Vapaus, December 24, 1930

              Keskiviikkona, joijlnk. 24 p:nä — vved., Dee. 24 No.
V A P A U S baz7«B. Ost^ k»iHin«. pvUi nasnsUi. ia a U x i t t j i a i JsUapiiTiai
fl»'«air « V V «f FisinA «^^^ ia Cua^r. Äb&ifä iulf «t Sodberr. Ostszia.
V A P A U S (Uhtttry
Jbjfi^tm ax ibQ Poat 0{lic« ptgotmtM, Ottava, aa aaeesd elaaa auttar.
•2*ettiaioc mca. 75c per cal. fack. Mtttt^Tmi chazfa for aiasla
ia dba beat advmiiiac mrdigin aBung tlM Fisauii peopla in Canirta.
icasltocl, kbl^aspph ja |>ai«e Moaxa bJäaat Eba Stxeetail.
MKieaola: Vapaoa, Boa £9, Sadbory. Ont.
Itsekritiikkiä
mADSHBCTATj
- Z v k . »St, « Uc. K-SO. 3 U . I.17S S« 1 kk. SIXO. — YUranboiUa Ja SaoaaaM aaU
4rrflwintfnfT 1 tk. | 6 J W . fr kk. «XSO ia 1 kk. UM.
ILMOTUSHLNNAT VAPAUDESSA: „,,
KtrJetailiKnlmotiaaet SI.OO kerta. (2.00 kskii kerua. — Anoliittooa ttfaaanU aeacstaivalDkaet
«At falautoBna: — NiatcsmanttoilmoUikset SOe ken*. $1M 3 keltaa:. 9»a»yatfflauttklW O J»
«na. UJOO 3 kertaa. — Aaoatoeroiliiiotakaet UM kerta. 13.00 kaka! kotaa; — Ki&oaila>Makaet
U M kerta. — KBoIcDaulmotalKt VtJ» kot», SOt lUtmdUD I iitnalaiiaralta tai^ aiaiafnafcayh» —
Palntaaa Uedot ja oMleUmotakKt SOc Lertm. tiilo kolma _keittaa. — TOapilailBottajiaa fa ilsecaa^
rjaottHorien oo. nadittaessa. Iälietettä*3 ilsnotDsbiota etukSteea.
- Ptab-liater.- Koattori JOS». Toiaitn» S36W. — Kijjakaapp* » « 7 » .
PWH>: (Kiire (jok Vork. adterti»en>*j««. et«.) 1038 — EdJtor S3SV. — Bookalara 2387W.
FStxiuänii''I. IP- Ablq»j»t. ,
aaaaacer: J . W. AEI!<7T;M.
^Ofiiee, Bookstore asd PrintiJiop: Vapaa* Baildiof. Elm Street.
» a . Tka Toisessa paikassa lehteänime
julkaistaan Canadan kommunisti­sen
puolueen keski-Ontarion pii-
• rin piiribyroon lausunto Froodin
; inainarien lakkohankkeiden joli-dosta
viime lokakuun lopulla ja
puolueen toiminnasta näiden lak­kohankkeiden
yhteydessä.
Lausunto, joka on lähetetty puo­lueen
perusyksikköjen keskustelta­vaksi
sisältää ensiksikin ankaraa
itsekritiikkiä, niiden heikkouksien
J ja puutteiden johdosta, jotka vai-
; iitsivat puolueen paikallisessa joh-jdossa
ennen sanottuja lakkohank-
Zei m« arinoin takaan *aa Taieantta eaa&aliaeea kit^Mtteaim, lÖiiotatkk aaaagaa*" IBkkaea.; kelta, samoin kuin niiden aikana
•Ctej^P peiaooDalliielU nimflii. J. W. Ablqriat, lilkkMnhoiUJa, . . . : ; . . ,,
ja jälkeen.
[ Edelleen lausunto osoittaa, ettei
puolueen piirijohto ollut kyennyt
menestyksellä käymään taistelua
puolueessa vallitsevia oikeistolaisia
»yrjäpyrkimyksiä vastaan. Näitä
j pyrkimyksiä edustaneet toverit ei-
—— [vät mitään tehneet nostaakseen ja
toon. Porvaristoa ja sen kirkkoa I kohottaakseen joukkoja taistelun
on katsottava niiden t^ojen eikä tielle,, vaan päinvastoin kylvivät
sanojen mvkam. Porvariston rau-' pessimismiä ja antautumismielialo-ha
merkitsfee Sotaa, ihmishenkien ja niidenkin työläisten keskuu-uhraamista,
raakuutta ja t^opy- teen, jotka pontevalla ja pelotto-
/ ä oafl to be addrened: VapaBS. P.O. fiox 69. Sodkaiy. Oat.
"VAPAUS" ei ilmesty huomenna.
Taisteluun porvariston ^'raahatT vastaan
pyrkimyksiä vastaan, eikä puolue
näinollen voinut kaikella tarmolla
ja yksimielisyydellä ryhtyä johta
maan sitä va^^tarintaa, mikä nik-kplikoDippaniafi
raakaa hyökkäys­tä
vastaan elidolloma>li oli.^i ollut i
kehitf-llävä työläisten taholta. |
Jatkuva ja larmoka» taistelu o i - !
keistolais-so.-jalidemokraattisia vir­tauksia
vastaan puolueen sisällä ja
vallankumouksellisten kaivostyö­läisten
union sitkeä järjestäminen
työläisten keskuudessa — siinä ne
PUOLUSTMAA N.-LinTOA!
Rakentakaa Neuvostoliiton ystävien liitto!
C a n a d a n työ&isiBe j a k ^ b l Be
f a r m a r e i l l e !
K a i k i l l e N e u v o s t o l i i t o n ystäville!
s a m a n p a l k a n s a m a s t a työstä k u in
m i e h e t k i n : että he olivat v a p a u ­tuneet
keittiöiden k a t k u s t a uusien
j K u n n a l l i s t e n a s u n t o j e n k a u t t a ; että
:' heidän asakseen r u n s a i n määrin t u li
y h t e i s k u n n a l l i s e n v a k u u t u k s e n a n ­t
a m a t edut, j o t k a erifeoisföti j u u r i -
k o s k e v a t k i n n a i s i a j a l a p ^ . N a i ­set
i o t t a v a t . tdBa-aryöisiria riiirikä'
Terveiset Profmtenmi koi^es
Novs^Iiitosta
» Canadan Puutavara- ja Maanviljel;
Teollisuusföton edustaja toveri E
kiertää ^kuntassa
V i i m a heinäkuulla v a l i t s i v a t Ca^
n a d a n työläiset s u u r i s s a kokouksls
s a ympäri m a a t a k u u s i n a i s t a , kä
sittävän naislähetystön, j o n k a ha
lähettivät Neuvostoliiton paikan
päällä näkemään n e u v o s t o m a a n ,olo- . , „. ^ .
. . . . , . , . . . j a . Lähetystöön k u u l u i pääasiam-| näkivät . j o u k k o j ^ ^ n ' j a l ) u n a i s eh
tärkeimmät o p e t u k s e t , j o U a p u n - g^^^. naistyöläisiä t e h t a i s t a j a k a i - m e i j a n t a v a t t o m a n innb^^^
h y r o o vetää F r o o d i n m a i n a r i e n v o s a l u e i l t a . Nova S c c t i a n j a A l b e r - —
l a k k o h a n k k e i d e n a r k a n a tehdyistä t a n k a i v o s a l u e e t oUvat e d u s t e t t u i n a,
v i r h e i s t ä j a h e i k k o u k s i s t a . J o k a i - ^^o^trealista Winnipegistä j ^ E d -
, .„ • I . 1 m o n t o n i s t a h i t t y i lähetystöön n e u l o ­j
e n p u o l u e e n jäsenen, j o k a i s e n v a i - • jnatyöläisiä. P o h j o i s - O n t a r i o s t a o li
l a n k u m o u k s e l l i s e n työläisen l u o k - eräs p a l v e h j a t a r j a lähetystön j o h -
k a v e l v o l l i s u u t e n a o n p u o l u e e n j o h - t a j a n a t o i m i eräs a k t i i v i n e n v a l l a n -
d o l l a kävdä näitä tehtäviä t o t e u t t a - ; k u m o u k s e l l i n e n T o r o n t o s t a . Lähetys-
I t o n p a l a t t u a on se pitänyt useita
" ' ^ ä " - I j o u k k o k o u k s i a ja l a a t i n u t m a t k a -
C a n a d a n P u u t a v a r a - j a M a a n - ; m a h d o l l i n e n jääni
vfljelystyöläisten T e o 11 i s u u s l i i t o n i o n järjestämisrahi
( L o n i b e r a n d A ^ c u l t r a r a l W<B±ers'
I n d u s t r i a l U n i o n o f Canada> e d o s t a -
j a n a P u n a i s e n T a l o u d e l l i s e n K a n ­sainvälisen
( E r o f m t e m f n ) kongres­s
i s i » ~ < H l n f ' t o v e r i Kafife Säkf tule»
k a o n tehnyt" m a i h d b T l i s e i t e i " ' ^^
k u m o u k s e n j a nykyään tekee i n a h -
d o l l i s e k s i " v i i s i v u o t i s s u u n i i i t e t e i an
m e n e s t y k s e l l i s e n s u o r i t t a m i s e n.
"Rauhaa maassa ja ihmisille
hf^aoi tahtoa" saarnaavat jälleen
papit näinä päivinä tuhansissa
kirlioi^an ympäri kapitalistisen
maailman. - ja löytyy vielä mil-joöiim
ihmisiä, työläisiäkin, jotka
karrtistaVat korvansa kirkon ja por­variston
harjoittanfelle tekopyhyy­delle.
Mikä sitten näyttää täiiä vuontfa
ttiö "fauha ja hyvä tahto" Cana-dkssa?
Porvaristo rehkii-y-Itäkyl-läisyydessä.
Syö ja mässää- Mut­ta
sätojcsotuhansien työläisten kes-kaud^
sa asustaa puute ja kurjuus.
Porvariston hyvän tahdon il-öiatitsena
ajettiin juuri äskettäin
maantielle 10,000 Nova Scotiän
mainaria. Söjdburyssa ja Copper
Cliffissä eroitettiiri kansainvälisen
ntickeKkomppanian laitoksilta 60Q
työläistä niiden lisäksi, joita pit­kin
syksyä on ajettu nälkätaipa*
leeflie. Lännen maakunnissa on
tuhannet ja jälleen tuhannet far­marit
ajettft epätoivon partaalle.
Herrat jo pelkäävät farmarien nou-sevahr
kapinaan ja lisäävät tietysti
siltä varalta poliisi- ja sotavoi­miaan.
Työttömien vangitsemiset
ja maasta karkoittamiset. jatifuvat
hurjaa vauhtia. ' Työttömät nään­tyvät
porvariston soppajonoissa.
Sudburyssa kuiahah larjoäiriist työt
ja armoruoka ovat niin kurjia, että
SflE^X^ rtiöhlä on vapaaehtoisesti
ilmoittautunut vankilaan siinä toi­vossa,
että siellä saisivat edes
rmian ja katon päänsä päälle.
Mutta vankilatkin ovat täynnä,
siiinekääh ei heitä huolita.
Siinä vain muutamia näytteitä
siitä rauhasta ja hyvästä tahdosta,
jolla porvaristo suhtautuu työväen-lubldcaan
ja köyhään talonpoikaisi
hyyttä. Porvariston hyvä tahhto
merkitsee heidän ryöstösaaliinsa
kartuttamista, raatajien rajatonta
maila toiminnalla olisi saatu tais­telulle
myötämielisiksi. Puolueen
paikallinen johto ei kyennyt me-o
i k e i s t b l a i s - s o ö i a l i d e m o k r a a t t i s i a
jriistämistä ja nälkään näannytCä-1 nestyksellä taistelemaan tällaisia
mistä. "Porvaristo on", kuten
eri» ajattelija on sanonut, "peto
joka heti pnrasee kuri sen kukka­roon
kosketaan".
Vuosisatoja ovat vallanpitäjät
onnistuneet aalullaleijallaan nu
kuttamaart" työtätekevien laajoja
kerroksia. . Mutta nyt on tullul
aika, jolloin porvariston päivät
alkavat olltf luettiK Ifksf kuudes
o$a koko niaapallon' pinnasta on
jö työtätek^vieii raatajien käsissä.
Siellä ei porvariston papeilla ja
pöbskareilla ole ^ ä ä mitään sa­nomista,
siellä» Netrvostoliitossa,
luodaan edellytyksiä ihmiskunnan
todellisen rauhan aikaansaami*
seksi. Vain sikäli, ^ mikälr prole­tariaatti
ja muut työn raskaan raa­tajat*
muualla maailmassa kyke­nevät
Neuvostolittoa puolusta­maan,
vain sikäli, mikäli he omis­sa
maissaan seuraavat Neuvosto­liiton
raatajien esimerkkiä, voi­daan
luoda edellytykset todellisen
rauhan perustamiselle koko maa­ilmassa.
Mutta tätä rauhaa ei saavuteta
alistiunalla porvariston ja seri Ia-keijain
edessä/se saavutetaan vain
taistelulla, uhrautuvalla- ja sitkeäl­lä
taistelulla, koko porvarillista
maailmaa vastaan ja repimällä
rikki porvarillisen valheen verkot.
Rivit kaikkialla kuntoon tämän
taistelun nlenestyksellistä suoritta­mista
varteri!
P i i r J k y r o n n p ä ä t ö s l a u s e l m a sisäl- ^ s e l o s t u k s e n , jota t u h a n s i s s a k a p p a -
tää s u u r e n määrän terveitä itse- leissa t u l l a a n levittämään C a n a d an
k r i t i i k k i ä . .Se o s o i t t a a , ettei C a - työläisten j a työläisnaisten k e s k u u -
to-sn
n a d a n k a a n k o m m u n i s t i n e n puolue
t a h d o p r o l e t a r i a a t i l t a s a l a t a v i r - ; Lähetystö v i i p y i NeuvostoUitossa.
h « , ä ä „ j a h e i k k o „ k s i a a „ . Se o „
m v o s t a k e e n a v a l l a n k u m o u k s e l l i -
l a a j a l l a
a l u e e l l a , käyden Moskovassa, L e -
sen t o i m i n n a n e l p y m i s e s t ä , v a l l a n - i n i n g r a d i s s a . Krimillä j a K a u k a s l a s -
k u m o u k s e l l i s e n r i n t a m a n t i i v i s t y - ' s a j a idässä a i n a B a k u n k a u p u h g i s -
misestä t a i s t e l u s s a kansainvälisen f ^-ähetystö s a i näinollen
' , , . , . . . . tilaisuuden t u t k i a m o n i a eri p u o l ia
, a c a n a d a l a i s e n k a p i t a l i s m i n y h t i i ^ e u ^ o s t o i j j ^ o ^ ^ y g j g j g j . g^
o ä ä l i n n a k e l ta kansainvälistä
n i k k e l i k o m p p a n i a a v a s t a a n.
p o i k a i n elämässä. Mitä he k e r t o i ­v
a t ? Mitä s u u r i m m a l l a s i n n o s t u k -
Hetkellä j o l l o i n k a p i t a l i s t i n e n m a a ­i
l m a kokee mitä a n k a r i n t a pulaa,
j o l l o i n työttömyyden seurauksen;',
m i l j o o n a t työläiset näkevät nälkää,
v o i työläisnaisten lähetystö panna
m e r k i l l e , että N e u v o s t o l i i t o s s a ei I t ­se
asiassa ole o l l e n k a a n työttömsryt-tä.
T o s i s e i k a k s i jää, e t t ä m e l k e in
j o k a tehtaassa, jossa he kävivät,
l o i puute työläisistä. Tämä voi o l la
m a h d o l l i s t a a i n o a s t a a n maassa, jos­s
a työläiset j a t a l o n p o j a t itse o m i s ­t
a v a t j a k o n t r o l l o i v a t t u o t a n n o n v ä ­lineitä;
missä e i t u o t a n n o n p o h j a ­n
a ole miljonäärien v o i t t o - o s i n k o t.
Lähetystö palasi hetkellä, j o l i om
m a a i l m a n I m p e r i a l i s t i t tehostavat
hyökkäystään N e u v o s t o l i i t t o a vas­t
a a n ; j o l l o i n Moskovassa on ollut
esillä s u u r i j u t t u k a h d e k s a a v a s t a ­v
a l l a n k u m o u k s e l l i s t a insinööriä v a s -
KFm viiiieimen porin toimikimnaD päätös mai-narieii
I^kohaokkeiden johdosta
CS:nn«tt piirin «olujen jJirjestäjäio on leikattava irti tämä päätöslau­selma
ja eritettävä se solunsa kokoukselle)
.sella he t o i v a t e s i i n s e n t o s i a s i a n *aap, l a a j a a v a s t a v a l l a n k u m o u k s e l -
että N e u v o s t o l i i t o n työläiset j a t a - , " ^ t a s a l a l i i t t o a v a s t a a n , j o t a sisäi-l
o n p o j a t r a k e n t a v a t s o s i a l i s m i a j ä t -Uet v a s t a v a l l a n k u m o u s k e l l i s e t y h -
tiläismäisin ottein. C a n a d a n t y ö - ^ ' ^ s s ä i m p e r i l i s t l e n kanssa pitivät
lälsnaisten edustajat j o u t u i v a t s e k ä " y " ä N e u v o s t o l i i t o n s o s i a l i s t i s e n t a -
k a u p u h g l s s a että maaseuduUa näke- I l o u h e n tuhoamiseksi ja aseellisen
' s i e r t ä n i ä än eri." sradiiilla.^^^^^^
ielostainässa P r o f i n t O T i l n - k b n g f e s^
5 i n t^ati'ja ;p^^VÖ=siä sekä kbke-^
innksiaiän j a 'l]aV'aiirt»jaa^ I f e i v o s -
toliitösta, t u o d e n terveiset Neuvosto­l
i i t o n työläisiltä j a t a l o n p o j i l t a.
T o v e r i Salo tulee matkaUaan-myöskin
t o i m i m a a n C a n a d a n s u o -
menkieltäpuhuvien v a l l a n k u m o u k s e l ­l
i s t e n työläisten äänenkannattajan
V a p a u d e n edtistajanä j a tiöimii p u u ­t
a v a r a - ja maanviljeTystyöläisten
järjestäm&eksi sekä edustamansa
l i i t o n osastojen p e r u s t a m i s e k s i m a h ­d
o l l i s i m m a n l u k u i s i i n s e u t u i h i n.
K a i k k i a Canadan Suomalaisen
Ä r j e s t ö n ososfoja k e h o t e t a a n S.
J : n toimeenpanevan k o m i t e a n suos­t
u m u k s e n mukaisesti järjestämään
t o v e r i S a l o l l e p u h e t i l a i s u u d e t niillä
p a i k k a k u n n i l l a , missä toveri Salo
v i e r a i l e e . Niillä p a i k l i a k u i m i l la
missä o n m a i n i t u n u n i o n osasto on
tämä tehtävä y h t e i s i n v o i m i n . . M i ­käli
m a l B f o l l i s t a o n myöskin järjes­tettävä
i l t a m a t i l a i s u u s t o v e r i Salon
v i e r a i l u n yhteyteen, jotta/ t u l o i l la
v o i t a i s i i n k q r y a t a m a t k a k u l u t ia
T o v e r i KaUc Sai
P o r t A r t ho
M a t k a o h j e l m a a - •
J o k a i s e e n P o r t A
' s a s t o o n tällä kerta
k a s s a tulee muliti
sähdys. K u i i h än
d ö l js p a l a a läni:
t a a n l u k u u n ne ;
e i tällä k e r t a a o
a m a a n . .
T a r m o l a .. 3
K i v i k o s i
L a p p i
P o h j o l a
B u d a
F o r t W i l l i a m ..
N o l a l u . . . . . . ..
P o r t A r t h ur
N i p i g o n . ..
Edellämainitullle
tään a s i a n johdos
k i e r t o k i r j e , mutta
tää ryhtyä j o tär
teellä. Matkaohj(
s e e n pidätetään k
o i k e u s , v a i k k a taiv
t a r v i t s e t u r v a a n tu
C a n a d a n F u u t a v ar
työläisten T
keskusl
1
i ;
mään mitenkä v l i s i v u o t i s s u u n n l t e l - ' ^ y ° ^ ä y s s o d a n a l o i t t a m i s e k s i N eu
JoMoien toiminta Frofinternin keskuuteen
Punaisen Taloudellisen kansain^
viliseit eli Pröfinlernin Viidennen
kongressin johdosta kirjoittaa Yh-dysvaltjain
Ammatillinen Yhteys-liiton
lehti allaolevan ^irj oituk-sen.
Siinä edtetyt ajatukset pitä­vät
ehka Vielä suuremmassa mää­rin
paikkansa täällä Canadassa
ja olisi ne sellaisina erikoisesti
ofl^ttava varteen.
Vaikka työläiset ovatkin osoit­taneet
suurempaa mielenkiintoa
Frofinternin viidenteen kongres-siiil
kuin yhteenkään aikaisempaan
kongressiin ja vaikka nykyinen
ajankohta on erinomaisen sopiva
Profintemin toimrnnaii saattami­seksi
jotÄtköjen keskuuteen, täytyy
sanoa, ettei työläisten keskuudessa
' vielä ole tehty viidettä osaakaan
siitä työstä, mikä Profintemin vii­dennen
kongressin johdosta olisi
tehtävä ja olisi voitu tehdä.
I^erussa on 10,000 kuparimaina-ria
ollut lakossa. He ovat tais-
Xelleet sotaväkeä, poliiseja ja po-niojaan
vastaan. He ovat saman­laisia
Amerikan kapitalistien orjia
kuin mainarit, jotka raatavat Mic­higanissa,
Montanassa, Arizonassa
tai Canadassa2 J
Perun mainarit tekivät lakon
paikahalenn uksia ja eroittamisia
vastaan. Samojen herrojen toi-
_»eenpr:nemisla palkanalennuksis-fas
ja" jeiikkoerottamisista ovat fcär-
CTicel YhdS'svaltain jä Canadan
mainarit
Er tarvittu kiikaria sen se-t-^n
Memhiseksi^ että Penin mainarien
taistelu ön myöskin Yhdysvaltain
j a Canadan maiöaren taistelua ja
p a l a v a ^ b u t K .
Tässä oli meidän vallankumoiik-selliisrlla
ammattiliitoillamme, var­sinkin
mainarieen liitolla, loistava
tilaisuus käännössä osoittaa. mitä
merkitsee se fäisfelujen kansain-välistyttamiii^
ja kansiainvälinen
tukeminen^ yyS^ä I^rdfinternin vii­dennen
kongressin päätöslausel­massa
puhutaan. Kamppailun toi­meenpaneminen
Amierikan maina­rien
keskuudessa lakossa olevien
Peruh mainarien hyväsi olisi ol­lut
mitä helpoimmin järjestettä­vissä.
C a n a d a n K o m m u n i s t i p u o l u e e n v i i ­d
e n n e n p i i r i n byroo esittää seuraa­v
a n päätöslauselman tämän p i i r in
puoluejäsenistöUe, määritellen k a n ­t
a n s a m a a n a n t a i n a , l o k a k u u n 29 p ä i ­vänä,
1930, P r o o d - k a i v a n n o n työläi­s
i l l e a n n e t u n l a k k o k u t s u n suhteen:
K o m m u n i s t i n e n puolue, meidän
p u o l u e e n i m e , edustaessaan yleensä
työväenluokan etuja, piti silmällä
m e t a l l i n k a i v a j a l n etuja tärkeimpi
ns intresseinä tällä p a i k k a k u n n a l l a,
niin k a n s a l l i s e n j a kansainvälisen
m e r k i t y k s e n k u h i myös p a i k a l l i s en
t l l i a n t e e n tärkeyden näkökannoilta.
P u o l u e on o m a k s u n u t tehtäväkseen
n i e t a l U n k a i v a J a i n t a r p e i t t e n j a v a a ­t
i m u s t e n asettamisen tässä piirissä
käytävän työväen l u o k k a t a i s t e l u n e-t
u r l h t a m a a n , m e t a l l i n k a i v a j i a vas­t
a s s a o l l e n l u o k k a v i h o l l i s e n s a — I n ­t
e r n a t i o n a l Nickel-yhtiö, o s a n a c a -
n a d a l a i s e s t a k a p i t a l i s t i l u o k a s t a , j o n ­k
a edut v a a t i v a t k a i v o s m i e s t e n jo
ennestään k u r j i e n o l o - j a työsuhteit­t
e n kuTXentamista.
Näitten puolueen edessä^ o l e v i en
s U u r t e i i tehtäväin s u o r i t t a m i s e s s a s en
o n h a v a i t t a v a j a t u n n u s t e t t a v a v a ­k
a v i a h e i k k o u k s i a j a p u u t t e e l l i s u u k ­sia;:
L H a r j o i t t a e s s a a n yleistä propa­g
a n d a - j a agltatslonityötä j a esittä­essään
k o n k r e e t t i s e t v a t i m u k s e t t'yö-lätsteii
eteen p l i r l b y r o o e l työsken-
. r i e l l y t k y l l i n t a r m o k k a a s t i puolueen
j a ISLalvostyölälsten t e o l l i s u u s l i i t on
m e t a i l i n k a i v a j a i n jaoston l u j i t t a m i ­s
e k s i järjestöllisesti.
Tämän tilaisuuden annettiin
mennä käsistä. Ja tämä on vain
yksi tyypillirien esimerkki. Saksan
metallityöläisten taistelu palkan­alennuksia
vastaan olisi ollut mi­tä
parhain keino työläisten kan­sainvälisen
solidaarisuuden herat-tämbeksi
Amerikan rauta- ja te-rästyöläisten
keskuudessa, jorfia it­se
kärsivät alituista palkkain alehr
tamista, jat se olisi ollut käytän­nöllistä
Frofinternin. viidennen
kongressiii päätöslauselmien
teuttamista. Mutta se on jäänyi
tekemättä.
Tämä puute on korjatava. Toi­mintaa
Profintemin viidennen kon-gressiri
päätöslatiselmien ja suun­nitelmien
toteuttamiseksi oft tau-
P u o l u e e n solut P r o o d - k a i v a n n o s sa
eivät toimineet a k t i i v i s e s t i , eivät
J u l a i s s e e t kaiyoslehtiä sääimöUisesti
eivätkä^ s i t o n e e t yleistä agitatlota
k y l l i n läheisesti jokapäiväisiin t a ­p
a h t u m i i n j a elämään kaivannossa.
T o i s e t puolueryhmät S u d b u r y s s ^ e i ­vät
v a k a v a s t i kiinnittäneet huomio­t
a a n tähän tehtävään siitä h u o l i ­m
a t t a , että n e o l i v a t ottaneet pää­tehtäväkseen
t o i m i n t a n s a keskittä­m
i s e n k a i v a n t o i h i n.
2. O i k e i s t o l a i s t e n j o h t a j ä i n yleistä
v a s t u s t u s t a j a peitettyä sabotaashia
v a s t a a n kaivosmiesten järjestämisen
yhteydessä el k y l l i n tarmokkaasti
t a i s t e l t u eikä avoimesti p a l j a s t e t t u,
k u t e n esim. toveri T e n h u s e n .f"To­teen,
j o k a ollessaan kaivostyöläisten
u n i o n sihteerinä j a p i i r i n toimeen­p
a n e v a n k o m i t e a n johtavana jäse­nenä
e l edes käynyt u n i o n kokouk­s
i s s a , tällä t a v o i n h a r j o i t t a e n tie­t
o i s t a saboteerausta kaivostyöläisten
järjestämistä vastaan.
! 3. P u o l u e e n pibribyroo kiinnittäes­sään
riittämättömästi h u o m i o t a k a i ­v
o s m i e s t e n järjestämiseen ei v a l v o -
n^ut, että fraksiotyötä oUsl s u o r i t e t tu
täiJiän mitä tärkeimmän k y s y m y k s en
t o - sa«ttsmiseksi sellaisten työläisten
t o i m i a o m a s t a a l o i t t e e s t a a n l u o k k a e ­t
u j e n s a p u o l u s t a m i s e k s i vaan tulee
o d o t t a a a n g l o s a k s i l a l s t e n työläisten
j o h t o a . Tämä f r a k t s i a t o i m i n n an
p u u t t u m i n e n teki mahdolliseksi
näille s o s i a l i d e m o k r a a t t i s i l l e o i k e i s -
t o l a i s o p p o r t u n i s t i s i l l e j o h t a j i l l e k u l ­k
e a v a l l a n k u m o u k s e l l i s t e n n a a m a r i l ­l
a v a r u s t e t t u n a . Rivijäsenistön p e t ­täminen
heidän t o i m e s t a a n muodos­t
u i m a h d o l l i s e k s i k o s k a näissä jär­jestöissä
ei k ä y t y ' f r ä k B i o t o i m i n t a a,
j o k a olisi p a k o t t a n u t heidät mää­rittelemään
kantansa työläisten,
t a i s t e l u i t a k o h t a a n . Näinollen p l i ­r
l b y r o o o n etupäässä v a s t u u n a l a i n en
siitä, että se e l vetänyt näitä jär-,
j e s t ö j ä n i i n o r g a n i s a t o o r i s e s t i kuip
a a t t e e l l l s e s t i k i n pois siitä sosialide­m
o k r a t i a n tasosta, jossa ne vielä
rämpivät.
K a i k k i nämä p u u t t e e l l i s u u d e t l o i ­v
a t pohjan suomalaisten järjesty­n
e i d e n kaivosmiesten edesottaml-selle,
ottaessaan a k t i i v i s e n k a n n un
l a k k o t o i m i n t a a vastaan, k u t e n I OT
k a k u u n 21 päivänä p i d e t y n kaivos­m
i e s t e n kokouksen äänestys osotti,
j o l l o i n suomalaiset kaivosmiehet
m e l k e i n yksimielisesti äänestivät
l a k k o a vastaan. Tässä kokouksessa
p u o l u e e n p i i r i n t o i m e e n p a n e v a n k o ­m
i t e a n jäsen j a C a n a d a n kaivos­työläisten
teoUisuushiton m e t a l l i n ­k
a i v a j a l n j a o s t o n p u h e e n j o h t a j a to­v
e r i Luoto s u o r i t t i j o h t a v a a osaa
levittäessään tätä sosialidemokraat­t
i s t a käsitettä m a i n a r e i d e n keskuu­dessa
j a j o h t a e s s a a n heitä pois t a i s ­t
e l u s t a , mikä, j o k o tietoisesti t a i t i e ­d
o t t o m a s t i oli v a s t a k k a i s t a työväen­l
u o k a n eduille. Tämä t a p a h t u i s i i ­tä
h u o l i m a t t a , että p i i r i b y r o o n k o ­kous,
jossa toveri Luoto o l i läsnä,
o l i tehnyt t a r k o i n määritellyn pää­töksen
sen p o l i t i i k a n suhteen, mitä
o l i seurattava.
P i i r i b y r o o n päätöksen teon j a t ä ­män
kaivosmiesten kokouksen vä­lillä
käytiin v o i m a k a s t a rjTitäystä
l a k k o t o i m i n t a a vastaan, tämän to­detessa,
että meidän v a l l a n k u m o u k ­s
e l l i s t e n järjestömme jäsenet vielä
elävät s o s i a l i d e m o k r a t i a s s a , koros­t
a e n työläisten v a l m e n t a u t u m a t t o -
m u u t t a , osottaen l a k k o k u t s u n olevan
I n c o n p r o v o k a t s i o n i a oikeuttaakseen
j o u k k o e r o t t a m i s e n s a mustalistaami-sensa,
j.n.e. L o k a k 21 p. pidetyssä
k a i v o s m i e s t e n kokouksessa lausui tov.
m a a t o t e u t e t a a n . He näkivät r a k e n ­t
e i l l a olevia jättiläismäisiä uusia
' t e h t a i t a i l m a v i n e j ä v a l o i s i n e h u o -
j n e i a e e n , joissa t e r v e y d e l l i s i i n o l o i ­h
i n oli k i i n n i t e t t y mitä s u u r i n ta
h u o m i o t a . He näkivät nousemassa
o l e v i a uusia s u u r e m m o i s i a työläis-k
a u p u n k e j a , k o l l e k t i i v i s i a farmeja,
j o t k a teollistuttavat maatalouden.
He näkivät työläisten j a t a l o n p o i ­k
a i n e l i n e h t o j e n asteettain p a r a n ­t
u v a n ; seitsemän t u n n i n työpäivää
.ia viisipäiväistä v i i k k o a kä3rtärmös-sä
t o t e u t e t t a v a n ; he o p p i v a t t i r a -
t e m a a n k a s v a t u k s e n tieteen j a t e k ­n
i i k a n ihmeellisiä s a a v u t u k s i a , j o i ­den
edessä poistuu t s a a r i n a i k o i na
v a l l i n n u t l u k u t a i d o t t o m u u s . U k r a i ­n
a s s a ja N e u v o s t o l i i t o n Itäisissä
osissa he j o u t u i v a t o m i n s i l m i n n ä ­kemään,
m i t e n k a n s a l l i s u u s k y s y m ys
o n r a t k a i s t u j a m i t e n monet e ri
ki&nsallisuudet elävät sovussa t o i ­n
e n toisensa k a n s s a v i l j e l l e n omaa
k u l t t u u r i a a n j a pitäen omakiellsräi
k o u l u j a autonomisissa tasavallois­s
a a n . He näkivät, että he salvat
menpiteitä käytäntöön s e l l a i s i a j a t ­k
u v a s t i kiinteitä j a t i e t o i s i a o i k e i s ­t
o l a i s i a j o h t a j i a v a s t a a n , j o t k a ovat
esittämässä l u o k k a t a i s t e l u n asemas­t
a l u o k k a r a u h a a.
Sämanlalsteri t i l a n t e i d e n u u s i u t u ­essa
p i i r i b y r o o n j a puoluejäsenistön,
s a m o i n k u i n työväen v a l l a n k u m o u k ­s
e l l i s t e n joukko j ä r j e s t ö j e n k i n jäse­n
i s t ö j e n v e l v o l l i s u u t e n a tulee ole-^
m a a n l a k k o t o i m i n n a n h e t i a l o l t t a -
m i n e n n ' tällaisia työläisten e l i n t a s oa
j a työsuhteita v a s t a a n k o h d i s t e t t u ja
hyökkäyksiä v a s t a ^ . •
v p s t o l l i t t o a vastaan. Täällä C a n a ­d
a s s a s a m o i n k u i n m u i s s a k i n impe­r
i a l i s t i s i s s a • m a i s s a on p o r v a r i l l i n en
sanomalehdistö ylläpitänyt mitä
häikällemättömintä k a m p p a i l u a N e u ­v
o s t o l i i t t o a vastaan n i i n sanotun
n e u v o s t o d u m p l n g i n pohjalla. Siir­tääkseen
päältään oman v a s t u u n ­a
l a i s u u t e n s a p u l a n j o h d o s t a k o e t t aa
C a n a d a n / p o r v a r i s t o syjrttää Neu­v
o s t o l i i t t o a . N e u v o s t o l i i t o n tavarat
l a vehnä muodostavat mitättömän
p i e n e n osan m a a i l m a n m a r k k i n o i d en
t a v a r o i s t a , eivätkä v o i a i h e u t t a a k a ­p
i t a l i s m i n kriisiä, mikäi o n kiertä­mättömänä
seurauksena k a p i t a l i s ­t
i s e s s a tuotantotavassa v a l l i t s e v a s ta
a n a r k i a s t a .
M a a i l m a n porvaristo tietää, että
v i i s i v u o t i s s u u n n i t e l m a n toteuttami­n
e n jo nykyiseUäkin a s t e e l l a a n on
meneistys j a tämän v u o k s i he k u u ­m
e i s e s t i hanldtiutuvat t u k a h u t t a -
m a a n s o s i a l i s m i n v a l t a v a n k e h i t y k -i
s e h Neuvostoliitossa. Siitä johtuvat
heidän a l i t u i s e t s a l a l i i t t o i l u n s a N e u ­v
o s t o l i i t o n sisällä j a s e n r a j o j e n u l ­k
o p u o l e l l a neuvostojärjestelmää v a s -
taEm. Tämän v u o k s i o n s o d a n v a a ra
N e u v o s t o l i i t t o a vastaan mitä v a k a ­v
i n jä välittömin v a a r a . •
~ C a n a d a n työläisnaisten Neuvosto­l
i i t o s s a käynyt lähetystö k u t s u u C a ­n
a d a n työläisiä j a f a r m a r e i t a s u l ­k
e m a a n rivinsä. Sen jäsenet v a ­k
u u t t a v a t , että N e u v o s t o l i i t t o ei o le
a i n o a s t a a n 150 m i l j o o n a a henkeä
käsittävän N e u v o s t o l i i t o n o m a n y ä -
estöh,""vaan k o k o m a a i l m a n s o r r o n -
a l a i s t e n i h m i s t e n a i n o a toivo. He
v a k u u t t a v a t , että Venäjän työläiset
j a t a l o n p o j a t huoUmatta s u u n n a t -
Lomista v a i k e u k s i s t a etenevät k o m ­m
u n i s t i s e n puolueensa j o h d a l l a n o ­p
e u d e l l a , j o l l a i s t a m a a i l m a n h i s t o ­r
i a s s a e i o l e e n n e n nähty. Neuvos-t
o l u t t o o n säilytettävä h i n n a l l a m i l ­lä
t a h a n s a ! N e u v o s t o l i i t t o a o n p u o ­l
u s t e t t a v a h i n n a l l a millä t a h a n s a!
C A N A D A E I S A A K Ä Y T T Ä Ä A I ­N
O A T A K A A N M I E S T Ä T A I A I ­N
O A T A K A A N KIVÄÄRIÄ N E U ­V
O S T O L I I T T O A V A S T A A N ! Mei­dän
täytyy r a k e n t a a Canadassa
s u u r i c a n a d a l a l n e n joukkojärjestö.
j o k a o n v a l m i s p a n e m a a n v o i m a n sa
l i i k k e e l l e N e u v o s t o l i i t o n puolesta;
j o k a on v a l m i s p a l j a s t a m a a n k a i k ki
k a p i t a l i s t i s e n sanomalehdistön jä
s e n l a k e i j a l n ilkeät valheet Neu­v
o s t o l i i t o s t a ; j o k a o n v a l m i s k a i k k i ­a
l l a j a j o k a i s e l l e k e r t o m a a n t o t u u ­d
e n N e u v o s t o l i i t o s t a . K a i k i s s a m a i s ­s
a o n tällainen järjestö. Sitä k u t ­s
u t a a n N e u v o s t o l i i t o n ystävien H i ­t
o k s i . C a n a d a n j o u k k o j e n tulee täl­l
ä hetkellä käydä tällaisen l i i t on
muodostamiseen.
V a s t a t k a a
s i i n !
i m p e r i a l i s t i e n v a l h e l -
V a s t a t k a a s a l a l i l l t o l a i s i n e!
V a s t a t k a a m a a i l m a n IfiaperiaUs-m
i n venäläisille v a s t a v a l l a n k u m o u k ­s
e l l i s i l l e a g e n t e i l l e R A K E N T A M A L ­L
A N E U V O S T O I i n T O N YSTÄVIEN
L I I T T O !
J o k a i n e n työläinen j a f a r m a r i —
N e u v o s t o l i i t o n p u o l u s t a j a k s i!
K a l k k i j o u k k o j e n voimat — N e u ­v
o s t o l i i t o n p u o l u s t a m i s e k s i!
N E U V O S T O U I T O S S A KÄY­N
E E N C A N A D A N TYÖLÄIS­N
A I S T E N LÄHETYSTÖN
A S E T T A J I A K O M I T E A.
' E i o l e näkynyt "
t o i l l a minkäänm
tästä meidän v.-
t o i m i n n a s t a . Vaik
m i n n a s t a ole pa
o l l u t k a a n , ainaka;
k a n a , k u n seutu
a s u t t u a , ettei ]
v u o k s i ole v o i t u -\
k a a n saada pystyy
t o i m i n t a ei n yt
l a a t u u n . Kokouk
säännöllisesti pid:
kaudessa. Ikävä
otto k o k o u k s i i n o
meaa, ettei niissä
t a a n pieni osa
l a m m e oli kokous
haätillä, jossa kes
t a l v e n h i i h t o k i l p aj
me vielä päättänt
detään o l i myöski
säurheiluyäiineidei
päätettiin ostaa
k o s k a ei niitä er
p o j a t ! Ensi kesi
s i t t e n koettaa m
lentämään j a m;
se on t o i n e n ! S
kous o n t a m m i ku
h a a l i l l a , MuLstak
I n n o n jäsenet ja
s a a p u a kokouksen
päätetään lopullis
k i l p a i l u i s t a , j a m<
tä a s i o i t a o n esii:
Pidetäänpä täm
mennään oikein
seen. — Y . B .
merkityi ja opetukset
;!^eljännesvuosisata on kidunut
V e n ä j ä n ensimäisestä vallankumio-u
k s e s t a . Tähän a j a n j a k s o o n sisäl­t
y y H e l m i k u u n j a L o k a k u u n v a l l a n ­k
u m o u k s e t sekä n e u v o s t o v a l l a n - k o l ­me
t o i s t a v u o t i s k a u s i . Näiden m a a i l ­m
a n h i s t o r i a n s u u r i m p a i n t a p a h t u ­m
a i n t a u s t a l l a käsittelemme v. 1905
v a l l a n k u m o u k s e n t a p a h t u m i a , mer­kitystä
j a e n n e n k a i k k e a sen ope-i
t u k s i a .
i V. 7905 v a l l a n k u m o u s t a p a h t u m a in
mikä hyökkäys t u l i työpäivän p i - käsittäimseksl on l u o t a v a katsaus
v ^ l a n k u m o u k s e l l l s t e n joukkojärjes-t
ö j ö i k u t e n S u o m a l a i s e n järjestön
oäaston. v o i m i s t e l u - j a u r h e i l u s e u ra
" K i s a n " . Työläisttalsiiit«i^, osuuslU-k
e C o - O p t a s l n jJi.e. eteen, j o t k a j ä r ­jestöt
ollessaan s y m p a a t t i s i a v a l l a n ­k
u m o u k s e l l i s e l l e l i i k k e e l l e ovat k e r ta
, . . . , . toisensa jälkeen avustaneet puoluet-k
o a m a l t a j a j ä r j e s t e l m ä l l i s e s t i j a t - t a j a s e „ j o h t a m i a t a i s t e l u i t a r a h a l -
L u o t o , että " E i o l e häpeä äänes­tää
l a k k o a v a s t a a n , m u t t a o n h ä ­peällistä
äänestää l a k o n puolesta ja
s i t t e n mennä r i k k u r i k s i . " Tämän o-h
e l l a ei hän o t t a n u t minkäänlaista
k a n t a a l a k o n puolesta.
P l i r l b y r o o j u l i s t a a tämän taiste­l
u t t a antautumisen International
Nickel-yhtiön hyökkäyksen edessä,
mikä hyökkäys t u l i työpäivän p i e -
dentämisen muodossa. rikokseksi
e r i t o t e n F r o o d i n m a i n a r e i t a , k o h ­t
a a n j a yleensä työväenluokkaa v a s -
Venäjän t a l o u d e l l i s e e n tilanteeseen
v a l l a n k u m o u k s e n a a t t o n a . X I X v u o ­s
i s a d a n a l k u p u o l i s k o l l a o l i V e n ä j än
t e o l l i s u u s j a m a a t a l o u s t a k a p a j u i s ­t
a . V a l t i o v a r a t käytettiin h o v i n ja
a r m e i j a n ylläpitoon. J a X I X v u o ­s
i s a d a n l o p u l l a k i n , p y s y i teollisuus
pääasiassa pystyssä ulkomaisella
pääomalla. K o k o pääomasta o l i k o ­t
i m a i s t a , venäläistä alkuperää v a in
21 pros., loput s a a t i i n t a v a l l a t a i
t o i s e l l a . u l k o m a i l t a . . M u t t a vuöslsa^
d a n l o p u l l a t a p a h t u i ..käärme. . Jö
kettava. Tällä tavalla taomme
Amerikan työläisille aseita, jotka
tekevät heille helpommani käydä
menestyksellistä taistelua tulevia _^
palkanaleimuksia ja työstäerotta- l u e t t u n a , ovat s o s i a l i d e m o k r a a t t i s en
misia vastaan. Tällä tavalla voim- i Perinnöllisyyden läpitunkemia^, mikä
^ » u _ i _ . . _ — » . - . . . _ ilmenee ——
l i s e s t i . Tämä selostaa puolueen suo­r
a n a i s e n v a i k u t u s v a l l a n puutteen
Häitten järjestöjen jäsesnistöjen
keskuudessa, jotka, j o h t a v i a ainek­s
i a j a puolueen jäseniäkin m u k a a n -
t a a n : se v a k a v a s t i nuhtelee toveri j v v . 1901---19G4 j s i j p i t e t t i i n u l k g t e ^ a ,'
L u o t o a hänen p n o l u e v a s t a i s e n k a n - [ p ä ä o m a a Venäjsii tesollisuuteen a^T
t a n s a j o h d o s t a j a odottaa, että häh
h e t i k o r j a a k a n t a n s a . P i i r i b y r o o l u ­p
a u t u u a l k a m a a n t a r m o k k a a n ja
s y s t e m a a t t i s e n t a i s t e l u n sitä s o s i a l i ­d
e m o k r a a t t i s t a oikeisto-opportimls-t
i s t a a a t e k a n t a a v a s t a a n , j o k a vielä
c i o a s t a a n . 182 m i l j o o n a a ruplaa,
kim taas venäläistä. 209i m i l j o o n aa
r u p l a i a . Näinollen, v o i d a a n , puhtia
" k o t i m a i s e s t a " t e o l l i s u u d e s t a jo tä-r
nä k a u t e n a , v a i k k a pääomat j a v a l -
j t i o l a i n a t o l i v a t k i n u l k o m a a l a i s i a.
helpommin koota joukkoja * - ^ " « ' ^ a ^ t * » työläisten metaUikaivosteoUisuudessa
. •' ! l u o k k a t a i s t e l u i d e n välttämisenä s i i r -
taisteluun imperialistista sotaa:'toJai^.a;;;i5"u^5 Tderi^^"*'isrut-vastaan
ja Neuvostoliiton puolesta.: t a m i s e s s a näitten työläisten a j a t u k -
Ja tällä tavalla viritämme sen vei- ? käsitellen näitä suomalaisia t a i
jestunteen. mikä" tySIäisillämme tu-• ^'",**J^°°"^^^'f^t3rtsia t
i II T~ * -» • *aysma c a n a d a l a i s e n tyoväenluo-fee
olla Etela-Amerikan ja siirto-1 ^ Jäseninä v a a n asettaen heidät
maiden työläistovereihin. j toisarvoiseen a s e u . a a n , j o i t t e n e l tule
valUtsee näissä v a l l a n k u m o u k s e n i - ; V e n ä j ä n s i l l o i s e n r a h a m i n i s t e r i V i t ­sissä
työläisten joukkojärjestöissä. Se t e n p o l i t i i k k a a n k u u l u i k i n s u u r t e o l -
myos l u p a u t u u k o r j a a m a a n p u o l u - 1 l i s u u d e n j a s t r a t e e g i s t e n r a u t a t e i d en
een järjestölliset he>:koudet. Se l u - j r a k e n t a m i n e n u l k o m a i s e n pääoman
p a u t u u tarmokkaasti s u o r i t t a m a a n ' a v u l l a . M j n . B u r o p a a T y y n e e n v a l t a -
työsken- j m e r e e n yhdistävää S i p e r i a n r a t aa
t e l e v i e n työläisten järjestämisryn-} a l e t t i i n v. 1891 rä»kentaa R a n s k a s ta
täystä. Se l u p a u t u u järjestämään ; s a a d u i l l a l a i n o i l l a,
j a v a l v o m a a n o i k e a n k o m m u n i s t i s e n j U l k o m a i s e n pääoman v i r t a a m i n en
fraktsiotyön s u o r i t t a m i s t a , a n t t a a k - i V e n ä j ä l l e v e i tehdasteollisuutta no-s
e e n näissä joukkojärjestöissä oie- p e a s t l eteenpäin. V . 1881—1900 s y n -
v i a työläisiä n o u s e m a a n o p p o r t u n i s ­m
i n aatteellisesta suosta j a o t t a ­m
a a n määrätyltä Järjestöllisiä t o i -
t y l Venäjällä 61 pros. s e n s u u r f e o l -
lisuusialtokastä. M e t a l l i n v a l m i s t u s.
J o k a V. 1866 o l i 196,721 t o n n i a , n o u ­see
v. 1896, s i i s 30 vuodessa, 1,573,-
. 770 t o n n i i n j a v. 1904 j o 2,950,819
t o n n i i n . N a f t a t u o t a n t o , j o k a o l i v.
1870 v a h i 337,704 t o n n i a , k o h o s i 18?;6
mennessä 6,885,278 t o n n i i n.
Venäjän t e o l l i s u u s k e h i t t y i s i i s t a ­v
a t t o m a n nopeasti. E r i k o i s u u t e na
siinä o n m a i n i t t a v a s e n k e s k i t t s m i l -
n e n . Jos otäriime pienet l i i k e l a i t o k ­set,
joissa k u s s a k h i o n a l l e 100 t y ö ­läistä,
n i i n tällaisissa työlaitoksissa
o U k a i k k i a a n X X v u o s i s a d a n alassa
10 pros. työläisistä, m u t t a Saksk^-
s a 22 pros. J a k i m o t a m m e suurijt
t e h t a a t , joissa o n 500—1,000 työ­läistä,
n i i n Venäjällä niissäkin on
10 pros. k a i k i s t a työläisistä. K u n
l o p u k s i o t a m m e jättiläistehtaat, j o i s ­s
a k u s s a k i n o h y l i 1,000 työläistä,
n i h i näemipe, että S a k s a s s a niissä
011 8 pros. työläisistä, m u t t a Venä-ällä
24 pros. Siinä eräs hucfpiattava^.
t e k i ^ vaUaiikmnouksessa,. T w . , P o k r
r o v s k i s a n o o i i n , ettö r a k i g ; t^
Venäjän t e o i l i s i K ^ ^
maisimpiaso;¥}^ll^^^.r;::zTOf!^^^ ^^liä,,^
p y r i t t i ^
Q;§iessa kotslossä^^tJpH» e i y a s t a n n i jt
feöilfeuus- vaan , kauppapääoman
etua^ S i i s t u o t a n n o n , k e s k i t l y m i n en
Venäjällä X X v u o s i s a d a n a l u s s a o l i
keskittyneempää k u i n Saksassa.
J o s v e r t a a m m e V a i ä j ä n teollisuu­d
e n kehitystä X I X v u o s i s a d a n l o ­p
u l l a E n g l a n n i n j a Y h d y s v a l t a in
t e o l l i s u u d e n kehitykseen, n i i n h u o -
m a a m t o e , " että e d e l l i n e n on ollut
p a l j o n nopeampaa. V : s t a 189a v : en
1900 kohosi takköaudah tuotanto
3 t\2 k e r t a i s e s t i , h i i l e n j a n a f t an
t u o t a n t o m e l k e i n 3 tertaisesti, puu­v
i l l a n muokkaus k a k s i n k e r t a i s e s ti
j n e . TVöläisten lukumäärä r a s k a a s ­s
a fceoUisaudessa lisääntyi k a k s i n ­k
e r t a i s e k s i Ja teoDisuustyöläisten
J d e i s l n k u koJiosf 2 112 m f l j o o n a an
h e n k e e n .
V e n ä j ä n t e o l l i s u u s k a p i t a l i s m i n . v e r -
r a t t a l n h u o m a t t a v a s t a t a l o u d e l l i s e s ­ta;
merkityksestä h u o H n i a t t a e i sillä
oUut väUtöntä p o l i i t t i s t a v a l t a a . I t -
sevaltlusjärjestelmä n o j a s i k a r t a n o -
h e r r o i h i n j a n i i d e n käsissä o l i k o ­k
o v a l t i o k o n e i s t o . T e o l l i s u u s k e h i t ­t
y i k i n fcartanoherrain tarpeiden
mukäliÄsä. Talonpöikalsmarkkinat
o l i v a t heikosti k e h i t t y n e e t . K a r t a -:
n o h e r r a el m y y n y t m a a t a a n " t a l o n ­p
o j i l l e , päinvastoin o t t i t a l o n p o j i l ta
p a r h a a t maat h a l t u u n s a . K a r t a n c -
h e r r a i n j a t a l o n p o i k a i n välillä o li
r i s t h i l t a tuotannossa. Käytiin t a i s ­t
e l u a v i l j a n s u i u r t u o t t a j a h i j a e t u ­o
i k e u k s i a v a l U a o l e v a n v i l j a n pää­t
u o t t a j a n välillä. J a t a l o n p o i k a k o h ­d
i s t i päätaistelun kehittyvää a g r a a -
r i k a p i t a l i s m i a vastaan.
K u v a t a k s e m m e asemaa maaseu­d
u l l a m a i n i t s i m m e v a i n , e t t ä lOMi
m i l j , talonpolkalstalöudella (50 m i l ­j
o o n a l l a m a a s e t t t u a s u ^ a a l l a ) oh
m a a t a 75 nalljooriaa desjatllhafa,
m u t t a 30 t u h a n n e l l a fcartanoherralla
(SO. p e i h e i h e e n n o i n 150 t u h a i m e l la
henkilöllä) o U myöskin 70 m i l j o o ­n
a a desjatiinaia,
TalOTipojat oUvat p a k o t e t t u j a pie­n
i e n m a a p a l s t o j e n v u o k s i työskente­lemään
palkkaläishia mitättömän
pienestä päiväpalkasta. H e i d i n . t uS
inubkÄta - ^^"Käitanoher^^ maita
bmallä • kaluistöllate, v a l t i o l l e t u li
m a i c s a k ' fiiuuria 'veroja j a välilliset
i v e r o t r a s i t t i v a t tälööpbikia. • I f e e V i a i -
t t i i s * a k e t t ^ - ' k a i k e s s a Siäilan
r a l n ' ^jjttölelle j ä t a I o n i ) o j a i i ä s i ^a
h u t m o n i hubnöneriiistaan. A l v a n k u in
htibinäamatfäan, o b j e k t i i v i s t e n s y i ­d
e n v a i k u t u k s e s t a , täp^ttul t a l o n ­p
o i k a i n v a l l a n k u m o u k s e l l i s t u m i n e n.
X X vuosisadan a l u s s a . k o k o E u r o -
paa k o h d a n n u t t a l o u s p u l a muodos­t
u i Venäjällä p a l j o n iMtkäaikaiseria-m
a k s i . S e v a i k u t t i v o i m a k k a a s t i r a s ­k
a a s e e n teollisuute^. Tetäksen J ii
r a u d a n m u o k k a u s , h i i l e n j a n a f t an
t u o t a n t o alkoi supistua. Työläiset
j o u t u i v a t työttömiksi, p a l k k o j a a l e n ­n
e t t i i n . J a kun teoIHsuustuottelden
kysyntä t u l i : h e i k o k s i omassa m a a s ­s
a , o l i h a e t t a v a m a r k k i n o i t a m u u ­a
l t a . Sotaa p i t i k i n t s a r i s t i n e n V e ­n
ä j ä maalle T ^ t t & n a t t ö m ä n ä . S i -
säasiaitt mläisSeri P l e h v e t o i v o i s i ­t
e n peiaseavansa n i ä s ^ j a kääntä­vänsä
k a n s a n j o u k k o j e n j a l i b e r a a B*
s e n p o r v a r i s t o n h
sisäpoliittisista ky
l a n k u m o u k s e s t a .
m o n e s s a suhteessi
t e r i m p o l i t i i k ka
l i s u u s p o r v a r i s t o a ,
i t s e v a l t i u d e n peri
järkähtämättömini
V e n ä j ä n ulkopol
r i k k o u t u n u t . Tap
sessa. Idässä kärji
p a n i n j a Venäjär
n e n Venäjä tavoi
m o j a a l u e i t a , jotk
J a p a n i l l e . Venäjä
K i i n a s s a v. 190':)
s a r l k a p i n a a u l k om
v a U o i t t i . P o r t h -A
M a n t s h u r i a n . J a ;
k o i se v a l m i s t a u ti
m i s e e n , perustamr
reUe, j o k a eroitta 3
r e a s t a , , k u u l u i s an
Yrityksessä o l i m i
h e k i n . Tämä s a i
mään Venäjän 1
k u u n l o p u l l a y . 19
lätetyksi j a jout
m a n a sotaan. Se
s u u r t a panssarila
k e e n kärsi tappio
m a a l l a sekä merel
Isänmaallisuus v
nä j ä n porvariston
r a a l i s f a i n t e l l i g e ii
fcim alkoi selvitä
rien Venäjä ollut
i n a h t a v a j a ; e t t e i .
a s e m a ollut k eh
s o d a n v a s t a i n e n o
l u c & k a e i o l l u t hi
m a a n p u o l u s t u k sa
d e l l i n e n p u l a k eh
sellistä t i l a n n e t ta
väenjoukkojen va'
mistä. Venäjän
a l k u s o i t t o n a . 1905
p a h t u m i l l e .
T a m m i k a a n 9
T a m m i k u u n 9 r
l a o n s u u r i merk
väHiluökan taist
v a s t a a n . - Työväen
t a m m i k u u n tapa
siangen raskas. T
v u o d e s s a alennee
K u n teollisuustyö