Vapaus, November 11, 1922

              Sivu 2. Lauantaina, marrask. 11 p. — Sai Nov. 11.
VAPAUS
Can&dan enomalaisen työväestön äänenkannattaja, ilmee-
Sudburyssa, Ont, joka tiistai, torstai ja latiantai.
H. PUEO.
Vastaava toimittaja.
VAPAUS
(Liberty) ^ ^ . ^
The only organ of Finnish WorkerB fa Canada. Pob-li^
ed in Sudbury, Ont, every Toesday, Thursday and
iafaxrday. ,
Advertising rates 40c per col, inch. Minimuiq cnarge
for single inserÖon 76c, Discount on standing advertise»
aient The Vapaus is the best advertising medium among
&e Finnish Feople in Canada.
TILAUSHINNAT:
Canadaan yksi vk. ?4.00, puoli vk. $2.25, kolme kk.
$1.60 ja yksi kk. 75c. „ ,
Yhdysvaltoihin ja Suomeen/yksi vk. $5,50, puoli vk.
P.OO ja kolme kk. $1.75.
Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei tulla lähettämään,
si asiamiesten Joill? on takaukset.
Ilmotushinta kerran julaistuista ilmotuksista 40<
Jialstatuumalta. Suurista ilmotuksista sekä ilmotuksistr.,
Öiden teikstiä ei joka kerta muuteta annetaan tuntuva
alennus. Kuoloilmptukset $2.00 kerta ja 50c. lisää
jokaiselta muistovärsyltä; nimenmuiitosilmotukset 50e.
kerta. $1.00 kolmekertaa; avioeroilmotukset $2.00 kerta,
$300 ikaksikertaa: syntymäilmotukset $1.00 kerta; ha-lotaantieto-
ja osoteilmotukset 60c. berta, $1.00 kolme-kertaa.
— Tilapäisilmotuksista .pitää raha seurata mu­kana.
Jos ette milloin tahans.1 saa vastausta ensimäiseer
fidrjeeseenne, kirjottakaa uudelleen liikkeehoitajan per-
; soonallisella nimePä.
l V. KANNASTO, LiikkenhoitaJa.^.
Vapauden konttori jai toimitus on Liberty Building,
Lorne St., Puheliii 1038. Postiosote: ' - .
Bo» 69. Sudbury; Ont
Recristered at the Poat'Office Departmont^ Ottaja, as'
" »Bccond class matter. U'
Tiistain lehteen aijotut ilmotukset pitää olla kont­torissa
lauantaina, torstain, lehteen tiistaina ja lauantain
Mtee»! torstninn kello 3.
Lloyd Georgen kukistuminen
Poincaren voitto
tanskalainen lehdistö tuo vain esiin tosiasian väit­täessään,
että Lloyd Georgen kukistuminen merkitsee
Poincaren voittoa hänestä, la^isuu berlinilainen toveri-lehti
ja jalkaa; Uueiin vaaleihin mennessä on Poin­caren
politiikan kannattajilla, konservatiiveilla, valta
Englaflnissa. Työväenpuolue luulee saayansa suuren
vaaliroeneitykeen. Se luottaa pikkuporvari)|istiefl|jin ker-
< rosten tukeen ja täOoln käynee mahdolliseksi englan­tilainen
vasemmistotoiminta yhdessä työväenpuolueen
kanssa samaan tapaan kuin paraikaa Saksassa, On
kuitenkin ilmeistä, ettei täHainenikaan hallitu» voisi
Mljcaisla maailmanpoliittisia kysymyksiä, siksi kyl-.
Mly olisi sekin kapitalistisiin harrastuksiin.
* MllUt?« antaa l^fiti Lloyd Georgesta seuraavan ku-yafiygR
luonnekuvan?
Lloyd Georgen sanojen ja tdcojen välillä oli VPS-takohtaisuus,
joka kävi joka puolueella äöpivasta
hyökkäyskä^iuhsia. Engjghhih teollisuus- ja kauppa-elujen
edustajana iesiintyi hän aina sotakorvauskysy-myksen
järkevän ratkaisun puolesta, mutta lähen? to­dellisuudessa
kuitenkin aina ranskalaisia suunnitelmia
menemättä kuitenkaan niin plAälle, että olisi tyydyt­tänyt
äärimmäistä oikeistoa. Sanoissaan oli hän/pa*
sifisti multa ajoi Idan kysymyksessä mitä seikkailu-luontoisinta
sotapolitiikkaa. Genu^h konferenssissa ja
sen jälkeen oli hän Neuvosto-Venäjän «ystävä» mutta
Juopui kannastaan Ranskan politiikan hyväksi jokai-mii
\MmVii%my Ranskan etuihin kun tällöin kuu-iul
Neii^föötö-VeHäjail pitäminen eristettynä. Tässä
^ystävyydessään» meni hän jopa niin pitkälle, ettii
vakavasti uhkasi neuvostotasavallan etUJä tdäääct. Hän
ei kuitenkaan onnistunut, ei lieventämään Englannin
teollisuuspulaa, mistä työttömyyden jättihaamu on
.varttunut esiin, eikä liioin vakauttamaan Englannin
etuja Idäifiä»
. Ollal Vääifift sälyttää näitä epäonnistumisia J^^is-tään
Lloyd Georgen tilille. Hänen politiikkansa s<>li
Englannin porvariston epätoivoisten yritysten ijriiaisU^
mikä porvaristo suurimman maailmanvallan yatUnhaU
tijana koetti löytää pelastustien nykyisestä kriisistä.
Mutta täl^ä tiellä kohtasi se vain englantilaisen ta­louden
ja englantilaisen maäjUnanvallan hajaantumisen
entisestäänkin. Englannin ylivallan hefcntyminen siir­tomaissa
on yhtä paljon puhuva meikki tästä kriisistä
^ u i n jättiläismäinen työttömyys ja nykyinen parla-menttaarinen
hajaannuskin.
Lloyd George oli sosialidemokratian valtiomies.
Toinen Internationale tuki hänen politiikkaansa, joka
pohjautui horjumiseen milloin yhdelle, milloin toisel­le
puolelle. Hänen kukistumisensa todistaa, ettei ny­kyisessä
kriisissä voida suorittaa mitään puolinaisia
ratkaisuja.
Heidän omasta suustaan
Vallankumouksellisen työväen taholta on lukemat­tomia
kertoja osotettu, että sosialidemokraatit kai­kissa
maissa ovat häikäilemättömiä porvariston aseita
työväenluokkaa vastaan. Lukemattomilla puheillaan ja
kirjoituksillaan ovat .sosialidemokraattiset johtomiehet
sen myöskin itse todentaneet. Äskettäin piti Suom.
Sos.-dem. puolueen sihteeri Tainio Suomen eduskun
nassa, käsiteltäessä asevelvoUisuuskysymystä, puheen,
joka on uusi selvä todistus siitä, mitä Jie ovat mie
' hiään. Tainio' lausui puheessaan m.m. seuraavaa:
«Minä itse puolestani olisin halukas lisäämään,
että armeija, vaikka se olisi kuinka suuri, vaikka siihen
uhrattaisiin kuinka paljon vf^oja, ei kykene maata
puolustamaan mahtavaa itäistä vihollista vastaan, vaan
että siihen puolustukseen tarvitaan aseistettu kansa.
Tämän aseistetun kansan ajatuksen perusteella ainakin
minä puolestani olen yhtynytkin puolustamaan miliisi
jäi^estelmäa. Se sisältää minun ymmärtääkseni sen
etlä koko kansan pitää olla aseistettu, koko kan­kean
pitää olla kykenevä eikä ainoastaan kykenevä
tnutta myöskin balnkas maataan paoluslamaan.
Nämä seikati joihin valiokunta on kiinnittänyt huo­miota,
eivät kuitenkaan mielestäni riitä. On vielä eri­näisiä
toisia seikkoja otettava huomioon maan puolus-1
tukses/a- X^en sanoin, että pitäisi saada kansa myosi
halukkaaksi. Meillä,on suurat joukot kai nykyisinkin,]
jotka eivät ole halukkaita puolustamaan maata idästä
päin tulevia hyökkäyksiä vastaan. Kommunistisen ryh­män
taholta esitetty vastalause ja erinäiset lausunnot
niin täällä kuin sotilasasiaimaliokunnassakin ovat
sisältäneet sen, että hyvin mielellään nähtäisiin venä­läisen
armeijan valtaavan maan. (Vasemmalta: Kuka
sen on sanonut? Tainio puhuu omiaan.) Eihän sitä
ole niin suoraan sanottu, minä sanonkin että ne sisäl­tävät
sen ajatuksen, mutta sitäpaitsi teidän puolueenne
taholta on levitetty lentolehtiä, joissa tätä sanotaan
vaikka te ette ole sanoneet sita täällä. Salaisessa
toiminnassahan on koko aika lohdutettu Suomen kom
munisteja sillä, että kohta tulee Neuvosto-Venäjän
aseeilmen joukko, joka valtaa maan ja pannaan tääl
lä kommunistinen järjestelmä toimeen: (Vasemmalta
vanha virsi.) Vanha se kyllä on, se on totta. Tehän
olette tietäneet tarkalleen päivämääränkin, milloinka
se tulee, kymmenkunta kertaa. Sillähän, tällä ajatuk
sellahan on kommunisteja täällä ylläpidetty. Onhan
Sörnäisten akat tietäneet arvan tarkalleen milloin tääl­lä
pannaan vallankumous toimeen ja onhan teillä ol­lut
kuolinlistat meistä noskelaisista ja porvareista,
kutka te tapatte ensiksi, kun kommunistinen valta pys­tytetään
Neuvosto-Venäjän aseilla. (Vasemmalta: Oli­ko
Tainion nimi?) Oli. Minä olen nähnyt sen listan
myöskin. Jos suurej, kansaiijouk-pt ovat tällaisella pi^q
luslusnihilistisellä kanijälla, 'niin' siinä on maaile suu­rin
vaara. Sentähd^ti' olisfi'" taAeatä, että alempiei»
kansankerroksen seema 'saataisiin.sellaiseksi, ettäi heil­lä
^lisi jotakin mitä pv;iiliö|aa;,<minkä ;piwl«ta ti^^^^
räayat verensä ja henkensä. Jos täällä olisi oikeisto-laisöl
:80tayllyttäjät saaneet tahtonsa läjpi payi vuotta
sitten, jos Suomi olisi joutunuf sotaan Venäjän kans­sa,
niin olisi varmasti nähty se, että huomattavat kan-salaisjoukot
maan rajain sisällä olisivat tehneet kaik­kensa
vaikeuttaakseen suomalaisten sotajoukkoijen lii­kuntaa
ja liikenneyhteyttä (Oiicealta: Kapina)'ja tä­mä
ajatustapa oli aikaisemmin paljoa yleisempi kuin
mitä se on nyt. Aikaisemmin oli koko työväen asema
sellainen, että niillä ej ollut mitään mitä olisivat kä­sittäneet
velvollisuudebeen puolustaa. Se on vähitel­len
parin vuosikymmenen, 25 vuoden kuluessa kun
SuoBjeji työväki on vallottanut itselleen isänmaan, val­loittanut
itselleen kansalaisoikeudet tässä maassa. (Va­semmalta:
Ja oikeuden päästä linnaan.) Ja sikäli kuin
Ifmim taisteloriitaiiilta eri naista
Koj
Sveitsiläiset toverit Itä­vallan
kukistamisesta
Zurichiläinen toverilehti kirjoit­taa
Kansain Liiton Itävallalle an­taman
«avun> johdosta:
«Lainan ehdot merkitsevät Itä­vallan
työväestön rajatonta nyl­kemistä,
sillä nifden edellyttämät
toimenpiteet koskevat juuri työläi­siä.
Heiltä tullaan välillisten , ve­rojen
muodossa -T- tullikorotuksilla
ja rautatietariffikorotuksilla — kis-ko;
«aan sen suoritukset. Lisäksi
on uusilla veroilla koottava 20Ö
miljoonaa kultakruunua, nälän ra­joittamaa
kulutusta vähennetään en
tisestäänkin, valtion virkailija- ja
työläiskoneistoa pienennetään ja
työaikaa pidfennetään. Ja kaikki
tämä tapahtuu lainanantajavaltain
kontrollissa, sillä Kansain Liiton
komissaari e i tule esiintymään
«aputoimitsijana» vaan holhoojain
piiskurina. •
Tällainen on todellisuu'dessa Itä­vallan
luottoapu. Meidän parlamenr-'
misfa kommunismiin. Mutta var­maa
vain on, että työväenluokalla,
jonka suuri enemmistö on lyönyt
laimin valloittaa itselleen huomatta­vasti
lujittunut asema ensikama-rissa
ja siten samalla ajaa hallitus­ta
vasemmalle', kun tuo enemmistö
olisi varsin hyvin pystynyt siihen)
ei liioin ole mitään syytä valittaa,
että halltus aivan liian pienessä
määrässä valvoo sen etuja. Ruot­sin
työläisillä on sellainen hallitus
kuin he ansaitsevat, ja heistä itses­tään
riippuu, ettei se toimi enem­pää
heidän hyväkseen. Tämä on
kerta, kaikkiaan sanottava.
Valitsijoista, sts. poliittisesti jt)n-kunkaan
verran aktiivisista työläis-valitsijoista,
on oikeistososialisteil­la
vielä suuri enemmistö puolellaan.
Nämä eivät voisi käsittää sitä, että
kommunistit kääntyisivät hallitusta
vastaan, huolimatta sen monista
heikkouksista, sts. jos me vaatisim­me
sen eroamista, sillä kritiikkiva-pautemme
varaamme me itsellem-
LÄHETYSKUSTANNUKSETs
LÄHETYSKULUT: 40c lähetyksistä aUe S30- «in. i-v . ,
40; 60c lähetyks. |4ol|60; 75c lähet Sfin " f e ^ ^"
dan dollarin 25c sadalta d o U a r a t a S k ^ ^ Ä ^'
lähetyksille |3.50 lisämaksu. ^'^aa, - Sahkösanott
me joka tilanteessa. Meidän puo-tifyfrmämVn^'
öri yksinään öilift': o> Jliieömme tehtäisiiri';ieh'sijäiari<>'vas-tuunalaiseksi
hallituksen • 'mahdolli­sesta
"kukistumisesta; ja 'ösÄlIe ''työ­läisiä
'"uskpteltaisiih, että koöjmu-
'rtistit''^kulkevat' taanturnuksönasi­oilla.
' Näiltä' •näkökahnbiKaV sa­moin
kuin katsoen koti-.ja ulkomai­seen
poliittiseen tilanteeseen yleen-sen
melkein nääkähtyä' mutta - ei sa noudattaa kommunistipuolue tä-
^eällä'näkökarmalla, kun's6'ori Vaä-tfhutf
ettei Sveitsi' lainikaän ' öttäisI.
ösää'' 'tällaiseen nylkemisloimintaä^'.'
Itävallalle eJ anneta.varoja- söa attt-taihlsekM-';
yäah keinottelutarköituk-'
sessa. On jo kylliksi kauan seurat­tu
Itävallan kurjuutta ja annettu
työväki on Jämön l l ^ a n valloittanut ja tieti>isuuden
myog siltä, että sillÄ ÖB mahdollisuus rauhallisin hi­hoin
yhl mmp&niB^j^aam parantaa, sikäli on työ­väen
ke,8^wwde888, isänmaallinen, mje|löjfl kasvanut, si­käli
oh- käynyt tnfltidoltlääsr, että 'ifman; suurempia
.vastölijjiseita kirjoitettiin ^ meidän puolueemme pää-
•äänenkanrtattajassa • viime vuonna että «raijalle», joka
miehen ;velvolli8Uufr; mennä. i-ajälJ^ ' jos vihollinen
iiyöldäa. ,Suomep tyoyäjti pitSä saada sjihen ase­maan,
että se ymmärtää yleiseen, että sillä on jota­kin,
menetettävää, jos vihollinen valtaa hiäan, tässä
tapauksessa vihollinen, joka ymmärtääkseni edustaa al-
•haisenipaa kulttuurilasoa; ^,^uiri mitä Suomen kan-salia
on. Kyllä asia on nuh suruUisesli kuin sanoin,
etteivät vieläkään kaijcki lyölöisjoukot ole siinä asemas­sa,
että he tuntisivat velvollisuudekseen etujensa mukai- 1
seksi puolustaa tätä m^ata. Iätä valtiota, tätä ''yhteis-kuntalaitosta
Venäjältä uhkaavia vaaroja vastaan.
Kun niinä tällä tavoin asetun maanpuolustuksen
kannalle jyI^kä9ti ja tiukasti, niin tämän minä teen
sillä nimenomaisfella edellytyksellä myös, että kysy­mys
ön vain maanpuolustuksesta. [ '
.Niin, minä tietenkin kannatan tätä ensimäistä vas­talausetta,
jonka olen allekirjoiltanul, vaikkei liene
toivoa tä^ä kertaa vielä sen käsitytksen voitollfe pää­systä,
että miliisijärjestelmän kautta me saishhme suu­remmassa
määrässä; kansan puolustuelk]^yä lisätyksi
ja kasvatetuksi. En minä ota aiaa siltä^isäpoliittti^elta
kannalta, että miliisijärjestelmä oltsi parempi keino
jonkun; vallankumouben syplymiseen, jota täällä ed.
Heikinheimo erityisesti tuntui pelkäävän. Meidän mie­lestämme
ei aseellisen vallankumouksen kautta sosia­listista
järjestelmää laisinkaan voida pystyttää, sen
pystyttämiseen larvitaaa. «ksi korkea k^tysaste, että
kansan enemmistö saadaan sen puolelle ja silloin se
voidaan toteuttaa myös ; rauhallisin keinoin. Kun me
miliisijärjestelmää puoliistamme, kyllä me ajattelem­me
siinä yksinomaan maan puolustuksen lisäämistä,
joskin minun mielestäni on enemmän sivuseikkoja ne
sisäpoliittiset näicökohdat, että kansanmiliisiä ei voi
käyttää samassa määrässä kuin seisovaa armeijaa työ­väen
luokkataistelun vaimentamiseksi tai sen murta­miseksi.
Mutta rohkenen toivoa (luettelee joitakin lah-jomisloimenpiteitä,
joilla työväki olisi saatava yhteis­kuntajärjestystä
kohtaan myötätuntoisemmaksi), että
maan puolustukseksi käytetään kaikki mitä voidaan
tämän sisäisen rintaman lujittamiseksi. Luokkataiste­lua
me emme saa koskaan sammumaan, mutia kyllä me
pääsemme siitä yksimielisiksi, että meidän luokkatais-telummekin
on käytävä omin voimin, oman maan ra­jain
sisällä, ilman vieraan apua. 'Silloin kun porva­risto
tämän kannan yleensä hyväksyy, silloin meidän
itsehäisyytemme on paraiten turvattu, silloin se on
turvattu, vaikka meidän armeijamme ei kovin. suuri
olisikaan.»
Edelläolevaan ei ole jumi tarpeeirista mitään lisä­tä.
Se on selvää kieltä. Sosialidemokraatti Tainio
varottaa Suomen porvaristoa, että koko kansa on ases-tettava
«puolustamaan maata ja y^iteiskuntajäijestys-tä
» ketä vastaan — «mahtavaa itäistä vihollista» vas­taan.
Kuitenkin pelkää Tainio, etteiivät kanaan syvät
rivit usko eitä heillä olisi mitään velvollisuutta tämän
maan puolustamiseen, missä ei heillä mitään ole. Siksi
hän kerjää porvaristoa antamaan kansalle jotalkin mu­ruja,
joita se muka sitten saataisiin puolustamaan T -
vallankumouksen vaaraa vastaan. -
Vieläkö enempi todistuksia tarvitaan, etta sosialide­mokraatit
taistelevat yhdessä porvariston kanssa vaV
lankumoukselHsta työväkeä ja vallaidcumousta» ja nplin-muodein
itse sosialismin toteuttamista TaStam
ole liikutettu sormeakaan Jsaikkein
VälttämättiSmimmänkään toimitta­miseksi
tälle hätääkärsivälle kan­salle.
Ja nyt ryhdytään sitten te­kopyhyyden
naamion suojassa «ih­misystävälliseen
toimintaan» mutta
tavoitellaan yhtäkaikjci vain voittoa.
Tällaisilla (^j^illa annen.ua luot­toa
vastaan on koko 'Sveitsin työ­väestön
mjtä jyrkemmin protestee-rattava.
Ellei se käy muuten, niin
ainakia kädet irti tästä «avustustoi­minnasta
» meidän varamme joutu­koot
suoraan Itävallan hätääkärsi­ville
ilman moisia sikamaisia ehto­ja.
»
— o ' •
Konikauppa Ebertistä
^erliniläin.en toverilehti huomaut
taa, että sosialidemokraattien on,
säilyttääksefejii Ebertin presidentin
stuimella, nieltävä sekä leiväiihin-nan
korotus että kaikki muut" Stin-neskokoomuksen
seuraukset. Hei­dän
on/yhä suuremmassa määrässä
esiinnyttävä porvariston piiskureina
kommunisteja vastaan, missä Berli­nin
poliisimestarin nykyinen ajo­jahti
on vain ensi näytös. Lisäksi
on sosialidiemokraattien oltava yhtii
pataa " suurteollisuuden harjoitta-jäin
kanssa, minkä vuoksi heidän
on tulevana nälkätalvena petettävä
jokainen työväen liike, ja kaikin
voiminsa koetettava saada aikaan,
että se, ainoa työväenpuolue, joka
tukee työväestön olemassaolotaiste­lua,
"kommunistipuolue, menettäisi
toimintavapautensa. Tällainen on
presidentin paikasta käytävän koiji-kaupan
näköranta, minkä vuoksi
työväestön on vedettävä pitkä vii­va,
suuren kokoomuksen laskuihin
ja sulkeuduttava yhteiseen taiste­luun
sosialidemofcraatteitta taikka
hiitä vastaan.
• • o
Ruotsin sosialidemo­kraattisen
hallituk­sen
asema
Tukholma 19-10. — Sen johdos*
ta, että Ruotsin porvarillinen oikeis­to
maakäräjävaaleissa saamansa
menestyksen j o h d o s t a ilmeisesti
pyrkii hallituspuolueeksi ja siinä
tarkoituksessa valmistautuiksen an­kariin
hyökkäyksiin sosialidemo­kraattista'
hallitusta vastaan, on to­veri
Z. Höglund täkäläisessä tove-rilehdessä
asettanut kysymyksen:
miten työväki suhtautuu tähän uu­teen
taantumukselliseen rynnistyk­seen?
Hän huomauttaa, kuinka syn-dikalistit
ja vasemmistososialistit
viime^keväänä työttömyyskysyinyk-sen
kireimmillään ollessa vaativat
hallituksen eroamista mutta kom­munistit
asettuivat tätä ajatostd
vastaan ja jatkaa:
«Onko asema sen jälkeen muut-tunpt?
Rohkenemme väittää: ei sa­nottavasti.
Hallitus ön tosin osoit*
tanut ammatillisissalcin yhteentör­mäyksissä
(kuten työttömyysiavus-tuskysymyksessä)
aivan vähän voi­maa
ja päättäväisyyttä puuttuak-sepn
niihin työläisten ediaksi. Il­man
epäilystä on myös pettjrmys
sosi^idemokraattisen h a l l i tuksen
suhteen osaltaan vaikuttanot siihen,
että työläiset ottivat niin vähäises­sä
määrässä osaa maakaiSjävaalei-hin.
Matta toiselta paoJen on sa-nottava,
että jos tämä Bmio johtui
kasvavasta vallanknmoviksenisesta
tyytymättömyydestä eiä£ jrkaötään
tylsyydestä, niin mOcsi -ovat työ­läisjoukot
pys^eet koti^naan sen
sijaan että olisivat äänestäneet kom
munisteja? No, kotona istuminen
«061 askel otkeistososialis-hän
astista taktiikkaansa hallituk­seen
nähden.»
Sen ..sijaan mainitsee tov. H.
k o m m u n i 3 tien vastustavan sitä
eräällä sosialidemokraattisella ta­holla
vedettyä linjaa, että hallitus
muokattaisiin liberaalisosialistiseksi
kokoomusministeristöksi.
Taantumuksen rynnis­tys
Saksassa
Berlini 19-10. Berlinin veri­löylyn
ja joukkovangitsemisten.se­kä
taantumuJcsen uhkaavan nousun
johdosta kauitta maaji on, kommu­nistipuolue'
ant^ifii^i j!ulist,vksen, jos­sa
lausutaan mm-: : .. : \ . '
«^ömmiihisteJsta on tullut henki­pattoja
ja henkipattoja, ovat myös
työtätekevän, kansan luottamushen­kilöt.,'.
Työmapeuvostojen yleisva-liokpnan
jäsenet; on'^yiety Berii-nin.
-.Bastiljeen^ , 'T^öväenjohtajien
päistä on luvattu puolen miljoonan
luovutusraha. jMielitään. iskeä maar
han kommunistipuolue, ; Miksi?
Koaka se on ainoa puolue, joka on
työläisten puolella. .„
JProietaaritl Kallistuminen ja kis­konta
lyyhistyttää teidät. Aseman­ne
käy yhä sietämättömämmäksi.
Hallitus päättää lopullisesti leivän-hinnan
kolmehkertaistuttamisesta.
Kokoomuspolitiikka on vararikossa.
Hallitus pelkää teidän vihaanne.
Hallitseville kokoomuspuolueille
on jokainen keino teidän nujerta­miseksenne
oikeudellinen. Ne nä­et
eivät tahdo, että proletariaatti
vapautuisi hädästään; Sen takia
liittoutuvat ne kaikkien kanssa, jot­ka
vain ovat proletariaatin vihblli-sia..
Ne uhraavat tasavallan, 'Saa­dakseen
riistovoittonsa nousemaan,
ne uliraavat teidän vapautenne pe­lastaakseen
Stinnes-kokoomukseni'
Työläiset, palkannauttijat, virkai­lijat!
Nouskaa voimalla 1 Kohotta-
•kaa äänenne! Tietköon-vihollisenne,
että olette valveilla. Älkää odotta­ko
siksi, kunnes Saksan kaupungeis­sa
ja kylissä on pystytetty, f aseisti-nen
terrori. Älkää odottako siksi,
kunnes virutte kahleissa vankilois­sa
ja kuritushuoneissa, kunnes tei­dät
lahdataan.
Vielä on aika. Ette saa jättää
käyttämättä puolustuksen hetkeä.
Vaatimuksenne olkoot:
Vangitut työläiset ja tyoväenjohta-jat
heti vapautettava ja hyvitet­tävä,
pois Severing, Richter (molemmat
sosialidmokraatteja), .Weiss a
-heidän ohranansa,.
kaikki taantumukselliset järjestöt,
heti riisuttava aseista ja haioi-tettava,
proletaarinen puolutaistelu organi­soitava
taantumuksellisia pahan-tekijäjoukkoja
vastaan,
taisteluanne'kallistusta vastaan kär-jistytettävä!
»
Toverflehti kirjoittaa muuten, et­tä
«porvariston toiminta, lahtareis-ta
yhdistyneihin sosididemolcraat-teihin
asti, vallankumouksellista
työväestöä vastaan osoittautuu vain
iskuksi veteen. 'PrflJetaTiaatti tu­lee
jatkamana laistehiaan kurjistu­mista
vastaan "•vastaamaan siihen
lujittunein voimin. Kommunistipuo­lue
tolee saamaan' uusia Voimia
niistä, jotka kykenevät ryhmittä­mään
t y ^ e s t ö ä .^hä suuremmassa
määfäsbä sen lipun alle ja johta­maan
heitä eteeenpäin vapaotiista
kohti.»
5 view Ave.
Torpntossa ottaa rahavälityksiä'vastaan A. T. Hill, 957
Broa
Pilettejä Suomeen ja Suomesta tänne
Tiedustelkaa hintoja y. m.
Suurimpien; valtameriliijjojen faltuutettu asiamies.
' B O X 69 VAPAUS,
' SUDBURY. ON
Pilettiläke tehtävä J, V . Kannaston niraeasä.
giiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiuiiiiiiiiiiiHiiiiiiHim iiiiiiiiiiiiiiiuuiiiii,,,^
Osaeton kirjasto on auki joka
siinntfritäi tl ta "7^8. "Kirjaston hoi­tajana
toimii J. Hill, hänen toivo­muksensa
on, että jäsenistö ottaisi
tämän huomioonsa ja kyttäisi kir-jästöähime
vaikka kirjastomme ei
ole' mikään mahtava, kuitenkin se
voi kilpailla monien suurien kir­jastojen
kanssa tietolähteenä.
Sunnuntaikoulun aHca Ön muutet­tu
esiintullej^ta syistä sunnuntai­aamusta
sunnuntai iltapäivään., ni­mittäin
kouluaika on 3—5 "iltapäi­vällä.
—
Cota Loman omitta ja Sir Henry
Pellatt napisee, että hänen asun­toaan
on verotettu 100,000 dolla­ria
liikaa.'Henry Pellattiu; palatsi,
on rakennettu noin. sata - jal
kaä korkealle rinteelle, muistutta­en
erifimpi entisajan rita;'iIinnoja,
mutta myös varustettu. Räikillä ny­kyajan
mukavuuksilla. «Tämä mies
rakensi omaksi ipukavuudelJseen»,
sanoi Mr. Ardogh oikeudessa, «ja
minä en näe mitään syytä miksi
mies joka kuluttaa $4,000,000 ta­loonsa^
täytyisi pMstä enempi vel­vollisuuksista
kuin niies joka ku­luttaa
ainoastaan $4,0(10. Cosa Lo­ma
on verotettu $200,000, niin
näyttääpä se sivustakatsojalta, että
Sir Henry on sittenkin väistynyt
aika tavalla velvollisuuksistaan ver­rattuna
mieheen jonka asunnon to­dellinen
arvo on $4^000.
. Profestori Kemp, jöka ' on palan­nut
Venäjältä puhui viihie lauan-tai-
iltana jä-vaikka hänellä ei näh­tävästi
ole mitään myötätuntoa Ve­näjän
nykyistä hallitusta kohtaan
sanoi kuitenkin, että Soviettihalli-tiis
on paljon enempi inhimillinen
kuin edellinen ha'llitus. Tämä on
merkillinen siitä kun monet jotka
uskovat edustavansa parhainta
muotoa työväen liikkeessä meidän
/paikkakunnan suomalaisista, mutta
yhdessä / ,muutamain kirkollisten
kanssa sanovat, ettei mistään voi
löytää vertaa sille raakuudelle mi­tä
soviettihallitus harjottaa.
Pääkaupungin kirjeenvaihtaja.
VO
I
nu
työtä varten tarvittavien »a
hankinta. Vain silloin kun o
jen_ jäsenistö rahallisestikin
järjestömme valistustyötä, vc
toivoa jatkpvan ja voimape
työn menestystä. Cobaltin
liitto on- oivaltanut asian tä
den ja paikallisten vastuksien
ruudesta ja suomalaisväestön
nuudesta huolimatta on aäet
koko Canadan suomalaisilla
töille saavutuksen, jonka rin
pääsy ja jos mahdollista sivu
minenkin, tulee olemaan kui
asia. Ei ainoastaan nuoriso-osai
mutta kaikille varsinaisille pu
osastoillekin. Cobaltin nuoriso
mä kelpaa esimerkiksi. Af
VERMILLION, ONT.
Vermillion Riverin S. S. 0:
myi talonsa koulul^oneek;! L<
ja Lorne No. 2 koulupiirille Jli
00 kauppahinnasta käteisellä r;
Ta, ja nyt ostamme Green l
haalin ja rakennamme uuden t
S. s. soasto vielä toimii sant
paikassa vuoden ajan. — Kirj
yaihtaja.
Täällä on ollutkin oikein juhlaista
aikaa näinä viimeisijtiä päivinä./Töi-dertkin
puolesta on tmät. perukka
ollut koko rauhallista. Nyt parin
viikon ajalla on hiukan ollut vilk­kaampaa
Haileburyn palon jälkeen.
Mutta kylläpä näkyy että .miehiä-kiri
löytyy kun työtä vain ilmaan­tuu.
Ei tälle perukall^ sent^den
tarvitse tulla etteikö täällä jo oliay
liiaksikin työn kysyjiä. Osaston toi­minta
on myös vilkkaampaa, kuin
mitä näin sivusta^ katsojana voi
päätellä, niin kehumatta sanoen,
kelpaisi Cobaltin nuoriso-osaston toi­minta
esimerkiksi monelle isommal­lekin-.,
paikkakunnalle. Nuoriso-osas­ton
puolesta' pidettiin täällä ilta­mat
järjestön valistustyökassan
kartuttamiseksi, täkäläisiin oloihin
nähden moitteettomilla • tuloksilla.
Puhdas tulo näistä iltamista oli
$67.65 ja .kun ottaa lukuun että
paikkakunnalla ei ole kuin muuta­mia
kymmeniä suomalaisia, niin
saavatpa Cobaltin nuoret olla yl­peitä
työnsä tuloksista. Mutta har­valla
seudulla näkeekään niin tou­hua
täynnä olevaa nuorisoa kuin
täällä. Sanon vain, että jos in­nostusta
sekä toimintatarmoa pii­saa,
niin Cobaltti kasvattaa puo­lueellemme
sellaisia toimitsijakyky-jä
joista saa ylpeillä. Pahin vika
vain on kun kylässä näkyy olevan-nuorten
miesten puute, niiii kumr
malta kuin se kaivoskaupungin uu­tiseksi
kuulostaakin, Tyttöjä, tai
oikeammin neitosia, täällä on, kuka
määrän tietää ja toimivia, aikansa
tasolla, olevia. ifeitjosia, sen voi va­kuuttaa
kukavain vähänkm ^lei-dän
toimiaan seuraa. Olisi' jokai­sella
paikkakunnalla otettava oi- F- « I * » .
kein asialliseksi asiaksi kasvatus- tanssit. Jaakkolan Eino «f
LONG LAKE, ONT.
. Kokousasioita. — Long Laici
S. 0. työkokouksessaan t. k. i
päätti m.m. seuraavista asio
Täytettiin piiritoimikunnan vii
lijain ehdokaslista. Ehdokkaiksi
tettiin piiritoimikuntaan Mrs.
ja Järvi, K. G- Asiala, Henry
ro, J. W. Kannasto ja August I
nistp. Tilintarkastajaehdokkaiksi
Wilson, Sydburysta ja John
Creightosta sekä sihteeriehdokk;
si Henry Elimen. Luettiin piir
mikunnalta tullut kirjelmä, k(
en piiritoimikunnan ja Long L;
S. S.. osaston viime kesäisistä
teisistä juhlista. Kirjelmä hei
kummastusta, eikä syyttä, sillä k
ki laskut oli silloinen sihteeri
ly. Slup tarkastanut j a hyrä
nyt ja nyt kuitenkin niitä ^
vaaditaan tarkastettavaksi,
jeenvaihtaja yelvotettiin läh(
määh kaikki alkuperäiset lasJcut
ritoimikunnalle sekä samalla sf
tamaan muutamia eriä, joita
siellä piiritoimikunnassa nyt V2
monien kuukausien perästä 1
maavat liian korkeiksi. Toivotta
ti piiritoimikunta nyt kerrai
pääsee niistä selville j a huoi
että Long Laken S. S. osastoi
ole syy, että menot nousivat
korkeiksi. Sitten keskusteltiin k
ka olisi osaston huvipuoli järjes
tävä nyt syksyn ja talven tul
kun asukkaat ovat supistuneet
vähiin, -eikä ole toivoa ulkopU'
ienkaan kannatuksesta, sillä t
lisuustyöläiset näyttävät olevan
tä poikkinaisia kuin me farmarit
-Päätökseksi tuli, että pidetään t
täiseksi ainoastaan kahdesti kui
huvitilaisuuksia. Ehsimäinen t
suus on ensi lauantaina, eli t
11 p., jolloin on: vapaat ohjel
iltamat sekä ehkä myös tanj
Ohjelmaa voi antaa jokainen J
vaan on halua saada näL«ta t
suuksista monipuoliset, li"''»
hyötyä käsittäviksi. Hyötyä n"
täin siinä tarkmtuksessa, etta
lä, tavalla kehittää itseänsä ja
t a i intoa toisille vähemmin 1
keille, sekä samalla nama tan^
vapaat otjelmäiltamat on jarje^
ty sitä varten että voitaisnn nn
avulla kasvattaa tositoveruust
keä osastomme jäsenten kesken,
ta, /umala^paratkoon, mei^n
osastomme jäsenten kesken ni""
p,ästi,tarvittaisiin.ia s a n ^ j aj
ei-jäsJnet saataisun tutjt
ja kiintymään osaston toi- _
nemiin huvitHaisuuksiin, nau^
ei ole oviraha esteenä.,f^"^"^
tuloa kaikki vanhat ja nuo^^'
net ja suuret sekä kesk. o
Sitten lifvätään; yk^'
seuraavana lauantaina, en
p. oft suuren suuret ja