Vapaus, July 24, 1930

              S U O M E EN
BSaomenMib?
39-
idan Dollarista
6(K
80t
läbetpkidut:
ffi *S5Ö.00—$ 7 9 . 99
ffiSf jokaiselta s e u r a a v a l t a « » -
JJo*t J500.00 j * «Mt» ylo«
"t,«UBiatt* »umman cuuruu-
£^on..Iihetyk.Uti ovat
,t $3.50 lähetykseltä
raUa o»tel«Mi. JtUTM
, adasta Smkata.
lähetykset osotteell»:
VAPAUS,
B» 69. SUDBURY, 0 » t .
ijdvapileUejä myydään,
fUdustakaa pUettUuioUM
[ipaudeUe ottavat rabaTtUtyk-
WMONfREAL BRANCa
1196 St. A n t o i n e S t . ,
Montreal, Que.
VAPAUS
ÖRT ARTHUR BRANCB
ai6 Bay S t r e e t ,
Port Arthur, OntarK»
AARO KIVINEN
Kirltiand Laka. Ont.
JOHN VUORI '
SanU» Porcupine, On .
Ammattipainijoita ja
vedonlyöjiä
I t a l i a n l e i j o n a " oU o l l u t pärisen
v u o t t a kaatamaton p a i n i j a p a i k ka
k u n n a l l a . Hänen kanssaan olivat o-telleet
monet "Shamplocmit", miittä
hävinneinä miehinä olivat paikka-k
i m n a l t a saaneet lähteä. Vastusta
ei ollut löytynyt.
Tämä seikka juuri, että muilla
k a n s a l l i s u u k s i l l a e l o l l u t p a n n a mies.
t ä häntä vastaan, k i s m i t t i . Italia-
:GHN JFIRTA,
Bfo8view A v e . , T o r o n t o , Ont
^CHARLES HAAPANEN,
köoBkaappa, Timmins, Ont.
^ DAVID BEUN,
IpiiUakunnilla Keaki-Ontaiiosat
laiset o l i v a t k i n miehestänsä yli»it&
O l i h a n se kansalliäkunnla, SuömaläL
s i a k i n , j o i t a o l i p a i k k a k i m n a l l a u -
s e i t a satoja, tervasi "talimännicQ"
leuhkimiset " L e i j o n a s t a n s a ".
— H i t t o , ettei n y t löydä m<&omal.
le vastusta, tuumailivat monasti
suomalaiset, kuullessaan, että n y t
tulee heidän kansallisuutensakih e.
d u s t a j a v i i m e i n yrittämään.
— Komeasti s a i a i n a k i n haästöeh
mieheltämme, t u u m i t t i i n . V o i t t a j a l le
60 j a häviön miehelle 40 p r o s e n t t ia
t u l o i s t a , o l i suomalaisen haastajan
ehdotus.
I t a l i a l a i s e t yllyttivät kovasti lyö­mään
vetoja tulevasta ottelusta,
m u t t a suomalaiset eivät olleet vielä
niitä miehiä, j o t k a olisivat panneet
r a h o j a a n sellaiseen uhkapeliin. —
J a sitäpaitsi; eihän " L e i j o n a a " o l ­lut
vielä kukaan voittanut täh&n
s a a k k a . V o i s i käydä Vielä n i l h k u in
"pettäjiUe" pari kolme kuiikautta
s i t t e n , että häviänime" k u i n äto^t,
tiuumivat suomalaiset Kuunnella
s i t t en sitä l e u h k i m i s t a , mainissa ja
j o k a kadunkulmassa.
M u t t a suomalaisen hiukana saapui
mies, samaa kansallisuutta, joka
k u u l e m m a panee rahaa likoon n i in
p a l j o n k u i n vaan i t a l i a l a i s i l l a On
yhteensä koko "pytyssä", kerrottiin.
— Eiköhän ole n y t t a l i m a n n l en
suut tukossa, t u u m i t t i i n , sillä koko
mato kuuluu olevan suomalainenkin
ja vedonlyöjällä kyllä rahaa ' k u u ­luu
riittävän.
I t a l i a l a i s e t olivat käyneet' u r k k i ­massa
suomalaisen p a i n i j a n kykyjä
n i a a l a i s e l t a y v hoteUlnpitajältä. j o n -
k a tleäettiin olevan paihiaslolssa
" e x p e r t i n " . O l i o l l u t nuoruuden piäl-vinään
p a i n i j a hänkin, joten arveL
t i i n hänen jo päättävän minkä k a .
l i b e r i mies v a s t u s t a j a o n .
J a hän s e n myös tiesikin: T u t t jl
oli suomalainen. S e l l a i n e n " p r e l i t o l -
ky&ymykseen, s e n m o n i »köKemntaes-ta
Uesi sanoa. S i s u s e ' s u u r i n t a osaa
n i y t t e l e e . k u n a s l a n i i k s e e n tulee. —
J o k u Uesi kertoa m i t e n er&skln £ a o -
a a l a i n e n painija parikymmentä
vttotta takaperin, mieluummin a n .
toi vastustajansa vääntää jalkate-ränsä
sijoiltaan, ennen k u i n tun­n
u s t i .
I t a l i a l a i s e t olivat t i e t e n k i n vuoren­varmoja
"leijonastansa". B e o i k e a s -
P e l i o l i s i i s t a s a n . J a s u o m a l a i s e t ­k
i n huusivat vuorostansa, v a r s i n k in
t a a n j o katseUvatkin säälien s i t ä ' M.
heriäsarvista" f a r m a r i a , m i k s i häntä
nitoittivät. k u n o l i a n t a u U m u t l y ö .
mään vetoja mokoman p a i n i j a n puoJ
l e s t a n i i n paljcsi.
~ J o p a tax&osi hälinä salissa, k u n i l ­m
o i t e t t i i n ottelun alkflivaksL Itse.
tietoisen näköinen erotuomari s en
i l m o i t t i M u t t a ennen k u i n o l i en
nättänyt kätellä muutamia tutta.
ffljaan ring-sidessa, astui " L e i j o n a"
sdcuridanttinsa seurassa e s i i n , saa­den
yleisen v a l t a v a n u l v o n n a n suo­s
i o i n .
" I t a U a n Leijona" oi i todellinen
gentlemanni j a t o t t u n u t areenalla
esiintymään, kumarrellen pauhaa.
vaUe. yleisölle, kävi kättelemässä
sanomalehtimiehiä j a " M a i n i n Sur
Pia", mitkä huutelivat häntä luok,
seeh.
. J o t u l i suomalainenkin. Hänen e.
silnt3rmlsensä o l i edelliseen verraten
•kilpailuissa pienempienkin
•'esityksessä ilmenevät heikkou-äflijrkitään
täysinä tekijöinä k o -
ilavun saavuttamisessa. V a i n . . . , „ . , . ^ , „ • . .
kdutta saadaan kokonaisesi-' ' S y r l t t a n j ^ s i l l o in
v^h^omoor, talloin " h a o s t e l l a k i n " . — Huoletta
me kohoamaan. ^.^^ " l e i j o n a n ? puolesta v a i k ka
aen yleisö e i k u i t e n k a a n ole taivasosuutensa, vakuutteli; h k h .
kaikkia näyttämöesltyk. ^ ( T u o n v a k u u t t e l u n o l i häneltä s a a .
tarjoamia" tilaisuuksia hyyäk- } n u t j o k a i n e n kansalaisensa, k e i i i o t -
ähiä määrin k u i n olisi o l l u t u- | t e U j o i s t a rehelliseen työmieheen
.tilaisuutta. Heillä ei näytä , s a a k k a ) .
työväen omasta näyttämötai-kehityksen
tarpeellisuudesta,
usta eivätkä tahdo olla mu-innostamassa
näyttämötyös-
Jialset kappaleet kuin Williamin
mönä "Siipirikko" yhtelskun-näytelmänä
ja Port Arthu- .
näyttämöltä "Murros" ovat täy-työväennäyttämölden
t a i . '
kappaleita. Nämä kylläkin on
t hyvän huoneen katsojia,
niitä olisi juuri vaadittava
taesltyksUn, sillä niillä on vol-
«t aiheet.
operettina kappaleet
sruhtinatar", "Iloinen t a .
ja laulunäytelmänä " L aU
kannella". Edelliset operetit on
WlUiamln näyttämö ja jäi.
n Port Arthurhi näyttämö.
Kääriäisen avustamana.
kirjoittajalla olisi toivo-
«ttä kaikki sellaiset vakituises-
"Ivat näyttämöt vaUtseislvat
=möUleen vakituiset, julkiset
Iljat, jotka kirjoltaisl edes
kuukaudessa näyttämönsä
sta ja harrastuksesta. Näin
saisimme Järjestömme leh-
Vapauteen näyttämöosaston ja
epäilemättä olisi hyötyä ja hu.
jnonille Vapauden lukijoille ja
Sten näyttämöiden työn seu- yrittää.
L i p u t olivat t i e t e n k i n k a l k k i myy­ty
loppuun, sillä k o v a o l i oUut k i i -
holtus k u m m a l t a k i n - puaJen.^2föyt^
mölle o l i m y y t y k a l l i i s t a maksusta
"rhig-slde-tlkettlä", Jplllä . piafköillä
i s t u i v a t k a u p p a l a n rahaniiehet, k a i .
voksen v l r k a k i m t a J a m U u t a m a " k i e .
l i s e n " sanomalehden edustajia.
J a vetoja o l i lyöty kovastL Suo­m
a l a i n e n , Joka y k s i n tiedettiin o l ­l
e e n päävetojen vastaaja mlehettsä
puolesta, o l i Jkuulemma "juovuspäis­sään"
niitä mätkinyt jokaisen h a -
l u k k a a n t a l l m a n n l n kanssa. H u h u i l ­t
i i n suomalaisen olevan rlkkiaÄb
" f a r m a r i n " , joka t i l a n s a myytyllän,
oli lähtenyt r a h o i l l a a n keinottele­maan.
— K a n n a t t a a sitä taas l e u h ­kaa
rökittää, tmmilvat italialaiset,
k u n uskaltaakin panna, r a h a n s a m e i .
dän v o i t t a m a t o n t a Leijonaanime v a s .
t a a n .
K i l p a i l u p a i k a l l a v a l l i t s i sähköinen
t u n t u . Suomalaisetkin jotka eivät
vielä osanneet lämmetä herkkien 1-
t a l i a l a i s t e n tapaan aikaisemmissa
otteluissa, osoittivat Jo h a a l i l l e t u l ­lessaan
entistä vHkkaami^ra " k u r s.
sla". — Y h t ä j a t o i s t a l a u s u l l t l i n a r .
v e l u l n a k i n .
— Suomalaisen slsii, siltä aina
poikkeuksetta m a i n i t t i i n . O l l h a h se
n i i n m o n t a k e r t a a saatu nähdä työs­säkin,
etteivät n e t a l i m a h n l t pärjää,
s i l l o i n kuin suomalaihien tosissaan
yleisölle. — K . H . K . Eikä se a i n a miehen koko tule
rjalaisten itsehallinnoir penistamisajoilta
(Jatkoa)-
Karjalaisten oman valtion
perustaminen
^^'^^^ ° " keväällä
saatu puhdistetuksi l i l t t o l a l s.
» valkoeuoaialaisten sotajou-riensivät
kommunistinen
•ja Neuvostovalta toteutta.
Karjalassakin leniniläistä
uuspoiitiikkaa, jonka perus.
« kansojen itsemääräysol-
- l,v se, mitä vastaan
-r jakoiset olivat k a i k i n v o i -
^ ^ l i e e t , nhn. k a r j a l a i s t en
j ^ | « ä i n e n perustamis-asetus
7 Päivältä 1920 j a on
suudessaan seuraava:
sKxjen Yleisvenäläisen T o i -
^ e v a n Keskuskomitean ase
- työtätekevien y h t e i s k m i.
p ä ä t S ' ' ' ? ^ ' ^ ^ edistämi-
Yleisvenäläinen T o i -
iTvf Kleskuskomitea: ^.1^^. karjalaisten a s u -
Aunuksen j a ArkS.
^ ^ t a vsPNT:n perustus,
" i i d ^ i mukaan K a r j a l an
«.on^imuunin alueyhty-fajS..^"'-^^^
'^«"itealle. JO.
«u^u/a: jäseninä tov. E d v a rd
"1 Kudshijev j a J a a k ko
Mäki, tehtäväksi ryhtyä heti. v a l ­m
i s t a m a a n K a r j a l a n Työkansan
K o m m u u n i n Neuvostojen edustaja­kokouksen
kutsumista, joka mää­rää
vallan elinten äsettamise&ta
K a r j a l a n Työkansan Kommuunissa.
yiv. T p K K r n puheenjohtaja
M . K a l t o i n.
Y l v . T p K K r n sihteeri
A , Jenukidse.
7 pnä kesäkuuta 1920.
Tässä asetuksessa m a i n i t t u l : n en
y l e i s k a r j a l a i n e n neuvostojen edusta­jakokous
kokoontui sitten • P e t r o s ­k
o i s s a heinäk. 1 pnä 1920. Sillöis.
ta t i l a n n e t t a koskevassa päätäslau.
Selmassa^ sanoo täinän perustava
kokous- seuraavaa: -
" K a r j a l a n työtätekevän. hansan
e d u s t a j a i n l : n e n edustäjalrakouB.
j o n k a kokousta kutsumaan asetettu
organlsatsionibyro on kutsunut
koolle, asettaen vaalipeirustflksi y h .
den edustajan 500 k a r j a l a i s t a * a s u .
k a s t a k o h t i . J a Jossa <m 142 e d u s t a -
Jaa 24 k a r j a l a i s e s t a kunnasta edua.
t a e n 105,000 kai^älafsta, katsoo
edustajakokouksen kutsumisen vält-tämättömäksi
K a r j a l a n . työtäteke-vän
k a n s a n todellisen väärentämät­tömän,
vapaan tahdon JuikltUoml-s
e k s i , koska valköiaen Siiomi on
a l i t u i s e e n yrittänyt salatussa t a i
vaatimatonta j a kankeata. Eivätkä
maanmiehensäkään häntä paljon
häiir|^eet.
M u t t a tuo " h u U u " f a r m a r i se yksto
p i t i melua k a l k k i e n edestä. K i e r r e l ­len
yleisön Joukossa, y r i t t i saada y -
hä utisia vetoja lyödyksi. K e r t o i v at
hänen j u u r i lyöneen.suurimman v e .
toosa kauppalan Italialaisen hedel.
mSkauppiaan kanssa, miehen, Joka
DU L e i j o n a n lähetoen ystävä.
E r o t u o m a r i i l m o i t t i yleisölle "sään­nöistä".
Nehän oUvat ennestään
tutut k a i k i l l e . — K u r k u s t a e i saanut
kuristaa, eikä tarttua jaloimmista
paikoista k i i n n i j j i . e . V o i t t a j a l l e 60
ja hävinneelle 40 prosenttia.
Sen jälkeen ottelu alkoi.
K u m p l k t a y r i t t i heti päästä j a l ­k
o i h i n latoni. P a i n l t t l t o etupäässä
maton ulkopuolella, sillä totaen ja
töinen perääntyi otetta väistäessä.
Suomalaisella o l i t a p a n a juiu-i t ä i -
tö}n t a i t t u a vastustajaansa korvito
k i i n n i j ä k i s k o a matolle.
' _ j a " sekös h u v i t t i l k a n s a l a i s i a a n !
h u u d e l t i i n . ' että Usko . vään sitä
vietävän t a l l m a r i n l a , eiköhän a l a p e l
käSmään korviaan.
Mutta samassa j o u t u i suomalatoen
ptoteeseen. Itallalatoeri s a i v a r v a s -
ptteen. J a sltoä . maitasi, p i t k t o p l .
t u u t t a a n matossa m a h a l l a a n , i t a l i a,
l a i s e n istuessa vasemman reiden
pääUa. :• vääntäen Jalkaterää ylös­päin.
Suomalatoen i r v i s t e l i , ähki j a
puhki, k u i n henkeä .piisi otettu, lyö­den
atoa vähän väliä n y r k i t l t o p u ­r
i s t e t t u a kättään v i m m a t i i s t a m a t -
tpöii: I t a l i a l a i s e t hu,usivat, että vään.
iiä j a l k a p o i k k i , , e l l e i tunnusta. Otte-
-liitudmarikto k y s e l i joko hän t u n n u s ,
taä' saaden v i i l t o Irvistyksen vasta,
i i i t s e k s i j ä L e i j o n a samatöa silmän,
rä^yksessä v i i l t o pbtkun päähänsä
suomalaisen vapaana olevasta j a l a s,
ta, -Jonöto ote h e l t i s i .
N y t tuli heti itsihaiai&en vuoro i r -
vistellä. Sillä suoinälainen sai h ä ­net
"salöito" vyötäisiltä. — J a suo­malaisten
vuot» oli myös yllyttää.
J o k u käski pusertamaan n i i n , . että
saa mennä inuuttamaah hpiisujaan
Piaa kuitenkin hän v a p a u t u i kansa-läiistensa.
r a j a t t o m a k s i r i e m u k si
T u l i fensimätoen kaatoa /
Italialätoen s a i n ä e t .— aJstuttuaan
yastustajansa Jalkaterälle — hänet
aUensa.Ja samassa tuokiossa k i s k ^ -
tukisl oikean käsivarren selä y l i ,
vääntäen ranteesta n i t o k a u a n kuin
suomalaisen o l i tunnustettava.
S a l i s t a pääsi todelltoen totlaani-k
i l j u n t a i t a l i a l a i s i l t a . Aikaakto o l i
l i i e n n y t vaan vähän y l i kymmenen
m i n u u t t i a .
(MUtta suomalainen f a r m a r i yhä
löi vetoja. Eikä i t a l i a l a i s i a t a r v i n n ut
s u i n k a a n yllyttää. Olihan heidän
thlehellään Jo y k s i kaato. R a h a t Jou­tuivat
erään " l u o t e t u n " ItaUalalsen
taakse. Joka o l i k u u l e m m a alkalsem.
m l n k t o ollut "kasoortoa".
Toisessa erässä. s a i suomalatoen
caadon.. Hän s a i v a s t u s t a j a n s a s i d o ­t
u k s i matossa oltaessa j a l a l l a a n o i -
k i ^ t a j a l a s t a Ja k i s k o i n y t m o l e m ­min
kasto toisesta Jalasta nito, e t ­tä
näytti sUtä, että italialätoen s aa
jatoiUeen lisää mittaa.
" f a n n a r l " pääsU oiketo härmäläiseen
m a l l i i n .
. J a vetoa tietenkto lyötiin. K e r -
r o t t l t o muutaman i t a l i a l a i s e n juos­seen
hakemaan l i ^ ä r a h a a , k o t o a a n .
J a k u n k a i k k i o U t a a s v a l m i i k s i " l a ­d
a t t u " , astuivat p a i n i j a t areezuOle.
K u m m a n k i n kasvot loistivat e.
räänlaista tyytyväisyyden hymyä. —
O l i v a t h a n hekto tletoistoa suurista
vedoista.
Jos kahdessa edellisessä ottelussa
oli patoittu likipitäen "sääntöjen"
mukaan, n i t o tässä viimeisessä k a m p -
p a i l t i s s a e l enää varstoalsta p a i n ia
l a i n k a a n esitetty. " L e i j o n a " näet
Terveyden hoito
Sokeritauti
h e t i löi suomalaisen vasemman s i l ­män
umpeen kyynärpäällään.
— Lyö t o t o e n k t o sihnä siltä vie­tävältä
ulvoi hedehnäkaupplas. —
O n rohdoduiupassa i i l i m a t o j a , j o u -
t a a p a h a n imettämään verta pois,
lisäsi Joku.
J a sanomalehtimiehen kynä r a p i s i.
Hän merkitsi muistito jokaisen
merkittävämmän tapauksen. T u U -
näet tai<koto selostaa o t t e l im k u l .
kua. Sillä lehteä levisi p a l j o n j u u ­r
i "hyvän" urheilu-osastonkto t a k i a.
K a n n a t U näin "hyvästä", ottelusttf
r e f e r o i d a vähtotäänkln puoli sivua.
K u m m a s t a k t o ottelijasta o l i vielä
suurikokoiset kuvat lehden käytettä-vissä.
Siitä tulee suurenmotoen u r -
heUutapahtuma. Olihan ottelu —
vauhdikas, jännittävä j a tasaväkl.
nen. — Nuo suomalaisen " k o r v a o t -
teet", niistä meheviä kuvauksia s a a .
Ylläolevat ajatukset risteillvät u r -
h e l l u r e f e r a a t t o r l n alvökopassa.
J a painijat puhkuivat j a h i k o i l i -
vat. — T u n t u i siltä, että yleisökto
h l k o U l . M o n e l l a näet o l i n y t k y s y.
myksessä — e l enää nltokään suu­ressa
määrin k a n s a l l l s k u n n i a , vaan
kymmenet — j o p a s a d a t k i n d o l l a r i t.
He eivät viis veisanneet miestensä
voitosta — kunniakysymyksenä —
v a a n dollarien voittaminen tahi —
menetys mielissä askarrutti. Ihme­kös,
ettei sellatoen hiottanut. —
SUtähän p a i n i j a t k i n yksinomaan h i -
k o l l l v a t .
M u t t a lopuksi jännitys laukesi ja
" L e i j o n a " makasi matossa p i t k t o p l -
t u u t t a a n .
Lievä tärähdys aivoille, sanoi lää­käri,
j o k a rtogsidesta riensi hänen
jälkeensä pukuhuoneeseen, johon
hänet tiedottomana k a n n e t t i i n . Eikä
kestänytkään k u i n muutaman m i -
nuutto ajan, k u n o l i hereillä.
— Petosta, kavalaa petosta, k u u l ­t
i i n yleisön joukosta. — M u s t i a k o r -
Aivan tavallinen on yleisön kes.
kuudessa luulo. että. jos jonkm i h ­misen
\-irtsassa tavataan tutkittaes­sa
sokeria, se merkitsee samaa kuin
sokeritauti. Tämä on kummtokin
väärä luulo, sillä ihmisellä saat-taa
olla sokeria virtsassa, vaikka
hänes-sa ei olekaan sokeritautia.
Jo sellainenkin tapaus kuin taval.
lista suuremman sokerlmäärän
nauttiminen yhdellä kertaa xoi ai­heuttaa
sokerm erittymisen virtsas­sa,
nuitta tämä on silloto vain tila­päinen
ilmiö. Se häviää nito pian
kuto liikanainen sokerin nauttimi­nen
lakkaa. Erinäisissä munuaisten
nen, eikä värstoainen scduritauo.
Tällaista " s o k t r i t a u t i a " e l o le t o d e t ­tu
huolellisten tutkimusten kautta,
mikä on välttämätöntä erehdysten
karttamiseksi. E i o le siinä k y l l i k s i,
että vato yhdellä tavalla j a yhden
k e r r a n virtsaa tutkittaessa siinä t a ­vataan
sokeria. Sellatoen tutkimus
ei oikeuta varmentamaan sokeritau.
d m oloa ihmisessä. Siihen on t a r ­peen
lisäksi henkilön t i l a n h u o l e l l i ­nen
seuraaminen jonkto aikaa ja
v i r t s a n säännöllmen tutkimtoen
eri tavoilla Ja e r i a i k o i n a .
Vanhan ajan
juttu
karhu-
Lauantai-puhteena kipakan sau­na:!
jälkeen istuskelivat hieman
pehmeäpäinen ja ennustajaksi It-ulkor.
aisissa loukkauksissa, aivove.
renvuodoissa ja eräissä kemiallisten
atoeiden tahi bakteerimyrkkyjen ai­heuttamissa
myrkytyksissä saattaa
myös sokeria erittyä virtsassa ly­hemmän
tahi pitemmän aikaa.
Nämä sokerin erittymLsmuodot
ovat .sellaisinaan vaarattomia. Sitä­vastoin
todellinen sokeritauti, jon­ka
tieteellinen nimi on Diabetes
mellitu.s, voi olla hyvin vaikeakin
sairaus. Etenkin nuorilla henki­löillä
ja lapsilla se esiintyy useim­miten
varsto vakavaluontolsena tau-ttoa,
jotavastoin vanhemmilla ihmi­sillä
.se saattaa ilmetä jotakuinkin
lievinä muotoina.
Sokeritauti Ilmenee, siten, että eli.
mlstö el kykene alneenvalhtoon
ruuassa joutuneita hllllhydraatti-nlmisiä
ravintoaineita muuttamaan
toiseen muotoon ja käyttämään ku­doksien
hyväksi.
Hiilihydraateilla .turkoitetaan e-rästa
ravintoalneryhmää. johon kuu.
luvat eri sokerllajlt ja tärkkelyspi­toiset
aineet, kuten erilaiset jauhot,
ryynit, perunat, herneet )a niistä
valmistetut tuotteet. Kun ellmLstö
el kykene käyttämään hyväkseen r y .
pälesokerla. mikä ruuansulatuksen
lopi7utuloksena. on muodostunut
näistä aineista, klert«>lee veressä
ja erittyy ruumiista sellaisenaan
munuaisten kautta virtsassa.
Sokeritaudin helpoissa muodoissa,
esim. taudin ollessa vielä alullaan,
saattaa ruumis tavallisesti vlel.^
muuntaa n.s. palamisen kautta osan
Stone tulleita hiilihydraattejj». Mutta
kuta valkeammaksi tauti muuttuu
sitä vähemmän tätä sypälesokerin
sikäläisiä silmäpareja kUlul s a l i n e. . . .„„„v,f„„ «aoiioicu
teisestä. SleUä puristuivat votoiak- ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^
k a a t nyrkit uhkaavasti Pistooli
ori vedetty vireeseen, jossakin r a -
punplelessä...^ Rahat takaisin,
k u l t i i n sanottavan. O d o t e t t i i n " L e i ­j
o n a a " pukuhuoneesta
P a r i n k a d u n k u l m a n päässä odotti
auto. K a l k k i o l i v a l m l t o a m a t k a n v a ­r
a l t a . J a p i a n se lähti liikkeelle. S e
kätki kuoreensa k u m m a n k i n paini­jan
— " f a r m a r i n " j a "kasoorto".
— K a l k k i o n a l i r l g h t . . . . tuo s i l ­mäni
v a a n h i e m a n kipeäi t u u m i , e n ­s
i k s i suomalainen.
— M u t t a k a n n a t t i h a n se s e n k i n,
väläytti siihen "kasoori". P a r i t u ­h
a t t a petauksla j a lisäksi mitä o-v
e l l a tuli. Sitäkiii n o i n kolmisensa­taa.
— Hyvä tulee, k u n h y v i n v o r k k i l,
sanoi " I t a l i a n L e i j o n a " nauraen r ö -
hönauruansa. J a eihän se p a l j o n ole
parto vuoden v a l m i s t e l u i s ta
J a auto h u r i s t i h u r j a a kyytiä t o i ­seen
valtioon. — Amatööri.
avoimessa muodossa v a l l a t a N e u -
Vosto-Aunuksen j a A r k a n g e l t o K a r .
j a l a n , anastaen väkivaltaisesti R e -
j o l a n jä Porajärven kunnat, edeU
!een koska suomalaiset valkokaar-tiiäisjoukot:
ovat taukoamatta hyö­känneet
N e u v o s t o - K a r j a l a a n , v a l -
icoisessa Suomessa perustettu K a r -
a l a n työtätekevän kansan tahtoa
väärentävä, r i k k a i s t a karjalaisista
p a k o l a i s i s t a kcdcoonpantu K a r j a l an
kansalUs kulakklkokous, sekä perus,
t e t tu valkoisen Suomen agenttien
tollnesta U h t u a n tasayalta J a U h t u -
an hallitus. J a v i t o t e in koska v a l k o,
suomalatoen edustajisto T a r t o n rau­hanneuvotteluissa
. p y r k i i edusta,
maan K a r j a n väestöä.
' . T e r v e h t i e n K a r j a l a n Työkansan
K o m m u u n i n perustamista. Julistaa
edustajakokous, että se e i t a h d o U i t .
tyä Suomeen Ja o t t a a niskoilleen
icapitalismto iestä, v a a n elää v a p a a ­n
a Neuvosto-VenJljän yhteydessä.
EdustaJaiMkous vaatii Repolan Ja
Poraijärven palauttairiista. samoto.
väkivaltaisesti j a petolcsella vafimi.
seen Suomeen vietyjen k a r j a l a i s t en
p a l a u t t a m i s t a t a k a i s i n k o t i i n s a . S a .
m a i l a panee edustajakokous v a s t a -
lailseensa niitä' pet<mialsla j u l m u u k ­sia
-vastaan, mitä sucBnals^t v aU
kokaartUaiset ovat p a n n a t , toimeen
Väestön Iceskuudessa v a l t a a m i l l a an
neuvostoalueina."
EloHc. • 4 iBiä samana vuonna j u l -
k a i s t t t o keädisneuvotstPvallan toinen
j^mustava asetus, j o s s a määriteltUn
K a r j a l a n Työkansan Koimnuunto
mäa-alueet Ja Kaa^alaa faalHtus Jol­le
Atmuksen läänto toijneenpane-van
komitean asiat o n l u o v u t e t t a v a .
T U L O K S E t
y^anupto V.- j a u . - s e u r a V i s a n jär­jestämistä
u r h e i l u k i l p a i l u i s t a , jotka
p i d e t t i i n 6 pnä heinäk.
N a i s t e n 3-ottelu: 1) S y l v i a Mäky­nen,
Kisa, Sudbury. 218,12 pits.; 2)
I r j a S u u t a r i n e n , K i s a , 181,27; 3) A i l i
M a n n t o e n , Visa, Wanup. 1£9,69; 4)
T e r t t u HIU, V i s a , 168,55. Osanotta­j
i a 7.
M i e s t e n 4-ottelu: 1) A . T a m m i ,
nen. Kisa, 284,75 pist.; 2) L . S a l o.
K i s a . 282,82; 3) R . K a u h a n e n , K i s a,
280.13 ; 4) E. Mäkelä, K i s a , 272.
O s a n o t t a j i a 7.
N a i s t e n pussi j u o k s u : 1) Sylvia
Mäkynen, K i s a , 2) I r j a Laakso, V i -
sa, 3) L a i n a Laakso, Visa.
L o k a k . 14 p n ä a l l e k i r j o i t e t u l l a ase.
t U k s e l l a annettiin koko talouselä­män
Johto K a r j a l a n omalle kansan-talousneuvostolle.
J a 22|IX—20 a l e t t i i n se latosää-däntö,
j o n k a k a u t t a useamman vuo­den
kuluessa l u o t i i n K a r j a l a n eri­tyiset
taloudelliset j a b u d j e t t i o i k e u ­det,
ollen sanottu ensimätoen pää­täs
seiu-aava: " K a r j a l a n Työkansan
K o m m u u n i l l a ' o n oleva omat pää­tösvaltaiset
itsehalltotoelimet l a a .
joine toimivapaukslneen".
Jo eiislmätoen yleiskarjalainen
neuvostojen edustajakokous teki
kielikysymyksessä päätöksen, jolla ; häiriöille valmistaen siten maaperäii
p a n t i t o alkuun koneiston j a l a i t o s - ' kuolemalle.
ten k a r j a l a l s t u t t a m l n e n . Päätös on
s e u r a a v a : " K a t s o e n siihen, että v ä ­estöllä
xm oikeus olla tekemisissä
neiivostoelimien kanssa sillä kielellä.
sairaalloisissa tiloissa, eräissä pään seään luuleva PuuJCasperl ja lup-sakkakielinen
Suutasl.Petterl jälkim­mäisen
pirtissä jutellen. Elettiin s i .
ta aikaa, jolloin «aunaa el ollut
ilman olutta — ja kumpikin jutus­telija
oli jo ehtinyt heittää useam-mankin
olutkulauksen kurkkuunsa
ja kielet oiivat sangen kerkeät.
— Kuinkas nyt suu pannaan kun
olvi loppui? ky.sälsi suutari.
— Osta pois, tuumaili Puu-Kas­peri.
— EI vetele. Suutari pysyköön
lestissään! Mutta sano sinä. ennus,
taja ja tietomles, mikä tässä aut­t
a a . . .?
— Hm, J a a h . . . , myhäili Kasperi
tärkeän näköisenä.
Suutari leikitteli tupakkamassll.
laan viekkaan hymyn karehtiessa
suupielessä. Muu väki istuskeli sU.
nä ympärillä odottaen jotakin mo.
jovaa tulevaksi.
— Heh. minä tiedän jo! huudahti
oluenhlmoinen Kasperi.
— No?
— Lyödään vetoa!
— Lyödään vain. Mutta mistä?
— Kas nyt kun Semmillä on se
vanha hevosenraato tuolla saunan
takana .susien .syöttinä. Ja par'alkaa
poika kai makaa raunan ylisillä ja
tähyää raadon seutua lakelsesta. No,
jaah. hm — tuoppi oltta vedoksi,
että menen oitis tonkimaan haas-kan
ylösalaisin!
— Ohoh, suutari tuumi.
~ Joo, sanoi ILasperl rehevästl.
— Mutta jos saat lyijyt nahkias?
— Eipä tuo.sta En-slkslkh^
Semml nukkuu kuin porsas lauteilla.
toLseksi: jos hän on hereillä ja am­puu,
niin hän el osaa, ja kolman.
neksi: — jos osaa. niin takapuoleen
ne lyijyt kellahtaa!
— Hyvä, Kasperi, sinäpä vasta
mies! Tuopin saat jos raadon myl­läät!
•
Ja Puu-Kasperi meni, levitteli he.
vo-sen luut huiskin häiskin ja palasi
kerra.ssaan rehvakkana takaisin. —
Semml selvitteli saunan lauteilla
umpi une.ssa oluthllperlänsä.
Suutarin poika haki naapurltalas-tn
tuopillisen olutta, ja hiin salvat
Kasperi ja Suutari-Petteri jälleen
kurkun kostuketta. Siitä tuU kieli
entistä lipsakammaksi, ja Kasperi
ennusteli pitäjän tulevat kohtalot
moneen kertaan suutarin klelevä.sti
yllyttäen ja nauraa tlhertäen.
— Tiedätkö, kuinka ennen van­haan
karhuja pyydettiin, uunastell
Kasperi suutarilta,
— Kyllä: ammuttiin nappi sil­mäin
väliin.
— E-hel. mies Mutta mitäpä
.sinä tiedät, kuinka entisajan metsä­miehet
petoja kaatelivat... Mutta
minäpä tiedän!
— No, kerro sitten, kerro helkka-ri.
s.sa, suutari yllytti.
— He.he-he... Kas .siellä meidän
puolessa, Karhum.^iessä, asui ennen
ovela ukko, Karhu-Mikko. Jaa'a,
.sen minä sanon, että nahan se uk­ko
kääri kainaloonsa oH otus sit­ten
olävä tai kuollut! Sellainen
0)1 mies. .se Karhu-MIkko...
— Mutta kuinka se tapahtui...7
— Älähän keskeytä, suutari, m i ­nun
tarkkaa tarinaani, Puu-Kasperi
puu.skahtl. — No niin, siihen aikaan
.sai apteekista sellaista karhunri^io.
lua, jota elukat Imivät Itseensä kuin
lienkt-asä edestä. Karhu-Mikko
hankki myös itselleen karhunnuolua
ja meni sitten .sellaLselle palkalle,
Jo.ssa liesi karhun oleilevan lähet,
tyvillä. He-he. no niin, kippis...
SUtcn Mikko teki suuren reiän
mahtavaan petäjään, veisteli .sileäksi
tukevan seipään, kuin helnäkärvään
rungon, ja tökkäsi .sen petäjän lä.
peen. upotti .siihen oikein tukevasti.
— Vai niin, ohoo...
— Joo, no niin, sen seipään ulom­mainen
pää oli piikikäs kuin neulan
terä. Mlkko siveli kärjen ja koko
seipään karhunnuolulla. livahti k i ­ven
taakse piiloon Ja pLstl piipuksi.
— Ohhoh, entä.-? .sitten?
— Jaa sittenkö, he-hehe... Kuu-
Ifts nyt, kun minun pitää tämä asla
.v;lJtlää .sulle. suutari. Ihan juurta
jak.sain, Jotta sen ymmärtäLsit! Van­haan
aikaan oli nä«a karhun suoU
suora suusta perään asti — nyt-hän
.sekin on mennyt monelle mut.
kalle. kuten kalkki muukin tä.s.sä
maailmas.sa. — Hm, jaah. .silloin oli
.',iLs karhulla suora BUOII suasta
sa tapauksissa saattaa lisäksi ra­vinnossa
tullutta munanvalkuaista.
Jopa ruumiin omaakto valkauais.
atoesta, mitä ovat varsinkin lihak­set,
osittain muuttua rypälesokeriksi
ja crltt.yä virtsassa. Täten riiste­tään
ruumiilta osa sille kuuluvista
ravintoaineista ja vieläpä osa .sen
omasta ruumllnalneksestakin. Tästä
on luonnollisesti seurauksena, että
tällaisia häiriöltä poteva henkilö
tietenkin laihtuu.
^tim munuaisten täytyy siten erit­tää
suuria sokerlniäärlä vuorokau­dessa,
tarvitsevat munuaiset sitä
varten isoja veiilmäärlä. Siltä joh­tuu
valtava janotu.s. mikä juurt
on varsinaisen sokeritaudin huomat,
tavlmpla oireita.
Sokeritaudissa on mei^ity.stii
myös rasvalla, joka ravintoaine on
tärkein tarmonlähde alneenvalhdok-sessamme.
(SfiännöUlsLs-sä oloissa
ra.sva hajoaa eli palaa elimLstö.ssäm-me
alneenvalhdoksessa jotakuinkin
täydellisesti monet väliasteet läpäLs.
tyään. Jos hiilihydraattien palami­nen
on häiriytynyt, tapahtuu myös
rasvan hajoaminen epätäydelllsesti,
sillä rasvan paRimli^en edellytyksenä
on häiriöttä tapahtuva hiilihydraat­tien
atoeenvalhdos. Rasva palaa
ruumiissamme nlt»i sanoaksemme
hilltoydraattlen tulessa s.o. hiili­hydraatit
välittävät välttämättömän
happikaasun rasvalle «en palae.s.sa.
Hiilihydraatit ovat slLs Ikäänkuin
välttämätön sytyKe rasvalle. K u n
tämä sytyke puuttuu, palaa ra.sva
epätäydelllsesti.
Rasvan palamLseii häiriytymisestä
on seurauksena, että vereen Ilmes­tyy
Jonkinmoisia vallllnal-sestl ha­jaantuneita
välituloksia, eräänlaisia
happoja, jotka vaikuttavat voimak­kaiden
myrkkyjen tavoin ruumiis-samme.
Osaksi niitä esiintyy virt­sassa,
missä niiden olemassaolo voi.
daan todeta erikoisesti tutkimalla,
osaksi taas niitä kiertelee veressä.
Kun niitä keräytyy .sinne yhä enem.
män Ja enemmän, vaikuttavat ne
vahtogolUsesti elimistöön. Sokeri­tautinen
kuoleekin usein juuri .siltä
syystä, että nämä n-s. ketoni-aineet,
joista tärkein on tunnettu aseto-min
nimellä, myrkyttävät elimistön
Sokerin' erittyminen ruumiista ci
.sinänsä aiheuta kuolemaa. Muttr:
tavallista suuremman .sokerimäärän
kiertelemlnen veressä alituiseen hei •
kontaa eri elimiä ja tekee ne taval.
lisesti alttiimmik-sl erinäisille tauti-
Länsirintanialta ei
mitään uutta
saapui taas V a p a u d e n k i r j a k a u p ­paan.
A s i a m i e h e t j a y k s i t y i s e t l ä ­hettäkää
t i l a u k s i a n n e talle maail­man
enimmän l e v i n n e e l j e k i r j a l l e.
Lähetetään postivapaasti k a i k k i a l ­le
Canadassa. H i n t a $1.26.
Heinäkuu 1914
teos käsittelee a s i a k i r j a i n perus­t
e e l l a "Länsirintamalta el mitään
u u t t a " kirja.ssa k u v a t u n v e r i l e i k in
syitä. Lähetetään postivapaasti
k a i k k i a l l e . H i n t a $1.25.
Vapauden Kirjakanppa
Box 69, Sudbury. Ont.
Howdy
Ainoa valmistaja Sud-bmyn
piirissä.
Star Bottiing Works
Box 1028 - Phone 946
Sudbury» Ont. >•
VUOKRAHAVANA
K o l m e huonetta ylä- t a i a l a ­k
e r r a s s a . (175
Puhelin 2775
280 Eyre St., Sudbury, Ont.
MmAVÄNÄ
V i i s i r i v i n e n haitari myydään
h a l v a l l a Suomi matkan t a k i a.
E. LAKE,
77S^er»aill*« St., Montreal, Quji.
hun hännän alta, pistää sujautti
M i k k o luutlngto läpeen!
— Ettäkö...
— J o o . . . Siinä ne s i t t en o l i jculn
porsas palstlnvartaassa rakotulen
yllä. j a siinä sen s o p i mielensä m u ­k
a a n n u i j i a.
— Sltoä v a r t o a s s a . . .?
— J o o . ..
S u u t a r i klerlskell l a t t i a l l a n a u -
r u u n p a k a h t u m a l s l l l a a n . J a m u u k i n
väki hohotti sen k u i n kerkisi — jä
sepä hiveli P u u - K a s p e r i n sisintä.
N o i n n i i n k u i n sivumennen hulautti
hän yhteisen olue Juttunsa patolk-keeksl.
— Qumo.
SUURIN J A AJANMUKAISIN
RUOKALA
HOLM'S CAFE
439 QUEEN ST. WEST
(Spadina Ja Queen St*. Inilm>««a^
TORONTO, ONT.
HyvE racita ja kahvi. Suoinala!««l
leivohtet. Tervetuloa 1
FINNISH B Ä K E R Y "
Box 1306 Timmina, Ont.
K o r p p u - Ja l e i p u - t i l a u k s e t nope«
aan j a h u o l e l l i s e s t i täytetään.
(TTL
PALLOHUONE
Matirailijakoti
•ei—963 St. Antoina S t . ,
MoatrMj, Qa*.^
N I S U L A Ja M A T T I L A , eailit.
(Tr.
Suomalainen
PARTURILIIKE
S u o s i t e l l a a n arvoisalle yleisölle.
Puhelin: B417 Trinity,
176 SPAD1NA A V E .
SUOMESTA
HEDELMÄ. J A M A R J A S A T O L O U .
N A 1 S . S 1 1 0 M E 8 8A
Jo säännöllisissä olols.sa näet on
aina tietty määrä sokeria vere.ssä.
mutta sokeritaudis.sa se luonnolli­sesti
on suuresti enentynyt. Tutki.
MarJapen.salden j a hedelmäpuiden
k u k i n t a keväällä t a p a h t u i v e r r a t t a in
s u o t u l s a i n sääsuhteiden vallitessa,
k u k k i a o l i k i n varsin runsaasti. Y ö ­kylmätkin
tekivät v a h i n k o a vato o-s
l t t a l n , k u n k u k t o t a - a l k a s i l l o i n Jo
oli lopassa j a r a a k l l a t hyvällä alulbM
Omenapuissa on nyt r a a k i l o l t a y.
leensä oikein kosolta. Vähemmän
näyttää hedelmiä tulevan luumu-,
k i r s i k k a - j a päärynäpulhto, joskaan
nekään eivät sadottomlksi jää.
Marjapensaissa, kuten v i i n i m a r j a -,
k a r v l a s . j a vattupensalssa on r a a ­k
i l o l t a niinikään vahvasti.
Tuhohyönteisiä esiintyi omenapuis­sa
jo alkukesästä huolestuttavassa
määrässä. Uselmat hedelmänvilje­lijät
ovat tämän haitan kuitenkin
voittaneet puiden asianmukaisella
m y r k k y r u l s k u t u k s e l l a . Karvlalspeli.
säiden homesieni on l a a t u v a l i n n an
ja muiden toimenpiteiden kautta
saatu vähenemään. On k u l t e n k to
j o l t a k i n palkkoja, Joissa karvlais-m
a r j a h o m e t t a viime vuonna oU v a in
nimeksi t a i t u s k i n ensinkään, mutta
jols-sa tuo tuholtlö tänä kesänä on
päässyt näkyvämmin valtaan.
Jos säät ovat edelleen s o p i v i a , v o i ­daan
siis Lounals-Suomessa tänä
vuonna odottaa hyvää m a r j a - j a o .
mena satoa.
(tr)
Siistiä huoneita
V u o l t r a t u a n päivittäin j a
v i i k o t t a i n .
1632 St. Antoine St.,
Montreal, Que.
Suomalainen
19 Kirkland St,
Kirkland Lake, Ont.^
J o t k a aikoo ottaa kuuden k u u ­k
a u d e n k i h a r a t , n i i n e d u l l i s i n a i ka
un tehdä se e l o k u u n l o p p u u n meri-nt'
»nä, Sillä sc maksaa vain $8.00.
Ruth Lindfors
i T T L
P U U T A V A R A N M Y Y N TI
häntään asti. Kun karhu sitten
mitä he h a l u a v a t käyttää, venäjän! rnalla veren sokeripitoisuutta voi- haistoi makean nuolun. tulla lönk-tal
karjalan (suomen) kielellä, v e i - j d a a n k l n useimmiten vaikeat .soKe ka.si se kiireen vilkkaa Mikon sei-votetaan
neuvostoelimet ryhtymään i r i t a u d i n muodot eroittaa hyvälaatui- pään luo. Ja halukkaasti .se alkoi
viipymättä toimenpiteislto. Jotka i .sista. Jotka ovat hyvin yleiJiiä. j nuolla makiata hunajaa seipään
turvaavat n i i l l e mahdollisuuden toi-: T o d e l l i n e n sokeritauti, kuten jo | päästä lähtien. Mitä ahnaammaksi
m i a venäjän- J a suomenkielellä." ; a i k a i s e m m i n mainitsin, voi olla h y - , y^. tuli sitä nopeammin K a r h u - M l -
Viime kuun lopussa lasketaan tä-män
vuoden laivaukseen Suomesta
myydyn puutavaraa noin 610,000
standartla. Kun toukokuun lopu&sa
myyntimäärä oli 560,000 standartla,
on kesäkuun aikana saatu sljolte-tuksl
lisää noin 50,000 standartla,
viime vuoden kesäkuun myynnin ko­hotessa
ÖO.OOO standartlln.
Edellisenä vuonna oli saman ajan
kuluessa myyty 800,000 standartla.
M U H O K S E L L A V A A D I T A A N TYÖ­VÄENTALON
S U L K E M I S TA
Halutaan tiel^
V e l j e n i Wiljami Aho, k o t o i s in
Vimpelistä, anna tietoa itsestäsi.
T a i joH j o k u hänen t u t t a v i s t a an
tietää hänen osoitteensa t e k i s i hy­vin
j a i l m o i t t a i s i o s o i t t e e l l a:
Juho Aho,
K e n o g a m i L a k e , O n t ,
———. ' • 'i
H a l u a i s i n tietää mi.ssä on p o i ­k
a n i Felix Aito, lähtenyt idän
k a u p u n l f e i h i n Z Pyydän jo» j o ku
t u t t a v a olisi nähnyt hänelle huo­m
a u t t a m a a n t a i i l m o i t t a i s i m i n u l l e,
sillä a s i a o n tärkeä, (TMTr
C. Aito,
Box 2, N i p i g o n , O n t ,
StChorles
V a l k o i n e n S i i o m i ttmnusti voimat- T v t o vaikea tauti. Ihminen ei .siitä
tomuutensa Ja K a r j a l a n lopullisen i täydellisesti parane siinä merkityk-vapautomisen,
s o l m l a m a l l a Neuvos-1 sessä, mitä todellisella parantumi-t
o v a l l a n kanssa rauhan Tartossa, i .sella yleensä tarkoitetaan. Mutta
rauhansopimus ^ l e k l r j o i t e t t l t o lo- { henkilö saattaa kyllä tulla parem-k
a k . . l 4 pnä, r a t i o i t i t o saman kuun | m a k s i t a i toisin tauti voi py.syä hy-
23 imä J a v a i h t o i v a t sopimuspuolet; väliä kannalla, jos johdonmukai.
r a t i f i s d l d u t sopimukset 3. X I I — 2 0 . i sestl m)udatetaan soveliasta ruoka-
Neuvostovalta oH lyönyt Joka' ta. • järjestystä Ja muutoinkin eletään
h o l l a vihollisensa, palauttanut alu-1 terveyden vaatimusten mukaisesti,
eensa. Joka on kuudes osa m a a p a L Välistä kuulee ihmisten kertovan,
l a s t a . — - J a i:ääplöreunavaltlot»rVl- i että he ovat muka "parantuneet so-ro.
ensimäisenä) riensivät solmi-j k e r i t a u d i s t a " . Silloin .saa olla var­m
a a n r a u h a n v o i t t a m a t t o m a n Jättu
Iäisen kanssa.
ma, että lieldän " t a u t i n s a " on o l l ut
vato hyvälaatuinen sokerin e r i t t y m l -
kon seiväs liukui eluVan .suoraan
fiuciiieen. Ja lopuksi tuli Mikon
.sfripään kärki näkyviin suolen t o l -
.se.sta pää-stä, hännän a l t a . ..
— Hi-hl-hi, ohhoh, jo nyt o l i k e h ­veli
mlehekseen se K a r h u . M l k k o !
— Noh, jaah, M i k k o nousi sitten
piilostaan kiven takaa, kopisti p i i p.
purtsa tyhjäk-sl, kohautti housujaan,
r u i s k a u t t i mälllsyljen kiven laitaan
ja astui k a r h u n luo, j o k a — k u t en
kai ymmärrät — n u o l l a tölkötti sei­pään
tyveä varras pönkkänä slsäs-fiään...
Seipään kärkipäähän o li
t e h t y läpi, j a k u n se n y t näkyi k a r .
T.k. 2 pnä s a a p u i Muhoksen p i i r to
n i m i s m i e h e l l e Utajärven 47;n m u ­hoslaisen
a l l e k i r j o i t t a m a , jo viime
kesäkuun 20 päivänä päivätty, m u t .
ta nimismiehen virkavapauden vuolc-
.si aikoinaan perille tolmittjunatta
jäänyt kirjelmä. Jossa vaaditaan
Muhoksen kirkonkylän k o m m u n i s t i ­sen
työväentalon sulkemista Ja u t i a .
taan, ellei sitä suljeta, suljetaan
se kansalaisten taholta, JoUota v o i
s a t t u a järjestyshäiriöltä.
" K a l u n " tiedusteluun, mlhto toi­menpiteislto
nimismies matoltun
kirjelmän Johdosta o n r y h t y n y t . 11.
m o i t t i asianomainen, että k a i k k i in
k o m m u n i s t i e n t a h o l t a aikaisemmto
t e h t y i h t o l i t a m a t l l a l s u u s . y.m. p j r y n -
t d l h l n o l i a n n e t t u hylkäävä päätös
Ja että n y k y i s i n niitä e i ole t e h t y ,
kään. Kirjelmän tulee nimismies
jättämään läänto maaherralle tä.
män toimenpiteitä varten.