Vapaus, March 10, 1930

              Maanantaina, maalisk.:10 pnä-~Mon.,^ M
V A P A U S
VAPAUS <L..vr:!7.>
•Bi»cl-,nnr{: Koct;c/ri I&3S. — Toi«..u»» i i i » , — Ki/jjOiMippii 2387V.
• ^ t r » : Oliics (j^^ »</fk, i d k e r t U e « n i » . ete.> 1038—£dit«r S 3 6 * - - •&M.kft«n 2S87V.
TUAUiiUlW«ATr
Adi tizaa*:'.:*: 1 vk. (b4»,"« U . t U O J s 1 k k . « i J N .
ILUOTtlSBIKNAT V A P A i ; p E S S At
S:iij*»»iUU-iU»<HBk»J kem. |2JOO k » k « k c n u . — Anoliinoor» « « » « U U oB»eotoi»ot»k»rt
••«fyt, KM 3 k « t * * . r- AMUii««o4ia«tak»et 12X0 kttta, f3J» kakM k e r t M . - Kut<»il«wtttk»««
J j i k«ru. — i t M U a B M u l a M r t o k m »ZÄI kcfta. «O tUtmak^ kuU»Uo|«IU U i mniJtoTiraylu. -
« t e u u ualM im ««MUnsMkMt SOe k<m. 1141» kolm k«y«H- - Ta«pli«ljnetu}ien ia Oaotf
e c a u a u i c s o » , v u d U u e j n . tShtUMiti i l a o t u b i a u c t s k l t c a . _
. Cmeai «dfertmn» m » . 7te p o e«I. {>ck. M l a l m o a ek<ic« for iia(t« tamttUm. tU. l»»
a ^ M * S* th» b « « a d f c n U a c m e d i a a a a u n f tka T l B t t l A #«cpU to Caaada.
^Z-»t m* m i i l o i a tthm* w« w u a i « U «MtaoiMa k l d f f f a a . U i J o t u k M •sdcXlMa UOrkMa-luokkaa
Intiassa, onkin se, että joukot ovat kypsät YallanknmpiJMellfV
seen toimintaan. Silloin kun puhkeaa todellinen kansallinen tapätis-sota,
on sangen todennäköistä etta Intian köyhälistö tapaa gandliit ja
nehrut porvariston ja intialabten prinssien rintamassa työväestöä ja
- talonpoikaistoa vastassa.
I Imperialisnd ja kapitalismn häviö
•' "Imperialismi on suuressa määrin kehittänyt maailman kapitaUs-
- min tuotantovoimia. Se on täydentänyt kaikkien aineellisten edelly-
. lysten valmentamisen yhteiskunnan sosialististista järje«tära|stS yartep.
. l Sodillaan osoittaa se, että imperialististen valtioiden rajoitettujen.puit.
teiden y l i kasvaneet maailman talouden tuotantovoimat vaativat talou-
' den järjestämistä kansaimälisessä mitassa, maailman milass^ Ifflpe-rialismi
yrittää ratkaista tämän ristiriidan siten, että tulella j a miekalla
raivaa tietä yhtenäiselle yleismaailmalliselle valtiokapitalistiselle trus­tille,
joka. järjestäisi koko maailman talouden. Sosialidemokraattiset
ideologit ylistelevät tätä veristä utopiaa uuden, ""jjäärrjje stetyn kapitalis­min
rauhalliseksi metodiksi. Todellisuudessa kohtaa tämä utopia tiel-lään
niin suuria voittamattomia objektivisia esteitä, eitä kapitalismin
_ I täytyy ehdottomasti luhistua omien ristiriitojensa painon alla. Kapita­lismin
epätasaisen kehityksen laki, jonka imperialistinen aikakausi te­kee
yhä terävämmäksi, tekee imperialististen valtojen pitkäaikaiset ja
lujat kansainväliset yhtymät mahdottomiksi. Toisella puolen sarja i m ­perialistisia
sotia, jotka kasvavat maailmansodiksi, joiden kautta pää­oman
keskittymisen laki pyrkii saavuttamaan yleismaailmallisen ääri­rajansa
— yhtenäisen maailmantrustin — aiheuttaa niin suurta hävi-
Yhdysvaltain suom, järjestö peruuttaa
toimenpiteitään
Canadan Suomalaisen Järjestön toimeenpaneva kom.ea on vas-• sälyttää työväenluokan ja siirtomaiden miljoonien työläisten ja
ottanut Yhdysvftltain suomalaiselta työväen järjestöltä kirjeen, j^/^^^jj,^ ^^^^^^ taakat, että Ijapitalismin täytyy eh-dottomasti
j a paljon aikaisemmin tuhoutua proletaarisen vallankumo-
OSUUSTOIMINTA
taanottanut
jofisa m.m. sanotaan:
"New York, maalisk. 6 p. 1930.
' T o v e r i John V i r t a: ' J uksen iskuista.
"Canadan S. Järjestön sihteeri: Koska Komintern on tutkinut
C f t i i a ^ komniunisapuplueen Ja Canadan Järjestön sekä 'Vapauden'
väiJBet ristiriitaisuudet wkä asiat palauteltu jälleen normaaliin Cana­dan
kommunistipuolueen ja suomalaisen järjestön ja sen laitosten vä-
" lilla, n i in ne välit jotka ovat olleet katkaistuna Amerikan S. T. Jär­jestön
ja sen sanomalehtien |a laitosten välillä, puolestamme palau­tamme
jälleen nonnsalHn, aikaisempien sopimuksien pohjalle. Olem-
Yllämainittu määritelmä imperialismin luonteesta on ole Kom­munistisen
internationalen ohjelmasta.
Neuvostoliitto vapautuu uskonnon
kahleista
Porvari lehdistö on levitellyt hirmujuttuja Neuvostoliitossa tapah-
Port Arthurin osuus­kaupan
vuosi­kokouksesta
The International Co^pperaUve
Trading Co. L t d , vuosikokous pidet-tiin
Port Arthurissa helmikuun
nen ja 25:nen lÄiviep. Utolna. E n -
s i m l i l s e i ^ kokoijsiUanä otti sUhen
osaa 116 osuuskunnan Jäsenm ja
'50-60 kuluttajaa jotka eivät vielä
ole jäseniä, eli enemjnän k im kos-kaan
ennen liikkeen historiassa. T o i ­sena
kokousiltana oli osanotto s i i ­hen
hienian laimeampi, mutta edel­lisiin
kokouksiin verraten silti hy-
Vä-
Kokouksen virkaillain valinnan ja
muiden tarpeellisten valmistelujen
jälkeen kuultiin Ulkkeenhoitalan t l -
llkertomus kuluneelta vuodelta. Se-olstuksesta
ilmeni, että ottaen lukuun
koko liikkeen, oU liikevaihto kulu.
neenna vuotena lisääntynyt huomat­tavasti
edelliseen vuoteen verraten.
Fort WilUamin myjmälän liikevaihto
tosin osoitU laskeneen jonkunver-ran
dollareissa initattuna. Mutta ^to­delliseen
tavaran välitykseen riäh-den
tämä ei pidä paikkaansa lähes­kään
samassa määrässä. Sillä k un
viime vuosikokouksen päätöksen pe­rusteella
Willi?min myymälä Uitet­uin
suoranaisesti samaksi liikkeeksi
Port Arthurin myymälän kanssa,
n i i n yhtäläistytettiin näissä myymä­löissä
myöskin hinnat. Ja tämä
«suren osan, Qbtariossa tcämivlsta
osuusUiklBBistä. Ja velvotti kokous
jiditokunnan toimimaan dihen
äciinfaan että t&nalnen eliri saadaan
toimintaan mahdplHsimman lähei­sessä
tulevaisuudessa, siinäkin tapa­uksessa
vailcka suimnitttlun alaisena
oleva osuustukkuliifekeen hanke rau­keaisi
Osuustoiminnallisen valistustyön
tehostamisen välttämättömyydestä
keskusteltiin laajalti j a evästyksenä
vallstustoimikunr^lle. lausui koktyis
useita tQivQmulE;sIa' tässä suhteessa.
Johtokunta myöskih velvoitettiin toir
mimaan- siten, etta enjd syksyn k u -
merkitsi huomattavaa hintojen alen­nusta
^ r t Willlamin myymälässä.
— t — i . ' t r> ' 1 1' • 1 1.» rprvarneiiuisio un i c v n c n y i imiuujuituja iifcuy"3>»/»»«woo» %c<|>a»- ja ottaen huomioon, että plenem-me
asiasta saaneet tiedoiluksen Canadan kommunistipuolueita, j o n k a ^ uskovaisten vainoamisesta. Työläisien neuvostovaltion johta->ässä liikkeessä kulut ovat ^ t a a
kokouksessa " c..i:.,:„ . . J 1 ^,.i. . . « o » suhteellisesti suuremmat kun_ isom-teessa
näiden veljesjärjestöjen välillä.
Toverillisesti
Matti Wick, S. T.. Järjestön siht.'
vostoliitossa, todenneet ^ettei uskonnonvapautta ole rajoitettu.
Sitävastoin myönnetään, että kirkoilta, jotka ennemmin tukivat
vanhaa järjestelmää, on riistetty niiden yhteiskunnalliset oikeudet.
Kirkot eivät saa ottaa osaa kansankasvatukseen, ne eivät saa harjoittaa
Kuten edellisestä näkyy, on Yhdysvaltain v^ljesjärjestön johto julkista värväystä tahi propagandaa. Niiltä on myöskin evätty oikeus
kpininternin kpraissibnih piäätöltsen joh^ päättänyt peruuttaa ne j värvätä iCselleen kannatusta käyttämällä välineenä-yleistä hyvänteke-tojipenpit^
et, jpihin se oli ryhtynyt Canedan Suomalaisen Järjestön {väisyystoimintaa, sillä yhteiskunnallinen huolto on kokonaan valtion
tolmeoipanevaa kqmjtfiQa vastaan, PidäinmP Yhdysvaltain suomalai-j tahi varta vasten toimivien järjestöjen asia.
sen työväen järjestön toimenpidettä ensinjäisenä askeleena sen repey
hyvinkään edullinen.. Vest Port
Williamissa viime syksynä alettu
myymälä taasen on vielä kehityk.
sensä ensiasteilla ja niinollen oli
aiheuttanut vähän tappiota. Leipo­mossa
oU onnistuttu kuluja suhteel­lisesti
vähentäm^. Joten se oli
tuottanut vähän voittoa. Puolen vuo­den
vaihteessa laskettiin liikkeessä
yleensä hintoja ja sUtä johtuikin,
Samalla k u n niillä on täydellinen sisäinen vapaus p a l v e l l a juma- että liikkeen kaikki myymälät tuot-
- ovat ne i i l k o , tivat jälkimmäisellä puolella vuo-ovat
ne u l K o . j ^ ^ j ^ suhttellisesti vähemmän ylijää-
?taan n i j d e n i j ^ ^ kun ensimälsellä puoleUa vuo-
Jioyhtä^^ Yhteensä osottautui liike k ^ - '
l^faMM^^äet loM tullut^arältetybi^iiosi^iih- 'Mik«ti n i i d e n j ^ miihan muttlMm:vaiti<»etokselli8een tenkini/tuottaneen, ylij^äm^ .^"»"7
J""frviÖhtokunnan laätinaan ehdotuksen
»r-lJe? mukaan seuraavasti: 1 1|2 prosenttia
stopalautuksina kuluttajille tava-r
i k t o u t i u n f s t a i t o i i k k Ä välillä ollut tapahtunut, vaan l i i k e - »«»Ha yhdistyksillä on täydet toimintavapaudet j a ne ovatkin suoritta- JJg: p^emtl^UlMSn^ l^eT-
-.vaihtomoliempigbjMeaiyäj välillä j a t k u i voiraMsaolev j »eet tayattom^ taikauskoisen v e n ä l a i ^ lg?ut 9]20 prosenttia
van sopimukttm mtU^ vailAa yhdy^väUalaineri tOT^^ rahvaan valistamiseksi j a vapauttamiseksi enn^JHJoluulöista. Vaesto^^
me johto olililn lulist^Vt suhteet vapautumista uskonnon kahleista osoittaa "jumalattomien yhdistyksen" Tämän ylijäämän jak^ysymyisen
mautettaiJuB
'Tcrvd[»'di"nm^;"mui^^^ tilasto josta ilmenee, että entisten '^seurakuntalaisten" gä*! r^slUä oUessa ^erätetOta ^ s y m y s ^ -
, lif.V£LJ^*:^'V! J a >>Hr, i / , •ffTJtr : - r - ' "^ ....x^.-T.ur^ • "'^.'^.TM v.^«<.*«^c»llj;-iiK»;v:Iii *T. . -[ tä^iettä, kuluttajille jaettavaksi eh-
4fiteitusta,;5ummästä jblqi|';ösa niyön-fl^
y^j^' vasta] toimintaa älka-
IHtta) va4a^nnpäätettyj««li>tpiiJVänpi
CoiiäU&i^^veretön sote''
Intia on vuQ9i vuodeltJa
ntelke . i K u ^ e i j e r m e i a ^ koota
„ TOgUe^ v Ä älka,
^ a n ' U s k d i m ö t e ^ 'ihmisten^Sädessa - ^ ^ ^ S^
ulkoniaiiJÖeuraavat täikki Ä e e t ihÄ^^ suurimmalla kiin- ^ ä ^ l S a s s f ^ ^ t l S
nolla tätä maailman suurenmoisinta henkistä mullistusta. Neuvosto- jteljty, vaan lausui kokous toivomtik'
luessa saataisiin aikaan ^yts}»imin-
•takurssit tässä piirissä yhdessä tois­ten
Ontariossa toimlvieii osuusliik­keiden
kanssa, tärkotuki^llä kas­vattaa
^ u s t o i m i i ) , t ^ n lähemmin
perehtyneitä, toimitsijpifa. Canadan
työväeft puolustusliitolle päätti ko­kous
lahjoittaa liikkeen varoista s a ­ta
dollaria.
Tähän asti sujui kokous m a l t i l l i ­sena,
ilinän huomattavampia mieli­pide-
eroavaisuuksia tai navakampia
yhteenottoja. Mutta sitten kokq^k-sen
menoon heitettiin "munkklrens-sl".
Industrialistiii Rannatusrenkaa-laisilta
oli saapunut kirjelmä jossa
paheksuivat sitä että viime* vuoden
johtokimta oli kleltääntynyt anta-maista
Jhhotusta "Industriallstlin"
sekä vaativat päätöksen ^muuttamis­ta
ja Ilmotiiksen laittamista "Indus­triallstlin".
Tästä * asiasta keskusteL
taessa osa kokouksen osanottajista
jo vähän lämpenikln. Kokouksen'
suuri enemmistö kuitenkin oli sitä
mieltä, etl» koska "Industrialisti" ei
näe osuustoiminnassa mitään hyvää
työläisille'ja plenvUjeUjöUe vaan y-leensä
suhtaantuu siihen halveksi­vasti
'ja julkaisee osuustoimintaa
parjaavia klrjotuksia,' n i i n turhaa
silloin on tuhlata osuuskunnan v a ­r
o j a ilmottamalla sellaisessa lehdes­sä.
— S.
No. 58
pllnt. Kun polHsit s a i v ^ v ä h ä H | u I
* Jni. neljaimiai
osastoille
P O L I I S I T R A A K U U K S I EN
H A R J O I T T A J A N A
Työttömäin kansaiftvälisepä päi­vänä
saatiin Montrealissakin nähdä
miten kaupungin poliisivalta esiin­tyy
raakamaisesti, silloin kun
heillä on vain pienempiäkin mää­räyksiä
ylimmiltään. Kaupungin
ijoliisipäällijckö oli ilmoittanut edel-
:^äin i^tta kaupunki. tullaan sinä
päivänä pitämään "puhtaana'* hii>r
nalla millä tahansa, ; e t , niitääi?,
mielenp^pitukpia ei, anneta'.pitää,
Ja sie myöskin näkyi heidän käytök­sestään.
•
Kello 9 jälkeen alkoi kokoontua
suuria (työläisjoukkoja Labor Temp-eteen,
missä sisäkpkous oli
maarä pitää, mutta minnp ei kui­tenkaan
päästetty kuin union kor­tilla.
Poliisivalta oli runsaasti
adustettuna ja esti sisälle pääsyn.
Joukot aina vaih" paisuivat ja v i ir
meih päätettiin'''lähteä' kaupungin
talon iädiistaUe kokousta pitämään:'
'MKi'4täirian .liiin^iiui^in ajätt''öai'',nUoH^
risbliiton puliiijä puhua .'erineh-poliisijoukkb
^Jhyplckäsi riis­täen
puhujan aläs ja )9klkoi muu­tenkin
puhdistaa «dustaa. Eatsii-liitto
tähtää uuden yhteiskunnan rakentamiseen ei aindastaan p e r i n - ' s * ' ^ ^ ' ^ ^ ^ kuluttajat myöntäisivät i-a moottoripoliisit ajoivat ihmisiä
odeN alkpnut yhä enemmän huolestuttaa brit- pohjaisesti muuttamalla yhteiskunnan taloudelUsct perusteet, multa t^rirotnk-.,.rf.-.i:..:n-tiläbiä
VöUwpitäJiär Vup^ikymmenien aikM^^ kärsityt vääryydet ja myöskin luomalla näihin muuttuneisiin taloudellisiin sosialistisiin suh-taasen
toisiin paikkoihin
joukkoja, jossa alkoi sama näy­telmä.
Koko päivän oli saman­laista
näytelmää. Poliisit o l i k a i k ­ki
kutsuttu "järjestystä" räuka p i ­tämään,
yksin liikennepoliisitkin,
niille alueille missä työläiset enem­pi
liikehtivät. Iltalehden mukaan
ilmoitetaan .toista sataa henkilöä
loukkaantuneen enempi t a i vähem­pi
kahakoissa joita päivän mit­taan
tapahtui, näiden joukossa
muutamia poliisia, joten tämä a n ­taa
jonkunlaisen selvityksen t i l a n ­teesta.
Kymmenin tuhansin vo'
laskea sen joukpn, joka liikehti
tässä mlelenosoitustilaisuudessa,
vaikka ei mihinkään saatukaan k p -
koontua. Kaikki k a d u t - o l i v a t y h ­tenä
ihmismerenä-
Tilaisuus muodostui vahvasti a g i -
teeraavaksi'poliisien raa'an menet­t
e l y n johdosta, sillä se nostatti
rauhallisissa asujamissaki^ vihaa
menetelmää vastaan, jota sai j o ­kainen
kokea j o k a vaan sattui l i i k -
lumaan kaduilla. Monet ollessaan
tavallisilla liikeasioillaan joutuivat
poiisiratsujen jalkoihin, niiden r a ­vatessa
käytävillä. Jos tyjoläiset
olisivat saaneet rauhassa kokoon­tua,
olLsi kaikki mennyt ohi sillä,
että olisi saatu pitää kokous ja
mahdollisesti kulkue niillä kaduilla
missä suuremmat joukot työläisiä
oleskelee, eikä olisi silloin tullut
liikennekään häirityksi. Mutta täl­lä
menettelyllä poliisit vain va­kuuttivat
joukkojen mieliin mihin
asti voidaan mennä, kun on t y ö ­läisten
toiminta kysymyksessä. S a ­malla
vakuutti tämä tilaisuus use­ammalle,
että ne poliisiterroriker-tomukset,
mitä on kuultu muista
kaupungeista, voivat uusiintua mis­sä
kaupungissa tahansa, työläisten
liikehtiessä. Tämä o l i ensi kerta
Montrealissa j o l l o i n on saatu niin­kään
suuria työläisjoukkoja liikeh­timään.
Mutta kun ottaa huomi­oon
sen kymmentuhantisen joukon,
j o k a on nyt Montrealissa työttö­mänä,
n i i n ei ollenkaan ihmettele,
v a i k k a tilaisuus muodostuikin n i in
suureksi. Kaupungin porvarilehdet
kertovat, toiset, että se o l i " r o s k a ­j
o u k k o " joka l i i k e h t i j a toiset, et-,
tä kommunistit liikehtivä. Mutta
samalla on kuitenkin niidenkin
myönnettävä että työttömyystilan­ne
on hirvittävä nykyään Montrea­lissa,
olkoonpa joukkojen nimityk­set
sitten mitkä tahansa.
N A I S T E N T L T A M A ;
on' ensi sunnuntaina t.k. ,• 16 p.
osaston tialollä,' haisten toimeenpa^
fiema'.' Hrillä ori paljon-'ohjelmaa'
j a riäytelrti^-^ "Suutarin^ mökillä'';^
Muistetaanpa käikKi-'saaptiäl •- '
J. ^.
KESÄJUHLA-ANOMUKSET
TÄVÄ ALCEKOMiTEAlii^
ALUEKOKOCST* vS- "
MISTAMAAN'
Supmalaisen järjestön
hyvät toverit:
Kevät j a kesä ovat tulossa, k
tojen toimintakin on
Tärkeä puöU suomalaisten
kesätoiminnassa ovat osastnu.;
säjulilat- sekä ylemen
Beaver Laken.ja Long
toilta on jo saapunut pyyntöin
ja syysjuhlien järjestämisekL 1
komitea, tk. 5 pnä pitämässäi^l
kouksessa käsitteli k v s y r ^'
päätti' kehoittaa osastoja
määrf kesä- ja syi-sjuhlien ^ « 1
keyat anomuksensa aluekoaii
maaliskuun loppuun mennessä, j
RajakanpaDkien untisi^
i i m a t ; o n ' olleet'joa mua*^manlÄPWään järjestömme viimeisenj
t^^j^^l^oulcsen yhteydessä oleyi»*
,1^; i Inykyhetkeh • toimintaa t^"**
mennjrty' joten lon saanutlämmön-'' ' '
sorto ovat herättäneet intialaisissa voimakkaan kshsallisen vapaus-i teisiin soveltuvan, kaikesta uskonholhouksMta vspautuneen ii^misen.
)iiU«en. Tämä Icaiigan pohjakerrosten liikehtiminen on osaksi ku-| Tällä kerralla on vielä mahdotonta arvioida tämän henkisen kumouk-mAuksellist^
luunteeitaan, ja uhkaa se vakavasti englaotilaisten yli- sen^ valtavaa merkityslä.
herruutta. Olojen l^ärjistynnnen Intiassa kulkee rinnan muiden siir-toroaakansojen
vapausliikkeen nousun kanssa. Se on luonnollinen
tulos siirtomaakansojen pakoittämisesta kapitalistiseen riistoon j a or­juuteen
vieraiden valloittajien ikeen alla,
Mutta tässä liikkeessä on myöskin mukana kansallisporvariUisia
ainelcaia, jotka käyttävät kanflalUsuuskysymystä vipusimena, pyrkies- yhteydessä on tov. Thälmann pitänyt
saan suurempaan riippumattomuuteen. Tähän muotoon pukeutuu ko- §aksan yaltiopälyUlä suuren puheen.
Samalla kun tämä porvaristo haluaa
in suuiuiitelina Saksan valäopäiviilä
Youngin suunnitelman käsittelyn nistlnen puolue tulee taistelemaan
p^ttäväisesti You?igM suumatelman
limaisen porvariston nousu.
lEansallista *Vaipautta*\ vastustaa se jyrkästi kansan pohjakerrosten
vapautumfel^telua. Se on valmis käyttämään välikappaleenaan sor­toon
ja kurjuuteen icyllästynyttä siirtomaaköyhälistoä, mutta ainoas­taan
pmia tarkoituksiaan yarteq.
T ä l l a i ^ o n Gandhin j a hänen luutnanttiensa, Palelin, Nehrun
yjn. ^'itsenäisyystaistelu*' Intia?sa. Gandhi on lähettänyt Intian vara­kuninkaalle
^uhkavaatimuksen, että jollei Britannia myönny Intian
Tiippumattoznuusvaatimuksiin, tulevat kansalliset aloittamaan, taloudel-lisen
boikotussodan j a sabötaasUaistelun hallitusta vastaan muutaman
päivän kuluttua. Tämä taistelu tulee olemaan "veretön"; käsittäen i n ­tialaisten
siviilivirkailijain y.m. lakkoja, kieltäytymistä verojen mak-samis^
ta ja englantilaisten vallanpitäjien hallinnollisten toimenpi­teiden
boikottamirien, yleistä "tottelemaltomuutla", j.n.e. Gandlii se­littää
vastustavansa väkivaltaa, mutta myöntää, 6ttä rauhallinen vasta­rinta
saattaa johtaa väkivaltaisuuksiin. Edustajakamarin puhemies
Patel selittää sensijaan avoimesti, että Intiassa tulee puhkeamaan ilse-n£^
syyssota.
Puheessaan osoitti tov. Thäjmann,
että tähän mennessä esiintyneet h a l ­lituspuolueitten
j a natsionalisilen e-dustajat
eivät ole sanoneet, mitä
Youngin suunnitelma tuottaa työtä­tekeville
joukoille. Ainoastaan kom­munistinen
puolue osoittaa, ettei
Youngin suunnitelma enempää kuin
Da\ves-suunnitelmakaan tuo mitään
helpoituksia työtätekeville. Tov. Thäl-man
osoitti että "Youngin suunnitel­man
hyväksyminen velvoittaa' Sak­san
työväenluokan kolme polvea a l -
raattlset plakaatit, missä on yleinen
Tilanq^a Intiassa voidaan todella pitää erittäin kriitillisenä, mut- aseistariisuminen? Vastauksena tä-
. » . ^ 1 » . : r*__ji.i L^ * i-i.? • _ i . . . . 'hän on sosialidemokraattien edusta-
,^„„ . . . , ty ainoastaan Saksan kansan työtä- JJfJJJf?,!" ^^^"^^ vastaan, vaan se on samaan
" aikaan myöskin .saJtasQpimus, j o^
toteuttaioista vastaan. Kcmununis-tinen
puolue tulee tässä taistelus­saan
käyttämään hyväkseen k a l k k i^
mahdollisuuksia^ Se tuilee taistele­maan
sUnäicln t a p a u k s i a , jos sq
on pakoltettu menemään maanalai­suuteen.
SpslalidemokraattlsIUe ml-^
nisterellle el tule milloinkaan on­nistumaan
kpmmunlsösen puolueen soi kokpus edullisemriiaksi olla otta­matta
n i i n pitkää hyppyä yhdellä
kertaa j a päätti totuttaa ostajat vä-bSn
kerrallaan aikasempaan sul-kemisten.
Jo puolivuosi kokouksessa esillä o l -
itse omakoiitaisesti tähän tarkotuk-seen
mahdollisimman suuren osan
heille tulevasta voltto-osuudesta; jos
mahdollista n i i n kaikki.
Johtokunnan j a yiiistustoimlkun-nan
toimintakertomukset läpästiin
verrattain vähällä kritiikillä. M i ­tään
vakavampia virheitä tai puut­teellisuuksia
ei kummankaan t o i -
minpassa havaittu. Palveluskunnan
työaika päätettiin lyhentää sulke-maila
myjTnälät tästä eteenpäin k e l ­lo
8 lauantal-iltasin sen sijaan että
ne tähän asti ovat oUeet auki
kello )0:neen lauantaisin, l ^ än
yhteydessä IiyUä esitettiin, että su-lettaiaUn
lauantaisin samaan aikaan
kun muinakin Iltoina, keUo 6. Mut­ta
ottaen huoinloon,' että kuluttajat
Qvat tottuneet tähän myöhäseen a u ­kioloon
ia että yksityisten liikktet
smiärillä ovat auki myöhäseen, kät-ikäytp-
viiia ja käduiUä eteenpäin,
tallaten alleen ne, jotka eivät pääs­seet
tarpeeksi nopeasti väistymään,
samaan aikaan; kun toiset poliisit
hakkasivat kapuloillaan työläis­joukkoja.
Kaikki kadut olivat täyn­nä
ihmisjoukkoja, ihan yhtenä ih-mismerenä,
ja oli mahdoton siir­tyä,
niin piari kuin ratsupoliisit
hyökkäsivät, joten monen oli pak­ko
jäädä alle ja joutua itallatuksi
tai sitten joutua kapuloitavaksi.
Mitään armoa ei ollut. Säälittävin
oli näl^clä miten poliisit hyökkäsi­vät
muutamien vanhojen vapise^
vien, harmaahapsjstenKn päälle ja
hakkasivat niin kauan että nämä
nykertyivät maahan, jolloin jätti­vät
uhrinsa siihen. Sama suhde oli
naisHn. nähden; mitään armoa ei
Imari iäthmittfi^ät^iä, 'Taäsenj'*kunv
ilmat lämpiävät, tiintuu köyhäätä
ikäänkuin olisi nukkunut kuukausi­määriä
ja nsrt vasta herännyt. On­ko
köyhän elämä muuta kuin ai­naista
puutetta leivästä ja läm-pösestä?
Täälläkin on työttömyys
ollut suuressa mitassa. Toiset -on
saaneet pari Tkolme päivää viikos­sa
tehdä ityötä, toiset, ja suurin
osa, ei ollenkaan; kuukausiin ei
ole saanut käsivarsiaan kaupaksi.
Onko ihme jos se panee kapinoi­maan?
Mutta nyt kun edes il­mat
im lämminneet, ettei tarvitse
vilussaan värjötellä, monenkin
mieli ilostuu j a moni alkaa taasen
toivomaan elämältä muutakin kuin
ainaista »ilua ja puutetta.
N i y t ^ t n o i n i n e on myös virkisty­nyt
siihen nähden, että on ruven­nut
hommaamaan, tänne Border
Cityn haalille unkarilaisia. Kun
oli kylmät ilmat, niin ei unkarilai­set
voineet^ saapua, mutta heti
komitea tulee tämän jiteQ,
jestämään juhlien ajat ja
noudattaen tässä eri osastojen
sumia toivomuksia, huon
kuitenkin, ettei tule yhti
aikaan nähden. Pyynnöt
lähettää osotteelal: B. Tee
Box 69, Sudbury, Ont.
Mitä piirijuhlaan tulee, on
komitea ehdottanut muodostettäa
si sekakomitean, joka käsittäisi 1
jäsentä suomalaisen järjestön
komiteasta; kaksi puolueen
miteasta kaksi alueen työläi
teeristöstä j a samoin kaksi
urheiluliiton toimikunnasta
maan piirijuhlasuunnitelmasta."
luekomitea ehdottaa, että piirihij
pidettäisiin — kuten viime
— Sudburyssa sunnuntaina, _
nantaina ja tiistaina kesät 23.*
ja heinälc. 1 pnä. Toisin sanoen ij
si aika suunnilleen sama kuin räa
vuonna, nimittäin Dominion päii
viikolla, koska mainittu pälvS «1
työstä vapaa työläisille,
soveltunee parliaiden paikabi
johdosta, että kaupunki on edfU^j
paisunut yhä friTceämmäksl a j
malaiseksi keskukseksi.
Aluekokous kutsutta huhtilc 2HI|
päiväksi
Aluekomitea on päättänyt koJai
neljännen alueen aluekobn^l
Sudburyyn lauantaiksi ja
tailcsi huhtik. 26—27 päiväksi
Icomitea tulee tekemään
saadakseen ^. kokouksesta maMslJ
-Simriiäit' ohiiistuneen. Jottaor
tarioutuisi tilaisuus evästää
j i a a n , jotka valitaan siten, ettjl
kin! p^tft"<J&h.ettää,iyhddk^
jokaista ' 25:ttä- jäsentä'
fccanltea päättänyt kehoitta^
t o j a lähettämään äluatuksens»
mitealle huhtik. 10 jäivään
nessä. Tällöin jää aluek
k y l l i n aikaa monistaa ja
ne takaism osastoille tiiti
varten.
: i Aluekokouksessa tullaan
kysymyksiä;' 'aluekomitean
ja ..tIUrapcirtti. valitsemaan
mitea jne. • Toimeen siiSi
Valmistamaan alustuksia,
jemnie toimintaan_ on saatava 1
kautta ja elämääi jotta ne
suorittaa tehtäväänsä järjesti
me selcä luokkataistelussa.
Toveruudella:
C. S. Järjestön 4:nnen aluea|
aluekomitea.
pakottaminen pplviileen, sen erotta­minen
proletJaarlsIsta Joukoista.
Lopuksi tov, Thälmann lausui et­tei
Youngin suunnitelma ole tähdät-komaiselle
pääomalle miljardeja
markkoja. Youngin suunnitelma on
toinen Versaillesin sopimus.
Paljastaen sosialidemokraattien
petturiosuuden, kysyi tov. Thälmann
missä on yhtelskiumaiUstuttaminen,
on tähdätty Neuvostoliittoa .vastaan.
Lopettaessa^ puheensa tov. Thäl­mann
lausui, että Jos sosialidemok­raatit
eivät kykene julistamaan
Youngin suunnitelmaa mitättömäksi.
jota V. 1S19 lupasivat sbsialldemok- ^ " " " ^ ^ ^ t ^ e n puolue vastaa
tätiän: "Voitokkaan Saksan proleta.
% ta työväestöä, .ammatillisia järjestöjä j a talonpoikaistoa vastaan. R a - ^ ^ " " / " . ^ ^ . " " H J ^ P " ^ ^ , ^ ^ *^
. d i k a a l i s i a kommunistisia työväen, j o h ^ on vangittu j o k a päivä, mut- irfnrilSntä T a '^ÄJSS
ta Gandhin sallitaan puhua verettömästä vastarinnasta. Täysin kasit- V^t^kl tvötätekevät kerrokset
*T f « ? ^ Montreal «Star", että ei ^.,,kk<ikinnatsiona!istit Ja k a n -
ole syytä olla tarpeettomasti huolissaan suta, etla johtaja (Gandhi) ^r^^^^ sosialistit (fascistlt) sano-
Terhoaa setiraaivan Uikkeensa iSalaperäisyydel^ sekä puhuu sodasta." että he ovat Youn?in snunnitel-
, "Profeetan puheita" ei lehden mielestä ole olettava samalta kan-: .>-«?taan. n i i n el heidän j a h a l -
nalta, kuin jonkun vallankumouk^clUsea . litu^puolueitten väUliä ole olemassa ' - . r ^ ^ ^ ^ ^ ^ . t i . .» . , , vakavampia erimielisyyksiä täs^
jLebti on suna oikeassa, mutta seikka, joka huolestuttaa valta-jkysymyksessä. Ainoastaan kominu-
V A N Q I T U T T I
T A K S E I N
ITSENSÄ P A E .
V E L K O J I A A N
riaatln tuleva hallitus tulee peruut-ta
ei sen vuoksi, että Gandhi tahi hänen lähimmät apurinsa horjullai-If^»» ^"^TlÄ^ s S ^ t a ^ ' " ^ **
e;^»» *M5r:o<^^of^,^ k»ii:... T» « T-1 tl .1 • ..I jakokouksen neuvottelu panssarllal- :.«^migm suunniieunao .
sivat järjestettyä hallitusvaltaa'. Tilanpa on uhkaava s i k s i , etta kan- Jojg^ rakentamisesta. Mtosä on jo-
«an^ pohjajoul^iojen kumouksellinen tyytymättömyys on saavuttanut i katselle leipää ja työtä, jota sosiali-xa)
ähtämispisteen. Työläiset j a köyhät talonpojat ovat toimeenpanneet demokraatit lupasivat? Vastatikse-väkivaltaisia
lakkoja. He vaativat todellbta vapautta, asemansa hei- °°
pottamfeta. Gandhihan koettavat ohjata tämän kmnoukselUsen k u o - t J ^ ^ i ^ H S ^ S a ^iäiS"^ 1^^
hiam vaaf^oman rauhallisen vastarinnan" uomaan.. He puhuvat räi- kemattomat vangitsemiset, mlelen-
"C: Is^iistö, etta intialaiset eivät tyydy mihinkään muuhun kuin täydelliseen ^osoltuskiellot, vainotolmenplteet väl-
I itaenai^yyteen senlähden, että joukkojen painostus pakoittaa hfeidät;^^**'™™^"^®"^ sanomalehdistöä
K esiintymään radikaalisina. r irstaan, joukkomurhat O r m ^
G : : » S ^ ». -«-i— L 11-.. L -1. -.1 1 ,; iHartsmandorfissa, Berlinissa Ja
Äuta syystä on bnttilamen hallitus heihm nähden sovelluttanut Hampurissa. Youngin suunniteUna
varovais^ odotulpsen taktiijdkaa samaan a i ^ tuo vapautta, vaan orjuutta,
käytettävissä olevat väl^yallan keinot kommunistisen vaikutuksen alais- suunnitelman vaikutuksesta
V i e n i . Itävalta, maalisk. 3. —^
Täkäläinen Oskar Gretzer keksi ne-rokkami
suunnitelman paetakseen,
velkojiaan, jotka häntä ahdisteli*
vat Hän ihnoitti poliisille puhelin
mitse, että hänet on. heti pidätet­tävä,
tekeytyen . puheliniessa pro­kuraattoriksi.
Poliisi korjasi mie-.
hen talteen, j o t e n hän siten pääsi
pois velkojiensa kokouksesta, joka alaisena olevan osuustukkuliik^
oli vararikkopesää tasaamassa. Sit* muodostamista Ontarioon ja
lut kysymys Intolan osuuskaupan
yBdlstänflsestä I n t Co-Op. Ttading
Co^n, sen haaramyymälänä toimi­vaksi,
. o l i myöskin kokouksen kä­siteltävänä.
Mutta kysymystä ei oltu
vielä valmisteltu siinä määrässä, et­tä
sei» suheen pUsi voitu tehdä rat­kaisevaa
päätöstä. Joten se jäi j o h ­tokunnan
edellen kehitettäväksi.
Osuuskunnan sääntöjä päätettiin
muuttaa siten, että ne edellyttävät
llUOceelle y J k s i t o i ^ henkistä Johto-iKUntaa.
Sen sijaan että. se tähän
asti o n ollut 9 henkinen. T^Uä ker­taa
v i l l i t k i n Johokuntaan Port A r t -
hiuri^-ta 4' Jäsemii j a yk«I lähiseudun
^farmari, Fort Willlamista 4 Jäsentä
Ja" West Fort Williamista 2 Jäsentä
Näistä valittiin 5 kahdeksi vuodeksi
Ja 6 yl^dekdi vuodeksi Joten iSstä
eteenikin tulee Johtokunnan Jäsenis­tä
vuosittain eroomaan vaan; suun­nilleen
puolet Ja t u l l a an h e i d ^ a i^
n a valitsemaan kahdeksi vuod^Esi
kerrallaan.
Kokous päätti kannattaa suunnit-
Porvari se on sellainen heppu., t a saksmannla kohtaan j a antoi, k i t
etta sen paäta ei palele lausuessaan 1 t en sanottu, radioasemansa rakenta-
•viisauksiaan'
Yhtenä esimerkkinä siitä on Suo­men
"itsenäiset" Jahvetti turpeiset,
laiten olemme monasti aikaisemmin
olleet pakoitetut mainitsemaan. Nytr
kin tässä olisi melkein edellisten
suuntainen juttu lukijoille serveerat-tavana^
sillä eroituksella, että Suo­men
porvarin otteet päicsUnevat si'>
tä mukaa mitä kauemmin nämä
heppulit hoitelevat "itsenäisen" Suo­men
asioita. -:- Mutta aletamihan
jiittumme ialusta.
Luldjat kai lienevät kuiiUeet, että
Suomessa on sellainenkin nykjrai-misen
heille. J a saksmännl löi veh­keen
pystyyn, otti runsaan maksun
työstään Ja paineli tiehensä vähän
samansuuntaisella kiireellä kuin ne
kerralliset uunintekljät, Joista toi­nen
Jäi pitelemään siksi aikaa uunia
pystyssä, k im toinen käy perimässä
maksun.
Lahden radioasemasta tuli " v a -
paussotakaverien" tekemänä susL
T u l i maksamaan erinäisiä miljoone.
ja, mutta muuta ääntä^se el suos­tunut
maailmalle lähettämään kuiri
kuulemma itulevat kun ilma'.^
piää. Tämän kuun 23 P^i^,,3
n i i n lämmin että ne parja»^
jo, silloin ne ovat täällä
kello 8, "Punasen laukun'
sessä näett, kun tulette
s i l l o i n . Kustannukset sen joi
kanssa nousee vähän, että on W
vinnut hiukan nostaa ovi:
ne ovat nyt etukäteen «e
ovella • 55c. E i siis kovin
"Punasen laukun" esitys
miellyttää yleisöä, eikä Jinie *
kaan, onhan kaikki jinK
kissojen tappelua muistuttavaa sä-
T , . , hätelemistä Jä igrdäntä kouristavaa
henkitoreissa olevan
ihmisen kuolinkorahtelua muistut-temmin
nosti hän jutun poliisia
vastaan tämän väninitsemisen joh­dosta,
mutta j o u t u i kuitenkin nel
yrityksen aJkurahastamiseksi «pää­t
e t t i i n , ostaa tämän liikkeen o^
sane otetut 14 ostotta. Jos y r i -
j a k s i kuukaudeksi vankeuteen p e - ^ t S t * S * Ä ^ S s ^ K
^oksesta, j o k a t u U i l m L 5tä* JliSikie voidaan a^ikaJa, "ll"m^än^ yh.
teyj^E^ herätettiin myöskin ~ky^.
xnys^^: .^^^ tälintarkastusosastcb
innodgstaunisest^ Joka käsittäisi
kalkki, tai ainakin mahdollisimman
kemmin määriteltynä Lahden radio­asema.
T^mä asema on alunperin
saksalaisten Irakäritama Ja pitäisi
teholtaan olla yksi Europan suu*
rimpia. Aseman ylöspano k a i vuoden
fcahdeksantc^sta tapauksien muistiin
virkistäiniset^, annettiin saksalaisil­le,
"isäninasm" auttajille. Jotka mai­nittuna
vuonna auttoivat iiorvaiia
pääsemään yaltaaii, ollen mukana
punaisten teurastamisessa Ja « » .
voten lähtie^ään . sucunalaisten o-mäisuuttä
laivalastätt^in. Porvari ei
kuitenkaan uskaltanut kaisesriri mie­hille
puhiia tästä vfinteksimainltusta
"auttamisesta" n^täSn. enemi»ä
kuin .«ditäkään. että kaiserin miehpt
auttoivat heitä rakkaiden aviosiip-panoiden
»kast^emisessakixi.
K u i t e n k i n tunsi porvaiikiitollisuut-tavaa
iiohinaa.
SuiHnaiäinen porvari kuunteli kau­histuneena
aseveljien^ pestyyn lait­tamaa
wehettä, sen tukk^ npusi pys­tyyn
Ja otsalle kihosi kyhniä h i k i p i ­saroita.
Badiosta kuului sellainen
ääni k u i n kaikkien heidän 1918 suo­rittamiensa
kidutuksien Ja murha­töiden
uhrfea iraoliiÄuudot olisi
kannutettu Ja ne sitten täiiaän rak­kineen
väUtykseDä laitettu kalkeii
kansan kuultaviksL
Porvari k i i r u h t i Justeefaamaan l ä -
he^saseaciaansa Ja saikin sen l o ­puksi,
lisämiljooneja uhrattuaan,
sekaiseen kuntoop, ^ttä se joten
kuten i^rtttä» nyt tnnaii»,qnf va­k
o i s t a , propagandaa, ollen kuiten­k
i n jo äänensäkin poolista surkeana
esimerkkinä sutä tilanteesta
Suomi veristen turpeisten joM
Lahden radioasemalta
valkoista, propagandaa. Vuoroin s
tä • kuuluu hengellisiä virsiä J»j
seuraavana ohj^lnianuyerona
nen kirotulva kommunistien •
menoksi.
Mutta harrastaa se ,
asema myöskin kansan pa"?*^^
räs leningradilainen ^^uuntej^
too tammikuun lopussa
leensa Lahdea ja sUloin sia»i
ollut esitelmä Suomessa
valUtsevan työttömyys- ja
den Johdosta. Isitelmässa
nettu työttömiUe työläisille
taaksikynitylUe pienviljelijmiifi ^
talsia" neuvoja, tunnukseus-täkää
Ja etsikää tuloläliteita-
Eikös olekin nerokkaita
Kyynillisyydessään vertojaan
via: 4iran samaa kuin
oleva neuvoisi hukkuvaa
maan uimaan ja sitten
rantaan, tekemättä itse nutaa»
sen pelastamiseksi
Leningradilainen toveri 1^
etta mitä ne uudet t u l o l a ^
Jin nyrkein, olevalle » ^ " ^ ' ^
kädestä suuhun eläväUe
jälle olisivatr . ,
Emme mekään sen p3remifflö>
men porvarin "viisautta"
Se kun mallaa suuresti yBKw^
lujenhuoneen asukkaiden
ten kaiissa.
V a i k k a eipä silti, niu^
nen komentohan siellä " ^ » B^
näin «nilkosuomalaisen". sum"»
sottuna vallitseekin.
Lappova»»»
IPort Arthurii
IA. Kari. —