Vapaus, January 7, 1929

              ffi-S;
i i
• •i':'V:'r •••• ^.r'. i i
SiYii2 Maanantaina tammik, 7 p;nä — Mon., Jan. 7 No. 5 — 1^
VAPAUS
A . V A A R A.
T O I M I T T A J A T s
B . A - T B S J C N E f i. E . P E H K O . V E .V
T V A P A I J S iUvaty)
TII-AUäH:ie»AT: . . .n
i T K . > t J O . 6 k k . « Z . S O . s k k . 11.75 ».^rTkkrtlJ»: - «>dri»«:toaii« J » S « . B ^ » »«kJ ir»o»u»
• t e n i u J J e : 1 » t I 6 M 6 k k . »3Ä>. 3 k k . | 2 X 0 5* 1 k k . flM. A-^-'
' ' ' —•—• — I - • ~" '
I L M O T l . ' b H I N . N A T V A F A U D E S S A ; • _
fUloMilmotnk«e« 11.00 k e r t t , «aU» k « k « kcrtu. — A » i o U i l t o o i m » « o o i W o k « . ^Oe- P « i » " « " » » " - _
iU»eaniuattoilow»uk»« SOe. k e r U . 11.00 S k e r t u . — SyntymiiUaotuk»» 11J» k e r t * , V~:„v
*rto«roUmötak*rt fZXlO kert». »3.<« k«k>i kert».. — K i i t o i i i o o f o k » . . l U » k e r t . . - .•'»"'«"'{"^Jlr
M t » 2 * k e f U , 50s. l i a o » k * a kiiU»U«.reIU u i auitorinfui- — H . l » u . o « . e <M j«
M e . k e t » . I l i o k o i n . k e m * . — TiUpäUitaoCtejie» j« aiootuM«entt*Qrie» on. Ta» d j i i » e « i « , J*Jiei«t«r«
• I s o t a a h i n u e t a U t M » . - r T U « k « « . ) « i u ei *rar«. r«ba. «i t n l U U k M U m i i o . p . i u i M i i l ä » " t « » . Jouu
U f c t o n «iotnt a o o t . k « t p i t i i o U konttoriM. kello • i p . i I m « . r > » i « P « ' i » «l^l^i^"* " k - ' ? » " * ^'
V«p«od<» t o i i i i t o . : Hooneosto 207. U a c k e y B a i l d l n g . * D o A e i o St. Pnb«]iD 53<.W. _
V ^ « « £ . kSStori: UbcTXj BoSdin*. SS L o n . . S t . PuteUn 1038. P O « U O > K . : B O . « . Snäburj. O»»-
G M U O J «dTertUJu» r t l e . 7Se. p e r e o l . i n e k . « J i o i m a o ' e b « f 8 fo» « J o f l » I » ^ » » ^Se.
a i t U . b M t «drerUiin» m e d J B j B »monj t i » F i a i i i t b P e o p U io C*v*ä*.
T k . V«p«u»
I M e t t . maiotB i ^ b M M u . rut«ut.< e o « B U « e i . k i r i e « e e o t , « . k i r ) o « t . iM oc<5eU«o UikkaeaboiuJMi
m m l l i i 11 sia>#Ui; i - V . K_ANNASTO. l l i k k » * n b o i u j ^ _ _ —
Työväen puolustusliitto ja Vapauden
vainoaminen
Canadan työväen puolustusliiton, vasiustaa kaikkia noita vainomene-kansallinen
toimeenpaneva komitea telmiä ja kehottaa kaikkia jäseniään
on julkaissul erikoisen tiedonannon,; ja kannattajiaan, kaikkia työväen
missä käsitellään liiton suhtautumis- puolustajia, liittymään vakavaan
ta Vapautta vastaan kohdistettuun; protestitoimintaan, ja erikoisesti täl-hyökkäyksecn
ja mikä on o:;otettu | lä kertaa me kehotamme teitä ryhty-kaikille
liiton yksiköille. Tuossa mään eheään ja voimaperäiseen pro-tiedonannossa
sanotaan muun muas- testitoimintaan toimittaja Vaaran
vainoamisen johdosta-"
"Näin ollen, työläistoverit ja työ­läisten
puolustajat, ryhtykää heti kä-suomalaisen
järjrstönlaTssa^Vrp^u^ r^"^'^*^"
toimittajan n.mh.stnmisessa." ^aa silta protestinne. Taman maan
leavostojpin ai
edustajakokous
TOV. DOGADOVIN SELOSTUS
ien8:s
Rddot, Idelet ja kansat
Katsellessamme jotakin neekeriä
sysimustina ihoineen,. kähäräine tuk­kineen,
paksuine huulineen j a mul-koilevine
silmineen tuntuu meistä
SAMOA
Samoan saaret ("Laivurin saa­ret")
"löysi" hollantilainen Rogge-sa:
"Canadan työväen puolustusliitto
on ryhtynyt yhteistyöhön Canadan
den toimittajan puolustamisessa."
"Meidän tulee pyrkiä täydelliseen
selvyyteen tämän tapahtuman laaja­kantoisesta
merkityksestä. Kysymyk­sessä
oleva artikkeli ei sisällä mi-
. tään semmoista, mille saatettaisiin
pohjustaa mitään vakavaa syytettä.
Samanluontoisia" artikkeleita on näet
julkaistu työväenlehdissä Suurbri-tanniassa.
Englannin työväen kes­kuudessa
valitsevat olosuhteet ovat
hyvin tunnetut."
"Kapitalistiluokka parhaillaan va­kavasti
varustautuu tulevaan sotaan.
Tämmöisen ajanjakson vallitessa
katselee se karsain silmin kaikkia
• niitä työläisien edesottamisia, joista
vähänkin heijastuu taistelukurssia
tai itsenäisyyttä. Se käy käsiksi var­sin
vähäpätöiseenkin ^tapahtumaan
ja leipoo siitä paljoa suuremman
kuin mitä se 'normaalisena' aikana
olisi. ' Se; tahtoo perinpohjin niurs-kata
työväen täistel ukurssiii ja itse­näisyyden.
Papin roikaleet pitivät
tätä vainoryntäystä edullisena tilai­suutena
jonkinlaisen huomion saa­miseksi."
-
*'Sitäpaitsi'on tätä vainoryntäystä
pidettävä yhtenä osana alhaisen po­liisivainon
politiikalta, ntitä nyt­temmin
niin härkäpäisesti kohdiste­taan
Canadan työväenluokan vieras­kielisiä
järjestöjä vastaan. Työläis­ten
järjestöiltä on kielletty oikeus
pitää puheita omalla kielellään;
työväentaloilta on kielletty toiminta­luvan
Saanti; poliisin sekaantumi­nen
julkisiin kokouksiin on päivä-järjestyk3e
§sä. että niissä kävijät
saataisiin pelon valtaan ja pysytte­lemään
niistä pois; tovereita on raa­hattu
poliisipäällikön virastoon jou­tavia
haastatteluita varten, joilla
tahdotaan kuulijaan saada Sraikutel-ma*
— tämmöisiä ovat vainotut ai­nekset,
nämä ovat aiheuttaneet ka-pitalistien
hyökkäyksen...!s
"Canadan työväen puolustusliitto
työväen luokkaliikkeen kehitystä ei
saa ehkäistä eikä vastustaa moisilla
keinotekoisilla tapahtumilla. Pro-testeeratkaa
ja siten turvatkaa. Tur­vatkaa
ja protesteeratkaa."
Tämä työväen puolustusliiton ke­hotus
ei olekaan kaikunut kuuroille
korville. Tämän maan englannin
kielinenkin työväestö on ryhtynyt
protesteeraamaan Vapauteen kohdis­tetun
vainon johdosta. Tämän jnasm
suurimmassa kaupungissa, Montrea­lissa,
pidettiin protestikokous eilen.
Meidän käsissämme on lentolehti­nen,
millä tuota kokousta on Ilmo-tettu.
Siinä sanotaan muun muassa;
"Työläiset! Puolustakaa oikeuk-sianne!
Valmistautuessaan tulevaan
sotaan tehostaa Canadan kapitalisti-luokka
hyökkäystään työväenluokkaa
vastaan. Äskettäin toimeenpantu to­veri
; Vaaran, Sudburyssa, Ont, i l ­mestyvän
työväen suomenkielisen
päivälehden toimittajan yangitserai-nen
on selvä hyökkäys työväen pe­rusoikeutta,
mielipiteidensä julki"
lausumista vastaan. Kapitalistisen
lehdistön tukemana johtaa hallitus
rietasta ryntäystä työläisten järjes­töjen
tukahduttamiseksi ja kohdis­taa
iskunsa erikoisesti ulkomaalais-syntyisten
työläisten järjestöihin
kautta Canadan. Montrealin työ­läisten
kehotetaan lausumaan pro­testinsa
nykyistä vainoryntäystä vas­taan."
Canadan työväen puolustusliitto
on siis tinkimättömästi ja käytän­nöllisesti
ryhtynyt puolustamaan
Canadan suomalaisten työläisten
taistelevaa äänenkannattajaa, Va­pautta.
Näistä käytännöllisistä toi-hienpiteistä
on jo tuloksia nähtä­vissä.
Protestikokouksellaan toteaa
maan suurimman teollisuuskeskuk­sen
työväestö, että se myös omaa
Vapauden edustaman ja ajaman
luokkataistelukannan. Tämä on ilah­duttava
seikka.
Joulukuun 12 päivänä edustaja­kokouksen
aamuistunnossa oli tov.
Dogadovin selostus ammattiliittojen
örganisatoorisesta, taloudellisesta ja
kulttuuritoiminnasta kahden viimei­sen
vuoden aikana. Työssään — sa­noi
tov. Dogadov — on ammattijär­jestö
pyrkinyt kohottamaan liittojen­sa
toiminnan laatua tyydyttämään
työväenluokan kasvavan aktiivisuu­den
kysymyksiä ja yleistämään pai-kaljiset
kokemukset, jotta voitaisiin
laatia vissit suuntaviivat tulevalle
toiminnalle. Toimintakautena on suo­ritettu
tutkimukset 10 piirin amma­tillisessa
toiminnassa. 'Ammattiliit­tojen
kasvu on ollut verrattain huo­mattavaa,
vaikkakin se jää jälkeen
edellisen vuoden, kasvusta. Ammat­tiliitot
käsittävät 91 pros. kaikista
työläisistä. Eniten on kasvanut maa-ja
metsätyöläisten liitto, sen jälkeen
tullevat rakennustyöläisten, valtion
kauppapalveluskuntalaisben, metalli,
työläisten, rautatieläisten, kaivostyö-
Iäisten liitto j.n.e. Työttömien luku­määrä
on kasvanut kahden vuoden
kuluessa 653,000 hengellä. Tämän
syihin on kiinnitetty erikoista huo­miota,
jota varten on suoritettu eri­koinen
työttömien rekisteröinti. Tä­mä
rekisteröinti osoitti, että tosi­asiallisten
työttömien lukumäärä on
huomattavasti virallisia tilastotietoja
pienempi. Myöskin on kiinnitetty
Kun kaikki maapallon nykyiset­kin
ihmisasukkaat ovat siten yhtä'
j a samaa alkujuurta, niin on selvää,!^®^" ^^^^ Polyneesiaan
^ , ettei nykyistenkään ihmisten välil-• ^"^"'^^ saariryhmä Australian saa-itsestään
seiväTtä,^"että tuo neekeri le voida vetää mitään jyrkkiä rodul-1 f^^^^sa, sijaiten Fidshi-saarista k«il-
; kuuluu aivan toiseen ihmisrotuun! lisiä rajaviivoja. Sitä osoittaa jo " ^ f ° - Saanryhmaan kuuluu 4 suu-jkuin
me valkoihoiset europalaiset. sekin, etteivät tiedemiehetkään olei"f^°a. saarta: Savau, Upolu, T u .
Alitajuntamme reageeraa samalla onnistuneet ponnisteluistae^n h u o l i - M a n u a sekä kymmenkunta
tavalla nähdessämme kiinalaisen, kir-i ipatta rakentamaan mitään yleispä-i P^^^^^P^» saarta. Alkuasukkaat,
igiisin tai vaikkapa vain intialaisen-i tevää rotujaotteluteoriaa. Puhutaan ^ f^^f^^^set 1. polyneesialaiset, ovat
ikin. i tosin musta-,-valko- puna- j a kelta.: kauniista vartalostaan ja
tariffiuudistuk-j Tuo ensi vaikutelmamme johtuu | ihoisista, pitkä- ja l y h y t M o i s i s t a Rasvoistaan sekä erinomaisesta pur.
^_ ettu miltei kai-jsiitä tarkoituksellisesta rotuvihasta; y.m.s., mutta, selvien raja^vojen^ ^^""'^^^^^"«»staan. Saarilla kasvaa
kiila teollisuuden aloilja. Kollektii-i ja kansalliskiihkosta, jota—kaikkiin j vetäminen on osoittautunut mahdot- kookospa^uja. Dmasto on
* = - . ^ T •- "j. ! - • ^ • , - . - j . ' ' tasainen. Kpslrilämnn vaihfÄloQ 9^
erikoista huomiota
siin. Se on jo toteutettu
viset työehtosopimukset käsittävät! ja~etenkin n.s. sivistysmaiden kan- tomaksi.
nykyään 93.6 pros. kaikista työläi. j soihin on istutettu jo vuosituhansia,
sistä. — Selostuksensa loppuosan! Ja se johtaa meidät perinpohjin On luonnollista, että rotukiihkoi-tov.
Dogadov käytti ammattiliittojen | harhateille. Antaa meille aivan vää-ilijat ovat koettaneet osoittaa oikein
1k ulltit-uAu ri:. jja _v alistustoi•m. i-n-n-aLn- —_ ; ^ • L ^- -1 • ^ ^ ; "t-ipf-ftftlhsestikin" eri rotujen r u u -
laisemiseen. rodullisesta | miillisen j a henkisen paremmuuden
tasainen. Keskilämpö vaihtelee 23
j a 26 (C) välillä. Siellä on siis
jatkuvasti melkoisen lämmintä.
Nämä luonnonihanat Samoan saa­ret
ovat jo vuosisatoja olleet saa­listuksen
kohteina. Ne näet ovat
Selostnluien pohjalla käyty
keskustelu
Edustajakokouksen puhemiehistö
vA-jrän, tosiasioihin per" - * ^ " ' - ^ + + " " i = ' " • tieteellisestikin
{käsityksen ihmisten . . . ,
! eroavaisuudesta. j johonkm toiseen "rotuun" verra- j luonnonsuhteittensa puolesta erittäin
Viimeisimpinä vuosikymmeninä on;ten. Mutta tosiasiat ovat lyöneet | hedelmälliset ja kasvullisuudeltaan
tunnuslause: "kaikkien maiden työ-: teorioja korvalle. Mustanahka onirikkaita. Tämän vuoksi ne kiinnit-läiset
liittykää yhteen" ja sen puo-voittanut valkoihoiset olympialaisten i tävät jo varhaisten löytöretkeilijäin-sai
yli 200 puhevuoron oyyntöä tov. i lesta tehty työ, tosin huomattavalla marathonikilpailuissa, j a henkisellä, j k i n huomiota. Mutta vielä suurempi
Tomskin j a Dogadovin selostuksien tavalla hälventänj-t sumuverhoa, sei- kin alalla _on useita kerrassaan huo-| on nykjäsin niiden strateginen mer-pohjalla.
— Yksi kaikkein tärkeim­mistä
on kysymys -maaseudulta tul­leiden
uusien ainesten muokkaami- si on tiedekin kohottanut äänejisä
sesta. Esim. metalliteollisuuteen t u l - tuota keinotekoista rotu jaottelua
vastaan. Mutta jälkeen maailman­sodan
ovat rotueroavaisuuksien liet-hälventänyt
, . . . .
ventänyt näkemään rotukysymyskin! mattavia tasavarvoisuutta osoittavia: kitys. Ne muodostavat erinomaisia
oikeassa valaistuksessaan. Sitä pait-1 esimerkkejä. Mitä erityisesti heri. laivastotukikohtia. Tästä syystä
äänensä' kisiin kykyihin tulee, lausuu proJ
leista uusista työläisaineksista on
osa suoranaisessa kosketuksessa ku-lakkitalouksiin.
Huomattava qsa
töistä poisjäämisistä tulee juuri
näitten ainesten osalle. Proletariaa­tin
rivit on puhdistettava kulakki-ipn alettu puhua etenkin "itämai-aineksista,
— Käydjm keskusfelun sesta" ja muka sen vastakohtana
kohteena oli myöskin kysymys itse- "länsimaisesta" työväenliikkeestä,
kritiikistä ammatillisissa järjestöis-j Lienee sen vuoksi paikallaan lyhyes-
~ " ti viitata, mitä tieteellä on sano.
sojat saaneet taas uutta tuulta sii- ^^jly^ '^°^^J^ eteväm-piensä
alle — jopa siinä määrin,
että työväenliikkeenkin keskuudessa
A. Grotenfeld siitä m.m.: "Älype-räisissä
kyvyissä, ajatusvoiman ke-hityskelpoisuudessa,
tuskin voidaan' tenkin "sovinnoUisesti" \'iime vuosi-nousevat
imperialistiset vallat ovat
niistä hyvin kiihkeästi kilpailleet.
Näiden saarten jako tapahtui : k u i -
sä. Itsekritiikin aktiivisiin toteutta­jiin
kohdistuvat vainotoimenpiteet
ovat huomattavasti heikentäneet itse­kritiikkiä.
Ammatillisen liikkeen joh­tavien
elimien on ryhdyttävä välttä­mättömiin
toimenpiteisiin itsekritii­kin
kehittämiseksi.
Vaatetyöläisten ja turkistyöläisten^ K
yhtyneet New Yorkissa
'itsenäinen Suomi''
Viime kuun 6 p:nä on Suomen
porvaristo viettänyt "itsenäisyysjuh­laa"-
Suomi sai työläisten Venäjäl­lä
itsenäisyyiensä 1917. Miten Suo­men
porvaristo on tuota itsenäisyyt­tä
käyttänyt maan työväenluokkaan
nähden, siitä kirj ottaa Suomen T.
liedönantaja v.k. 6 p:nä m.m. seu-rc.-.
vaa:
'"3e seikka^ että suurin osa siitä
ajas.a» jonka Siiomi on ollut Ve-
' näjästä erossa, on ollut tämän maan
työtätekevälle väestölle hirmuista ai­kaa,
kauheinta, mistä tämän maan
muutenkin tavattoman lohduton his­toria
tietää kertoa, ei suinkaan oi­keuta
työväestöä asettumaan itse­näisyyttä
vastaan, vastustamaan kan­sallista
itsemääräämisoikeutta, sillä
kansallinen itsemääräämisoikeus ei
ole siihe!n 'syypää. jOn päinvastoin
ryhdyttävä ponteviin toimenpiteisiin
Suomen todellisen itsemääräämisoi­keuden
puolesta. Työväestön on'toi­mittava
niin, että Suomi saavuttabi
uudelleen täydellisen itsemääräämis­oikeutensa,
mikä sillä jo kerran en­nen,
ji^ksitoista vuotta sitten o l i .
Porvaristo vetää tänä päivänä sal-koihinsa
valkoisen valtansa tunnus­merkin:
siniristilipun. Työväestö on
tähän asti katsellut heidän "itsenäi-syyshumuaan"
syrjästä päin. Työ­väentaloillaon
vallinnut eräänlai­nen
hautausmaatunnelma silloin.
Tuo hautausmaaniieliala on nyt vih­doinkin
nostettava voitonvarmuuden
ja vallottavien taistelujen mieli­alaksi.
Joulukuun kuudentena on
kohotettava punaiset liput työväen­talojen
salkoihin. Ei siinä mieles
sä, että millään tavalla yhtyisimme
por\ariston juhlahumuun. E i ! Pu­naliput
liehukoot joulukuun kuu­dentena
luokkataistelun merkeissä
osotuksena siitä, että tämän maan
työtätekevä väestö on päättänyt ryh­tyä
toimenpiteisiin työläisten ja ta­lonpoikien
Suomen luomiseksi; sel­laisen
Suomen luomiseksi, joka päät­tää
täysin itsenäisesti omista sisäisis­tä
asioistaan sallimatta minkään ulr
kolaisen riistäjävaltion sekaantua
asioihinsa ja ennen kaiJdkea sellai­sen
Suomen luomiseksi, joka turvaa
väestön suurelle enemmistölle, työ­tätekevälle
väestölle, täydellisen
New York. — Kahden suuren neu-latyöläisten
ammattiunion, pukutyö-läisten
j a turkistyöläisten, yhdisty­minen
on nyt tapahtunut tosiasia.
Uudenvuoden aattona kokoontui
New Star CasinoUe molempien uni.
öiden edustajisto, päättämään unioi-den
yhdistämisestä edellisen päivän
suurkokouksen evästyksen mukaan.
Aluksi oli saapuvilla pukutyöläisten
edustajat j a tilaisuus muodostui suu­renmoiseksi
mielenosoitukseksi kun
turkistyöläisten edustajat saapuivat
tähän . yhteiseen kokoukseen. Voi­makkaita
eläköön-hi^utoja kaikui uu­den
ynion puolesta.
Jokainen saapuvilla olleista työ­läisistä
osoitti täydellistä vakaumus­taan
tälle suurelle aloitteelle. Kun
puheenjohtaja puheessaan mainitsi
ensi kerran siitä, että uusi unio t u ­lee
toimimaan työpaikkäedustuksen
liolualla, raikuivat voimakkaat suo­sionosoitukset
yli laajan juhlasalin.
Molempien unioiden johtohenkilöt,
kuten Zimmerman, Hyman ja Ben
Gold tervehtivät toisiaan ^toverilli.
suuden merkiksi.
Taistelu periaatteista piiitasiana
Avauspuheessaan Zimmerman te­ki
selkoa niistä johtavista periaat­teista,
joiden puolesta uusi unio t u ­lee
käymään taistelua lähimpiänä a i ­kana.
Noin seitsemän vuoden aikana
on neulatyöläisten olot kurjistuneet
suurimmaksi osaksi siitä syystä, kun
Unioiden taantumukselliset johtajat
asettuivat kapitalistien liittolaisiksi.
puhujalava, oli tulvillaan punaisia
kukkavihkoja, jotka symbolisoivat
työväen taisteluhalua. Konventsio- tämiyissrTtoTslinsä nähden erilai-nissa
esitettiin seuraava päätöslau-^:«,^„ v r \ ninicca int.ka kehitti-mista
'tässä asiassa.
Kaikki nykyajan etevimmät tiede­miehet
ovat yksimielisiä siitä, että
ihmiset ovat' alkujaan polveutunet yh­teisestä
kantamuodosta. Toisin sa­noen:
vaikka ietevimpien eläintut-kijain
ja antropologien kesken val­litseekin
huomattavasti erimielisyyk­siä
yksityisiin seikkoihin nähden,
niin yleensä he ovat sitä mieltä,
että ihmisen esivanhemmat johtavat
alkuperänsä tertiä.ärikaudella elä-neestä
apinoihin luettavasta olennos­ta.
Mitä sitten eri rotuhin tulee,
niin ovat ne "varmaankin synty-neet
siten, että kunkin rodun esi-isät
hyvin pitkät ajat, ehkä kym­meniä
tuhansia vuosia, elivät yh-myyttä
toisten edellä. Niinpä esim.
"puhdasrotuisetf' kiinalais-, neeke-sadan
loppupuolella. V. 1899 Län­si-
Samoan saaret joutuivat Englan.
nin. Saksan j a Yhdysvaltain keske-r
i - tai indiaanilapset oppivat sopi. i nääri tekemän, sopimuksen mukaan
valla ohjauksella yhtä hyvin ja yhtä j Saksalle ja Tutuilan y.m. saaret
helposti kuin valkorotuiset lapset", j Yhdysvalloille, jotka jo 1872 olivat
Ruumiillisiin kykyihin nähden on ne vallanneet. Maailmansodan alet-asianlaita
samoin.
Kieli- ja kansallisuuseroavaisuudet
ovat vielä paljon näehnäisempiä
tila '1914 valtasivat englantilaiset
Saksalle kuuluneet saaret j a rauhan­sopimuksessa
1919 luopui Saksa " o i ­keuksistaan"
lopullisesti. 1920 luo-^
kuin rodulliset Maailmassa puhu.^^^^^jj^ ^^^^^^ ^andaättioikeudella
taan nykyään hyvän matkaa toista
tuhatta eri kieltä. Mutta sellainen
henkilö, joka osaisi kaikkia noita
Uudelle Seelannille, joka oh jatka­nut
edeltäjiensä sortopolitiikkaa. V i i ­me
aikoina ovat näiden kauniiden
kieliä _ joita nykyään puhutaan--, ^^^^^^ alkuasukkaat, joita on 3 8 , -
ei ohsi saanut itseaanymmarretyk- (^uropalasia ja sekarotuisia
i si viisituhatta vuotta sitten missään
maailmankolkassa. Hänen puhet­taan
ei todennäköisesti olisi ymmär­tänyt
kukaan. Ja missä olivat ny­kyiset
kansallisuudet kolmisentuhat-päätöslau
seiniä, joka hyväksyttiin viime sun­nuntain
suuressa kokouksessa:
Tuomio kapitalismille
"Me työläiset, jotka ' kuulumme
neulpmateollisuuden alalle, kokoon­tuneina
yhteiseen joukko-kokoukseen
Lincoln Arenalle, jouluk. 30 p:hä,
puku- ja tutkfätyöläisten unioiden
kutsusta, tervehdimme sydämellises­ti
niitä päätöksiä, joiden kautta nä-niä
uniot on, päätetty yhdistää yh­deksi
unioksi. Tämä tulee olemaan
ensimäisenä askeleena yhdistää kaik­ki
neuloma-ammattien työläiset yh­teen
voimakkaaseen teollisuusunioon,
joka tulee • johtamaan • ja taistele­maan
työläisten btujen puolesta.
Vanha, mädännäinen ja kannatuk­sensa
menettänyt" byrokratismi on
muuttanut vanhat uniot komppaniain
unioiksi, sekä saattanut sadat j a tu­hannet
työläiset orjuuden ja alen­nuksen
tilaan taloudellisesti ja hen­kisesti,
hikipajasysteemin, nälkä-palkkojen
ja epäinhimillisen kohte­lun
alaiseksi ~
Niinollen me neuloma-ammattien
rivijäsenet tervehdimme suurella
mielihyvällä uuden yhdistyneen neu-lomatyöläisten
teollisuusunion perus
tamista ja asetamme kaiken luotta-muksemme
ja toivomme tähän uni-oon.
Meidän uusi uniomme tulee
sissa — ET.) oloissa, jotka kehitti
vät heidän kykyjään määrättyyn
suuntaan" (prof. A. Grotenfeld).
Toiset oleskelivat syystä^ tai toi­sesta
pohjoisissa osissa jäävuorien
liepeillä, toiset taas troopillisilla
seuduilla j.n.e. Luonnonsuhteet,
ympäristö y.m. sellaiset seikat ke­hittivät
heitä kutakin aineellisten o-lasuhteiden
j a perinnäistalojen mää­räämään
suuntaan.
yht. 2,555), saaneet kokea erittäin
ankaraa pakkovaltaa ja heidän van­hoja
oikeuksiaan on riistetty toinen
toisensa perään. Tämä on aiheutta-ta
vuotta sitten? Niita tuskm oh heimojen päälliköt ovat johtaneet.
olemassakaan — ei
länsimaisia kansoja.
ainakaan n.s.
Kaikkien nykyisten kansojen suu­rena
enemmistönä ovat työtätekevät.
Työtätekeviä yhdistää siis y l i rotu­jen,
kielien ja kansallisuusrajojen
jo yksin se samanlainen taloudelli­nen
asema, missä he elävät. K a i -
kiila työtätekevillä on samanlaiset,
yhteiset edut puolustettavanaan.
Mutta kaiken lisäksi työtätekevien
yhteisyyden puolesta.^ puhuvat myös­kin
historialliset tosiasiat.
E M I L TUOML
Mutta "sivistäjät" ovat mitä raaka-maisimmin
teurastaneet vapaustais­telijoita
j a toisia teljenneet vierai­den
maiden vankityrmiin.
Pako ojasta allikkoon
desta.'
Samalla kun taistellaan oikeistolais-^ Johtamaan meitä jokapäiväisissä täis­tä
siipeä vastaan, kohdistetaan tais-1 Joiuissamme parempien olojen puo-telu
työvoimanostajia vastaan, jotka ['^^ta, ja yhdessä kaikkien muiden
ovat oikeistosiiven kanssa liitossa. työväenluokan järjestöjen kanssa
Hyman lausui puheessaan, että k y ^ haistelemaan yhteistä vihollistamme
symyksessä ei ole taistelu vain joh- vastaan, siksi kunnes työväenluokka
tajien kesken, vaan pääasiana on vapautettu kapitalismin orjuu-kysymys
unionismin peruskysymyk.
sistä. Unioiden tehtävänä ei ole
ainoastaan työläisten lähimpien vaa­timuksien
ajaminen ja elintason ko­hottaminen,
vaan samalla kertaa t u ­lee
taistella yhteiskunnallisen ja ta­loudellisen
järjestelmän muuttami­sen
puolesta.
Monilta radikaalisilta unioilta ja
muilta myötätuntoisilta työväenjär­jestöiltä
saapui konventsionille lu­kuisa
joukko tervehdyssanomia ja
Euroopassa on paljon. ihmisiä, jot­ka
eivät saa toisin ajoin t:^ötä. Hei­dän
on pakko ajatella niuille maille
sihtymistä, vaikka kotimaan jättämi­nen
onkin vaikeaa ja surukasta. A -
merikan Yhds^valtojen rajoitettua u l ­komaalaisten
sinne: siirtymisen hyvin
vähiin, ovat katseet kohdistuneet en­tistä
enemmän Etelä-Amerikäan. A r -
gentina, Brasilia ja Chile ovat tulleet
ensi sijalla kyseeseen.
Näiden maiden hallitusten siurtolais-ohjelma
näyttää suotuisalta. Siirty­ville
luvataan matka-apurahaakin.
Luvataan maata, karjaa, siemenviljaa
j a apuvälineitä. Tätä houkuttelua t u ­kevat
yksityiset, jotka hyötyvät siir­tolaisuudesta.
Niin varsinkin suuret
laivayhtiöt, joilla siirtolaisten kulje­tus
on yksmoikeutena, ja maayhtiöt,
jotka keinottelevat maaUa itselleen
rikkauksia. Esim. Argentinan maayh-tiöillä
on ulkomailla asiamiehiä, jot­ka
viettelevät ihmisiä Ihnoituksilla, e-sltehnlllä
ja ku-jäsilla.
Sellaisten vahnlstelujen jälkeen on
»siirtolaisiksi lähteneillä suuria toivei­ta.
Kuitenkin öii koettava j ö matkal­la
ikävyyksiä. Ylläpito laivoilla on
hintoihin verraten huono. Varsinkin
ovat Italialaiset j a ranskalaiset slir-^
toialslaivat viheliäisiä. NUssä on u s ­komattonaan
c paljon Ukäa ja törkyä.
Turvallisuuslaitteet ovat kaiken arvos­telun
alapuolella. ]flenlkln onnetto­muus
voi sen tähden p.alsua hyvin t u ­hoisaksi.
Perille päästyä tuottaa vlranornais-ten
käyttä3rtymlnen kiusaa. Argentl-nassa
näkee virkapukuisia harvinaisen
paljon. Slime siirtynyttä kuulustellaan; pian sievän pääoman ja palata se
ma Ilmasto. Kunnollisia työkaluja on
vaikea saada. Tarvitaan tavattomasti
tarmoa. ja kärsivällisyyttä, jos yrit­tää
päästä «i^uun. Outo ilmasto tuot­taa
sairautta. Käärmeet ovat kovia
puremaan. Onnlstimelssakin tapauk­sissa
on kulunut vuosikymmeniä, en­nen
kuin ön toteutunut osa siltä, mitä
toivoi.
Argentlnassa ja Uruguayssa kuuluu
maa tavallisesti suuromistajille. He
ottavat siirtolaisia kyllä viljelemään.
Kiskovat kovia vuokria. Mutta kun
viljelijät • ovat . saaneet maan hsrväan
kasvukuntoon, ajaa omistaja , hänet
tavallisesti pois Ja ottaa sitten hyödyn
itselleen. VhranomaisUta ei vlljeHJä
saa turvaa. Suiuromistaja saa mene­tellä
mielensä niukaan. Siirtolaisia p l -•
detään vain työjuhtina, joilta tulee
riistää. .
Saalistajien joukossa on noiden
maiden omia kapitalisteja j a pohjois-amerlkalalsla
sekä näiden kanssa k i l ­pailemassa
vielä englantilaisia ja mui­takin
europalalsla.
Siirtolaisissa on paljon sellaisia, jot­ta
aikovat ansaita mahdoUislmnian
kuin pahantekijää, jopa otetaan hä­nestä
sormlkuvat ja vihdoin merki­tään
hänet luettelooiL Sltnä "uuden
kotimaan" turva! Sitten jää siirtolai­nen
oihan onnensa varaan. Jos ^utuu
työn puutteeseen tai sairastuu, el saa
valtiolta mitään avustusta. Suurissa
I kaupungeissa on ryysyköyhällstöä en­nestään.
Jos suistuu sen sekaaii, niin
ovat päivät kurjat.
Siurtolaisla opastetaan sisämaihin.
Brasilian slsäseudullla ovat vastassa
suuret aarniometsät ja erittäin kuu­l
i
mukana vanhaan kotimaahansa. Sel­laiset
keskittävät usein kaiken huomi­on
yksilölUseen harrastukseen eivätkä
kUnny työväen luokkarientolhln. K a ­pitalismi
ruhjoo kuitenkin noita yk-sityistoivelta
mäsäksi j a pakottaa työ­läisiä
luokkatöimlntaan.
koko • elinikämme oppineet vihaa­maan
tuollaisia taivastelijoita poliit.
tisella.taistelukentällä, niin ulos täy­tyy
vain ajatuksemme puskea.
Emme ole olleet hissukseen pelos­ta,
kuten joku meitä vähemmän
tunteva voi äkkipäätä ajatella. His­sukseen
olomme on johtunut siitä,
että on ollut niin hiivatisti työtä —
TYÖLÄISNUORUKAINEN KUOLLUT, ettei ole joutanut tekemään mitään,
SOTAPALVELUKSESSA SAAMAAN- kuten savolaiset tapaavat sanoa.
ajattelee pakanoiksi suurimman
SA TAUTIIN No niin. Tuon lyhyen esilau-
Vaasalalnen tö;;iritehti Työn Ääni i f «-ästä voimmekin siis si
kertoo tietoon saamansa työmisnuoru-i^y^^^^^^le^aan muista asioista. _
Kaikkein ensiksi pyydämme silit­tää
helläkätisesti noskelaislehden
kaisen Esko August Sulkien surulli­sen
kohtalon tämän jouduttua v. 1927
suorittamaan asevelvollisuuttaan R l l -
hhnäellä.
Kutsuntatilaisuudessa vielä terve
nuorukainen palveluskautensa alkua-
JoUls^pitklllä, volmaakysyvillä hiihto-retklilä
ja marsseilla hän ^Imettyi,
joutuen lääkärin puoleen kääntymään.
Saamansa yhä jatkuvaan sairauteen
Toronton kirjeenvaihtajan päätä. Se
vaari puhuu hauskoja lehdessään
torontolaisesta sosialismista, oikeam­min
sosialidemokratiasta. Kuunnel-kaahan—
sakilla mitä sieltä tulee.
Eräässä kirjeessään kirjottaa
seuraavat haikeat säkeistöt:
"Vetoomus Toronton suomalai-san
hän mainitsee, puhuessaan kommu- Nim^äi'!^''"^'^^^^^^^
nistien lukumäärästä, että "suurin!
osa Toronton suoma.laisista on kom-'
niunisteja mieleltään". Mainitsee
kyllä ikäänkuin omien, taivaalliseen
kuulakkaan sineen tuijottavien "kos­mopoliittien"
lukua 'lisätäkseen, et­tä
"he itseasiassa ovat sosialisteja,
vaikka sitä radikaalisinta lajia".
'Mutta edellämainitun "neron" a i ­kaansaannokset
eivät sentään ole
o-1 kaikki yllälainatussa. Siinä samas-
levät toisiaan. Kaikki tiet vievät
Roomaan."
Hauskoja vaareja nuo torontolai.
set noskelaiset. Totisesti. Olem­me
aikaisemmin väittäneet, että hei­dän
työläisille tyrkyttämänsä "op­p
i " on eräänlaista helppo-heikkiläis-tä
roskaa, mutta he ovat aina j u l .
rhistelleet niskavillat pystyssä vas­taan.
Nyt tämä taivaan sineen t u i -
Suomalaisten kirkkojen piirissä jottava "materialisti" omalla suul-
Torontossa on paljon ajattelevaa j a laan, omasta vapaasta tahdostaan
Toronton suomalaisia, koskapa tekosessa oli muutakin hauskaa'
kunnon ainesta. Heidän harrastuk­sensa
j a toimintansa on jossain suh-;
teissä samanmukaista sosialistisen
sen tuo julki. Vahvistaa meidän
käsityksemme heistä.
Muuten olemmekin sitä mieltä.
liikkeen harrastusten kanssa. He että kyllä veli raivaajalainen onkiii
koettavat avustaa köyhiä, lieventääjkääntynyt oikeaan suuntaan, kun
sorrettujen tilaa j a poistaa kurjuut- [ on alkanut kalastella "kristikansaa"
ta ympäristöllään. Kuitenkin he noskelaisen aatteen "äärettömään
tarkasti karttavat kaikkea yhtejrttä
ei Ij^n saanut parannusta ja oli hän- j sille. . . . Herätkää toki kansalai-tä.-
lttrtoman mukaan, lopulta nuhdel-J set, kohottakaa katseenne yläilmoi-
^^?lltä, että hän "ainaisen yskän" jbin, nostakaa silmänne maan pimeis-vuok^
alituisesti vaivasi lääkäriä. tä piiloista-avaruuden kuulakkaan
Asevelvollisuutensa loppuim palvel-1 sineen ja nähkää ääretön vapaus;
tuaan oli hänen "yskänsä" murtanut >jatusten ja ihanteen rajaton va-hänet
jo varsin raihnaiseksi. Nyt; paus. Meidän vapauttamme ei voi
käännyttyään lääkärin puoleen, totesi' eikä saa sitoa luokka, ei puolue, ei
tämä hänessä olleen pitkälle kehit- rotu, ei uskonto, sillä me olemme
mahdollisuuden työskennellä talou-j*'^^^^ maksataudin, jota el oltu oi- kosmopoliittinen yhtenäisyys..."
dellisen ja sivistyksellinen asemansa hoidettu, ja joka oli joh-j Siinä on totisesti lennokkuutta
kohottflmi<!*»l-<J «»ISmSn 1 rasittumisesta ja kyhnettymi-; tuossa joutsenlaulussa, • joka on o-
KohoUamisekM, elaman ja onnen luo-jsestä. Sairaus huononi ja V J E . 5 pnälsotettu Toronton suomalaUiUe pa-
.miseksi. 1 se vei-nuorukaisen inir>i«.m«An kanoiUe. SHlä kirjottaja varmaan
Allekirjottanut on sitä mieltä To­ronton
suomalaisten enemmistöstä,
että^he todellakin ovat radikaaleja,! työväenliikkeen kanssa. MilBi?^'So-mutta
eivat hengenheimolaisia tuol- sialistit pilkkaavat _ J u m a l a a . " On
laiselle avaruuden sinestä rajatonta totta, että sosialismissa on suuri an-hän,
vapautta töllöttävälle, luonnolta nos materialismia j a menneinä vuo-muutaman
kapan saamaan jääneel- dna sen opit ovat olleet materia-le
oholle, joka yllälainatut viisau- listisen hengen läpitunkemat, mut-det
on "Raivaajaan" kirjottanut. ta nyt siinäkin, alkaa tuntua suu-
Toronton suomalaiset ovat sellaista rempi suvaitsevaisuus j a kaukonä- ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ xxj,,»
reilua radikaalista väkeä, jotka koet- köisempi suhtautuminen erilaisesti tää muutama rivi näiden molem-tavat
selvitellä* itsemielessään ensin ajatteleviin-joukkoihin. Työväenm-ipien henkisista yhtämisyyksistö^
nama maalliset yhteiskunnalliset ky- ke kehittyy niinkuin kaikld muukin kollisten nostattamasta vainosta leh-symykset
ja n i i d e n hyvin selvittyä, tässä maailmassa j a sosialismi, n i i n - , teäinme vastaan esimerkiksi, ja nos-toimivat
teri-een järjen mukaan- E i - kuin se oli 2 0 t a i 3 0 vuotta sit-kelaisten tunnetusta ohranoimisista,
ica toUottaa kuin keväinen halli- ten on muuttunut kokemattomasta' mutta jätämme sen mainitsematta,
parvi takamukset jäässä j a suu am- j a kehittymättömästä lapsesta hen- koska epäaemme, että meidät leima-moUaan
avaruuden sineen, kuten kisesti sivistyneeksi j a kehittyneek-taan suotta kiihottajaksi, jota emme
vapauteen." Kohtahan tässä on ke­vätkin
tulossa j a silloinhan sopii y h ­dessä
töUötella avaruuden sineen ja
ulvoa lemmenlauluja noskelaisten j a
kirkoilisporvarillisten tulevan hen­kisen
avioliiton kunniaksi. Kevääl­lähän
ne luontokappaleetkin löytä­vät
unelmiensa sankarin.
Tässä yhteydessä olisi hyvä pis-
Raivaajan torontolaisella kirjeen- a mieheksi . . . J a se on todellisen suinkaan vielä ole. Emme ole op-ri
olevan taipumuk- henkisen sivistyksen merkkL SU-pineet sellaiseen, vaikka haluja kyi­siä
tehdä. Rumastihan tämä kyllä l a mitä enemmän ihmiset todella lä ei ole puuttunut. " -
on sanottu, mutta kun me olemmej viisastuvat sitä lähemmäksi he t u - -Lappovaaran