Vapaus, June 14, 1930

              Kohta sitä sflftdRBn kuulla vaalien
' Lauantaina. ke^lc"14 p:hä — Sat, June 14
Aaamiehillemine selcä lukeluUavillemme on lähetetty tiliote hei-
Vapaudelle olevasta velasta. Vapaus on tällähetkeliä h>'vin äh-la
kiteisestä rahasta, joten olisimme hyvin kiitolliset, jos asiamie-ia
liiketuttavamme voisivat suorittaa tilivelkansa ennen kesäk Ipp-iolloin
tehdään puolenvuoden tilipäätös. Tämä ei ole tavallinen
Idollinen huomautus, vaan raha-ahdingosta johtunut pyyntö,
liinme varttomaan suorituksia, ennen kesäk loppua.
LIIKKEENNHOITAJA.
S U O M E E N
rssi Suomen
i20
Janadan DöUarista
iähetysluliä:
lihetyksistä «Ote J20.00, 60.
ffita ?5Ö.0(H-$79.?9 ^.J»
ffietyksistä ?8ö.00-$100.oa
BOc Jokaiselta seuraavan» al­ita
aadalto dollanlta.
M y l u e t $509.00 i « . i . t * y l o .
O, huolimatta »uniinan «uuruu-a*
5,«BomaUa.etyk.MUL Ojat 19.
S t ?3.50 lähetykseltä.
Mmen rahaa otteUan. KuTM
h Badaata Smksta.
ihkää lähetykset oaotteella:
Box 69. StJDBURY, Q Ä
Laivapilettejä myydään.
tUdustakaa piieUiasiojU^
ipandelle ottavat raliavälityk-
Fkstkait myöskin:
\iVS MONTREAL BRANCH
1196 St. Antoine St,,
Montreal, Que.
VAPAUS
mr ARTtiVR BRANCB
gip 5ay Street,
1'ort ArtKur, OntaA.
AARO KIVINEN
Kiikland Lake. Ont.
yattiin koneistoa nun uune ellei
rupea joukkomme pt^umaän. Pää­timme
näet oikein SiaaistämaUa r y n ­nistää,
siksi tässä Jo pitää olla äH-mät
ja'korvat tarkkana että milloin
sen haasteen saa, j a kenen kimp-
JOHN VUORI
South Porcupine, O n .
CHARLES HAAPANEN,
sansiiauppa, Timmins, Önt.
:OHN WIRTA,
Broaview Ave., Toronto^ O n t
VAVID BEUN,
laikkakunnilla Eeski-Ontariosu
väni, sillä olen kuullut m u -
fölsista, että eivät ole k i r j o i t ­it
kyllin monta kertaa, jotkut
tään, vaikka on ollut aikaa k u u -
kuhkautta.
uuinitsi}ahlat päätettiin pitää
i p. ja ohjelmaa tulee olemaan
ia yksi näytöskappale (tämän
ttajalla ei ole tiedossa sen n i -
jamyös urheUua tulee olemaan
m vefran. josta Jaetaan' pieniä j j ^ ^ ^ p _ H .
narit oli ensin keväällä hjrväs-liveessa
vuodentulosta, mutta
ää että tulee samanlainen k u i -
kuin oli viime vuotena. Sade
hyvään tarpeeseen,
ttabmnalle on tullut CoUey
tainista Mrs. H . Nissilä j a Miss
Ifletalä. Hauska tavata e n t l -
»vereitä jälleen. — L i i s a Lauk-u
puun ensin kiirehtii. Päätettiin ^ -
tää agltatsibnl-iltama pioneerfen
kämppäämisen hyväksi tJc. 28 p.
Koetänune parastamme oheljman
suhteen, toivotaan saatavan puhu­j
a k i n tähän t i l ^ u u t e e n . Muistakaa
sillom saapua läheltä jia kaukaa, s i l ­lä
enune ole nuorison hyväksi p i ­täneet
iltamia pitkään aikaaiä. V a ­litsimme
uiidet ylrkailijat. vaikka
osa jäi vielä vanhojakin entiseen
virkaäi!>sa.
Pidimme myös S.j. osaston koko­uksen,
jossa h3fväksytti^ 3 uutta
jäsentä. Pää,tinime vuokrata haa­lin
ja kentän pioneerien kesäleiriksi.
Kämppäys alkaa 2 p. heinäkuuta.
Päätettiin myöskin vuokrata haali
tämän alueen naisosastoille yhtey­tä
kesäjuhlaa varten, joka on h e i -
näk. 20 p. -
Metsämiesten nnio oii myös vail­la
haalia j a kenttää heinäk. 26 ja
27 p! E i muute kun luovutimme
haalin j a toivomme että tulisi run­sas
osanotto. Nämä kummatkin
aluejuhlat tulee viikon väliajalla,
vaan täytyy muistaa, että aikansa
ne juhlat ottaa Juhlimme ne sitte
viikon eU kahden väliajalla. Siis
koettakaamme vaan parasta juh­lien
onnistumiseksi.
Valitsimme virkani Jat tulevalle
puolivuodelle. Hyvä olikin nyt v i r ­kailijoita
valita kun o l i kokousjouk-ko
runsas. Toivon että edelleenkin
olisävat kokouksemme niin hyvin
edustettuna. Uudet jäsenet on aina
tervetulleita.
y , - j a n.~seiira Into on kuitenkin
juliliensa kanssa etiiksmnessä, koska
sen kenttäjuhlat on J6 t.k. 22 "p.
Näistä toivomme oikein suurta, sillä
juhlakomitean jäsenet ovat juoksen-neUeet
hiklhatussa Juhlien alkuval­mistelussa.
Urheilijat ovat myöskin
muistaiieet koiplansä treenata. Juh­lat
alkaa jo laua^itai-Utana jyry-tanssilla,
sitten kenttäjuhlat alkaa
sunnuntaina kello 12 i»iväUä. Muun
urheilun välillä saa nuolta heittää,
naulaa lyödä j a nukelle nimeä a r ­vata."
' T u l i ja ties . mitä kaik^
siellä on. Sunmmtai-iltÄa, alkaa
ohjelma kello 8. On näytöskappale,
"Oikeaan rintamaan" j a paljo muu­ta
hyvää ja mukavaa ohjelmaa.
•Muistakaat>a nyt saapua oikein
suurilukuisena tähän kevään ensl-juhlaan.
Meillä on n i i n harvoin
tilaisuus nähdä näytöskappaletta,
vaan kun njrt b n mieteänUehiä palk-kakunnE^
llamme. n i i n he ovat muis­taneet
meidän juhlia j a harjoitel­leet
oikein kappaleen toivossa saa­da
suuri kannatus joukkojuhliin ja
sillä tavalla avustaa- yhteistoimin-tulokset.
Rahaa on koetettu saada
myymällä vaalilippuja. Niukat on
tulot olleet. Kunnia vai häpeäkö aa.
se paikkaunnnn xpaanyiljelijöille.
kim tähän piiriin kuuluvassa kou­lussa
käy lapsia 35 j a niistä 33 suo­malaista.
Opettaja on myös suoma­lainen
Taimi H i l l , Jack H i l l i n tytär.
Siis paikkakuntalainen. 3 koulupii-rimme
suomalaisista tytöistä on
muualla koulussa. Kansalaisten nou-sim
puolesta kuuluisi kunnia tänne,
mutta kun nuo lasten vaniiemmat
kulkevat vielä uskonnon kahleissa
vieläpä niinkin paksua puhuvat että
he voivat kivetkin leiviksi muuttaa,
sitä jo aikaansa seiu^ava ihminen
häpeää. — Repekka
Karjalan työkunnan
asioita
Sen johdosta että päivittäisesti
saapuu useita kyselykirjeitä .jotka
koskevat eriiiälsiä Karjajlan työ­kuntaa
koskevia asioita, katsoo työ­kunnan
asioita hoitava komitea tar­peelliseksi
julkaista lehdissä tässä
mukana seuraavan selostuksen, p i ­täen
pohjana näissä selostuksissa
tähän saakka saapuneiden kyselyi­den
yhteydessä ilmenneitä asioita.
M i l l o i n työkunnan lähtö tulee t a ­pahtumaan?
Vastaus: — Päivämää­rästä
ei voida varmuudella sanoa
mitään, sillä matkan järjestely, pas­sien
hankinta ja monet muut mat-kavalznisfuksla
koskevat seikat vaa­tivat
oman aikansa. Lähtö on k u i ­tenkin
suunniteltu tapahtuvaksi hei­näkuun
aikana. Mistä satamasta
ja millä laivalla lähtö tulee tapah­tumaa,
on myöskin kysymys mihin
ei tällä kertaa voida vastata.
Kuka hankkii passit? Vastaus:
tullaan vaUtsemain pääasiassa sel­laisia
: joilla el ole lapsia, j o s k a^
tämäkääii ei ole mikään ;sltova
sääntö, vaan jää sekin komitean
hazkittavaksL Yleensä jäseneksi I^y-väksyminen
on jätetty komitean a -
siaksi. Jokaisen hakijan on koko
perheeseensä nähden seurattava s a ­moja
määräyksiä kuin on olemas­sa
yksityisiinkin jascaiiin nähden,
Ikään, syntymäpaikkaan y j n . aäh-den.
Onko olemassa ikärajoitusta? Vas­taus:
Komitea luoimollisesti ottaisi
iäsenyyt^n parhaassa miehuuden
iässä j a hyvässä työkunnossa olevia
«liehiä; mutta varsinaista ikärajaa
ei ole olemassa, vaan jäsenkelpoi-suutena
pidetään työkykyä j a työ-kuntoisuutta.
K u i n k a pitkäaikaiseksi työkunta
on suunniteltu? Vastaus: E l ole ole-j
massa mitään suimnitelmaa. Met-jsäpalsta
minkä Karjalan metsä­hallitus
työkunnalle antaa, kestää
hakata noin 3—5 vuoteen ja luon­nollisesti
tämän jälkeen työkunta
saa uuden metsäpalstan haltuimsa,
sillä työntekoa ja elämistä var­ten
työkunta aikoo mennäkin K a r ­jalaan,
eikä vain käymärelssuUe.
Onko työkunnassa jatkuva viisi­päiväinen
viikko? Vastaus: Kautta
koko isTeuvostp-Venäjän on otettu
käytäntöön jatkuva viisipäiväinen
työviikko, jokaisen kuudennen päi­vän
ollessa lepopäivän.
Saavatko työkunnan Jäsenet loma-aikoja?
Tämä on kysymys mihin
emme kykene vastaamaan, vaan jää
asian ratkaisu työkunnan sekä K a r ­jalan
metsähallituksen päätettäväk­si.
Voiko Neuvosto-Kaijalasta , ostaa
kenkiä j a multa pitoväatteita? Vas­taus:
Karjalassa samaten kuin koko
Neuvostomaassa on kenkä j a vaa­tetusteollisuus
hyvässä sekä edis­tyvässä
tuotantokunnossa, mutta sen
jälkeen kun köyhien talonpoikien
ja työläisten taloudellinen asema
on alkanut kohoamaan ja vaati­mukset
vaatetukseen nähden huo-mahdottomaksi,
on työkunta vel­voitettu
palauttamaan rahat koske­mattomina
omistajalleen.
Kun tämän olette lukeneet, niin
uskomme, että olette valmiit l ä - .
hettamään hakemuksenne sisään, ja
samalla myöskin työväen järjestö­jen
antamat suositukset, sillä vain
suositusten avulla tullaan henkUö
hyäksymään työkunnan Jäsenyyteen.
Ken hyvänsä aikoo lähteä on hä­nen
tehtävä asiasta pikainen lÄä-tös.
sillä aika on hy\'in lyhyt. Ne
henkilöt jotka eivät ole hakemuk-siinsa
saaneet mitään vastausta
pyydetään kirjoittamaan heti työ­kunnalle
uudelleen, sillä voi olla
että kirje on joutunut hukkaan.
Taas sellaiset henkilöt Jotka ovat
aikasemmin panneet hakemuksensa
sisälle, mutta eivät ole saaneet m i ­tään
tietoa työkunnalta, ovat vel­voitettuja
kirjoittamaan työkunnal­le
ilmoittaen että he yhä edelleen­kin
haluavat lähteä mukaan.
Karjalan työkunta,
316 Bay S t
Port Arthur. Ont.
sa <v. 1927 2.5) j a Sveitsissä (2.4).
Myöskin Virossa ovat itsemurhat
hyvin yleiset, y . 1927 niiden luku
siellä oU 280 (v. 1926 270 j a 1925
267), mikä 10.000 asuk. kohU on
2.5.
'OPPORTUNISTIEN T I E " OU­LUSSA
RAASTUVASSA
few Finland, Sask
KjfJstittyJcn eeaxassa,
on ihme ja tosi seikka, että
meitä nurmolaisia, lapualM-kauhavalalsia
j a härmäläisiä
«nulta eteläpohjalaisia on ole-i
suurin enemmisfÖ. On vallalla
kurjin moraalittomuus. Se t o -
nähtiin Suomen iuokkaso-ana
ja silmiin pistavästL N u r -
Krttiläiset esiintyi siellä k i r -
lälsesu. mitä alennetuin k e i -
he esiintyivät toisin ajattelevia
^ Järki väsyy, tylsistyy, tääl-
«ew Pinlannissa, kun joutuu
emaan sitä e t e l ^ h j o l a i s t a k e -
anttnuria (heikäläisiä täällä
nirt enemmistö). Minun asiani
e selvitellä kenenkään varjo-
^ vaan tämä aeutu k a i p^
» toimintahaluista nuorisoa.
«m ole täälläkään siinä, m l s -
fflOaan. Vika on nykyisessä
« a lähestyväiisä järjestehnäs-
^ tuottaa kaikkea kurjuutta
; ^otätekeviUe ihmisUle. K u n
olevia oloja täälläkin
» larmiseudussa. n i i n ei TOI
»mdahtamatta: Kommunismi,
»meitä, me hukumme! Elä-työväen
uusi kulttuuri!
^hävittämään kaikki epä-elämäntavat.
Nurmolainen.
Hesperon, Alta
Vapautta kaupatessani äsken k y ­syivät,
että onkos siinä mitään k i r ­joituksia
päikkäkmihälta? Onhan
sitoa sUloln'täUöin' j a itse kullakin
oh l u i ^ kirjoittaa.
Saatiin sitä viiidolnkin kesä, on
jo muutaman päivän ollut n i i n läm­mintä
että takki on Uikaa. VUJat
paikoittain on tavaJUsen hyvässä a -
lussa. Sadetta vähän kalpaa. Mf^?^
ovat tehneet vahinkoa. I l m a r i l l a bn
kaikenlaista vastqsta.
MeiUe farmareille j a työläisille
tulee heinäkuussa isot kesäjuhlat
kolmen osaston ja naisliiton yhtei­set.,
Jplstä annetaan vähän tuon­nempana
selostus yapaudessai Sil­loin
meidän kaikkien pitää saapua,
joukolla omiin juhlita. Niitä on näin
kesäisin aina kaikenlaisia "plknek-kejä'
'ja "feerlä" Joista el meille
työläisUle ole mitään hyötyä.
UlkoUmaJuhllsta tosin o n virkis­tystä
j a varsinkin senlalslsta jotka
on meidän työläisten laittamat a j i -
maan samalla sitä asiaa joka pn
vielä kesken, tehdä niissä sitä työ^
tä Joka on työväenliiokan tehtävä.
Kapitalistiluokka k<>^ voimiaan
ympäri maailman Ja 'kaUdHa on s a ­ma
päämäärä, että NeuvöstoUItto Ja
työväen aate pitäisi saada murskat­tua,
ja paljon tänäkin päivänä van­kiloissa
viruu meidän luokkamme
parhaita tovereita. — J , M .
mitään todellista puutetta el enää
sentäänkään ole olemassa.
Jos henkilö asuu joko Montrealis­sa
tahi lähellä lähtösatamaa, niin
eikö hänellä ole oikeus päästä työ­kuntaan
halvemmalla kuin kauem­pana
asuvat? Vastaus: E i ole ole-inassa
mitään halvennusmahdoUi-suuksia
näiden syiden tähden, päin­vastoin
odottaa työkunta että hen­kilöt
jotka tulevat Port Arthuria
tahi Duluhia lännempätä, maksavat
itse kyytinsä ainakin näihin edellä-mainittuihln
palkkoihin saakka.
Minkä laatulset ovat ansiomah­dollisuudet
ja palkkaehdot? Vastaus:
Näihin seikkoihin ei voida antaa
tarkkaa vastausta, sillä työt ovat
koko työkunnalle yhteisiä urakka­töitä.
Työkunta voi itse järjestää
sisäiset palkanmaksunsa päivä tahi
urakkapalkan perusteille oman har­kinnan
j a kokeilun perusteilla. A n ­siomahdollisuudet,
ostokykyyn näh-den,
tulevat olemaan kutakuinkin
samat kuin täälläkin Ja yleisem-mässä
mittakaavassa paremmatkin.
Huolehdltaanko sairaus Ja louk-kaantumlstapauksissa,
työkunnan eli
hallituksen taholta? Vastaus: E i
ole yhtään maata maailmassa mis­sä
näistä asioista pidetään niin
hyvää huolta kuin Neuvostomaassa
ove, Ont
kokoos oU t i . 8 p.
oMon kerääntynyt paljon a -
«yraksyttlin i uusi jäsen,
näkyy heruvan l i u -
^ tottakai ainä on suurin
^ e m m e ole vielä koettaneet
aasien jäsenien h a n -
^ Vaan nyt tam vähän « u>
Eckyille, Alta
Kesäkuun enshnälsellä viikolla on
täällä vasta ollut muutama kaunis
fcasäpäivä ja viikico taaksepäin saa-tihi
oikein hyvä sade. Se virkisti v i l ­japeltoja
joissa ei toukot oUeet k e -
rennyi tuhfta tehdä. Mutta toisin
paikoin ovat ehtuteet niin pahoin
jäytää että on täytynyt kylvää « u -
destaan. Kyllä sitä maanviijeUJää
koetellaan, että onfco se "oma h e r -
ransa".
KnmkMcon esityksestä 3 soitto.
Siis iiuhaxmaätsma k e s ^ 24 p. se
nähdään I i b e r i 7 haalllla. Sa^^ikaa
Passiaslat Ja Neuvosto-Karjalan ^^^^avastl lisääntymään, ei teoUi-paasyluvan
hankkii tyokunnan^tol-' ^^^^^ täyttämään kalk-mikunta,
luonnoU^stikm, tyokun-Ij^j^ vaatimuksia aU:a kasvavan k y -
nan jäsenten ja Neuvosto-Karjalan ^ ^^^^^^ Tämän syyn täh-hamtuksen
suosiollisella avustuksel- olemassa vaikeuksia, mutta
la. Tätä tarkoitusta varten on h a ­kijan
Ilmoitettava ikänsä, nimensä,
syntymäseuttmsa. isänsä nimi Ja sen,
onko ennen ollut Venäjällä, kuin
myös sen, että onko Yhdysvaltojen
tahi Canadan kansalainen.
Missä kaupungissa eri osista maa­ta
saapuvat työkunnan jäsenet y h ­tyvät
yhdeksi joukkueeksi? Vastaus:
Tämä asia riippuu siitä mistä s a ­tamasta
lähtö tulee tapahtumaan.
Tästä asiasta annetaan kuitenkin
äsianomaisdUie Jäsenille tarvittavat
tiedot sekä ohjeet kyllin ajoissa.
Minkä laatuista työkalustoa ote­taan
mukaan? Vastaus: Työkunta
el osta suurempaa työkalustoa e-nempää
Yhdysvalloista kuin Cana-dastakaan
j a mitä ostetaan niin se
tulee riippumaan niistä lausunnois­ta
ja ohjeista mitä saadaan K a r j a ­lasta.
Jos yksityisillä Jäsenillä on
käyttökelpoista työkaluvarastoa mis­tä
lajista tahansa, n i i n niitä t l saa
hukata eikä hävittää, vaan on ne
kaikki otettava mukaan, erittäinkin
sahojen terotuskalusto. Meidän on
miilstettava että neuvostotalous on
vasta nousukaudessaan ja monet
työkalulajit o n tuotettava ulkomail­ta.
Kellä on puusepän kalustoa, t a ­hi
toisten ammattien työvälineitä,
nlhi säilyttäköön ne, sillä mukana
ne saadaan kulkemaan verrattain
pienillä kustannuksilla.
Mitä on tehtävä vaatetuksen kans;
sa? Vastaus: Olemme Jo aikasem­min
selostaneet että kaikki käyttö­kelpoinen
vaatetus on otettava m u ­kaan
ilman epäröintiä ja samalla
kertaa olisi jokaisen mukaan läh­tevän
ostettava Itselleen niin pal­jon
vaatetusta, kengistä kintaisiin
saakka, että ne riittävät ainakin
kahdeksi vuodeksi vanhojen mu­kaan
otettavien vaatteiden kanssa,
sillä kotimainen vaateteollisuus ei
ole kyennyt täyttämään Neuvosto-
Venäjän aina kasvavaa kysyntää.
Kuinka suuri on jäsenmaksu, pal­joko
on maksettava käsirahaa ja
milloin on loppiisumma maksettava?
t^nkilökohtainen jäsenmaksun suu­ruus
on $30o!O0. Jos on vaimo niin
yhteinen Jäsenmaksu kummaltakin
on $550.00. Jos perheeseen kuuluu
lapsi niin hänen Jäsenmaksunsa on
$250.00 Jos hän on yU 18 vuotta,
mutta noremmilta lapsilta el pe­ritä
jäsenmaksua, vaan on Jäsenen
itsensä huolehdittava heidän kyy­deistään,
sillä ymmärryksellä että
tämä toimenpide tapahtuu työktm-nan
ja asiariömaiseh yhteisen hax-^
klnnan perusteella. Käsiraha on j o ­kaiselta
Jäseneltä $75.00, joka on
maksettava heti kun jäsen saa tie­don
että hänet on hyvikoytty työ­kunnan
jäsenyyteen. K u n koko j ä ­senmaksu
on maksettu, niin työ­kunta
maksaa henkilön matkakus­tannukset
kyyteineen Karjalaan
saal&a sillä ymmärryksellä että j ä -
senmaksusummasta vähennetään
kyydit pois. Loppusumma mikä jää
kyytien jälkeen Jälelle asetetaan
työktmnah kirjoihin jäsenen tilille
hänen todelliseksi jäsenmaksukseeh,
minkä summan iiän on oikeutettu
saamaan takaista erotessaao työ-
Itsemurhat yhteiskun­nallisena
ilmiönä
Eri kuolemansyiden lähemmässä
selvittelyssä ovat itsemurhat aina
saaneet erityistä huomiota osak­seen.
Kun niillä lisäksi yhtelskun-nalli.
sena Ilmiönä on varsin suuri
merkitys ja kun sellalsenaankhi
niiden lukumäärässä tapahtuneen
kehityksen selvittämtaen herättä­nee
mielenkiintoa, esitetään seura-vas.
sa erältä virallisia lukuja eri
vuosien itsemurhatilastosta.
Maassa tapahtuneitten Itsemur-lilen
luku erikseen Jmupunöplssa
ja maaseudulla sekä yhteensä eri
vuosina ilmenee allaolevasta ase­telmasta:
Kau. Maas. Yht.
1901—10 (keskim.) 52 138 190
1911—20 (keskim.) 83 222 3QS
1923 121 273 394
1925 144 338 482^
1925 . . . . . . . . . . . . . . . . 153 387 531
1926 154 371 525
1927 168 446 614
1928 160 440 600
kunnasta niiden sääntöjen perus­teella
mitä työktmnalla näissä asi­oissa
on olemassa. Y k ^ sellainen
ehto on että työkunta voi pidättää syystä tahi toisesta estyy mukaan
sillota läheltä j a kaukaa katstnnaan.
]^ppfale o n katstyifeen arvoinen e l -
1^ kaa^iaa^^I^
jäsenen jäsenmaksun työkunnassa
kahden vuoden ajan.
" Otetaanko työkimtaan perheelli­siä?
Vastaus: Tarkoituksena on ot­taa
i^äasta.s.ia perheettömiä m l e -
liiä, mutta rajdtetussa määrässä
otetaan irfeniä perheltäkta työkun­nan
asioita valvovan komitean har­kinnan
mtd^alsestL Perheellisistä
K a r j a l a siihen luonnollisesti lukuun
otettuna.
Pääseekö työktmnan jäsenyydestä
pois milloin haluaa? Vastaus: A i ­noa
sitova päätös mikä on olemassa
on se että jäsen ei saa jäsenmak­sujaan
pois työkunnalta ennenkuin
kahden vuoden kuluttua.
Tarpeellista kuitepkta on matal­ta,
että työkunnan tarkoituksena ei
ole sitoa jäseniään millään, pakko-ketaolla,
mutta ymmärrys on se
että Jokainen menijä nienee sillä
mielellä että hän ataakta pari vuot­ta
täyttää työkunnassa tehtävän­sä
ellei mitään erikoisempaa i l ­maannu.
Jos työkunnan Jäsen jää Venä­jälle
elämänsä ajaksi, nita tuleeko
hän saamaan samat oikeudet kuin
toisetkin neuvostomaan kansalaiset?
Vastaus: Jokataen työtätekevä ja
rehelltaen työläinen saa neuvo.sto-maassa
samat oikeudet kuin kaikki
toisetkin työtätekevät ihmiset. A i ­noastaan
keinottelijoilta ja toisten
työstä eläviltä kielletään kansalais­oikeudet.
Tarvitaanko ammattimiehiä? Vas­taus:
Työkunta tarvitsee ainakin
yhden ammattiinsa perehtyneen
Vielä 1800-luvulla olivat itsemur­hat
Suomessa perta harvinaisia.
Niinpä esim. kymmenvuotiskaute­na
1871—80 tapahtui vuosittain kes­kimäärin
vain 59 itsemurhaa, eli siis
kymmenen kertaa vähemmän kuin
nykyisin. Kaupungeissa tapahtu­neitten
itsemurhien luku matalttu-ttft
kymmenvuotiskautena oli kes-kuÄäärln
12 ja maaseudulla tapah­tuneitten
47, joten siis niiden luku
kaupungeissa on noussut suhteelli­sesti
paljon enemmän kuin maa­seudulla.
Kuten ylläolevasta ase­telmasta
huomataan, ovat itsemur­hat
vielä tällä vuosisadalla maassa
huomattavasti yleistynyt. ' .:
Kuten tiedetään, ovat itsemiirliät
paljon yleisemmät miespuolisen kuin
naispuolisen väestön keskuudes.sa.
Nllderi luku eri vuosina 10,000 mle.s-ja-
10,000 naishenkilöä kohti on o l ­lut
seuraavanlainen:
miesp. naLsp,
1871—«D 0,51 0,12
1901—10 1,07 0,25
lail—20 1,46 0,41
1923 1,86 0.44
1924 2,30 0,49
1925 2,45 0,60
1926 2.49 0.50
1927 2,86 0,60
1928 2,87 0,40
V. k. 22 p:nu oli Oulun raastu-vanoikeudessa
ensimäistä kertaa
esillä oikeusministerin muäruykscs-tu
Tiedonantajan toimittajaa Frans
Perhoa vastaan nostettu syyte "Op­portunistien
tie"-n>nusen kirjasen
julkaisemisesta. Oikeuden puheen­johtajana
toimi pormestari Kan­nisto
j a yleisenä syyttäjänä vis­kaali
Stenfors. Perho, joka on ol­lut
vangittuna v. k. 14:sta päiväs­tä
lähtien, oli tuotu oikeuteen lää­ninvankilasta.
Hänen avustajak­seen
ilmoittautui tuomari Asser
Salo Helsingistä.
Kun oikeuden puheenjohtaja o li
lukenut kuulustelupiiytukirjan, jos­ta
ilmeni että Perho oli ilmoittanut
kirjoittaneensa "Opportunistien
tie"-nimiseh kirjasen, ilmoitti syyt­täjä
vaativansa Perholle rangais­tusta
rikoslain IG luvun 8 p :h no­j
a l l a "valtiopetokseen viettelemi-sestii."
Syytetyn avustaja esitti 'tä­män
jälkeen kirjallisen vastineen,
jossa osoitettiin syytteen aiheetto-niuus
.sokii, että Perhon edelleen
vangittuna pitämiseen ei ole m i -
tuuii syytä j a vaadittiin hänen las­kemistaan
vapaalle jalalle. Voidak­seen
antaa seikkaperäisen k i r j a l l i -
.scn vastineen syytteeseen, pyysi
avustaja lykkäystä. Syyttäjä vas-tu.
sti Perhon vapaalle jalalle las­kemista,
koska ky.seessä on "tör­keä"
rikos, josta voi tulla viiclen-kin
vuoden tuomio, j a ko.ska .syy­tetty
saattaa muka paeta Veniijäl-le.
Avustaja Salo vastasi .syyttä­jän
lausuntoon o.soittacn sen olevan
.Viksi ala-arvoisen, että sitä ci olisi
otettava huomioon.
Antamallaan vulipUätuksellu siir­si
oikeus jutun enemmän käsitte­lyn
kesäkuun 10 päivään, hyläten
samalla pj^ynnön Perhon vapaalle
jalalle laskemisesta.
JÄTKÄ-KALLE
PALOVAKUUTUKSIA, KIINTEIMISTO.
KIINNITYSIJilNOJA^^^^^^^ \^ ^
tonttivj|ljkoima, ,valo, vesi aoka likiivieitiliit.^
^ 3 0 0 ^ helpoiUa ehdoilla. ' ' ^ ^
Kaykaä kaUomas» kotien i^lt».»«n«.«iiiii.;f ^^^.y ip»Tiff^i
GERALD A. FOOT 1
PUHELIN 936 — MACKEY BLOCK — SMö^yRV,
NEW ONTARIO G A Fi
Suomalainen ruokala lähellä C. P. E aa asema».
SENJA JÄRVI — 52 Sutios St., Sod^iiry, Ont.
K i r j . Maljastltaa
Mla-jpuolLsten Itsemurhan tehnei­den
luku oli V. 1927 505 j a v. 1928
511. Naispuolisten samoina vuosi­na
109 j a 80, Edellisten luku oh
siis V. 1928 lisääntynyt sekä abso­luuttisesti
että suhteellLsestI, mikä
on sitäkin «nerklttävämpää, kun It-
.semurhlen kokonaisluku on pienen­tynyt,
Mleshenkiiöiden tekemien
it-semurhlen luku onkin vuosi vuo­delta
säännöllisesti noussut, kun
sensijaan nalshenkilölden v. 1928 o l i
.sama kuin v, 1924, ja vain hiukan
korkeampi kuin v. 1923 ja vuosina
]?ll—20 .oltuaan v. 1925 Ja 1927
jo huomattavasti korkeampi.
Mitä Itsemurhien ajalliseen jat­kumiseen
tulee, on meillä havait­tavissa
sama Ilmiö kuin monessa
muussakin maa&sa, nfm, että Itse­murhat
kesäkuukausina ovat ylei­semmät
kuin talvikuukaasina.
Muuten on huomattava, että i t -
kämppäsepän j a kolme puutyön ^-\ ^ravatiat Suomessa miespuolisen
kljää. Yleisesti kuitenkin halutaan väestön keskuudessa ovat huomat­tavasti
yleisemmät kuin muissa
PohJoismals.sa, Samoin on laita
kaupungeissa J a maaseudulla t a ­pahtuneitten
itsemurhien välisen
suhteen. V, 1928 tapahtui esim.
Tanskan kaupungeissa 10,000 asuk.
kohti 2,19 itsemurhaa f Ruotsissa
V. 1926 1,74), Suomes.sa .sensijaan
2,54. eli varsin huomattavasti enem­män.
Lopuksi on mataittava, että itse­murhat
yleensä eri maissa ovat
viime vuostaa osoittaneet lisäystä,
tapahtuu nykyisin itse­murhia,
tärkeimmät maat huo­mioonottaen,
Irlannin Vapaaval-tio.
ss3, jossa niiden luku kymmen-vuotlskauten
1315—25 oli 10.000
a-suk. kohti vain 0 ^ ja v, 1925
0.30, Krelka.ssa. Espanjassa fv.
1927 0,40) sekä Norjassa, eniten
Kcski-Euroopan valtioissa. Itäval­lassa
(v. 1927 35 Ja V. 1926 3,4),
Unkarissa (v. 1926 3,0). Tshekko­slovakiassa
(V. 1927 2/5). Saksas-miehlä
jotka ovat tottuneet metsä­töihin.
Miten on h^emus tehtävä? Vas­taus:
Lähettäkää nimenne, isänne
nimi, syntymäseudun nimi j a tieto
siitä jos olette olleet eimen Venäjäl­lä
ja myöskin tieto siitä minkä
maan kansalaisia olette. Perheel­listen
on lähetettävä kalkkien per­heen
jäsentensä selostukset sama.ssa
mittakaavassa. K u n fiakemus hy­väksytään
työkunnassa., niin tiedon
saatua on henkUön lähetettävä
työkunnalle jäsenmaksun alasmak- Vähiten
su, joka on $15JQ0. Jos henkilö Itse
lähtemästä annetaan tämä alas-maksu
takaista paitsi siitä voidaan
vähentää muutamia pieniä eriä, k u ­ten
kirje- ja sähkösanomakustan-nukset
ynnä muut sellaiset, jotka
eivät nouse mlssääa tapatidcsessa
kahta tahi kolmea dollaria korke­ammalle.'
Jos taas tyi^unnan t a -
iK>lta tehdään hänen pääsynsä
Maisteriksi häntä toverit nimitti­vät
.Kukapa se olisi tiennyt, mistä
hän tämän arvonimen oli saanut.
K u l k i missä tahansa, Jätkä-Malste-rlksl
huudettiin. Tuskin koskaan
häntä selvinpäin nähtiin, aina pie­nessä
hiprakassa.
Nyt oli Jätkä-Kalle ollut Jonkun
aikaa näkyviltä pois. — Tuli pieni
erehdys. — K e r r a n sattui olemaan
tavallista kovempi nälkä. Ja Kalle
SÖI siltä, missä ruokaa näki. Pientä
hälkää häh e l ehUän rtonlln aikoi­hin
huomannutkaan, mutta sellai­sen
penteleen moisen kirvellyksen
mahalaukussaan Jo huomasi. Hän söi.
Täytti taskunsakin Ja Joutui lin­naan,
— Turhaahan se hänelle oli.
Eihän se ollut rangaistua. Siellähän
s^l säännöllisesti ruokaa. Vapaus el
hänelle mitään merkinnyt. Missä
sitten oli vapautta — , Ilman a.suh-toa
Ja unisena yritti hän kerran
heittäytyä nukkumaan vapaa.seen
luontoon, kaupunkimme puiston pen­kille
— mutta vapautta el ollut. P o ­liisi
rilstj sen. Nälkäisenä el saanut
ottaa ruokaa sieltä missä oli. Unise­na
el nukkua ulkona, silloin kun el
ollut asuntoa. Rahattomana el saa­nut
asuntoa. Rahaa ei saanut mis­tään
Ilman työtä ja — työtä e! a n ­tanut
kukaan. Vapaits — se o l i hä­nelle
tyhjä, merkityksetön sana.
Ei hän aina ollut niin ajatellut.
Joskus — hän muistaa sen hyvin
hämärästi — oli hänelläkin elämän
iloa, Sillota nuorena, kaupunklta en­sikerran
tulles.saan luuli paratiisin
maan päällä olevan, kun saloseu­dun
sydämestä Irti reväistynä pääsi
kaupungta Ilon makuun. Mistäpä hän
seuransa olisi osannut valita. Jou­tui
työn etsinnässään satamaan —
sinne, mls.sä äärlmnbälnen kurjuus
ja paheet kulkevat rehellisten työ-mie.
sten rinnalla. Siellä hän tutustui
kahvl-Lllsaankln. joka elämässään
haaksirikkoutuneena oli ajautunut
toisten yhtä onnettomien seuraan,
Kalle oli pohjaltaan herkkä, ja
kun Liisa hänelle kurjuuttaan kertoi
ja elämänsä synnit uskoi — tuntui
Kallesta kuin se velvoittaisi häntä
suojelemaan tuota raukkaa, Liisalla
oli asuntona jonkinmoinen kellari­komero
ja sinne muutti Kallekin,
Olihan heidän elämänsä jonkin a l ­kaa
onnellista, ainakin Kallen mie­lestä,
Liisa, ^elämä-ssään enemmän
kokeneena el enää paljon muutok­sia
huomannut. Yksi varjo kummit­teli
heidänkta taivaallaan — Liisan
entinen rakastettu, Hänen takiansa
oli Liisa kurjuuteen Joutunutkin,
Ihmisten halveksirnaksi, pienen l a p -
.senu^a kanssa kerjuulla kulkiessaan
oli hän tehnyt hurjan tekonsa. H y ­pännyt
lapsi sylissään, kuolemaan
Lapsi h u k k u i . , , . Hänet pela.stettlta
väkisin. Puoli mielettömänä raahat­tiin
linnaan kolmeksi kuukaudeksi
katumaan. Mitä hän siitä katui: E -
nemmän olisi ollut katumista jos
lapsi, aikuiseksi Jouduttuaan — hä­nen
kurjassa koulussaan olisi hylki­öksi
kasvanut ja häntä elämästään
«jyttänyt. Liisa oli Istunut linnassa
ja unohtanut. Heittäytynyt elämän
kuljetettavaksi mitään tekemättä.
Miksi olisi mennjrttä pohtinut, eihän
se sHtä m u u t u , . . - Nyt kun K a l l e o l i
ilmestynyt hänen tielleen, llmestj^
tuo tolnenkta entisine oikeuksineen.
Taistelevathan eläimetkin naarait-tensa
puolesta, nlta M a l s t e r l - K a l l e -
kta. Hänien mielestään o l i tUsa tuon'
rentun tähden jo tarpeeksi kärsinyt.
Standard i^ning^^l^^^^^^
Lmnlier Co. Linuted
Uusi lautaliike vanhan hyym ai?l|i illfes
hen, |S. A. Fitch^tt, johdon alaisena i
Mielellänne maksatte kymmenen kokeeiii
läpi käyneen sementin hinnan, joka1t^y-f
' tätte sitä sitten tai ei.
Myöskin muita lauta- sekä r^k^iii|i|S-tarpeita
Tavaran iaji sekä palvelus parhainta
Puhelin 2690 . Lautatarha Lorne ja Oak Sts.
Copper Clif f in tien varrella
SUDBUBY ONTARIO
Kerran kun tuo entinen tuli hei­dän
onneaan rikkomaan, Kalle kim­paantui,
— Ulos j a palkalla. Täällä cl s i ­nulla
ole mitään tekemistä!
- - Tuonko lutkan tähden kiljut —
mies virnisteli — llnnaäsa Istunut —
— Istunut linnassa, mutta key
npn tähden? Nyt ulos. Tahdotko että
heitän.
— EI luulisi kannattavan toisen
rääppelstä noin komeilla. —
Kallen aivoissa musteni. Keränä
pyörivät miehet lattialla. Liisa nä­ki
puukkojen välähtävän. Kauhusta
parahtaen heittäytyi hän riiteleviä
eroittamaan Ja s i l l o i n . , . .
Muutaman tunnin kuluttuäTltun
poliisit astuivat sisään — näkivät
he tylsänä tuijottavan mielien ja
hänen jaloissaan lattialla kuolleen
naisen.
L i n n a a n , , . . Eihän sitä kukaan
u.skonut, vaikka Kalle koetti t a ­pahtumaa
selittää.,.. Joku o l i näh­nyt
miehen Juoksevan ulos heidän a -
sunnastaän, mutta kenen? — Sitä
el tiennyt kukaan, — — —
Kalie vanheni j a harmaantui. A i ­noa,
josta hän sai tarmoa oli kosto.
Kostaa hän tahtoi Liisan murhaa­jalle.
Kostaa, j a näyttää tuomareille
kuinka tuomitaan.
Mutta uudet tulokkaat tiesivät
kertoa, että hänen vihamiehensä oU
ruhjoutunut vaunujen puskureltten
välissä Ja kuollut heti, — K a l l e mur­tui.
Hänestä tuli Ihminen Ilman aja­tuksia.
Mitä ajatella: E i elämää, el
kostoa.
Harhailla ilman kotia. Sitten Jo.s
kus, vapaudessa.
A. Fomnuer U i as
11 Elm St Sadbary/Ont.
KIINTEIMI§TötAINpkA 'fm-
HENKI-, PALO-, T A P A T U R M A ^ /S
AUTO- J A A K K U N A I ^ S r - ^;
VAPlJUTUIfS^.
Arthur Labti, saom. |HkMpaIi|fM^ 'A
-m Jos kaipaatte yst&vSä tOaiJäutM
Lemmen Sanomat, paras SDOEaal0i->J
nen naimäilmoituslehti. Maksaa SÖ^^^^^^
senttiä v.k-, yksitjrisniiinjsrot lOft. '
, The •I>rom«»/'Siiiiomiit, ;
Box 676, Beaaeniffv Bltdk« f
Ompelija Siiri Wii|p
Teen kaikkea o^peliialäa^ l(atmi>
vaa työtä. Vanhat «udistetaiöt.
Hinnat jkohtuulliaet.
450 M«lWn AT«av% '
FILMEISTÄNNE i
saatte parhaat kuvat lähettämällä
ne meille valpiistettavakisl^ Riiläii
kehitys l ö c kuvasta; 4, 5 j a 6c kpli
Rahan tulee seurata tilausta. Fitr
mit sisällä ennen 9 ap. Valmiit ö i p ,
FENNIA STUDIO y
1108 St. Antoine St., Montreal, (Qi
.••"«SS.
Jätkä-Maisteri vaeltelee vanhoja
teitään. Menneen on unohtanut. S i l ­loin
kun on nälkä, varastaa ruokaa
Ja on llnna.5sa kuin l;ctcn.tan.
LJ5.SAIiQ
Kalu, U kcIIoMiFpt, M k M «B«U«»
Ua iftti haMioauIU. Saari tuttu
tita»ntui». k«Ilo{a jrjs. la<U> la kapm
unxaa. ' ' • -
192 S. Alfoma StrMt,
Port Arthar - Poli. U. 128t
Parturiliikkeeni
7 Durham St. Sndbonr, Ont.
Matti Aho
Palvelee teitä aina auliisti am-mattitaitoiscllä
työllä. Samalla
voin myöskin ilmoittaa että naisten
hiusten käherrystyStä tehdään teeil­lä.
Työ ensiluokkainen ja hinnat
tobtuuUiaet.
Hieroja Hugo Sei^p0ä
Antaa hierontaa Alavbn Baanslli
joka arkipäivä • • •Pr::'.=^'i'=|l, • 9—11 «p.^ 2—5 ip. , -XM^iiM
Tulee kotia myöskin Rsfdetta^i^. .hi-;
342 Antwerp St. SiodbttiT^: Chrti/^vV©^
— Puhelia 1$^^
H. vnxjKsmmisä
RÄATALILIIKE
22 Monk St , Box 1168, SadbiuT c
Silitys ja puhdistustyö tehdf""
huolella. Puhelin 1871.
LABERGE
C p i ^ A i p
Täydellinen i^rastl mm
I».' liövi;.-,
Pohefin 7??
Hiuksen Lähtö ttiksia öh hähtaväha^^^^K^
ftesebti No: 750, estää hhiksen ^hie» hienen yrioäen kolu^^
fnlneii, ^ estllä i ^ a ^
# Lähetetään poistJinaiksulneen$L<Ml V Aliw
O?ote: A. U«nelICo..S«p^^,wi* ^36 S p ^ ^ i ^ p l j