Vapaus, March 2, 1929

              mn2 Lanantaina, maalisk, 2 p;na'--Sat, March. 3 No. 5 2 - . 1929
mm:;':
m,
9^:;.;;'.
mm
mi
te j^is-'-•
mu
T O I M I T T A ; A T :
S. C- NEIL. B. A. TEAHU.VEN. K- PEHKOXEX. M. POHJASSALO.
VAPACS (Liberty) ^ .
Tbe aa!y « » « IB el F i M u i i Voxkrr. i a C « i < i . PiiitJfc*d dttlj «t Sa<n>6Ty. Pam»».
I ^ e c a aimot nniTtnTrt-t pJtii cU* konttori»» ktOo 4 i p . Ug«»tymi«pit»äi» edclti»«»a mjiifiitiisi.
V « p u u ! o toieitn.-. RaoartiÄO 207. » I « k «T BaU'*!»». • D » r t . a St. PoiielJi XiV.
V«p»»]ca Jtoottori: ta^rty BmiHinc. 37 Loroe St. Pchril» 1038. Po«iow»e: Zox « . SoiOmrT. 0 «t
V«jtts<Sca p«iB» i» Ulorjoo: tJfctrty E s i M i e * . 37 L o r « St. PahelJu ISTV. ^ •
Teesiluonnos tilanteesta ja puolueen
iinrui «4»erti«iej »»t«» TSc. J>CT eol. iech. MisijaotB r i « x e for »;r<Je Usextioa 75e. ia tks beat »dTcrtiusc a c d i s a uaoeg the fiBaiä Peoj>l« ra O n t J i .
J J a cxxe miUoia tffc««>— «ta r u U M t a eaiinuucca ku-jccMcsac,
I ' • . . " ~"
Kommutttstipttolueen fnirikokonhset
Eilrai aamulla kokoontuivat Ca­nadan
kommunistipuolueen viiden-nea
(k«»ki-Ontarion» piirin paikal­lisjärjestöjen
edustajakokouksissaan
valilsemal ja e>'ä.«tämät toverit, pii­rin
edustajakokoukseen Sudburvssa-
Näinä päivinä pidetään puolueen
useitten muitten piirien edustaja-kd(
Ouk&et.
Kommunislisel puoluejärjestöt ra­kentuvat
marxiläis-leniniläisyydelle
ja S4Bveltavat tätä toimintaohjetta
Jäytännölliseasä työssään — prole­tariaatin
valistamisessa ja järjestä­misessä,
terästämisessä ja johtami­sessa
kapitalismin hävittämiseen o-man
valtansa pystyttämisen ja sen
turvin suoriteltavan sosialismin ra­kentamisen
kautta, tiellä ihmiskun­nan
luokkiin jaJiaantumisen poista­miseen
ja kommunismiin.
Mantilais^Ieniniläisyys on kom­munisteille,
kuten Lenin itse lausui
marxilaisuudesta — toimintaohje,
joka selvittää, miten kysj-mys on
kokonaisen kauden, kokonaisen ai­kakauden,
osottaa suunnan, mistä
on etsittävä ratkaisu edessä oleville
tehtäville ja antaa perusmehettely-tavan
tälle ratkaisulle, mutta vaa­ti?
» että Itommunistit itse löytävät
tapahtuneita muutoksia ja hetken
olo- ja voimasuhteita vastaavan
konkreettisen ratkaisun.
Tämä edellyttää työtä — marxi-lais-
Ieniniläisyyden syvää, perinpoh­jaista
tutkistelua ja marxilais-Ieni-nilätsta
tilannearviointia, puoluejär-jestojen
ja puolueen työn yksityis-kohtabta
. tarkistelua jd ilmenevien
heikkouksien ja puuttöitten vilpitön­tä
paljastamista ja arvostelua sekä.
tähän kaikkeen pohjautuvaa cntis-
' ^n tyosuunnttelmi ja oikeistovaaran, joka nykyisessa kär?^
/uusien laatimista. _ Kommunistipuo- jbtyvässa tilanteessa on vielä suu
kallisjärjestöjen, perusyksikköjen ja
yksityisten jäsenten toiminnasta ja
korjaamaan entbiä työsuunnitelmia
sekä laatimaan ja hyväksymään uu­sia.
Kaiken tämän täytyy tulla
mahdoUbimman pätevästi suoritet­tua,
jotU itse piirijärjestöt ja koko
puolue edustajakokouksessaan, jo­hon
piJrikokouksbta lähetetään e-dttstajat,
vobivat todellakin löytää
vallitsevaa tilannetta vastaavan rat­kaisun
kaikille tehtävineen.
Kommunistben kansainvälisen
kuudennen kongressin työ ja pää­tökset
ovat nykybessä puoluekes
kustelussa ja edustajakokouksbsa
perin suurena apuna Canadan kom­munistipuolueelle.
On myönnettä­vä,
että voimat ja aika eivät vielä
tähän mennessä ole.; riittäneet kiiu-dennen
kongressin koko työn jia
kaikkien päätöksien perinpohjaiseen
tutkimiseen "ja selvittämiseen, mutta
tämä on parast'aikaa -Jtäynnissä- ja
yhä jatkuu. Kuitenkin on sen suu­reen
työhön jo huomattavasti sy­vennytty
ja siitä paljo opittu. Ja
eikö esim. sen arvio kansainväli­sestä
tilanteesta päivä päivältä o-sottäudu
yhä' eneirniiian oikeaksi,
paikkansapitäväksi? — Kyllä.
Imperialistiset rosvovallat varus­tautuvat
sotaan Neuvostoliittoa, toi­siaan
ja siirto- ja puolsiirtbmaitten
vapausliikkeitä vastaioh;, kapitalismin
ulkoiset sekä 8isäisd( ristiriidat kär­jistyvät,'
luökkavastakölidat kärjbty-vät
ja luokkataistelu kiihtyy. Nä­mä
ja monet muut tosiasiat vaati­vat
Kommunbtista kansainvälistä ja
sen ' jäsenpuolueita torjumaan ei
vain trotskilaista vastavallankumo­uksellista
Vaikutusta, mutta myös
Kuten jruolueeimne konventsionia edeltävään keskusteluun
kutsun yhteydessä säännösteltiin, muodostua nyt tässä julkaistut
teesit johtavaksi suunnan viitoittajaksi tilanteen ja tehtäviemme
ymmärtämiselle.
Piirikonventsioneille lähetetään myöskin teesit ammattiunio-
Hikkeestä ja työskentelystä järjestymättömien järjestämiseksi, tee­sit
naisten keskuudessa työskentelystä, väitelauseet tTanadan Työ­väenpuolueen
tulevaisuutta koskevana, y.m.
Kaikkien puolueryhmien tulisi nyt kuitenkin jaotella nämä ylei­set
teesit eri toverien tutkittavaksi sillä yTnmänyksellä, että kukin
toveri kokoontuessa lähemmin selostaa tutkimaansa kohtaa. Näin
saadaan keskustelu mielenkiintoiseksi ja perinpohjainen syventy­minen
mahdolliseksL Canadan itsenäisjryttä koskevat teesit jul­kaistiin
Vapauden-numeroissa 40 ja 41. Niiden keskustelu tulbi
järjestää samalla tavalla.
Kp. suom. agit.-prop.-komit€an puolesta, ,
A. T- HILL, siht.
I vostollitt(^ vastaan, j o ^ oa kasvavan
j väkilukunsa takia mehevä pala kapita­listiselle
riistolle, J<» työläisten dikta­tuuri
saataisiin kumottua. Uäin ol-j
Ien kaiätalististen ristiriitojen kärjis-jtyminen
on eroittamaton vifmo&ö^_
! liittoa vastaan sodan varusteliika kiiiti
Kansainvälmen tOaiuie
lueissa. suoritetaan^ 6U|uu|i osa ^vakavampi, kyetäkseen ti-
;tyÖStä .fuka^ajp,n^^^ tlähnettnt '. iännittämänn
sa ja paikallisia ja piirijärjestöjä
ja lopuksi koka- puoluetta käsittä­vissä
edustajakokouksissa.
Canadan konäniunistipuolueella on
käsillä tällaineh- keskustelun ja e-dustajakököusiehv
perin tärkeän
työn aika. Oh marxilais-leniniläi-syyden
avulla eishtävä ja myös löy­dettävä
tapahtuneita muutoksia ja
hetken olo- ja voimasuhteita vas­taava
ratkaisu edessä oleville teh­täville.
Piirijärjestöjen edustajako­kouksille
lankeaa erittäin suuri ja
tärkeä osa tästä työstä. Niittep täy­tyy
kyetä oikein arvioimaan tilan­ne,
etenkin järjestön toiminta-alu­eella,
hakemaan heikkoudet ja puut­teet,
ei vain koko puolueen ja sen
toimeenpanevan keskuskomitean se­kä
toimeenpanevan piirikomitean
työstä, mutta varsinkin piirin pai-lannetto^.
-vastaavasti , jännittämään
taisteluaan työväenluokan puolel­leen,
vallankumouksellisen johtonsa
alaiseksi voittamiseksi.
Käsi 1 lä on ei vain keskustellun
jä arvostelun, miitta 'in^ös s^älin^
tömär ja opettavan, rakentavan jä
karkaisevan itsearVosteliih sekä vir­heitten
ja heikkouksien korjaami­sen
aika. Sitä tulee käyttää puo­lueen
hyväksi, proletariaatin va­paustaistelun
hyväksi» puolueen pe­rusyksiköissä,
sanomalehtien pals­toilla,
juuri pidettävissä piirien e-dustajakokouksissa
ja vihdoin puo­lueen
kuudennessa kansallisessa e-dustajakokouksessa,
1 jonka päätyt­tyä
ryhdytään kaikin yhteisiä pää­töksiä
käytännössä. toteu^tajn^äap.^.
Tehtäköön hyviä, Kbirirauins-:
tisia, marxilais-Ieriiniläisiä päätök­siä.
Worker'lehti on vielä vaarassa
Vaikka monet tovereista ovat run-raskätisesti.
vastannut hätäapuvetoo-mukseen
-^V^orkerin pelastamiseksi,
niin on vielä tuhansia ystäviä ja
kannattajia, jbihätäyt)-y saada ra­hallista
tukea^ikifjottaa Worker-leh-den
liikkeenhoitaja Vapaudelle. Hän
ilmottaa, että kommunistipuolueen
Winnipegin järjestö vastasi Wor-ker-
lehden vetoomukseen lähettämäl­lä
heti S159.25, ja lausuu olevan­sa
vakuutettu, että Winnipegistä tu­lee
vielä lisää rahaa. Toisten pe­rusyksikköjen
ja paikallisjärjestö­jen
tulisi seurata Winnipegin tove­rien
esimerkkiä. Yksikään luokka-tietoinen
työläinen ei halua nähdä
Workei-lehden lakkaavan ilmesty-mästä-
Worfcer-lehti on ainoa englannin­kielinen
viikkolehti Canadassa, jo­ka
käy työväenluokan taisteluita.
Sen nykyinen rahapula johtuu van­hoista
veloista, jotka täytyy heti
suorittaa Worker-lehti saa yhte­nään
lisää lukijoita, raivaa uutta
maaperää, ja kuvailee ja taistelee
työväen luokkataisteluita. Worker-lehti
on ainoa englanninkielinen sa­nomalehti,
joka peioltomasti tabte-lee
ulkomäalaissviitv-isteh työläisten
puolesta. Se paljastaa sodanvaaran
ja kokoaa työväenluokkaa taiste­luun
lähestyvää sotaa vastaan ja
Neuvostoliiton puolustamiseksi.
Vapaus-Iehteä vastaan tehty hyök­käys
tähtäsi Canadan työväenliik­keen
taistelevan osan heikentämi­seen,
joskin se kohdistui ulkomaa-laissyntyisten
• työläisten järjestöi­hin
ja laitoksiin. Tämä on tarko-tuksena,
myös Toronton poliisien vi­haisella
hyökkäyksellä, ja tämä
muodostuu aluksi hyökkäykselle ko­ko
työväenliikettä vastaan, ellehrät
työläiset järjesty sitä ^torjumaan.
Toronton poliisien määräykset tule­vat,
jos niitten sallitaan jäädä voi­maan,
hävittämään kaiken varjonkia
puhevapaudesta, kokoontumisvapau­desta
ja järjestymisvapaudesta. Niit­ten
takia kuusi torontolabta to­veria
parast'aikaa odottaa oikeus-kuulustelua,
ulkoilmakokoukselle
puhumisesta.
Worker.lehti on työläisten tehoi­sin
ase tässä tabtelussa!
Auttakaa Worker-lehden elämän
pelastamisessa!
Lahjotuksenne f bh ti 'vastauksenne
poliisien hyökkäykssiit!-
Sltten imperialistisen maailman so­dan
päättymisen on kansainvälinen
työväenliike kulkenut läpi sarjan his­toriallisia
kehitysvaiheita, mitkä ilmai­sevat-
kapitalismin yleisen kriisin eri
valheissaan.
Ensimähaen jakso oli kapitalismin
ftpicnrftn kriisin ja työväenluokan vai.
lanlnmiouksellisen suorantoiminnan a-
Janjakso. Tänoä jakso saavutti kehi­tyksensä
huippukohdan v. 1921 ja
päättyi yhdeltäpuolen Venäjän työ­läisten
voittoon ulkoisen imperialis­tisen
hyökkäyksen ja sisäisen vas-tavallankumouigsen
yli. ja toiselta
puolen länsi-Europan nmietariaatln
anJcarien tappioiden sarjaan ja ylei­seen
kapitalistiseen hyökkäykseen. Tä.
mä jakso päättyi Saksan vallankumo­uksen
häviöön v. 1923.
Tällä tappiolla alkoi toinen jakso:
kapitalismin suhteellisen ja osittaisen
vakiintumisen Jakso. Tämä Jakso ha­vaittiin
kapitalistisen tuotannon "uu­delleen
rakentamisen" vaurastuinis-prosessissa.
valuutan vakiintumisessa
ja ulkomaisen kaupan kehityksessä.
Tämä jakso myöskin osoitti iuvpltsL-listisen
hyökkäyksen jatktunisen ja
kehittymisen ja puolustustaistelujen
käymisen työväenluokan talioHa.' sekä
sen heikentymisen ankarien tappioi­den
seurauksena. Mutta tämä oli myös
Neuvostoliitossa tuotannollisen vau­rastumisen
aikaa, Jossa ilmani mer­kityksellinen
sosialismin rakentami­sen
menestyminen ja kommunistipuo­lueen
poliittisen vaikutuksen kasvami­nen
laajojen työläisjoukkojen yli.
Vihdoin tuli kohnas Jakso, mikä
pääidirteissään on kapitalistisessa tuo­tannossa
sodan edellisen tason ylittä­misen
ajanjakso. Kapitalistiselle Jär. ja kapitalismiii. yleisen kriisin anka-
Jestehnälle on tämä nopean teknillisen rampaan kärjistymiseen.
kehityksen ja suurien trustien ja kar­tellien
kasvun aikaa. On myöskin huo­mattavissa
.valtiokapitalismiin suim-tftiituvaa
kcihitystä... Santanaikalsesti
-on se maailinän kapitalismin ristirii­tojen
kiihtyvän kehityksen jakso, työs­kennellen
kapitalismin kriisin aikai­semman
kehitysprosessin luomissa
muodoissa (markkinain supistuminen,
Neuvostoliiton olemassaolo, siirtomai.
den liikehtimiset. Ja imperialismin
luontaisen ristiriitojen kasvaminen).
T^mä kolmas jakso, missä tuotannol­listen
voimien kasvu ja markkinain
supistumisen ristiriita tulee erikoises­ti
kärjistyneeksi. klertämättömästl
no.<^ttaa uudestaan Imperialististen
sotien sarjan: — itsensä imperialistis­ten
valtojen kesken; imperialististen
valtojen sotina Sosialististen Neuvos­totasavaltojen
liittoa vastaan; kansal­lisen
vapautuksen sotina imperialismia
ja imperialistista puristusta vastaan;
Ja kehittyen. mahtaviksi luokkataiste­luiksi
Kaikkien kansainvälisten risti,
riitojen kiihtsnninen (vihamlelisjrydet
kaptalistien valtojen ja Neuvostoliiton
välillä, pohJois-Kiinan sotilaallinen
valtaaminen — mikä on Jaottelim al­kua
— yhtenäinen imperialististen
valtojen taistelu, yjn.) Ja kapitalis­tisten
maiden sisäisten ristiriitojen
kärjistyminen (työväenluokan Joukko­jen
kallistuminen vasemmalle, varsin­kin
Euroopassa, Ja kasvava luokka'
taistelun kärjistyminen) ja laaja siir­tomaiden
liikehtimisten kehittyminen
(KUna. intia Ja Syyria), mitkä ta­pahtuvat
tässä ajanjaksossa, eittämät-tömäsU
johtavat — kapitalistisen
vakiintumisen vastakohtien kehittymi.
sen kautta, — kapitalistisen vakiintu­misen
yhä epävakaisempaan tilaan
myöskin johtavien kai^talististen mai.
den välis^tä sodasta.
. Angto-amrrfkalainen kiista
Maailman taloudellisen keskuksen
siirtyminen Yhdysvaltoihin, sen koho­aminen
johtavan velkojan asemaan
maailmassa. Joka ei salli loukkausta
toisten imperialististen maiden puo­lelta,
enempää kuin maailman taka-pajuisUta
ja kehittymättömUtä mail­takaan,
tuotannollisten voimiensa hir­vittävä
kasvu ja ulkomaisten mark­kinain
kasvava tarve ptakolttaa sitä
hyökkäävän imperialistisen politiikan
tielle. Se vähiteUen puristaa brittiläi­sen
imperialismin ulos-aikaisemmasta
vaikutukselllsesta asemastaan Etelä-
Amerikasta ja luo lujat taloudeUi.
sen yhteistoiminnan siteet Egyptissä,
brittiläisissä dominionelssa. yjn.
Kiinassa käy se imperialistista tais­telua
Britanniaa Ja Japania vastaan
Kiinan pirstomiseksi, salaten impe­rialistiset
pyrkimyksensä "avoimen
oven" polltiilcan taakse.
Kelloggin sopimus, ollen pasifistinen
verho Amerikan imperialismin politii­kalle,
on samanaikaisesti väline tais­telussa
brittiläistä imperialismia vas­taan
Amerikan valtiudesta Europassa.
Kelloggin sopimuksen tarkoituksena
oli luoda siltä amerikkalainen vasta-paine
kansainliitolle, mikä ryhmittää
KANSAINViUJSET BISTmiTOAT
P^c1r^1niOTpttJ1Ä'"PTt lalvastOSOIU-mus
ei ole ainoastaan varustautumis^
sopimus, mutta ennen sotaa vallin­neen.'^'
liittolaissuhteen uudistaminen,
t^^'t£^uksessa kc^idlstettuna Ame­rikkaa
vastaan, samoin kuin Neuvos­toliittoakin
vastaan. Se on myöskin
yritys yhdistää Saksa Amerika-vastai-seen
ja Neuvostoliitto-vastaiseen blo-kiin.
Italian-Ranskan vihollisuuksien ke­hittyminen
jatkuu suhteissa PohjoJs-
Afrikan siirttHnaita, Balkanin maita
ja Välimeren laivastoherruutta koske­vana.
Italian hallitus pyridi kokoa­maan
ympärilleen Balkanin maiden
Europan imperialistiset vallat Britan­nian
johdon alaiseksi, yhä enemmän
ja enemmän Amerika-vastaisen kan­nan
pohjalla.
liittouttmilsen ja koettaa ulolttaa vai­kutustaan
Espanjaan.
Näin ollen kansainväliset ristiriidat
sensijaan että lieventyisivät, ovat kär­jistymässä
kaikilla aloilla. Kelloggin
sopimuksen allekirjoittamista seuraa
Brit^inian ja Yhd]?sValtain välisten
vihollisuuksien puhlceaminen ja sodan-vaara
on läheinen.
Seuraavat ovat nykjösen kansain­välisen
tilanteen johtavat piirteet:
1. Kalkkien kapitalististen ristirii­tojen
kärjistyminen, sisäisesti ja ul­koisesti
2. Kasvava sodan vaara (a) Neu­vostoliittoa
vastaan; (b) imperialisti­nen
sota, johtavat erimielis3?ydet Ame.
riitan Ja Suur-britannian välillä.
3. kapitalistisen painostuksen ke­hittyminen
työväenluokkaan,- mitä
helpoittaa reformististen työväenjoh-tajain,
työnantajaluokan ja kapitalis­tisen
valtion välinen lähinen liittoutu­minen.
4. Kasvava vastarinnan liike työ­väenluokan
puolelta, mikä on taas­kin
kääntymässä vasemmalle.
verrattuna Quebecin 30.5. Verrattuna
V. 1927 Quebecin rakennustyöt kolo­sivat
8.2 prosentilla jä, Ontarion las­kivat
3.9 fgosentnia TeoUisausraken-nustyöt
ylittivät v. 1927 — 58 prosen­tilla.
Kontrahtiai yhteinen arvo oli
V. 1928 (MacLeans Building Reports
mukaan) yli 472 miij. dollaria. .'
Nämäkin suhdeluvut perustuvat sz-malle
pohjalle eU 100 vuosilta 1919—
24:
Kaikki te^dlisanstiiotanto
V. 1926 V. 1927
149.0 ' 156.2
Valmisteitootanto
143.6 150.2
117.7 124.1
Antotaofanto
161.4 169.7
Sanomalehtipaperi
191.0 1 200.0
V. 1928
173.4
172.0
135.6
236.0
229.5
Tilanne Canadassa
Teknillinen edists^^
Tämä uusi jakso havaitaan-tuotan­non
voimien kasvamisessa., teknillisten
'keksintöjen käytäntöön sövelluttami-sessa
ja nopeaa teoUlsuudeh. trustiu-tumisessa'
useissa johtavissa kapitalis­tisissa
maissa.
. Nopea isähkölstämisen kehitys, kemi­allisten
teollisuuksien kasvaminen,
riiudet menetelmät: keinotekoisten polt­toaineiden
ja raaka-aineiden tuotan­nossa,
keyeäin metallien käsittäminen
Ja automobiillliikenteen kehittyminen
ovat nopeasti kohottaneet kapitalismin
tuotannollisia kykyjä.
työpajoissa on saatettu käytäntöön
uusia menetelmiä työn tuottavaisuu.
den kiihdyttämiseksi. Pitkänmatkan
lähetysjärjestelmän sovelluttaminen;
uudet menetelmät työn järjestämisesi
tehtaissa; säännöstely ja Joukkotuo-tanto,
jji.e.
MONOPOUVOIMIEN KEHITTS
Tuotannon piirissä on havaittavissa
erikoisen nopea kapitalistisen mono-polivolmien
kasvaminen (kartellit,
trustit Ja pankkiyhtymät). Kapitalis­tisten
rahattomien kansainvälisessä;
liittoutumisessa havaitaan lisäänty­vää
..kasvua. Samanaikaisesti on ha­vaittavissa'
valtiokapitalistisen suun­nan
kasvua kummassakin, itsensä val-tiokapitallsmin
kasvussa sellaisenaan
(valtion sähköasemat, kuimalllset
teollisuus- ja liikennelaitokset) kuin
myös yksityisten kapitalististen lllk.
keiden sulautumisessa valtioelimien
kanssa.
dem.'kapitalismiin aseenkantajat väit-täT
«,t-':'tauhBlllste. edisörvän jia jär-jestetyH
kspitaUstisen kehityksen Jak­so,
mikä lub^>hjan rauhalliselle ke- w.'l9'2ol21 ilmeni" CanadS.
Vaikkakin sodan jälkeisten kolmen
jakson voitanee sanoa osoittavan Eu-.
ropan .kapitalismin luonnetta erikoi-,
seisti, niin ne soveltuvat maailman
kapitalismiin ja imperialismiin yleen­sä
ja melko hyvin ovat huomattavis­sa
Canadan kapitalismissa. «
Canadassa, suhteellisesti heikkoihe
ja taJkapajuisine työvä^illj^lneen,
työväenluokan "vallankumoukseljiqeh
liikehtiminen. Venäjän vallankumo­uksen
ja EiuY>piBm vallankumouksellis­ten
taistelujen innoittamana, enslm-;
mainen aste sai ilmaistmsa Winnipe-gln
yleislakossa ja myötätuhtoisuus-lakko-
liikkeessä yli lännen; metalliam-matelssa
Torontossa; ämmattiunioliik-keeh
järjestäsrtymisen huippusaavutuk­sissa
Jäsenmäärään nähden; järjesty­neen'
työväen i^lnostuksen seurauk­sena
järjestetyssä Canadan Työväen^,
puolueessa, jji.e.
Kärjistynyt maailman talouden krii-
Tuohti Suurbritanniasta oli v. 1928
yhteensä yli $190 miljoonan dollarin
ja vienti yli- 447 miljo(«ai;i'-dotlarin.-
Canädan kokonaiskauppa valtakunr
nassa kohosi. $254,114,598 tuonnissa ja
$545,453.731 viennissä, tuottaen yU 291
miljoonan dollarin suotuisan kauppa-balanssin.
Canadan kokonalskauppaCyaihto Y h -
dysTa]ltal9 kanssa v. 1928 kohosi $1,-
318,281,732, noin 50 prosenttia ulko-maakaupan
kokonaissummasta, . mikä
hitykselle jä siirtymiselle kapitalis­mista
sosialismiin ilman kapitahsti- 200,000 työläistä oli työttömänä. Mah­tavia
työttömäin mielenosoituksia p l .
.: : luistamisen ^gttiin yU maan. Liitto-, maakun-'
KAFITALISMIVASTA1STEN VOIMI­EN
KASVAMINEN
Nykyinen Jakso ei ole kuten sos.-
välttämättömsryttä. Päinvastaisesti ka­pitalismin
.tuotannollisten kykyjen,
kehitystä trustiutumisen Ja rationali­soimisen
kasvua, seuraa kapitalismil­le
vastakkaisten voimien kasvu.
Kapitalistisen kehityksen rinnalla
tapahtuu Neuvostoliiton kehittyminen
soslalislssa puitteissa. Kiinan vallan-kiunouksen
kehittyminen (huolimatta
väliaikaisesta häviöstä), poliittinen
kuohunta sellai.sls.sa maissa laiin I n ­tian,
yhä kärjistävät maailman kapi­talismin
ristiriitoja nylqisessä. ajan­kohdassa.
Suuret työväenlucdcan lak-koliikkeet
(Ranskassa. Saksassa, Puo­lassa
y.m.) paljastavat työväenluokan
militanttlsuuden kasvun, mikä vuo­rostaan
auttaa k^italismln "vakiin­tumisen"
syövyttämistä.
RATIONALISOIMINEN
Kapitalistisen rationalisoimisen pro­sessi
lisää kroonillista joukkotyöttö­myyttä
kaikissa; johtavissa kapitalisti­sissa
maisisa suuremmassa mitassa
kuin. koskaan ennenl >Kun uudet tek­nilliset
keksinnöt ja rationalisoimisen
soveUuttaminen tulee yleiseksi kaikissa
kapitalistisissa maissa, työttömäin ar­meija
smuresti kasvaa; niissä maissa,
missä ensin alettiin rationalisoiminen
tämä prosessi kiihtyy ja työläisten pu­ristus
kiihtyy kaikissa maissa.
Kapitalististen ristiriitojen kehilys ja
sodanvaara
Samalla kuin johtavien kapitalistis.
ten maiden tuotannollinen kykyisyys
on sivuuttanut sodan edellisen tason^
kehityksen nopeus suuresti vaihtelee
eri,maiden välillä. Kapitalistisen tuo-tannoia
kasvaminen Joutuu ristiriitoi­hin
rajoitetuilla kansainvälisillä
markkinoilla, seurauksena sodan aihe­uttamasta
-rappeutimiisesta ja köyh­tymisestä,
ja jatkuvasti työväenluo­kan
kärsimistä palkan alennuksista^
jji.e. Näin ollen aiheuttaa "se kUhty-vän
taistelun markkina- ja vaikutus­alueista,
raaka-ainelähteistä ja pää­oman
sljoituspUreistä.
Tämä taistelu käy sodan jälkeen
maailman kapitalismissa tapahtunei­den
rakenteellisten muutostA luomis­sa
uusissa olosuhteissa. Eri valtioiden
osuus siirtomaissa ja vaikutusadueissa
perustuu taloudellisten ja poliittisten
voimien aikaisemmille suhteille, eikä
enää vastaa niiden nykyisiä taloudel­lisia
ja poliittisia voimasuhteita, seu­rauksena
Imperialismin luontaisten
probleemien uudelleen herääminen —
maapallon jakaminen uiudestaan siir­tomaihin,
vaikutualueisiin jjxe^ Tä­mä
me^tsee sotaa. Yhdeltä "puolen
Amerikan kt^tallsmi (maailman ka­pitalismin
taloudeUinen keskus nyky­hetkellä)
pyrkii suuremmaksi siirto-maavaltakunnaksi.
erikoisesti saadak.
seen raaka-aineita teollisuuksiensa ke­hittämiseksi,
jossa saa vastaansa
Suurbritannian villin vailustuksen.
TolseUa puolen Saksan kapitalismi
(jonka vaurastiiniistä ovat auttaneet
amerikalaiset lainat) pyi*ii lisäänty­vän
t«otantok^ynsä perusteella voit­tamaan
suuremman osan maailman
markkinoista, saamaan takaisin mene­tetyt
siirtomaansa, ja muiden maiden
voimistaneen kapitalismhi kanssa va­pauttamaan
itsöisä Amerikan talou­dellisesta
painostuksesta. Tässä kiih­tyneessä
kamppailussa maaihnan-markkinoista
jokainen kansallinen ka­pitalistinen
ryhmä yrittää säilyttää
kotoisiet markkinat itseHeen. nostamal­la
tulliaitoja, siten kärjistäen tuotan­tovoimien
kehityksen ja kapitalistisen
yleisen kehityksen puitteiden välisiä
ristiriitoja.
nallis- ja kunnallishallitxikset olivat
pakoltetut myöntämään huomattavas­ti
avustusta. Miitta työväenluokka
hävisi tässä hyökkäyksessään. Sitten
seiuasi ankarain palkanalennuksien
Jakso; työläisten puolustusliikkeitten
Jakso (Nova Scotiassa, Albertassa
Jne.); työväenuniot menettivät 100,-
000 jäsenmäärästään. Voimakas me-talliammattien
unio, joka rakennettiin
sodan ajalla ja sitä seuraavana lä-:
heisenä kautena, kutistui melkein kuo­reksi
Ratlonalisoinin prosessi, työ.-
Iäisten elintason polkemisen pohjalla
aloitettiin.
Kommunistipuolueen neljäs konvent-sionl.
joka pidettiin syysk. 1925, osoitti
että yleisen kapitalistisen maalhnah
mukana oli Canadan talous saavutta­nut
"jonkinmoisen" vakiintumisen en­simmäisen
kerran sitten sodan jälkei­sen
kriisin. Kiihkeä maatalouskriisi
oli sivuutunut; sulautmnlsliike teolli­suudessa
ja finanssimaailmassa alkoi;
Amerikan taloudellinen tunkeutumi­nen
oli huomattavasti lisääntynjrt;
työttömyys oli vähennyt.
Viidennessä konventsionissa. kesä­kuussa
1927. olivat nämä ihniöt terä­vämmin
nähtävissä. Teollisoltuminen
oli saanut sysäyksen eteenpäin ja to-dettiin,
että Dominlonin tuotannolli­set
voimat olivat huomattavassa laa-jentumiskäynnlssään.
Kuluneen vuoden (1928) tuotannon
yhteissumma ylittää kaikki aikaisem­mat
vuodet Aikaisempi v, 1918 en­nätys
ylitettiin enemmällä kuin $100,-
000,000 huolimatta hintojen alhaisem­masta
taj»sta mainittuun vuoteen
verratttma.
osoittaa 333 miljoonan dollarin tuon.
nin yli viennin. ^
Canadan kokonaisvaihto ulkopuolella
valtakuiman kohosi v.. 1928 yli 20n
miljoonalla dollarilla yU vuoden 1927
kaupan, jotavastoin valtakunnan sisäi­nen
kaupan lisäys oli vain 59 milj. dol­laria,
Canadan kokonaisvaihto ulko­puolella,;
valtakunnan kohosi $1,772.-
: 000,000, .eli noin 70 prosenttia ulko­maisesta
kokonaisvaihdosta. Suurin
osa tästä luonnollisesti on Yhdysval­tain
kanssa, mutta sen kauppa ulko-puolelEr*
TSIlaSunnan ja Yhdysvaltain
on jo huomattava ja kohosi se v. 1928
450 miljoonaan dollariiii. Canadalla
on selvästi .nähtävissä suotuisa - kaup.
pabalanssi näiden maiden kanssa, mi­kä
näkyy siitä, että vaikkakin tuonti
YhdysvaUoista ylittää viennin 333 mil­joonalla
dollarilla, niin supistuu se
163 miljoonaan, kun toiset ulkomaat
otetaan huomioon. Tämä merkitsee^
että sen vienti nähin maihin ylittää
tuonnin $170 miljoonalla dollarilla.
• Canadalla on kasvava Tyynenmeren
maiden kauppa. Sen vienti Kiinaan
ja Japaniin yksistään kohosi yli 55
miljoonan dollariin viime vuonna.
Canadalla on kasvava ja meridtyk-sellinen
kauppasuhde Europan mais­sa,
lukuunottamatta Suurbritanniaa
V. 1928 oU näihin mihin vienti yli
200 miljoonan doUarhi. /
Vaikkakin. Canadan vienti ön pää­asiassa
maa- ja karjatalouden tuot­teita,
puuta ja paperia, on se kehit.
tynyt huomattavaksi metallien (rau-tapidoton),
raudan ja niiden valmis­teiden
viennissä.
TEOLLISUUS
Seuraavat tilastot antavat jonkun­laisen
kuvan Canadan teollisuuden ja
talouden kasvusta viimeisten vuosien
ajalla:
Tuotannon määrä 6-vuotisella a-janjaksolla
1919—24 vastaa suhde­luku
100.
KAIVOSTEOLLISUUS
KivihiiU
Tuotannon kohoaminen osoitti kol­men
miljoonan toimin lisäystä v/ 1926
edelliseen vuoteen verrattima, jatkui
edelleen v. 1927, jolloin ilmoitettiin
yhden miljoonan tonnin lisäys edelli­seen
vuoteen verrattima. Tämä edelr
leen jatkui v. 1928, jolloin kokonais­tuotanto
oli 17,785,265 tonnia.
V Läheisesti yhdistsrvänä-rautätuotan-non
lisääntsmilseen ön rikistä puhdis­tetun-
kivihiilen (coke) tuotanto. Öa-nadassa
tuotettiin sitä v. 1928 yh­teensä
2,308,127 tonnia. Tämä oli en­nätys
tälle uudelle teollisuudelle, ollen
se 14 prosenttia suurempi kuin vuonina
1926. Tilastot osoittavat reettä lisään­tynyt
tuotanto kulutettiin sulatusuu­neissa
raudan tuotannossa. Ulkoa
tuonti nousi 1,058,851 tonniin, joka
myös oli ennätys eli 37 prosenttia v.
1927 tuonnin yli, johtuen lisääntyväs­tä
kodeissa lämmitysaineena käjrtös-tä.
_ ' • • . ' .," '
MetaUlkaivosteoUisuus
V. 1928 oli kolmas vuosi järjestyk­sessään
kun Canadan naineraalituotan-to
saavutti uuden enxiätyksen. tuotan­non
arvo ollen $271,000,000, osoittaen
lähes kymmenen prosentin' lisäyksen
edelliseen vuoteen veritittuna.
Vain muutamina; vuosina kaivosteol­lisuuden
historiassa on ollut huomat­tavissa
näin huimaavaa nousua.'Tuo­tannon
kohoaminen oli yleistä kaikilla
aloilla. Muutamia tärkeimpiä ovat
esimerkillisinä seuraavat tilastot:
Paino miljoonissa Pannoissa
1926 ,1927 1928
NikkeU 67.7 66.8 93.8
KuiÄri 133.0 140.1 192.0
Lyijy . 283.8 311.6 336.0
Sinkki 149.9 165.0 183.8
KAUPPA
C^qadan kokoiiaiskauppa v. 1928 oK
$2,5ra,069.319, mikä edelliseen vuoteen
verrattuna osoitti noin $267,000,000
lisäsrstä. EdulHnen kaupan ylijäämä
bU yU 127,000,000.
Canadalla on tärkeä tila kansain­välisen
kapitalismin piirissä, selväkan-toisilla
imperialistisilla intresseillä, jot­ka
sitovat sen kansainväliseen impe­rialistiseen
diplomaatiaan ja vihamie­lisyyksiin.
Sillä on ensitila kaupan ylipainossa,
toinen tila ulkomaavlennlssä. kolmas
V. 1926
88.0
Teräistuotanto
V. 1927
114.1
V. 1928
158.0
102.0
Haridkoraudan fnotanto
101.3
tila aljsoluuttisessa kaupan ylipainos­sa
ja viides tila kokonaisviennissä.
Canadan kokonai^auppavaibto yh-distyneen
»niningft.c:inTnnnn kanssa oli
V . 1928 $45.216.666, lisään^n vuodesta
1927, lisäys ollen yli kahdeksan mil­joonaa
tuonnissa ja yli kolmekymmen­Kapitalististen
eri ryhmittymien yri­tä
kuusi ja puoli miljoonaa viennissä
tykset suojella kotoisia markkinoitaan. Canadan kauppa valtakunnan sisäl-
Johtaa, lisääntyväin tuotantovoimien lä, siihen kuuluen Suurbritanniakin,
kasvun takia, lisääntyvään siirtomai-1 lisääntyi samalla ajalla $59316,984.
den hapanÄnisefea Jä "ÄpitaKstisten I joka tiilee $13.e78>i7 lisäyksestä tuon-vihcmisuussuhteittäa
kasvamiseen Neu-fnissa ja $45,437,437 viennissä.
TYOTILASTOA
Viime vuoden ajalla pn teollisuudes­sa
työskentelevien luku kohonnut huo­mattavasti.
Tammi- ja elokuun väli.
sellä ajalla (1928) 6,640 liikettä rapor-teeraslvat
Dominion tilastotoimistolle
yU 170,000 työläisen lisäyksen. Toi­misto
raporteeraa että 6,400 liikettä
piti työssä kuukausittain v. 1928 kes­kimääräisesti
928,850 työläistä, työläis­ten
luku vaihdellen 826,736 taziunikuun
1 päivästä aina 1,003,065 elokuun air
kuun. Lasku perustuen vuoden 1926
keskimäärälle 100 saavutti huippu­kohdan
viime vuoden elokuussa, ollen
119.3, mikä on korkein tähän saakka
raporteerattu. Keskimäärä v. 1928
oli 111.8 verrattima, 104.6 vuonna. 1927.
Tämä on ensimmäinen kerta Canadan
historiassa kun teollisuudessa työskenr
televlen luku kohosi yli miljoonan.
TYÖTTÖMYYS
Dominion tilastotoimisto raporteeraa
työttömyyttä koskevana seuraavaa:
"1,672 työväen Järjestöä, joiden jäsen­määrä
oU 182,528 raporteerasivat 7.-
742 Jäsentään olevan työttömänä mar.
raskuussa, 1928, edustaen koko jäsen­määrän
4.2 prosenttia, jotavastoin sa­mana
kuukautena v. 1927 oli ilmoltetiT
tu prosenttimäärä 5.2.
Koneteollisuudessa, . 459 union 53,-
181 jäsenestä raporteerattiin 5.6 jou-
144.2 tilaana nuuraskuussa verrattuna vuo-
- . . I ~ * 1,. •, 1927' marraskuun prosenttimää-s'iu^
purSe^sSsa^ i^mJä älrTin l^isä^^än^ t^Jym^i"s^-e?n^ ^^^^r^au" t a^-r ää"n^ »7 i^5. Kihivniohiititlaikaa ri4vla.0ln tpor. o1s8e.,n4jt5t0-ia i j äty-öt-ja
terästuotannossa.
V. 1928 oli ennätys rakennusarvojen
kehityksessä. Huomattava rautateiden
rata- yjn. välineiden tarpeen laajen­tuminen
myöskin nieli tätä tuotan­toa.
Vaikkapa olikin tämä huomatta­va
laajentuminen raudan ja teräksen
tuotannossa, Canada on myöskin tuot­tanut
30 prosenttia enemmän v. 1928
raiita- ja terästuotteita kuin edellisenä
vuöhna..
Vertailevat suhdeluvut alempana
perustuvat ylempänä esitetylle tasolle
ja osottavat rakennusteollisuuden laa­jentumista:
1926
150.0
1927
180.7
1928
1942
tömänä marraskuussa verrattuna edel­lisen
vuoden 2.1 prosenttiin.
Näihin numeroihhi el voida täydelli-sesti
luottaa. Ne eivät osoita mitään
järjestymättömäin työläisten keskuu­dessa
vallitsevasta työttömyydestä.
UnioiHa on myöskin pyrkimyksenä i l ­moittaa
suurempi jäsenmäärä kuin
niillä todellisuudessa on, inikä laskee
työttömäin prosenttilukua järjestynei­den
työläisten keskuudessa. Parhaim­millaan
vc^vat nämä numerot olla
vain summittaisia ja suhteellisia. Kiel­tämättä
on suuri joukko työttömiä
maan suurimmissa kaupuni^eissa, eri-
Ontarion ja Quebecin maakunnat
suorittivat suurimman osan tästä ra­kennustyöstä.
Ontario 39.9 prosenttia
totea talvikuukausien aikana. Voidaan
kuitenkin fanoa, että on tapahtunut
huomattava teollisuud^sa ^ösk^ite-levien
Qröläisten lukumäärän lisään-tyminoi
ja .työttömäin lulQUnäaräD
lasjteminen huolimatta li^AotsyvsIt»
siirtolaistradesta.
: » 6
•^1
No. 5:
Vapj
Vaifc
kysymyki
roöfÄani
tvuta e l i
kyisestS ^
lastoIstMi
kSsittäen
siitä hnc
min Vtelii
v i s . Sec
<'£M«ientti
nuorCco j
ja yirkUfc
. " S en
kansirn « 1
•arastosta
1 -'.* I
j£^uva
nissa Cas
rainen ra
Standard
merce pa
nyt kjrmm
me pankki
merce par
senttiä ki
kpkonaisoE
Yhtynus
kaivanto,
metsä, ko
Yhtenäisty
jäin ja raa
Suuret ves
ovat käyhi
säJtikövoimi
Electric as
nadassa o
19^) tul
seuraavasti
r,Kinika«
irj ms.
v:'l«27, 1,3
Huolimat
m^akaupari
oa sitä seii:
tyminen k i
naisessa. £
menheissryd
niistä täss£
n»|so»i..Ja..
t:apahtunut
ki^ttyminc
oiiaistumisi
ja vuonna
1927. Kesk
ruus kutak
saott)in..kui
rälnen luk
rautateillä-listellle.
C
Ic^kuussa
yleistulot oi
keammat
(1927), mut
samalta ajs
vallitsee C.
ajalla ketju
nemmän til
Canadassa
I»a, ja nol
vuotuinen 1;
000-
Metropolit
109 myymäli
liikevaihdon
vät liikettä
sa; Jotka t
vuonna 192
vain $19,000
Tämä pah
jiih on pai
National Gi
yhtymään, c
liikkeiltä, ni
välikäsien ^
Kiihkeä t
uudelleen Jäi
sa teollisuul
ketukslin u
kotoisilla ma
kenkä- ja Ia
teolUsuuksiss
TiniD
VASTATAi
InduBtrialii
kir/pittaja t
toimianasta ]
johtavaa, etl
opjBtftaa ajatt
piin, kun on
tarvitse niin
taksiaan kuii
nen. Hän kii
tanune naise
litiikkaan, va
ta O). Jos
sapame ja ko
geämme ja t<
opettaa, niin
vita aSaioikei
paa niinkuin
uskoa ja usl
tiedonit^ vi<
lonune' on k
I»]jon kuin o
na ei InuUsi
tamista kenel
lisesti työvä
eikä vain ilki
me jo monaä
saman kirjoit
van meidän i
Myöskin h
l^tensä lokii