Vapaus, August 30, 1929

              205 — 192Q
Mnmitnistiselle i n -
»Ulsena. Niin pian
mmunistipuoiueeiie
le jäsenistöltä saa-
L käyttää puolueen
Istduun Kommu-alea
vastaan, k a ­valtava
enemmis-velvollisuudekseen
iteerisa Lo^-estonen
inatta on vielä o-
^ eivät jaksa ka­la
linjoja ratkais­et
ystävyyssuhteet
en. että kysymyk-län
yksityiset asi-änluokan
taistelu-irtsen
kumousliik-sen
onnistuminen
linen. Selvittääk-
5 toimitsijakaade-uhteittensa
vuokri
tälläkään hetkellä
länen kulkemansa
konkreettisin as-arlsen
kumouksen
a jo nyt palvelee
in asiaa, on Yh-stipuolueen
lOrttä
ävä puolueemme
a rekisteröimiseen
temattonalen ja
ian puolesta kaik­in
puuhia vastaan
lueeUe myötätun-kuadessa
opetus-ä
taisteluista sekä
uniseksi Kommu-
JleUe Ja sen joh-juIseUe
proletari-
Ue. Samalla ker-listettävä
kaikkia
kin niitä vastaan,
aisfeluaan puolu-vastaan
ovat v i i -
i pyrkineet teke-ovestonen
erotta-i
Kommunistisen
in Kirjelmä ja
osottama Add-
5en kaikkien voi-opportunlsmla
missä muodossa
nsa. Yhdellekään
b opportunismiin
jättää minkään-la
puolustaa op-teisjrydessä
Jjon-i
opportunismihi
iTdessä. .Jokainen
yydessä esilnty-itlan
perinnölle
i puolustusta on
i Kommunistisen
i väärehtämlsyri-omlttava
ja pois
t>n, 10:tenä vuo-ava
kaikki voi-mrtunlsmia
vas-sä
muodossa- t a -
iuona hlstorlalli-horjumatonta
He kumousliik-n
menestykselll-
Amierikassa.
K E . H.
^ea täUä kertaa
in etuja nähi
ärtyvät.... P u -
än kerennyt pu­lla
kämpällä.
i. minkä tähden
aa niin kovin
työläiset ovat
lellä, että ovat
n itsensä riis-linäkln
k y r ^ e -
issa Ja kysellyt
perussääntöjä,
lä mitään. Sen
solvata sokeasti
.W:n säähnöis-lä".
Imestäni soisin
Lt puhdistuksen
.eittäisivät pois
4äan lyötäteke-el
semmoisil-iksepäin.
Kapi-nauttii
kun me
senkin käsitykJ
henkilöt täällä
jotka Suomes-hyvlnkin
myö-mennolle,
var-i
paljon sem-te?
— S. Suksi
f AVIOMIET
ISSÄ
3kka ollut^voi-ntänyt
naJsille
miestä. Jos he
ovat he p i -
usein on sat-^^^
bvac saMieet
a vaimoiltaan
ohdellaan T i -
raniselia. Tä-i
keskuudessa
he lähettivät
täoiän l £^
tuli liikute-a
j a teki uu-än,
ettei n a l -
enempää kuin
vaimo kurfee
I oikeus men-
Ikä aikaisem-ielleen
sääde-i
jsaada avio-ikin.
jos puo-mään.
No. 205 —1929 Perjantaina, ekfc 30 bnä ~ Frw Aug. 3tf
Seuraavat uudet mainiot teokset ovat nykyään saatavana Vapauden
kirjakaupasta:
V JEE^STARV
Jeesus taru on George Brandes'in kirjottama ja A . B. Mäkelän suo­mentama
tieteellinen, mutta silti helppotajuinen tutkielma siitä tarusta,
jota on, Jeesuksen.olemassaolon ja, vaikutuksen selostuksena, ihmiskun­nalle
jo lähes parintuhannen vuoden ajan esitetty. Tä^nä kirja on ko­konaan
tosiseikkoihin perustuva, selvittävä ja yksinkertainen, olematta
millään tavalla pilkkaava taikka edes purevalla tavalla kirjotettu. Tämän
puolestaan täytyy vaikuttaa siten, että kuka tahansa j a miten tahansa
harras kristitty, saattaa kirjan lukea. A. B. Mäkelän nimi, kirjn suo-raentajana,
takaa sen, että alkuperäinen ajatus ei ole kärsinyt, jonka
muuten hyvästi, kuka tahansa lukija huomaa, niin selvätajuinen on kirja.
Viime vuosina ei ole meidän taholtamme kiinnitetty minkäänlaista
huomiota uskonnollisiin kysymyksiin. Tuloksena tästä onkin sitten ollut
papiston yhäti kasvava röyhkeys, josta viimeisenä todistuksena on mm.
viime talvinen Vapautta vastaan suunnattu hyökkäys kaikkine inhottavine
vaiheineen j a vääristelyineen. Papisto on yhä suuremnialla raivolla pal­jastanut
, itsensä, sekaantumalla tykkänään maallisiin asioihin, antautu­malla
kaivos, j a metsä- y.m. yhtiöitten alhaiseen kätyri ammattiin. Mei­dän
ensimäinen vastauksemme tuota alhaista menettelyä vastaan on tä­män
puhtaasti tieteellisen kirjan suomenkielellä julkaiseminen. Toivotta­vasti
koko Vapauden asiamieskoneisto ottaa tarmokkaasti osaa tämän
kirjan levittämiseen. Me takaamme, että kukaan, olkoonpa kristitty taik.
ka jumalankieltäjä, ei tule katumaan sitä, että on tämän kirjan lukenut,
sitä parempi mitä suurimmalla tarkkuudella.
Kirjan hinnaksi on asetettu ainoastaan 45 senttiä, niin että mah­dollisimman
monet ovat tilaisuudessa sen ostamaan.
mPERIALISMI
Imperialismi on N./ Leninin puhtaasti tieteellinen tutkielma tästä ka­pitalismin
uusimmasta 'ja viimeisimmästä kehitysvaiheesta. Imperialismi
on aikakautemme suuri kysymys. Tähän maailman j a etenkin sen mark­kinoitten
j a raaka-aineitten valtausyritykseen ovat kaikki nykyaikaiset
kapitalistiset maat vajonneet. Eivätkä ne muuten Voikkaan menetellä,
sillä kapitalismin nykyisessä vaiheessa on imperialismi sen tärkein elämi.
sen ehto ja viimeinen mihin se voi turvautua. Kaikki'nykyaikaiset sodat
esim. ovat ei ainoastaan pelkkiä ryöstösotia vaan ovat ne imperialistisia
sotia ja iainoastaan^ siinä valossa voidaan niitä käsitellä.
Kun siis- imperialismi on aikakautemme yksi suurimmista j a tärkeim­mistä
kysymyksistä, niin täytyyhän taistelevan ja valistuneen työväestön,
jos kenenkään, siihen tutustua. Tämän voi tehdä hyvästi lukemalla otsi­kossa
mainitun imperialismia käsittelevän teoksfen. Kirjan esitystapa on
yksinkertainen j a sujuva sekä, aineen tarkasti tieteellisestä esittämisestä
huohmattä, helppotajuinen. Myöskin tämä kirja on melkeinpä jokaisen
työssäkäyvän työläisen saatavissa, sillä hinnaksi on asetettu ainoastaan
45 senttiä. »
Sekä Jeesus tarua, että Imperialismia voidaan tilata Vapaudesta ja
lukuisilta^ Vapauden asiamiehiltä. Lähettäkää tilauksia runsaasti.
Toveruudella
VAPAUS, Box 69, Suihury, Ont
Merimiesten taistelevan anion perustandnen
Yhdj^aOoissa
PuutyÖVäen kansainvälisen liiton kongressi
Heidelberg, Satea, heinäk. p. —
Tänään täällä lopetti istimtonsa P u u -
työläisten Unionin kansainvälinen
kongressi. Amsterdamiin kmduvat
puutvS^läisten l i l ^ t olivat edustettui­na
60 edustajalla, 16 eri maasta.
Kongressin jMläasiana oli kysymys suh­tautumisesta
niihin eri maiden puu-työlälsten
järjestöihin, jotka ovat roh­jenneet
veljeillä, Ja tehdä ystävyys­sopimuksia
Sovletti-Venäjän Puuteol-lisuusUiton
kanssa, kutelh Suomen
puuteolllsuustyöväen, Norjan raken-nustyöväen
ja Englannin huonekalu­puuseppäin
liitot Tämän kongressin
kokoonpano oli mitä tyypillisin am-mattiunlobyrokratian
ja sosdemien ko­koomus.
He olivat, varustäutunett an­tamaan
kuoliniskua komnmnlstisesti
ajattelevalle työväestölle, erottamalla
ja tuomitsemalla nämät edellämaini-tiit
liitot, Jös he eivät onnistu niiden
edustajia taivuttamaan amsterdaml-laisuuden
armölllle,; Joka tahtoisi sa­noa,
että rikkoa välinsä Venäjän puu-työväenUIton
kanssa — sefö hyljätä
kaikenlainen vasemmistolaisuus liit­tojensa
politiikasta.
Kysymys saatettiin ratkaisuun Eng­lannin
huonekalupuuseppien ja unio­nin
toimeenpanevan komitean esitys­ten
välillä. Englantilainen tov. Alex
Gosslp esitti, että "Puutyölälsten Kan­sainvälisen
liiton kongressi päättää
avata pääsyn kansainväliseen liittoon
kaikille puutyölälsten Järjestöille, jot­ka
hyväksyvät Unionin säännöt. Jos­kin
on jonkin toisen federationin jä­sen
tai ei." Tälle vastaesitykseksi toi­meenpaneva
komitea esitti seuraavaa:
"Puutyölälsten kansainvälisen unionini
V n kongressi toteaa, että nnionin
kongressin Wienissä 1922 hyväksytyn
listien intresseille, joita vastaan tule­vat
taistelemaan sekä oma ammatti­liittomme
että kansainvälisemme, me
kehotamme Jyrkän vastalauseen niitä
yrityksiä vastaan, joihin muutandeh
maiden keskuksissa on ryhdytty tar­koituksella
vakauttaa kapitalismi hy­väksymällä
yhteistyö Ntyöväenluokan
vihollisten kanssa." '
Tämä e^tys sai avonaisen vastus­tuksen
ja hyiätUin kaikilla muilla
äänillä paitsi mainitun kolmen mton.
Tässä siis mitä valaisevampi ilmiö
eli paremmin teko osoituksena tämän
kongressin todellisesta luonteesta.
Tässä julkean elävästi, peittelemättä
sosialidemokraattiset ammattlunlohy-rokraatit
julistivat teoHIsuusrauhaa
Viime lauantaina Ja sunnuntaina p i ­dettiin
New Yorkissa AtJain^fn ran­nikon
merimiesten Ja satamatyöläls-ten
yhteinen konferenssi, jossa oli 72
edustajaa, lukuisista rannlkkokaupun>
geista. Tämän konferenssin t a i ^ t u k -
sena oli tehostaa mUitanttisten me­rimiesten
ja satamatyöläisten uuden
union perustamisen tarpeellisuutta. Ja
tässä mielessä konferenssi vastasi täy­dellisesti
tarkoitustaan. Siellä vallt»
tiin 21 henkilöä käsittävä kansallinen
toimeenpaneva komitea, joka tulee toi­mimaan
siihen suuntaan, että eri puo­lilla
maata kiinnitetiän huomiota
uuden union perustamiselle. Pllrlkon-ferenssien
pitäminen sellaisissa tär­keissä
meri- Ja satamamiesten piireis­sä,
kuin länsirannikolla, suurien jär­vien
ja Mexicon lahden ympäristöllä,
tulee vahvistamaan uuden union suim-
Bitelmaa.
Konferenssissa todettiin ilmeisen sel­vänä
tosiasiana se.l että taantumuk­sellinen,
A. F . L : n hallitsema meri­miesten
unio ei ole talstdevan työ­väen
Järjestö. Se on {^vastoin lai-L. Samalla konferenssi valitsi kolme e-
KYTNILUflEN ELÄIMELLISYYS
vayhtlölden kapitalistien ase työläisiä
vastaan. Sen johto on byrokraattisella
perustalla ja jäsenistöllä ei ole val^
kutusvaltaa sen asioiden määräämi­seen.
Uusi unio tullaan perustamaan täy­dellisesti
toiselta pohjalta. Se tulee
perustumaan työmaakomiteain edus­tuksen
pohjalle. Jokaisessa laivassa
ja Jokaisessa satamalaiturissa tulee
demaan työläisten oina komitea. Joka
valitsee edustajana ylempiin elimiin.
Unio tulee olemaan demokraattiseen
keskittymiseen perustuva järjestö. Jo­ka
tulee taistelemaan riistettyjen me­rimiesten
ja satamatyöläisten etujen
putkesta. Se tulee tähtäämään vielä­kin
kanemmaksl. ^Be tulee näyttele­mään
huomattavaa osaa sodan ja
rauhan aikana taistelussa Imperialis­teja
vastaan. Meillä on tuoreessa
muistissa, miten suurta osaa näytteli­vät
merimiesten ja satamatyöläisten
lakot silloin, kun oli kysymyksessä
ammukkeiden Ja sotavälineiden las­tauksen
Ja kuljetuksen kieltäminen
Neuvosto-Venäjää vastaan käydyn Im­perialistisen
hyökkäyksen aikana.
Sellaisia lakkoja ei kuitenkaan joh­da
A. F . L : n unio. Sitä varten tar­vitaan
kumouksellisen työväen oma
uniojärjestö.
Kuinka pitkälle menevää on kris-tillis-
porvarlllisen "kulttuurin" sydä-dustajaansä
Clevelandin unity- kon-ventsionlln,
edustamaan militanttisia
merimiehiä Ja satamatyöläisiä. Sen
kautta uuden union perustaminen t u ­lee
saamaan . voimakkaan sysäyksen.
Eteenp.
Ja veljeyttä "käpltalistnuokan kanssa,
luokkataistelua käyvän maailman työ­väestöä
ja Soviettl-Venäjän prole­tariaattia
vastaan. Epäilläkö vielä-l£
in, että olisikohan tässä mitään yh-i
teistä kapitalistimaiden imperiäliistl-sen
politiikan kanssa, anoata prole­tariaatin
tasavaltaa Sovietti-VenäJää
vastaan!
Amerikan imperialismin nöyrimmät
lakeijat Wm. L . Hutcheson ja am-mattiveljensä
(nimittäin työläisten
pimittämisessä kapitalistien eduksi)
Frank Duffy Amerikan ja Ranskan
puutyölälsten edustajina paukutteli­vat
ihastuksella pehmoisia kämme­niään
europalaisten veljiensä teke­mille
"hyville" päätöksltie!
Itävaltalaisen edustajan alustamana
kongressi m^m. lÄätti rylrtyä voi-J
makkaaseen nuorten puutyöEUsten
Järjestämiseen, sanoen, pohjana tälle
työlle täytyy pitää sen, että öten
vain parhaiten voidaan nuoret työ-
Iäiset pitää eristettynä kommuniisti-
Yleisklinalalnen Työväenliitto (Joka
muodostuu ammattijärJestöistS) on a n ­tanut
seuraavan Julistuksen:
'^KaiklUe Kiinan työläisille! Ammat-tiunioille
kautta maani
"Kiinan itäisen rautatien kaappauk­seen
yhdistyvät tapahtumat ovat san­gen
selvästi osoittaneet kysymyksessä
olevan Kuomintangin militaristien Ja
imperialistien yhteisen hyökkäyksen
Neuvostotasavaltaa vasta^. Imperia­listit
käyttivät tilaisuutta hyväkseen
kaapatakseen Kiinan itäisen rautatien
ja lähettääkseen sotavoimiaan. Mant-shnriaan.
Kuraaintang käyttää tilai­suutta
hyväkseen kokonaisuudessa^
antautuakseen imperialisteille.
"Imperialistit Ja Kuomintang laati­vat
valheellsla tokumentteja 'todis­taakseen',
että Neuvostoliitto on käytr
tänyt itäistä rautatietä Ja uninattiu-nloita
kommunistisen propagandätyön
välineinä. Kaapattuaan itäisen rau­tatien,
he hajoittlvat anunattianiot,
karkoittivat ammattiunloiden toimitsi­jat
ja muut aktiiviset ianlonistit sekä
erottivat työstä suuren määrän t ^ -
läisiä. He poistivat kaikki tyoäiännöti
kutsuen niitä 'punaisten säpsmSlksr.
"Työläiset kQ.1kk1nllft Kiinassa! K u ­ten
te tiedätte, ovat itäisen rantatien
työläiset työskennelleet Neuvo^lflton
työlakien suojeluksen alaisena-; työ­päivä
pn ollut 8-tuntinen Ja "palkat
ovat ollet kaksi kertaa korkeammat
kuin mitä kitoalalsten ja mrnäen xiIkoJ
maalaisten kontrolloimina rautateillä
työläisille maksetaan. Itäisen rauta­tien
työläisille on haiikittn Juomavesi
sähkövalaistus Ja puhtaat makuupai­kat
rautatievE^htelssa. Rautatten Tasr
kiiun he myöskin ovat nauttineet "van­huus-
Ja tapal urmavakutftuksesta.
Heillä on ollut täydellineh vapaus jär­jestyä
uniolhin.
"Kallckien tämähMsten etujen saa­vuttamiseksi
Kiinan lyömiset ovait tais­telleet,
mutta eivät ole muusilla niitä
saavuttaneet. Jos Kuomintang sanoo,
että työläisten -edellänraihlturilaiinen
kohtelu on "NeuvostöHtton punaista
propagandaa" Ja että nreiaän. tulee
taistella sitä vastaan, niin silloin on
selvää, että Kuomintang ei ole "pat­rioottinen",
vaan työläisten vihollinen.
Qn^ hulluutta nousta Neuvostolliittoa
vastaan. Kuomihtangilla on oma so-taohjelmansa
työläisten riistämiseksi,
ja tämä osoittaa, että Kuomintangin
mettömyys, osottaa'parhaiten Ja kau-nopuheisimmln
porvariston tunnus so­dan
kiertämättömj^estä. ihmisten
joukkouhraiÄsien välttämättömyyden
timnustaminen "elämän lakina".
On Järkeilijöltä. Jotka vakuuttavat,
että sota muka kasvattaa ihmisessä
pelottomuutta, tahdonlujuutta Ja vie­lä
joitain muita Jaloja tunteita. Me
tiedämme, että porvariston v.v. 1914
—18 järjestämä vastenmielinen, kam­mottava
teurastus hävitti muutamia
kj'mmeniä miljoonia työläisiä Ja ta­lonpoikia
ja sUvottujen yeressä kas­vatti
muutamia tuhansia mitä hä-vyttömlmplä
petoja Ja loiseläjiä.
Vafcnnttela, että "sota synnyttää san­karein",
kasvattaa^ pelottomia jne. o-sottaa
aihoiastaan. että porvarilliset
filosooCit ja nicralistU eivät näe eroa
pelottomuaden Ja hävyttömyyden, raa-kalaisnnden
välillä.
Meidän aikamme paljsistaa selväs­ti,
että sodat porvarillisten valtioi­den
välillä, lukuunottamatta päätar­koitustaan
— ryöstää taloudellisesti
kalkki vastustajat — todellakin kas­vattavat
"pelottomia" ihmisiä lait­tomuuden
ja raakamalsen voiman
puoltajia "rauhan aikana". Me näem-nJe
heitä fasclstijärjestölssä, kuten
esim. "TeräskypSrässä" Saksassa Ja
samanlaisissa järjestöissä muissa val­tioissa.
Tiedämme, että "raahaa aika" muo­dostan
yhä snannitelmalUsemmin
iäkntien kärjistyneeksi taisteluksi työ­läisiä
vastaan.
. T%män lisäksi porvaristo, moraali­sesti
yhä rappeutuen, kasvattaa ryö­värin
— näin kertoo meille nyky­ajan
"elämän kirja" — Ja se on eittä­mätön
totuus. '
Rikollisuuden kasvu porvarillisissa
valtioissa vaatii yhä enemmän laa­militaristit
ovat liittoutuneet imperia- jennett^av a.k.s^i poliisihenkilökuntaa, Jo-
^"^^^I^^J""^ feon i i i ^ e n o m ^ tei^ita^l^^-STotto-mia"
ihmisiä JoUca kykenevät ei\ a i -
läislä vastaan kaikkialla Kiinassa.
• " K tm Kuomintang lähetti sotaväkeä,
kaapaten itäisen rautatien ja sen 36
rautatiäumepajaa, .valmistuivat rau­tatien
työläiset yleislakkoon. Se oli
]|eiile^^ainoa keino^puolustaa omia.etu­jaan
"ja anunatiiunlditaan. He kään­tyivät
Kiinan kaikkien työläisten puo­leen
keholttaen sitkeään taisteluun
kuomintangin Ja imperialltsien häi-
ISOemätÖnta sortoa vaistaah.
*^e4skiinalB3nen Työväenliitto an­taa
tunnustuksen itäisen rautatien työ-läistett
taisteluhengelle Ja me kehol­tamme
koko Bliinan työväestöä anta­maan-
kaiken tukensa itbJsen rautatien
työläiSine, koska he tä1iSiC)slevat etujen­sa-
puolesta, joka myöskin on'iheidän
kaikUen taistelun aiheena. Siksi hei­dän
voittonsa on meidän voittomme Ja
heidän tappionsa meidän tappiomme.
"Kuomintang sortaa Ja rflstfiä' työ-läiislä
ainoastaan tarkoituksella p i ­dentää
omaa elinalkaansa, siksi mei­dän
on viivyttelemättä lisättävä tals-teluyaimiuttamme,
mohHisQitaya voi­miamme
sekä käytävä rohkeaan Ja
päättäjän taisteluun vihollisiamme
va£rtaaxu Vain siten me voamme' tukea
Ja vapauttaa Kiinan itäisen rautatien
työläls&t Ja samalla puolustaa itse­ämme.
- ^
•TTlelskilhalainen Työväenliitto kut­sua
kaikkien teollisuuksien ja paikka-kimtien
työläisiä antamaan kaiken
tukensa itäisen rautaitien työläisille
Ja taistelemaan Kuomintangin sorto-hankkeita
vastsram. K u n te mobiUsolt-te
voimat tukemaan itäisen rautatien
työläisiä, tarkoittaa se. että te olette
hyökkäämässä vihollista vastaan ja
puolustamassa omia etujanne, myös­kin
taistellen nnlölhin järjestymisen
puolesta."
noastaan pieksämään Ja tappamaan
työläisiä, vaan taistelemaan rosvo­jakin
vastaan. Berlinlssä onkin muoJ
dostettu erikoisia "hyökkäysryhmlä"
ast&katden, puolust^misek&i., bandiitte­ja
vastaan.. Pohjols-Amerikan Yhdys-valloissa
vakuutetaan asukkaita ryös-töjen
Ja petkutusten varalta. V. 1913
näinä vakuutusyhdistykset maksoivat
hyvityksenä ryöstetyiUe 2 milj. dolla­ria,
V. 1920 — 4 112 milj. dollaria Ja
V. 1927 — lähes ^7 milj. doUaria.
Chicago, suuri Ja rikas kaupunki on
bandiittien täydellisen mielivallan a -
laisena.' rikollisuuden kasvusta puhuu
presidentti Hooverkin senaatis.sa. On
tietysti selvää, että ainoastaan yksi
Amerikka näin innokkaasti Valmistaa
rikollisia elämää vastaan Ja mikä tär­keintä,
"pyHää yksityisomaisuutta"
vastatm. E^rooppa ei Jää Jälkeen
Amerikasta tässä edistyksessä. Por­varisto
tarvitsee välttämättömäsU "pe­lottomia"
Ihmisiä.
Vieläköhän tarvinnee muistuttaa
että sota on edolUsta teoIUsnaska-pitaUstetUe.
Jotka työläisten käsien
kautta valmistavat aseita Jia ammnk-sia.
Joilla työläiset Ja talonpojat tu­hoavat
toinen toisiaan.
Kaikki tämä Ja monet muut asiat
osottavat kumoamattonliEtsti porvaris­ton
raakamalsen sydämettömyyden,
porvariston olemassaolon rikollisuuden
— samalla kuin se puhuu porvariston
mielettömyyden kasvusta, sen järjet­tömyydestä.
Joka tuomitsee sen kier­tämättömään
häviöOn.
Olen koko Ikäni ollut ^pasifisti".
Sota herätti minussa vain vastenmie-
Usyyttä, häpeää ihmisten puolesta ja
vihaa Joukkomurhien Uetsojia elämän
tuhoojia vastaan.
Mutta sen eankarOUsen sodan pe­rästä.
Jonka kävi ToKtobastt naikäl-uen.
nmaik Jalkineita oleva, pooU-alaston
ty^fiinen Ja tabmpoikainme,
sen Jälkeen kon työväenlnokka ra­kentaen
nattai oma» valtiotaan us­komattoman
vaikeissa olosnlitelss»,
osottl Ja osottaa eddleenUn .Itsen­sä
Jäitceväksl. Ja kyvykkääksi Isän­näksi
— sen ^Ukeen olen minäkin
tallat vaknntetaksl vUmebeh knoUn-kamppaCnn
välttämättömyydestä.
Ja Jos syttyy sota sitä luokkaa
vastaan, Jonka voImöUa minäkin elän
ja työskentelen, — niin 'mlnBkln me­nen
rivimiehenä sen luolmn anneijaan.
En mene siksi, että ttetäteln tämftn
luokan varmasti voittavan, vaatt sik­si,
että suuri, kunniakas Neuvosto­liiton
työväenIaot:an a^la on minun­kin
laillinen asiani, niinun velvolli­suuteni.
V - M . OorklJ.
SUUBHVUABI ^tJLSTI ÖN JOUTU­NUT
I.OPtil.TAKIN lUINNI
•Ml
Poltattanut sahan Ja myllyn saadak­seen
iaaCmndnsa 400,000 mk:n
vaknatosmaksan
ja Brusselin 1925 kongressissa vasvis- seita propagandalta,
tetun läätöksen muiuian, koskeva suh­detta
kommiinistisiin järjestöihin, os
ystävyys-' eli kesklnäisyyssopimusten
Eolmlaminen venäläisten liittojen kans­sa
ristiriidassa puutyölälsten kansain­välisen
unionin Jäsenyyden kanssa.^
Sutuilla, ääntenenemmistöllä, luonnol­lisesti,
kysymys ratkesi toimeenpane­van
komiteah esiiyksen puolesta. Tä­män
jälkeen kongressf päätti antaa
perääntymlsalkaa näille Venäjän
kanssa sojdmuksen tehneUle järjestöil­le
Jouluktnm ensimaiseen päivään as­ti.
Jolla välin niiden tulisi rikkoa
täydelUsesU välinsä (soplmuk^nsa)
Sovietti-Venäjän pira^ölälsten liitoa
jcanssa tai muussa tuplauksessa hc
Joutuvat automaattisesti unionista
eroon- Suomalainen edustaja toveri
Aronen pyysi i^töksen tolmeenpa-roa
liettäväksi siksi, kun heidän
liittonsa liittokokous idetään, että
jäsenistö voisi asiasta inttää, johon
kuitenkaan kongressin ^ ''dem;cäcraatU-nen"
enemmistö ei suostunut.
Edslleen esitti liittonsa puolesta
toveri Gosslp seuraavan ponnen kos­kien
teoilisuusraaliaa: "Puutyölälsten
kansainvälisen unionin kongressi il­maisee
ajatuksensa "teöHismisrau-han"-
huutoa vastaan, jota k ^ t a l i s t i -
luokka eri m a i s ^ yrittää saada by-väksyiyksi-
Koska möllä on se nä­kökanta,
että työväenluokan infcresdt
ovat täydellinen vast^ohta kaplta-
Puutyöläisten kansainvälisen union
sihteeri Mr. C. 'Woudenberg "kuittasi
jobinsa", koska hän oli vaUttu Hol­lannin
sosialidemokraattisen puolueen
sihteeriksL Hänen tilalleen vaUttiIn
Saksan puutyölliton sihteeri Fritz
Tamow Ja ^inionin päämaja muuttui
BerUniin-
Skandinavian. _ sihteeristö, Johim
myöskin kuului jäsenenä Suomien
puuteolllsuustyöväen liitto ja Norjan
rakennuspuusepät, kokoontui lÄivää
iennen kongressin alkua. Öihteerlstön
vanhoillinen enemmistö teki alkupal-veluksen
kongressille erottamalla pois
jäsenyydestään (sihteeristöstä) Suo­men
ja Norjan liitot samoista syistä
kelvottomana Skandinavian sihteeris­töön,
koska veljeilette Venäjän ty54
Iäisten kanssa, ja kannatatte kaik­kien
luokkatalsteJnkannalla olevien
puutyöläisjärjestöjen Ja työväestön
yhteoiliittämistä luokkataistelua tun­nustavaan
maailmanlaajuiseen puu­työlälsten
federationiin.
Kokouksella näytti olevan se lop-puvalkutus
, Englannin, Suomen ja
Norjan edustajistoon, että keskinäis­tä
yhteyttä Ja lu(&kataistehiyhteis-ymmärfys
on opetettava Ja lujitet-
KILPAILUSELOSl^
C. K. P. suomalaisen Järjestön
Crelghton osasia Ja v,- j a u.-seura
Yrityksen vuotuiset ^mJahlat vietet­tiin
tk. 24—25 p:nä. T^i»nri»qtnft 24
p. illaUa alettiin juhlat t^n<i<^m«L,
Jonne oli saapunut^^län vanhat Ja
nuoret.' Sunnuntaina alettiin Juhlat
urheilulla. Johon osanottajia tiO. saa­punut
kohtalaisesti. Yleensä ^sujui­vat
kilpailut hyvin, paitsi-' alkuun-pääsy
myöhäsi hyvänlalsestL'Suu-rimi^
tna ^^yynä mycäiSsfynifseea oli
kumin puhkeaminen autosta, joka k u -
toimeenpane-letti
kilpailujen ylituomaria. Pian sitä
kuitenkin pistettiin "höpSnäkä** ja
yleensä tulostaso nousi tan-kealle. ErfJ
koisesti mainittakoon Järnefeltin p i ­tuushyppy,
joka yUtti hänen nhnls
nikka, 19457, myöskin
vasta seurasta.
Tulokset yksityislajeissa. 100 m.: J .
Jmmefelt, 12 s., Aug. Kantokoski, S.
Kotila, 12.1, kaikki Yrityksen poikia.
K K b l a r i i , 122, Jehu, K, Kivl^asA
123. Crelghton Yritys;
Kuulant.: I. Järnefelt, 11.43, Crelgh­ton
Yritys, 2) L . Kolari, Jehu lOÄ) m.
2) a Kotila, Yritys. 10.84.
Koriceusbyppy: Järnefelt, Yritys, 160
cm., 2) Kolari, Jehu, 1555 cm., 3) A.
Kantokoski, Yritys, P . Häkkinen, Kisa
S. Kotila, Yritys, E. Bask. Ho, P.
Laine, kisa, 150.5 cm.
sään olevan ennätyksen 9 sentiUä ja
IJ. Kolarin keihäänheitto. SUnä param
ennätys kokonaista 3.11 m. Myöskin on
mainittava korkeushyi^ hyvä tulos­taso,
sillä 8 miestä h y p ^ v ä t yli
150 cm.
Järnefelt oli väiiällä saavuttaa tm-den
ennätyksen, sillä koettaessaan
167 cm., putosi rima nUn. heikosta
kosketuksesta, että entinen 166 cm.
ennätys olisi sillä hypyllä yUtetty.
Kilpäiluohjehnsssa oU miehillä ?-
ottelu, johon kuului 100 metrin Juok­su,
ktiula, korkeus, keihäs, pituushyp-:
py, kiekonh- j a kolmiloikka.-
Naisten 3-ottelu, johon kuului kuu­la,
pituus ja 100 m. Jut^ESu, seka
yleinen 2000 m, juoksu.
Miesten seitsen-ottelun voitti J .
Järnefelt, pisteväärällä 518.62, 2) L ,
Kolari, Jehu. pistem. 503.12, 3) S.
Kotila, 488.10, 4) Aug. Kantokoski
Kiekonheitto: I. Järnefelt, 32.94, 2)
IE. Bask. 31.07, 3) Aug. Kantokpski,
30.11, 4) S. Kallio, 29.62 m., 5) L .
Kolari, 27.24 m. ,
Pituushyppy: I. Järnefelt, 6.49 m
2) P- mkkinen. 6.06 m., 3) A, Kanto­koski
5.73 m., 4) L. Kolari 5.72 m.
5) S. Kallio. 5.82 m.
'Keihäänheitto: L. Kolari. 51.59, 2)
L Järnefelt 4^.10, 3) E . Bask. 46.15,
4) A. Kantokoski, 44.05.
Kolmiloikka: ^P. iBäkkinen, Kisa,
12.97 m., 2) 8, Kotila, Yritys, 12.55 m-.
Laine. Kisa, 11.87 m.. 4) S.
Kallio. Yritys, 11.78.
Urhellajen loppunumerona oli 2000
m. ivuAsa, josta ei kuitenkaan muo­dostanut
mitään suurempaa kamp-pafloa,
syystä, että matkalle lähtijöitä
oli sangen v^än. Maalinauhan kat­kasi
Yrityksen Göös, ajalla 6.20.8. 2)
Vesan Kyrölä, aika 6.24.2, )3 Jehun
Laine 7.245.
tava ja Venäjän fgyletariaatin kanssa
hittoa lujempaan sidottava, j a iäten 480.35, 5) E. Bask, 479.02.
luotava pohja todelliselle kansainvä- Naisten 3-otteIun voitti Aune R i -
liseHe*puutyöläisten järjestölle. — G . j t a r t Kisa, lastem. 201.63. 2) Elma
P. GilL Joensuu, Yritys. 19651, 3) Sehna WU-KOpaHuja
saoei hyvä. sää ja kat­somassa
oli yleisöä kiitettävän paljon.
Wa3J& osaston talolla oli myöskin
- 'Sanomalehdissä on aikanaan paljon
kirjoiteltu tuml&tun halkohuijari, l i i ­kemies
Uistin 'edesottamlsista. Hän
TJlet on valtion rautateille myynyt
suunnattomia cjlääriä halkoja ja nos­tellut
maksuja sellaisistakin eristä, jol­la
koskaan ei^iole toimitettu. Kun
eräät rautatievirkailijatkin ovat kalk­keen
tähän miyötävalkuttaneet, on
heitä sanomalehdistössä hyvinkin ras­kaasti
syytetty Ulstto kumppanuudes­ta,
llyt kertoo "SS:'. että tämä val­koinen
herrasmies bn lopultakin täy­tynyt
pidättää, kun on sekaantunut
erääseen murhapolttojuttuun. Vuok­senrannan
pitäjän Korpilahden kyläs­sä
oU näet toukok. 4 p:nä 1928 palaJ
nut Konrad Uistin omistama saha- Ja
myllylaitos, Paloa^oll heti epäilty
murhapoltoksi, mutta tutkimuksistaan
huolimatta el vakuutusyhtiö Karjala
saanut asiaan selvyyttä. Palanut lai­tos
oli vakuutettu 400,000 markasta,
Joka summa suoritettiin UlstlUe. Nyt
cn VUpOTto läänin rikosetsivä T. Ve­salainen
saanut selville, että Ulsti oli
koettanut lahjoa useitakin henkilöltä
polttamaan myllyn ja sahan. Olipa,
träälle luvannut 10,000 mkn palkki-onkia
Toimitetuisisa tutkimuksissa on
ttiltat selvme paljon raskauttavaa,
imitta niistä el ole vielä annettu tie­toja
JulkisuuteerL. K u n UlsUa mentiin
pidättämään, koetlji hän rouvansa
ja tyttärensä avustuksella piilottaa
tompakossaan oUelta asiapapereita
mutta löydettiin nekin, sillä poUisi
"SUOJELUSKUNTAIN LUKEKAN-NALLEPANO
TÄYSIN
PEBUSTELTUA^
Vastatessaan elokuun ensimmäisen
päivän tapahtumien Johdosta tehtyyn
välikysymykseen on sIsäasialnminlB
teri kivimäki lausunut, että suojelus
kuntaosastojen liikekannallepano sa
isottuna jpäivänä on ollut täysin perus
teltua. Sen vuoksi on palkaJlaan. et­tä
. selostamme seuraavaakin tapausta,
joka osoittaa, minkä verran ministerin
väitteessä on perää. Ja samalla ha
luämme kysyä, että pitääkö herra
ministeri tämänkin tapauksen '^hteis-kuunan.
säilyttämisen" kannalta perus
teltuna. kysyy Pohjan Voima.
AlkaJalsilcsI fconeldväärlammnntaa
Jö alkaisin sanotun päivän aamu­na,
kertoo Kansan Työ, oli Äyräpään
suojeluskunta Järjestänjrt konekivääri-ampumaharjoitukset
ampumaradalleen
nähtävästi mielenosoituksellisesti mah­dollisten
työläisten esiintymisen va­ralta.
Kun PöUäkkäiän työväestöllä e:
ollut aikomustakaan sanottuna päi­vänä
toimeenpanna minkäänlaisia mie­lenosoituksia,
niin tuntui suojeluskun'
talalBten varustautumiset siltä, kuin
Kiillä olisi ollut provokatoorinen tar­koitus.
M Snomen Markkaa
3940
Canadan Dollarista
Lähetyskulut:
10c lähetyksistä alle $20.00, 60e U -
hetyksistä $20.00~$49.99, 80e lä­hetyksistä
$50.00—$79.99 ja $1.00
äbetyksistä $80.00—$100.00 sekä
>0c jokaiselta seuraavalta alkavalta
<adalta dollarilta.
SihkoMnomalähetykaUtK ovat lä-aetyskulut
$3.50 lähetykseltä.
Suomen »haa ostetaan. EuTBSi
82.45 sadasta Smksta.
Tehkää lähetykset osotteella:
VAPAUS,
Boa 6». SUDBURY. Oat.
LaivapUettefa myydään,
Ti^ustakaa piiet^aaioita.
Vapaudelle oUavat rahaväU^lcsti
«rastaan myöskin:
VAPAUS
PORT ARTHUR BRANCH
816 Bay Street,
Port Arthur, Ontario
VAPAUS MONTREAL BRANCa
1196 S t Antoine St.,
Montreal, Que.
JOHN WIRTA,
«67 Broadviflvr Ave., Toronto, Ont
DAVID HELIN,
ari paikkakunnilla PohJ.-OnterioiM
— — — ^ — — —
- -
Suomen
Pääkonsulivirasta
toimeenpani kotltMkastuksen. Ulsti on
viety Viipurin etsivän osaston kautta
Antrean 'pitäjän nimismiehen huo,s-t
a ^
JUNA VETEEN J A YKSI
HUKKUNUT
Kun eräs sekajtina Uimaharjun
asemalla otti vettä Ja puita. Joutui S3
perääntymään kääntösUtaan päin. Kun
silta oU parhaillaan auki. putosi vii­meisenä
ollut matkustajavaunu alais Ja
siitä toinen puoli vaipui veden alle
nmajarrujen kumijohtojen katkeaml-rien
aiheutti jarrutuksen j a Juna py­sähtyi
Vaunussa olleista sai sur­mansa
Martta Ester Turunen Ja luul­tavasti
eräs toinen henkilö. Josta el
ole läbempää. tietoa. Pahemmin louk-caantuivat
Saimi Matilainen Haapa-lahdelta
Ja Alli Kortelainen Ukkolastä-
VEBOJEN KARHUAMINEN ON
"VALKOISTA"
kansaa kohtulaisesti, paikallisiin oloi­hin
vertaten. — Aug. Kantokoski,
fJODfSTAKAÄ
^ m
Äskettäin on K . T ; n kertoman mu­kaan
Sorvalissa ulosmitattu,erään per­heen
veroista toisen samassa talossa
asuvan perheen om^suutta. Asiano­maisten
esittäessä vastalaEUseensa p i ­teli
ul(K»ttomies erästä vanhaa vaimoa
varsin kovaicoxttalsesti. Tapahtuneesta
laittomuudesta tehdään valitus maa­herralle.
Kuten näkyj', on,varojen karhuami-mn
'^valkoiselle'' yhteiskunnalle omi­naista,
mutta sellaisenaan syvästi tuo­mittavaa.
UrheUevaa iyölälsfa Jahdataan
ampnmalla pitlcin kataja
KeUo 22.15 oUv&t suojeluskuntalai­set
Toivo Nokelainen Ja Matti Valko­nen
liävelemässä pitkin katuja, varus­tettuina
ampuma-aseUla. Työmies
Tahvo Nikkasen ollessa harjoittele­massa
60 m. JuolEsua, tulivat maini­tut
sankarit häntä vastaan työväen­talo
portin kohdalla Ja alkoivat vaa­tia
Nikkasta multaansa. Kun Nikka­nen
ei suostunut lähtemään asestet-tujen
miesten kanssa kun hän ei ol­lut
tehnyt itseään syylliseksi mihin­kään
rikokseen, yrittivät suojelijat
koko CanadM varten s^cirlttui
kla maan vlralliBelle eätutucnlle
kuuluvia tehtäviä, antaa paueju
matkustusta varten kotimvmaa tai
maualle, vahvistaa asiakirjoja, kUn»
nöksiä y.m., selvittää perintö. 1»
muita Suomen kansalaisiin kohdia-tuvia
asioita.
Osoite:
Consulato General of PinUndv '
Room 918 j
1410 Stanley Street, MonfcreaL
(Comer St. Catharine and Staniezlk
, AKSEU RAUANHEIBSOt ^>
pääkonsuU.
Lisäksi on Suomella edtutnjbur
Canadassa: Konsuli Erick J . Koirte^
Port Arthur, Ont. —• Adiel Saarl^
mäki,, 819 Bay St./Törcnto, Ont 7 -
H. P. Albert Hermanson, 479 Main
St.. lVinnipeg/ Man. — ThoniM
Franssi, Box L., Copper Cliff, Ont.
Charles E.MagnoBSon 64 Doek 8t,
Saint John. N. B.
'•'\
KEINOTEKOlNfiN SADE
viedä häntä väkisin. Nikkanen riistäy­tyi
kuitenkin suojelijain käsistä Ja
lähti Juoksemaan kotiinsa. Tällöin
alkoivat sanotut suojelijat ampua Nik­kasen
perään pitkin katuja, tarkoltuk^f
sella osua palcenevaan. Kuulat eivät
kuitenkaan osuneet tarkoitettuun hen­kilöön,
vaan lensivät Viipurin Osuus­liikkeen
sikäläisen myjonälän veran­nan
akkunoista sisälle Ja pysähtyivät
myymälän oveen. Suojeluskuntalaiset
ampuivat noin 10—15 laäkausta.' Tä­män
ammunnan j o h d o t allod yleisöä
kerääntyä paikalle verraten runsaasti.
joUoln suojeluskuntalaisia tuli lisää,
kaikki varustettuina kivääreillä y.m.
aseilla. Yleisö pysyi kuitenkin ratihal-lisena,
jolloin suojelijatkin alkoivat
hiipiä pois paikalta.
Vielä myöhään yöllä kuitenkin kier­telivät
aseistetut suojeluskuntalaiset
kaduilla nähtävästi tarkoituksella
'£>uoJeIla isänmaata" mahdollisilta pä­ti
Aisten mielenosoituksilta, •
Aaron iinfer
Hyväksi, tunnetan ehie^olaisen
niaalans-isonnasliikkeen «edostafan,
"anadan postiosoite on: Box,
Port Arthnr, Ont.
Neuvostoliiton 'vUjarlkkaat pilriC;..
Keski-Volga, kuhani, Taka-kaukaasia,
Ukraina, Krim, j.n.0., aina aika-ajoit--
tain Joutuvat kärsimään luonnonon- -
nettomuuksista, kuivuudesta jä kados­ta.
Tiedemiehet ovat jo kauan j a pe»
rusteellisestt etsineet taisteliikeinoja
näitä luonnononnettomuuksia vastaan.
Parhaimmaksi keinoksi oh todettu kei­notekoinen
sade.
Hahdshlnskin maatalousasemalla en*
simaiseksi koko Neuvostoliitdssa teh­tiin
kokeita uuslmmUIa eaksalaisiUai
sateensynnyttäjäaparaateilla. Saksassa
ou tämä tapa saanut suurta kanna-
;usta talstelukelnona kuivuutta vas­taan.
Kastelutapa 'on seuraava: liikkuvan
pumpun tai jöhtoputken avulla vesi
oesta. Järvestä tai kalvosta Jolidetaan
kastelualueeUe Ja täällä erikoisten, hy-vin
yksinkertaisten Ja helposti siirret­tävien
laitteiden avulla suihkutetaan
ihnaan. Jolloin vesi tulee alas keino­tekoisena
sateena. ' '
Näin mekaanisella sateella kastel­lessa
maata tarvitaan hyvin vähän
vettä, n. 5 kertaa vähemmän kuin
muuten kasteltaessa. Ensimäiset ko­keet
kastella maata keinotekoisella
sateella, ovat antaneet täysin hjrviä
tuloksia.
I i ii
KUOLEVAISUUS KALMUKKIEN
KESKUUDESSA
Neuvostoliiton terveysas. kk:n eri-kolslcomitea
suoritti äskettäin kalmuk­kien
tarkastuksen.
V. 1926 oU kalmukkeja 141,600, Jol­loin
1,000 miestä kohti oli 975 nalBta.
Nyt on kalmukkien lukumäärä yllä­mainitun
komitean tutkimusten mu­kaan
alenttmut viimeisten 30 vuoden
aikana 30,000 henkilöllä, kalmukkien
keskuudessa on laajalle levinnyt tuber-kell.
Viime vuosien aikana on erikol-eesti
naisten lukumäärä vähentynyt
suhteellisesti miehihi, 1,000 miestä
kohti on siellä nyt viimeisten tutki­musten
mukaan 828 naista.
Viime vuosien aikana ovat kalmukit
mielellään Jättäneet kiertelevän elln-i
tapansa ja siirtyneet vakinalslkBi asu-jiksL
Sah-aala- Ja kouluverkon laaje-
Ireminen ja kulttumltyön voimistutta­minen
heidän keskuudessaan efSSle^
m.ättä edistävät testeinä kalmukkien
(TFI sukupuuttoon kuolemista vastaan.
•k
'••frÄ'4