Vapaus, March 9, 1926

              fi&iadaa iraöinalnbien fär^ iinenkannfttteja, flmes-tn
Saibumaa, OnL, joka tiistai, torstai ja laoaataL
T o i m i t t a j a t :
' & G. NEIL. H. A . ROUVINEN.
VAPAUS (Liberty)
- ^ Canada. Pob-
•mitwi in Sndbriry. Ont, every Tuesday, Thorsday and
flatnrday»
' Begistered at tbe Post Offiee Department, Ottawa,
•ii~»wond cla8» matter. -
TILAUSHINNAT:
Canadaan ykri vk. $4.00, paoU vk. $2.26, kolme kk.
i l . 6 0 ja yksi kk. 76e. ~
Ylidysvaltoihin ja Suomeen, yksi - k . »5.60, puoU vk.
18.00 ja kolme kk. $1.76. . „ .«^
Tilauksia, joita ei jienri^ rUia, ei tnfla ISbettämaän.
;|Bdtri asiamiesten jpilla on takaoto^
ILMOITUSHINNAT VAPAUDESSA:
. ' Naimailmotnkset $1,00 kerta, $2.00 kaksi kertaa.
AvioliittooninenbilmotukBet BOc palstatunma.
Nimenmuutosilmotukset 50c kerta, $1.00 3 kertaa.
Syntymäilmotakset $1.00 kerta, $2.00 3 kertaa.
Avioeroilmotukset $2.00 kerta, $3.00 kaksi kertaa.
' Kuolemanilmotakset $2.00 kerta, $50c lisämaksu
tBtösIanseelta tai muistovärssyltä.
Halntaantiedot Ja osoteilmotnkset 60c kerta, $1.00
fcolmekertaa.
• ' > ' Tilapäisilmottajien ja ilmotasakenttuurien on, .vaa>
flittaessa. lälietettävailmotnshinta etukäteen.
' Tiistain leliteenaijotut ilmoitukset pitää olla kont*
torissa lauantaina, torstain lehteen tiistaina ja lauantain
Whtcen torstaina kello 8. ^
General advertising ratea 76e per coL inch. Mi-jolmum
cfaarge for single insertion 76e. The Vapaus
to tbe best advertlsing medium among the Finnish
People in Canada.
Englarinin
«Daily Herald» julkasee virallisten lähteiden nmkaan
tietoja, joista l a y selville, että kapitalistien jkeskimaä*
räinen voitto-osinkojen - määrä on lisääntynyt yli 50
pros. vuoden* 1922 jälkeen. V- 1925 oli se keskimää­rin
10.9 pros. Ja ne edelleen nousevat. Vuoden vii­meisenä
neljänneksenä oli se 12.3 pros. Samalla, icun
näitä osinkoja on-kasattu, on yli 1 1/4 milj. työläistä
ollut työttömänä j a työssä olevien palkat ovat painetut
Sangen alas. Lehti jatkaa, että kapitaali on niittänyt
hyvin, sangen fayvin. Me kuulemme-kuitenkin puhetta
teollisuuden heikontumisesta ja kaupan parantamisen
välttämättömyydestä.
«Economist» julkasee tietoja, että osinkojen keski-,
määräsumina on enemmän kuin puolet vuoden 1922
Canada imperialismin
riitakapulana
' V a p a u d e n konttori ja toimitus: Liberty Bldg Lbme
"Bj^ Puhelin 11038. PoBtiosote: Box 69^ SudburR Oqt.
Jos ette milSin tahansa saa vastausta ensimaiseen
fcbjeeseenne, kirjoittakaa uudelleen liikkeenhoitaja.i
Mnoonallisella ninielia.
jr. V. 2AN^4STO. Liikkeenhoitaja.
Kommunistipuolueen tehtävä
Kapitalismi saavutti kehityksensä huippukohdan V'
1914, jolloin alkoi maailmansota. Siitä lähtien on se
Iculkenut alaspäin, rappeutunut. Tälle tosiasialle Le-niQ^
penisteli kommunistipuolueiden lähimmät tehtävät
Ja,niiden tulevan ohjelman. Viimeisen 'k)anmenen vuo-
.deuvtapaukset ovat<epääraättömästi: osottaneet, että Le-
•nni oli.oikeassa.
':^:^''Kapitdlismi o l i saavuttanut sen asteen» jolloin se ei
'eiitää voinut
; myönnytyksiä. Nousevana ja voimistuvana liikkeenä
• o l i f se, aina, vuoteen 1914 asti ollut vapaamielistä ja
spvittelevaa vastustajiinsa^ työläisiin nähden. Räppeu-
;;'|Ui^li^udelIe käännyttyää^ on se tullut ärtyisäksi, mis*
ta parhaimpana osotuksena ovat ne vain.ot, mitä työ­läisiä
vastaan on sotavuosien jälkeen kohdistettu kai-ki8$
a maissa. Työläisiltä^^^^^ri toisensa jäl-keen;^^
1^ ei pyri enää sovitteluun, sen ainoana
m^^ettdytapana on työläisten' ääirimäinen sorto ja hei­dän
oikeuksiensa riistäminen:
On selvää,^^ että ennemmin tai myöhemmin työtäteke­vän
luokan on noustava puolustamaan itseään j a elineh-tojaan
tätä sortoa vastaan. Mutta kuinka se tässä on­nistuu,
riippuu kokonaan siitä, missä määrässä se täl­laiseen
yhteenottoon etukäteen valmistuu. , Toisin sa­noen:
jos ityfiläiset joutuvat taistelemaan vihollisiaan
vastaan hajanaisina joukkoina, ilman kiinteätä^ohjel­maa;
j a tiiviisti Järjestettyjä rivejä, on siitä seurauksena
tilapäinen häviö, mistä taas vuorostaan johtuu entistä
ankarammat vainotoimenpiteet kapitalismin taholta, ku­ten
(kokemukset monista maista joosottavat. Toisaalta
taasen. Jos Jyötätekevä luokka järjestyy, laatii itselleen
^Ivän ohjelman ja tarkat suunnitelmat, tulee se taiste­lusta
suoriutumaan voittajanai kuten tapahtui Venäjällä
V. 1917.
/ J u u r i tämä tehtä^ työväenjoukkojen järjestäminen,
kiinteän taisteluarmeijan luominen ja ohjelman^ sa­moin
kuin menettelytapainkin, laatiminen ja työläisten
taistelujen johtaminen on kommunistipuolueiden teh­tävä.
Tätä tehtävää painosti Lenin lukemattomissa kir-joluksissaan
ja puheissaan.:
Kommunistipuolueideh tehtävä, järjestäessään prole­tariaattia
taisteluun, ei suinkaan ole mikään yksinker­tainen
ja helppo. Tulee muistaa, että jokaisessa maassa
on jouldko työväenliikkefen naamaria käyttäviä, mutta
s i l t i kapitalistien asiaa' ajavia henkilöitä, vieläpä jär­jestöjäkin,
jotka kaikin keinoin yrittävät estää proleta-rijaattia
järjestymästä ja valmistumasta ratkaisevaan ot­teluun.;
Usein ihmetellään, mistä johtui se, että Lenin
aikanaan ja Kommunistinen Internationare, käyvät niin
.katkeraa taistelua näitä työväenliikkeen harhaanjohta»
jia> sosialidemokraatteja ja amraattiunioidcn taantu­muksellisia
virkailijoita vastaan. Tämä on välttämä­töntä.
Se seikka, suoriutuuko proletariaatti tulevilta
taisteluista voittajana, riippuu suureksi osaksi siitä,
missä määrässä onnistutaan poistamaan työväenliik­keessä
toimivat kapitalistien kätyrit ja tekemään ne vaa­rattomiksi.
*
.Kommunistipuolueiden historiallinen tehtävä on joh-taji
työtätekevän luokan taistelua vapautensa puolesta.
Kommunistipuolue on erottamaton osa työväenluokasta.
Sen täytyy olla mahdollisimman kiinteässä yhteistoimin­nassa
työläisten jokajpäiväisten taistelujen kanssa, joh­taa
niitä. Tämän vuoksi täytyy konununistipuolueiden
jo järjestönisestikin pohjautua työväestöön. Siinä tar*
kotuksessa onkin kaildcien maiden kommunistipuolueet
määrätty järjestettäväksi työmaasolupohjalle — työ,
mikä useammassa : maassa on jo suoritettu.
Että kommunistipuolueet tässä historiallisessa tehtä­vässään
tulevat onnistumaan, siitä on takeena se, että
niiden tdcana on Kommunistinen Internationale, kaikki­ne
niine kokemidEsineen, mitä vallankumoustaisteluista
eri maista ja eritoten Venäjältä on saatu. Tämän tie-taen
voikin maailman proletariaatti luottamuksella kat­soa
tulevaisuuteen, varmana siitä, että työtätekevä luok­ka
tulee kommunistisen Intemationalen johdolla suo-^
fiutamaan .voittajana tulevissa taisteluissa.
osinkomäärästä. Keskimääräiset osingot v. 1924 olivat
10.3 pros., y. 1923 9.8 pros., v. 1922 ne olivat 7 pros.
Voitto o l i viime vuoden ensimäisenä neljänndfsenä 11.2
pros.; viimeisenä neljänneksenä se oli 12.3 pros
«Economist» sanoo» että voiton yleistaso ei ole kyllä
kään sama kuin mitä se oli 1920. Vertailu on seuraa
va: «Joä voitto y, 1920 on 100» n i i n s e 1921 on 79.9,,
1922 56.7 192v 74.0, 1924 78.9 ja 1925 85.0.» Voitto
on jatkuvasti lisääntynyt, samalla kun palkat ovat jat­kuvasti
alentuneet
Tämän johdosta kirjottaa «Daily Herald», että pi­temmän
aikaa on valitettu, että ne-, jotka elävät omista­misesta,
ovat huonossa asemassa. Ylipäänsä palkkojen
alennusten syyksi on selitetty se, että liiketoiminta on
niin heikkoa . . . Nyt on «Ei;onomist», jonka puolueet­tomuus
on kuuluisa, lyönyt valtin. Se osottaa, että
voitto teollisuudessa on jatkuvasti lisääntynyt kolmena
vuotena. On totta» että joillakin aloilla ovat asiat huo­not.
Mutta ottaessa huomioon koko teollisuuden alan,
huomaamme, että viimeisen viiden vuoden kuluessa
osinkojen luojat ovat kadottaneet paljo, kun taas osin­kojen
perijät ovat voittaneet hyvin. Samalla aikaa huu­detaan
häpeämättömästi, että työläisten täytyy tehdä
työtä enemmän ja vähemmillä palkoilla.» '
Varmoin asketin leniniläiseen pää-maaraan
Leningradissa erinäisiä valistusoloja koskevia selos­tuksia
tehnyt tov. Lunatsharski on lausunut Neuvosto­liiton
sivistysoloja ja erikoisesti yleistä lukutaitoisuutta
koskevista kysymyksistä sanomalehdistön edustajille
m.m. seuraavaa:
Yleinen Idcutaitoisiius ei meillä enää ole pelkkä kau­kainen
päämäärä^ vaan dh se toteutumassa läheisessä
tulevaisuudessa. Lukuisissa lääneissä, niiden joukossa
m.m. Leningradin läänissä, asetettu leniniläinen pää-määrä
saavutetaan täydelleen vallankumouksen lO-vuo-tispäivään
mennessä, ja muissa osissa Liittotasavaltaa
j a «Kaukaisessa Idässäkin tämä päämäärä saavutetaan
vuoteen 1933 mennessä. Samaan aikaan^ kun meillä
kansan lukutaitoisuus J a yleinen valistuneisuus lisään­tyy
kuukausi kuukaudelta; länsi-Europassa: ja eritoten
Ranskassa kulttuuritaso laskee silminnähtävästi. V i i -
mebessä sotilaskutsiinnassa Ranskassa todettiin,v ^ ä
20 pros: kutsuntalaisista oli lukutaidottomia. Näin
suurta lukutaidottomien jouldcoa ei nähdä meidänkään
kylillämme kutsunta-ikäisten kedkuudessd. *'
Meidän tehtävänämme on kiinnittää erikoista huomio-taavunantoon
vähävaraiselle talonpoikaisväestölle, j o ^ i
monessa, tapauksessa ei ole tilaisuudessa odottamaan
niin kauan» että sen lapset kävisivät läpi 4.vuotisen
koulun. . Jotta köyhemmät maafaiskerrokset saataisiin
tarpeellisella hartaudella ja myötätunnolla suhtautu­maan/
lastensa koulunkäyntiin, on meidän laajennettava
oppikirjoien, vaatteiden ja jalkineiden jakamista maa-laisköyhälistön
lapsille. .
Porvarien maailmanrauhaa kohti
Eräässä skandinavialaisessa porvarislehdessä. luetaan:
«Viimeisten tietojen mukaan ylittää Italian lento-budgetti
jopa Yhdysvaltainkin; uusi lento-ohjelma edel­lyttää
ilmataisteluvoimain lisäystä aina 3,000 ilmalai­vaan
asti, neljän vuoden kuluessa. «Olin Locarnossa,
enkä kadu sitä», lausui Mussolini tammik. 29 p:nä
edustajakaraarissa. «Mutta minun on todettava, että
samaan aikaan; kun kautta maailman kaikuvat rauhan-sanat;
kansottavat sotilaslentäjät taivaan, ja panssarilai­vat
ja vedenalaiset meren. Italiankin rauha lepää
pistintemme varjossa.» •
Näin huomattava porvarillinen lehti. Mikä-ei tietysti
estä, että porvarilliset ja sosialidemokraatit vaativat
aseistariisumista Neuvostoliitolta, jolla suurvaltoihin
nähden on uhatuin asema. Kun tämä kaikilta puolin
vihollisten ympäröimä työväenvalta mielii puolustaa
työtätekeväin maata, ulvovat porvarislehdet ja sosiali-demokraattisetkin,
että se mielii hyökätä pienten naa­puriensa
kimppuun! huomauttaa puolestaan muuan
niinikään skandinayialainen työväenlehti.
Kommunistit ovat. j o pitkgn^ajan
viitanneet .siihen ilmeiseen tosiasi,
aan, että Canada tulee iulevaisuur
dessa olemaan yhdysvaltalainen siir­tomaa,
eikä siis brittiläinen, 3niten
vielä tänään on asianlaita. Mate­rialistisen
historiankäsityksen valos­sa
asiaa tarkastellessa se onkin i l ­meistä.
Toveri Trotski mainitsi j o ­k
u aika sitten pitämässään puhees­sa,
että j o s Yhdysvallat lähimmässä
tulevaisuudessa joutuu sotaan Eng-;
lännin kanssa, niin Canada — jos
ottaa osaa tuohon sotaan — e s i i n - ,
tyy Yhdysvaltain, eikä siis Englan­nin
— sen nykyisen emämaan —s
puolella. Ennen maailmansotaa v o i /
t i i n j o viitata tähän mahdollisuuteen
j o l t i s e U a k i n ' - varmuudella. Mutta
nyt'maailmankodan jälkeen on täL
lainen käsitys tullut ilmeiseksi. K u n
canadalaiset lehdet julkaisivat tuon
edellä esitetyn toveri Trotskin mie­lipiteen,
n i i n eivät ne liittäneet sii­hen
kommentaareja puoleen eikä
toiseen. Nuo lehdet eivät kyenneet
esittämään .mitään todisteita vielä
virallisen Tbrittiläisyytensä tueksi.
Kaikesta huolimatta on Canada vie­lä
tänä päivänä virallisesti brittiläi­nen
siirtokunta j a Canadan oma iv-nanssikapitalistien
joukko on vielä
jossain määrin sidottu Englantiin.
M a t t a , nuo siteet löyhtyvät päivä
päivältä.
YbdysvaltalaiMti kapitaalin Tallotas-tyo
Canadaua.
Kun Yhdysvaltoihin on kerääntyi
nyt aikojen kuluessa j a varsinkin so­dan
aikana j a sen päätyttyä hirveän
suuret määrät pääomaa, n i i n pyrkii
se hakemaan sijotnsmahdollisni^ia,
j o i t a Yhdysvalloissakaan ei enää ole
rajattomasti Tässä se luonnollisesti
suuntautuu lähimjiään naapuriin C a -
nadaan^ jossa on suunnattomat m ä ä ­rät
kehittämättömiä luonnonrikka­uksia,
jotka tarjoovat loistavia s i -
jotusmahdollisuuksia suuren voiton
k e r a - Ja^ jotta sijotukset l u l i s i v at
mahdollisimman varmoja, on kapita­listeilla
hyvä tilaisuus käydä paikan
päällä toteamassa ne olosuhteet ja
edellsrtyksetV ••- joiden perusteella s i -
jotuksensa tekevät. Tässäkin ~ suh­teessa
on Canada paljon mainiom-massa
asemassa muihin maihin ver­raten
yhdysvaltalaisten kapitalistien
silmissä. , v
'Niinpä o l i k i n .brittiläinen Kapitaali
vielä vuonna i'913 etusijalla yhdysr
valtalaiseen kapitaaliin nähden C a -
nadassa. Mutta sitten maailmanso­dan
alkamisen on yhdysvaltalainen
kapitaali valottanut etutilan. Cana­dan
hallitukset ovat koettaneet suo-jelustuUipolitiikalla
suojella —^ nii«
ne ainakin ovat selittäneet — koti­maista
teollisuutta. Mutta se ot
vain- aiheuttanut ' "ulkomaalaisen
vaaran" lisääntsrmisen. Sillä kun
yhdysvaltalaiset tuotteet eivät suo.
jelustuUien takia kyenneet kilpaile­maan,
^tai aiheuttivat voiton piene­nemistä,
niin ryhtyivät yhdysvalta­laiset
kapitalistit pe'rustamaan tuo-tantolaitoksiaan
Canadaan. Siten .he;
ovat voineet sijottaa lisääntyneen
ja joutilaan pääomansa munimaan,
melkoisen satoisasti. ; •
Tätä ulkomaalaisen: — j a erito­ten
yhdysvaltalaisen — pääoman
virtaamista Canadaan kuvaavat mai­niosti
allaolevat -kahdesta eri läh­teestä
kerätyt tiedot. P. W. Field
on kerännyt tietoja vuonna 1913
Canadaan sijotetuh ulkomaalaisen
pääoman määrästä. Samanlaisia ties­töjä
on myöskin kerännyt canada-laisten
finanssikapitalistien lehti
"The Financial P o s t " vuodelta 1928.
Tervehdys Suomen työtätekeville
talonpojille
Yleiskarj alainen talonpoikain yhteisapukomiteain
edustajakokous on lähettänyt tervehdyksensä Suomen
työtätekevälle talonpoikaistolle. Ten^hdyksessä lyhyes­ti
kuvataan talonpoikaisten yhteiskunnallista asemaa
Karjalassa ja Suomessa. Suomela taloApoikaisto on
kapitalismin kahleissa. Karjalassa vapaana kaikesta sor­rosta.
Siellä uskotellaan valheita suurista'veroista Kar­jalassa,
mutta tosiasiassa verot Suomessa näännyttävät
maaseutua. «Me työläisten kanssa rakennamme uut­ta
elämää ja kehotamme teitä seuraamaan Lokakuumme
esimerkkiä», sanotaan tervehdyksessä.^ Tervdidys Iop<
puu sanoihin: ,
Eläköön Suomen työtätekevä talonpoikaisto!
Eläköön Karjalan talonpoikaiston^liitto Suomen työ-tätelcevän
talonpoikaisten kanssa!
S
4
5
u
V
2 o
'«
E
o
JA
K
ct2o.
ai
2
o lO
•o 00
lO t-••
ooo
ewi
oo
«taoo
valtalainen^ k a p i t a a l i r jo^. ssayattanut
voiton brittiläiseBtä' kapitaalista ja
tullut siis ' C a n a d a n todelliseksi v a l -
tiaaksL . ^ a Canadasta oli siis. tosi­asiallisesti
muodostunut Yhdysval­t
a i n siirtomaat " V u o d e n 1923 jäl­keen
on t u o :snhde muuttunut entis­tään
enemmän yhdysvaltalaisen k a ­pitaalin
eduksL Näin ollen on siis
vain-ajan kysymys milloin yhdysval
talaisen j a brittiläisen; imperialismin
edut törmäävät vastakkain Canadas-sa.
• Canadan amerilcalabtnttaniinfn
On ikäänkuin luonnollista, .että
Yhdysvallat ryhtyisi Canadaa ame-;;
rikalaistuttamaan ; asfairi. 'tällaisella
; l o l ^ a ollessa.% Nytvei vielä kuiten­kaan
ole huomattavissa mitään: e r i ­koisia
hallituksen taholta tehtyji ^
yrityksiä. Mutta, että .kapitaali täs­säkin
suhteessa tekee tehtävänsä
automaattisesti, on kuvaavaa. " S a -
tnrday -Night"-nimi8essä toronttolai-sessa
lehdessä oli muutama päivä
sitten surlkea valitus sen johdosta,
että amerikalaisia julkaisuja j a sa­nomalehtiä
leviää suhteellisesti run­saammin
Canadassa, kuin vasta(Svla
canadalaisia j u l k a i s u j a On nimit­täin
käynyt selville, iettä esimerkiks:
19 eniten Canadassa levinnyttä Y h ­dysvalloissa
painettua julkaisua
(magazines) leviää Canadassa keski­määrin
57,875. kappaletta kutakin
numeroa. Sitä vastaan voi Canada
asettaa vastaavat 19 julkaisua, mut­ta
niiden levikki o n vain keskimää­rin
25,564 kappaletta.', J a vaikka
sitä' vahvistettaisiin laajalle levin-:
neillä maatalouslehdillä (joita k u ­vaavaa
kylläkin, ei tule Yhdysval­loista
Canadaan juuri : lainkaan),
n i i n ei canadalaisten . julkaisujen
keskimääräiseksi levikiksi saataisi
kuin 33,699 kappaletta. ; Canada­laisten
kustantajien etujen vuoksi
tämä juttu on herätetty, sillä kus­t
a n t a j i a kiukuttaa suiiresti se, että
r a j a n toiseUa puolen painetuita j u l ­kaisuja
leviää. Canadassa enemmän
'kuin _ omassa maassa painettuja.
Asiasta mainittaessa on myöskin
sivumennen vihjaistu Canadan.-ame.
rikalaistuttamiseeji näiden julkaisu­jen
avulla. Siinä ohessa on myös
moitittu brittiläisen majesteetin
loukkaamisista amerikalaisissa jul­kaisuissa.
I^äiden viikko-- j a kunkausijulkai-
?njen lisäksi leviää Canadaan su,Ur
remnoinen määrä varsinaisia sano­malehtiä
ja niiden sunnuntaintime-:
roita. Niiden vuotuinen levikki lie­nee
noin kymmenen miljoonaa.
K u n me Vedämme, mikä vaikut­tava
tekijä sanomalehti, samoinkuin,
aikakauslehtikin, on "yleisen mieli­piteen"
muokkaamisessa, n i i n emme
liiottele saneessamme, että Canadan
amerikalaistuttaminen ön jo hyväs.
sä vauhdissa, vaikkakaan' Yhdysval­tain
kapitalistien taholta ei siihen
o l l a vielä ehkäv tarkotuksellisesti
ryhdytty. Mitä; ^sitten . tapahtuisi^
kaan^ jos siihen ryhdyttäisiin oikein
tarkotuksellisesti? "
. C a n a d a n hallituksen toimesta on
jo parilta julkaisulta kielletty pääsy
Canadaan. Ja kovasti tunnutaan
kiihotettavan jatkamaan samanlaista
menettelyä edelleen. Ehdotellaanpa
tullien ja verotuksien* asettamista
mainituille julkaisuille,' . vaikkakin
epäillään sellaisen menettelyn sopi­vaisuutta.
Tämä yhdysvaltalaisten julkaisu­jen
suuri levikki Canadaan toteaa
sen seikan, että canadalaiset ovat
perin- valmiita, ottamaan -vastaan
näitä amerikalaisia julkaisuja j a n i i ­den
tarjoamaa hengenrubkaa Ja
se on selvä merkki canadalaisten t a i -
puvalsuudesta amerikalaistuttami-seen,
Amerikalauen ja brittilaiaen impe­rialismin
huonot Talit
o
• o .
o
00
O
eo
«o
o?
00
tceavn
«e-
"ccca
•n
.o
3
xn
a
•JS
a
- 4J
3
I?-
00
« •
01
to
Oi
.•3S
tn •
<o u
•M
Tuon kymmenen vuoden kulues­sa
on tilanteessa tapahtunut mel-kein
täyskäännösä. Canadaan sijo-tetun
yhdysvaltalaisen Jcapitaalin
tehdessä vuonna' 1913 vain 17 pros.
koko ulkomaalaisen.ks4>itaalin mää­rästä
ja brittiläisen kapitaalin hal~
litessa 77 pros., oli Canada ilme!-:
sesti brittiläinen siirtomaa. Matta
vuoteen 1923 mennessä oli yhdys-1 lujalla pohjalla. H. S.
K u n maailman politiikassa näyt­tää
ilmeiseltä, että on sjrntymässä
Europan Yhdysvallat Aip^rikan Y h ­dysvaltoja
vastatm, niin e i ole uusi
sota j a r i i t a mahdollisesti kaukana-icaan.
Europan maiden edut vaati.:
vat liittoutumaan Yhdysvaltoja vas­taan,
sillä Yhdysvallat ''on kohta ko­ko
Europan holhoojana. Lisäksi on
Yhdysvalloilla j a Englannilla riitaa
niin öljystä kuin kumistakin. Ja
Englanti V p y r k i i vapautumaan Y h -
djrevaltojen puuvillamonopoolista.
Yhdysvaltojen edut törmäävät Eng­lannin
etuja vastaan Kiinassa.
:,, Näin ollen ei olisi lainkaan ihme­teltävää,
vaikka Yhdysvallat r y h t y i ­si
toteuttamaan käytäntöön tunnus­sanaansa:
"Amerika amerikalaisil-l
e / ' Sen toteuttamisessa olisi C a ­nada
ensimäisenä kohteena J a k a i ­kesta
päättäen e i ainakaan Canadas-sa',
fiyntyisi erikoisemman voimakasta
vastustusta. Sillä Canadassa o n jo
nyt ilmennyt separatistisia pyrki.-
jnyksiä Englantiin nähden. Toveri
Trotski tuntuu olevan lausunnossaan
ja Diuniaisai nnpa^
lisnrin bnppdn
A m e r i k a n . j a Britannian imperia­lismin
yhteistoiminta on yhä enem­män
j a <»npTinT"ä« mnnttnmassa k a k -
sint&isteluiäi näitten, kahden välilläi
k i r j o t t a i a J o h n " ^ P P e r ^ D a i ly
erissä; ^ehtymättä voidaan sanoa,
että pääky^ifmys;%,nusi-T p i i r r e koko
kansainvälisessä r t d ^ t e e s s a on j u u ­r
i tämä subteitte|^kärj.ist^^ A:
merikan j a ^ Siinrbritännian välillä.
K a i k k i - äskeiset tapahtumat osot-tavat
tämän V väitteen ^ oikeuden-
Viimeisimmät: tiedot Mosulinr k y ­symyksestä^
viittaavat siihen, että
amerikalafnen' imperialismi on ny-rc^
issään Kansainliiton ; päätöksestä,
millä annetläin Suurbritannialle yk­sinomainen
kontrolli rikkaisiin öljy­lähteisiin
.nähden. Amerikalainen
sanomalehdistö on täynnä siveellis­tä
suuttumusta j a meneepä vielä
n i i n k i n pitkälle, että kannattaa " p a ­k
a n a l l i s t a " Turkkia "kristillistä"
Englantia vastaan.
.Äskeisissä kamppailuissa Kiinan
vapauttamiseksi tuUikontroUista, eh-käsi
Amerika Suurbritannian suun­nitelmia
monella tavalla. Amerika
julistaa avoimen ^ o v e n politiikkaa
Kiinassa. Toisin sanoen, Amerika
ei tunnusta brittiläisten vanhoja e-tuoikeuksia
j a v a a t i i / tasa-arvoisuut-ta
ja vapautta kaikille, varsinkin
koska tämä tasa-ärvoisuus merkitsi
vapautta uudelle tulokkaalle, ame-rikalaiselle
kapitalismille. v ,
Locamon sopimus myös johtaa
englantilais-amerikalaisten erimieli­syyksien
kärjistymiseen. Locarno
ei ollut suunnattu ainoastaan N e u -
vSstorVenäjää vastaan. Se ei o l ­lut
vain brittiläisen diplomatian
shakkisiirto Ranskan mannermaa-hegemoniaa
vastaan. Se oli ensi-mäinen
- a s k e l . tärkeimpiin europa-laisten
valtain .liittämiseksi yhteen'
ylivoimaista amerikalaista ~ imperia-l
i s m a vastaan.
Amerikalainen puuvillamonopooli
on -alituisena pulmana Suurbritan­n
i a l l e ja lopulfiesssa analyysissä
selittää tämä sen brittiläisen poli­t
i i k a n hyökkäävän * luonteen, jota
on harjotrtbi --Egyptissä >^ja -Snfe.
nissa. BnttiläinSn knmimonopooH
toiselta puolen on alituisena SMVL
timenä amerikalaiselle i m p ^ ^'
mille'. Mitä korkeammalle laas^.
hinta nousee, sitä äkäisemnjäiji
käyvät Amerikan kauppaAiniatcH
Herbert Hooverin briljaiäiBvastäiset ^
hyökkäykset. Amerikalainen ijoBt.
rialismi suunnittelee nyt maailinaB
su^rimpain ^ kmniplantaashieB vxiui.
dostemista sijottamalla 100,OÖÖt)ÖO
dollaria Liberiaan, neekoritaa^l-taan,
murskatakseen siten britääj.
sen kumimonopoolin.
Etelä-Amerikassa, Aasiassa, fa;.
k i i l a maailman kolkilla riehua fat-^
kerä -kamppaflu englantilaisea ja
amerikalaisen imperialismin väifflä
markkinoista, raaka-ainelähteistä ja
sijotusalueista;
Amerika käyttää yhä lisääntyvää
vetovoimaansa Britannian valtakim.
nan huomattavimpiin alusmaihin^
varsinkin Canadaan ja AustraUaaa j
nähden. Amerikan ' entinen Snur-britanniassa
ollut _ lähettiläs Hatv»
äskettäin julisti, että " Britannian
valtakunta on mennyttä. Se äunt
iumuB, minkä tämä' lausunto nosfat
ti poliittisesti • kaikenkarvaisia'
brittiläisissä sanomalehdissä, on
tuskin kuvailtavissa.
E i ole mikään sattuma, että pre:;
aidentti Coolidge viime puheessaan
kongressille ' n i i n päättävästi jnljrti^
vastustavansa Amerikan liittymiäa
Kansainliittoon. Kasvavalla iäj.
millä näkee Amerika, Kansainliiton
esiintyväiu^rittiläisen. imperialismin
välineenä.-
Neuvostotasavallallamme ja kan:'
sainvälisellä köyhälistöllä, saioö
Pepper lopuksi, on syytä seurata
valppaasti - englairtflais-amerikaläis-ta
kamppailua, analysoida kaikK
englantilais-amerikalaisen diploma­tian
vjryhdit, mutta myös käyttää ^
näitten imperialististen valtain vä­listä
r i s t i r i i t o j a ' Neuvostotasavallan,
Idän sorrettujen kansain ja nläa^
ilman köyhälistön hyväksi.
TYÖVÄEN URHEILU
Kilpailukutsu
Kutsumme kaikkia työläisurheili-j
o i t a osaaottamaan
hiihtokilpailuibin,
j o t k a pidetään 21 päivänä maalis-cuuta,
1926, Timminsissä, Ont., a l ­kaen
kello 10 ap.
K i l p a i l u t toimitetaan seuraavilla
matkoilla:
Miehet, 35 vuodesta, ylöspäin, 5
km; : • • • • . • ',
Miehille 15 km.
P o j i l l e alle 18 vuoden 5 ' k m .
NaisUle 2 km.
Naisille alle 18 vuoden 2 k m .
Myöskin pojille j a tjrtöille, joista
ähemmin paikalla.
Kilpailuoikeus on k a i k i l l a järjes­tyneillä
työläisillä, joilla on näyt­tää
todiste t a i , jäsenkirja,^ että ovat
äsenyydessä niiden sääntöjen mu-caan,
mihin järjestöön he kuuluvat,
pyydetään ilmottamaan itsensä hy­vissä
ajoin Timminsin Hon hiihtoa
järjestävälle toimikunnalle.
Palkintoja. jaetaan -3 kussakin' sar­assa.
Huom.! Toimikunta voi p i ­dättää
urheilijan kilpailemasta, jos
hän on kuulunut työväestöä vastus­taviin
toimiin, muolimatta siitä, et­tä
on järjestöihin otettu jäseneksi.
Toivotaan runsasta osanottoa.
. Timminsin • H o n puolesta:
saac Mäenpää, Elsa Tynjälä,
puheenjohtaja. , kirjuri.
tamia _ keräyslavan pyyntöjä odot-tamassa,
joten heidän . keräysmah-dbllisuutensa
täytyy jäädä tuonnem­maksi.
:•
4. Vapauden " toimittajien mat-koista-
johtuneet kustannukset pääs­tettiin
. ottaa pois toimitusävustöl.
sista. Samalla tehtiin päätös, että
vastaisuudessa maksetaan toiniitty*i-en.
matkakustannukset C. Suoma­laisen
Järjestön lehden varoista vain
siinä; tapauksessa, jos. toimeenpane­va
komitea kutsuu tahj . hyväksyy
toimittajien matkustamisen erinäis­ten
asioiden joBdojsta.
5. Vapauden johtokunnan pöytä­k
i r j a luettiin j a liitettiin arkistoon.
L u e t t i i n Vapauden liikkeen vuotni-nen
tilipäätös j a hyväksyttiin. v
6. Järjestön Sudburyn osaston
kirjelmä luettiin j a .sen mukana lä­hetetyt'
sääntöluonnokset jätettiin
erikoisen komitean tarkistettavaksi
seuraavaan'kokoukseen mennessä.
Kokouksen puolesta,
Sihteeri.
Olemme tarkastaneet ylläolevan
pöytäkirjan j a havainneet sen ko­kouksessa
tehtyjen päätöksien kans­sa
yhtäpitäväksi. -
: E. P i r t t i n e n . - O. K . Jokela.
/SS
Port Arthörm uö%ia
• • • • • • • • !
ECanadan Suomalaiseni
Järjestön asioita j
Pöytäkirja
C. S. J : n t p . k m kokoukses­ta,
helmikuun 21 p., 1926.
Saapuvilla Mertanen, Kahila,
Jokela, K i v i , Ahlqvist, Pirt­tinen
j a sihteeri. Puheenjoh­tajana
toy. Ahlqvist.
1. Päätettiin lakkauttaa osoteil-motukset
yhdysvaltalaisissa lehdissä.
2. Vapauden liikkeenhoitajan k i r ­jelmä,
koskien amotuksia y.m., luet­t
i i n . Päätettiin, että jokaisen osas­ton
on tehtävä parhaansa ilmotuk.
sien j a tilausten hankkimisessa" Va­paudelle
j a että pitkät iltamapuh-vaukset
olisi rajotettava jmähdolli-simman
lyhkäisiksL
3. Connaughtin osaston kirjelmä
keräysluvan myöntämisestä heidän
talonsa rakennusrahaston kartutta­miseksi
l u e t t i i n . Päätettiin ilmottaa
heille, että tänä kevätkautena on jo
annettu keräyslupa Nolaluon ostts-tolle
ja "tämän'lisiksi on vielä mnn-
Ensi v i u l a . Mikä on ensi vinlo,
voi joku kysyä. Musikantit sen,
kyllä tietävät ilman selostamatta,
mutta kun ihmisiäon sellaisiakin,
j o t k a eivät ole musikantteja^ niin
heille olisi se hyvä selostaa. Tässä
ei kuitenkaan ole ehkä sitä tarpeel­lista
selostaa, vaan sanoa vain, että^
on sellainen näytöskappale, jonka
nimi on " E n s i v i u l u " . Nimensä s^
kappale siitä, että kappaleessa esiin­tyvä
orkesteri tarvitsee ensiviuhm .
soittajan, josta syntyy jos minkä­laisia
selkkauksia. Maalisk. 20 ;
vänä tulee tämä kappale esitettä­väksi
osaston näyttämöllä, joten at '
kakaa j o pitämään mielessänne, i
-Oaaaskauppa. V.k- 28 päivä pi- ;
dettiin osuuskaupan jäsenten kesken ,
yleinen kokous osaston talolla. Ko­kouksen
oli kutsunut kokoon toimin­nassa
oUut^suuskanppakomitea. ?*"
kouksen alussa teki komitea'seft«»
komitean'toiminnasta sekä samaD»
ihnotti, että komitea oli harkinnA
että liike voitaisiin alkaa 1 päiy»
huhtikuuta. Kok-ius otti tarkan luff-kinnanalaiseksi
komitean toiminntf»
ja ehdotuksen, .kysellen aina li»^
selostuksia komitean jäseniltä, jot»
miebTiyvallä selostivat eri puolia
symyksestä. .Vnmein ..tehtiin yli­mielinen
päätös, hjrvaksymällä ««-
mitean ehdotus, «ttä liike avata^
1 päivä huhtiknuta. Komitea o»
myöskin kuuloateUut eri l i i ö ö^
ndHä ehdoilla olisi ostettavissa yv>r