Vapaus, March 19, 1925

              'mm
Sini2 Na, 34
i l
teoBisinHlessa?
• * • • ...
Kuka on vastnimalainen siitä?
d n a Ja» pvatavsiratyeliictam u i *
•Uttia tocUsiotU.
Viime tammikoulla pidetysjä C a ­nadan
pnotaTaratySUUsten nnion
' Iconventsionissa -velvotettiin anion
toimeenpaneva komitea selostamaan
otsikossa mainittua kysymystä u n i -
on virallisessa äänenkannattajassa
'^Tbe Jjogget" lehdessä. Helmikuun
2 pnä ilmestyneessä Jebdessäin j u l -
kaiseekin union toimeenpaneva ko­mitea
mainittua kysymystä käsitte­levän
«ensimäisen kirjotussarjan, jo­ka
suomennettuna kuulun:
Kaka on vastuunalainen siitä, et­tä
Canadassa on olemassa kaksi
fpnutavaratyöläisten järjestSä? Mik'
si pitäisi sallia kahden eri järjestön
olemassaolon samalla 'teollisuuden
alalla; Jnin kumpikaan niistä ei ole
kylliksi voimakas turvaamaan jäsen-k
tensä aineellisia etuja? Kenenkä
kontolle lankeaa vastuunalaisuus ha-
/jotnstydn ja sisäisen kahnauksen
aikaansaamisesta, jonka johdosta
kämpillä työskentelevät miehet ovat
jakautuneet kahteen, toisiaan vas­taan
sotajalalla olevaan lahkoon, ja
siten tehnyt heidät voimattomiksi
tydnostajain palkkainalennusbydk.
käystä eekä saatanallista mustaa lis­taa
vastaan? ^ Mikä oli se ilkeämie­linen
neropatti, 'joka ensin hoksasi
kahden union ' tarpeellisuuden tällä i
yhdellä j a samalla teollisuuden alal­la,
sellaisessa takapajuisessa maassa
kuin Canada on, jossa suuret työ­läisjoukot
eivät ole vielä kylliksi
tietoisia yhteisistä eduistaan, ryh
tyäkseen alkeellisimpiin toimenpi­teisiin
— - liittääkseen voimansa yh-teen
itarkotuksella parantaa elanto,
ja työsuhteitaan?:
Canadan metsissä työskenteleville
miehille «vat nuo kysymykset san­gen
tärkeitä. Ne ovat niin tärkei­tä
kysymyksiä, että niiden rinnalla
jäävät varjoon kaikki ne toiset
probleemit; joita tämän teollisuus­alan
kaikkien vähänkin ajattelevaih
työläisten eteen ilmenee, j a ne ovat
kysymyksiä, joihin riietsSssä työs-k^
ntelevHlä miehillä bn oikeus saa.
da asiallinen vostaukien.
jäseniä liittymään I. W. W:n. Tuo
olio oledcell usean kuukauden ajan
Vaneouverissa, kaiken aikaa pyy-dystellen
jäseniä Lumber Worker8
Union haalissa omaan järjestöönsä
I. W. W:n, jolta hän nautti täyttä
palkkaa toimittamastaan työstä. Sel­lainen
käsitys "yhteisestä sopimuk­sesta"
oli L W. W:n Seattlen osas­ton
piirijärjestökomitean jäsenillä.
Heille oli kämpillä olevain miesten
olosuhteittensa parantamiseksi käy­mä
taistelu toisarvoinen asia, hei.
dän päätehtävänään oli dollareitten
kokoaminen niiltä, jotka he olivat
saaneet järjestöönsä vedetyksi.
Lähetti nimitetty.
Mika. nSmi paljastakset.
Lumber Workers (Union of Ca­nada
julkaisee tämän sarjan kirjö-tukaia
Ja asiakirjoja tarkotukselln
luoda, halaistusta kyseessäoleviin
kohtiin. Meillä ei.ole mitään salat­tavana;
Myöskään emme halua ryh­tyä
/kostotolmenpiteisiln ketään eri­koista
työläistä tai työläisryhmää
vastaan, joita on saatu uskomaan
niitä ^muonnolliffla Juttuja, joita
heidän kprviinsa ovat < kuiskutellee^
henkilöt, joilla on ollut omat, yksi­lölliset
asiat ajettavinaan. Emme
halua käydä käsiksi niihin, joita on
käytetty hajotustyön välikappaleina,
mUtta tne käymme käsiksi noiden
välikappaleiden "käyttäjiin". Jos
niitten henkilöiden maine tahrau-tuukin,
c: j o t k a koettavat saada ha­jaannusta'
aikaan työväenluokan r i ­veissä
Joittenkin määrätynlaisten
yhteiskuntateoriain nimessä, lohdu­telkoot
he itseään sillä tiedpUa. että
heidän palkkansa tulee olemkan sei.
lainen, kuin ihmiskunta on kautta
aikojen langettanut pettureilleen.
A i n a Varhaislm^nilta amjnattiuniojen
historian ajalta^ viimeij een pinker-tonlnreicryyttHn
asti, eivät nuo hal­veksittavat
matelijat ; ole saaneet
sen parefnpaa kohtelua; 'kuin heille
kuuluu. ,
^919 ja tapahtumat •en\
jatkeen.
Tässä koskettelemme ainoastaan
'Vähäsen niitä tapahtumia, -jotka
1919 johtivat Canadan puutavara-työläisten
toiseen järjestämisryntä-ykseen,
vaikkakin sen aikaisista asi­oista
voitai^in kirjottaa ja puhua
hyviiikih paljo.
Heinäkuussa 1919, siis kuusi kuu­kautta
Canadan puutavaratyoläisten
rnion perustamisen jälkeen, teki I.
W. W:n Seattlen paikallisosasto C a .
nadan puutavaratyoläisten uniolle
ehdotuksen, että laadittaisiih jon.
kinlainen sopimus näiden kahden
eri union välillä, että ne voisivat
auttaa; toinen toistaan siinä tapauk­sessa,
jos jompaa kumpaa vastaan
tehtäisiin hyökkäys työnostajain t a ­holta.
Ehdotuksen johdosta valit-
_ t i l n ' komitea, joka lähti SeatUeen
tehdäkseen siellä sellaisen sopimuk­sen,
kuin hyväksi näkevät; Seattles­sa
tulikin yhteinen sopimus hyväk^
sytyksL
alottamlneB.
: . Vajaa kaksi kuukautta siitä, kuin
yllämaimtto sopimus oli allekirjo-tettu,
saapui Vancouveriin I. W.
Wa» Seattlen osaston piirijärjestö-komitean'jäsen
Wm. Hanley. Lum-ber
Wort;eTS Union haalissa' teki
: Seuraavana kevännä (1920) mää-rättiin
I. W. W i n toimesta paikallis-lähetti
Vancouveriin. Lähetin nimi
oli Boyd. Hänelle maksettiin täyt­tä
palkkaa siitä, että teki hajotus-työtä
rannikon metsätyöläisten ke%
kuudessa. Hän oli toimessaan a l -
icupuolelle vuotta 1921, jolloin hän
erotettiin siitä epäiltynä rahojen
väärinkäytöstä.
Kaiken aikaa kun Boyd teki ha.
jotustyötään, kävivät metsissä työs-kentelevät
miehet katkeraa taiste­lua
tukkiparooneja vastaan parem-pain
olosuhteitten puolesta; j a Car-rall-
kadun varrella sijaitsevassa
mustan listan keisarin toimistossa
hikihatussa täydennettiin luetteloa
niistä miehistä, jotka on pidettävä
pois tukkitöistä järjestötoimintan­sa
tähden. Moista metsätyöläisten
järjestön tnurskaamisyritystä nimi­tettiin
siihen aikaan "rivimiesten
avustamiseksi". Minkälaista, myy­räntyötä
tehdäänkään työväenluo­kalle
"avustamisen" varjon alla. S i ­tä
käyttää verhonaan jokainen por­varien
lähetti; jokainen .mölyävä
keltainen sanomalehti; jokainen I i i -
kemiesyhdistyksen ja kauppakama.
rin työväenkysymyksiä käsittelevä
julkaisu; j a jokainen omia etujaan
ajava räyhääjä, joka asettaa omat
etunsa yläpuolelle joukkoetajen.
Kuinka harvassa onkaan tavattavis.
sa henkilöltä, jolUa on kylliksi älyä
ymmärtääkseen, ja kylliksi kykyä
selojiiaakseen,/ että ^ työväenluokkaa
voidaan avustaa ainoastaan opetta­malla
sille Jokapäiväisen elämän ko­kemuksien
perusteella, että sen on
itse autettava itseään. Tuon san­gen
houkuttelevan " E i johtajia" is-
Icusanan varjossa pnnenonkijain ja
vapahtajakokehiitten ; lukematon
mSärä.versoo Ja l^asvaa hyvin. '
: Ruaotielu toimeasaAn.
Boydin toimenpiteet vaikuttivat
etupäässä sellaisiin tovereihin, Jot-''
ka halusivat kuulla "pöyristyttävin
10 sentin j u t t u j a " , , Äärimmäinen
salaisuus oli päiväjärjestyksessä, ja
tuskin koskaan lienee ilkeämielinen
juonittelija ' etsinyt sen eristetyim-piä
nurkkia, kuin tämä miehuullinen
soturi. Jos jäsen, halusi saada Jä-senmerkkejä
kirjaansa, johdatettiin
hän V vilkkaasta miesjoukosta johon­kin
pimeään . käytävään tai rauhalli­seen
nurkkaan, josyi hänelle sitten
varattiin 60 sentin annos /salaista
symbolia. "Industrial Worker"-
lehti pidettiin tarkasti peitettynä
Mr. Boydin laajan päällystakin a l ­la,
huolimatta siitä, että sifä, pos­tissa
. kuljettiin aivan julkisesti;
henkilöille joiden arveltiin olevan
halukkaita ostamaan lehti ilmotet:
tiin viimeisimmän numeron saapu.
misesta merkeillä tai kuiskaamalla,
ja sitten heidät johdatettiin yhteen
Lumber Workers Union toilettiin,
jossa heille sitten annettiin S sSntin
arvosta henkenruokaa. Täten saa­tiin
todellisessa elämässä kokeilla
aivan 'samanlaisilla seikkailuilla,
joista luemme 10 sentin novelleissa,
maksamalla siitä ainoastaan 50 sent­tiä
kuukaudessa ynnä ^5 senttiä jo­kaiselta
lehdeltä. Mutta tuon r u ­nollisen
toiminnan seurauksena ei
Icuitenkaan yksikään kämpillä ole­vista
kaksikerroksisista sängyistä
joutunut romuläjään, eikä metsä,
miesten palkat sentilläkään kohon-neet.
Mettiparoonit.
Samaan aikaan tuli metsäparoo-nien
as^ma yhä 'epämukavemmaksi.
Sen saivat aikaan lukuiset lakot.
Järjestyneiden metsätyöläisten pai­nostuksesta
täytyi tukkiyhtiöitten
laittaa- orjilleen maknuvaatteeti
puhdistaa asuntokämpät ^ j a korot­taa
palkkaa. Pomot joutuivat ky-symään
itseltään, mihin tulee tämä
päättymään? Musta lista ei vielä
siihen mennessä ollut tullut niin te-hoisaksi,
kuin he olivat toivoneet.
Täytyi keksiä jotakin muuta, millä
murskata työläisten Järjestö. Met-säparoonit
turvautuivat ainaiseen
liittolaiseensa ^ — provokaattoriin.
Niitä lähetettiin jokaiselle kämpälle.
luottamuksen särkymään* joka mie­hillä
oli ollut itse rakentamaansa
järjestöön. Noihin vaiheisiin j a par-jaoksiin
takertuivat nriehet, jotka
sanoivat itseään lw.wdäisikä, josko
he sitten niitä olivat tai e i , j a l e ­vittivät
niitä kaikelle maailmalle.
Moiset jutut olivat ficäänknin " j u ­malan
lähetfämiä" niille, jotka tah­toivat
saada aikaan täyskäännöksen
metsämiesten järjestössä, muutta­malla
Lmnber Worker8 Union n i ­men
L W. W:ksi, j a useat heistä
olivat valmiina käyttämään tilai­suutta
hyväkseen, huolimatta siitä,
että koko homma p i i metsäparooni.
en alottama.
Vsromattoraiea aarraaraisea.
ole varattuna aseita, eipä edes a j a -
tokria, sniä i e olette lentäneet k om
unesa. Silloin te olette oimetto.
ma^ipia kmn ne kobtalotoverinni^
jotka ehkä aikanaan i^Oiemmän
nauttivat, matta enemmän ajatte*
livat j a varustautuivat avoisiin rilr
m ^ j a korvin todellisuutta vastaan-^
ottamaan.
— Tiedättekös te, * minkälaisena
nuoriso, eritoten työläisnuoriso.
OI! miitä yksinkertaisin asia pet­tää
varomattomia, j a narrata u^o-vaisia.
Miehet, j o i l la oU mitä j a -
loimmat tarkptusperät, j a joilla ei
ollut minkäänlaisia yksilöetuja ajet­tavinaan
j a jotka eivät perustaneet
tuon taivaallista sen tai tuon jär­jestön
'komeista nimikirjaimista,
vihdoinkin alkoivat uskomaan heil­le
kerrottuja, toinen toistaan i h ­meellisempiä
juttuja, j a niin hajo-tustyö
hiljalleen edistyi. Kaiken
talvea vuonna 1920 pidettiin koko­uksia,
joissa ennustettiin kuinka
Lumber Worker8 Union tulee kuol­la
nääkähtämään jonkun kuukaudeni^an tulevan;
kohoaa tänä päivänä monissa mais­sa
ja varsinkin Venäjällä, Tuollai­sena
ajattelemattomana turhuuden
tavottajandlEo kuin te? £3, vioan
valistusta tavottavana, ajatteleva^
na, oikeata . ja väärää punnitseva­na
ja oikean; puolesta taisteluun
valmiina ihmisinä. Nuorisona, j o l ­la
on ylevät ihanteet j a todellinen
elämäntarmo. Nuorisona, joka ei
pidätä tervettä iloa, joka ei kam­moa
vapautta, joka nauraa, laulaa
ja tanssii, mutta joka samalla ajat­telee
j a toimii, osaa olla vakavassa
asiassa vakava ja tarmokas. Nuo­risona,
joka valmistautuu ei ainoas-taan
tämän, päiväisiin persoonakoh­taisiin
elämäntaisteluihin, mutta
myöskin vastaanottamaan sitä tais­telujen
takaista aikaa, joka maail­man
laajuisena eteemme aukeaa.
Sellaista on; aikamme valistunein
nuoriso j a sellaiseksi toivoisin tei-niissä
on malli, e i -
kuluessa Ja kuinka silloin L W.
W:llä tulee olemaan vapaa toimin-aan
mahdollisuus.
, (Xatk.)
Vaarin rippisaarna
neitosille •
hän .HiMivtttäin kierrosmatkan. Ja Joista he lähettivät valheellisia r a -
houV^^elt Lumber Workers Union porttejean nniosta, saadakseen sen
—• Te, perhoset, alkoi vaari, sor.
mi ojennettuna ilakoivaa tyttöpar-vea
kohti — teille minulla on o l ­lut
kauan aikaa jotakin sanottavaa.
Minä olen katsellut teitä päivästä
päivään, viikosta viikkoon, sunnun.
taista sunnuntaihin kuin i perhosia,
J o i l l a , e i ole m i t ^ n elämäntehtävää
eikä päämäärää j a jotka ovat mel­kein
vieraita arkiselle yinpristöi'
leen. Minä näen teidät peilin, kä-herrysrautojen
ja puuderien paris­sa
j a taas lennossa j a lennossa, e i ­kä
muuta . . , . Älkää luulko, että
minä en ymmärrä nuoruutta, kau­neutta
j a iloa, naisellista kauniste-luhalua-
j a - mielen lentoa. Kyllä
minä ymmärrän j a paljon siitä hy­väksyn.
Jopa aikalailla turhamai­suuttakin.
Mutta minä en hyväksy
täydellistä ajattelemattomuutta, en
hyväksy ihmistä, j o k a . .kasvaa tosl-elämän
ulkopuolelle. Vai ajatte­letteko
te jotakin j a oletteko te j o ­takin?
Oletteko te sosialisteja,
oletteiko te kommunisteja, olettdko
te edes kirkon Ihmisiä? Innostut^
taakö teitä mikään aate, tai taide,
tä} työ? Niin, ja luetteko te jo­takin?
Mitä te luette? Joo, muo-tilehteä,
tanssi- J a liikkuvakuvaleh-teä
ja ehkäpä keveitä, ala-arvöisla
r o m a a n e j a , — - s a n a l l a ; sanoen tur­huudella
keinottelun roska^; sillä te
nuorta sieluanne ravitsette j a hiin
k ^ a t t e tosielämän ulkopuolelle...
Vai jeikö tämä ole totta? Etteko
mene turhamaisuudessa niin pitkäl-le,
että keskellä kesäistä kirkasta
arkipäivää, h a a l l a , vihreän luon-non
ympäröimänä, työssä raataVien
isienne, äitienne,, veljienne j a yleen­sä
arkisen työhaherruksen keskellä,
te jauhoatte puhtaat kasvonne Ja
lennätte Joutilasta lentoanne tyy­dyttämätön
tanssin — jcssin —
kiihko kantapäillä? Se on turhuut­ta^
se pn enemmän kuin turhuutta,
se on s i ^ nuoruuden iloa, jota ajat­televan
ihmis€|n täytyy moittia,
kun kerran eläniä on tällaista, eikä
sellaista . . . Te sanotte, ett^ seu-iraatte
siten vain — amerikalaisuut-ta,
'siinä kaikki. Joo, te seuraatte
sen ke Veiniä Ja huonointa puolta,
sen turhuuden J a ajattelemattomuu­den
puolta. Ja ne amerikalaiset
neitoset. Joitä te mahdollisesti mal­lina
pidätte, ovat j u u r i — - ei m i ­tään.
Ja siis huonoja malleja, vaik­ka
te ajattelemattomina siirtoiäis-tyttöinä
luulette niitä parhaimmik-
'si . i . Joo, sen amerikalaisuuden
apinoimisessa te menette harhaan
yhtäänne Ja toisaanne. Esimerkik­si
te kansalaistenne seurassa. Jossa
useammat eivät osaa englannin­kieltä,
sitä keskenänne käytätte, s i -
tä tyrkytätte ja sen porinalla täy­tätte
huoneen, vaikka itsekin tai­datte
sitä huonommin kuin äidin­kieltänne.
Mitä tämä osoittaa?
kä muotilehdissä...
A. P,
Aivojen toiminnasta
Tiedemiehet ymmärtävät jo kuta-käinkin
perinpohjaisesti kuinka i h ­misruumiin
eri elimet toimivat. He
tietävät' kuinka vatsa toimii, kuinka
sydän, tuo väsymätön pumppu, jo­ka
ptimppuaä verta suoniin, toimii.
He tietävät yhtä j a toista kaikkien
muiden elimien toiminnasta, miitta
aivostoh toiminta on olltit näihin
asti tiedemiehille mitä-suurin salai­suus.
Suurin osa^ ruumiin toiminnasta
on joko kemiallista tai mekaanista
toimintaa.. Lihaksk supistuvat Ja
laajenevat kuin kumirengas,: Jonka
vuoksi' niiden > toiminta on helposti
ymmärrettävissä ja helposti tutkit­tavissa.
Ruuansulatuselimien toi­minta
on etupäässä kemiallista laa­tua
ja melkein kaikki se mitä t a -
pahtujB ruuansulatusprosessissa, voi­daan
tehdä myöskin kemistin labo­ratoriossa.
Hermojen toiminnasta
ovat tiedemiehet myöskin päässeet
selville, jopa itseasiassa ovat raken­taneetkin
-samlallaisen mekaanillisen
laitoksen —r ;||phelimeri. • ' , ;
Muita a i v o j ^ toiminia p n kpkoM-riaan
erilaista.' Tiedemiehet voivat
levittää • aivottutkimuspöydilleen,
tarkastella siinä niiden kudoksia Ja
soluja. Mutta kuinl^a .tässä sieni-maisessa
aiheessa syntyvät ajatuk­set,
kuinka niillä Järkeillään, se on
vielä .tiedemiehil]|e salaisuus.^
. Jossakin V määrässä on kuitenkin
edistytty aivojen tutkimisen alalla-lan.
Viimeisten vuosien aikana on
niiden toiminnasta saatu selville y h ­tä)
Ja toista, j o i l ta ei ennen tiedetty
mitään. Tämän alan tutkimista
ovat suuresti avustaneet ne kehitty­neet
henkilöt, jotka ovat määrän­neet'
tiedemiehet tutkimaan aivo-
Jaan jälkeen kuolemansa.
Niinpä kun y l i maailman kuulu
raAskalainen kirjailija Anatole
France kuoli muutama' kuukausi
sitten hänen aivonsa Joutui tiede,
miesten tutkittavaksi, sillä France
oli ennen kuolemaansa antanut
määräyksen, että^ hänen päänsä on
Jätettävä ranskalaisille tiedemiehille,
tieteellisiä tutkimuksia varten.
France oli, kuten tunnettua, etevä
ajattelija j a sen vuoksi tiedemiehet
olivatkin erittäin halukkaita saa­maan
hänen aivonsa tutkittavak­seen.
Francen aivot poistettiin heti
hänen:^ kuoltuaan pääkopasta j a ko­vetettiin
kemiallisissa liuoksissa s i ­ten
että liiitä voidaan leikata tut­kimista
varten mitä ohkaisemmiksi
liuskoiksi. Työn suorittaa tuniiet-tu.
ranskalainen lääkäri Louis Quilr
laume.
T r i Quiliaume apulaisineen jatkaa
parhaillaan tutkimuksia j a ottanee
useampia kuukausia' ennenkuin hän
antaa siitä lopullisen lausuntonsa.
Tiede on onnistunut määrittele­mään
aivoista n e osat, Jqtka . kon-trolleeraavat
kuuloa j a puhetta. sa­moin
kuin ruumiin lihas- j a hermo­toimintaakin.
Myöskin . on tiede
iPäässyt liiin pitkälle, että se kyke­nee
; määrittelemään v aivoista ne
osat, Jotka kontrolleeraavat erikoi-
Viimeisin Kirjauutmsf
NaDoIeon III ¥a
13
B /
B
B
B
B
B
B
B
B
B
B i _
aaji=lr=li=li=li=ircJi=li=lr=li=ii=]|=lcl^
Kirj. KARL MARX *
Sivuja 205—HiaU 70 »enttuL
Tämä kirjanen antaa ^ ^ e n materialistisen historiankäsityksen metoodista,
s e l l a i i e T l ^ Marx i ^ sitä"^ käytteli/Jäfc|^ hänen ^^^"^J^.^^^^jf^^
hänen parhaimmista kirjoituksistaan mitä jälkmaailmaUe on häneltä säflynyt. S u -
S osotetaan se yhteislcunnallisten tapahtumain liUckeellepaneva voima, joka v u -
mekädessä määrää hstoriallisten tap^tumain kulun. . ^ . , „
Kirjan käsittelemät tapaukset käsittävät yhdeksännentoista v n o s ^^
kumouksellisimman aikakauden. Hanskan helmikuun vallankumouksesta, 1848, n j i .
Brumairen 18 p. ( M a ^ k . C p . ) 1851. Marx kuvaa naiden >p»htuimen luokka-luonnetta
j a sinoisen Yhteiskunnan luokkasuhteita, osottaen ^aina sen taloudellisen
perustan. Jolta kukin valtaa tavoitteleva ryhmä ponnisteli. Nyl^ajan yallMikumo-ustapahtumien
ymmärtäminen käy tämän kirjan sehtyksien avulla paljon helpom-
1 • ' t • •• • •
Tästä kirjasta otettu painos on verrattain piem, muihin samankokoisiin kir­joihin
venattuna. Ja sen^^vueksi lähetetään tätä kirjaa asiam^el£eai^^
tilauksesta. Siitä huolimatta ön jokaisen kiraalhsuusasiamiehen tilattava niin mon­ta
kappaletta kun arvelee mahdollisesti voivansa nayyda. Eika ole mitaan vahin­koa
vaikka muutamia joutuisi palauttamaan myöhemmin, mutta paaasia on ctta
jokainne asiamies tilaa varastoonsa näitä nyt aivan heti, voidakseen tarjota tata
uutuutta lukijoille täiään kirjallisuuskuukauden a i J ^ ^ ••i„„w^„
Pienemmätkin tilaukset täytämme mielihyvällä. Ja 5 kpl. tilauksesta myön­nämme
kenelle tahansa tilaajalle 20 pros. asiamies alennuksen.
VAPAUDEN KIRJAKAUPPA, -
Sndbnry, Ontario.
Lähettäkää minulle Itfti palaa^ssa postissa ................ kpl. sitä uutta M a r an
kirjasta, N A P O L E O N H I V A L L A N K A A P P A U S , jonka hinta on 70c kpL Voitte
veloittaa tiliini siksi kun olen kirjat myynyt
Nimi
Osote
••••••••••••••••••••••««•••••••a.
B
B
i!
B
B
i!
B
Huonoa amerikalaisuutta, sivisty
mättömyyttä, hienotunteisuuden I-sia kykyjä, sellaisia kuin musiikkia,
puutetta, tyhmyyttä, e i m u n t a . Ja ^ kielitaitoa, matematiikkaa, mekaa-saatetaan
siinä mennä piinkin p i i
källe, että kielletään ei ainoastaan
kansallisuutensa, mutta isänsä ja
äitinsä, sen vuoksi kun nämä eirät
ole r-^ amerikalaisia. •: Se on ame­rikalaisuutta,:
jolle ajatteleva ame-rikalainen
pudistaa surullisena pää­tänsä
. . . Jos te olisitte rikasten
perhosia, .silloin tietäisin että olet­te
ympäristönne luonnollinen tuote
ja ^eflta ei elämä Atididolllaesti
tule muuta Vaatimaankaan tois-taisdcsL
Mutta nyt minä tiedän,
e t ä Joniakin päivänä kylinä^ anlca-ra
todeUisuus repäsee silmänne a u ­k
i Ja te löydätte Itsenne "köyhänä
j a alastomana", edessä armoton ar-nllllsia
kykyjä j.n,e.
Koska tiede voi määritellä aivois­ta
juuri sen paikan mikä kontrollee-raä
vissejä I^rkyjä Ja koska se osa
aivoista bn erikoisesti kehittynyt,
voitaisi tämän perusteella : esim.
koululapsen päästä määritellä mille
ledalle hänellä olisi parhaiden taipu­muksia
Ja mihinkä toimeen hän par­haiden
sopisi. . Täten voitaisi tule­vaisuudessa
ryhtyä kuhunkin: t o i ­meen
Ja kullekin erikoiselle alalle
valitsemaan vain' sellaiset Joilla on
parhaimmat edellytykset. Jos tällai­nen
- tiitkiminen voitaisi suorittaa
elävän ihmisen aivostossa. Täten
aivotutkimuksista olisi arvaamatto-
Idaen elämä. Jota varten teillä ei man käytännöllistä hyötyä.
Vaikka tiede voikin tutkia kuolleen
ihmisen aivoja jp niistä määritellä
asianomaisen henkilön taipumuksia,
•mitä'hän on eläissään omannut, ei
ole vielä toistaiseksi keksitty ..keinoa
elävän ihmisen aivojen tutkimisek­si.
Pääkallo, tuo, luinen kuppi, jo­ka
suojelee aivoja, ,«stää tällaisen
tutkimisen, eikä Jlöntgenin isäteiden-kään
avulla voida saada aivoista
yksityiskohiaista kuvaa. Tledemie-het
toivovat kuitenkin että ennen
pitkää keksitään sellainen säde,
jonka avulla, voidaan Inivata aivot
pääkallon läpi aivan yhtä hyvin kuin
nyt tutkitaan Röiitegenin säteillä
ruumiin muita osia.
- Maallikolle aivot näyttävät liha-möhkäleeltä,
jossa kiertelee luke­mattomia
• pieniä p u t k i / Ja poimuja.
Putket ovat päällystetyt, pehmeällä
harmaalla aineella. "Tämä harmaa
aine, jota kutsutaan cortexiksi on
se missä ajatteleminen j a tunto toi­m
i i . - - ' . -
Tässä harmaassa^ aineessa on l u ­kematon
määrä eri kokoisia Ja e r i
muotoisia soluja. Näiden ' solujen
välillä j ^ yhdistäjänä on harmaista
hienoista kudoksista kudottu verk­ko.
Harmaan aineen alla on kerros
valkoista ainetta, jossa .kiertelee,
joukko harmaita kultuja. Nämä
ovat hermosäikeitä kulkien harmaa­seen
aineeseen Ja, siitä pois. '
Aivot ovat Jaettu, neljään pääasi-allislmpaan
osaan. Cerebrnm, eli
isot aivot on se osa Joka konirollee-raa
ajatusta j a , järkeilyä. Cerebel-lum,
eli pienet aivot on se joka
kontroUeeraa liikkeitä j a toimintaa.
Jos näiden eri osien välillä ei olisi
minkäänlaista yhteistoimintaa, voisi
sellt^isllla aivoilla varustettu henki­lö
iehdä kokonaan toista kuin mi­tä
hän ajattelee, tekevänsä. Mutta
nämä eri aivo-osat toimivat nor­maalisella
.täydellisessä sopusoinnus­sa.
^ Niiden yhdistäjänä on edellä-kerrotunlalnen
kuituverkko.
Paitsi isoihin j a pieniin aivoihin,
ovat aivot jaettu vielä oikeaan ' ja
vasempaan puoliskoon,, joilla kum­mallakin
on vissi teUiävänsä.
Vaikka älykkälUä henkilöillä on
havaittu olevan usein suuret j a pai­navat
aivotj. on viimeaikaisista tut­kimuksista
päästy selville, että ai­vojen
painolla ei ole mitään sanot­tavaa
tekemistä älykkyyden kanssa.
Normaaliaivot painavat noin 1,400
grammaa. '
Eräs erikoistuntija joka tutki kes-kinkertaisella
älyllä varustetun mie­hen
aivoja, havaitsi niissä; olleen
60 miljoonaa .solua. Tiede on myös­kin
päässyt selville, että nämä solut
määrittelevät aivojen laadun. On
myöskin saatu selville^' että älyk­kään
ihmisen aivoissa on enemmän
hienoja putkia Ja että ne ovat suu-remmassa
määrässä poimuiset, kuin
vähemmän älykkään ihmisen aivot,
mutta tässäpä onkin se r a j a mihin­kä
tiede on aivojen tutkimisessa
vasiEä' pässyt.
Saksalaiset aivospeslalistit Oscar
ja Cecil Vogt ovat onnistuneet va­lokuvaamaan
aivosoluja ja osoitia-maan
niiden kesMnäistä suhdetta.
Heidän tutkimisensa osoittaa että
aivot toimivai Jotenkin samaan t a -
paan kuin pnheliqsysteemi. Puhe­linlaitoksessa
kaikki yksityiset puhe­limet
johtavat yhteiselle kesknsase-inalle.
Samoin aivoissa, huolimatta
siitä kuinka paljon yksityiää solu-
TEHKÄÄ NYT SUOMI-MATKANNE
LINJA
Halifaxista Suonteen (Göteborgin kautta) 8—9 vnorokaudeiia.
HALVAT
TURISTIMATKAT
KOLMANNESSA LUOKASSA
Suomeen ja takaisin Canadaaa
maksavat nyt edestakaisin yh­teensä
vain 186 dollaria, siis
Vain 93 DoUaria
yhtä ylikulkua kohti
Toisessa luokassa maksaa kum-
.plkln matka $166 j a cabln
luokassa $170.
Matka alkaa J a päättyy linjan
omilla laivoilla. Ei mitään
t u l l i - tai passitarkastuksia ei­kä
mitään muita viivytyksiä
Ruotsissa. >
Tilatkaa hyttipaikat nyt.
Tarkempia tletoj'a, neuvoja Ja piletit saadaan lähimmältä pai-kalliöasiamleheltä
tai. osotteella
SWEDISH AMERICAN U^E
. \ 518 St. Catherine Street, West, Montreal, Qne.
71 Upper St., Halifax, N.S. 73 Monroe St., Detroit, Mich. 6th Hoor.
J . V. KANNASTO, ERICK J . KORTE,
Bo^ 69, Sudbury, Ont.. Can. Port Arthur, Ont., Can.
470 Main St., Winnipeg, Man. /
Labto^vat Halifazistat
STOCKHOLM .23 p. maalisk.
DROTTNINGHOLM 6 p .huhtik.
STOCKHOLM ........25 jp. huhtik.
Vappnonnentoivotuksia Suomen
toverOelitiiii
Tana, 'kuten edellUinäldn vuosina, jrSIittaa Vapaus vappu-onnentoivotoluia
Snomer. toverilehtiin. Ilmotnkset on parasta
keiata mahdollisimman aikasin ja viimeistaaii ovat ne oltavat
Vapanden konttorissa Anhtikann ensi .palvina^
Ilmotuksia välit'\mme Ir-ikkiin Suomen kotnmnnistisiin tehtiin.
Lähettäjien on e> dottor' ..ti maistettava' J^rjottaa eri paperille
eri lehtiin aijotat toiv/^ .kset. Toivotuksien hinnat ovat 2Sc hen.
seita tai perheeltä, .haistakaa kirjottaa seivästi ja niin että ne
hyvin näkyvät.
VAPAUDEN KIRJAKAUPPA.
Boi 69, SUDBURYi ONT.
l^llamette Blvd. Sanltarinm
varustettu nykyajan luontaisella ter-veyshoitovälineillä.
Täydellinen X -
ray Ja laboratori tarkastus. Huom.!
X-rau hoitoa syövälle, kasvannai­sille
Ja ihotaudeille.
D*.. Peter Kokko. Dr. Anna Kokko,
D . C D.C
467 Willamette Blvd. Portland, Ore
Maitoparannus
(Maitokaan.)
"Maito — mestariparantaja"—jo­ka
omaa suuremmassa määrin elin­voimaa,
kuin mikään muu aine maa­ilmassa,
luo nopeasti lisää punaisia,
kudoksia rakentavaa, tauteja vas­taan
taistelevaa verta, josta run-miinne
saa Juuri sitä vitaalista her­ja
ja putkia niissä on, niillä k a i -
kiUa on yhteinen^ keskiö: KutalJ^P^^^^/^^.rf^;^^"^^^^^
tua melkein mistä taudista tahansa,
Joka teitä vaivaa. Ja jonka voitte
ottaa parhaiteh kotonanne, väluntä'
enemmän soluja j a putkia j a kuta
paremmassa järjestyksessä ne ovat,
sitä älykkäämpi on asianomainen ikään Miriötä tuottamatta työllen-henkilö
ollut Tai jos asia kään­netään
toisin päin, kuta älykkääm­pi
henkilö on ollut sitä enemmän
hänen aivoissaan on ollut yksityisiä
soluja j a putkia J a "sitä paremmassa
Järjestyksessä ne ovat
-Vaikka edellämainitut Vogfit
ovatkin tehneet^^lukinmksiaah use-ne.
Hinta 60c Tilatkaa osotteella:
Dr. koskia Health Serrieey Box 1197
San Francisco, CaL
siinä vasta alussa. \: Laskeia&n et­tä
. yksien aivojen tutkiminen otta»
heiltä noin kymmenen vuotta. Hei­dän
tutkfanuksiehsa tuloksia odote-ampia
vuoda, . o v a t he" itseasiassa taan suurella Jännityksellä.