1930-03-10-03 |
Previous | 3 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
IHAA
l U O M E B N
»Den
n Dollarista
letyskidut:
^ «ife $20.00,
's50 00—$79.99
:ijÄ%80.00-$100.00
jselta seuraavalta a l -
a dollarilta.
»lihetyk«i«tä ovat Ifi.
.50 lähetykseltä,
la» ostetaan. KursS
Smksta.
etykset osotteella:
IPAUS,
SUDBURY, Onfc
:e««yo myydään,
haa DiiettiasioUa
ottavat rabavälityit"
yöskin:
jri?i/Ä BRANCS
Bay Street;
irthur, Ontario
mREAL BRANCB
.t. Antoine St.,
itreal, Que.
O KIVINEN
nd Lake. Ont.
IN VUORI
Porcupine, On
?5 HAAPANEN^ .
pa, Timmins, Ont.
m tVIRTA,
1 Ave., Toronto, Ont
vm HELIN,
milla Keski-OntarioMiB
HendricbsoiUD
a, toveri Martin Hend-
Arthurin alueella pusa
järjestyksessä: . :i •
alisk. Conmee.
alisk: Port Pranc^. , .\
p. maalisk. Finland; , .,
alisk; Fort lYanqes.'*,
lalisk. Fort WilliaDa.
lalisk. North Brancii. T
aalisk. Wolf Slding.
p. maalisk. Nolalu.
ilisk. Port Arthur,
p. maalisk. Nipigon.
lalisk. Fort William.
aia aikaan nähderi on
;ettu Fort Francen ja
ahteen, sekä jatkettu,
imitsijoiden on jokai-kunnalla
huolehdittava
akkimisesta ja , levitet-m
paikalUsia ilmoituk-
3uolin toimia puhetilaL
inistumiseksL Myöskin
tovereita huolehtimaan
epysäkeillä , olisi joku
helpottaisi paljon pu-ta
viivytyksiltä.
Arthurin aluekomitea,
ari, — Sihteeri. .
SaoltStell&mniioti^
K«yäti«ltUa tulee S. J... osasto
panemaan toimeen t.k. 13—14—
15 päivinä, torstai-, perjantai- ja
lauantai-iitoina-. Niistä varmaan
muodostua suurenmoiset, koska niitä'on
touhuttu jo pitemmän aikaa
j a suurella joukolla. Torstai-illan
k^ppgl^ on katsomisen arvoinen,
yksistään nimikin jo kuvaa ja antaa
ajattelemisen aihetta";— "Veriviholliset"
—^ mitä sittia kun , s i t i
näytellään j a sitä saa talikoin seurata.
Lauantai-illan kappale "Permantopaikka
No. 10" e i ole kymmenennessä
kerroksessa, vaan se
on melkein kuin olisi, siellä, kut
sitä näytellään, j a sitten kun sitä
on katsomassa, niin luntuu kuin
sitä siellä oltaisiinkin. Kappaletta
on kyllä täällä Soossa ennenkin
näytelty, mutta sitä kyllä katsoisi
vaikka joka toinen viikko. Niin
j a sitten ne perjantai-illan tanssit,
ne ne vasfe tulevat olemaan rymy-tanssit,
kun siellä jäpsiä tanssitetaan.
Tuo nimikin on japanilaiset
unelmatanssit. Äiäi, kuka niistä
pois voi olla! En pysty kaikkif
selittämään, mutta katsokaa tätä
lehteä toisesta paikkaa. Ilmoituksessa
on paremmin asiasta selvitys.
— Jon.
Port ArAurin mtia»
Oikaista täytyy meidän viime
kirjeessämme tapahtunut virhe
nimessä, jonka hsrväksi avustusilta-ma
pidettiin. OH merkitty Onni
piti olla Anni Kärkkäinen. Myös
kin naistenpäivän vietto oli merkitty
3 p., vaikka piti olla 8 p. —
Se" on painovirhepaholaisen työtä
eikä minun. — S. K.
KIRJALLISUUTTA
Aikakauslehti
« V i ^ "
Viesthx maaliskuun numero kantaa
lukijoilleen korkeanlaatuista l u kemistoa
työväenUlkkeen nykyisen
hetken tehtävistä., MaaUskuup^, nu-m*
o tuo lukijoIUeen selityksiä liSok-kataistfelun
r pröhleeAeihift nitohyyJ^
t£efcopui>llseUft.>.kuin käytännciUistfiip,
tiehtävjijen kannalta katepttupa,ii % .
sisältää Ma;c Be<^N;in artikkelin
tulista, kuten- yleensä
ten elämä. Kauniit
toivoton rakkaus, kas
3ka lämmittää kylmem-nan.
Koko näytelmän
:kaus ja laulu pääaihe,
u o n . . . No niin
laan, niin näet lopun;
ua tyydyttää.
' näytelmät' on "Asa"
"Kosijat". Niistä tuoh-oli
vk. 16 p., mutta
ollut niin; paljon kuin
uotava. Onko niin, etinen
yleisö enää välitä
ta esityksistä, vai mi-mutta
toivoisin setiraa-in
luontoiselle illalle
kannatusta. Sillä mu-liteiata
suurin, joten ei
jättää unholaan^ Siitä
la. musiikkikirjotnksissani
ön "täällä vilkaätumaan
lauska nähdä, varsinkin
ia, niillä on innpstns
Ei kunnolla syömään
i tullaan ;kouIusta io-aalille
ja siellä sitä hy-
•kkeillään, painitaan ja
^ suinkin voidaan. Ja
onkin Salonen heitä
a opettanut. On hans^
pikku poikien tekevän
Lv-ramiideja. Ne eivät
seisoo paikallaan vaap-s>
iila tavalla sen pitää-eHaisista
miehen aluista
anaatti vielä aikaa vblt-nattomia
kulmakiviä t n -
itasavallalle. Jospa sai-saman
hengen aikui-a
. . . niin, jospa.
JepettL
"Letiui ja puolue^mme"^ p. lW.»,Kuu.
sisen raportin imperialistisia ristl-rilttoja
koskevan luvun, tovtri Thäl-mannhi
katsaijiksen "Ammattlunioit-ten'ffiscIstisQitUnilseen
ja niiden s u -
laantumlseen yhteen valtioaparaatin
a finansslpääpman kanssa", K. Po-liovih
kirjoituksen "porvarillisen vallankumouksen
•• muuttumisesta - pror:
letariseksl; vallankumoukseksV', -A W;
Uibrichthi . artildKlin puolueen K! J%T
ientent^ aktUvisoItumisesta ja nuden
kelpoisuudesta'/. Leninin, Idrjpltuk-s6ti
"kommunistipuolueen ropliata",
kirjallisuuskatsauksen ja selostuksen
työmaalehdistä. Jo lyhyt silmäys
Viestin sisältöön' osoittaa että nyt
saadaan todella tieteeaUskaunokh--
jallinen aikakauslehti, sanan paremmassa
merkityksessä. Viestiä suositellaan
levitettäväksi työttömien kokouksissa
ja kaikissa tilaisuuksissa,
joissa tiedonhaluista työväkeä Uik-kuu.
Viestiä voidaan tilata kaikUta
lehtemme asiamiehiltä. Sen hinta
on 2 dollaria vuosikerta ja^ $1.25
kuusi kuukautta. Hankkikaa Viestin
maaliskuim numero luettavaksenne
ja tutustukaa tarkoin sen sisältöön
ja antamUh opetuksiin.
TYÖVÄEN URHEILU
Selostus Pohjois-Onta-riön
metsämiesten,
talvijultlista ja
hiihtokilpailuista
Juhlat alotettiin toissa lauantai-iltana
kello 5, 15 km. murtomaa-hiihtokilpailuilla,
johon kilpailuun
osallistui kaikkiaan 7 lylynlykkää-jää.
Ylätuvan ukko, joka edellisen
viikon oli pitänyt mitä lierttaisinta
säätä, antoi nyt koko päivän tippua
lunta hiljalleen, muuttaen sateen
kilpailujen -alettua oikeaksi
lumimyrskyksi. Tämä kai osaltaan
vaikuttikin sen, että muutamat
hiihtäjistä erehtyivät pistämään l y -
lyjhinsa vääriä voiteita j a joutuivat
keskeyttämään hiihtonsa suksien
jäätymisen vuoltsL Viisi hiihtäjää
paineli kuitenkin matkan loppuun,
lumiryöpjystä huolimatta,
osoittaen omaavansa oikeata tyq;
laisurheilijan sisua.
Voittajana selviytyi, vanhastaan
kuuluisa T u u t i i l a n ' f l e i k l q , käyttäen
aikaa 1,16,01. Toiseloi: pääsi
Kyrölän Martti, ajalla 1,17,57.
Kohnantena V . Vesa aika 1,19,32,
Neljäntenä H. Forss, 1,21,13 ja
viidentenä N . O l l i , 1,26,01; 6. Salminen
ia. Franzi keskeyitti.
Kilpaflnjen jälkeen kokoonntit^
tiin haaliUe illanviettoon, jossa e-sitettäin
vakavaa sekä humoristista
ohjelmaa,- j a - lopuksi "pistetttiin
"jalalla koriasti".
Snnnnntaina, kello yksi päivällä
alotettiin kämppien välinen 10-5-
3>-2-k|n. v i ^ i n hiihto. Viestiin o-saUistm
ainoastaan kaksi jonkkn-ettia.
Ollikah kämpäia jä Botsvii-ieo
joukkueet. LähiöviivaU» asettuivat
kymmenen kilometrin mie-i^
et, Tuuttila Ol^lan kämpän jouk.-
kiif esta ja V , Vesa Botsvillen joukkueesta.
Ensämäis^h kaksi kilometriä
pistelivät pojat melkeimpä
yksiin j sitten alkoi kuitenkin
Tuuttila tehdä hiljalleen rakoa,
joka seuraavien näiesten lähtiessä
matkaan oli noin minuutin seuduil-e.
Njt kuitenkin otti botsville-
!a!nen raon kiinni, tehden välimat?
iah -toisinpäin yli minuutiksi, joka
ätten pysyikin melkein samana
oppuun asti.
Metsämiesten viestin jälkeen
yhtjivät Timmins—^o. Poreupine
-atkaisemaan väliäjin 15x2 kmT
natkalla. Kilpailun aloittivat
•Vanzi Tiniminsistä j a V . Vesa Sp.
Porcupinesta. Lujan yhteenoton
aikeen saapui Franzi maaliin pariakymmentä
sekunttia ennen Vesaa,
seuraavien miesten yhteenoton
aikana lisäsi Timminsin jouk-cue
yhä etumatkaansa. Samoin
tavi kolmannen, neljännen j a viidennen
miehen hiihtäessä, ollen r a -
vo kuudennen parin lähtiessä matkaan
yli kaksi minuuttia. Nyt k u i -
i-enkin . alkoivat osat vaihtua. So.
'orcupinelainen Mäkelä veti kaulaa
kiinni huomattavasti, jota ,seu-raava
mies Jaakkola, jatkoi sanaan
itapaan, sivuuttamalla tim-minsiläisen
kilpaveikkonsa Neilin
annen vaihtoa. Vielä seuraavakin
:o. porcupinelainen kykeni teke--
mään muutaman sekuntin raon
kanssakilpailijastaan. Yhdeksäs
pari oli taas jotakuinkin tasaväkinen,
timminsiläisen kuitenkin l y -
nentäessä välimatkaa muutamilla
sekunteilla, joka kymmenennen
parin matkalle lähtiessä oli nyt
noin 13 sekunttia. Nyt kuitenkin
lisäsi so. porcupinelainen raon lähes
minuutiksi, joka venyi sitten
vähitellen pitemmäksi j a ptemmäk-
• si jokaisen seuraavan miehen hiihtäessä,
ankkuri olleen Tuuittilan
hiihtäessä koko viestin parhaan ä-jan.
"
Ajat: So. Porcupinen joukkue
2,14,47. Timminsin joukue 2,19,18.
Parhaat yksityisajat: H. Tuuttila
8,09. N. Olli, So. P. 8,15.
Franzi, Tim. 8,16 M . Kyrölä 8,17.
Mäkelä, Tim. 8,24. Leppä 8,36.
]|Ietsämiesten viestin ajat: Botsvillen
joukkue ?,16,51. Ollilan
kämpän jonkkuo 2,17,59.
Illalla esitettiin haälilla näytelmä
"Munapuuro" sekä toimitettiin
palkintojen jako. Yleisöä, varsinkin
metsämiehiä sunnuntai-iltaha
3li .rurtsaa;Str''^^^urkamaasä esitys-^
tä,, kuH. taä;s' lauahtai-fltäflk'^ y-
Ifligomerifetys'huöno;
a., Yleispiirteissään, Vöii skii'6ä hai-dgp
metsämiesteri'jtilfiieh onnistuneen
kohtalaisesti,' niin osanoton
kuin ohjelmansa puolesta.
Kulkuri.
KANSANEDUSTAJA KAiMp
VUODEKSI kUlUTUSHUO-NEESEEN
Vaasjan hoylplkeus antoi v J^
pnä päätökseiisä n ^ Pietarsaaren e-tappljutussa.
tuomiten kahsanediK-taja
Väinö Kallion S vuodeksi k u -
ritushucmeeseen. Toivo Tapolan 1
V :ksl 6 kk:ksi kuritushucmeeseen sekä
Valter, Berglundin ja KaUe Gröndahlin
1 v:ksi kuritushuoneeseen
kummankin ja Johannes ViljaKi
ip-uthin 1 - viksi kuritushuoneeseen,
mikä imltenkln on muutettu ehdolliseksi
5 vuoden koetiisajalla.
Valter Bergluiidia syytetään myös-khi
kansalaissodan aikuisihi murhiin
osanotosta ja oli tämä sy3rte-juttu
esillä v.k. 26 p:nä Turun hovioikeudessa.
J Ä L L E E N K A K S I A R M E I J A N L E N T
O K O N E T T A M A A H AN
M O S K O V A S S A J . U I S T E L TU
Moskovan, emjhnäiset lulstlnkilpal-
|ut Isuoritpttiin Kirjaltajien lulstinr
radalla. Jää oli kerrataan ^ hi^pnossa ^
kuipnossa, vfijitta, siitä -' huolimatta'
saa\™tettjin .muutamia j^hyviä •ljulpk-"
siä! 1 isiuprista tulokkaista osoitti' nuoj,
ife'mt)i StrimnilcowV,ti»loksill?ia!h hyvää'
kxmtda. ' '
Tulokset:
500 m.: 1) Kusmin, Dynamo, 48.4;
2) Kuchin, s:n, 48.8; 3) Strunniköw,
GSH, 49.1.
1,500 m.: 1) Kusmin 235.4; 2)
Strunnikow 2.39,2; 3) Baranov 2.44,8.
5.000 m.: 1) Kuchin ?L34,8; 2) B a ranov'
9.37.6; 3) Miheew 9.55,1.
Joukkuekilpailun voitti Dynamo
keskiajalla 9.41; 2) Autoklubi 9.48,7.
likämiehet 500 m.: 1) Ippolltow,
Autoklubi 49.8. 1,500 mk. 2.45,2.
MUISTA MAISTA
V.k. 19 pnä klo 14.05 lähti Sortavalasta
toisen erillisen merilentolai-vueeh
kone CA74, kersantti Koponen
ohjaajana^ ja kersantti Keränen
mekanikkona, koelentoa' suorittamaan.
Ensimäistä kaartoa suoritettaessa
syöksyi kone n. 50 metrin
korkeudelta jäähän, joUoln molemmat
koneessa olijat salvat surmansa.
Onnettomuuden syytä el. vielä voida
sanoa, mutta oli koneen moottori
käynyt vielä ' jäälle pudottuaan ja
nähtävästi vielä jonkin alkaa järven
pohjassakin.
Ohjaajana toiminut kersantti Niilo
Koponen, oU syntynyt 27. 12. 1902
Iitissä. Kersantti Verner Keränen
oli syntynyt 16. 9. 1906 Sortavalassa.
Saman p:n aampuvälllä sattui myös
Kristiinassa harjoituslentoa suorittamassa
olleelle llmallukoulun koulukoneelle
CA79 lentovaurio, jossa koneen
tähystäjä vänrikki .;v. Willebrand
loukkaantui lievästi.
Tähän mennessä saatujen tleto-en
mukaan Uinevat molemmat onnettomuudet
johtuneet ohjausvirheestä.
IlmailuvolmIei> komenlaja
on määrännyt tutkijat suorittamaan
molemi^illa palkoilla tutkimuksia
onnettomuuden syistä.
Räitifi liistoriaii nUtIi vers^^an pöydSHä UXbOi»
mul^telemass». ja l i ä t ^ vUldea^
K i r j . PEKKA REMPSUNEN.
Räätäleitä lienee aikojen kuluessa
käsitelty moneUakin tavalla. n»uU»
lesekö koskaan heitä j a heidän
ammattiaan käsitelty historian Ha»Xr
tUtÄ. ja se on suuri vahinko, sillä
heiUä on pitkä ja monivaiheinen
hjLst^ia takanaan.
<^ olemassa ammateita. joiden
hprjoittajat ovat olevinaan aika
%1LV!^NPIIRTÄJA« ON> ^ « i VAt«
MIS JÄ^-TtifcEfcEE N¥TOi-•
^ PURETTAVAKSI"
•''•'<'•-- - - l . - ' ' - f;;!;i
Uusi askel tiellä
fascismiin
Englatmin työväenpuolueen hallitus
muodosti hiljakkoin erikoisen
"taloudellisen neuvoston". Tämän
neuvoston johdossa on. itse iȊmi-nisteri
Mac Donald. Lisäksi neuvostoon
kuuluu snowden, Thomas, Noel
Buxton ja Graham., Kaikki he ovat
lallltuEsen ministereitä.
Sittenkuin . Kilntelmlstö Oy, Tor-lU-
uiminen osakeyhtiö bll Helsingin
maistraatille vjime keväänä jättäxiyt
valiyistettavaksi piirustukset' ixoiil--
osan rakentamiseen, joka käsittäisi
6 kerrosta yhtiön rakenteilla oleyasr
sa uudisrakennuksessa, tontlUa, n:o
5 Kalevankadulla, seka ylelsteii t a . '
kannusten yilliämtus ; j a ' '/ileislÄ
kaiipungiii terveyä^hholitträutakiirtr^
ta];^alstraatta:niiltä
suntioissa olivat' esitfeöee^jääii^^^
piirustukset .hylättävlföi^';kösk^ sä-'
nötun tornirakienhuksen rakeiatiaml-nen
olisi vastoin Helsingin kaupun.
gin rakennusjärjestyksen 51 pykälää,
katsoi anaistraattl vUme syysk.
26 p:nä antamassaan päätöksessä,
ettei se yleisten rakennusten ylihallituksen
ja terveydenhoitolautakunnan
esittämillä syillä voinut puoltaa
piirustusten vahvistamista aljottuun
torniosaan nähden.
Myöskin Kiinteistö Öy. Vladiml-rlnkatu
3, vastapäätä olevan talon
Ja tontin omistajana esitti maaher.
ralle jättämässään kirjelmässä, että
malnltim torniosan rakentaminen
olisi vastoin Helslngha kaupungin
rakennusjärjestystä ja että tällainen
poikkeaminen rakennusjärjeistykses-tä
tulisi Iialttaamaan valaistusoloja
yhtiön omistamassa talossa ja siten
vabingoittanaaan yhtiön etuja, roin-kävuoksl
yhtiö anoi, ettei plrustuk-sla
hyväksyttäisi.
Maaherra antoi viime lokakuussa,.
asiassa päätöksensä, vahvistaen pii- maita ja mantuja. Helliä oli omat
rustukset. hoviräätälinsä, ja näiden karskien
pöUuia, vaikka heidän ammatUtaan
tijisi^n on korvantaustat kuivaneet
Aittpmlelietkin ovat aika leukavia,
vaikka koko homma ilmestyi näyt-täBPiSlle
vasta pari vuosikymmentä
sittöh; ja entäs radio: eihän se ole
vielä edei mustalalspojan Ikäinen.
Tointa on räätälin ammatti. Se bn
aristokratiaa ammattien joukossa,
sillä jo aikoj(.n alussa sitä on tarvittu.
^ Jotta aihe ei tulisi kevytmielisyydellä
pilatuksi, niin ottakaamme
historialliseksi lähtökohdaksi vaikkapa
raamattu. El sillä että räätälit
oUäivat koskaan olleet prikolsesU
raamatun-hengen läpitunkemia,
mutta että asia sfltsi tarpeellisen
juhlallisuuden.
Jo raamatun ensi lehdellä ker-rot^
i^n; että alussa jumala loi Ihmiset
ja pani heidät Paratiisiin, ja
heillä oU siellä kukkelikuu olot
Mutta sitten se toinen ilmiinen
lähti juoksentelemaan ympäri Paratiisin
t^inhuita ja tapasi ' siellä
erään kavalan eläimen, joka houkutteli
hänet syömään kiellettyä hedelmää,
ja koska se toinen ihminen
ön sellainen kuin se on, nimittäin,
altis houkutuksille, niin hän söi ja
aptolpa vielä sille toisellekin, ja
hänkin oli kuulema syönyt, ja katso,
jo silloin piti tuo vanha sananlasku
paikkansa, että vahingosta viisastuu.
Ihminenkin viisastui ja en-slmäincn
huomio minkä hän v i i saudessaan
teki, oli että hän on
alasti.
Tilli kova touhu Paratiisissa, Jä
koska lähellä el ollut valmiiden
vaateiden kauppaa mistä Juosta pukua
ostamaan, niin menivät Aatami
ja Eeva puskan taa ja alkoivat räätälöimään,
ja tulos oli, että he räätälöivät
itselleen viikunalehti puvun.
Rukaan ei voi siis väittää vastaan,
etteikö räätälin ammatti ole vanhin
ammatti.
Kirjoissa ei puhuta mitään kuinka
kpiian vilktihanlehtlmuotl bll val-
-1dII&,!'inuttkt on^ l9althvaa,uet4ä; tn*
itiftninin tai myöhemmin kuolleiden
eiaihten nahat ,yaltias|vat, vl^una^
lehtien palkian,''ja' 'AatäihiniäJke
tefli räätälien ' 'dä.'' täyfcj^t kopistaa
jö^in mehtänrpetpa kivellä kalloon,
että on saanut värkkiä mistä nuttua
neuloa, Silloin on ollut kovaa
Iteihmaa kra^tariUe lähteä puku-tarpeita
hakemaan. Ajanrolpon pn,
kummlnkhi keksitty kangasta, kos-kapahan
raamatussa kerrotaan ajasta;
jol^^J ^l^gifslllä 911 tapanii,,,repäistä
vaatteensa kun sattui jO;
tain poikkiteloista. Silloin.' e l ' räätäleillä'
öHot 'työri' piuutetta; sUlä
aiitaha». ihmisille :on sattunut jotain
vastal^akoista, j ^ sllloUi mekko
halki,' ja tietysti heti asiaa räätälille.
Ehken siUohi Salomonin a i kana
ei.ole ollut mikään• kumma,
jos räätäli on nähty kävelevän miehen
perässä jolla on piurheellinep
muota, ja kohta kuului kuraus Ja
nuttu halki, Jps surija oli rikas,
niin hän tilasi heti uuden, ja köyhä
paikkautti, sillä eihän sitä siihenkään
aikaan noin vaan halkinaisella
nutulla tallusteltu. •
Nykyäänkin moni työtön räätäli
toivoo, että tulisi jälleen muotiin
repiä vaatteita murheiden tullessa.
Jos oUsi sellainen muoti, niin aina
esim. kun autoillalle tulisi "flättä",
niin el muu{a kuhi repimään nuttua,
ja sehän tietäisi räätälille selvää
leipää. ;
Jos sitten siirrymme historiassa
vanhasta ajasta keskiaikaan, niin
Irirjoissa kerrotaan ajasta Jolloin r i -
tarllinnojen. herrat ja isommat ja
pienemmät ruhtinaat hallitsivat
ujtelitamtuksdla hSn vtojft^ neljät
nisoht^tolseksi. |a metketmpä
nei . vl«ähtää keöahtaväft ja iyp-pyistä
poske& pitkin, mutta menayt
mikä mennyt ja n|t ollaan proo^»
llsessa Ja värittönxfissä nykyftjassa.
ja räätälin on täytynyt tiilla mu.
kana.
Nyt räätäli juoksee murhaavaa
kUpaJuoksua kc^iekieh kanssa, kuten
hänen veljensä mulUa aloiU»,
Ja Juoksemisen tekee erittäin raskaaksi
se tieto, että sinä kratart-paran
kuivuneista keuhkoista lovpm
pian poliU, Ja hän hävitä, se on,
Joutuu tyi^ttömlLksl- Silloin et hällä
ole muuta nvMidc^U^uuUa. kuin Jutella
eukolleen kulpk^ kaunista on,
että vainidtin käy työgsä. Ja JQS
hän vielä kuuluu poikamiesten au^
tuaaseen kastiin, niin h&n ravaa
pitkin neitsytpolkua, se on kyfikln
rappuja Ja pitää hyvänä piikoja' joilta
saa leipä^ j a j<;^us läpinihitäli^in.
mutta kaiken aikaa hän näkee kauheaa
unta ajasta, jolloin on koneita,
joihin pistetään pala kangasta Ja
miehen mitat. Ja toisesta päästä
tulee puku, joka istuu kuin Muu-perin
viUakoira. SlUohi on räätäUn
ura historiassa loppunut. Hän on
tehnyt tehtävänsä, voi laulaa joutsenlaulunsa,
ja ilman seremooneJa
vaipua aikojen yöhön. Maalima -on
valmis hänen kohdalleen Ja mennä
huristaa eteenpäin llmart henriostu-nutta
krataria.
Voi: tapahtua tulevaisuudessa, että
äiti kulke lasensa kanssa historiallisessa
museossa. Ja he pysähtyvät
lasikaapin • eteen, jossa istuu kuiva
äijä syyrlnkl sormessaan ja vierellään
rässlrauta. Lapsi kysyy äidiltä:
mikä tuo on? ja äiti selittää: se
on semmoinen, joka ennen muinoin
on tehnyt IhmlsUle vaatteita, ja sitä
on sanottu räätäliksi. Lapsi pistää
sormen suuhunsa ja tuumii: ompa
sd ollut kunima otus.
Paldnoita
alalta
Eräitä 17-r~18 taUluvun fcrfc»Int8J&
Mae Donaldille on oikeus vetää
neuvoston työhön inuitakin minls-teristöri
jäseniä ja erikoisia asiantuntijoita.
Vh^llisesti on ihnoitettu, että "ta*
loudellinen neuvosto" on tarkoitettu
'Englatmin teollisuuden ja kaupan
prosessien tutkimista varten, lain-laadinnan
ja veropolitiikan tutkimista
varten Engläzmissa Ja ulkomailla
sekä Englannin Ja kansainvälisen
talouden tutkimista -^varten".
Neuvostolla ön oikeus - antaa kysymyksiä
tatii antä^ neuvpj^. eri kysymisistä.
Sillä ön^ myö^khi .oikeus
muodostaa köniiteoltä "erikoi^tiarkoC
tauksissa". Neuvoston tojpiintä tulee
tapalittmiaan täysid sal^ifiesö.
Ensisilmäyksellä näyttää, ettei tSi.-
lä neuvostolla ole mitään eriöistä
merkitystä. Mutta; neuvoston todellisesta
tarkoituksesta j a merkityksestä
puhuu riittävän selvästi Eög-lannin
kommunistisen puolueen lehti
'Daily Worker". Se lausuu, että
taloudellisen neuvoston" muodostaminen
merkitsee "aäceltä eteenpäin
tiellä f ascismiin". Lehti alleviivaa e-rikoisesti
sitä, että neuvostolla on
käytettävinään mitä laajimmat valtuudet
Ja se keskittää vallan suurien
pankkien välittömän kontrollin
Korkein hallinto-oikeus. Jonne asiasta
vedottiin, on nyt antamallaan
päätöksellä hylännyt KUntelstö Oy,
Tomin asiassa tekemän anomuksen
mainittujen piirustusten vahvistamisesta.
TäUä välin on mahilttu talo kuitenkin
rakennettu Jökseenkhi vai-miiksL
Jföln ollen Joutunee nyt
6-icerrokslnen tcanlosa purettavaksi.
PELIKORTTIEN HISTORIAA
alle. Tämä neuvosto cm uusi valtiollinen
elin, jolla pyritään helpoit.
tamaan kapitalistisen jäiiiperäistyt-tämisen
toteuttamista mahdfollislin-man
laajassa miCassa.
Pelikortit, samaten kuin shakkipelikin,
on alunperin keksitty
Intiassa. Hindujen keksintöjä kuuluu
olevan j a heidän naapurinsa
kiinalaiset lienevät pelata lätkineet
korttia jo J^olmisentuhätta vuotta
sitten. Sivistyksessä paljon nuoremmat
eui-öppalaiset riistäjäluo-kat
saivat kortit kouriinsa vasta
sitten, mutta ovat kuitenkin isoilla
panoksilla pelattaessa paljon idän
kansoista edellä. Mutta h& käyttävätkin
paperilappusia vain hantteina
j a Valtteina taas tykkejä; E i
niin oll<^ ihme, ettei Intialla ja
Kiinalla ole paperisista korteistaan
(valtiollisista sopimuksistaan) ollut;
paljonkaan apua tuoUaisia
''valtteja" vastaan, vaan ovaft^ saaneet
maksaa kalliisti pelihävlöt
tähän astL
saan kirjoittaa lehti lopuksi: "Onsel-vää.
että taloudellinen neuvosto
I tulee olemaan mahtavampi voima
Neuvo6t(» ' koäcevasa artikkelis-jknih parlamentti".
herrojen räätäleillä el ollut niinkään
hauskat päivät, sillä Jos linnanherran
puku. oli hyvä, niin räätäli
sai maksun mutta jos se oli
huono, kuten se useimmiten herran
mielestä oli. niin el muuta kuin
räätäJlä sotakirveellä /päähän, ja
räätäU sai vaeltaa Aaprahamin helmaan
neuloman enkeleille pitkiä
paitoja. Kylläkal nykyäänkin moni
tUaaja, kun saa puvun, joka Istuv
icuin aamutakki koiran harteilla
toivoo, että olisi laki joka antaisi
luvan kopistaa huonon puvun tekijää
JoMoto tapparalla päähän, että
ennestäänkhi kalpeassa naamassa
menisi nenänpää aivan valkoiseksi.
Mutta säUyi räätäUn jalo ammatti
ohi noidenkin kovien vuosien ja
jiiin tultlhi uuteen aikaan, sanokaamme.
nyt noin neljä- viisikymmentä
vuotta . sitten, jolloin räätälillä
oU hyvänä tapana kiertää k a rusellia.
Hän oli lilan hyvä olemaan
ylidessä palkassa, ja siksi
häntä kuljetettUn kuhi jotain parantavaa
taikakalua kylästä kylään
ja talosta taloon ympäri pitäjää.
Hevosel^ häntä haettUn ja hyviä
oltiin, j a kun tiili puhe pitäjää ar-vohenkilölstä
kuten papista, kupparista
tai lukkarista, nhn ahaa
silloin mainitiin pitäjän kraatari-khi.
Jos talossa oU kakd. kammaria,
niin krataria syötettiin siinä
perimmäisessä kammarissa, Ja Jos
talossa oU kaksi tytärtä, niin hän
pistettUn. nukktimaan se nätimmän
viereen, j a läpkesi luonnostaan, et?
tä räätäli oli varshikin nalskansan
suuressa isuosiossa.
Mutta menneet ovat nuokin mar
keanlclvän päivät. Vain joskus t a paa
enään jcmktm vanhan kräatarin
Jo 1600-luvun keskivaiheilla a-lettiin
titeteellisessä maailmassa käyt
tää ilmapuntarien nesteenä elo»
hopeaa, j a kun tuohon aikaan öU
tiedossa että jää sulaa sapiassa
läthpöäsleeifeä, niin oli lähellä ajatus
käyttää •tätä''Silkkaa hyväksi
kiinteän alkuasteen • oittamiseksi
koko,astelkolle.'Näin el;köftenkan
näytä tehdyn, ennenkulf) Bobert
Boyle Lontoossa v. 1604 huomasi
tämän aatoksen, joka toteutettiin
heti. Muuten oli aateitteh mäUrfiä-minen
mielivaltaista ja vaihtelevaa
eri akademioissa. Ranskalainen
Dalence esim. ehdotti v. 1688 otot-tavaksi
voin sulamispisteen t oi
seksi kiinteäksi astekohdaksi Ja jä«
koi välimatkan 20 asteeseen. S i*
ttrmniin ehdotettiin Veden kiehumispistettä
toiseksi kiinteäksi pir-teeksi,
Tnubta ke^ti aiha 1700-Iuvw
puoliväliin, ennenkuin tämä^ otti
käytäntöön' saksalainen Fahren»-
heit, joka asetti jään sulamispisteen
32 ast, j a veden kiehuioispiB-teen
212 ast. kohdalle, sekä ranskalainen
Reaumur, joka järjestelmässään
asetti vastaavat pisteet O
ja 80 asteittcn kohdalle.
Tarkoituksenmukaisimman läm-pömittariasteikon,
jota käytetään
kaikissa tieteellisissä mittauksissa
ja joka ohimennen mainiten, on
u.5eimissa maissa käytännössä, esitti
kuitenkin ruotsalainen tähtitieteilijä
Anders Celciiis (1701—1744)
joka 80 asteen sijasta ehdotti 100
yhdenmukaisesti dekadisen lukujärjestelmän
kanssa. Omituista kyllä,
valitsi Celcius veden kiehuma-pisteen
asteeksi O ja jäätymäpis-teeksi
100 ast, mutta tämä muutettiin
kuitenkin päinvastaiseksi jo
V. 1750 — Celsiuksen ansiota on
Kalkki 10 tuuman» hinta 75c
TOM VEHKAOJA. B A I U T O m^
3136F N I I N K A U A N MINX T R A M P P A AN
MINX OI.EN HÄRMÄN KA^MKANPXXSTii
tilSK! SALOMAAN LAtJpiMA
" 8137P V ^ P A U P B N KAIHO, mra$\, Drke$teri|»
S|ie8t5n>ä{iä
Elisan Valssi '
HANNINEN ja. WILLIAMS SOITTO
3138P HÄNNISEN PDLKKA-MÖNIO, polkka,
harmonikka j a viulu
HÄNNIS MASURKKA
LEO KAUPPI
3135P VILLIRUUSU
EMMA
KUUNO SEVANDER
3134P TULETKO TYTTÖ TANSSIIN
RöMPERIN TANSSIT
MATTI SÖDERLUND
(harmonikka j« kitara)
3133F PARAATI MARSSI
AAMURUSKO, sotiisi
SUOMALAINEN TAITEILIJÄVHTVMA
3132F HARMIAVEDEN, R A N N A L LA
MENNÄÄSTÄ POJAT
NULLO ROMANI (vlulaniiti)
14368F SEI TUTTA B E L L A (Ali Beautiful)
I DIECI COMMANDAMENTI (Ten
Comiiiandments)
12095P NEAPOLITAN NIGHTS (Neapolitan yö)
MIDNIÖHT VALSE (Puoliyön valssi)
RUSSIAN NOVELTY ORKESTERI
12068P VOLQA, valssi
MUSTALAISVALSSI
12079P SONJA, valssi
MANCHURIAN KUKKULOILLA, valssi
EMIL VELAZCO. urkujen «oolo)
12115P ESTRELLITA (Pioni tähti)
LA COLONDRINA ,PäaBkynen)
THE FOUR SICILIANS
12Q13F GOOP FOHTUNE, valssi (Buona Fortuna)
CfJLITO LINDO, valssi , ^'
Tilataan osoitteella: .
VAPAUS, Box 69, Sudhiry, Ont.
fysHHjin professoriksi slkal. yliopis-tpön.
Jo kebräavaha'VUöhhä teki
hän -^nsiroäisen' icäloBintiiiiääi
ijön alaite. iteteMrotint, ,.y,.:,,i;j.79,
niuutti, hän I?ayjaap,j^ mlssf^ •^^n
BMpritti perustavaa laatua olevat
ty;5nsa. Toisin kuin Galvani oli hän
hyvissä väleissä Napoleötith karissa
joHa kutsui hUhct Patislin esittämään
Ranskan akatemialle kek»
sintöjään; sittemmin sa! vielä krei-vlnarvon,
(Jot^ e r p t sMopialaiset
profeBsorit eivät 11 vuotta siitep
sa^neetj kun e| kunin^iista kUblu
trutkoäh), V.'' 1809 • iotti-eron' pf6^^
feäsoHn''Wa8tä^' mutta< nimitidttiin
5816 PödehJi» yllopiptpn; flopoli;?^.
tleäekwnnon dek^anjj^lfsi; /jVle^tl yi
meset vuotensa syrinymkaiipun-gjissäan
Comossa, missä 1827 kuoli
82 vuodfpn vaniiana.
Voitan suurin nierjkitys on' siinä,
että keksi n.s. "Voitan latomuk-sen",
jota hi}n itse kuvaa kirjeessään
v:lta ^800 j ^ joka oli kokoonpantu
vaihtelevista kupari- j a sink-
Ijlievjristä, joita erolfcti pahvi,
nahka ta muu eristävä.aine, joka
voi ottaa ja säilyttää paljon kosteutta.
Kuh hän nyt koski ylintä
j a alinta levvä käsin, sai häh tun-
;uvan sähHöiskun. Täniä Voitan
kekslniiiöTt perustana on se, että
Haksi metallia tulevat sähköisiksi,
kun ne koskettavat toisiaan, mutta
vastakkaisUta sähköistä - - Hänen
"latomukseniBa'^ vaihtui pian
'«ralvaniseen patteriin'*, jossa havaittiin
voitavan saavuttaa suurempi
iteiio upottamalla kupari- ja
sinkkilevyjä astiaan, missä on vc-seja
matk-astttita varten kotlMaii.
hamtai muuttUei, vaHvtitaa iri^lädr»
Joja. käännöksi^ y . « . i »elvittä^. I » .
rintk- j a multa Suomen kähsol^* {
Biin kohdistiiviir a s i o i t y " r ' ' ' ' S ' i ^
Osoite: . .:,;.--V^;-
CoiMtilat» Gen«ral of Flnbncl,
^ i Ä s J on SaomÄ «du--
Canodasser Koqsuli Erlck JT. Kor-te.
Port Arthur. Ohi. MW>
SoorlmäkI, 819 Bajr St^ Toronto,
Ont- — H . P . Albert; Kiermohaoii.
470 Moin Sfct Winnlpeg M a n T^
Thomas frasMl J^^^ JH^mi
ClUt, Ont. r - r Charles E , SEagnus*
3on, 64 Doek St,i Saint John: K^B. -
— O. W. Törnroos 661 H o ^ Öt, ^
Vancoaver. B•(^ s-^j^-
muuten, että Ruotsi sai ensimmäl- densekaista rikkihappoa, yhdistä-sen
tähtitieteeUisen observatorion- mällä useampia sellaisia astioita sisä
Upsalaan.
Pelkän sattuman kautta keksi
italialainen lääkäri ja luonnontutkija
Luigi Galvani V. 1775 sen sähkön,
joka syntyy kahden erilaiöen
esineen koslcettaessa toimiaan. Siihen
aikaan oli tav^lli.sta että lääkärit
ja anatoomit kokeilivat sähköllä
o!len heilUi sähkökone l a boratoriossaan
mutta lienee kuitenkin
niin, ettei Galvani, vaan
hänen vaimonsa teki sen huomiotaherättävän
havainnon. Galvani
selitti kuitenkin havaintonsa vähemmän
oikein sähkölatauksen purkaukseksi
eläinruumiissa, j a siitä
huolimatta, että puhutan "galva-nismistä"
j a "galvanisesta patterista"
ja hän on siten saärtut n i mensä
lähtemättoniästi fysifcan
historiaan, ova t hänen koituensa
j a tuloksensa kuitenkin saaneet
todellista Merkitystä sen kapt^
kUin ieräs toinen onnistui niistä
saavuttamaan, nimittäin Alessandro
Volta. Ne keksinnöt, ihitä tämä
etevä fysikkö teki, saattoivat heti
Galvanih tulokset aivan varjöoa,
hänen hiniestään vaiettiin, jä samanaikaisesti
kohtani häntä henkilökohtaiset
vastoinkäymiset. Hän
oli professorina Bolognassa j a kun
Napoleon Bonaparte 1797 perusti
Cisalpisen tasavallan, mihitt mydji-kin
Bologna (;uuluij meh^tl Galvani
virkansa, kun ei tahtonut tehdä
uskoilisuudenv^loa; Tosiii h&ii
seuraavatta vuonna sai. virkansa
takaisin, mutta kuoli pian sen jatkeen
(1798) köyhänä j a raskasmielisenä.,
. , . * .
Alessadro Vblta syntyi Comos.sa,
Pohjois-Italiossa 1745 j a t u l i 1774
tomalla kuparilevyn yhdestä toimessa
olevan sinkJiilevyyn metalli-langalla.
Kutakin patterin astiaa
sanotaan elemenitiksi, ja sittemmin
on keksitty useita kestävämpiä ele-rnenttejä,
kuten Dartieirin, Buu-senin
y.m,
•*
Hans Christian örsied (1777—
1861) oli ensin professorina Kö-penhamihan
yliopistossa, sittemmin
siellä perustamansa polytek-nillisen.
opiston johtajana. Eääällä
luennolla yliopistossa 1820 sattui
rhuudan sellainen tapaus, joista
toisinaan on aavistamattomat seuraukset.
Saitui niin, että johto e-räästä
sähköpatterista joutui mag-neettineulan
läheisyyteen ja örs-ted
huomasi kummakseen neulan
samalla ^ liikkuvan. Häneen iski a-jiitus,
iettä olisikohan johdossa sähköä,
joka vaikuttaisi näulOan, ja
olisiko iiätt saanut vahvistuksen a-jatukselle,
jdkä kauan oli askarruttanut
fyysikkoja, nim. että sähköllä
j a magmetismilla ön yhteyt-^
tä. Hän tohnHti heti tarkoattiksen
ja totesi tyydytyksekseen otaksn-maiisk
oiMaksi, /ja pltiiäan nyt
vanha aisiasta häti laati vähäisen
l4tlh4Qk>eli8ea kirjoitelman/ minkä
l|ihet^l Eäropan eri yliopistoille.
Kalkkien maiden fyysikot kävivät
tittkimaan örstedin keksintöä ja
kehittämän sitä häneti loytämät-
<tMn pohjalta, minkä vdölai saatetaan
saniDii
vän ästumfsta sähkdit voosisa
taan- '
örftediq keksfnnop pohjallft lähteneistä
keksinnöistä ^ inerkii^kselr
lisiimpil^ ktralati: «iiup^h jen^iiti-laleen
fj^yslkon ttoehäel Faraääyn
Howdy
Ainoa valmistaja
• buiyn piirissä.-;:
StarBoi
Box 1028 - Phöne Ö4fr
Sudbury; Ottt.
SIISTIÄ MUONAA
544 Laganehettere-St., .1i^hMi^,\:£M^0
FABTUM sÄMAdak irÄiiöSÄy V
(1791—^1967) sähkfi- j a magne-toelektrinen
indoktiohfc Haiieh
muisitiinpanp^taln y : l t^ 182? nähdään
hainen jo silloin a^vi^neen,
että samaten kuin voitito jo Silloih
aikaansaada masneettinen kenttä
käärimällä eristettyä knftaplantea
spiraaliksi j a antainoUa
ran Taikottä^ siihen, jpiölläi jollain
täpoa voida munttaä
säbkoksL Vasta iÖSl önniSttii hä-
;a, minicä vooiai saate- motittk&UraS,^1^^
ynoden 1^20 merkitse- keensa, j o t i vieläÄliäöan^^k^
»ta ^ sähkön vaoslsa- tetääh kptaäls^a; M d i f t u k ^ . ,
piin induktionisäl&öistiliT-Sv^^
örstedia JaV' •^'Faön^^
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, March 10, 1930 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1930-03-10 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus300310 |
Description
| Title | 1930-03-10-03 |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| OCR text |
IHAA
l U O M E B N
»Den
n Dollarista
letyskidut:
^ «ife $20.00,
's50 00—$79.99
:ijÄ%80.00-$100.00
jselta seuraavalta a l -
a dollarilta.
»lihetyk«i«tä ovat Ifi.
.50 lähetykseltä,
la» ostetaan. KursS
Smksta.
etykset osotteella:
IPAUS,
SUDBURY, Onfc
:e««yo myydään,
haa DiiettiasioUa
ottavat rabavälityit"
yöskin:
jri?i/Ä BRANCS
Bay Street;
irthur, Ontario
mREAL BRANCB
.t. Antoine St.,
itreal, Que.
O KIVINEN
nd Lake. Ont.
IN VUORI
Porcupine, On
?5 HAAPANEN^ .
pa, Timmins, Ont.
m tVIRTA,
1 Ave., Toronto, Ont
vm HELIN,
milla Keski-OntarioMiB
HendricbsoiUD
a, toveri Martin Hend-
Arthurin alueella pusa
järjestyksessä: . :i •
alisk. Conmee.
alisk: Port Pranc^. , .\
p. maalisk. Finland; , .,
alisk; Fort lYanqes.'*,
lalisk. Fort WilliaDa.
lalisk. North Brancii. T
aalisk. Wolf Slding.
p. maalisk. Nolalu.
ilisk. Port Arthur,
p. maalisk. Nipigon.
lalisk. Fort William.
aia aikaan nähderi on
;ettu Fort Francen ja
ahteen, sekä jatkettu,
imitsijoiden on jokai-kunnalla
huolehdittava
akkimisesta ja , levitet-m
paikalUsia ilmoituk-
3uolin toimia puhetilaL
inistumiseksL Myöskin
tovereita huolehtimaan
epysäkeillä , olisi joku
helpottaisi paljon pu-ta
viivytyksiltä.
Arthurin aluekomitea,
ari, — Sihteeri. .
SaoltStell&mniioti^
K«yäti«ltUa tulee S. J... osasto
panemaan toimeen t.k. 13—14—
15 päivinä, torstai-, perjantai- ja
lauantai-iitoina-. Niistä varmaan
muodostua suurenmoiset, koska niitä'on
touhuttu jo pitemmän aikaa
j a suurella joukolla. Torstai-illan
k^ppgl^ on katsomisen arvoinen,
yksistään nimikin jo kuvaa ja antaa
ajattelemisen aihetta";— "Veriviholliset"
—^ mitä sittia kun , s i t i
näytellään j a sitä saa talikoin seurata.
Lauantai-illan kappale "Permantopaikka
No. 10" e i ole kymmenennessä
kerroksessa, vaan se
on melkein kuin olisi, siellä, kut
sitä näytellään, j a sitten kun sitä
on katsomassa, niin luntuu kuin
sitä siellä oltaisiinkin. Kappaletta
on kyllä täällä Soossa ennenkin
näytelty, mutta sitä kyllä katsoisi
vaikka joka toinen viikko. Niin
j a sitten ne perjantai-illan tanssit,
ne ne vasfe tulevat olemaan rymy-tanssit,
kun siellä jäpsiä tanssitetaan.
Tuo nimikin on japanilaiset
unelmatanssit. Äiäi, kuka niistä
pois voi olla! En pysty kaikkif
selittämään, mutta katsokaa tätä
lehteä toisesta paikkaa. Ilmoituksessa
on paremmin asiasta selvitys.
— Jon.
Port ArAurin mtia»
Oikaista täytyy meidän viime
kirjeessämme tapahtunut virhe
nimessä, jonka hsrväksi avustusilta-ma
pidettiin. OH merkitty Onni
piti olla Anni Kärkkäinen. Myös
kin naistenpäivän vietto oli merkitty
3 p., vaikka piti olla 8 p. —
Se" on painovirhepaholaisen työtä
eikä minun. — S. K.
KIRJALLISUUTTA
Aikakauslehti
« V i ^ "
Viesthx maaliskuun numero kantaa
lukijoilleen korkeanlaatuista l u kemistoa
työväenUlkkeen nykyisen
hetken tehtävistä., MaaUskuup^, nu-m*
o tuo lukijoIUeen selityksiä liSok-kataistfelun
r pröhleeAeihift nitohyyJ^
t£efcopui>llseUft.>.kuin käytännciUistfiip,
tiehtävjijen kannalta katepttupa,ii % .
sisältää Ma;c Be<^N;in artikkelin
tulista, kuten- yleensä
ten elämä. Kauniit
toivoton rakkaus, kas
3ka lämmittää kylmem-nan.
Koko näytelmän
:kaus ja laulu pääaihe,
u o n . . . No niin
laan, niin näet lopun;
ua tyydyttää.
' näytelmät' on "Asa"
"Kosijat". Niistä tuoh-oli
vk. 16 p., mutta
ollut niin; paljon kuin
uotava. Onko niin, etinen
yleisö enää välitä
ta esityksistä, vai mi-mutta
toivoisin setiraa-in
luontoiselle illalle
kannatusta. Sillä mu-liteiata
suurin, joten ei
jättää unholaan^ Siitä
la. musiikkikirjotnksissani
ön "täällä vilkaätumaan
lauska nähdä, varsinkin
ia, niillä on innpstns
Ei kunnolla syömään
i tullaan ;kouIusta io-aalille
ja siellä sitä hy-
•kkeillään, painitaan ja
^ suinkin voidaan. Ja
onkin Salonen heitä
a opettanut. On hans^
pikku poikien tekevän
Lv-ramiideja. Ne eivät
seisoo paikallaan vaap-s>
iila tavalla sen pitää-eHaisista
miehen aluista
anaatti vielä aikaa vblt-nattomia
kulmakiviä t n -
itasavallalle. Jospa sai-saman
hengen aikui-a
. . . niin, jospa.
JepettL
"Letiui ja puolue^mme"^ p. lW.»,Kuu.
sisen raportin imperialistisia ristl-rilttoja
koskevan luvun, tovtri Thäl-mannhi
katsaijiksen "Ammattlunioit-ten'ffiscIstisQitUnilseen
ja niiden s u -
laantumlseen yhteen valtioaparaatin
a finansslpääpman kanssa", K. Po-liovih
kirjoituksen "porvarillisen vallankumouksen
•• muuttumisesta - pror:
letariseksl; vallankumoukseksV', -A W;
Uibrichthi . artildKlin puolueen K! J%T
ientent^ aktUvisoItumisesta ja nuden
kelpoisuudesta'/. Leninin, Idrjpltuk-s6ti
"kommunistipuolueen ropliata",
kirjallisuuskatsauksen ja selostuksen
työmaalehdistä. Jo lyhyt silmäys
Viestin sisältöön' osoittaa että nyt
saadaan todella tieteeaUskaunokh--
jallinen aikakauslehti, sanan paremmassa
merkityksessä. Viestiä suositellaan
levitettäväksi työttömien kokouksissa
ja kaikissa tilaisuuksissa,
joissa tiedonhaluista työväkeä Uik-kuu.
Viestiä voidaan tilata kaikUta
lehtemme asiamiehiltä. Sen hinta
on 2 dollaria vuosikerta ja^ $1.25
kuusi kuukautta. Hankkikaa Viestin
maaliskuim numero luettavaksenne
ja tutustukaa tarkoin sen sisältöön
ja antamUh opetuksiin.
TYÖVÄEN URHEILU
Selostus Pohjois-Onta-riön
metsämiesten,
talvijultlista ja
hiihtokilpailuista
Juhlat alotettiin toissa lauantai-iltana
kello 5, 15 km. murtomaa-hiihtokilpailuilla,
johon kilpailuun
osallistui kaikkiaan 7 lylynlykkää-jää.
Ylätuvan ukko, joka edellisen
viikon oli pitänyt mitä lierttaisinta
säätä, antoi nyt koko päivän tippua
lunta hiljalleen, muuttaen sateen
kilpailujen -alettua oikeaksi
lumimyrskyksi. Tämä kai osaltaan
vaikuttikin sen, että muutamat
hiihtäjistä erehtyivät pistämään l y -
lyjhinsa vääriä voiteita j a joutuivat
keskeyttämään hiihtonsa suksien
jäätymisen vuoltsL Viisi hiihtäjää
paineli kuitenkin matkan loppuun,
lumiryöpjystä huolimatta,
osoittaen omaavansa oikeata tyq;
laisurheilijan sisua.
Voittajana selviytyi, vanhastaan
kuuluisa T u u t i i l a n ' f l e i k l q , käyttäen
aikaa 1,16,01. Toiseloi: pääsi
Kyrölän Martti, ajalla 1,17,57.
Kohnantena V . Vesa aika 1,19,32,
Neljäntenä H. Forss, 1,21,13 ja
viidentenä N . O l l i , 1,26,01; 6. Salminen
ia. Franzi keskeyitti.
Kilpaflnjen jälkeen kokoonntit^
tiin haaliUe illanviettoon, jossa e-sitettäin
vakavaa sekä humoristista
ohjelmaa,- j a - lopuksi "pistetttiin
"jalalla koriasti".
Snnnnntaina, kello yksi päivällä
alotettiin kämppien välinen 10-5-
3>-2-k|n. v i ^ i n hiihto. Viestiin o-saUistm
ainoastaan kaksi jonkkn-ettia.
Ollikah kämpäia jä Botsvii-ieo
joukkueet. LähiöviivaU» asettuivat
kymmenen kilometrin mie-i^
et, Tuuttila Ol^lan kämpän jouk.-
kiif esta ja V , Vesa Botsvillen joukkueesta.
Ensämäis^h kaksi kilometriä
pistelivät pojat melkeimpä
yksiin j sitten alkoi kuitenkin
Tuuttila tehdä hiljalleen rakoa,
joka seuraavien näiesten lähtiessä
matkaan oli noin minuutin seuduil-e.
Njt kuitenkin otti botsville-
!a!nen raon kiinni, tehden välimat?
iah -toisinpäin yli minuutiksi, joka
ätten pysyikin melkein samana
oppuun asti.
Metsämiesten viestin jälkeen
yhtjivät Timmins—^o. Poreupine
-atkaisemaan väliäjin 15x2 kmT
natkalla. Kilpailun aloittivat
•Vanzi Tiniminsistä j a V . Vesa Sp.
Porcupinesta. Lujan yhteenoton
aikeen saapui Franzi maaliin pariakymmentä
sekunttia ennen Vesaa,
seuraavien miesten yhteenoton
aikana lisäsi Timminsin jouk-cue
yhä etumatkaansa. Samoin
tavi kolmannen, neljännen j a viidennen
miehen hiihtäessä, ollen r a -
vo kuudennen parin lähtiessä matkaan
yli kaksi minuuttia. Nyt k u i -
i-enkin . alkoivat osat vaihtua. So.
'orcupinelainen Mäkelä veti kaulaa
kiinni huomattavasti, jota ,seu-raava
mies Jaakkola, jatkoi sanaan
itapaan, sivuuttamalla tim-minsiläisen
kilpaveikkonsa Neilin
annen vaihtoa. Vielä seuraavakin
:o. porcupinelainen kykeni teke--
mään muutaman sekuntin raon
kanssakilpailijastaan. Yhdeksäs
pari oli taas jotakuinkin tasaväkinen,
timminsiläisen kuitenkin l y -
nentäessä välimatkaa muutamilla
sekunteilla, joka kymmenennen
parin matkalle lähtiessä oli nyt
noin 13 sekunttia. Nyt kuitenkin
lisäsi so. porcupinelainen raon lähes
minuutiksi, joka venyi sitten
vähitellen pitemmäksi j a ptemmäk-
• si jokaisen seuraavan miehen hiihtäessä,
ankkuri olleen Tuuittilan
hiihtäessä koko viestin parhaan ä-jan.
"
Ajat: So. Porcupinen joukkue
2,14,47. Timminsin joukue 2,19,18.
Parhaat yksityisajat: H. Tuuttila
8,09. N. Olli, So. P. 8,15.
Franzi, Tim. 8,16 M . Kyrölä 8,17.
Mäkelä, Tim. 8,24. Leppä 8,36.
]|Ietsämiesten viestin ajat: Botsvillen
joukkue ?,16,51. Ollilan
kämpän jonkkuo 2,17,59.
Illalla esitettiin haälilla näytelmä
"Munapuuro" sekä toimitettiin
palkintojen jako. Yleisöä, varsinkin
metsämiehiä sunnuntai-iltaha
3li .rurtsaa;Str''^^^urkamaasä esitys-^
tä,, kuH. taä;s' lauahtai-fltäflk'^ y-
Ifligomerifetys'huöno;
a., Yleispiirteissään, Vöii skii'6ä hai-dgp
metsämiesteri'jtilfiieh onnistuneen
kohtalaisesti,' niin osanoton
kuin ohjelmansa puolesta.
Kulkuri.
KANSANEDUSTAJA KAiMp
VUODEKSI kUlUTUSHUO-NEESEEN
Vaasjan hoylplkeus antoi v J^
pnä päätökseiisä n ^ Pietarsaaren e-tappljutussa.
tuomiten kahsanediK-taja
Väinö Kallion S vuodeksi k u -
ritushucmeeseen. Toivo Tapolan 1
V :ksl 6 kk:ksi kuritushucmeeseen sekä
Valter, Berglundin ja KaUe Gröndahlin
1 v:ksi kuritushuoneeseen
kummankin ja Johannes ViljaKi
ip-uthin 1 - viksi kuritushuoneeseen,
mikä imltenkln on muutettu ehdolliseksi
5 vuoden koetiisajalla.
Valter Bergluiidia syytetään myös-khi
kansalaissodan aikuisihi murhiin
osanotosta ja oli tämä sy3rte-juttu
esillä v.k. 26 p:nä Turun hovioikeudessa.
J Ä L L E E N K A K S I A R M E I J A N L E N T
O K O N E T T A M A A H AN
M O S K O V A S S A J . U I S T E L TU
Moskovan, emjhnäiset lulstlnkilpal-
|ut Isuoritpttiin Kirjaltajien lulstinr
radalla. Jää oli kerrataan ^ hi^pnossa ^
kuipnossa, vfijitta, siitä -' huolimatta'
saa\™tettjin .muutamia j^hyviä •ljulpk-"
siä! 1 isiuprista tulokkaista osoitti' nuoj,
ife'mt)i StrimnilcowV,ti»loksill?ia!h hyvää'
kxmtda. ' '
Tulokset:
500 m.: 1) Kusmin, Dynamo, 48.4;
2) Kuchin, s:n, 48.8; 3) Strunniköw,
GSH, 49.1.
1,500 m.: 1) Kusmin 235.4; 2)
Strunnikow 2.39,2; 3) Baranov 2.44,8.
5.000 m.: 1) Kuchin ?L34,8; 2) B a ranov'
9.37.6; 3) Miheew 9.55,1.
Joukkuekilpailun voitti Dynamo
keskiajalla 9.41; 2) Autoklubi 9.48,7.
likämiehet 500 m.: 1) Ippolltow,
Autoklubi 49.8. 1,500 mk. 2.45,2.
MUISTA MAISTA
V.k. 19 pnä klo 14.05 lähti Sortavalasta
toisen erillisen merilentolai-vueeh
kone CA74, kersantti Koponen
ohjaajana^ ja kersantti Keränen
mekanikkona, koelentoa' suorittamaan.
Ensimäistä kaartoa suoritettaessa
syöksyi kone n. 50 metrin
korkeudelta jäähän, joUoln molemmat
koneessa olijat salvat surmansa.
Onnettomuuden syytä el. vielä voida
sanoa, mutta oli koneen moottori
käynyt vielä ' jäälle pudottuaan ja
nähtävästi vielä jonkin alkaa järven
pohjassakin.
Ohjaajana toiminut kersantti Niilo
Koponen, oU syntynyt 27. 12. 1902
Iitissä. Kersantti Verner Keränen
oli syntynyt 16. 9. 1906 Sortavalassa.
Saman p:n aampuvälllä sattui myös
Kristiinassa harjoituslentoa suorittamassa
olleelle llmallukoulun koulukoneelle
CA79 lentovaurio, jossa koneen
tähystäjä vänrikki .;v. Willebrand
loukkaantui lievästi.
Tähän mennessä saatujen tleto-en
mukaan Uinevat molemmat onnettomuudet
johtuneet ohjausvirheestä.
IlmailuvolmIei> komenlaja
on määrännyt tutkijat suorittamaan
molemi^illa palkoilla tutkimuksia
onnettomuuden syistä.
Räitifi liistoriaii nUtIi vers^^an pöydSHä UXbOi»
mul^telemass». ja l i ä t ^ vUldea^
K i r j . PEKKA REMPSUNEN.
Räätäleitä lienee aikojen kuluessa
käsitelty moneUakin tavalla. n»uU»
lesekö koskaan heitä j a heidän
ammattiaan käsitelty historian Ha»Xr
tUtÄ. ja se on suuri vahinko, sillä
heiUä on pitkä ja monivaiheinen
hjLst^ia takanaan.
<^ olemassa ammateita. joiden
hprjoittajat ovat olevinaan aika
%1LV!^NPIIRTÄJA« ON> ^ « i VAt«
MIS JÄ^-TtifcEfcEE N¥TOi-•
^ PURETTAVAKSI"
•''•'<'•-- - - l . - ' ' - f;;!;i
Uusi askel tiellä
fascismiin
Englatmin työväenpuolueen hallitus
muodosti hiljakkoin erikoisen
"taloudellisen neuvoston". Tämän
neuvoston johdossa on. itse iȊmi-nisteri
Mac Donald. Lisäksi neuvostoon
kuuluu snowden, Thomas, Noel
Buxton ja Graham., Kaikki he ovat
lallltuEsen ministereitä.
Sittenkuin . Kilntelmlstö Oy, Tor-lU-
uiminen osakeyhtiö bll Helsingin
maistraatille vjime keväänä jättäxiyt
valiyistettavaksi piirustukset' ixoiil--
osan rakentamiseen, joka käsittäisi
6 kerrosta yhtiön rakenteilla oleyasr
sa uudisrakennuksessa, tontlUa, n:o
5 Kalevankadulla, seka ylelsteii t a . '
kannusten yilliämtus ; j a ' '/ileislÄ
kaiipungiii terveyä^hholitträutakiirtr^
ta];^alstraatta:niiltä
suntioissa olivat' esitfeöee^jääii^^^
piirustukset .hylättävlföi^';kösk^ sä-'
nötun tornirakienhuksen rakeiatiaml-nen
olisi vastoin Helsingin kaupun.
gin rakennusjärjestyksen 51 pykälää,
katsoi anaistraattl vUme syysk.
26 p:nä antamassaan päätöksessä,
ettei se yleisten rakennusten ylihallituksen
ja terveydenhoitolautakunnan
esittämillä syillä voinut puoltaa
piirustusten vahvistamista aljottuun
torniosaan nähden.
Myöskin Kiinteistö Öy. Vladiml-rlnkatu
3, vastapäätä olevan talon
Ja tontin omistajana esitti maaher.
ralle jättämässään kirjelmässä, että
malnltim torniosan rakentaminen
olisi vastoin Helslngha kaupungin
rakennusjärjestystä ja että tällainen
poikkeaminen rakennusjärjeistykses-tä
tulisi Iialttaamaan valaistusoloja
yhtiön omistamassa talossa ja siten
vabingoittanaaan yhtiön etuja, roin-kävuoksl
yhtiö anoi, ettei plrustuk-sla
hyväksyttäisi.
Maaherra antoi viime lokakuussa,.
asiassa päätöksensä, vahvistaen pii- maita ja mantuja. Helliä oli omat
rustukset. hoviräätälinsä, ja näiden karskien
pöUuia, vaikka heidän ammatUtaan
tijisi^n on korvantaustat kuivaneet
Aittpmlelietkin ovat aika leukavia,
vaikka koko homma ilmestyi näyt-täBPiSlle
vasta pari vuosikymmentä
sittöh; ja entäs radio: eihän se ole
vielä edei mustalalspojan Ikäinen.
Tointa on räätälin ammatti. Se bn
aristokratiaa ammattien joukossa,
sillä jo aikoj(.n alussa sitä on tarvittu.
^ Jotta aihe ei tulisi kevytmielisyydellä
pilatuksi, niin ottakaamme
historialliseksi lähtökohdaksi vaikkapa
raamattu. El sillä että räätälit
oUäivat koskaan olleet prikolsesU
raamatun-hengen läpitunkemia,
mutta että asia sfltsi tarpeellisen
juhlallisuuden.
Jo raamatun ensi lehdellä ker-rot^
i^n; että alussa jumala loi Ihmiset
ja pani heidät Paratiisiin, ja
heillä oU siellä kukkelikuu olot
Mutta sitten se toinen ilmiinen
lähti juoksentelemaan ympäri Paratiisin
t^inhuita ja tapasi ' siellä
erään kavalan eläimen, joka houkutteli
hänet syömään kiellettyä hedelmää,
ja koska se toinen ihminen
ön sellainen kuin se on, nimittäin,
altis houkutuksille, niin hän söi ja
aptolpa vielä sille toisellekin, ja
hänkin oli kuulema syönyt, ja katso,
jo silloin piti tuo vanha sananlasku
paikkansa, että vahingosta viisastuu.
Ihminenkin viisastui ja en-slmäincn
huomio minkä hän v i i saudessaan
teki, oli että hän on
alasti.
Tilli kova touhu Paratiisissa, Jä
koska lähellä el ollut valmiiden
vaateiden kauppaa mistä Juosta pukua
ostamaan, niin menivät Aatami
ja Eeva puskan taa ja alkoivat räätälöimään,
ja tulos oli, että he räätälöivät
itselleen viikunalehti puvun.
Rukaan ei voi siis väittää vastaan,
etteikö räätälin ammatti ole vanhin
ammatti.
Kirjoissa ei puhuta mitään kuinka
kpiian vilktihanlehtlmuotl bll val-
-1dII&,!'inuttkt on^ l9althvaa,uet4ä; tn*
itiftninin tai myöhemmin kuolleiden
eiaihten nahat ,yaltias|vat, vl^una^
lehtien palkian,''ja' 'AatäihiniäJke
tefli räätälien ' 'dä.'' täyfcj^t kopistaa
jö^in mehtänrpetpa kivellä kalloon,
että on saanut värkkiä mistä nuttua
neuloa, Silloin on ollut kovaa
Iteihmaa kra^tariUe lähteä puku-tarpeita
hakemaan. Ajanrolpon pn,
kummlnkhi keksitty kangasta, kos-kapahan
raamatussa kerrotaan ajasta;
jol^^J ^l^gifslllä 911 tapanii,,,repäistä
vaatteensa kun sattui jO;
tain poikkiteloista. Silloin.' e l ' räätäleillä'
öHot 'työri' piuutetta; sUlä
aiitaha». ihmisille :on sattunut jotain
vastal^akoista, j ^ sllloUi mekko
halki,' ja tietysti heti asiaa räätälille.
Ehken siUohi Salomonin a i kana
ei.ole ollut mikään• kumma,
jos räätäli on nähty kävelevän miehen
perässä jolla on piurheellinep
muota, ja kohta kuului kuraus Ja
nuttu halki, Jps surija oli rikas,
niin hän tilasi heti uuden, ja köyhä
paikkautti, sillä eihän sitä siihenkään
aikaan noin vaan halkinaisella
nutulla tallusteltu. •
Nykyäänkin moni työtön räätäli
toivoo, että tulisi jälleen muotiin
repiä vaatteita murheiden tullessa.
Jos oUsi sellainen muoti, niin aina
esim. kun autoillalle tulisi "flättä",
niin el muu{a kuhi repimään nuttua,
ja sehän tietäisi räätälille selvää
leipää. ;
Jos sitten siirrymme historiassa
vanhasta ajasta keskiaikaan, niin
Irirjoissa kerrotaan ajasta Jolloin r i -
tarllinnojen. herrat ja isommat ja
pienemmät ruhtinaat hallitsivat
ujtelitamtuksdla hSn vtojft^ neljät
nisoht^tolseksi. |a metketmpä
nei . vl«ähtää keöahtaväft ja iyp-pyistä
poske& pitkin, mutta menayt
mikä mennyt ja n|t ollaan proo^»
llsessa Ja värittönxfissä nykyftjassa.
ja räätälin on täytynyt tiilla mu.
kana.
Nyt räätäli juoksee murhaavaa
kUpaJuoksua kc^iekieh kanssa, kuten
hänen veljensä mulUa aloiU»,
Ja Juoksemisen tekee erittäin raskaaksi
se tieto, että sinä kratart-paran
kuivuneista keuhkoista lovpm
pian poliU, Ja hän hävitä, se on,
Joutuu tyi^ttömlLksl- Silloin et hällä
ole muuta nvMidc^U^uuUa. kuin Jutella
eukolleen kulpk^ kaunista on,
että vainidtin käy työgsä. Ja JQS
hän vielä kuuluu poikamiesten au^
tuaaseen kastiin, niin h&n ravaa
pitkin neitsytpolkua, se on kyfikln
rappuja Ja pitää hyvänä piikoja' joilta
saa leipä^ j a j<;^us läpinihitäli^in.
mutta kaiken aikaa hän näkee kauheaa
unta ajasta, jolloin on koneita,
joihin pistetään pala kangasta Ja
miehen mitat. Ja toisesta päästä
tulee puku, joka istuu kuin Muu-perin
viUakoira. SlUohi on räätäUn
ura historiassa loppunut. Hän on
tehnyt tehtävänsä, voi laulaa joutsenlaulunsa,
ja ilman seremooneJa
vaipua aikojen yöhön. Maalima -on
valmis hänen kohdalleen Ja mennä
huristaa eteenpäin llmart henriostu-nutta
krataria.
Voi: tapahtua tulevaisuudessa, että
äiti kulke lasensa kanssa historiallisessa
museossa. Ja he pysähtyvät
lasikaapin • eteen, jossa istuu kuiva
äijä syyrlnkl sormessaan ja vierellään
rässlrauta. Lapsi kysyy äidiltä:
mikä tuo on? ja äiti selittää: se
on semmoinen, joka ennen muinoin
on tehnyt IhmlsUle vaatteita, ja sitä
on sanottu räätäliksi. Lapsi pistää
sormen suuhunsa ja tuumii: ompa
sd ollut kunima otus.
Paldnoita
alalta
Eräitä 17-r~18 taUluvun fcrfc»Int8J&
Mae Donaldille on oikeus vetää
neuvoston työhön inuitakin minls-teristöri
jäseniä ja erikoisia asiantuntijoita.
Vh^llisesti on ihnoitettu, että "ta*
loudellinen neuvosto" on tarkoitettu
'Englatmin teollisuuden ja kaupan
prosessien tutkimista varten, lain-laadinnan
ja veropolitiikan tutkimista
varten Engläzmissa Ja ulkomailla
sekä Englannin Ja kansainvälisen
talouden tutkimista -^varten".
Neuvostolla ön oikeus - antaa kysymyksiä
tatii antä^ neuvpj^. eri kysymisistä.
Sillä ön^ myö^khi .oikeus
muodostaa köniiteoltä "erikoi^tiarkoC
tauksissa". Neuvoston tojpiintä tulee
tapalittmiaan täysid sal^ifiesö.
Ensisilmäyksellä näyttää, ettei tSi.-
lä neuvostolla ole mitään eriöistä
merkitystä. Mutta; neuvoston todellisesta
tarkoituksesta j a merkityksestä
puhuu riittävän selvästi Eög-lannin
kommunistisen puolueen lehti
'Daily Worker". Se lausuu, että
taloudellisen neuvoston" muodostaminen
merkitsee "aäceltä eteenpäin
tiellä f ascismiin". Lehti alleviivaa e-rikoisesti
sitä, että neuvostolla on
käytettävinään mitä laajimmat valtuudet
Ja se keskittää vallan suurien
pankkien välittömän kontrollin
Korkein hallinto-oikeus. Jonne asiasta
vedottiin, on nyt antamallaan
päätöksellä hylännyt KUntelstö Oy,
Tomin asiassa tekemän anomuksen
mainittujen piirustusten vahvistamisesta.
TäUä välin on mahilttu talo kuitenkin
rakennettu Jökseenkhi vai-miiksL
Jföln ollen Joutunee nyt
6-icerrokslnen tcanlosa purettavaksi.
PELIKORTTIEN HISTORIAA
alle. Tämä neuvosto cm uusi valtiollinen
elin, jolla pyritään helpoit.
tamaan kapitalistisen jäiiiperäistyt-tämisen
toteuttamista mahdfollislin-man
laajassa miCassa.
Pelikortit, samaten kuin shakkipelikin,
on alunperin keksitty
Intiassa. Hindujen keksintöjä kuuluu
olevan j a heidän naapurinsa
kiinalaiset lienevät pelata lätkineet
korttia jo J^olmisentuhätta vuotta
sitten. Sivistyksessä paljon nuoremmat
eui-öppalaiset riistäjäluo-kat
saivat kortit kouriinsa vasta
sitten, mutta ovat kuitenkin isoilla
panoksilla pelattaessa paljon idän
kansoista edellä. Mutta h& käyttävätkin
paperilappusia vain hantteina
j a Valtteina taas tykkejä; E i
niin oll<^ ihme, ettei Intialla ja
Kiinalla ole paperisista korteistaan
(valtiollisista sopimuksistaan) ollut;
paljonkaan apua tuoUaisia
''valtteja" vastaan, vaan ovaft^ saaneet
maksaa kalliisti pelihävlöt
tähän astL
saan kirjoittaa lehti lopuksi: "Onsel-vää.
että taloudellinen neuvosto
I tulee olemaan mahtavampi voima
Neuvo6t(» ' koäcevasa artikkelis-jknih parlamentti".
herrojen räätäleillä el ollut niinkään
hauskat päivät, sillä Jos linnanherran
puku. oli hyvä, niin räätäli
sai maksun mutta jos se oli
huono, kuten se useimmiten herran
mielestä oli. niin el muuta kuin
räätäJlä sotakirveellä /päähän, ja
räätäU sai vaeltaa Aaprahamin helmaan
neuloman enkeleille pitkiä
paitoja. Kylläkal nykyäänkin moni
tUaaja, kun saa puvun, joka Istuv
icuin aamutakki koiran harteilla
toivoo, että olisi laki joka antaisi
luvan kopistaa huonon puvun tekijää
JoMoto tapparalla päähän, että
ennestäänkhi kalpeassa naamassa
menisi nenänpää aivan valkoiseksi.
Mutta säUyi räätäUn jalo ammatti
ohi noidenkin kovien vuosien ja
jiiin tultlhi uuteen aikaan, sanokaamme.
nyt noin neljä- viisikymmentä
vuotta . sitten, jolloin räätälillä
oU hyvänä tapana kiertää k a rusellia.
Hän oli lilan hyvä olemaan
ylidessä palkassa, ja siksi
häntä kuljetettUn kuhi jotain parantavaa
taikakalua kylästä kylään
ja talosta taloon ympäri pitäjää.
Hevosel^ häntä haettUn ja hyviä
oltiin, j a kun tiili puhe pitäjää ar-vohenkilölstä
kuten papista, kupparista
tai lukkarista, nhn ahaa
silloin mainitiin pitäjän kraatari-khi.
Jos talossa oU kakd. kammaria,
niin krataria syötettiin siinä
perimmäisessä kammarissa, Ja Jos
talossa oU kaksi tytärtä, niin hän
pistettUn. nukktimaan se nätimmän
viereen, j a läpkesi luonnostaan, et?
tä räätäli oli varshikin nalskansan
suuressa isuosiossa.
Mutta menneet ovat nuokin mar
keanlclvän päivät. Vain joskus t a paa
enään jcmktm vanhan kräatarin
Jo 1600-luvun keskivaiheilla a-lettiin
titeteellisessä maailmassa käyt
tää ilmapuntarien nesteenä elo»
hopeaa, j a kun tuohon aikaan öU
tiedossa että jää sulaa sapiassa
läthpöäsleeifeä, niin oli lähellä ajatus
käyttää •tätä''Silkkaa hyväksi
kiinteän alkuasteen • oittamiseksi
koko,astelkolle.'Näin el;köftenkan
näytä tehdyn, ennenkulf) Bobert
Boyle Lontoossa v. 1604 huomasi
tämän aatoksen, joka toteutettiin
heti. Muuten oli aateitteh mäUrfiä-minen
mielivaltaista ja vaihtelevaa
eri akademioissa. Ranskalainen
Dalence esim. ehdotti v. 1688 otot-tavaksi
voin sulamispisteen t oi
seksi kiinteäksi astekohdaksi Ja jä«
koi välimatkan 20 asteeseen. S i*
ttrmniin ehdotettiin Veden kiehumispistettä
toiseksi kiinteäksi pir-teeksi,
Tnubta ke^ti aiha 1700-Iuvw
puoliväliin, ennenkuin tämä^ otti
käytäntöön' saksalainen Fahren»-
heit, joka asetti jään sulamispisteen
32 ast, j a veden kiehuioispiB-teen
212 ast. kohdalle, sekä ranskalainen
Reaumur, joka järjestelmässään
asetti vastaavat pisteet O
ja 80 asteittcn kohdalle.
Tarkoituksenmukaisimman läm-pömittariasteikon,
jota käytetään
kaikissa tieteellisissä mittauksissa
ja joka ohimennen mainiten, on
u.5eimissa maissa käytännössä, esitti
kuitenkin ruotsalainen tähtitieteilijä
Anders Celciiis (1701—1744)
joka 80 asteen sijasta ehdotti 100
yhdenmukaisesti dekadisen lukujärjestelmän
kanssa. Omituista kyllä,
valitsi Celcius veden kiehuma-pisteen
asteeksi O ja jäätymäpis-teeksi
100 ast, mutta tämä muutettiin
kuitenkin päinvastaiseksi jo
V. 1750 — Celsiuksen ansiota on
Kalkki 10 tuuman» hinta 75c
TOM VEHKAOJA. B A I U T O m^
3136F N I I N K A U A N MINX T R A M P P A AN
MINX OI.EN HÄRMÄN KA^MKANPXXSTii
tilSK! SALOMAAN LAtJpiMA
" 8137P V ^ P A U P B N KAIHO, mra$\, Drke$teri|»
S|ie8t5n>ä{iä
Elisan Valssi '
HANNINEN ja. WILLIAMS SOITTO
3138P HÄNNISEN PDLKKA-MÖNIO, polkka,
harmonikka j a viulu
HÄNNIS MASURKKA
LEO KAUPPI
3135P VILLIRUUSU
EMMA
KUUNO SEVANDER
3134P TULETKO TYTTÖ TANSSIIN
RöMPERIN TANSSIT
MATTI SÖDERLUND
(harmonikka j« kitara)
3133F PARAATI MARSSI
AAMURUSKO, sotiisi
SUOMALAINEN TAITEILIJÄVHTVMA
3132F HARMIAVEDEN, R A N N A L LA
MENNÄÄSTÄ POJAT
NULLO ROMANI (vlulaniiti)
14368F SEI TUTTA B E L L A (Ali Beautiful)
I DIECI COMMANDAMENTI (Ten
Comiiiandments)
12095P NEAPOLITAN NIGHTS (Neapolitan yö)
MIDNIÖHT VALSE (Puoliyön valssi)
RUSSIAN NOVELTY ORKESTERI
12068P VOLQA, valssi
MUSTALAISVALSSI
12079P SONJA, valssi
MANCHURIAN KUKKULOILLA, valssi
EMIL VELAZCO. urkujen «oolo)
12115P ESTRELLITA (Pioni tähti)
LA COLONDRINA ,PäaBkynen)
THE FOUR SICILIANS
12Q13F GOOP FOHTUNE, valssi (Buona Fortuna)
CfJLITO LINDO, valssi , ^'
Tilataan osoitteella: .
VAPAUS, Box 69, Sudhiry, Ont.
fysHHjin professoriksi slkal. yliopis-tpön.
Jo kebräavaha'VUöhhä teki
hän -^nsiroäisen' icäloBintiiiiääi
ijön alaite. iteteMrotint, ,.y,.:,,i;j.79,
niuutti, hän I?ayjaap,j^ mlssf^ •^^n
BMpritti perustavaa laatua olevat
ty;5nsa. Toisin kuin Galvani oli hän
hyvissä väleissä Napoleötith karissa
joHa kutsui hUhct Patislin esittämään
Ranskan akatemialle kek»
sintöjään; sittemmin sa! vielä krei-vlnarvon,
(Jot^ e r p t sMopialaiset
profeBsorit eivät 11 vuotta siitep
sa^neetj kun e| kunin^iista kUblu
trutkoäh), V.'' 1809 • iotti-eron' pf6^^
feäsoHn''Wa8tä^' mutta< nimitidttiin
5816 PödehJi» yllopiptpn; flopoli;?^.
tleäekwnnon dek^anjj^lfsi; /jVle^tl yi
meset vuotensa syrinymkaiipun-gjissäan
Comossa, missä 1827 kuoli
82 vuodfpn vaniiana.
Voitan suurin nierjkitys on' siinä,
että keksi n.s. "Voitan latomuk-sen",
jota hi}n itse kuvaa kirjeessään
v:lta ^800 j ^ joka oli kokoonpantu
vaihtelevista kupari- j a sink-
Ijlievjristä, joita erolfcti pahvi,
nahka ta muu eristävä.aine, joka
voi ottaa ja säilyttää paljon kosteutta.
Kuh hän nyt koski ylintä
j a alinta levvä käsin, sai häh tun-
;uvan sähHöiskun. Täniä Voitan
kekslniiiöTt perustana on se, että
Haksi metallia tulevat sähköisiksi,
kun ne koskettavat toisiaan, mutta
vastakkaisUta sähköistä - - Hänen
"latomukseniBa'^ vaihtui pian
'«ralvaniseen patteriin'*, jossa havaittiin
voitavan saavuttaa suurempi
iteiio upottamalla kupari- ja
sinkkilevyjä astiaan, missä on vc-seja
matk-astttita varten kotlMaii.
hamtai muuttUei, vaHvtitaa iri^lädr»
Joja. käännöksi^ y . « . i »elvittä^. I » .
rintk- j a multa Suomen kähsol^* {
Biin kohdistiiviir a s i o i t y " r ' ' ' ' S ' i ^
Osoite: . .:,;.--V^;-
CoiMtilat» Gen«ral of Flnbncl,
^ i Ä s J on SaomÄ «du--
Canodasser Koqsuli Erlck JT. Kor-te.
Port Arthur. Ohi. MW>
SoorlmäkI, 819 Bajr St^ Toronto,
Ont- — H . P . Albert; Kiermohaoii.
470 Moin Sfct Winnlpeg M a n T^
Thomas frasMl J^^^ JH^mi
ClUt, Ont. r - r Charles E , SEagnus*
3on, 64 Doek St,i Saint John: K^B. -
— O. W. Törnroos 661 H o ^ Öt, ^
Vancoaver. B•(^ s-^j^-
muuten, että Ruotsi sai ensimmäl- densekaista rikkihappoa, yhdistä-sen
tähtitieteeUisen observatorion- mällä useampia sellaisia astioita sisä
Upsalaan.
Pelkän sattuman kautta keksi
italialainen lääkäri ja luonnontutkija
Luigi Galvani V. 1775 sen sähkön,
joka syntyy kahden erilaiöen
esineen koslcettaessa toimiaan. Siihen
aikaan oli tav^lli.sta että lääkärit
ja anatoomit kokeilivat sähköllä
o!len heilUi sähkökone l a boratoriossaan
mutta lienee kuitenkin
niin, ettei Galvani, vaan
hänen vaimonsa teki sen huomiotaherättävän
havainnon. Galvani
selitti kuitenkin havaintonsa vähemmän
oikein sähkölatauksen purkaukseksi
eläinruumiissa, j a siitä
huolimatta, että puhutan "galva-nismistä"
j a "galvanisesta patterista"
ja hän on siten saärtut n i mensä
lähtemättoniästi fysifcan
historiaan, ova t hänen koituensa
j a tuloksensa kuitenkin saaneet
todellista Merkitystä sen kapt^
kUin ieräs toinen onnistui niistä
saavuttamaan, nimittäin Alessandro
Volta. Ne keksinnöt, ihitä tämä
etevä fysikkö teki, saattoivat heti
Galvanih tulokset aivan varjöoa,
hänen hiniestään vaiettiin, jä samanaikaisesti
kohtani häntä henkilökohtaiset
vastoinkäymiset. Hän
oli professorina Bolognassa j a kun
Napoleon Bonaparte 1797 perusti
Cisalpisen tasavallan, mihitt mydji-kin
Bologna (;uuluij meh^tl Galvani
virkansa, kun ei tahtonut tehdä
uskoilisuudenv^loa; Tosiii h&ii
seuraavatta vuonna sai. virkansa
takaisin, mutta kuoli pian sen jatkeen
(1798) köyhänä j a raskasmielisenä.,
. , . * .
Alessadro Vblta syntyi Comos.sa,
Pohjois-Italiossa 1745 j a t u l i 1774
tomalla kuparilevyn yhdestä toimessa
olevan sinkJiilevyyn metalli-langalla.
Kutakin patterin astiaa
sanotaan elemenitiksi, ja sittemmin
on keksitty useita kestävämpiä ele-rnenttejä,
kuten Dartieirin, Buu-senin
y.m,
•*
Hans Christian örsied (1777—
1861) oli ensin professorina Kö-penhamihan
yliopistossa, sittemmin
siellä perustamansa polytek-nillisen.
opiston johtajana. Eääällä
luennolla yliopistossa 1820 sattui
rhuudan sellainen tapaus, joista
toisinaan on aavistamattomat seuraukset.
Saitui niin, että johto e-räästä
sähköpatterista joutui mag-neettineulan
läheisyyteen ja örs-ted
huomasi kummakseen neulan
samalla ^ liikkuvan. Häneen iski a-jiitus,
iettä olisikohan johdossa sähköä,
joka vaikuttaisi näulOan, ja
olisiko iiätt saanut vahvistuksen a-jatukselle,
jdkä kauan oli askarruttanut
fyysikkoja, nim. että sähköllä
j a magmetismilla ön yhteyt-^
tä. Hän tohnHti heti tarkoattiksen
ja totesi tyydytyksekseen otaksn-maiisk
oiMaksi, /ja pltiiäan nyt
vanha aisiasta häti laati vähäisen
l4tlh4Qk>eli8ea kirjoitelman/ minkä
l|ihet^l Eäropan eri yliopistoille.
Kalkkien maiden fyysikot kävivät
tittkimaan örstedin keksintöä ja
kehittämän sitä häneti loytämät-
|
Tags
Comments
Post a Comment for 1930-03-10-03
