Vapaus, June 4, 1925

              S^nöVÄENYHDISTYSTÄ R A -
^ ^ K T A f . l A A N T A L O L L E EN
POLIISIVANKILAA.
xrZneen talven aikana ryhtyi
TT..kioutaan nimismies Soriola vaa-i
Martinniemen työväenyhdis-
^ r a k e n u m a a n yhdistyksen o-
^ o a U e talolle ja yhdistyksen
g e n u k s e l l a - poUisiputkaa.^
Täaä hullunkurmen esitys teh-
.,v oikein vakavalla naamalla ja
siitä vielä jälkeenpäin aseita ker-
Sa muistutettu, jonka vuoksi yh-
Strksen joiitokunta on alkanut
!^htia tätä putkakysymystä j a har-
Hta.onko maassa toimivat yhdistyk-velvollisia
lain mukaan polusi-natkia
rakentamaan.
Johtokunta Uenee kuitenkin tul­l
a siihen käsitykseen, ettei poliisi-u
vankeinhoidoUiset asiat kuulu
L rekisteröityjen sääntöjen puit­teisiin,
joten moiset tehtävät kuu-lavat
nimismiehelle.
TEUVO P A K K A L A K U O L L UT
Teuvo Pakkala kuoli Kuopiossa
toakek. 7 pnä. ^
Kirjailija Teuv^o Pakkala syntyi
Oolussa V. 1862. Köyhien vanhem­pien
lapsena sai hän lapsuudessaan
ja nuoruudessaan käydä puutteen
ja k-urjuuden katkerat kokeftiukset
läpL Opintielle kun paloi halu, hän
ponnisteli keskellä kaiken kurjuu­denkin
j a pääsi osalliseksi korkeam-uiasta
sivistyksestä. Erikoisteoksen­sa
"lapsuuteni muistoja" julkaisi
hän V. 1885. Sen jälkeetf kirposi
hänen kynästään teos toisensa jäl­teen.
Emme nyt lähemmin ryhdy
niitä tarkastelemaan. Mainitsemme
vain, että köyhälistön elämä Oulun
laitakaupungilla, " V a a r a l l a " , sai hä­nessä
rehellisen kuvaajan, Olojen
tarkkana tuntijana rakensi hän ku­vauksensa,
joissa varsinkin lapsen
sielaelämä tuli terävästi esitetyksi,
realistin rehellisuudellä. Näytelmä­kirjailijana
oli hän suosittu. Kuka­pa
ei tuntisi "Tukkijoella", tuota
reipasta kansanelämän kuvausta.—
P. V.
SUOMEN V A R U S T A U T U M I N EN
Soomi varustautuu vallankumous­ta
peläten. Se korjailee satamiaan
Suomenlahdessa ja varustaa Seiska­rin
ja Lavansaaren rannoille sata­mia.
Englantilaiset asiantuntijat
avustavat laivaston varustamisessa.
Uusi laivasto-ohjelma sisältää 2
tyikivenettä, .4 vedenalaista, 4^.mii-nalaivaa
ja yhden koululäivah.' II-malaivastoasemia
laitetaan kaksi,
toinen jo tehty Sortavalan lähelle.
Räjähdysainetehtaaseen, joka ra­kennetaan
Pohjanmaalle, tulee myös
kemiallinen osasto. , Imatralle laite­taan
myös kemiallinen tehdas.
Petshenga-joella Muurmannissä
oa pidetty Siiomen armeijan manöö­verit
Siellä oli mukana lentokonei­takin.
Söjmessa on oikeistolaisten vaali­voiton
johdosta ja Relanderin tuL
taa valituksi presidentiksi, alkanut
lahtariäktivistien uusi toimeliaisuus.
He yrittävät verikehraali Mannerr
heimia armeijan ylipäälliköksi.
KALLIS A I K A SUOMESSA^
Suomessa vallitsevaa ahdasta a i -
Itaa kuvaa hyvin seuraava suomalai­sista
lehdistä otettu palanen:
"Vaikka elintarpeiden ja vuok­rien
hmnat ^Suojärven raiian varrel­la
ovat tähänkin saakka olleet ta­vattoman
korkeat, ovat ne Kaipaan
-Terasjoen radan rakennustöiden
alkamisen johdosta edelleenkin ko-.
honneet. Varsinkin mainitun rata-
«unnnan varsilla Kaipaassa, Kukka-i>
iemes3ä, Leppäniemessä j a Kaksi­naisten
tulliaseman läheisyydessä o-kaikenlaisten
tarvikkeiden hin­aat
huipussaan. Esimerkiksi mai­dosta
maksetan 3 mk, l i t r a l ta ja
anista tavaroista samassa suhtees-
Vuokraa pyydetään pienestä
;liaonepöksästä aiiia 500 maikkaan
«äaika kuukaudelta. - K u n palkat
fautatietyössä enempää kuin muis­t
u työpaikoissa eivät ole suu-f
«mmat muualla maksettuja, on
työläisten elämä Suojärvellä var-
En kurja."
'URHEILULIITTOJEN Y H T E I S ­T
O I M I N N A S TA
'^•«ttaa Pohjan Voimassa nimi-
"Työläisurheijija":
Vhaieaikoina on porvarillisissa
•eMissa «Uut eräitä kirjoituksia,
C5 *«^dään esityksiä S V U L : n ja
i l i L n i yhteistoimintaan ryhtymises-
^_ Jo talvella molempien Uittojen
°^estaruu3kilpanujen jälkeen, o l i
oeisfflgin Sanomissa urheilukkje,
i a kaarrettiin tä-kysymyksen
ympäriUä, kirin
paurokupin vieressä. Mitään
tehS^"^ otetta ei kumminkaan
L5' "^yydyttiinhän vain siihen
«fff.'t<>maan toivomukseen, etta
r ^ ^ n yhteiset urheaokflpaUut,
molempien liitto-
^L^"^,"*"" arhelnlKnen paxem-ratkaista.
Äskettäin on knm-
I Hatti Rantanen tehnyt H c l -
singin Sanomissa oikein julkisen esi­tyksen
liittojen yhteistoiminnssta-
Hän esittää yhteistoiminnan muo­doksi
seuraavaa:
"1) Kummankin liiton urheilijat
ovat oikeutetut kilpailemaan kaikis­sa
kotimaan kansallisissa j a kan­sainvälisissä
kilpailuissa j a edusta­maan
maata olympialaisissa, maaot­teluissa
j a muissa kilpailuissa ulko­mailla,
2) Olisi järjestettävä liittojen vä­lisiä
kilpailuja sellaisissa urheilula­jeissa,
joissa voisi syntyä tasaväkis­tä
kilpailua. Sellaista lajeja ovat
esimerkiksi nyrkkeily, paini j a hiih­to,"
Esityksensä perusteluissa lausuu
kirjoittaja, että aktiiviset urheilijat
ovat taipuvaisia (yhteistyöhön. Myös­kin
puhuu hän siitä suuresta hyö­dystä,
joka TUL:lle olisi j a mainit­see,
että se, joka aloitteen tekee,
siirtää vastuun riidan jatkamisesta
sen kannettavaksi, joka rehellisen
sovihnan tarjouksen hylkää.
Tuota "rehellistä" sovinnon tar-jousta
meidän pitäisi hieman tark­kailla,
ajatella syitä, jotka pane­vat
porvariston lähentelemään TU-L:
ää ja sen urheilijoita, joi|^oa,
jonka se 7 vuotta sitten suorastaan
ajamalla ajoi ulos urheiluliitostaan.
Porvaristo j a sen yksilöt eivät suin­kaan
ajattele TUL:n parasta, vaan
oman liittonsa. Sitä tukemaan olisi
työläisetkin nyt saatava.
Jokainen urheiluasiöita seurannut
henkilö muistaa, minkälaisen puh­distuksen
"punikeista" porvarilliset
urheilumiehet valkaisun jälkeen toi­mittivat.
Olihan suuri osa urheile­via
työläisiä joutunut vankileireille,
saanut siellä kokea kaikki nälän
kauhut ja se, ken hengissä sieltä
selvisi, menettänyt kansalaisluotta­muksensa.
''Puhdistajat" vaativat,
ettei noita kansalaisluottamuksensa
menettäneitä saa olla liitossa ja
vaati seuroja eroittamaan sellaiset
jäsenet. Kun kumminkin oli pal­jon
puhtaasti työläisjäsenisiä seuro­j
a erosivat nämä kokonaisuudes­saan,
perustivat Työväen Urheilulii­ton
j a huimaavaa eteenpäin menoa
työläisurheilun alalla alkoi. 'Laajat
työväen joukot innostuivat mukaan
tulemaan ja joukkojen mukaan ve­tämiseksi
työtä tehtiinkin. , Yhä
vieläkin eletään siinä suhteessa nou­sukautta,
siitä on parhaana todis­teena
esim. kuluvana vuonna tääl­lä
Pohjolassa perustetut uudet v.-
ja u.-seurat.
T U L : n kilpailuissa alkoi olla osan­ottajina
laajat joukot. Alutta myös­kin
yksityisiä kykyjä kehittyi ja
niinpä on voitu viime vuotena to­deta
TUL:§sä aivan kansainväliseen
luokkaan kuuluvia saavutuksia. Pai­nissa,
hiihdossa y.m. sellaisissa l a ­jeissa
ori liittomme huomattavasti
edellä toisia urheiluliittoja, ollen
painissa epäilemättä koko maailman
ensimäinen. Ja laajat työläisjou­kot
ovat tulleet seuraamaan toveri­ensa
otteluita. Pohjolassa esimer­kiksi
ovat painikilpailut varsin huo­mattavia
sekä osanottajiensa että
yleisömenestyksen puolesta.
Entä porvarien urheiluliitto?
"Puhdistuksen" jälkeen on se kas­vanut
kuin lehmän häntä. Eräiden
yksityisten tähtien avulla on se ky­ennyt,
yleisöä jonkunverran kilpai­luihin'
kokoamaan j a saanut nimen­sä
urheiluliittona säilymään. Mut­ta
joukoille se on käynyt vieraaksi.
Kun • siltä taholta on aiottu saada
suuret joukot kilpailuun, on osan­ottajiksi
täytynyt komentaa sota­väki
j a suojeluskunta. Ellei niin
ole tehty, ei kilpailijoita ole ollut
edes niin paljon kuin palkinnolta.
Se, joka tahtoo väittää, ettei näin
ole asianlaita, voi tutustua porva­rien
omien urheilumiesten, kuten
Pihkalan y.in, kirjoituksiin Suomen
Urheilulehdessä. Ja pohjalainen t u ­lee
siitä vakuutetuksi' seurattuaan
jotkut porvarien Pohjolassa toi­meenpanevat
painikilpailut. Kun
näin on asianlaita; e i yleisö ole viit-sinut
tulla kilpailuja seuraamaan,
ellei» jotain nurmea ole näytetty,
vaan on» mennyt samanaikaisesti jär­jestettyihin
työläisurheilijain kilpai­luihin.
Siten on porvarien kilpailu­toiminta
rappeutumistaan rappeutu­nut.
Työväen Urheiluliitto, sen urhei­lijat
tarvittaisiin nyt tätä rappeu­tumista
estämään. Väärillä raiteil­l
a olevan porvarien urheiluelämän
tueksi kelpaisivat nyt nuo 7 vuotta
sitten, karkoitetut "punikitkin" ja
palkkioksi • «iitä luvattaisiin T U Lm
"tähtimiehille" ulkomaan matkoja!
Urhäilijat juoksevat tietysti heti
porvariston syliin, kun noin .lois­tavia
tarjonkda tehdään.
N i i n ei pidä porvariston luulla.
Molemmilla urheiluliitoilla ovat
pohjimmaiset tarkoitukset kerras­saan
erilaiset. Urheiluliikekään ei
voi, kuten monasti on sanottu, olla
puolueetonta. Porvarien urheOu-liike
palvelee porvariston luokka­etuja
j a ^oväen urheiluliike työ­väestön
etuja. Kun edpt ovat ris-ttriidassa,
on yhteistoiminta 'mah­dotonta.
Jos kerran työväen urhei­luliike
on porvariston kanssa yhteis­toiminnassa,
tukee sitä, &en suoje
laskuntamaisia kilpailuja, niin «il­loin
se ei ole mitään työväen ur­heiluliikettä,
j a joukot ryhtyvät
karttamaan sitä. Jo aktiiviselle
työEisurheilijallekin, joka ehken voi
lausua ajatuksen yhteistoiminnasta,
on sula mahdottomuus ajatella suo­jeluskunnan
j a jonkun työväen v.-
j a u.-seuran joukkuetta toverilli­sessa
kilpailussa urheilukentällä. J a
kun muistamme liittokokoustemme
päätöksiä esim. kansainvälisyysky-symyksöstä,
niin tulemme huomaa­maan,
että esitetjrillä ehdoillakaan,
joiden mukaan liitot säilyttäisivät
sisäisen itsenäissrytensä, ei voi aja­tella
minkäänlaista yhteistoimintaa,
sillä silloin pitäisi myydä kaikki lii­tolla
olleet periaatteet.
Työläisurheilijat! Muistakaamme
liittomme synty, liittomme tarkoi­tusperä
ja entistä tiivimmin ko­koontukaamme
liittomme ympärille.
Sitä ei ole perustettu porvariston
auttamiseksi, vaan omaksi nouse­miseksemme
sekä fyysillisesti että
henkisesti rappeutuvasta yhteiskun­nasta.
Kaikista kosimisyrityksistä
huolimatta säilyttäkäämme liittom­me
työväenurheiluliittona j a kilpai­lumme
työväen urheilukilpailuna.
Sitä vaatii koko työväenluokan etu.
KAPINALUSIA iCUNNIOITE.
TAAN
Ylistarossa ovat porvarilliset edis­tysseurat
pitäneet yhteisen kokouk­sen,
josta on päätetty pitää vuo­sittain
kesäjuhlat muinaisen kapi-
•lioitsijan " Pentti Poutan muistopat-sasrahaston
kartuttamiseksi Juh­lat
pidetään aina juhannuksen edel­lisenä
sunnuntaina, jonka nämä Ica-pinoitsijan
ihailijat ovat päättäneet
^•istiä erikoiseksi Poutun päiväksi.
Saa nähdä sitten kun tämä Pou­tun
patsas on pystyssä, kantavat­ko
"yhteiskunnan sälyttäjät" sen
järveen, kuten nykyisten kapinallis­ten
muistopatsaat kannetaan.
VERINÄYTELMÄ HELSINGISSÄ
Toukok 10 pnä tapahtui Kristii-nank.
9:ssä järkyttävä verinäytel-mä.
Talossa on asunut puuseppä
Feliks Hjalmar Tuomisen vaimo,
Maria Sofia, yhdessä 6-vuotiaan
tyttärensä ja työläisnaisen, Aino
Peltosen kanssa. Itsp Tuominen,
joka on viettänyt aikaisemmin epä­säännöllistä
elämää j a ollut epäso­vun
takia erossa vaimostaan, oli aa­mulla
aifiaiseen tullut vaimonsa
asuntoon, syntyen heidän kesken
perheriitaa, minkä johdosta kiihty­nyt
.mies oli poistuessaan uhkaillut
vaimoaan kostolla. Klo 2:n ajois­sa
päivällä tulikin T. uudelleen vai­monsa
asuntoon ja lausuen, että
"nyt minä kostan", tempasi taskus­taan
brovningin, ampuen vaimoaan
kohti laukauksen, mikä sattui va­semmalle
puolelle rintaan. Kun ak­kunasta
kadulle katsellut neiti Pel­tonen
kääntyi laukauksen kuultuaan
ampujaan päin, laukaisi T, aseensa
myöskin neiti Peltosta kohden, <^su-en
kuula oikeaan käsivarteen, haa­voittaen
kyynärpään yläpuolella ole­vat
lihakset. Tämän jälkeen am­pui
T. pakenevaan vaimoonsa vie­lä
kaksi laukausta, jotka molem­mat
sattuivat selkäär/, kaatuen am­muttu
suulleen asuntonsa eteiseen.
Lopuksi T. ampui itseään ohimoon,
saaden surmansa ailmänräpäyksessä.
Ammuttua vaimo Tuomista läh­dettiin
yhdessä neiti Peltosen kans­sa
viemään kirurgiseen 'Sairaalaan,
mutta matkalla sinne kuoli rouva
T. Sitävastoin neiti Peltonen, jo­ka
oli saanut vain vaarattomarf l i -
hashaavan, pääsi kirurgisesta sai­raalasta
sitomisen jälkeen kotiinsa.
Puuseppä F. Hj. Tuominen oli
syntynyt Vehmaalla 1892 j a ollut
aikaisemmin mielenvikaisuutensa ta­kia
hoidettavana Lapinlahden ja
viimeksi Nikkilän mielisairaaloissa,
josta hän pari ^kuuk^utta sitten oli
päässyt pois. Murhattu vaimo oli
miestään 1 vuoden vanhempL Mo­lemmat
ruumiit vietiin patologiselle
laitokselle. — Heiltä jäi 6-vuotias
tytär, joka murhenäytelmän tapah­tuessa
oli pihalla leikkimässä.
r>3 lisääntynyt 5S prosentilla, on
se buitenMn' edeEeenkin cuhteelli-sesti
sangen %-ähäinen maan väkilu­kuun
verrattuna. Kaiken • ksiödi
aan merkitsee tämä laillinen väSu
juomien j a viinien kulutus vain
noin 60 grammaa henkeä kohti vuo­dessa.
Denaturoitua spriitä myyntiin vii­me
vuonna y l i 610,000 litraa, mikä
merkitsee 25 prosentin lisäystä \'uo-teen
1923 verrattuna.
V A L T I O N ALKOHOÖLIMYVNTI
V. 1924 OSOITTANUT HUO­M
A T T A V A A NOUSUA
Valtion alkoholiliikkeen tuottei­den
menekistä viime vuonna'on H.
S. saanut erinäisiä tietoja. Puh­dasta
alkoholia, johon on luettu
absoluuttinen alkoholi ja puhdistet­tu
sulfiittisprii, on alkoholiliike vii­me
vuoden aikana myynyt l^aikki-aan
923,989 litraa eli y l i 142,000
litraa enemmän ÄEuin v. 1923, jo­ten
menekin lisäys on 18 prosent­tia.
Väkijuomien ja viinien me­nekki
on sen sijaan lisääntynyt
suhteellisesti enemmän, nim, 59
prosenttia. Näiden aineiden myyn­t
i oli viime vuonna 202,^60 litraa.
Nämä numerot osoittavat, että vä­kijuomien
ja viinien menekki, joka
V. 1923 voimaan tulleen uuden re-septilain
kautta jonkun verran vä­heni,
on jälleen alkanut lisääntyä
entiselleen. ,
Myynti on kokonaan riippuvainen
eosialiministeriön raittiusosastosta
eikä. mkkeen johdolla öle mitään
mahdoUiOTotta vaikuttaa myynnin
suoruuteen. Vaikka väkijuomien ja
viinien myynti onldn viime vuon-
V A I M O MYRSKYTTÄNYT
MIEHENSÄ
Viime vuoden' lokakuulla kuoli
Viitasaaren Keitelepohjalla Artturi
Lyytinen tuntemattomalla tavalla.
Hänen sukulaisensa huomasivat vai­najan
vaimon ja talon muonamies
Ville Leikkaisen välillä olevan joita­kin
suhteita. Vaimon puheitten joh­dosta
sukulaiset nostattivat vaina­j
an ruumiin ylös haudasta tutkit­tavaksi.
Viitasaaren kunnan lää­käri,
lähettikin vainajan sisäelimiä
Helsinkiin tarkastettavaksi. Saatu-jen
tietojen mukaan on nyt käynyt
ilmi, että kysymyksessä on raaka
myrkytys j a että vaimo Aliina Lyy­tinen,
O.8. Möft, j a hänen muona-miehensä
Ville Leikkainen ovat yh­dessä
karbooliliuoksella myrkyttä­neet
• A r t t u r i Lyytisen. Mainitut
henkilöt vangittiin. Kuulustelun ja
tutkinnon jälkeen on asiasta väli-käräjat
Viitasaarella.
SYYTTÖMÄN RANKAISEMINEN
S Y Y L L I S E N ASEMASTA
Joku aika sitten oli maaherra
Jalander kirjelmällä ilmoittanut oi­keusministeriölle
viime aikoina yhä
usammin tapahtuneen, että henki­löt,
jotka ovat oikeudessa saaneet
tuomion, ovatkin oikeudelle ilmoit­taneet
jonkun toisen, viattoman hen­kilön
nimen' omanaan. Eräs varsin
kuvaava juttu ön tapahtunut ai­van
äskettäin. Korkein oikeus on
ilmottanut Uudenmaan läänin maa-herrarivirastolle
tiedoksi seuraavan
tapauksen:
Muuan helsinkiläisistä kaupungin­viskaaleista
oli Helsingin raastuvan­oikeudessa
syyttänyt erästä henki­löä
spriin hallussapidosta ja luvat­tomasta
aseen kantamisesta. Syy­tetty
ilmoitti, että hänen nimensä
on Oskar Johannes Heimo ja koti-paikkahsa
Maarian pitäjä. Oikeu-dtessa
esitti lisäksi , yleinen syyt-tlijä
mainetodistuksen, jonka Maa­rian
seurakunnan kirkkoherra oli
antanut,, täniännimiselle henkilölle.
Raastuvanpikeus antoi jutussa pää­töksensä
8 pnä heinäkuuta 1924,
tuomiten Heimon spriin hallussapi­dosta
20 päiväsakkoon ja luvatto­masta
aseenkannosta)^. 10 päiväsak­koon
eli yhteensä 30" päiväsakkoon
@ 15 mk., j a on tämä päätös sit­temmin
saanut lain voiman. Varo­jen
puutteessa oli rangaistus suo­ritettava
30 päivän vankeudella.
Sittemmin on kuitenkin käynyt
ilmi että tuomittu, joka sen jäl­keen
tietystikin on pysytellyt pii­lossa,
oli ilmoittanut väärän nimen,
sekä että todellinen Oskar Johan­nes
Heimo oli jo istunut 4 kuu­kautta
vankilassa Turussa tuomit­tuna
vrikamiehen .vastustamisesta
virantoimituksessa. Kun vankilan­johtaja
ilmoitti hänelle uudesta ran­gaistuksesta,'
saattoi Heimo' todis­taa,
että hän rikoksen tapahtuessa
ei ollut oleskellut Helsingissä, vaan
Raunistulan kylässä.
Vankilanjohtaja ilmoitti asiasta
Turun läänin maaherralle, joka lä­hetti
jutun asiakirjalt oikeuskansle­rille.
Tämä siirsi asian korkeim­paan
oikeuteen tarvittavia toimen­piteitä
varten j a korkein oikeus on
nyttemmin saatujen selvitysten pe­rusteella
purkanut raastuvanoikeu­den
yllämainitun päätöksen.
Todellinen syyllinen on edelleen­kin
teillä tietymättömillä.
Oikentminuterln lauianto asiatta.
Maaherra Jalariderin kirjelmän
johdosta on U . S. kääntynyt oikeus­ministerin
puoleen tiedustellen nii­tä
toimenpiteitä, mitä asia mah­dollisesti
aiheuttaa, jolloin lehti sai
kuulla, että kirjelmä oli lähetetty
väärään ministeriöön. Oikeusminis­teriössä
nimittäin selitettiin, ettei
laissa katsota olevan puutteellisuuk­sia,
vaan £ttä rikokseen tehneen
rangaistustaan kärsimään lähetettä­vän
henkilön identtisyyden tutkimi­nen'
j a toteaminen on poliisiviran­omaisten
asia. Sen johdosta oikeus­ministeriö
on lähettänyt kirjelmän
sisäasiainministeriölle. Viime mai­nittu
ministeriö ei ole vielä; ehtinyt
asiaa harkita, kun kirjelmä on saa­punut
sinne vasta pari päivää sit­ten.
.
Biaan. Hän ei buorasnnatkaan, et­tä
vinsesteri oli latingissa j a kun
hän sitä ojenteli ja sillä tähtäili
sattuikin,. että ase laukesi j a kuula
osui/lähellä makaavan Kaijalaisen
oikeaan .ohimoon, jolloin v ^ n g o a -
laukauksen uhri heti heitti henken­sä.
Asiasta toimitti Kuivaniemen
poliisi tutkinnon pidättäen toistai­seksi
Paakkarin.
Surmansa saanut Kaijalainen oli
parhaassa iässä oleva mies, ollen
päässyt sotapalveluksesta viime ke­sänä.
OHRANATOIMINTAA SUOMUS-S
A L M E L L A
Kun ' Puuteollisuustyöväenliiton
Suomussalmen osasto n^o 65 piti
ylimääräistä kuukausikokoustaan
t.k. 2 pnä paikkakunnan työväenta­lolla,
saapui kokoukseen järjestys­poliisi
Manninen, joka pyysi läsnä­olo-
oikeutta. M. ilmoitti, että hän
on tietoinen siitä, ettei täällä har­joiteta
laittomuutta, mutta hän on
Kajaanin keskuspoliisin (ohranan)
määräyksestä velvoitettu olemaan
täällä läsnä. Kokous tuomitsi oh­ranan
menettelyn, mutta myönsi
kuitenkin Manniselle läsnäolo-oikeu­den.
f yj^^ -x^. C A N A D A S T A S U O M:
i - - ^ ^ ^ ^ ^ ^ . ^ ^ OSLON TAI KööPENHÄiltHAN KAUTTA
KUKA ISÄNTÄNÄ?
— "iKeisarin j a suuriruhtinaani
•puolesta" kuuluu sunnuntaina tou­kok.
3 pnä Rovaniemen uusi kirkko­herra,
maalaisliittolainen kansan­edustaja
ja ankara "tasavaltalai­nen"
J . L, Seppänen rukoilleen en-simäisiä
kirkonmenoja 'seurakun­nassaan
pitäessään. — Vaikeaahan
on politiikan myrskyissä muistaa
kuka kulloinkin on isäntänä, var­sinkin
kun ne vaihtuvat niin usein
ajan vinhassa virrassa.
lämpimänä ja terveenä
talvella
puhdistaa ja rikastut­taa
verenne
Lisää sen kierrosvoimaa, tuottaa hy­vän,
puhtaan ja voimakkaan veren,
mikä pitää teidät hyvin terveenä
j a lämpimänä talvella. .
HINNAT
OVAT
SAMAT ,
KUIN
ENNENKIN
The Sudbuiy Brug Co.,
Limited.
Coroer Elm & Liogar Sreet
SUDBURY, ONT.
«G A M E R A"
GRAMOFOQNEJA
— Hinto $15,00 —
toittavat tavailiien kokoitia levyjä.
TAPATURMALAUKAUS KUIVA­NIEMELLÄ
Toukok, 7 pnä sai Kuivaniemen
05järvellä muuan työmijea Eero
Kaijalainen varomattoman pyssyn
käsittelyn takia surmanpa. Hän
nimittäin makaisi eräässä Blatilan
talossa, jossa hän odotteli pääsyä
tukinlaskuun. Samassa talossa ma­j
a i l i myöskin muuan Iistä kotoisin
oleva työmies Heikki Paakkaxi jo*
ka sanottuna aamuna ylös noustu­aan
otti seinällä olevan talon v i n -
sesterin, jota . rupesi tarkastele-
88 Dnrham St.—SUOBURY, ONT.
Seuraava Blue'n kaupasta.
— Pbono 1694 —
!T:ri. H . Quack.en b~ush " I I Hammaslääkäri *
I 107 Cntbbertson BIk. J
! F O R T WILLIAM, ONTARIO! I — i
[ Auki iltasin sopimuksella \
> — Phone S. 2334 — «
Nälkäiset
mokailkaa työläisten kontrolled-raamassa
TARMOSSA.
— 25c ateria. —
316 Bay St., Port Art&or, OsS.
Yhä lisääntyvän kannatuksen johdosta mikä meidän canadai-sen
reittimme osaksi OUJ tullut on yhtiö lisännyt seuraavat mat-kavuorot
Halifazitta suoraao Skaedinaaviaan.
Parjelidukset Halifaztsta, N. S.
S. S. U N I T E D STATES. Hahtlkuua 18 p.
S. S. H E L L I G OLAV, Joulokäa» S p.
A L E N N E T U T KOLMANNEN LUOKAN
edestakaisten matkala . Lianat
Säästäkää $45.50 j a ostakaa edestakainen piletti Turkuun
Hankoon, Helshikiin tai Maarianhaminaan $183.00.
Erinomaiset- mukavuudet kolmannessa luokassa. Hyttejä
2 ja 4 hengelle. Varatkaa hyttipaikka paikalliselta asiamieheltä
niin aikaisin kuin mahdollista.
CANAOASSA M A K S E T T U J A PILETTEJÄ matkustusta var­ten
Suomesta myydään kakkialle Canadaan.
Lähempiä tietoja saadaksenne kääntykää paikallisen asiamie­hen
puoleen tai kirjoittakaa yhtiön Canadan Pääkonttoriin:
SCANDINAVIAN-AMERICAN LINE
461 Main St, Winnipeff,Can. 51 Upper Water St,, Hallfax, Can.
J . V. K A N N A S TO
Box 60, Sudbury, Ont., Can.
ERICH J. KORTE,
Port Artbur, Ont, Can.
Vanha, tunnettu ERKKILÄN LIIKE
Omistajat: ERKKILÄ & MILTON
130 Cumberland Street S., Port Artbur, Ontario.
- (Bay kadun kulmauksessa)
Suosittelee
. MIESTEN JA POIKASTEN VAATETUSTAVARAKAUPPAA
joka on hiljan avattu aivan uusine tavaroineen Ja ehdottomasti
helpoimmllla hinnoilla, tavaran laatuun nähden paikkakunnalla.
Yiui ja sama hinta kaikille. — J a .—
CANADIAN NORTHERN HOTELLIA
rauhalllsine j a puhtaine huoneinecn,
— sekä —
KAHVILA., VIRVOKE. JA tUPAKKAMYYMÄLÄÄ.
että parhaimmat Ja montpuolisommat virvotDsJuomat Tbtuidar Bay
alueelta «aa kun tilaa ne International Bottlina Work6Hta.
• Phone 2003 North. .
International Bottling Works
157 Machar Ave. Port Arthur, Ont.
Halvin paikka ostaa Ecaibki ruobatarpaot,
Linjoille lähetetään myös huolellisesti j a nopeasti suoritetaan t i ­laukset,
. ,
•INTEBNAtlONAL GROCERY
Omistajat: E. Seppälä " j * E . Kotanen.
292 Bay St. — Puhelin 305 N. PORT ARTHUR, ®nt.
NYLAND GROCERY
Parhain palkka on tehdä kauppaa meillä. Välitetään kalkkia v
ruokatavarakaupan alaan kuuluvaa tavoraa.
Huom.l Vaihtaa j a ostaa kaikkia farmituotteita.
P. N Y L A N D ,
220 GrandwoII Avo. Port Arthur, Ootärio.
Avoinna 4 kertaa vlikossai Tiistaina, iceeklviikkono, perjantaina ja
lauantaina kello 1 j.p.p. kello 12ita vollS.
Spruce St, —- Puhelin 1107 — — Sudbäry. Oat.
Lähellä Vapauden konttoria. •
PARHAAT PEHMEÄT JUOMAT SUDBURYSSA VALMISTAA
Suomalainen Virvoitusjuomaliike'
**HOWDY'> uusi juoma, \
SAKLETTIA, KÄNTIÄ Ja WESTON PISKETTIÄ aina varastossa.
P. O. Box 1028 Sudbury, Ont. Phono 946
' Valmistaa <
parhaat pehmeät juomat Fort Wiliraniin Ja Port Arthurin piirissä
Kaikki tilaukset toimitetaan nopeaan ja huolella. Tilatkaa
koetteeksi. Takaamme että olette tyytyväinen. Qsote ^
TWIN GITY BOTTLING WORKS
819 Minnesota St. — Puhelin South 2100, — 7ork William, Ont.
SELKÄRANCA^ASETTAJA
Dr. Jas Notybom
Eiropraktori-^pesialifiti ^
^ Phone 1881 — —
104 Stafford BII^ Sodbarjr, O aL
DR. P . B . WILSON
< 'JHIatnmiislSahari
Manball-EccIestoD Blodi*
- Thomin&
Pöst-OfUco' Block
>SCHOMACMEB,
hm
m.
•mm • .••.il V» '
¥
^: 'li
Li* t-kM
• II
•iii
• m
m