Vapaus, April 29, 1930

              Sivu 2
*1.
• V4
I
^ P A TT s Cuttdca OTogHltlM tjiMeaOm tiaom tZMakanattaJa. l l M Ä y y Sm^-
VAPAUS (Ubotr)
fb* osl) oixn of FiantA Wo>kert Is Cciuda. PabJiihed ätOr ct So^bs>7i OsUd*.
<;<Hi«fW«l at tba Poa OUic* Depanmeat. Ottava, aa tcooA claaa matta*.
TosButoa^ kmitton; kirjafcaappa 5a paiooomaaaa taloaaa Ela StreatnU.
Poatioaau: Vapasa, Box £9. Sadbarr, Ost.
/^cUmet: Kosttori 1038. — Toimllas 536W. — Kujakaappa 2387W.
^ 0 ^ : Olflea Cjob « « k . adTertiiemeata. etc.) I03S—Caitor S36V.—Bookatora 23S7W.
Msa«it«Ji« i . V . Ablvfiat.
sAtoMia: S. VI AklqViat.
Of/iea, Bookatora aad Priatafaop: Vapana Baiidiac Eloi Stroat.
tn auil to U addxeaaed: Vapaoa. P.O. Boa W, Sndbo/y. O»»-
TILAUSHINNAT»
S *fc4«.S0. 6 kk. S2.S0. S kk. tl.75 ja ] kfc. «IJ». — rkijwfäixmhia ja Sa«Biaaa aakl mm-
« r dcomaiUa: I rk. t6.00, 6 kk. «3.M Ja 1 kk. tlJOO.
ILUOTUSHINNAT VAPAUDESSA»
' KllieraOitoniDotakaet t l .00 kerta, tmO kakai kertaa. — A»ioliittoon oanneilU oaaeatoSrotakaet
He paliUtnama. — KiBieaoioott«ilo><;fuk»rt SOe kerta. flJM 3 kertaa. — 87iitymäilaiotnk«et t\XO
«etta, KiXJ 3 ke.-taa. — A»antoeroilinotukjet tZXK) kerta, UM kakat kertaa. — Kiitoailxnotniae»
^.30 kerta. — Kaolcmasilmoltikaet »2.00 kerta. 50 li^aakaa kiltoaUn*e«lta tai maltuniTtrtlii. —
-«lotaaa tielot Ja oioteilmotukaet SOe kerta. 11.00 kolina kertaa. — TilapiiaUiaetUJie» ja Omoto»
•ceottnorieD on, raadittaeaaa, 'ifaetettäTl ilmotnibiota etokäteeo.
Cener»! adrertiiiof ratea. 7So per eol. iocb. Minimam ekarfa for ain(l« Isaortlao. 75a. Tba
'apua ia tae bett ad*erUi!p'( Dediom amoog the Finniah peopla la Casada.
T M ette rsiUma takaoaa «aa vaaunau eoiimäiaeea kirjeeieeiuie, kirjottakaa sa<t<0eaa Ulkkees-l<
riU,« peraooBanitella aJmem; J. V . AhUrriat. IJlkkeePhdlUja.
Työttömyys panee^ porvarinkin
ajattelemaan
Toisinaan on mukava tarkkailla ' Pieninkin lam lannus l»;ollisuiisluo-porvarillisten
lehtien toiiniltajain
ajatusjuoksua, kun se väkisin pyr­kii
viemään kapitalistisen järjes­telmän
mahdottomuudesta ' kom-munispiin
väjuämättömyyteen,
mutta eivät uskalla sitä sanoa.
Kiertävät kuin kissa kuumaa puu­roa.
Seuraavassa on mainion ku­vaava
näyte;
"Monelle voi tuntua yllätyksel­tä",
kirjollaa A^e»<; York World,
"että , kpskimääräinen henkilökoh­tainen
vnrallisuus ci ole suurin
idän teollisuusvaltioissa, .vaan kau-ko-
Iähnen- verraten kchittäniätiö-missä
xnaanvtljeljsvallJoii?.sa.
"Nevada on tässä suhteessa en-siniäisellä
tilalla, siellä kun va­rallisuus
henkilöä kohden on $7,-
338, eli jokseenkin puolta enem-ipän
kuin NCTV Yorkin valtiossa.
Etelä-Dakota, Montana, Oregon ja
N.dbraska, joiden tiedetään olevan
maanviljelyspulan lamaannuksesta
jkarsiyiä seutuja, c^yat I^ulljBi^^^
k^irkciimmailaiö Ji(Etokilökoi^
v<|radlisuudcssa ktiitf Mää^äcibil-sefts^
yl^ennsylvaipiä j*a^^
|. 'PSitcmmäl lä itsiak' qa jal^Heairä ttf-le^
^^itlämään; "^cttci voi;^ö|[öffä§^-
kAn"* ke^(^äa'rai^ph/^^^ heip^Iai}^
ta^en varallisuuden .p-xA^smdasixvf
riinman^ korkeimmillerai fceliitLy-iieissä
tcollisuusvaUiu^äa,. - °
aliucina on tosin suunnattomasti
ciliinitbän varallisuutta -kulJfi^^inf^
S{|itifrfllueniai], ip^M|,^,;j?cr<^^ JiiiQ.
n ^ t i jakaantunut. Muutamat ovat
ä^etlömän rikkaita, mUtta sangen
n|liner övärirutiköyKia/^
//i§ys', ödbot ^inston GhurchiU as-
Kipscssa puheessaan, on teolltsuus-aikakauden
tuole\ Määrätylle as­teelle
kehitetty teollisuus synnyt­tää
köyhyyttä, samalla kuin varal­lisuuttakin.
Yhä .enjemmän ja
enemmän väkeä tiilec houkutelluk­si,
siirtymään pois maalta, missä
ainakin eläminen oli taattu, ja
muuttamaan kaupun)(eihin ja kaup­paloihin,
joissa parhaimpinakin ai­koina
10 prosenttia joutuu ole­maan
työttömäni», palkkatyöjärjes-tclmän
luonnollisena seurauksena.
tannossa aiheuttaa heti työttöniyys-
()ro.sentin ylenemisen.
"Teollisuuskeskuksissa on .«uuria
rikkauksia, multa niiden iiepeiitä
on laajat alueet köyhyyttä. Köy-hieii
tapana on kerääntyä yliScen
läjään, pakko ajaa heitä kasaan.
000 vuodessa. Lisäksi saavat mi-jiisleriön
jäsenet ja yastustuspuo-
-Jueen johtaja Si,000 korvauksen
liittoparlamentin edustajan ominai­suudessa
parlamentin jokaiselta is­tuntokaudelta;
samansuuruinen
korvaus maksetaan myös alahuo-
! necn toisille jäsenille sekä senaat-
I lorc/ll?.
j Seminoibia ovat vertailumme en-
! rimäisen erän numerot. Porvaril­lista
miitapuota käyttäen osptta^'
vat ne meiile, miten vaikutusval­tainen,
miten-"suuri" itsekukin vir­kailija
on. Tuon mittapuun mu­kaan
ovat- Toronton pormestari ja
neljä konlrolleeraajaa 'imelkoisia
äiskiä. Pormestari esim, on nyt
palkankaappauksen jälkeen 81,500
"parempi" mies kuin Ontarion ku­vernööri
ja vain 8500 "huonompi"
Ontarion pääministeriä. Ja kont-rolleeraajat
taasen, joista yhtenä
on surullisen kuuluisa sosialifas­eisti
Jimmy Simpson, ovat 81,000
parempia miestä kohden kuin liit-loj)
arlan)cntin senaattorit ja saman
laitoksen alahuoneen jäsenet. Ei
siis ihme, että kilpailevat porva-risj>
olilikot ovat karvat pyistys^ä
k a u p unginval tuuston omaraaXui.sen
"vaikutusvallan" lisäämisestä.
Todellisen proletaarisen kansan­valtaisuuden
merkeissä vertailem­me
Toronton valtuuston palkan-kaappgusla
myös teollisuus- ja
njaa^HsproIetariaatin palkkoihin.
Tämän maair tehdasteollisuuden
Tiistaina, huhtil£29'p:nä — Tues., April 29
BriUmmassa suuret verot
Snowdenin budjetin mukaan
nousee tulovero 22Y> prosenttiin
kaikesta verotuksesta. Uutuu? bud­jetissa
on S1.12 pobjavero jokai­sesta
$5.00 tulosta. Tämä pohja-vero
tulee erityisen raskaasti kos­kemaan
työläisiä ja kaikkia vähä­tuloisia.
Senpä tdtia porvarilliset
lehdet niin yksitnieliafeti ja niin
suurella tyytyväisyydellä ovatkin
todenneet, mä. ^nösvdehln- budjet­ti
ei ole "sosialistinen budjetti",
vaan "porvarillinen budjetti". Ei­hän
siinä sentään pääomia vero­tettu.
Mutta eipä porvarillakaan ole
suurta iloitsemisen syytä Snovvde-nin
verotuksesta. $3,000 tulosta
joutuu yksinäinen mies maksamaan
tuloveroa 82.S4; 84,000 tulosta
8422; 85,000 tulosta $629; S12,-
500 tulosta $2,348, ja 8 1 0 0^
tulosta S13,190.
Naimisissa oleva mies, jolla" ei
^ble läpsiä;- saa "^,ÖÖO-tulöstfr rrtak-saa
^^pTZipXiSyO^
kerj^aa .sen-piäärän, j a 813,000 tu­losta
8 2 ^ ;
> Sen ilon se viimeinen "vbitolti-nen"
mailmansota tuotti brittiläi­sille
veronmaksajille. Ja nyt va­rustaudutaan
uuteen vielä voilok-kaampaan
sotaan.
Ranskan "tiikeri^ Clemcnceau
.sai vähä ennen kuolemaansa val­miiksi
teoksen nimeltä Voiton ko­meus
ja kurjuus, joka pn ikään­kuin
hänen testamenttinsa Rans­koin
kansalle. Siinä vanha tiikeri
antaa seuraavan kaikessa lyhykäi-myydessään
suorastaan jmurjovaii
arvostelun Yhdysvaltain menette­lystä
viime sodan yhteydessä:
"Ameriikka, rikastuttuaan so­dasta
suunnattomasti, karhuan
meitä kuin kauppasaksa laskuil­la,
jotka tekevät paremman pal­veluksen
sen ahneudelle kuin
itsekunnioitukselle".
päästäkseen vähemmällä vuokra Il­ja
voidakseen säästää kaikessa,
niin että yksi vaivalla kokoonhaa-littu
dollari saataisiin ajamaan' P=»'v«'"''sessa oli v. 1926 noin
kymmenen saamattoman dollarin
asian.
"Massachusettsissa on suuret rik­kaudet,
mutta paljon väkeä ja
paljon köyhyyttä. Nevadassa on
varallisuutta vähemmän, multa se
on paremmin jaeltu: ci ole monia
oikein rikasta eikä monta perin
köyhää, vaan yleensä ollaan koh­talaisesti
toimeentulevia.
"Teollisuus-aikakausi
luo^ksemme tasaisin, vakavin aske­lin
. ja asettui yksinkertaisempaa
itia&nviljelys-elantoa vgclenn^icm-
.500,000 palkkatyöläistä, joiden
keskimääräinen vuosipalkka nousi
— * i 811,500, eikä 85,0,00, eikä
edes 81,200, vaan ainoastaan $1,-
003. Maatalouden palveluksessa
oleville miespuolisille työläisille
makseltiin vuodelta 1927 palkkaa
keskimäärin 8396 rahassa ja 8262
ylöspidon muodossa eli yhteensä
8658 vuodella; ja naislyöläisille
samalta vuodelta keskimäärin
_ saapu'i $247 rahassa ja» 8220 ylösijidon
käät? paköUaa teMllKuiiedj^fcaiKHjt-t
a ^ ? ? x a k s ä i i i § | , k Ä ^Ä
s.o,3WaslaaiBflWi mjsmciimmi^"
vclvol lisuulla :;teol lisuus. .ei, Jjosliapn
ole ottanut' liärlioillecn. Multa sen
tömyysvakuutuksen aikaansaamista
työnlectläjien kustannuksella. Mut- työlle on Toronton sosialifascisti-R^je^ia^^etsa^ehlä esimerkiksi pol-ta"
3e o1isi~"vaiiä~tilä^ TTgH työväenpuulm; rientänyt -anta-patalollä. Joka sonaMt^ptij^tunut näi-jpylaarraathihhuuss^^
ii jj ookkaä eeii i•n miääääriä-ätttötii iiart*^ erikolseksil ^fcK#|ifeaksl, on
tä ristiriitaa poistaisi eikä asemaaT
minkään vertaa toiseksi muuttaisi.
Tuotanto- ja jakojärjestelmän
muuttaminen kommunistiseksi on
ainoa pelastus tästä umpikujasta.
Mutta sitä ei kapitalismin palve­luksessa
olevan toimittajan sovi
aanoa, vaikka tunnustaakin oikeik­si
kaikki kommunistien väitteet
lyöUömyyden ja kurjuuden välllä-mäUömyydestä
kapilali.?tisen jär­jestelmän
vallitessa. ^
Toronton kaupunginrisain palkanylennys ja
—-vähän vertailua
muodossa, siis yhjteensä $467 \uo-
MetsätyiHäisteii: toi-mmnasia
Pohjois^
Ontariossa
jMetsämiestenf talvlansiokausi on
taas lopussa, s u u r i n osa metsämie-liistä
o n j o u s e a m m a n v i i k o n v i e t e l ­l
y t työttömänä a i k a a n s a kaupungis­sa,
e l i näissä pohjoisen kaivoskylis.
sä. Anslokausl suuririunaUe osalle
metsämiehiä o l i erittäin hiiono, j o ­t
e n toimeentulo n y t pitkän kevään
a i k a n a el s u i n k a a n ole erittäin l o i l -
t a v a j a k u n vielä ottaa .huomioon
sen, että t u l e v a i s u u s k a a n - e i näytä
erittäin t o i v o r i k k a a l t a . H i i n ei s u i n ­k
a a n kukiaan enää v o i pitää metsä»
työläisen elämää kadehdittavana.
Käiyttää n i i n k u i i i metsätyöläiisei
ierlttäln s u u r e l t a ; H)feal£äisms<^^
„ „ käsittäisjyät aseniian^^^vakavuu-sa!!
aöt4iaaijiWaWWr.ilHial|UiJ,-.=p»ntu i^äitös, em^irifeVa^omfnerf %Hertaa
• •• a keväällä k a u p u n -
ruslOväl- InltohalHiuksen' Yiltisiolie-töihin
ja Joihin näfaidfen lifcMBraali-ncn
porvaristo vaikenee k]yii^,jl^la,
näemme Toronton vaItiSäsf(&) pal-t
yhäkin valmiita sitä toistamaan,
Päinvas^tn. mikäli a l l e k i r j o i t t a -
^ t " 'lamäii ^vSMti' ^ f e Ä ^ ; - f e e i i.
r a n n u t ' metsämiesten efämSä- , pää-,
a s i a s s a So. Porcupinessa, jossa on
ievään a i k a n a . maiaiUut meampia
Utoja mets&rfÄM^ & f c f ^ e t ^ i e h et
tyaeei—aaaUHkelpnlspsti!. iTnupofc-pcluureiden
kanssa, tulee entises­täänkin
a n k a r a m m i n hyökkäämään
polkeakscen vallitsevaa palkkatasoa,
j a onnistuakseen tämän v a s t u s t a m i ­sessa
on työläistenkin tehostettava
t a i s t e l u a a n .
S u u n n i e l m a t u n i o n t o i m i n n a n l a a ­j
e n t a m i s e k s i j a m u u t e n k i n tehosta­m
i s e k s i ovat j u u r i tätä t a r k o i t u s ta
silmällä pitäen l a a d i t t u , Jonka s u u n ­n
i t e l m a n yhteydessä union n i m i k in
o n muutettu paremmin vastaavaksi
sen työskentelyaloja, _ o l l e n se n y t : |
Metsä- j a Maatyöläisten Teollisuus-; j
lUtto. , ' ,
T o i v o m a l l a jat&uvaa menestystä'
metsätyöläisten ponnistuksille jär­jestönsä
vahvistamisessa j a olosuh.
teidensa puoltamisessa, lausuu alle.
k i r j o i t t a u t k a i k i l l e muille l u o k k a -
t a l s t e l u l i i k k e e l l e myötämielisille työ­läisille
kehoituksen tukea käytettä­vissä
o l e v i l l a k e i n o i l l a a n m e ^ m i e s -
t e n pyrkimyksiä.
" K u l k u r i " .
I
essa
,^i*tjkinisesta eneiiimäri'' jouk-
UT,
'Kuluvan kliun alussa ryhtyi To­ronton
kaupunginvaltuusto harvi­naisen
ponteviin toimenpileihin
palkkainsa korottambeksi. Kaikki
[Mcnemmät ja suuremmat esteet
raivattiin pois semmoisella tarmok«
kuudella, että sivullinenTcin saattoi
htiomata kunnan virkailijoilla ole-yan
"oman lehmän ojassa". En-pimäiscksi
ajeltiin maakunlaparla-ihentissa
läpi lakiehdotus, jolla
pyyhkäistiin sivuun käupunginval-tuuston
palkankorotusta ehkäisevät,
ennen säädetyt lait. Sitten piti
Valluuslo kokouksen ja päätti teh­dä
seuraavat korotukset jäsentensä
palkkoihin: pornicslarin vuosipalk
kaah 81,500,'nouslen hänen vuo;-i
paikkansa korotuksen jälkeen $1),-
500; neljälle konlrollceraajalic
niinikään 81,500 ilsekuilekin, jon
ka perusteella ilsckunkin kontrol-leeraajan
vuosipalkka kohosi 85.-
000; kahdel lekynimencilenel j äl le
valtuusrniehelle 8700 kunkin vuosi­palkkaan,
joka täten kohosi 81,200.
Kun tämä kaupunginisäin oman
taskunsa täyttäminen herätti laajaa
vasluslusla erinäisten porvaris-politikoil.';
ijain piireissä ja yleen­sä
veronmaksajissa, jotka hurs­kaalla
naamalla väittävät isäin
palkankaappauksen olevan milä
julkeinta porvarillisen demokra­tian
polkemisia, niin vastustukses­ta
hiukan hermostuneena piti val­tuusto
uuden kokouksen palkka-asiastaan
ja päätti, edelleen reilul­l
a kurssilla, 21 äänellä 8 vastaan
pitää voimassa korotetun palkka­tason.
Kaupunginisäin palkankaappa-uksellc
saatamme nostaa hattuam­me,
ellemme muun niin ainakin
sen tarmokkuuden takia, millä he
ajoivat kaappauksensa perille. To­ronton
liberaaliset pon-aril tosin
ulvovat kuin arosudet tästä ennen-kuulemattornan
julkeasta porvaril­lisen
demokratian lokaan tallaami­sesta,
kaupunginisäin omaiii palk­kainsa
korotlamisesla, josta ci pu-hullu
mitään valilj^ijoillc viime
vuoden vaihteessa toimitetuissa
kunnallisvaaleissa. Emme kuiten­kaan
helly liberaalien ulvonnasta.
Kun sen kaiku poistuu korvistam­me,
niin ryhdymme vcrtaiipinaan
valtuuston ,. jäsenten palkkoja
maakunlahalliUiksen ja liillohalli-tuksen
lihapadoista eläväin virkai­lijain
sekä Canadan teollisuus- ja
maahiisproirtariaalin vuosipalkkoi­hin.
Ontarion pääiiiini^trri nanllii
.812.000 vuosipalkkaa ja hänen ka-binrtlinsa
muut ministerit 8«?.000
vuosipalkkaa itsekukin. Ontarion
kuvernöörin vuosipalkka uii 810.-
000 ja Ontarion maakuntaparla-jncnlin
jä.<;entcn 82,000 islunlokau-dclta
itsekunkin- Canadan ken­raalikuvernöörin
vuosipalkka on
10,000 puntaa, siis lähes 8-50,000;
liillohallitukscn pääministerin 81-5.-
000 ja liittominisleriön toisten jä­senten,
ynnä vastustuspuolueen
^johtajan liiltoparlamentissa, 810,-
tfeföitfektij,^ j ^ i ^ e S t t^
cisteillä"' olisi' idiHoiirita "pyrkiä
seuraamaan Jimmy Simpsonin esi­merkkiä
ja saamaan porvareilla
päänsilitystä, Icutcn Jimmy on saa­nut
sekä konservatiiviselta Mail
and Empirclta että liberaaliselta
Starilla tässäkin valtuuston pal-kankorotusasiassa.
.
Vertailumme muuttuu yhä räi-kcämmäksi
huomauttaessamme, "et-lä
Canadassä on yli 200,000 työ-löiilä,
joista useita kymmeniätuhan­sia
Torontossa. He ovat vallan
puilla paljailla, almujen v:*rassa.
Tämä nyt palkankaappäuksestaan
surullisia' kuuluisiiutta niittänyt
kaupunginvaltuusto on kuluneen
kevättalven aikana useaan ottccr
sccn osollanul, miten se suhtautuu
lyöttömiin. Draperin jalka- ja rat-c5Uf)
oliisi, joihin nähden valtuus­tolla
pitäisi olla kontrollivalta, on
kerta toiserisa jälkeen raa'asti ha­jottanut
lyötlömäin mielenosotuk-set,
raahaten vielä tyrmään muu­tamia
työttömiä.
Vappuna, siis päivän parin ku­luttua,
saamme nähdä, jatkaako
luo palkankaappausvaltuuäto viime
talvista raakaa mielivaltaisuuttaan
Toronton työväen vappuniielcnoso-tuksen
murskaamiseksi, mielenoso-tuk.
sen, mikä tullaan pitämään
Qucetrs-puislossa alkaen kello 3.30
ip. Mutia vaIluuston'|cicUcincn tai
myönteinen suhtaulunihien ci rat­kaise
vappinnielenosotuksen pitoa.
Sen inäärää Torontossa, kuten
yleensä kapitalistisessa maailmas­sa,
räikqijt-lupkkavasta^ohdat, jois»
la vallUHsion pälkankaappaus on
inuuan vaatimaton mutta ' tyypilli­nen,
c-^imerkki. Rientäköön, lähän
tiahty t u s k i n dneriMSh l a muuten^
i i n o l l u t ' e s i m e i r l t i k s l kfelpaäviaa. Näiff
o l l e n o l i s i Jo a i k a n U d e n k i n . j o i Ua
o n t a i p u m u k s i a y l i m a l k a i s e s t i s y y t -
ti^ä "jätkiä" porsastelijoiksi, ryhtyä
J o n k u n v e r r a n punnitsemaan sano­j
a a n . Tällä e i s u i n k j i a n ole t a r k o i ­t
u k s e n a väittää sitä, etteikö metsä-työläisissä,
samoinkuin kalkissa
mulssal&in, löydy semmoisiakin jotka
viettätät Joutoalkansa koiratorpissa
t a i k o t o n a v i i n a p u l l o n ääressä, v a an
o n t a r k o i t u k s e n a o l i o t painostaa s i ­tä,
etta tämä e l enää sovi metsä-t
y ^ l J d l n . silloin k u n puhutaan
näistä yleensä.
Metsämiesten toiminta kelpaa esi-merkikä
muidenkin alojen
työläis^le
Tämän kevään a i k a n a o n metsä­miehet
kaupungissa oloajanaan o l ­leet
ahkerassa t o u h u s s a . I l t a m i a ja
j u h l i a prJiestämisrahaston hyväksi
b n p u u h a t t a k o v a l l a t o u h u l l a j a o n ­k
i n metsätyöläiset tässä hommassa
v a k u u t t a v a s t i osoittaneet pystyvän­sä
näissä hommissa kenen ; m u u n
työlälsryhmän kanssa tahansa t a -
s a v e r t ^ e e n k i l p a i l u u n , s i l l o i n k u in
heillä vain on s i i h e n t i l a i s u u t t a.
N e u v o k k u u t t a Ja kykyjäkään e i näy­tä
isulnkaan p u u t t u v a n , sen o s o i t t i ­vat
metsämiehet lyömällä k o u r a a n -
t u n t u v a s t i s a r J a i U a m i l l a a n n a i s t en
i l t a m a t sekä ohjelmauisesti että r a ­h
a l l i s e s t i .
Metsämiehet eivät suInKaan ole
tyytyneet y k s i n o m a a n i l t a m i e n Jär­j
e s t e l y y n Ja niissä p u u h a i l u u n , vaan
o n sen lisäksi r y h d y t t y jo enslmäi-s
i i n v a l m i s t e l u i h i n tulevan työkäu-d
e n varalle, vastustamaan odotet­t
a v i a työnantajain hyökkäyksiä p a l k ­k
o j e n alentamiseksi.
S a m a l l a on myöskin sjrvennytty
lähemmin u n i o n viimeisen konvent-s
i o n i n t e k e m i i n u u s i i n . s u u n n i t e ^ hn
Jä • päätöksiihl Jvoidaksöen '-ryhtyä
S- y -n K^ . k i - O n t a ^ ^ j ^ c J j p | . o u I c -
jiiitä t y l e v a n a t o i m i n t a k a u t e n a k ä y -
t ä n n ^ ö a ' s o v e l l u t t a m a a n . , v<*o
y l e i s e s t i ovat metsämiehet todenT-niiclcnösofrikseei
» siis joF^äTTOäi fyö^heör^Onvehte^^
lön ja lyössä oleva, jonka vuosi­tulot
ovat kymmenentuhatta dol­laria
pienemmät kuin Toronton
pormestarin, ilmituomaan protes­tinsa
fascistisia kaupunginvaltuus­toa
ja koko porvarillista komentoa
vastaan sekä vaatimaan työläisille
6 lunnin työpäivää ja 5 päivän
työviikkoa sekä lyötlömille läyllii
ylöspitoa työnteelläjäin ja valtion
kustannuksella. Vappumielenoso-tukseen
osallistumaan joka mies
kuin sotamies!
Työtön.
s i j a u n i o n t o i m i n t a a eteenpäin-vie­v
i k s i , " j o t k a päätökset ovat syntyneet
t a r k a n h a r k i n n a n perusteelläv
K a i k k i tämä osoittaa, että metsä­miehet
yhä e d e l l e e n k i n tulevat l u ­j
i t t a m a a n taistelutoimliitaa> samaa
j o t a he järjestönsä L.W.I.TJ^"of C .
t u r v i n ovat tähänkin saakka käy­neet,
yrittäessään parantaa- « l ä m i -
s e n - m a h d o l l i s u u k s i a a n , sekä puolus-t
a l s s a a n entisiä saavutuksiaan. T o ­dellisuudessa
tuleekin metsätyöläis­t
e n n y t k a k s h ^ r t a i s t u t t a a i t o l m i n .
t a a s a , t o i m i t s i j o i s t a a i n a viimeiseen
rivijäseneen saakka, sUlä tarönan-t
a j a l u o k k a , yhdessä n i i d e n ^ t y r i k si
a n t a u t u n e e n I . W . W : n ynnä muiden
d e n aikana ön CTrikoises^i o l l i il
näntävissä miten monella t a v a l la
urheiluliikettä käytetään apoikei-n
o n a isänmaallisen k i i h k o n l i e t s o ­misessa
nuorison s o t a t a r k o i t u k s ia
v a r t e n . Sitä t e h o k k a a s t i käyte­tään
yksilöpalvonnan k i i h o i t t a m i -
sessa, j a j o u k o s t a kohoavia huip­pukykyjä
, koroitetaaiT " k a n s a l l i s ­s
a n k a r e i k s i " k a n s a l l i s e n l i p u n kor­k
e a l l e k o h o t t a m i s e k s i . Niinsanot­t
u a p u o l u e e t o n t a amatööri- j a a m -
m a t t i u r r h e i l u a k a i k e n lisäksi on
p r o s t i t u e e r a t t u liikemiesmäisen r a -
h a k e i n o t t e l u n , ' "promoottorien'
l i i k k e i k s i , j o l l a i s i a ovat a m e r i k k a ­l
a i s e t pesäpalloliitot n i i d e n taka­n
a olevine m i l j o o n a f i r m o i n e e n j .
n. e.
M a a i l m a n s o d a n a j a t j a s e n j ä l ­k
e i s e t l u o k k a t a i s t e l u t särkivät a i ­k
a n s a eläneen " p u o l u e e t t o m u u d e n"
k i l v e n urheiluliikkeeltä, j a näim­me
syntyvän työväen u r h e i l u l i i t t o ­j
a p o r v a r i l l i s i s t a l i i t o i s t a eroavis­t
a työläisaineksista. Nämä työvä­e
n urheilujärjestöt omaavat t a v a l ­l
i s e s t i selvän luokkäohjelman, l u ­k
u u n o t t a m a t t a s e l l a i s i a j ä r j e s t ö j ä,
j o t k a k e l t a i s t e n sosdem.johtajien
v a i k u t u k s e s t a ovat kulkeutuneet
t a k a i s i n sekavan " p u o l u e e t t o m u u ­d
e n " vanaveteen. Joka tapauk­sessa
työväen u r h e i l u on tekijä,
j o k a on o t e t t a v a l u k u u n . Niissä
yhä enemmän pyritään k a s v a t t a -
/ a a n j o u k k o t o i m i n t a a n , vähentä­mään
yksilöpalvontaa j a värvää­mään
työläisaineksia u r h e i l u n vä­lityksellä
myöskin työväen muu­h
u n j o u k k o l i i k k e e s e e n . Muun m u ­a
s s a N e u v o s t o l i i t o s s a a n n e t a a n suu­ri
paino u r h e i l u l i i k k e e l l e j a on se
s a a v u t t a n u t t o d e l l i s e n työläisurhci-
! u n j o u k k o l u o n t e e n.
S u o n i a j a i s c t osagtoram.e .-orat m e l - ,
kö ""UJheäseEti- j o u t u n e e t . t e k e m i s i i n,
työlälsorhöiilutt katissa. ^ N i i d e h -
k e s k u u d e s s a on s y n t y n y t voimak­k
a i t a työväen u r h e i l u s e u r o j a . J o t ­k
a a n t a v a t v a u h t i a ei a i n o a s t a an
i r r h e i l u U c joiikossänvme, vaan
myöskin h e n k i s e l l e t d l m i n n a l l o.
Osastomme ovat tehneet hyviä
Päätöksiä urheilun-edistämisestä j a
^»aljon o n k i n saavutettu. Mutta
U r h e i l i j a i n l o i u l n i s a a t u n n u s l a u s e t ­t
a : " T e r v e sielu terveessä- r u u ­m
i i s s a " t u l k i t a a n yksipuolisesti
t a r k o i t t a v a n sitä, että s i e l u itses­tään
k e h i t t y i s i r u u m i i n m u k a n a.
P a i ^ keino v a l v o a k s e e n sitä,
että urheiluliikkeestämme o n m a h ­d
o l l i s i m m a n suuri hyöty joukko­l
i i k k e e l l e m m e , o n kehittää yhä l ä -
heisemmät r a k e n t a v a t suhteet u r ­h
e i l u s e u r o j e n j a osastojemme v ä ­l
i l l e . Ehdotamme tämän perus­t
e e l l a päätettäväksi:
^ 1 . Suomalaisten o s a s t o j e n on
a n n e t ^ v a o h j e i t a j a a v u s t e t t a -
•wa urheilujärjestöjämme siten,
(ktä selvitämme k u i n k a u r h e i l u ­l
i i k k e e n p e r u s t a r k o i t u s t u l e e o l ­l
a kehittää sitiä l u o k k a p o h j a l la
j a ' luokkaymmänyksessä, sekä
o s o i t t a m a l l a k u i n k a u r h e i l u l i i ke
e i v o i o l l a p u o l u e e t o n t a , vaan
t u l e e sitä kehittää edellämainit­t
u a luokkakäsitettä edistävällä
t a v a l l a ;
2. On enemmän kehitettävä
r a k e n t a v a a y h t e i s t o i m i n t a a , a n ­t
a m a l l a k a i k k e a apua u r h e i l u -
s e u r o j e m r a e toimeenpanemill-s
v a l i s t u s t i l a i s u u k s i l l e , iltamille
y . m . j a u r h e i l u s e u r o j a kehoite-t
a a n v u o r o s t a a n t u k e m a a n s u o -
ma], osastojen t i l a i s u u k s i a so­p
i v i l l a o h j e l m a n u m e r o i l l a;
3. - K e h p i t e t a a n u r h e i l u s e u r o ­j
a j a s u o m a l a i s i a o s a s t o j a k i i n ­n
o s t a m a a n jäsenistöään j a työ­läisiä
yleensä t e r v e i s i i n j o u k k o -
u r h e i l u i h i n . Varsinaisten u r ­h
e i l u s e u r o j e n j a n i i d e n jäsen­t
e n välisten k i l p a i l u j e n ohessa
t o i m e e n p a n t a k o o n u l k o - i l m a j u h -
l i s s a muiden j o u k k o j ä r j e s t ö j en
j a n i i d e n jäsenten välisiä k i l p a i ­l
u j a siinä mielessä, että u r h e i l u ­j
ä r j e s t ö i h in k u u l u m a t t o m i e n t y ö ­läisten
keskuudessa herätettäi-s
i i i i i n n o s t u s t a työläisurheilua
k o h t a a n j a s i t e n s a a t a i s i i n h e i ­dät
mukaan u r h e i l u s e u r o i h i m ­m
e ;
4. A n t a k o o n suom. osastot
k a i k k e a apuaan u r h e i l u s e u r o j en
p e r u s t a m i s e k s i n i i l l e p a i k k a k u n ­n
i l l e , ' missä ei o l e nykyään t y ö ­väen
u r h e i l u s e u r a a;
5. A l u e t o i m i k u n t a v e l v o i t e -
' t a a n heti ryhtymään neuvotte­l
u i h i n C. T U L : n £|iom. j a o s t on
t o i m i k u n n a n kanssa sen esittä-
.mästä s i h t e e r i n t o i m e n yhdistä-
' ! "ypjgest^ \,^a . s a m a l l a neuyottele-
- i 'm^anVapa^^^n 'jbhtökiinnan ja
^\3'^''''%jS? n ' -kanssa' keihoh^ta
No. 101
Port Arthurin kirje
Tuhannet työläiset .
Icaksoiskaupungeista j a ympäristöl­tä
ovat käyneet katsomassa, edes.
menneen toveri V i l j o Rosvaliiö r u u ­m
i s t a , j o k a t u o t i i n ' k a u p u n k i i n hiih-k
a u t t a . Voutilaisen^ rjictäs
Pv t k ^ j a Rosvallin r a u ^ * i
n y t 23 p . n o i n neljänajt*^
^ s a m a s t a purosta joT
E n m a l t a olla vaiti,
k m i t a o n oUut v ä l i n p r ^ j
tään nähden. Se ei o^e
t i k u u n 25 päivä. Tämä. osoittaa, e t ­^
Piiänjt. etsinyt a
tä huolimatta koronerin l a u t a k u n ­n
a n ^Iltamasta lausunnosta toveri
J o h n V o u t i l a i s e n kuoleman suhteen.
Joka kaikessa lyhykäisyydessään k u u ­l
u i "tapaUirmainen hukkumista­paus'*,
näiden kahden edesmenneen
t o v e r i i i salaperäinen häviäihinen e-d
e l l e e n k i n pitää p a i k k a k u n n a n t y ö -
Iäisten mieliä jännityksessä. Kuun*
neliössä ruumista tarkastaneiden
työläisten keskustelua r u u m i i n a i .
heuttamaista vaikutuksesta, kuulee
j a t k u v a s t i lausuntoja sellaisia, k u n
"kyllä s i t t e n on k u m m a jos se on
h u k k u m a l l a k u o l l u t " , " e n minä ole
k o s k a a n riähnjrt tuollaista h u k k u ­n
u t t a " y.m. samansuuntäsia lausun­t
o j a , jotka kuvaavat tapauksen joh­dosta
vallitsevaa mielialaa. Ruu­m
i i n tarkastus t o i m i t e t t i i n tänään,
b u h t i k . 26 p.. j a k o r o n e r i n lauta-k
i m t a tulee pitämään kuulustelunsa
j a antamaan päätöksensä h u h t i k u un
30 päivä. takymmentä m a i l i a ' " l a w l '|
Hautaus on päätetty panna toi-1 päähän, oli virkavalta j o r I
meen m a a n a n t a i n a h u h t i k u u n 28 p. tavassaan" että ei luvann t
( e i l e n ) . J a ottaen huomioon Sen — -
m i e l e n k i i n n o n millä tyWälset yleen­sä
seuraavat näiden kahden tove­r
i n s a kuolemansyiden selvittämisen
yhteydessä ilmeneviä seikkoja, voi­d
a a n olettaa, että häutaussaattuees-t
a tulee osanottoonsa nähden muo­d
o s t u m a a n yksi kaksoiskaupunkien
tuntia. Lausunto, Jonia se „ , :
Dut: mahdoliisesti iT^kkSe?"
vistaneet Venäjälle. luS,1
dysvaltoihin. tai — m i - - ^ ^ '
kin. Olivatpa kerran me^
tyyttää yhden naistoveria
^laan. että Voutilainen SI
joutanut jostain ulkovaltioni
fca asianomainen kiven ka"
mitättömäksi. Samaa on TW^
set ja kirkoUiset huutaneen
seen päivään saakka että'
nistit on passittaneet' nuo
naat lipettiin. Eikö tei'^
notte itseänne ••sataproser
yhtään hävetä. KunnioitiS
km ansaitsee J. Valenius Vsi
kin tietääkseni ivvvvn
kantava, on hän väsnnättä ti
tuota vaivalloista työtä a h J
Duun saakka. Siitä tov
tos hälle.
K u n etsijät olivat tov. V o J
r u u m i i n kantaneet ja vetänil
lokseeri, että v a i n a j a ' q l i
marxaötuun :.-A';sia r--paiyäst»
"'•teUäntSföisai, j o nM o l i s i ' c s t t i e - - ' k u u n 18 päivään j a kuolleen pian
;täS P& f ^ i i p p u m ä t t a i t f u M '^.en Jälkeen ravinnon- j ^ . hoidon
'• iäSfesSim jäseiyyäesta,- 'Mm^' 'puutteeseen. Löydettäessär/oli hänen
- - • - ruumiinsa jo osaksi r o t t i e i i syömä.
Pentlanduf^-lirökki' -sIJalfefee"^0 m a i -
. .lft;..i..reheUisillä , proletaa.riainek-sillia,
"tulee Suom. Järjestön Or
.sas^pjeji^l^sä suhteessa tehdä
' j^jjtay^i9pfi.'ijämän .kJBhityskanhän
HiiiMkiY ,aa.Wä!Ä?>r.-^ric ^bsas oat*-.\ voimistaa^tassa maassa toimivaa
nAi^imr-ja 'mm^in-^bn, .,^„^ lasenvvs- y m. t.^-
feteMes8K'^*'-^Hlifeist6tt-1.5 ,y^t\ :S|,SÄiöhae:-;eri mai-den
urheilujärjestöille asettaa.
Minä annoin sinulle lauta­selliseni
keittoa eilen ja nyt sinä
olet tuonut mukanasi toisen mie­hen.
•
Niin, otin mukaani 'poortari-vamaan
muotoa tien päähän
neille ympäristön fannareiite'
taan :x-:r,nasta". _ Vaikka ei
sm ollut kaikille oikein oif'
nähdäkkään. sen voi arvata
muutoksen tekee viiden faiak
vedessä ja jäässä olo. Useat k
kin halusivat nähdä. Tien i
valtammista tilaisuuksista tällä a- den ja äärettömän kylmin
l a l l a . takia joutui virkavaUaa
vaihtumaan ruumisvaunua
sa: toinen ci ollut yhtä viri
nen vaan uskalsi näätää'vi
kasvot. Enempää ei joukko'
nutkaan. Ja kai nyt VOUIM
lakkaa lukemasta ja odotti
toveri Rosvallilta ja Vo;
tulleita kirjeitä.
Nyt on meillä mahtavit™
verihautajaisefc ja tolvottavaSJ
rimmat Port Arthurin
Tulevista huveista
Vappua vietetään Kivikosktal
lilla torstaina, 1 p:nä, nu
naisjaosto ja P.-osasto
Koettakaapa näyttää ympärL
kuinka suureksi joukkomffil
daan. On siellä ohjelmaakial
tävänä ja kuultavana.
Varol-lus kaikille: lyn
että eivät järjestä häitä-huvimatkoja,
piknekkiä e^j
^ä mitään muita menoja,: saa
vat, Kivikosken, Tanntilen^
Brsnchin osastojen ^itHaiuJI
juhll.in.. Kivikosken ha^Jllfid.
kuun.ai ja kesäk. 1 p.,ÄJltäij^
tako näitä päiviä. Nämä
kolmen osaston yhteiset
olemaan urheilua ja kilp
nessa, e r i osassa. Neljä, ed .a
tappalelta ja. mit^ ^äiöi*'!
cään. .JuhJakcanitca q n - t s fM
päivää. Tuonnempana l i ä ^
kemmin yksityskohtia mji'"
Uiä^ vaan siksi ettäJ(*aii!fflJ
ajoissa.
., Kyllä näyttää kesän ioii']
fä. Lunta ei enää juuri
ilmat on äärettömän kylmälrl
läkin, yöllä aivan paukkui»)
nen. Jos vaan vielä joatoii'|
jatkuu tuota, niin on taas!
nävuosi edessä ja sama suldj
hunkin kasvullisuuteen.
Työmaita ei ole nykyisin I
sä ollenkaan, purotkin onj^
uudestaan, joten uittotö:
ole vielä ollenkaan ja
nevankin kuiviltaan uitoii ]
töihin ei ole vielä liioin
Antti
Raitiotietyölälset
kylässämme vaativat kesälomaa.
Heidän järjestönsä on jättänyt
k a u p u n g i n yleisten laitosten komis-s
i o n i l l e esityksen, että heidän työ-
.sopimustaan, joka menee umpeen
toukokuun l:nen p., uusittaessa
m u u t e t t a i s i i n siten, että se edellyt­täisi
kahden viikon p a l k a l l i s t a k e ­sälomaa.
Kysymyksen^ Johdosta on
j o ryhdytty a l u s t a v i i n neuvottelui­h
i n . Toivottavaa o l i s i , että kysymys
e l hautaantuisi neuvotteluihin.
40 vuorokauden paasto — päättyi
kuolemalla
P. Pentland n i m i n e n yksinäineii
uutjsasukas. lö^d.ettiin j o i t a k i . i i , päi­viä
sitten ' m a j a s t a a n , kuoile.en^^.. J a
kupleman jcjhdbsta tdiinite|;u£Bä läir-,
kajstuksessa o;> päästy,'.'seUaise^^^
Iin päässä täältä N o r t h B r a n c h i in
päin johtavan tien v a r r e l l a j a t u t -
kittäe«s&" ef mmst)&ri6i,tyayt'imbä-'.
äkään 'tttistääri • ti^VhitOaineefetJa.; Hä­n
e n kerrotaan aikasemmin käyttäy­tyneen
jä piihelleen hieitian ' ' o m i i.
t u l s e s t i , varsinkin uskönnoUisistiä
kysymyksistä'.'''
Kaaeuskilpanu meni myttyyn
F o r t W i l l i a m i s s a ensi v i i k o l l a p i ­dettävän
moottorivene-näyttelyn y h ­teydessä
o l i aikomus pitää kauneus­k
i l p a i l u , mutta p a i k k a k u n n a n n a i ­set
ovat nousseet s o t a j a l a l l e sitä vas­t
a a n . EIrään naisseuran asian joh­dosta
hyväksymässä päätöslausel­massa
sanotaan osaksi, että " on
n a i s e l l i s u u t t a alentavaa j a moraa­likäsitteille
vastakkaista seistä e ri
k o h d i l t a a n arvosteltavana aivan k un
eläimet". K i l p a i l u j e n hommaa jät
o v a t k i n päättäneet s i v u u t t a a tämän
k o h d a n ohjelmastaan. — S.
S
iläl:ei
u
0, S
[eOe <
i myi
VJ
ARI
316 E
An
MO!
96 St
Monti
irkland
/0J7Ä
Po
:GSN
iiTiew I
Toro
1
Kivikoski, Ont.
T e r v e h d i n pitkästä a i k a a V a p a u ­den
l u k i j o i t a . Ensinnäkin mainitsen
tov. J . Vqotllaisen ^ V. R o s v a l l in
r u u m i i d e n löydöstä, j£*a o n ollut
v a i v a l l o i s e n j a r a s i t t a v a n työn tulos
päivästä päivään v i i s i pitkää' k u u -
btrea
PORT ARTKUrt, Tei, 1»
— Täällä joutui eilen k # «^
tä tapaturmaisen kuolemUJ
kun öljynpuhdistuslaitos,
parhaillaan l puhdistivat,^
Neljäs puhdistustyössä #1
loukkaantui hj'vin vaaralliä^j
dollisesti kuolettavasti.
Räjähdyksen arvellaan
höyryputken rikkoutuma^
Olemme olleet tässä viikon päi- joittaneelle persoonallinen sapiska
t o i s a a l t a e s i i n t y y myöskin h e i k k o ­u
k s i a . Työläisurhei!useurat suoma­l
a i s t e n osastojen alaosastoinakin
pyrkivät toiminnan vilkastuessa
l i i a n y k s i p u o l i s e s t i a j a m a a n aino­a
s t a a n u r h e i l u a . Tästä o n se v a a ­r
a , että u r h e i l l a a n j a järjestetään
k i l p a i l u j a ainoastaan urheilmi
v u o k s i . Unohdetaan, että tyt>läis-u
r h e i l i j a i n on h e n k i s e s t i k i n pysyt-t
ä y ä aikansa t a s o l l a , seurattava
työväenliikettä, o t e t t a v a a k t i i v i s e s -
" t i osaa m u u h u n järjestötoimintaan.
vät sellaisessa kunnossa, että e m ­me-
ole kyenneet vuodattamaan y h ­tään
riviä lukijoillemme. Henkisiä
h a l u j a kyllä sanomiseen olisi ollut
p a l j o n k i n , mutta ruumisparka on
oUut niin pahassa "oppositiossa",
että henkisen puolen o l i t a i v u t t a va
väliaikaisesti sen v a a t i m u k s i i n .
Tällä a j a l l a minkä olemme o l ­leet
äänettömänä, o n meitä k e r i t ty
h a u k k u a monella e r i t a v a l l a j a m o ­nelta-^
iö±-suunnalta. J a h a u k k u m i ­set
ovat luormollisesti tulleet myös­k
i n ulos eri t a r k o i t u k s i s s a . 'Eräs
p a p i ^ ' = p o h j o i s - O n t a r i o s t a lähetti
meille k o r l ^ l n u n a n omakätisesti k i r -
k o l l i s c h "totuuden: torvensa", p a n -
n^h^-^thaah kuoreen " a u t u u t t a " u h ­k
u v a n - s a p i s k a n .sielumme t u r m e l t u -
nelsuudesta." Olemme kuulema t e h ­neet
kuolemansynnin, k u n koetam­me
toosata näistä y h t e i s k u n n a l l i s i s ­t
a asioista, k i i h o i t t a a työläisiä y h ­t
e e n l i i t t y m i s e n voimalla ottamaan
yhteiskunnassa oikeudet j a v a l l an
o m i i n käsiinsä, s i i s k u k i s t a m a a n t ä ­män
i h a n a n j a k r i s t i l l i s e n järjestel­män,
emmekä ole jättäneet niitä
a s i o i t a " k o r k e i m m a n " huostaan, j o ­k
a kuulema pappien mielestä on
a i n o a pätevä näiden' y h t e i s k u n n a l ­l
i s t e n k i n kysymysten ratkaisija.
K i i h k o s s a a n oii pappi unohtanut
C a n a d a n postilain maalliset
räykset j a pannut kirjeeseensä a -
« m a i s e l l e kirjeelle kuuluvat posti­m
e r k i t , / y a i k k a siinä olikJn a l l e k i r -
Seuraus oli, että allekirjoittanut
j o u t u i vielä kaupantekijäisiksi mak­s
a m a a n itsensä haukkumisesta y l i ­määräisten
postimaksujen muodos-sa.
Mikään pitkätukkainen emme olC;
j o t e n sen puolesta ei meitä oikeab-t
a a n voisi jymäyttää. M u t t a t u n n u s ­tamme
itsemme k u i t e n k i n s i k s i p i t ­kähiuksiseksi,
että k u n o i k e a jesuiit­t
a vastaan sattuu, n i u i maksattaa
se, k o i r a vieköön, p a r i senttiä siitä,
että saa meitä s i t t e n h a u k k u a . Täl­l
a i n e n köyhä j a koulujakäymätön
työmies ei n i m . t u n n e k a i k k i a niitä
k o u k k u j a . Joiden v o i m a l l a " s i v i s t y ­n
e e t " tappelee~~meitä "tiskottomia"
vastaan.
S c o n t u p l a j u u l a l n e n hajoitusseura
" V o i m a " o l i myöskin l a a t i n u t - " I n -
d u s t r i a l i s t i i n " virren, j o k a oikeas­t
a a n , Jas sitä m i t a t t a i s i i n t a v a l l i ­sella
käytännössäolevalla r u n o i l u m l -
t a l l a , olisi vähän n i i n k u i n -keite­tystä
lampaan päästä lähtöisin.
M u t t a k u n itse k i r j o i t t a j a sanookin
sitä " v u r e k s i " . n i i n m e ö n alamme
sitä ymmärtää. Vören l a v a l l i n en
r a s v a n a h k a i n e n työmies käsittää . a i ­n
a sellaiseksi tuotteeksi, jossa .ei
ole päätä eikä häntää, ei i n h i m i l ­lisellä
järjellä käsitettävää ajatusta,
ei pontta eikä pohjaa. Tässä suh-;.
teessä " v o l m a l a l s t e n " jcdku on n i in
täydellmen "vhrsi" k u i n ikinä olla, ^
saattaa. J a k a i k e n k r u u n a a viel^j^'
se, k u n se o l i p a i n e t t u sellaiseen
katumusveljien äänen
kuin "Industrialistiin". ^
Virressään "voimalaisi
vat. että "Oli 'Voimasls S
laatinut Eräs-'Luppc«a^
. . . . " A.sia on nyt
tavalla, että "eräs
ko" ei ole laatinut
tähän päivään raennes»_,
laista sapLskaa. jot€n be»'
tunuf tulemaan, koto
ennenkin porvarien « l ^ ^
ja viholai-ssäkissä if^I
kääville tupIajuulaL^CBj^
tavallista i.sompi ma
katson
iväl
nm
Mutta kun he f^^JI
ovat vailla a U e k i r j o i^
kinlaista sapiskaa, e o»
honanneet heille entfo
olkoon menneeksi,
malaisia" isalUsesh e»
leuvasta ja sanomme,
set, älkää ottako ess
varista, siliä hän on ^
kaikenlalBen riettandea^^
kaa puhumaan a i ^
tuus ja rehellisyys ffl^
ten vanha sanaolasBJ •
Muuten. ^ ^ ^ ^
muistuttaa, e ' - ^ , ^ ^,
ovena, joten valm^-**»,
tämiseksi oikein
lenoscituspäiväna
Porvari tiukkoo
otteitaan i^^^^i
^ joten tvoIaL^*^
tissäkäsin jaada
taan on kin^te"*
mitkään i ^ ^ ^ ^ .
säs?.puskaa k a i j a ^ ..-j
o n tappelulla otfttit* j
eiv