edelleon
• v a l u i M ä c i taia st seikka eti.i ukkosta
ei esiinny ainoastaan -kuumina .kesä­päivinä
: chimpoukkonont vaan . inyo.<:^
km. saatilante:.s.sa.. ^jolloin ^ kylmä . ras­kaampi'
almatyonivv Kiilana -lämpi­mämmän
liman-'-iille^ pakottaen- sen
nopeaan pysty-suoraan nousuun, jolloin
tapahtuu vasiaavanlaineii vesipiiiaroi-den
hajoami.sen .<autta-svntyvä sähkö-malle
•mahdollisimman
m.iahan
Jvelppo tie
pitamaan 71, Canadtin svrjaseuduissa
olevaa .sairaalaa; Rahoja kartetaan
myo.s sotaveteraanien, .sairaiden .ja
.kykenemättömien . .auttami.seksi . jä
avun antamiseksi hatatapauksKssa.
Vapaaehtoi.set henkilöt ^ tekevät
mahdolliseksi 90*;;; Punai.s-en Ristin'
palveluksista.: He hoitavat vaivaisia
lapsia, ylläpitävät sairashuoneen va-ru.
stuskaappeja ja . j:)itavat . huolen
maanteiden var.silla olevista ensiapu-laitoksista.
Vapaaehtoiset myös an­tavat
opetusta kotisairaan hoidossa,
en.siavussa. ja urheilussa kuten uin­nissa...--
Toi.sen maailmansodan aikana ca-nadalaiset
lahjoittivat enemmän'.kuin'
2 miljoonaa paintia vertfi. Kun .sota
loppui, paatti Punainen Risti ulottaa'
siviililienkiloilie taman saman- palve-.
luksen.: Tehdvt tutkimuk.set .o,soitta-vat,.
etta sairaalani oli vaikea saada
larpreksi verta ja pla.smaa käyttöään
varten, ja mone.ssa tapaukse.s.sa veren­siirron
hinnat ovat olleet hian kallii­ta
monenkin ihmi.sen kayttaa.
V. 1947 Punainen Risti aloitti si-;
viiliohjelmansa Albcrta.ssa Ja Briti.sh
Columbia.ssa. Se kerasi 21,044- pulloa
verta ja 2..364 pulloa pla.smaa Ja näi-.
ta.jaetiun.veripaukkeihin lännen sai­raaloihin.
. - Silloin antoi enemmän
kum 30.000 vapaaehtoista vertansa;
. Venplasmapalvelu.s mak.saa vuosit­tain
noin $1.500.000 Canada.ssa; Pu­nainen
Risti hankkii kaikki •teknilli-
.set henkilöt, tekee kaikki työn Ja va-,
rustaa tarpeet.- Maakuntahallituk.set
varu.stavat • rakennukset ja yleisön:'
pyydetään varustamaan, veren. : - ,
. •.Toronto.ssa. Punainen Ri.sti ottaa-,
haltutftisa West. Block-rakennuksen
Chorlov-puisto.ssa ke.sak. 1 p:na.
Montreali.ssa tulee sen: kavtioon yksi
Queen Mary-«Bairaalan rakennuksista
ja tama palvelus aiotaan aloittaa .siel­lä
lana kcsana. • ..
Mnnitobiissa on. tehtv lariestelyju
maakuntahallituk.sen kan.s.sa uuden
rakemuixsen rakentnmise.sta:. SitA
kivvtettaisiin seka veria.semana ettil
Manuobaii PunaLsen Ristm.jaostojen
päämajana. : Nova 'Scotia.s.sa ja :New
Bi:uns\vicki.ssa suunnitellaan mvos
naita asemin
l>jiakaru: maakunni.ssa. joi.ssa ei ole
tata palvolu.st a. ovatsen kannalla; He
sanovat, etta veriplasmaa voi kayt^-
taa sairaan hvvaksrmonessa lapauk-
-sessa
On esimerkkejä jotka : • o-soitiavat.
kumita tärkeätä on- perustaa vapaa
Ruotsit voittivat
Ilolmenkollcnillakin
Oslo.—RuotsaUunon H a r a l d .Eriks-sun
\oiMi maaliskuun 3 p n.i suorite- i ^><"l"~•'»lIlI'en \eiipahelus Loukkaan-tus.
a Holmenkollenin 50 km hnhdos-, metsämiehiä pelastettiin kun
sa j i neu\o-tolintolainen oh n e l j ä n - ' I^^'^^'""" lähetettiin heille lentoko-tena
Ruo-.salaise* xoiftnat nnoAm | "^^«""^ Vancouvenn s,iarfllo L.ipsia.
puiotiehin ja ^lldl^tet^n .svk>\n j.i J"^!^'^ ^^^^ s\muieei kalpeina ja \a-t
haveri-sma on u.soa.sti parannettu ot-:
Ruot.salaiset voittivat. myö.skin' (.,
. vlidistetyn. svksvn ja
pujottelun kilp.Tilut. - Naisten pujotie-.
lun \oitn norialamen Boi^hUd N ' > - ' ' '^^'^'^ tipottam ja sui­kin
:'.t -
ö0.km.-;luihdon. tulok;-5Ct ohvat:'.
1) HiKild Eriks^-on Ruotsi 3 30 09.
H.illvad Epp^et Norja 3 32 34 3i
-Lennän Berp, Ruotsi. 3.36.01. 4.1, PrQ-
•tozov.. Ncuvostohit-iO: • 3i37.27.-Martin
Karhssoii.. Ruotsi 3.37.35. 61 Gunnar
Hansveen. Norja 3.3".57; 7» ^Thorvald
:Stormo. :Norja 3:38:56. 8» RoEjeziiin:
Neuvo.?tolutto 3.39.18. .91-Arnold Nyas.
3,39.53. .10) Kristian Björn.3'.39.53-:.. 11)
Ivar. Odd Formo. 3.41.00; ErgerSkja--
eiet 3 41 02. Georp To.mie 3 41 24.
Thorleif. Vangen -3.41.2S. -Alvui-Peder-'
tainalla. :.sen tilalle uutta verta Pu-nai.
senRistm asemalla;..
Cambridge voitti
.Lontoo.',-T-kiihOx^^^
bridgciv..yliopistojen Vä
iien..:s.oiitukilpailii "p^
ker ra n v.iiine laua ii tain.T;" yoitii.; 'Cam­bridgen
sbiiitij6iikkue:ööV,ker^
nvän -..V
kuuäella'A;er.eenn-ii^^^^
uuden,,enniit.ykseiv täilii .11
ja.. ; 4 o p j^^
Thames-joella;; Nom • miljoona ih-,
.sen 3 4149 Leif Granlien 3 42 03 Ana-| \aiteiaan olleen seuraamansa
toh Boijn, Neuvav.olntio. 3 43 57, K ä - j kilpailua Voittaneen joukkueen ai-
10 Tornio 3 44 07 Jen Jätli 3 44 35
Canadan •'perunateoUi-suus"
on huomattava
• Canadan peruna teollisuus on sellai­nen,
mista tavalluset kan.salaiset ei­vät
ole kovin tietoi.sia. Vain harvat
ovat tietoLsia taman .teolli.suuden.tär­keydestä
selittää Ottawan keska^koe-farmin
juunka.svijaoston . edastaja
mr. N. M . Park "Experimental Farm
Ne'wsissa". ."• •,•,„••
- Peruna menestyy jiyvm miltei, kaik­kialla
Canada.ssa. Perunaa-^ kasvate­taan
kaikissa asutu.skeskuksissa aina
arktiikkaa myöten. -
Peruna on viidennek.si tarkem Ca-i^
nadan peltotuotteista kokonalstulon-
.sa perusteella ja kaikkein tärkein juu­rikasvi
mita Canada.s.sa tuotetaan ih­misten
.syötäväksi. .V. 1947 Canada.=.sa
kulutettiin , keskimäärin 217 paunaa
perunaa henkeä kohti .samalla kuin
kalkkia muita juunka.sveja käytettiin
tuoreena ja kannutettuna.138 paunaa
henkeä kohti. Perunat ovat- rikkaita
C j ä B. vitamiinista .seka raudasta..
Perunanviljelyksen tarkej's Gana-dassa
vaihtelee en maakuntien välil­lä.
Koi mcssa ; ranmkkoniaakunnassä
perunänviljelys on tärkeämpää kuin
Canadan mui.s.sa. maakunnissa silla
siellä perunaiuotanto antaa suuren
. o.san maataloustuloista, Prince. E d ­vard
Lslandis.sa,. Nova Scotia.ssa ja
New Brunswicki£sa on perunanviljer
lyksella:. 26 prosenttia koko Canadan
perunanviljelysalasta ja siellä tuote­taan
38 prosenttia Canadan perun.i-sadasta.
Ontarias.?a ja Quebeci^.sa on
53 pr.asentTia viljely.salasta ja ne.tuot­ta
vat yhteen.sä 44 prosenttia Canadan
perunasadosta. Keskinkertaisissa olo-sulitCLSsa
nama kaksi ••( vakirikkainra).
maakuntaa tuottavat ^ miljoonia
bu.ihelcita. perunaa paaa.sia-ssa New
Brunswickista; ja PEI^sta. väestön
tarpeitten tyydyttämiseksi..;
Kolme aavikkomaakuntaa - Manito-ha-,
Sa.skatchewan ja .-Alberta, täyttä­vät
17 pro,«enit.ia Canadan perunavil-jelysalasta
ja tuottavat 14 prosenttia
kokonai.ssadosta. British Columbiassa
vastaavat, prosenttiluvut ovat: 4 ja4.
Canadan perunattiotannon tärkeä
haara on korkealaatuisen reki.steröi-dyrv
siemenperunan, tuotanto; Cana-dasta
.lahotetaan vuo.sittain miljoonia;
bu.sheleita rekisteröityä siemenperu­naa
ulkomaille.. Vuoden 1947 siemen-perunasadosta
vietiin:- osa Yhdysval­toihin,.
Bermudaan; -Kubaan.. Mcksi-.
k o o n . Panamaan. Dominican Tasa­valtaan,.:
Brittil. ..länsi-Intiaan.- Ar-gentinaan.-::
Et^tee-Afrikkaan . ja Pa­lestiinaan.
Canadan rekLsteröldyt sie­menperunat
.ovat:. hyväs.sa maineessa
ulkomailla .
Huomattava 'iiiaarä, Canadan vuo­sittaisesta
perunasadasta käytetään
s e l l a i J i i n , valmisteihin:, k u i n • peruna­jauhojen,
perunatarkkelvksen* soke-rni.
kuivattujen perunani: ja peruna-
"chipsien" valmistamiseen.
Suojelkaa karjaanne
salamalta
,. Sa-laniäii karjalle aineurtamia: tuho­ja
voidaan vähentää asettamalla u;-:-
kosenjohdattimet me;alliaitoihin, na­vetan
.sahko.5y.steemiin ja, yksmpa-lai­dunmaalla
olevun yk.sinai.siin-puihin­kin,
tiedottavat Yhdysvaltain halli­tuksen
Maatalouden Sahkoistamishal-hnnon
spe.sialistit. ::•,
Paksu silea . rauialanita voidaan
naulata joka .kolmanteen tai neijan;
teen aitapaaluun kohdassa, jo.:Sit se
kulkee aitalangan vli. Tama ukkoseiv-johdatinlanka
tungetaan sitten kak.si
jalkaa .syvälle maahan tai viela sy-vemmallekin.
.Sähköaitoja ei voida
jarjestaa .samalla tapaa.-:
• Navetan- ukkosenjohdatinta-ei .saa
yhdistää vesiputkiin. silla salama
saattaaa ..seurata vesiputkea myöten
parsiin ja tappaa lehmät. Sahko.^ys-tcemin
ukkosenjohdatin tulee, .johtaa,
erillisesti maahtm.
Laidunmaalla oleva puu, j O n k a alla
lehmät tapaavat oleskella,; voidaan
tehdä turvalluseksi salamaa vastaan
johtamalla ukkosenjohdatin: maasta
puun korkeimpaan latvaan s a a k k a . .
va^.^anvaivoja. • -. -
. Kun. mahalaukkuun on joutunut
limakalvoa ar.syuavia aineita, ilme­nee
u.sein pahoinvointia, tayttymyk-
.sen tunnetta ja röyhtäyksiä. Josku.s'
: mahalaukku voi ynttaa paa.sta . e-roon
epaterveelhseszfi s^öaliastaan ok-,
sennuksen .avulla. i-Iantilaukun .tyh­jennyttyä
peru.steelli.=eiti vomii- tun­tuu
huomattavasti paremmaita, mut- j
ta va.symys. ja haluttomuus vaivaa­vat
•tavalli.sesti viela jonkin aikaa ei­ka
ruokamaistu.
Tämä ruokahalun puute on oike­a
s t a a n vain eduk-si; silla: äkillisen vat­sakatarrin
hoito on - syyia . aloiitaä
paivan taikka parin paastolla. Tana
aikana, sairas mahalaukku saa va­paana
tavallisista ruoan.sulatustehui-
V L S t ä ä n levätä ja paa.sec siten .hj;vin
paranemisen alkuun. .
Nesteen: kayttoa ei: suinkaan ole'
syylä rajoittaa, vaan päinvastoin on
hyvä' juoda -runsaanlaisesti- esim. lai­haa
teetä.
Paaston jälkeen sairas V O L S I .syoda;
aluksi. e.sim. kouralienta ja vehnä-,
korppuja.. K u n vatsa alkaa tuntua'
paremmalta, han V O I .syoda esim. puu-loruokia;.;
pehmeäksi: keitettyjä mur
ma ja keitettyä kalaa. Vähitellen sit­ten
. s i i r r y t ä än tavalliseen ruokajar-jestykseen.
On kuitenkin hyva jon-:
kun aikaa kaikkien oireiden haviami-.
sen jälkeenkin karttaa vaikea.sti su­lavia
ruokalajeja seka - mahalaukun
limkalvoa. ar.syttavia aineita, sellaisia ,
kuiiv mausteita, .kahvia ja alkoholia.
On eduksi, jos äkillistä . \-alsa-katarria
sairastava voi pysytellä muu­taman
vuorokauden vuoteessa. Huo­lellisella
hoidolla .saadaan tavallisesti
oireet häviämään .muuta ma.ssavuo-rokaudes.
sa.
. , . A n .«tiractive. fivA-^oo^r K-J
vmh a piea.<=ing e^itr.n- znr/^
eient pian, this o n e - t o - ^ v L^I
Design-of-the-M on; >•"'->!," ;r-A
- suitable for connTr-tir-^'""''^
. >-here m, Canada. A rhod^n
bedroom house, u A.., ^ ' i
pnmarily for a -v^-ifie -"^'^
could be builc oh
without alteration.
. - The house c o u l d aL-ö.!)» b--J
on a narroty p r o r i e r i v pro^iO
the pian \vas roiateuL-^o tt,j,~fl
dining and luin^' r,K>rr ^e-e J
•R-ardsthe f r o n t of i.He houip.r|
the entranee at ihc - sidd- f j
would necessitate re-iofutior J
the fireplaee a n d livi-ig, r)j.:,j
and bedroom w-!n(!o-." ' "
Traktorit kuntoon
Kevättöiden alkaessa, tulisi trakto­ri
vieda asiantuntijan tarkastettavak­si.
Han: voi pian määritellä, mita vi-,
koja -traktorLS-va on ja antaa arvion;
kuinko, paljon tulee maksamaan sen
kuntoon saattaminen.. Muutamat
niLsta korjauk-sista. jona- traktoris.sa
.saattavat, olla tarpeellisin, ovat::
• 1. Jos- traktoria :on ajettu, kaksi
vuotta, tulee .sen vaivu tasoittaa: ja
asettaa uudet renkaat. Se li.saa voi^
maa- ja .vähentää, öljynkulutusta..;
2. Tarkastakaa magneetto; JOS .se an­taa
kylliksi .sahkoa, Samalla asetta­kaa'
uudet sytytystulpat eli: "spark-plokif'.".
,
' 3. Puhdi.-tuitakaa: karburaattori ja.
sen lauteet.. Se Iisaa'
ja saastaa gaso-linia
4. Testatkaa kytkin eh-;"klat!5i näh­däksenne
toimiiko::.se moitteettomasti.
5. Raastakaa kaikki oljv poi.s irans^
• mis.sionLsta.' -ja tarkastakaa:.' kaikki.
:hammasrattaac ja laakerit...
• ,6. Asettakaa uudet rasvan, pois pää­semistä,
ostavat • \va.sserit taka-akse-'
liin
- 7. Tarka.stakaa ja korjatkaa etupyö­rien
laakerit.
8..;Tarkastakaa-kumu nähdäksenne
onko niissa rikkoutumia.
;9. Poistakaakalkkiaine koneen j ä ä h ­dy
t>ss^ steemiäta.
Katsokaa . e t ta pätien: -on- kunnassa.
Kun: nama tehtävä suoritetaan.pi-.
taisi traktorin olla m.ua parh.aimma.s-sa
kunnossa koko kesäkauden.
tarkastuttakaa
koneese6n voimaa
Kuolon kellot soivat . . ;
(Jatkuu toiselta sivulta)
tomuutta,;:demoki-atiaa' ja edistystä
tutkivat uuden yhteiskunnan taisteli­jat
Iijtiassa, Japanissa ja.koko .kaak-kois-
Aasiassa.
Maotsedun on kookas mies, jonka
liikkeet ovat verkkaisia. talonpoikai.s-tapaan
harkitun asiallisia.; : Hänen
pyöreät kasvonsa, hänen korkea ot-sama,
jonka yläpuolella kohoaa tuu-
. .Financial:ai?sistance for building new hou.ses such as thf- or-e iiluif-iil
:.s availubleto Canudians under the termsof the.Nutionui Jlau^i^giJ
.• "1-944,, "' ,, • *|
The entranee hali, whieh pro\ides direet access;to niost roomsTr..!
il.so be altered to provide a vestibule or to completelv sei-hid» the Pl
: -oom portion by the addition of doors to. divide the hali into i\voo'iL'Bi
:;e.parate areas.- ' ,.•,-,-.,.„•::. "j
The livingroom rea.sonably: largeand features a firoplare v.ith flan^T
: Dookca.sn:-s. ;The.dining:Spacei3 planned for a modern dinm<i- -^uiie wcl|
ihe kitchen IS efficiently designed to reiiuce work to a minimum U''A
iccess to the re,ur yard-and busement simplifies supervi-Jion o[ cniidvl
-ictrvitie.s.: ;.
The bedrooms are proyided with ample clothes closet space
arge unbroken .wall areas facilitate the. placing of requinvi rumnfil
.;onveniently loeated between the bedrooms, the bathroom is of a genföJ
;izc. Goodrsized linen and coat closets greatly enhance the faciiJtie-J
.he fiouse. -
The e.xtenor.finish.of the main body of the house in. the.photöpaiJ
K cedar grain asbestos .shingiesapphed over ,wood framing. \Voods'iii
s applied vertically on the gable end.s. • However, other t vpe.^ of ene'
im.-^h could beused if de.sired, Theexterior dimensiön.s:\vou!d hiiVe J
)e increased appro.ximately one foot if briek veneer or soli(i ina%"|
;;on.struction is proposed. The -floor aroa, for "estimatinK 'piirpcisej
ibout 900 square feet.
Comp!et(! :('0iistructK)n drawings Tor this pian, known as I)e-^igil V-|
17-S, are avaTlalilo from Central Mortgage and Uousmg Corporaiiom
uiniinuin co.st.
Tietoja Itä-Siperian rannikkoalueelle
1947 pudonneesta jättiläismeteoriilis
Helmikuun 12 p:nä 1947, n. klo .10.15
paikallista aikaa putosi Ita-Siperian
.rannikkoalueelle, Vladivostokista-poh­joiseen,
jättiläismäinen meteoriitti.
Lukuisat paikkakuntalaiset nakivat
sen syöksyvän maahan pilvettömältä
taivaalta pitkulai.sen muotoisena, po­rassaan
varikas pvrsto. Putous tapah­tui:
suurina.ssa -pohjoisesta- etelään - ja
•kesti 4^5. sekunnin ajan. Silminnäki­jät
väittävät vsen kehittäneen :valon,
joka.oli auringonvaloakin kirkkaampi.
-Nakijain joukossa..sattui olemaan tai-teihja.
joka siiteiv maalasi-kankaalle
m a j e s t e e t t i . s e s t a l u o n n o n i l m i ö s t ä : k i i -
h e a . m u s t a t u k k a j a h ä n e n t u m m a t , i y a n ^ j o k a e s i t i a a s e n k o k o \ a n k k y y -
tutkivat siimansa kuvastavat hiUi-ttya
rauhallisuutta ja hänen - hymyilles­sään
säteilee nu.ssa* eloisa huumori.
. Mao on saanut laajan ja perusteel­lisen
sivistyk-sen. Han opLskeh, Pekin­gin
yliopistossa:: tapahtumarikkaina
vuosina 1919^20. jolloin kuuluisaan
"toukokuun 4 paivan hikkeeseenV lut-;
tyneet ylioppilaat aktiivisesti taiste-liva.
t Kiinan;kansallisten etujen puo­lesta
Mao:on.KiinänkIa.ssilli.sen kirjaili-,
suuden: tuntija ja hienon - maun Or
maava Kiinan oopperataiteen harras­taja.
-Lau.sumiaan ajatuk.sihan.u.sein
.valaisee .siteeraamalla vaivatta lah-te:
ta ulkomuistista. Han on keskin­kertaista.;
etevämpi: runoilija,.mutta
runoudelle han voi omistaa vam hy-
:vin vahan aikaa. . -
. Marxilainen; Maosta tuli v. 1920
Venajan;.vallankumouksen annettua
dessaan. . .•:
Neuvostohiton tiedeakatemia varus­ti
enkoisretkikunnan; joka tahtien-tutkija
V. G.-. Fcsenkovin, johdolla
• lahti tutkimaan meteoriitin sirpaleita.
Sita ennen olivat lentäjät ottaneet
selville paikan, johon se oh pudonnut.
Se; sijaitsee Us.surin taigalla, 40 km.
paassa pienestä Harkovkan, kylästä.;
lähellä Siehota Almin rannikkovuo-rLston.
läntisiä haarautumia. Sirpalei­den
etsimisen. helpottamisek.si oli ret-^
kikunnalla mukana pioneeriosasto.
:;: Retkikuntaa kohtasi' ;todelIa suu­renmoinen:
naky. Neliökilometrin alal­la
oli toistasataa erikokoista kuop­paa,
joiden läpimitta oli; l T T r 2 0 metriä.
Avanmpaan kuoppaan olisi voitu •si-'
joutaa kaksikerroksinen talo; Meteoi
riitin.; autioittaman alan ympärillä;
seisoi katastrofin.mykkinä todistajina"
— k''iHii)niiiiiiiiiiiiiiniiiiii'!niiiiriiii[n'i'iii'iiiiiiii!iii,itniii|ii,iipniiii;i»Hii|ijiii! ii!i|i!Ki'ii'ini'!iiiiiHiiiii'iiiiiiiiiiiiiiiii'i'"i'iiiiiiiuiii!tiiiiiii'iniiiimm"^
K I I T O S
y Kiitos kaikille, jotka ottivat osaa meidän koditi
muuton yljatykseen helmikuun 28 p:nä I.O.O.P".
haalilJa.
Kiitos myös kaunii.sta lahjasta.
Tervetuloa kot n m me!
MR. ja MRS. HANS SJÖVIK
511 So. Renfrew St. Vancouver. B. C.
Ka o h .17.50'ja 13 s e k .
e n n ä t y s t ä .
parempi entista
: : -:-r: Jakuuttien,; pienen siperialaisen-kansan,
kirjallisuus tayttaa 25 \uot-ta.
Tana aikana-on .painosta julkaise-
'tu,.noin' 10.000 eri-kirjaa.:jakuuttien-kielell.
i.
Vesterlund voittanut .
Salpausselän 18 km.
Helsinki. — Ruotsalainen Vester­lund
vouti Salpausselän .18 km. hiih­don
.-helmik.:; 28 pnä. Kilpailuun, oli
ilmoittautumu kaikkiaan 146 hiihtä­j
ä ä - m u t t a monet jalvät pois lähdön
tapahtuessa Tulokbot
l i G Vesterlund. Ruotsi. 1 13 24, 2)
Aug, Kiuru.:- TainionkoskeiViUrh., 1;^
13i51. 3' E. Josefsson; Ruotsi.: 1;14;07;
4r : V . Vellonen,. Savonlinnan : Jyry
i T U L i 1 14.25 5) M Huhtala, OHS.
1 14 33, 6» H.' Hasu, Mj K V , 1.14.41 7)
O. Rouvinen; JHS, 1-14.48. 8) A.
Franfsi.vKorson .Kunto. 1 . 1 4 9 1 A;
Viitaiien.. Uuraisten • Urh.. 1.15.04.
R. Rautiainen Joensuu Kalevaiset.
1 15 09.
^iHi!!liitiininntiiiiin!iiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiuii)iiuiiiiiriiiiitiiii»i[!iiiiRiiiii!iiiiiiin
THE WORKERS' CO-OP . . .
USKOLLINEN KAIVOS-JA METSÄ-
TYÖLÄISTEN ETUJEN PUOLUSTAJA
. . . Ole uskollinen osuuskauppaasi kohtaani
Taimilavan valmistus
Kiinassa.'; Seuraavana vuonna, h a n
o s a l l i s t u i Knnan- kommunistisen p u o ­lueen-
ensimmäiseen puoluekokouk­seen,
jo.ssa oli-.la.sna vam 12 edu.stajaa.
Niina' vuosina; jolloin kommunistinen
puolue ja kuomintang työskentelivät
yhteisrintamassa.-Maotsedunillai^ o l i
!: •vastuunalaisia t e h t ä v i ä •molemmi.=;.sa
I puoluoLssa. .. Mutta : Tshiangkaishekin
v a s t a v a l l a n k u m o u k s e l l L s e n kaappauk-meteoriitiia.
joitten piimot;va;r.a
grammanmurto-o.SKia.nnmiairiii
toihin -kiloihin.. Eras iMoneen
ainutlaatuisen meleoniun..0.13!|
man painoisen, joka. o n .lata J
maailman pienm meteonitii. m
päätellä, etta suurimm.it nietaJ
jotka olivat iskeneet' maahan i J
toiltaan kymmenkunnan:metri(
ruisia kuoppia; päuioivnt useitil
neja.Kuopi.ssa lojui tiihansiati
nittisirpa°leita. Ne,olivat reunal
repeytyneitä ja lovisia j a mubTsi
ulkonäöltään sirpaleita. joita:o:|
tu Arizonassa, Yhdvsvalloissa,
.sevan- 'Diablo-kanjoiuiv < la
•australialaisen Genderin mm
kraaterien ympäriltä., Meieon:'.^
ko paino arvioitiin 100 tonnfci.j
ta : ennen .syöksymistään ir.i
•ilmakehään,-joka sula .sulait
suuren osan ; , s e n . p a i n o oli i
paljon suurempi.
Profes.sori Fesenkov puaa
lisena. etta Siehota Almin meici
on ollut pikkuplaneetta.;jot;a;t£|
männyt yhteen maapallon sar.
teoriitin pudotessa oli .svntynjii
laatuinen rautasade. maalui|
k o s i : : s u u n n a t o n maara nieteon
taa seka hyvin pieninä-t'uamtS|
rempina sirpaleina., ; Kait.M
Siehota Alinin meteoniun pu
tunnetut \astaa\anlaiS( ^ ^av
;kuuluneet kivisateiat-n , lus)
Muutamien nTeteoriitti.sirpaifiC2|
nakkoanalyysi osoitii: nnaen
panon seuraavaksi: rautaa oliS*|
.seiittia.;nik.keliä 5'.4, ,prtjs:'-ja'!:*
0.38: prosenttia, joui pmis
- ., .. , . ,,. „ - , , , , , i n n i u t ä i n i a : harvoja-puita.. Näki jatti-
M i i k e i t a edistykselliselle ajattelulle' „ ,
„ : : . _ • : . ; . ,1 laiskoxoisia : .seetreja ja jalokuusta,
jotka-olivat puoleksi poikki tai pitkin,
.piruuttaan kuin' kahtia'sahattuja, ta^i;^?^^^'^^*^"^^;^'^^'^^^V^^'^^
kauttaaltaan valtavaksi: -vitsakseksi
^ kiertyrieitäyTtai;;: juurineen;:;^
. loitos viskautuneita; • , v v , ' • ' . : • ' • ; ' : ••'..:::,
•: Retkikunt-a oieske^^
20 .päivää; .onnistuen •keräämään2^
Ulkona kasvisten taimien kasvatta­mista
varten'tarkoitettu lava valmis­tetaan
joko-laudoista tai sementistä
siten, etta senpaalle^tuleva ikkunalasi
kehyk.sineen : sopu. paikalleen, hynn. |
Tavalluestr kavtetaan -3x6 jalan kor­kuista
lasikehystä. :Piene.mplakiir ke­hyksiä:
saadaan; kaupoista ja on - n i i ­den
kasitiel:, helpompaa
-. .-'Useita.uusia plastillisia aineita käy­tetään,
nykyisin lasin : sijaisena.- - Ne.
ovat kevviia ja halvempia.:Mutta kos­ka
ne- tayi,jrj.-:uudi.staa joka vuosi, kat­sotaan
lasikehvksen:; kayton' tulevan
hal\emmak.si.
• ; Taimilavan takaosan: tulisi olla etu­osaa
nom 4 luumaa korkeampi, luin
etta vesi valuisi helposti pois.. Lasin
tulee olla mullan pinnasta vähintään
jalan: korkeudessa tai: vieläkin enem-.
man.; riippuen :;sii:tä;: miten :'korkeik.si
taimea kasvavat.
.Ta-imilava tulisi;; sijoit-iäa.seUäiseen:
paikkaan, missä.se oh:suojassa tuulol--
ja ; missa •' aurinko • paisiiaa:;- kaiken
huolimatta Maolia . o n :varsm laajä^
näköpiiri. . LuoIi.ssa, joissa sijaitsevat
foria.ja rikkia.• Kokon;H-suutca|
.soen Siehota Aliniu ni'„'i:eoni!t:,
tuttaa Santa Luciun nu*. JUV'^\
loydettiiiv Bra.silias.sa. v. 1?-1.
Maon ^päästä
• 18-,-';''.Olotta- :^ ;sitt<n, erirnieiisyyksien
v a i k U i t ä e s s a . ha^ .Kiinan
kielleVtyym'^^-^
seen, ;tappipmielialojen vallaiv^
vien.;bllesSa.sitä • rnieitä. että vailän-,
ktimbiis;'olj;aiiiiääks^^^
lunhaluisten: /vaatiessa yallankaap-pauksen
, toiriienpanpa • stiurkaiipun-geissa.
M ä o päätyi suheh tulok.seeii,
e t t ä demokraiättisen' alueen luominen
Kiinä.-^a oli 'mahdollista. Hänen tnier.
lestään.;sellainen' alue voitiin .luoda,
•vuori^euduilla. muutamien maakun-
. tien rajojen yhtymäkohdan : tienoilla;
Tämän äliieen oli sitten muodostet­tava
tukialue vapausliikkeen .le;.ittäT
miselie koko maahan. . ; Muutamat
tällaiset. 20 \-uot.ta sitten luodut- alu­eet
yhtyivät sitten nykyhetkeh; K i i ­naan
suiirihattomaksi vapautetuksi a-lueeksi.
' Maotsedim ei ole kertaakaan pois­tunut
Kiinan kamaralta. ; Kahden-^
kymmenen \-uöden a j a i i . h ä h eli maan
sisämaakunnissa'^^: ollen.: suuren osan
Argentiinan -vak-iluku v;- 1944 oli tästä ' a j a s t a v i e l ä p ä ; vailla;; postiyh-
13,909.950. ," leyctä muuhun" maailmaan. Tästä
sen jälkeen kuommtang lupasi nel-1 puoluelehden toimitus ja radioase-jannesmiljopnan
.; doUarm, pajkmnon .j :nia,. työskennellään läpi vuorokauden
ta;
päivää.': Sivut•.lulee-hyvin- tilkitä :joko
mullalla. tai muulla aiileella. :;
ja merkitään muistun/kaikki maail­man
tapahtumat.
Jatkuvasti kartuttaen tietojaan mi­ta
erilaisimmilta elämän aloilta Mao
.usein keskustelee talonpoikien" kans.=a
maatalouteen hittvvista.-kysymyk.sis-ta.:
Naiden keskustelujen pohjalla säi
alkunsa —taistelu tuotannon lisäämi­seksi",
joka pela.sti Janajanian raja-alueen
nälänhädän kourista • saarron
aikana.
. Luokseen ; saapuvilla kirjeenvaihta­jilta;
ÄL^o tarkan yksityiskohtaisesti
kyselee .kaikkien heidän' nakemiensä
maiden oloista.. Eraassa yhteydessä,
jolloin oli,puhe Kiinan kansanarmei­jan
taisteluky.-ysta, Maotsedun lau-
.sui:
— Jos. riippuisi meistä, emme tais-
.telisi päivääkään. Mutta jos kerran
meidän on - taisteltava, niin tulemme
taistelemaan-niin kauan kuin se ön
Tälttämätöntä; Olemme' jo taistel­leet',
kahdenkymmenen •vuoden ajan.
Jos se:.on välttämätöntä, niin tulem­me
taistelemaan vielä toiset • kaksi­kymmentä
-v-uotta'— täydelliseen voit-toon
asti.
Ranskassa vaaditaan
hintojen laskemista
Pariisi. — Ranskan ^ ' ' - i b c :!
tanyt'.saada muutanii.en , tcSV
den ja tukkuhikke a c ^ -an^--!
musta .vis.=ien '.talpustarpeiitcn •
jen laskemiseksi 5-15 p-^o^""-^!
han: toimenpiteeseen. rvna.vt--^.|
jälkeen kun kansailir.eii -A
vosto.:,. jossa '.tyovac.sio on;;
edustettuna, varoitti, eua, >
tornien.; tarvikkeiden hiiiSa:
Ia.skea maalilukuun'si patsas
ne£.sa 10 pros' tai u u - . ' psli^-']
muksia; ositetaan;,;Yl'.;i.ner-.
hitto ilmoitti etta h. 1 r u i r f^ :
piteet, er.ät ole ri^^a-ia Sc
hintojen laskemista, 10 pro=- -
ta palkkojen; Koro'-u.-;.a..ti—1
timaan.
i''1
TURKISPYyDYST.y^
HUOMATKAA!
• Ostan kaikenlaisia 1115'^*.
ten nahkoja. Lähettäkää '^l
kaa saadaksenne korkeuns»»'
nat.
Lähetyskulut m'jksei-:s^\
L. VIHONEN
Oba
>,,;;:?J:f ä | : ; i i . ,^ K:;;>^ ;%i:-.:::":::^;.;:"'i.;;