1926-07-14-06 |
Previous | 6 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
m. mm KOimmSII^ JA JMJESTJINUOREr VAUSTUSTYö, KOULUJEN OPET-TAJAT JA TYÖViLENLUOKKA Xansan pobjakerrosten-valistuslySjjoko lain tai lörkon palvelukseen, on seurannut koneitten kehitystä ja'Naisille taasen on opettajaura mie* kaytantoönottoa.^ 'Ennen, koneitten'luinen siinä suhteessa, että se voi ajanjaksoa ei ' näet ^"kirvesmiesten, vedenkantajain /eikä maanviljelijäin tarvinnut "tietää mitään. Heille.tulon eliniäl^L :riitt>~se^ että. olivat vankkarakenteisia, ..vaikenevia; kuuliaisia orjia, vaU miina nuolemaan rankaisijainsa - kättä, halukkaita: kuormittamaan itsen' päättyä 'onnelliseen avioliittoon : tai kuitenkin taata varman toimeen-Öpetta j ä in - palkat; j« .verottu * 'Opettajat eiyät kuulu tuottavaan luokkaan.; Mutta siitä huolimatta 8ä mitä raskaimmilla kuormilla j a täytyy .heidän elää. Heille voidaan liehakoimaan herrainsaiedeEsaii opetustyöstään maksaa palkkaa vain Valistuksesta osallistuminen on sillä edellytyksellä, Tettä tuottavas-aina': kuulunut- 'hallitsevan laoltansa-^työssä ;^olevat työläiset tekevät eutoikeuksiin. Se on ollut tyhjän-]sen mahdolliseksi. Heille .maksetta-toimittajain etuoikeutena. - j~va palkka täten siis itse asiassa Ennen koneiden aikakautta oli on osa siitä yliarvosta, mikä on papistollayksinoikeus ^koulujen'riistetty tuottavain työläisten työa-käyntiin j a myöhemmin iäijestynyt tä. kirkkO' käytti^valistu^: omaksi hyväkseen. ' < "-.^ Kunnallisia ja liittohallitusta pidetään yllä verojen avnlla. -Näiden. laitosten rahastonhoitajat poik- ' Edelläoleva toteaa, että, opettajat eivät ole meidän ylettyväimme^-u^^ kopnolella. J a koäca he ovat. meidän lastemme valistajia,: täytyy meidän lähestyä heitä. Opettajat ,täy-tyy; saada-lähenunäksi -työväenliikett ä . Hekin -^ovat vain palkkaorjia. Heidän aivostonsa energiaa ei ainoastaan riistetä, mutta se on^ myös suunnitelmallisesti .kytketty edistämään kapitalistilaokan etuja. :Am-mattijärjestön' i pitäisi avata ovensa opettajille. Ja Jos opettajat tahtovat ymmärtää työläisten lasten e-lämää, täytyy heidän myös ymmärt ä ä työväenUikettä. — F. C. How About the Boy aiid ^ Girl Scouts ; Nc;ii jotka |>oikkesivat -»ikeauskoi-een ^k^istnstyönnietodelsia;^ leimat-!k^ noudattavat mitä snurin-tiin drmotta vääräuskoisiksi.' Ne,'ta. säästäväisyyttä, jonka, uhriksi, o-jotka, harkitsirät uusia mieUpiteitäjIptettaja pukivat unelmansa ja -midikuvituk-l lienee^.^^^^^:^a^ sensa: sanoiksi,-- tuomittiin sumina- ettei teollisuuden palveluksessa ole- ' matikassa. , Sir Thomas More, joka .eli : kuudennentoista > vuosisad. alkupuolella, menetti päänsä siksi, että vaici :.;työläisteri'e^m palkkain : ; V alennuksissa ; suostunut »iin nöyryyttäviin > ehtoihin- kuin To-kirjotti kirjan ' -'^Utopia". Hänen' ronton opettajat ^alistuivat: muuta-rikoksensa oli siinä, - e t t ä ^hän oli! »ia kuukausi sitten. ' He pyysivät kyUiksi kaukonäköinen knvitellak-| j a pokkuroivat' koulujen'Johtokun-sensa minkälaisissa oloissa kansa—jtia, ettei heidän palkkojaan alen-etupäässä juuri köyhä -kansa -— tu- «cttaisi; mtitta he plivat vliian yl-lee tulevaisuudessa olemaön; 'hänfpeitä ryhtymään lakkoon, kuten ta-ennusti ajanjaksosta, Jolloin ihmi- valliset työläiset tekevät, set tule.vdt olemaan ^yhdenvertaisia j a jolloin valtio,tulee olemaan'vastuunalainen v.: kaikkien ihmisten -Ta-list^ ksesta.. järjestymään. , ^Canadassa on hei- Kone, joka antoi kapitalistiselle \* 1s-,-»^a„t,^;„»„»a Mutta siitä huolimatta on juuri tämä palkkakysj^ys;' enemmän kuin mikään inuu, saattanut . opettajat järjestelmälle aimo sysäyksen eteenpäin, saattoi kansanjoukot, kauhun valtaani' He' ajattelivat] elftä ee' tulee ryöstämään heiltä heidän lei- -pänsä Ja • pyrkivät'sillä perusteella V hävittämään sen, < Mutta ; kapitalis-^ tit, joille kone/oli' hyödyksi, pian tulivat'huomaamaan, että heidän tu-dän : > järjestäytymisensä : kuitenkin vielä ;;,niin alkuperäisellä .asteella, 'Jetteivät he nimitä järjestöjään uni-oiksi/ vaan paljaastaan :yhdi8tyksik-si. ,Viime aikoina on. heidän keskuudessaan V kuitenkin ;yhä: useimmin alettU; mainitsemaan: V ''yhieenliitty-misestä" Ja "uniosta". Taannoin 'lklolnJeätta?, "!eli*kä^ '!vSain^ \k.o^neit^ta,^ ^va an' poipdeetttyasjasäin OnvtuaUriuoins esmSaaa kuknonkoanu ksneasissa-m}' ös tuotantojärjestelmSnsä - monia muita mekaanisia prosesseja. Mutta tätä päämäärää, ei voitu totent- ' taa,' ellei työläisjoukkoja opetettu lukemaan,. kirjottamaan ja harkitsemaan. " • ' ^ , Vielä sata vuotta sitten pelkäsi- ; Vät hallitsijat kuitenkin näitten QU- Sno»ion: aailyktaminear-TOpettajat oli huomattavissa, että he pyrkivät kontrolloimaan ammt^ialanaa työsuhteita Siinä- suhteessa; ovat. he jo r jon£un : veiran^onnistuneetkin, vaikka 14,000^a43opettajasta kuulun ainoastaan 3,700 opettajain . maakunnalliseen, järjestöön. distuksien toteuttamista. H? arvelivat, että valistunutta työväenluokkaa on vaikea kontrolloida. Mutta Apobjajoukkojen^ laajempikan-toisen valistustyön .tekeminen edellytti uuden valista jäin armeian kehittämistä. Tällä perusteella juuri hallitseva luokka^ vapautui varsin helposti : v > heidän ei; tarvinnut muuta kuin saada kontrollinsa alle valistajain ajatus? koneisto, niin se seikka semmoisenaan takasi heille kontrollin poh-jajoukkojen ylitse. ' ) Nykyaikainen opettaja .Tokkopa työväenluokan lasten o<> pettäjät tietövat, että he ovat koneen esille loihtimia oliolta; • aivan samoin kuin nykyaikaiset ^palkka- ; orjatkin.. Asian laita on kuitenkin sillä tavalla; Opettajain keskuudessa näjrttää. yleensä olevan vallalla "käsitys, että he ovat tiedon-levittämisvälikappaleita, erikoisen ; lähetystyön tekijöitä, hengen ravit-eijoita. Luonnollisesti he: olettavat,. että ovat,.vain ibomia ' • i .i - . ' . Jos ' me tahdomme V voittaa opettajat?> yöväenliikkeen Ja työläisten :va'llankumouks'^lisen: päämäärän puolelle, . j a se on varsin tärkeä seikka, tul^e meidän käsittää opettajia yppärpivät olosuhteet,- j a sen puhtaasti : mekaanisen. harjotusme-todin, Jonka heidän täytyy läpäistä. - . ^ Heidän työnsä^ lasten opettami-neUj ei ole suinkaan .helppoa Hommaa. 50 tai '60 lasta käsittävän luokan ohjaaminen vaatii paljo harkintaa; huolellista järjestystä ja ohjausta; että työ: tuottaisi hyviä tu<- lolcsia, joita aina ja kaikkialla vaaditaan. Kuri on myös ehdottomasti tarpeellista^ Mutta on olemassa kuria ja kuria. Vanhaiaikuiset ran-gaistusmetodit häviävät näyttämöltä. Nykyään kuullaan . lasten varsin usein*^ sanovan: "Minä pidän opettajastani." Miten olisi edullisinta ryhtyä te-, kemään tyhjäksi kapitalista valistustyötä, joka on ehdottomasti vastak-heidän .toimintansa on kaikista kaista työväenluokan vapautuspyr-syrjävaikuttiraista riippumaton. Va-[kimyksille? Miten olisi ehkäistävä listustyö- on valistustyötä. .Sangen harvoin, tuskin milloinkaan, ottavat he harkittavakseen mitä' he opettavat. Heidän tärkeimpänä tehtävä-se- väärä opetus, jota opettajat ah- .tavat, työväenluokan -, lasten . päihin j a joka tahallisesti tulkitsee työväenluokalle epäedullisesti niitä tais-nään on saada tuloksia työstään, jo-|teluita, joua työläiset käyvät sorta-tcn opettajain huomio rajottuu etu-; jiäan vastaan? päässä tuloksia' tuottaviin metodeihin. Opettaja on: vain ylui hammas kapitallttUen järjestelmän .:•:•;••.,.•••:•:•-rattaasssa' • , Yhdestä seikasta saamme olla varmoja: minkäänlaisia - tuloksia, ei saavuteta sillä; jos kehotamme;, lapsemme uhmaamaan opettajain ku- 'ria, jos pakotamme lapsemme nl- Opettajalla ei ole mitään sanot- mittamaan opettajia kapitalistien tcvaa suhen, mitä tulisi opettaa työ-' ^"^sn-eiksi ^ j a leimaainme kaiken väenluokan lapsille. Opettajan on'«»'tä opetetaan, pödyksi. Tämmöis-opetettava määrättyjen- sääntöjen, reseptien mukaan. .Aineet, niiden t ä metodia käyt^tävät vain ajattelemattomat. Siitä Joutifii lapsi kär-luokittelu ja esitystapa on opetta- äimään ja opettaja vihamieliseksi. y jia varten huolellisesti valmistettu. Käin ollen ei opettajille Jää alote- Mutta työläisten lapset voivat opettajilleen opettaa monta hyvää seik-olkeutta mihinkään muuhun seik- ^'«a» -i^s työläiset itse vaivautuvat kasn nähden kuin siihen, puhuttele-! »"^"»»aan älykkäästi lapsilleen. Tä-vatko he lapsia lempein vaiko ty- »än artikkelin, kirjottaja. esim. sai lyin sanoin; siis, miten he suhtau- Suurbritannian riippumatto-tuvat lapsiin. man työväenpuolueen olemassaolos- Onko niinmuodoin mikään ihme, «"^«^n oppilaansa välityksellä, ja ettii opettajisto kokonaisuudessaan »«»»^«stä uteliaisuudesta meni työ-muodostaa vanhoillisen, taantumuk-' ^««"P"oJ"««o erääseen kokoukseen. ECiilson mahdin; että opettajat ovat'My^^^^™"»" luettavakseni ylcvähenkisiä röyhkeilijoitä, ja' et-' "Kommunistinen manifesti" ja tä ke eristäytyvät tavallisista työ- "Palkkatyö ja pääoma»-nimiset te-läislstä, säilyttääkseen ylhäisyyten- häitten kirjain kautta ynnä tlk. Muuan huomattava piirre o- «'»^ lisääntyvän halun avulla tupotta jäin ammattikunnan k e s k u u d e s - o p e t e t t a v i n a n i olevain lasten sa Canadassa on se, että suuri osa elämään, avautuivat sUmäni. Mi-opettajiksi: aikovista pitää opetta- Javirkaa vain astinlautana, jonka QVnlla voivat kiivetä muille urille. nun henkinen kehitykseni: vanhoillisesta vallankumoukselliseksi tapahtui reaalisten seikkain avulla. '. The Boy and Girl Scouts are or-ganized and - snpported by rich bus. iness m«n, eoldiers and politicians. The rich: bosses of ihis; country haye given millions to build - np the Boy Scouts.' Everyvhere yotf look you see adviertisements, : articles and stateroents o f support «f' these rich men for the Boy and Girl Scouts. Why do you suppose; th© rich^bosses; pour millions into the Boy ScöUts?i -There is ;only one .reason: Bccanse the Boy Scouts are a srcnt help to the hossesi The Pärpose of the Boy Scouts What are the j^rposes JM ibe Boy Scouts? First, to mafce the children: of the workers patriotic, to be "loyal to country," as the Boy Scout oath reads. That means to support' the govemment and !to fight for it in war. But vrhat is the government? Is it a^govem-ment of-the people;: as the Boy Scouts teach? No! Everybody knows that the government is really the government of the bosses and helps the bosses :whene'ver there is any fight' betw:€en;the'workers and the bosses;^^^ know how soldiers and courts are used ^to smash strikes? Who doesn't know of; the brutalities of the Passaic police against the strikers and thelr children? ^That shovs .whose gov-erment it-is-^it is a government of the : bosses.: And the - Boy Scouts want us to be loyal to this government—: that: is, they want us to be loyal. :to the rich men, who are: our worst ^nemies. tl Boy Scouts Train Soldiers for ; Bosses The Boy Scouts. also teach «oi-k- •ers* children to be. traitors to their own clasa, the working class. In case of a strike the Boy Scouts are always strike>breakers > and scabs. In the great general, strike in England the:. Boy Scouts served as scabs. In Passaic' now the Boy Scouts are : trying-to scab on the strike andjwin the workers^' children away from the strike. But/they will fail, be-cause the children see the little scheme of the scabby Boy Scouts. What Are the Scouts? What, then, is the Boy Scouts? It is a strike-breaking; scabby; anti-labororganization. Its aim is to get the : workers' children away from their own: class and turn them into servants of the bosses. It is a tool of the bosses. Are the Boy and Girl Scouts the place for working-class children? ,No! Young Comrade. To the Rulinsr Class of Engrland By Henry George -Weiss O you have need to plot and pian. My lords. and ladies gay, Against the common vrorking man Who dares to speak today, Against the common working man Who has a thing to say. No loriger heedfui of his place, Respectful of his lord, : • He stands and looks you in the face And damns you vrith a vrord, He stands and looks you in the face And buckles on a sword. Such insolence must not be borne. My lords and ladies gay; Come blow the trumpet, 'wind the hornr- And loose the pack away. The pack of; cringing: hounds you scorn Yet urge upon your prey. For you must kili and kili and kili, Wipe out the red vrith red. Of blood and slaughter have your fill. And tramplp on the dead, And drive backtp the mine and mili The slave who raised his head- O you have need to plot and pian, Who boast your blood is blue, Against the common working man Who dares to challenge you, . Yet Hearken, as you plot and pian Yet hearken! las you plot.and plan.~ *'OH,j BAREFOOT BOYT' ^ Boot mannfactnrer to smaU boy v n t h o n t . s h o e » : " W h y havett't you any Bhoes?" ' Small "Boy:, "My father ha8n't äny money.",,- - _ 'Mannfactnrer: / ^'Wfiy ha£n't he any meney?" - • Small Boyt , *He*s out of work." Manufactnrer: "What*s his Job?" SmsOI boy:' "H«'s a'bootmaker." WALPR KUOPAN pidetään avoinna Joka lauantai kel-' lolv.päivällä,keUo.'12: yöllä sekä kello 3—7 Eunnudtai-aaxi-nna. , WÄLFB. KUCMPPA Kirfclanl Lake/ OnU jAPADDEN HBJAKJUIFPA ~ VOIDAAN TIIATA-SEURAAVIA-KIRJOJA: Alanteen Sanakirja,^snomalais-engIantiIäinen, sid. Am€ifikän Räs*anen""l,"'""'^ Aiiräigonpoik8,i' kiihkeästi kiiQotettorx^ 1-W A&giiien, lasten opettelnkiria, ad, r. . -85 o. Kuu Ja Tähdet juden- to -55 Gibeme. NAISTEN aSASTO / J Uusi moraali K a t k e l m a ! ^ suomeksi* i l mestyvästä Kollantayn kirjasta : - ^ " U n s i moraali". Niiden ^monimutkaisten kysymys^ .ten joukossa,- jotka kuohuttavat.ny;^ kyisen rihmieknnnan mieltä Ja. : ^ - dämiä,' ~on sukupuoliky^nnyksellä -epäilräiättä : huonmttava ^ ffl^ ole olemassa, maata eikä kansaa . tamäaarelaida lukuunottamatta;. JonkaV (keskuudessa ei - kysymys sukupuolisuhteista olisi ' saanut. yhä kärjisi^eeinpää, äkillisempää: luonnetta.- Nykjrinen ihmiskunta-ei koe sukupuolipulmaa vain muodoltaan; kärjistyneempänä, vaan ^-r-^ mikä on paljon < huomattavampaa < . rr^ myös monimutkaiBempana Ja sekavampana kuin ennen. Tuskin on koko vanhuudenhnr-maan ihmiskunnan historian - tieltä löydettävissä^.: aikakautta, jolloin; "sukupaolikysymys" olisi anastanut, yhteiskunnan 'elämässä idin Jseske^, sen paikan; jolloin sukupuolisuhteet kuin taikavoimalla olisivat .kiinnite täneet ja: itseensä kohdistaneet-niin: monien miljoonien kärsivät katseet,, jolloin sukupuoliset draamat f olirir vat,olleet, niin tyhjeniyjnättöjnänä; innoituksen' lähteenä^Jtaiteeii:kaikkien suuntien Ja haarojen >edustar jille. : Mitä pitemmälle pulma 'kehittyy; sitä enemmän «aa se kestävän' luonteen, ' sitä . selittämättömämmäksi dsottantuu kanssaeläjien: asema. Ja sitä suuremmalla. mielikarvaudella syöksyy:' ihmisikunta ratkaisemaan kirottua'kysymystä. Mutta joka?- sen uuden yrityksen jälkeen suku. puolikysymyksen sotkuisen = vyyhdin selvittämiseksi tulevat sukupuolien suhteet-toisiinsa yhä sekavammaksi; Ja tuntuu, iknin eivät he voisi löytää sitä ainoata tietä, jota pitkin viimeinkin .>:önnlstuttaisiin.."pääsemään vastaanhangottelevän:' vyyhdin herraksi; SäiklöitynyV ihmiskunta ryntää ä ä r i m ä i ^ d « s t ä -toiseen, mutta' sukupuolikysyimyksenr.^: ;t jää yhä edelleenkin kiinni. "Täytyy palata takaisin vanhaan hyvään aikaan; täytyy uudelleen ottaa käytäntöön vanhat perhesiteet, täytyy määritellä koetellut sukupuolimoraaliset k a a v a t " j p ä ä t t e^ lee ihmiskunnan vanhöillismielinen osa. "Täytyy-hävittää ^kaikki vanhentuneen sukupiioiitapoj^n lakikirjan tekopyhät kiellot, on vihdoinkin aika jättää tämä;-1»rpeeton .ahdistava rihkama arkistojen k ä t k ö ^ . .. Jokaisen yksilön yl^löllinen tietoisuus, yksilöllinen tahttf, ne .ovat ainoat lainlaatijat tässä arkaluontöi. sessa kysymyksessä", kaikuu porvarillisen individualismin leiristä. "Su-kupuolikysymylcsen. ratkaisu toteutuu vasta uuden, perinpohjaisesti muutetun yhteiskunnallisen ja taloudellisen järjestyksen ,voimaanas-tuessa", väittävät sosialistit; mutta iämä viittaus tulevaisuuteen, ""eikö se nä3rtä osottavan, 'ettemme mekään vielä pidä käsissääime johtolankaa? • • Onko yleensä mahdollista jo nyt löytää tai ainakin huomata tätä salaperäistä lankaa; joka takaa meille vyyhdin selviämisen? Tien tämän 'langan r.löytämiseen osottaa meille erilaisten, harrastuksiltaan ja pyrinnöiltään vastakkaisten yhteiskunnallisten ryhmien ja luokkien keskeymättömien Ctaistelu-ka olivat .jyrkästi vastakkaiset- feo-^ daaliajan - oleellisille \ siveyskäisitteil-le':: heimoperiäatteen tilalle:: - astui tiukka ^yksilöllistyminen,^ .{nenten suljettujen perheiden eristäytynu-nen, "yhteistyön" tilalle, 'Joka oli luonteenomaista niin yleiselle kuin maakuntataloudellekin,; astui kilpailu; Kommunististen käsitteiden, jot^ ktr eri ^.asteissa ;olivat.^ominaisia kaikille : heimotalouden' toisintomuo^: doille, vSmeisetkin Jätteet syövytti pois: yksilöllii^^ ' eristetsm eri.^^ koisomaisuuden • voittoisa - periaate. Hoiperteleva - ihmiskunta ön silloin vuodadan ajan heilunut sinne tänne' k^den hengeltään erilaisen sn- ^kupuolilakikirJanväliHä; koettanut sovittautua Ja' mukautua niihin, kunnes elämän- inonimutkainen - laboratorio -on uudestaan .sulattanut vanhat - -kaavat; .mutta- ei kuitenkaan ole saanut aikaan edes niiden puhtaasti ulkonaisen muodollista.sopusointua. Mutta, «tämän ::m sä ei' sukupuolipulmalla: ollut niin katkeraavJuonnetta; kuin miiikä se meidän - päivinämme ron saanut. E r i koisesti Johtui r se> siität että suurina renesaiissin :. päivinä, kun uuden hengenkulttuurin loistava sädeldmpr pu:: huikaisevine 'väreineetf valui keskiaikaisen,. kuolevan maaliman - yksitoikkoisen, köyhän elämänsisällön yli, koki sukupuolimoraalisen pulman .vain .suhteellisesti pieni -väestönosa., - Silloisen ~ väestön lu-. kumäärältään merMtsevintä, kerrosta, talonpoikia,' .koski -tämä; ^pulma vain mitättömässä määrässä, t.s. .ainoastaanrsiinä määrin kuin Tuosi. satojen ; aikana vaikeasti- - Ja -pitkä-: veteisesti : • lävitse : kiertäytjrvässä edistyksessä tapahtui talousperustoiden ja taloudellisten suhteiden^ muutosta. •-• Yhteiskunnallisen portaikon yläosissa sitävastoin kävi ankara kamppailu kahden pyrkimyksissään vastakkaisen : yhteiskunnallisen ;maailman ^välillä,; sieltä .etsi " vaUitsevär sukupuolipulma "O^^ rinsakin.r*^ Pohjakerroksen talonpoika pysyttäsrtyi kiinni koetelluissa sukuperintätapainv pylväissä; ^ jotka tavat hän esirisiltään ' oli perinjM^ ja . . ' L ' . Halonen . . . . ~ . . . . . . . . . . . . . . . ~ . . . Y * * « EnglannfaMelen Oppikirja Ja KieUeppi, kirj. W; Oksaneiirriä Erämaa Entenn, larf. Jack London, sid ^.ob Elsinoren Kapina; ?seikkailuroma£mi;:kirj.-' Jack-^^^^I^ sid! " " " "* Halikon iOaakoniskal,murrekertomliksia,kirJ:^^^^^l^^ " Herra Byroninlammatti, kirj. Bernhard Shaw, nid Hedelmien Ja Marjanvgjelys, kirj. B . W: HÖkel. sid ,^ Humoristinen: lanhikirja, se riimeinen -painos Imperialismi, agitaattorilnirsseilia pidetty ^ e ^ " Ihmisen Hena,taxina:rsjrnnistä; Idrj. Hall :Caine;r2 osaa, s i d " » ' 1 * IhniMsen Herra; tariimsynnistä^ kirii- H a U ^ C ^ fSj Ihmineii ei elä ainoastaan leivästä, KrJ. K IGssanen.. *I* Umojen halki, >kertoinus lennosta pohjoisnavalle; kirj. Amundsen, "nid rlS Järjestelnräii MieUne, hyvä.voimistelukirja, khrj;^^^ ' ' /aek London^ elämänkertamuistelma,knrj;;Helmiv^^^ nid. "... *S Kairosta' Niilin :latvoiUe,matkailijakeri»m Pekkala, l i i d . A K a d o t u l l a Kansaa, kuvana London Itäpäästä, kärj. Jack London 'sM ^ ' M Keinia,-:ErJ. Hanna Seikku, sid. ' »SJ Kymmenen sokeaa Johtajaa, kfrj^TArthur M; Leyis ,r Kuun laakso, romaani elämästä; Idrj.^ Jack ^ndon^^ri^ «"na EufimgätarHanhenJalan-Bavintola, k^ äd. tii Kodin' Lääkärikirja, etevästi tounitettn, sid. Kansakoulun karttakirja, toim. "Jotuni, sid. ] KEmsakiHdun.kartasto. uusi, toim; A . IL Blomgvist^^^j EaUä' Konttnuiiist&en Manifesti, kin.. Karl .Marx, sid."... &i8ti&n&on:'Alknpc^, tutkielma;: k i r i . ^ ^ K^ KIdnd^ettKimingas,seikkaOnToznaam Alaskasta, kirj. Jack LÖiidon r s Kipinalennättimen toiminta,^ Inmtettn; opas/£U ja Subki» sid. r pakosta sovellutti hän kangistunut^ ta sukupuolimoraalilakiaan ' talouselämän ::- muuttuneisiin ehtoihin. Huolimatta ^^i^^^^^^^:..& myrskyistä, jotka raivodvat heidän päidensä yläpuolella, onnistui talon, poikain, : j a . erittäinkin meidän venäläisten talonpoikaimme, säilyttää sukupuolimoraalise.n lakikokoelmansa ^ perusteetr koskemattomassa Ja järkähtämättömässä tilassaan. Toinen 'on nyt näkemämme kuva. Nyt ei sukupulipulma ole säästänyt talonpoikiakaan..-Tarttuvan taudin tavoin, : joka ei tunne arvoa eikit säätyä, heittäytyy se linnoista ja huviloista työläisten autioihin asuntoihin, :: kurkistaa rauhallisiin koteihin,' syöksyy raukeaan venäläiseen kyläänkin ja etsii uhrinsa niin. eu- Topalaisen .porvariston .huviloista kuin työläisperheiden ummehtuneista kellareista ja talonpoikain -savuisista tuvistakim • Sukupuolipulmaa vastaan ei ole lukkoa eikä salpaa. > Olisi suunnaton, erehdys luulla, että tässä verkossa sätkyttelevät vain: turvattujen kansankerrosten edusiajat. Sukupuolipulman sameat aallot , tunkeutuvat yhä useammin ja useammin myöskin työläisasuntor jen kysymysten yli j a supvai craa. AttSa; .historiallinen rom^am^: kirj. Dahn,^^^ AavoiIlatIJIapoil]a,mie!ryttävä romaani; I d r J ; - J aÄ Londo^^^^ BakteeriV Tietoaarre, kirj. Osc. Streng, dd. ' EloBisten olentojen .lisääntyminen, Idzj./F^^ Ravn, sid Englanninldelen iAIkeiddbrja, k i i j -50 Etdäm«C-9r A«Tn—n*n ^?» Alla, seiMaauromaam, MrJ. Jack Undön"';^ \^ llmtilaiB-SuomaliBmen- Sanakirja.: h ^ '-«S 6.80 1.00 i.«r 1.00 2.10 Kmanpito-opa^ tehnyt Juhana : Toiviainenj ^nid. Kirjanpito, kauppaopistoja varten, kirj. I. Kovero ... Kanojen hoito, kirj. Matti J&vi ••• .50 -r «75 • • Keittokirja, kirj. Mina Wau. sid — Kultamaan rakkautta,: hienoja räkkausseikkailuja, kirj. Jack Loii" - don,. nid. ... Kotipuutarhuri, kuvitettu puutamanhoitokirja; kirj. M. HyvönenTsid i'nft KieHetty Hedelmä, rakkausromani, kirj. P.- O. Höcker, sid S Kolme Muskettisoturia; . jännitysromaani; kirj. Alescan Dumas" 3 osaa, n i d .. Kyläraittien kuningas; satakuntalainen kertomus; rentoa rakkautta! • k&j. Kaarlo Halme, sid „ i ro Kristitty; romani, kirj. Hall Gaine, sid. !!!!!!, Laulu tuUpunaisesta kukasta, kirj. Johannes Linnankoski, sid. 140 Lenin Ja Leninismi; kuuluu sarjakirjastoön; kirj. L Stalin, sid '75 Lumikenttien lytär, seikkailuromaani: Alaskasta, kirj. Jack London,' '. ..aid..................b........•.....«..•....««•...•.«.•.,..«.•.,,,«-,., 1,25 Luonnontieteiden voittokulku, Tietoaarre, kirj:' Lannhardt, sid. .50 Luokkien sota, UrJ. Jack London, nid. — !!!!!!!! ^ Lisolettenaviolutto, ylevä rakkausromani, kirj. H. Courths-Mahler, nidottuna . I^hyt terveysoppi naisUle, kirj. tari Pr. Hovitz !!' ,'35 Meren urhoja, merimiesroinaani, khrj.R; Kipling, sid. 75 BeräusiV: seikkailuromaani, kirj. Jack London, dd. 1.50 Maailmanrakenne, käsittelee maailmankaikkeutta, kirjv E. Becher, • • :,.^?^* . .«..........>......«.....•....................«. 1.78 MaMaarMi Tyttö, sotaromaani, kirj. HaU Caine, md , i.oo MardinEden> seikkailuromaani, Mrj. Jack London, sid;^^.. 1.50 Maapalloirkehife^shistoria; tietoaarre; kirj. Victor Madsen, nid jin Maailmanfiike^ fietoaarre, kiij. Albrecht Wurth; sid. ^0 Tacijr. Schreiner, sid. 50 .50 1.79 1.25 ted Kirchhoff, , Arthur Rinde sid........ Maanviljelysoppi; kfrj.' Suninen. - sid; en, sid. Merikotka;- kertomus Saksan kaapparilaivastosta^^ kirj. A Felix Ijs Mene^ takana,.seikkailu rakkausroma]d, Icirj.v vain ulkonaisen välttämättömyyden ' J ! ? » " O ^ J a n Lauluja, runokirja, kirj. Aku Päiviö, sid. 1.28 vaiu uiauuaiaeu vjui,Htiiiai,wuiyyuvii MmuasanotaMPuusepaksi, yhteiskunnallinen romani, kirj. Upton Minua samotaan Puusepäksi^ yhteläkunnalUneh: Upton Sinclair,.- nid.: ......i.;...;i;.;..v..;....).i:.i.V;;V.;^....;.;,;^^^ .90 Naamioimiskoulu, - hyvä : näyttämöillej^SloSj .76 Nuoren Naisen Terveys; lääketieteelUiien kirja,^ k^^ Kristine ....•...,,.,..;..............< 1.00 . Naisten Sukuelo,^ kirj. Lääket. Taa E . :W. Wrestlind, nid. 1.00 N|i$^n!^jstefa,^kuyitettu op^^ 1.00 NaTn^n ja Avioliitto, hyvä terveysopillinen kirja, kirj. Margaret Stephens,. sid. ........ • • • « « • • • • • • • • • • • • « • • « • • • « • • • • • • • « • • » • • • • • » • » • • • 4 , 1.50 Napoleon ra vallankaappaus, kirj, Karl Marx, nld^^v^^^ M Palldca|yö Ja Pääoma, kirj. Karl Marx : .23 Pakkopaita, kuolemattomuutta tutkiva vankilaromaani, kirj. Jack London, sid. „ 1.7S Perheen; Yksityisomaisuuäen ja Valtien Alkuperä, kirj. F. Engels, sid 1,00 Pnnainen Vaara, kertomus nykyisestä Venäjän maasta, nid. .28 Parisin Notre Dame, romaani, kirj. Victor Hugo, nid. .71 Penikkatauti; kiri- Nikolai Lenin, nid; .60 Pieni Tistosanakirja, sid. : - 5.00 Perustuslain Olemus, kirj. O. Saari JO Pieni Mehiläiskirja, kirj. Mikko Ilkka .28 Ranskan Kansalaissota^ kirj. Karl Marx, nid. 35 Rannerengas,-hieno rakkausromani, kirj. David; Potter, nid. .40 Rakentaja Sohies; kirj. Henrik Ibsen 1.25 Silkkilaiva, romani, kirj. Elenius, nid 75 SQ^plalistisen PUosofian Juuret, kirj. Frietrich Engels, nid. 40 Sairas ;Lapsi; lasten terveyshoitokirja; kirj. Ruotsaläinen.jsid. 1.25 Sotamuistelmani, kirj; kenraali Ludendorff, sid. 2.50 SUÄmen Kielioppi, kirj. E. N . Setälä, sid 75 SofSälidemokratia ja Sosialismi, kirj. K. W. Silverberg, nid. JO: .^tff^kuusikymmentä ohjetta -lasten taudeissa, kirj. T:ri Jules Comby, nid 1.00 Sukupuolielämän Terveysoppi, Mrj; Max von Gruber, nid. 7S Saarelaiskuvia, I ja II osa yhdessä; kirj. EmU Elenius, sid. 1.00 Suloisen, järjettömyyden kaupunki, erittäin - hieno rakkausromani, kirj. E. Temple .Thurston, sid; ....-:...„....:....;.........; 1.80 Silmpkoryan nuori Epra, satakuntalainen kertomus, reimaa rakjen historia. - E i ole: ensi kertaa, ^ kautta,^ kirj. „Kva.a^r.lo„ H««a^lm.ue^, sid 1.25 kun ihmiskunta-kokee ankaraa su- moja, jotka eivät terävyydessä Ja jTarttuvirf^%uki'il^lit^udei^rkirr T ^ ^ ".75 kupuolipulmaa, ei ole ensi kertaa, katkeruudessa jaa jälkeen hienos-, Telinevoimistelu L kuvitettu, kirj. Väinö Laherma 1.00 kun sukupuolisten y h t y m i ä alalla .tuneemman .porvarillisen maailman;. Telinevjbfimistelu H, kuvitettu, kirj. Väinö Laherma IM tavaksitulleideh moraalisten sään->sielullisista ristiriidoista.^ |Tfede,|aVallankumpus,. mainio teos; kirj; Ernest: Untermann, nid. .60 e « » i ^ « MrVVftiKi lijiviää iTiAlaajapoika, romani, kirj. Hall Caine, sid 1-30 tojen selvyys ja kirkKÄUS haviaa ^utta,Juuri siksi, että sukupuoli-.Työn Historia,-kirj. Tjumenew, sid.,... 85 eteenpainryntaavan uusien moraa- ^. ^^^^^ yksinomaan omis-' Työmiehen Talousoppia, kirj O. W. Kuusinen, nid .50 hsten arvojen ja ihanteiden virran [ ^^^^^ harrastr.ks*ia, että sukupuoli-'^f^orismi ja Kommunismi, farj, Leon Trotsky. nid. ^ ... ... JO painosta. R«nesansan ja^ndconpuh- - ^ kaunis raldcausromani, kurj: H . Courths-Mahler c^S^r v o t T k a ä s u J ^ Ä - « « t s e v ä n yhteiskunnaUisen ker-j Valaveljet rom^r"f;^^^^^ erikoisen voimakkaan M^^^ kuin nykyaikaisen proletari-I son sid._. ^ !*. IJO man, jolloin täydellistyi suunnaton , ^^^.^^ anteeksiantkmattor ViSmo,'jonk^ minulle annoit, romani elämästä, kirj. HaU Cäine, sid. 2.50 yhteiskunnalhnen luke, jonka avul- j - • käsittämättömämpää se V»™*», jonkas minulle annoit, romani elämästä, kirj. Hall Caine, nid. 1.75 la a a t e l i s y I p e ä , ^ r a j o t t ä m a t t o m a r - f ^ - »-^^^ TT_II jakamattomaan ivaltaan feodalismi työnnettiin tehtiin tilaa nousevalle: tuvalle uudelle • • yhteidcunnalliselle voimalle - kohoavafle porvanstol-- ^^^^^ epäilemättä myöskin Vaiiniusu, rakkausromani. kirj. WjSnr8id: !..!...!....!"....:: « le. Feodaahraaaflman sukupuohmo- -^^^ - j ^ iiahduttavampien Välskärin kertomuksia, kirj. Sakari Topelius ::. raalin lakikirja, joka oli kasvanut ^ ^ ^ ^ j ^ ^ ^ luominen sukupuolien vä- ? ?f'^^^^^^ Scandinavian salosuomalaisista, k;rj. esiin suvun, heimon aatemaailmas- - iSms Lampen, md ^ i."" ta, sen yhteistaloudesta,,sen suku-, sen auktoritatiirisista-periaatteista, joka ehkäisi y^ityisten'Jäsentensä yksilöllisen tahdon, - se .törmäsi ,,niir teen, vieraaseen; sille vastakkaiseen muodostumassa ' olevan > poryariluo-kan sukupuolitapojen i lakiko]^ocl-maan. Porvariston -sukupuolimoraali sai alkunsa periaatteista, jotr F. A. RICARD Tt.tikn- ja Vahiltäiskanppa. RAUTATAVARAKAUPPA Elm St. Sudbury, Ont. Yksin maailmalla,: kaunis romani, kirj. MaUfell- Barnes Graundy, sid. Yleisen Terveysopin Alkeet, kirj. TaaV Laitinen, sid. Ylös Helvetistä, kirj. Konrad Lehtimäki, nid.. Yleinen' Johdatus luonnontieteisiin; tietoaarre». kirj. Th. H. Huxley, ;;:'::;:^-V8id. IJO 3.00 1.75 SO Ylläolevan lisäksi voi Vapauden konttorista tilata WATERMANS POUNTAIN K Y N U , Joiden hinnat ovat $2.75, ?4.00, ?6.00 ja $7.00. Vapauden Kirjakauppa, Box 69, Sudbury, Ont
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, July 14, 1926 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1926-07-14 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus260714 |
Description
Title | 1926-07-14-06 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text | m. mm KOimmSII^ JA JMJESTJINUOREr VAUSTUSTYö, KOULUJEN OPET-TAJAT JA TYÖViLENLUOKKA Xansan pobjakerrosten-valistuslySjjoko lain tai lörkon palvelukseen, on seurannut koneitten kehitystä ja'Naisille taasen on opettajaura mie* kaytantoönottoa.^ 'Ennen, koneitten'luinen siinä suhteessa, että se voi ajanjaksoa ei ' näet ^"kirvesmiesten, vedenkantajain /eikä maanviljelijäin tarvinnut "tietää mitään. Heille.tulon eliniäl^L :riitt>~se^ että. olivat vankkarakenteisia, ..vaikenevia; kuuliaisia orjia, vaU miina nuolemaan rankaisijainsa - kättä, halukkaita: kuormittamaan itsen' päättyä 'onnelliseen avioliittoon : tai kuitenkin taata varman toimeen-Öpetta j ä in - palkat; j« .verottu * 'Opettajat eiyät kuulu tuottavaan luokkaan.; Mutta siitä huolimatta 8ä mitä raskaimmilla kuormilla j a täytyy .heidän elää. Heille voidaan liehakoimaan herrainsaiedeEsaii opetustyöstään maksaa palkkaa vain Valistuksesta osallistuminen on sillä edellytyksellä, Tettä tuottavas-aina': kuulunut- 'hallitsevan laoltansa-^työssä ;^olevat työläiset tekevät eutoikeuksiin. Se on ollut tyhjän-]sen mahdolliseksi. Heille .maksetta-toimittajain etuoikeutena. - j~va palkka täten siis itse asiassa Ennen koneiden aikakautta oli on osa siitä yliarvosta, mikä on papistollayksinoikeus ^koulujen'riistetty tuottavain työläisten työa-käyntiin j a myöhemmin iäijestynyt tä. kirkkO' käytti^valistu^: omaksi hyväkseen. ' < "-.^ Kunnallisia ja liittohallitusta pidetään yllä verojen avnlla. -Näiden. laitosten rahastonhoitajat poik- ' Edelläoleva toteaa, että, opettajat eivät ole meidän ylettyväimme^-u^^ kopnolella. J a koäca he ovat. meidän lastemme valistajia,: täytyy meidän lähestyä heitä. Opettajat ,täy-tyy; saada-lähenunäksi -työväenliikett ä . Hekin -^ovat vain palkkaorjia. Heidän aivostonsa energiaa ei ainoastaan riistetä, mutta se on^ myös suunnitelmallisesti .kytketty edistämään kapitalistilaokan etuja. :Am-mattijärjestön' i pitäisi avata ovensa opettajille. Ja Jos opettajat tahtovat ymmärtää työläisten lasten e-lämää, täytyy heidän myös ymmärt ä ä työväenUikettä. — F. C. How About the Boy aiid ^ Girl Scouts ; Nc;ii jotka |>oikkesivat -»ikeauskoi-een ^k^istnstyönnietodelsia;^ leimat-!k^ noudattavat mitä snurin-tiin drmotta vääräuskoisiksi.' Ne,'ta. säästäväisyyttä, jonka, uhriksi, o-jotka, harkitsirät uusia mieUpiteitäjIptettaja pukivat unelmansa ja -midikuvituk-l lienee^.^^^^^:^a^ sensa: sanoiksi,-- tuomittiin sumina- ettei teollisuuden palveluksessa ole- ' matikassa. , Sir Thomas More, joka .eli : kuudennentoista > vuosisad. alkupuolella, menetti päänsä siksi, että vaici :.;työläisteri'e^m palkkain : ; V alennuksissa ; suostunut »iin nöyryyttäviin > ehtoihin- kuin To-kirjotti kirjan ' -'^Utopia". Hänen' ronton opettajat ^alistuivat: muuta-rikoksensa oli siinä, - e t t ä ^hän oli! »ia kuukausi sitten. ' He pyysivät kyUiksi kaukonäköinen knvitellak-| j a pokkuroivat' koulujen'Johtokun-sensa minkälaisissa oloissa kansa—jtia, ettei heidän palkkojaan alen-etupäässä juuri köyhä -kansa -— tu- «cttaisi; mtitta he plivat vliian yl-lee tulevaisuudessa olemaön; 'hänfpeitä ryhtymään lakkoon, kuten ta-ennusti ajanjaksosta, Jolloin ihmi- valliset työläiset tekevät, set tule.vdt olemaan ^yhdenvertaisia j a jolloin valtio,tulee olemaan'vastuunalainen v.: kaikkien ihmisten -Ta-list^ ksesta.. järjestymään. , ^Canadassa on hei- Kone, joka antoi kapitalistiselle \* 1s-,-»^a„t,^;„»„»a Mutta siitä huolimatta on juuri tämä palkkakysj^ys;' enemmän kuin mikään inuu, saattanut . opettajat järjestelmälle aimo sysäyksen eteenpäin, saattoi kansanjoukot, kauhun valtaani' He' ajattelivat] elftä ee' tulee ryöstämään heiltä heidän lei- -pänsä Ja • pyrkivät'sillä perusteella V hävittämään sen, < Mutta ; kapitalis-^ tit, joille kone/oli' hyödyksi, pian tulivat'huomaamaan, että heidän tu-dän : > järjestäytymisensä : kuitenkin vielä ;;,niin alkuperäisellä .asteella, 'Jetteivät he nimitä järjestöjään uni-oiksi/ vaan paljaastaan :yhdi8tyksik-si. ,Viime aikoina on. heidän keskuudessaan V kuitenkin ;yhä: useimmin alettU; mainitsemaan: V ''yhieenliitty-misestä" Ja "uniosta". Taannoin 'lklolnJeätta?, "!eli*kä^ '!vSain^ \k.o^neit^ta,^ ^va an' poipdeetttyasjasäin OnvtuaUriuoins esmSaaa kuknonkoanu ksneasissa-m}' ös tuotantojärjestelmSnsä - monia muita mekaanisia prosesseja. Mutta tätä päämäärää, ei voitu totent- ' taa,' ellei työläisjoukkoja opetettu lukemaan,. kirjottamaan ja harkitsemaan. " • ' ^ , Vielä sata vuotta sitten pelkäsi- ; Vät hallitsijat kuitenkin näitten QU- Sno»ion: aailyktaminear-TOpettajat oli huomattavissa, että he pyrkivät kontrolloimaan ammt^ialanaa työsuhteita Siinä- suhteessa; ovat. he jo r jon£un : veiran^onnistuneetkin, vaikka 14,000^a43opettajasta kuulun ainoastaan 3,700 opettajain . maakunnalliseen, järjestöön. distuksien toteuttamista. H? arvelivat, että valistunutta työväenluokkaa on vaikea kontrolloida. Mutta Apobjajoukkojen^ laajempikan-toisen valistustyön .tekeminen edellytti uuden valista jäin armeian kehittämistä. Tällä perusteella juuri hallitseva luokka^ vapautui varsin helposti : v > heidän ei; tarvinnut muuta kuin saada kontrollinsa alle valistajain ajatus? koneisto, niin se seikka semmoisenaan takasi heille kontrollin poh-jajoukkojen ylitse. ' ) Nykyaikainen opettaja .Tokkopa työväenluokan lasten o<> pettäjät tietövat, että he ovat koneen esille loihtimia oliolta; • aivan samoin kuin nykyaikaiset ^palkka- ; orjatkin.. Asian laita on kuitenkin sillä tavalla; Opettajain keskuudessa näjrttää. yleensä olevan vallalla "käsitys, että he ovat tiedon-levittämisvälikappaleita, erikoisen ; lähetystyön tekijöitä, hengen ravit-eijoita. Luonnollisesti he: olettavat,. että ovat,.vain ibomia ' • i .i - . ' . Jos ' me tahdomme V voittaa opettajat?> yöväenliikkeen Ja työläisten :va'llankumouks'^lisen: päämäärän puolelle, . j a se on varsin tärkeä seikka, tul^e meidän käsittää opettajia yppärpivät olosuhteet,- j a sen puhtaasti : mekaanisen. harjotusme-todin, Jonka heidän täytyy läpäistä. - . ^ Heidän työnsä^ lasten opettami-neUj ei ole suinkaan .helppoa Hommaa. 50 tai '60 lasta käsittävän luokan ohjaaminen vaatii paljo harkintaa; huolellista järjestystä ja ohjausta; että työ: tuottaisi hyviä tu<- lolcsia, joita aina ja kaikkialla vaaditaan. Kuri on myös ehdottomasti tarpeellista^ Mutta on olemassa kuria ja kuria. Vanhaiaikuiset ran-gaistusmetodit häviävät näyttämöltä. Nykyään kuullaan . lasten varsin usein*^ sanovan: "Minä pidän opettajastani." Miten olisi edullisinta ryhtyä te-, kemään tyhjäksi kapitalista valistustyötä, joka on ehdottomasti vastak-heidän .toimintansa on kaikista kaista työväenluokan vapautuspyr-syrjävaikuttiraista riippumaton. Va-[kimyksille? Miten olisi ehkäistävä listustyö- on valistustyötä. .Sangen harvoin, tuskin milloinkaan, ottavat he harkittavakseen mitä' he opettavat. Heidän tärkeimpänä tehtävä-se- väärä opetus, jota opettajat ah- .tavat, työväenluokan -, lasten . päihin j a joka tahallisesti tulkitsee työväenluokalle epäedullisesti niitä tais-nään on saada tuloksia työstään, jo-|teluita, joua työläiset käyvät sorta-tcn opettajain huomio rajottuu etu-; jiäan vastaan? päässä tuloksia' tuottaviin metodeihin. Opettaja on: vain ylui hammas kapitallttUen järjestelmän .:•:•;••.,.•••:•:•-rattaasssa' • , Yhdestä seikasta saamme olla varmoja: minkäänlaisia - tuloksia, ei saavuteta sillä; jos kehotamme;, lapsemme uhmaamaan opettajain ku- 'ria, jos pakotamme lapsemme nl- Opettajalla ei ole mitään sanot- mittamaan opettajia kapitalistien tcvaa suhen, mitä tulisi opettaa työ-' ^"^sn-eiksi ^ j a leimaainme kaiken väenluokan lapsille. Opettajan on'«»'tä opetetaan, pödyksi. Tämmöis-opetettava määrättyjen- sääntöjen, reseptien mukaan. .Aineet, niiden t ä metodia käyt^tävät vain ajattelemattomat. Siitä Joutifii lapsi kär-luokittelu ja esitystapa on opetta- äimään ja opettaja vihamieliseksi. y jia varten huolellisesti valmistettu. Käin ollen ei opettajille Jää alote- Mutta työläisten lapset voivat opettajilleen opettaa monta hyvää seik-olkeutta mihinkään muuhun seik- ^'«a» -i^s työläiset itse vaivautuvat kasn nähden kuin siihen, puhuttele-! »"^"»»aan älykkäästi lapsilleen. Tä-vatko he lapsia lempein vaiko ty- »än artikkelin, kirjottaja. esim. sai lyin sanoin; siis, miten he suhtau- Suurbritannian riippumatto-tuvat lapsiin. man työväenpuolueen olemassaolos- Onko niinmuodoin mikään ihme, «"^«^n oppilaansa välityksellä, ja ettii opettajisto kokonaisuudessaan »«»»^«stä uteliaisuudesta meni työ-muodostaa vanhoillisen, taantumuk-' ^««"P"oJ"««o erääseen kokoukseen. ECiilson mahdin; että opettajat ovat'My^^^^™"»" luettavakseni ylcvähenkisiä röyhkeilijoitä, ja' et-' "Kommunistinen manifesti" ja tä ke eristäytyvät tavallisista työ- "Palkkatyö ja pääoma»-nimiset te-läislstä, säilyttääkseen ylhäisyyten- häitten kirjain kautta ynnä tlk. Muuan huomattava piirre o- «'»^ lisääntyvän halun avulla tupotta jäin ammattikunnan k e s k u u d e s - o p e t e t t a v i n a n i olevain lasten sa Canadassa on se, että suuri osa elämään, avautuivat sUmäni. Mi-opettajiksi: aikovista pitää opetta- Javirkaa vain astinlautana, jonka QVnlla voivat kiivetä muille urille. nun henkinen kehitykseni: vanhoillisesta vallankumoukselliseksi tapahtui reaalisten seikkain avulla. '. The Boy and Girl Scouts are or-ganized and - snpported by rich bus. iness m«n, eoldiers and politicians. The rich: bosses of ihis; country haye given millions to build - np the Boy Scouts.' Everyvhere yotf look you see adviertisements, : articles and stateroents o f support «f' these rich men for the Boy and Girl Scouts. Why do you suppose; th© rich^bosses; pour millions into the Boy ScöUts?i -There is ;only one .reason: Bccanse the Boy Scouts are a srcnt help to the hossesi The Pärpose of the Boy Scouts What are the j^rposes JM ibe Boy Scouts? First, to mafce the children: of the workers patriotic, to be "loyal to country," as the Boy Scout oath reads. That means to support' the govemment and !to fight for it in war. But vrhat is the government? Is it a^govem-ment of-the people;: as the Boy Scouts teach? No! Everybody knows that the government is really the government of the bosses and helps the bosses :whene'ver there is any fight' betw:€en;the'workers and the bosses;^^^ know how soldiers and courts are used ^to smash strikes? Who doesn't know of; the brutalities of the Passaic police against the strikers and thelr children? ^That shovs .whose gov-erment it-is-^it is a government of the : bosses.: And the - Boy Scouts want us to be loyal to this government—: that: is, they want us to be loyal. :to the rich men, who are: our worst ^nemies. tl Boy Scouts Train Soldiers for ; Bosses The Boy Scouts. also teach «oi-k- •ers* children to be. traitors to their own clasa, the working class. In case of a strike the Boy Scouts are always strike>breakers > and scabs. In the great general, strike in England the:. Boy Scouts served as scabs. In Passaic' now the Boy Scouts are : trying-to scab on the strike andjwin the workers^' children away from the strike. But/they will fail, be-cause the children see the little scheme of the scabby Boy Scouts. What Are the Scouts? What, then, is the Boy Scouts? It is a strike-breaking; scabby; anti-labororganization. Its aim is to get the : workers' children away from their own: class and turn them into servants of the bosses. It is a tool of the bosses. Are the Boy and Girl Scouts the place for working-class children? ,No! Young Comrade. To the Rulinsr Class of Engrland By Henry George -Weiss O you have need to plot and pian. My lords. and ladies gay, Against the common vrorking man Who dares to speak today, Against the common working man Who has a thing to say. No loriger heedfui of his place, Respectful of his lord, : • He stands and looks you in the face And damns you vrith a vrord, He stands and looks you in the face And buckles on a sword. Such insolence must not be borne. My lords and ladies gay; Come blow the trumpet, 'wind the hornr- And loose the pack away. The pack of; cringing: hounds you scorn Yet urge upon your prey. For you must kili and kili and kili, Wipe out the red vrith red. Of blood and slaughter have your fill. And tramplp on the dead, And drive backtp the mine and mili The slave who raised his head- O you have need to plot and pian, Who boast your blood is blue, Against the common working man Who dares to challenge you, . Yet Hearken, as you plot and pian Yet hearken! las you plot.and plan.~ *'OH,j BAREFOOT BOYT' ^ Boot mannfactnrer to smaU boy v n t h o n t . s h o e » : " W h y havett't you any Bhoes?" ' Small "Boy:, "My father ha8n't äny money.",,- - _ 'Mannfactnrer: / ^'Wfiy ha£n't he any meney?" - • Small Boyt , *He*s out of work." Manufactnrer: "What*s his Job?" SmsOI boy:' "H«'s a'bootmaker." WALPR KUOPAN pidetään avoinna Joka lauantai kel-' lolv.päivällä,keUo.'12: yöllä sekä kello 3—7 Eunnudtai-aaxi-nna. , WÄLFB. KUCMPPA Kirfclanl Lake/ OnU jAPADDEN HBJAKJUIFPA ~ VOIDAAN TIIATA-SEURAAVIA-KIRJOJA: Alanteen Sanakirja,^snomalais-engIantiIäinen, sid. Am€ifikän Räs*anen""l,"'""'^ Aiiräigonpoik8,i' kiihkeästi kiiQotettorx^ 1-W A&giiien, lasten opettelnkiria, ad, r. . -85 o. Kuu Ja Tähdet juden- to -55 Gibeme. NAISTEN aSASTO / J Uusi moraali K a t k e l m a ! ^ suomeksi* i l mestyvästä Kollantayn kirjasta : - ^ " U n s i moraali". Niiden ^monimutkaisten kysymys^ .ten joukossa,- jotka kuohuttavat.ny;^ kyisen rihmieknnnan mieltä Ja. : ^ - dämiä,' ~on sukupuoliky^nnyksellä -epäilräiättä : huonmttava ^ ffl^ ole olemassa, maata eikä kansaa . tamäaarelaida lukuunottamatta;. JonkaV (keskuudessa ei - kysymys sukupuolisuhteista olisi ' saanut. yhä kärjisi^eeinpää, äkillisempää: luonnetta.- Nykjrinen ihmiskunta-ei koe sukupuolipulmaa vain muodoltaan; kärjistyneempänä, vaan ^-r-^ mikä on paljon < huomattavampaa < . rr^ myös monimutkaiBempana Ja sekavampana kuin ennen. Tuskin on koko vanhuudenhnr-maan ihmiskunnan historian - tieltä löydettävissä^.: aikakautta, jolloin; "sukupaolikysymys" olisi anastanut, yhteiskunnan 'elämässä idin Jseske^, sen paikan; jolloin sukupuolisuhteet kuin taikavoimalla olisivat .kiinnite täneet ja: itseensä kohdistaneet-niin: monien miljoonien kärsivät katseet,, jolloin sukupuoliset draamat f olirir vat,olleet, niin tyhjeniyjnättöjnänä; innoituksen' lähteenä^Jtaiteeii:kaikkien suuntien Ja haarojen >edustar jille. : Mitä pitemmälle pulma 'kehittyy; sitä enemmän «aa se kestävän' luonteen, ' sitä . selittämättömämmäksi dsottantuu kanssaeläjien: asema. Ja sitä suuremmalla. mielikarvaudella syöksyy:' ihmisikunta ratkaisemaan kirottua'kysymystä. Mutta joka?- sen uuden yrityksen jälkeen suku. puolikysymyksen sotkuisen = vyyhdin selvittämiseksi tulevat sukupuolien suhteet-toisiinsa yhä sekavammaksi; Ja tuntuu, iknin eivät he voisi löytää sitä ainoata tietä, jota pitkin viimeinkin .>:önnlstuttaisiin.."pääsemään vastaanhangottelevän:' vyyhdin herraksi; SäiklöitynyV ihmiskunta ryntää ä ä r i m ä i ^ d « s t ä -toiseen, mutta' sukupuolikysyimyksenr.^: ;t jää yhä edelleenkin kiinni. "Täytyy palata takaisin vanhaan hyvään aikaan; täytyy uudelleen ottaa käytäntöön vanhat perhesiteet, täytyy määritellä koetellut sukupuolimoraaliset k a a v a t " j p ä ä t t e^ lee ihmiskunnan vanhöillismielinen osa. "Täytyy-hävittää ^kaikki vanhentuneen sukupiioiitapoj^n lakikirjan tekopyhät kiellot, on vihdoinkin aika jättää tämä;-1»rpeeton .ahdistava rihkama arkistojen k ä t k ö ^ . .. Jokaisen yksilön yl^löllinen tietoisuus, yksilöllinen tahttf, ne .ovat ainoat lainlaatijat tässä arkaluontöi. sessa kysymyksessä", kaikuu porvarillisen individualismin leiristä. "Su-kupuolikysymylcsen. ratkaisu toteutuu vasta uuden, perinpohjaisesti muutetun yhteiskunnallisen ja taloudellisen järjestyksen ,voimaanas-tuessa", väittävät sosialistit; mutta iämä viittaus tulevaisuuteen, ""eikö se nä3rtä osottavan, 'ettemme mekään vielä pidä käsissääime johtolankaa? • • Onko yleensä mahdollista jo nyt löytää tai ainakin huomata tätä salaperäistä lankaa; joka takaa meille vyyhdin selviämisen? Tien tämän 'langan r.löytämiseen osottaa meille erilaisten, harrastuksiltaan ja pyrinnöiltään vastakkaisten yhteiskunnallisten ryhmien ja luokkien keskeymättömien Ctaistelu-ka olivat .jyrkästi vastakkaiset- feo-^ daaliajan - oleellisille \ siveyskäisitteil-le':: heimoperiäatteen tilalle:: - astui tiukka ^yksilöllistyminen,^ .{nenten suljettujen perheiden eristäytynu-nen, "yhteistyön" tilalle, 'Joka oli luonteenomaista niin yleiselle kuin maakuntataloudellekin,; astui kilpailu; Kommunististen käsitteiden, jot^ ktr eri ^.asteissa ;olivat.^ominaisia kaikille : heimotalouden' toisintomuo^: doille, vSmeisetkin Jätteet syövytti pois: yksilöllii^^ ' eristetsm eri.^^ koisomaisuuden • voittoisa - periaate. Hoiperteleva - ihmiskunta ön silloin vuodadan ajan heilunut sinne tänne' k^den hengeltään erilaisen sn- ^kupuolilakikirJanväliHä; koettanut sovittautua Ja' mukautua niihin, kunnes elämän- inonimutkainen - laboratorio -on uudestaan .sulattanut vanhat - -kaavat; .mutta- ei kuitenkaan ole saanut aikaan edes niiden puhtaasti ulkonaisen muodollista.sopusointua. Mutta, «tämän ::m sä ei' sukupuolipulmalla: ollut niin katkeraavJuonnetta; kuin miiikä se meidän - päivinämme ron saanut. E r i koisesti Johtui r se> siität että suurina renesaiissin :. päivinä, kun uuden hengenkulttuurin loistava sädeldmpr pu:: huikaisevine 'väreineetf valui keskiaikaisen,. kuolevan maaliman - yksitoikkoisen, köyhän elämänsisällön yli, koki sukupuolimoraalisen pulman .vain .suhteellisesti pieni -väestönosa., - Silloisen ~ väestön lu-. kumäärältään merMtsevintä, kerrosta, talonpoikia,' .koski -tämä; ^pulma vain mitättömässä määrässä, t.s. .ainoastaanrsiinä määrin kuin Tuosi. satojen ; aikana vaikeasti- - Ja -pitkä-: veteisesti : • lävitse : kiertäytjrvässä edistyksessä tapahtui talousperustoiden ja taloudellisten suhteiden^ muutosta. •-• Yhteiskunnallisen portaikon yläosissa sitävastoin kävi ankara kamppailu kahden pyrkimyksissään vastakkaisen : yhteiskunnallisen ;maailman ^välillä,; sieltä .etsi " vaUitsevär sukupuolipulma "O^^ rinsakin.r*^ Pohjakerroksen talonpoika pysyttäsrtyi kiinni koetelluissa sukuperintätapainv pylväissä; ^ jotka tavat hän esirisiltään ' oli perinjM^ ja . . ' L ' . Halonen . . . . ~ . . . . . . . . . . . . . . . ~ . . . Y * * « EnglannfaMelen Oppikirja Ja KieUeppi, kirj. W; Oksaneiirriä Erämaa Entenn, larf. Jack London, sid ^.ob Elsinoren Kapina; ?seikkailuroma£mi;:kirj.-' Jack-^^^^I^ sid! " " " "* Halikon iOaakoniskal,murrekertomliksia,kirJ:^^^^^l^^ " Herra Byroninlammatti, kirj. Bernhard Shaw, nid Hedelmien Ja Marjanvgjelys, kirj. B . W: HÖkel. sid ,^ Humoristinen: lanhikirja, se riimeinen -painos Imperialismi, agitaattorilnirsseilia pidetty ^ e ^ " Ihmisen Hena,taxina:rsjrnnistä; Idrj. Hall :Caine;r2 osaa, s i d " » ' 1 * IhniMsen Herra; tariimsynnistä^ kirii- H a U ^ C ^ fSj Ihmineii ei elä ainoastaan leivästä, KrJ. K IGssanen.. *I* Umojen halki, >kertoinus lennosta pohjoisnavalle; kirj. Amundsen, "nid rlS Järjestelnräii MieUne, hyvä.voimistelukirja, khrj;^^^ ' ' /aek London^ elämänkertamuistelma,knrj;;Helmiv^^^ nid. "... *S Kairosta' Niilin :latvoiUe,matkailijakeri»m Pekkala, l i i d . A K a d o t u l l a Kansaa, kuvana London Itäpäästä, kärj. Jack London 'sM ^ ' M Keinia,-:ErJ. Hanna Seikku, sid. ' »SJ Kymmenen sokeaa Johtajaa, kfrj^TArthur M; Leyis ,r Kuun laakso, romaani elämästä; Idrj.^ Jack ^ndon^^ri^ «"na EufimgätarHanhenJalan-Bavintola, k^ äd. tii Kodin' Lääkärikirja, etevästi tounitettn, sid. Kansakoulun karttakirja, toim. "Jotuni, sid. ] KEmsakiHdun.kartasto. uusi, toim; A . IL Blomgvist^^^j EaUä' Konttnuiiist&en Manifesti, kin.. Karl .Marx, sid."... &i8ti&n&on:'Alknpc^, tutkielma;: k i r i . ^ ^ K^ KIdnd^ettKimingas,seikkaOnToznaam Alaskasta, kirj. Jack LÖiidon r s Kipinalennättimen toiminta,^ Inmtettn; opas/£U ja Subki» sid. r pakosta sovellutti hän kangistunut^ ta sukupuolimoraalilakiaan ' talouselämän ::- muuttuneisiin ehtoihin. Huolimatta ^^i^^^^^^^:..& myrskyistä, jotka raivodvat heidän päidensä yläpuolella, onnistui talon, poikain, : j a . erittäinkin meidän venäläisten talonpoikaimme, säilyttää sukupuolimoraalise.n lakikokoelmansa ^ perusteetr koskemattomassa Ja järkähtämättömässä tilassaan. Toinen 'on nyt näkemämme kuva. Nyt ei sukupulipulma ole säästänyt talonpoikiakaan..-Tarttuvan taudin tavoin, : joka ei tunne arvoa eikit säätyä, heittäytyy se linnoista ja huviloista työläisten autioihin asuntoihin, :: kurkistaa rauhallisiin koteihin,' syöksyy raukeaan venäläiseen kyläänkin ja etsii uhrinsa niin. eu- Topalaisen .porvariston .huviloista kuin työläisperheiden ummehtuneista kellareista ja talonpoikain -savuisista tuvistakim • Sukupuolipulmaa vastaan ei ole lukkoa eikä salpaa. > Olisi suunnaton, erehdys luulla, että tässä verkossa sätkyttelevät vain: turvattujen kansankerrosten edusiajat. Sukupuolipulman sameat aallot , tunkeutuvat yhä useammin ja useammin myöskin työläisasuntor jen kysymysten yli j a supvai craa. AttSa; .historiallinen rom^am^: kirj. Dahn,^^^ AavoiIlatIJIapoil]a,mie!ryttävä romaani; I d r J ; - J aÄ Londo^^^^ BakteeriV Tietoaarre, kirj. Osc. Streng, dd. ' EloBisten olentojen .lisääntyminen, Idzj./F^^ Ravn, sid Englanninldelen iAIkeiddbrja, k i i j -50 Etdäm«C-9r A«Tn—n*n ^?» Alla, seiMaauromaam, MrJ. Jack Undön"';^ \^ llmtilaiB-SuomaliBmen- Sanakirja.: h ^ '-«S 6.80 1.00 i.«r 1.00 2.10 Kmanpito-opa^ tehnyt Juhana : Toiviainenj ^nid. Kirjanpito, kauppaopistoja varten, kirj. I. Kovero ... Kanojen hoito, kirj. Matti J&vi ••• .50 -r «75 • • Keittokirja, kirj. Mina Wau. sid — Kultamaan rakkautta,: hienoja räkkausseikkailuja, kirj. Jack Loii" - don,. nid. ... Kotipuutarhuri, kuvitettu puutamanhoitokirja; kirj. M. HyvönenTsid i'nft KieHetty Hedelmä, rakkausromani, kirj. P.- O. Höcker, sid S Kolme Muskettisoturia; . jännitysromaani; kirj. Alescan Dumas" 3 osaa, n i d .. Kyläraittien kuningas; satakuntalainen kertomus; rentoa rakkautta! • k&j. Kaarlo Halme, sid „ i ro Kristitty; romani, kirj. Hall Gaine, sid. !!!!!!, Laulu tuUpunaisesta kukasta, kirj. Johannes Linnankoski, sid. 140 Lenin Ja Leninismi; kuuluu sarjakirjastoön; kirj. L Stalin, sid '75 Lumikenttien lytär, seikkailuromaani: Alaskasta, kirj. Jack London,' '. ..aid..................b........•.....«..•....««•...•.«.•.,..«.•.,,,«-,., 1,25 Luonnontieteiden voittokulku, Tietoaarre, kirj:' Lannhardt, sid. .50 Luokkien sota, UrJ. Jack London, nid. — !!!!!!!! ^ Lisolettenaviolutto, ylevä rakkausromani, kirj. H. Courths-Mahler, nidottuna . I^hyt terveysoppi naisUle, kirj. tari Pr. Hovitz !!' ,'35 Meren urhoja, merimiesroinaani, khrj.R; Kipling, sid. 75 BeräusiV: seikkailuromaani, kirj. Jack London, dd. 1.50 Maailmanrakenne, käsittelee maailmankaikkeutta, kirjv E. Becher, • • :,.^?^* . .«..........>......«.....•....................«. 1.78 MaMaarMi Tyttö, sotaromaani, kirj. HaU Caine, md , i.oo MardinEden> seikkailuromaani, Mrj. Jack London, sid;^^.. 1.50 Maapalloirkehife^shistoria; tietoaarre; kirj. Victor Madsen, nid jin Maailmanfiike^ fietoaarre, kiij. Albrecht Wurth; sid. ^0 Tacijr. Schreiner, sid. 50 .50 1.79 1.25 ted Kirchhoff, , Arthur Rinde sid........ Maanviljelysoppi; kfrj.' Suninen. - sid; en, sid. Merikotka;- kertomus Saksan kaapparilaivastosta^^ kirj. A Felix Ijs Mene^ takana,.seikkailu rakkausroma]d, Icirj.v vain ulkonaisen välttämättömyyden ' J ! ? » " O ^ J a n Lauluja, runokirja, kirj. Aku Päiviö, sid. 1.28 vaiu uiauuaiaeu vjui,Htiiiai,wuiyyuvii MmuasanotaMPuusepaksi, yhteiskunnallinen romani, kirj. Upton Minua samotaan Puusepäksi^ yhteläkunnalUneh: Upton Sinclair,.- nid.: ......i.;...;i;.;..v..;....).i:.i.V;;V.;^....;.;,;^^^ .90 Naamioimiskoulu, - hyvä : näyttämöillej^SloSj .76 Nuoren Naisen Terveys; lääketieteelUiien kirja,^ k^^ Kristine ....•...,,.,..;..............< 1.00 . Naisten Sukuelo,^ kirj. Lääket. Taa E . :W. Wrestlind, nid. 1.00 N|i$^n!^jstefa,^kuyitettu op^^ 1.00 NaTn^n ja Avioliitto, hyvä terveysopillinen kirja, kirj. Margaret Stephens,. sid. ........ • • • « « • • • • • • • • • • • • « • • « • • • « • • • • • • • « • • » • • • • • » • » • • • 4 , 1.50 Napoleon ra vallankaappaus, kirj, Karl Marx, nld^^v^^^ M Palldca|yö Ja Pääoma, kirj. Karl Marx : .23 Pakkopaita, kuolemattomuutta tutkiva vankilaromaani, kirj. Jack London, sid. „ 1.7S Perheen; Yksityisomaisuuäen ja Valtien Alkuperä, kirj. F. Engels, sid 1,00 Pnnainen Vaara, kertomus nykyisestä Venäjän maasta, nid. .28 Parisin Notre Dame, romaani, kirj. Victor Hugo, nid. .71 Penikkatauti; kiri- Nikolai Lenin, nid; .60 Pieni Tistosanakirja, sid. : - 5.00 Perustuslain Olemus, kirj. O. Saari JO Pieni Mehiläiskirja, kirj. Mikko Ilkka .28 Ranskan Kansalaissota^ kirj. Karl Marx, nid. 35 Rannerengas,-hieno rakkausromani, kirj. David; Potter, nid. .40 Rakentaja Sohies; kirj. Henrik Ibsen 1.25 Silkkilaiva, romani, kirj. Elenius, nid 75 SQ^plalistisen PUosofian Juuret, kirj. Frietrich Engels, nid. 40 Sairas ;Lapsi; lasten terveyshoitokirja; kirj. Ruotsaläinen.jsid. 1.25 Sotamuistelmani, kirj; kenraali Ludendorff, sid. 2.50 SUÄmen Kielioppi, kirj. E. N . Setälä, sid 75 SofSälidemokratia ja Sosialismi, kirj. K. W. Silverberg, nid. JO: .^tff^kuusikymmentä ohjetta -lasten taudeissa, kirj. T:ri Jules Comby, nid 1.00 Sukupuolielämän Terveysoppi, Mrj; Max von Gruber, nid. 7S Saarelaiskuvia, I ja II osa yhdessä; kirj. EmU Elenius, sid. 1.00 Suloisen, järjettömyyden kaupunki, erittäin - hieno rakkausromani, kirj. E. Temple .Thurston, sid; ....-:...„....:....;.........; 1.80 Silmpkoryan nuori Epra, satakuntalainen kertomus, reimaa rakjen historia. - E i ole: ensi kertaa, ^ kautta,^ kirj. „Kva.a^r.lo„ H««a^lm.ue^, sid 1.25 kun ihmiskunta-kokee ankaraa su- moja, jotka eivät terävyydessä Ja jTarttuvirf^%uki'il^lit^udei^rkirr T ^ ^ ".75 kupuolipulmaa, ei ole ensi kertaa, katkeruudessa jaa jälkeen hienos-, Telinevoimistelu L kuvitettu, kirj. Väinö Laherma 1.00 kun sukupuolisten y h t y m i ä alalla .tuneemman .porvarillisen maailman;. Telinevjbfimistelu H, kuvitettu, kirj. Väinö Laherma IM tavaksitulleideh moraalisten sään->sielullisista ristiriidoista.^ |Tfede,|aVallankumpus,. mainio teos; kirj; Ernest: Untermann, nid. .60 e « » i ^ « MrVVftiKi lijiviää iTiAlaajapoika, romani, kirj. Hall Caine, sid 1-30 tojen selvyys ja kirkKÄUS haviaa ^utta,Juuri siksi, että sukupuoli-.Työn Historia,-kirj. Tjumenew, sid.,... 85 eteenpainryntaavan uusien moraa- ^. ^^^^^ yksinomaan omis-' Työmiehen Talousoppia, kirj O. W. Kuusinen, nid .50 hsten arvojen ja ihanteiden virran [ ^^^^^ harrastr.ks*ia, että sukupuoli-'^f^orismi ja Kommunismi, farj, Leon Trotsky. nid. ^ ... ... JO painosta. R«nesansan ja^ndconpuh- - ^ kaunis raldcausromani, kurj: H . Courths-Mahler c^S^r v o t T k a ä s u J ^ Ä - « « t s e v ä n yhteiskunnaUisen ker-j Valaveljet rom^r"f;^^^^^ erikoisen voimakkaan M^^^ kuin nykyaikaisen proletari-I son sid._. ^ !*. IJO man, jolloin täydellistyi suunnaton , ^^^.^^ anteeksiantkmattor ViSmo,'jonk^ minulle annoit, romani elämästä, kirj. HaU Cäine, sid. 2.50 yhteiskunnalhnen luke, jonka avul- j - • käsittämättömämpää se V»™*», jonkas minulle annoit, romani elämästä, kirj. Hall Caine, nid. 1.75 la a a t e l i s y I p e ä , ^ r a j o t t ä m a t t o m a r - f ^ - »-^^^ TT_II jakamattomaan ivaltaan feodalismi työnnettiin tehtiin tilaa nousevalle: tuvalle uudelle • • yhteidcunnalliselle voimalle - kohoavafle porvanstol-- ^^^^^ epäilemättä myöskin Vaiiniusu, rakkausromani. kirj. WjSnr8id: !..!...!....!"....:: « le. Feodaahraaaflman sukupuohmo- -^^^ - j ^ iiahduttavampien Välskärin kertomuksia, kirj. Sakari Topelius ::. raalin lakikirja, joka oli kasvanut ^ ^ ^ ^ j ^ ^ ^ luominen sukupuolien vä- ? ?f'^^^^^^ Scandinavian salosuomalaisista, k;rj. esiin suvun, heimon aatemaailmas- - iSms Lampen, md ^ i."" ta, sen yhteistaloudesta,,sen suku-, sen auktoritatiirisista-periaatteista, joka ehkäisi y^ityisten'Jäsentensä yksilöllisen tahdon, - se .törmäsi ,,niir teen, vieraaseen; sille vastakkaiseen muodostumassa ' olevan > poryariluo-kan sukupuolitapojen i lakiko]^ocl-maan. Porvariston -sukupuolimoraali sai alkunsa periaatteista, jotr F. A. RICARD Tt.tikn- ja Vahiltäiskanppa. RAUTATAVARAKAUPPA Elm St. Sudbury, Ont. Yksin maailmalla,: kaunis romani, kirj. MaUfell- Barnes Graundy, sid. Yleisen Terveysopin Alkeet, kirj. TaaV Laitinen, sid. Ylös Helvetistä, kirj. Konrad Lehtimäki, nid.. Yleinen' Johdatus luonnontieteisiin; tietoaarre». kirj. Th. H. Huxley, ;;:'::;:^-V8id. IJO 3.00 1.75 SO Ylläolevan lisäksi voi Vapauden konttorista tilata WATERMANS POUNTAIN K Y N U , Joiden hinnat ovat $2.75, ?4.00, ?6.00 ja $7.00. Vapauden Kirjakauppa, Box 69, Sudbury, Ont |
Tags
Comments
Post a Comment for 1926-07-14-06