Vapaus, June 4, 1925

              TorsfeiHE, kesäk 4 p. — Tliiir>, Ime 1925
^ Sadboryssa, Out., joka tiistei, törstsi Ja lasaatei
T o i m i t t a j a t :
S. G. NEIL. AEVO VAARA.
Jr*:
i i
VJ
VAPAUS (Liberty)
Tiss only organ of Finoi«li Wcrkeija i a Canada. Pub-
Hsied la Sudbury, Oat., ,evety Taesday, Thuruday and
Eatorday. • _|
Eegistered at the Post Office Äpartment, Ottawa,
as gecond clasa inatter. ; •• • •
General advertlsing rates 75c pe^ coL inch. Mi-nimum
cbaxge for single i^Eertion 75.c. The Vapaoa
is the best advertising medium among the Franish
People in Canada.
"""" TILAUSHINNAT: ,
Canadaan ykei vk. $4.00, puoli vk. §2.25, kolme kk.
$1.50 ia yksi kk- 75c. ^^^^
Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi "k. %5M, puoli vk.
p.OO Ja kolme kk. $1.76.
Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei ta.la lähettämään,
paitsi aIsiLaMmOieIsTteUn SHjoIiNllNa AoTn tVakAaPuAkUseDt ESSA:
Naimailmotukset $1.00 kerta, $2.00 kaksi kertaa.
Avfoliittoonmcnollmotukset 60c palstatuuma.
Nimenmuutosilmotukset 60c kerta, $1.00 3 kertaa.
Syntymäilmotukset $1.00 kerta, $2.00 3 kertaa
Avioeroilmotukset $2.00 kerta, $3.00 kaksi kertaa
Kuolimanilraotukset $2.00 kerta, ?50c lisämaksu
aiitoslauseelta tai muistovärssyltä.
Halutaantiedot ja osoteilmotukset 60c kerta, $1.00
kohnekeriaa. ,
Tilapäisilmottajien Ja ilmotusakenttuurien on, vaa-dittaesqa.
lähetettävä ilmotnshinta etukäteen.
Tiistain lehteen aijotut ilmoifukset pitää olla kon
torissa lauantaina, torstain lehteen tiistaina ja lauantain
ahteen torstaina kello 3. ; '
jos el;^ mllNin tahansa saa vastausta ensimaiseen
tcirjeeseenne, kir^ittakaa uudelleen Iiikkeenboitaja.i
persoonallisella niniellä.
J . V. XANr?4ST0, LUkkcenhoitaja.
Orjuus brittiläisessä Eenyan
siirtomaassa
Eräästä New Leader lehclen toi^ituskirjotuksesta
päättäen ei tilanne tuossa orjuuden ruttopesäsaä ole
— Britannian hallituksen kaunisteluista huolimatta
suuresti'korjautunut entisistä'orjamietsästyksen ajoista
Nyt vallassaoleva Britannian konservatiivihanittfs on
komeasti julistanut, että «Afrikan alkuasukkaiden edut
pitää olla ylinnä kaiken». Tuon johdosta kirjottaa
lehti: - ' ^
«KenyaD menneisyys tekee? nuo sanat ilmeiseksi p ii
kaksi. < Suuri ösa parasta maata pn alkuasukkailta riis
tcliy ilman mitään laillisia muotoja noudattamatta ja
annettu englantilaisille joko ilmaiseksi tahi mitättö­mästä
maksusta. Sodan aikana voimaan astuneen re
jcisleröimis-asetuksep nojalla alkuasukas-työläisiä, jotka
ilman, irtisanomista poistuvat työpaikoistaan, ruoski
taan, pidrtään vankilassa.tai sakotetaan useamman kuu­kauden
^työpalkkaa vastaavalla miäärällä. Korkea
«henkirahat (poll tax) pakottaa alkuasukkaat lähte
mään heille varatuilta alueilta palkkatyöhön europpa
laisten viljelyksillä. Britannian työväenhallituksen ai
kana asetettiin komitea tutkimaan Itä-Afrikan (Kenya
^siihen luettuna) oloja, silmällä pitäen niiden taloudel
Ilseii kehityksen ja alkuasukkaiden tilan parantamisen
yhteydessä plevia kysymyksiä. Vähää ennen viime
vaaleja valitsi parlamentti komitea tutkimaan olosuhr
teitä itse paikalla, mutta viimemainittu komitea ei ole
vielä saanut valmiiksi mietintöään. Yksi sen jäsenbtä,
Ormsby-Gore,''joka nyt qn siirtomaasihteerinä, on i l -
mottanut aen pian valmistuvan. Asianmukaista olisi
oUiit odottaa tiion mietinnön ilmestymistä, ennenkuin
snitaän varmoja päätöksiä hallituksen taholta tehdään.
Kuitenkin on v. t. kuvernööri jo etukäteen ilmottanut
hallittiksen päättäneen velvottoa viranomaiset huolehti»
..maan siitä, että valkoiset utidisasukkaat tulevat saa
maan työväkeä. Kenyaii tähänfitstisen historian valossa
on naiden sanojen hirveä merkiiys liianUin selvä».
Jo kehitysoppia vastaan
Nation lehdessä kirjotetaon m.m.:
Terveen apinan ruun\[invoimat ovat kolmeidsertai-
®&t ihmiseen verraten ja sen hengenlahjat ovat kolmen
Icertaiset kehitysopin kannattojiin verraten) Näin kir-jottaa
Golden'Age, pastori Russellin jälkeenjäänyt aat-teenlevittäjä-
Ja pappismies Bulgin Indianapolisista
on vielä vähemmän, kohtelias: «Uskomattomuus pn
suurempi synti kuin murha tai hevosvarkaus.» Eräs
tunnettu liikemies metelöi eräälle tieteelliselle yhdis
t y ö l l e : «Teidän teorianne voi olla erittäin mainio
apinoille j<l^ mikrobeille, mutta ei miehille/^laisille.»
Lounaisessa lukiossa Kansasissa pakotetaan oppilaat
valallisesti ilmottamaan, ettei kehitysopin opisketemi
nen ole horjuttanut heidän uskoaan jumalaan.
Vanhauskosten suhde elämään näyttää mormaliselta
amerikalaiselta. , Tuossa vanhauskosten hiivassa iei ole
^ mitään sivistyksen synnyttämän epäilyksen laajalle le­vinnyttä
pilaantumilta havaittpvissa, sillä kolme nel­jännestä
meidän lukioittemme päästötutkintojen suorit­taneista
tulevat oppilaitoksista, joissa pääaineina ope­tetaan
sotilasharjotuksia, yhdeksänn^ntoi^a vuosisa­dan
amerikalaista-kirjallisuutta' ja raamattua.
Pittsburgissa eräs mies äskiettäin tappoi poikansa
sentakia, ettei hari liittynyt koululaisten ryhmään, jo­ka
kielsi jäseniltään tanssin ja kuliertelemisen. Ameri­kan
lääketieteellisen Vapauden liitto; livettää mail
malle kirjasen, joka on varustettu otsakkeella: «Ro-ikptp
riipoo jumalan lakia.» Kaksi pientä tyttöstä
i^!innesotS£äa voittivat matkan Chicagoon^ kun kykeni-
' ;^|it lausumaan yli tuhannen raamatunlausetta yhtä-mittaaj,
«He eivät koskaan ole nähneet liikkuvia ku­via*
käyttäneet puhelinta; ajaneet raitiotievaunulla tai
nähneet: kolfncia kerrosta koriteampaa rakennusta.»
Mpiii]^!!in v^|i^*ssa ilmestyvän «Signs of
the 3 | i n ^ lehden, jolla Ayerin sanomaliehlien vuosi
kirjan mukaan sanotaan olevan suurimman levikin
kmn millään Amerikan IsMoIaislehdellä, eräs toimit­tajia,
pappismies Francis O. Nidiol sanoo: «Miksi
Jca Itianaymine ryhmään opettajia j a tiedemidiiä rat-
-fcaist^pnme uskonooUisen' «naiman— Ei Inmla
ryhmälle opettajia päättää, mitä he haluaisivat opettaa
nnorisolle, vaan isille j a äideille sanoa, mitä he halua­vat
opetettavan lapsilleen.»
Totuus tulisi siten ratkaistuksi veronmaksajien,
vanhempien, ja kristiftyjen äänestyksen enemmistöllä
— ei ainoastaaa eielän takapajuisissa valtioissa ja kes­kilännen
takamailla, mutta sellaisissa edistysmielisissä-kiri
seuduissa kuin Oregonissa, Minnesotassa ja Cali-fomiassa.
' /
Califomiassa, mi$sä asia on kriitillisellä asteella,
on,-Hranhaqskosterir.johtajana •pappismies ;George L.
Thp^pe, Coronasta. RJeUlä on kirje Tliorpelta, missä
hari vetää ääriviivoja kannastaan. Tässä seuraa muu­tamia
otteita siitä:
«Olen isä ja puolustan kahden poikani sielujerf
iloista onnea, heidän kristillistä kansalaisuuttaan ja
maamme menestyiriistä tulevaisuudessa. Kehitysoppi
horjuttaa kumpaakin, herättää laittomuutta ja val­mistaa
jumalankieltäjiä. Minulle on ilmotettu yli 200
määritellystä tapauksista, joissa nuoresta väestä, jodca
kristillisistä kodeista lähtivät lukioihin, korkeakoului­hin
y.m. opistoihin, oli kotiin palatessa muokkaantunut
kehitysopin kannattajia ja jumalankieltäjiä; hedelmis­tään
puu tunnetaan.»
«Minun työni koskee jenistä, joka uskoo elävään
luojaan, ja että raamattu on hänen tahtonsa ja sanan­sa
ilmaus. Minä työskentelen" jokaisen' califomialai-sen
poj^n ja tytön puolesta, olivatpa he katolisia, pro­testantteja
tai juutalaisia, teoriain ja otaksumien var­moina
tosiasioina opettamista vastaan, mikä ei ole so­veliasta
opettaa kenellekään nuorelle henkilölle .
Opettaa jumalankieltämistä peitettynä tieteen ja tie­teellisen
tutkimuksen nimeen on petollista ja erehdyt­tävää
väärennystä. Ei ole olemassa mitään ristiriitaa
raamatun ja totisen tieteen välillä, mutta hirmuinen
ristiriita raamatun ja väärän kehitysopin välillä -.
Miksi tulisi pakottaa ihmisiä maksamaan veroja, kan-nattaakseen
kouluja, joissa heidän lastensa uskoa ju­malaan
järkytetään, kristillinen elämä hävitetään j ^
luodaan poh^a tulevalle kansamme oikeaiAielisyyden
hautaamiselle, luopumalla niistä raamatussa esitetyistä
oikeuden ja oikeudenmukaisuuden periaatteista, joille
esi-isämme perustivat tämän kansakunnan?»
Herra Thorpe,joinekin kannattajineen pyyteli hei
näkuussa 1924 Califomian valtion yleisen opetuksen
lautakuntaa heittämään pois valtion kannatusta saa
vista lukioista kaHdci oppikirjat vihjasten tai opettaen
kehitysoppia. Eikö lautakunta kohteliaasti kehottanut
Thorpea menemään takaisin sinne mistä oli tullutkin?
E i ! ; Se piti kuulusteluja yhden toisensa jälkeen, jois­sa
ainoastoon nykyaikasemraat' paj>it olivat — ikääu'
kuin kehitysopin ainoina ystävinä — kutsutut vastusta
maan -vanhauskoisia ja loppujen lopuksi irtaantui ju­tusta,
alistaen sen Californian-ybdeil^än lukion presic^
teistä muodostetulle komitealle, jonka puheenjohtaja
ria oli Califomian yliopiston presidentti mailnionkuulu
tähtitieteilijä tri W. W. Campbell. Kuusi näistä yh
deksästä lukiosta ovat lahkolaisten hallinnossa,
Komitean ^.lausunto oli kuitenkin Thorpen vastai
nen. Mutta lautakunnan lopullinen kuulustelu tulee
vielä pidettäväksi, jolloin harkitaan komitean lausunto
rhdessä vanhauskoisten ja niitä vastqstavan Science
!^agu^ of America kirjelmien kera. Jos komitea päät­tää
jättää oppikirjat kehitysopissa käytäntöön niin, i l -
motti Signs pf the Timesin toimittaja Nicfaolj tullaan
seuraavana^ toimenpiteenä tekemään aloite, jotta val­tion
äänestyksessä 1926 äänestäjät saavat sanoa josko
tai ei kehitysop|ia saa opettaa valtion kouluissa ja
ukioissa. Qn pieni jcysymys,. saavatko nämä vanha
uskoset tarpeeksi nimiä alotteensa alle, jotta se läpäi­sisi.
He ovat jo läväisseet, tosiasiallisesti, eräässä toi­sessa
asiassa, joka alistetaan äänetykelle 1926 ja joka
määrää lukemaan kuningas Jaakon runoja raamatusta
aikissa Califorriian kouluissa. Ja jos tämä kehitys­opin
vastustajain toimenpide hyväksytään — kuten
näyttää mahdolliselta, katsoen vanhauskosten voimiin
i-Califomiassa — niin ei, ainjpastaan valtion kor-iteakoulujen
ylioppilaat kasva tietämättöminä nyky
aikaisesta kehitysopillisesta tieteestä, inuta siitä koi­tuu
veronmaksulla, kannatetun Califomian yitopistori^
oistavan tieteellisen työn' raunioituminen tai vaaralii
nen supistaminen.
Sellaiset ovat menetelmät hiipivällä ke^aikalai-uudella
yön yllättämissä valtioissa Amerikassa. Okla-lomassa
ori ollut enemmän kuin k ^ f vuolta ^nahdo-
Enirlantilainen ammatt iyhdisiysjohtaja amma­tillisesta
yhtenäisiyttämisest^
voima tekemään lopmi tslkisesta
mielettömästä" teurastuksesta kuin
viizaeiaen maailman sota Ja mars-kaamaan
sen vihdoinkin. Sellai-onta
opettaa kehitysopin teoriaa yleisissä kpuluissa.
enti^eessä on juuri Jiyväksytty samanlainen Jaki
•"loridassa lainlaatijakunta l i y v ^ y i pä$ä^sen, neu­voen
koulujen johtokuntia ja-nsköttuja miehiä alemaan
ottamatta pdvelukseensa opetfajia, jotka opettavat
darwinbmia. Lakiesitys, joka tekee darAvinismin opet­tamisen
laittomaksi,^ on juui^i tehty. - Texasissa ovat
valtion yliopiston hallintoruhtinaat määränneet että:
«kukaan uskoton taikka jumalankieltäjä ei saa millään
tavalla olla Kansafein yliopiston palveluksessa — —.
Cnkaan henkilö, joka ei udco jumalaan korkeimpana
olentona ja mailmankaikkeuden hallitsijana, älköön tä
män jälkeen olko palvelidcsessa.» Vaikkaidn bn pal­on
kehitysopin kannattajia, jotka ova^ jumalankielta-iä,
niin tieteellisen kehitysopin opiettajat ovat joiitu-nefit
mokoman säännön tutkinnan^ alaisena kovakourai­sesti
pidellyksi. Kentuckyssa ja Texasissa ovat lainlaa-tijakuntien
alahuoneet "hyväSayneet kehitysoppia vas­tustavat
lait, mutta ylähuone. eivät hyvÄsyneet toi­menpiteitä
— Kentuckyssa oU vain 1 äänen ero. Keri-j5^1,^ ^ ann7töin^ S ä n -rffohäö^
Englantilaisessa George Lansbu-dyn
Julkaisemassa viikkolehdessä
"Labour Weekly" on Julkaistu
George Hicksin, yhtyneen raken-nustyöväenliiton
ylisihteeriri Ja brit­tiläisen
ammattiyhdistyskongressin
ylineuvostoa Jäsenen, kirjotus. Täs­sä
artikkelissa, Jonka kirjoittaja ei
ole kommunisti, osoitetaan englan-tilais-
venäläisen konferenssin mer­kitys
Ja samalla kirjoitus osoittaa
sen periaatteellisen eroavaisuuden,
mikä vallitsee ammatillisen liikkeen
yhtenäisyyskysymyksessä englanti­laisten
ammattiyhdistysjohtajien Ja
sitä vastustavien taantumuksellisten
ammattiyhdistysmiesten välillä. Kir­joituksessa
sanotaan:
Brittiläisen ammattiyhdisty^on-gressin
ylineuvosto on kongressis­sansa,
valitsemalla edustajia venä­läiseen
ammattiyhdistysliikkeeseen',
lyönyt linjan maailman valloittami­selle
kansainväliselle työväestölle.
Tämä on lyhyesti sanoen englanti-lais-
Venäläisen konferenssin yksi­mielisyyden
merkitys.
On totta, että, englantilais-venäläi-nen
konferenssi . on pääasiallisesti
toiminut 'kansainvälisen ammatti­yhdistysliikkeen
piirissä. Tämän
ohessa on se työskennellyt yksityis­kohtaisesti'
probleemissa, Joka kos­kee
käytännöllisesti Europan suu­ren
ammattiyhdistysliikkeen saatta­mista
yhtenäis3?yteen. Eikä se ole
heittänyt tässä konferenssissa var­joon
ajatusta maailman valloittami­sesta'
maailman , työläisten kautta.
Ammattiyhdistysliikettä on tä­hän
asti pidetty • {'yhteisenä keskus­telun
välineenä" työnostajien jär­jestöjen
Icanssa. Sitä pidetään
ikäänkuin välineenä, Jonka kautta
niäärätyissä,: ammateissa ja työlai­toksissa
vahvistetaan työaika, pal­kat
: ja muut työasiat kapitalistisen
yhteiskuntajärjestelmän mukaan.
Monet vanhemmat brittiläiset am­mattiyhdistysjohtajat
käsittävät vie­lä
tänäänkin ammattiyhdistykset ko­neistoiksi,,
joilla Järjestetälin kapi­talistisen
tuotannon, ristiriitaisuuk­sia.
He eivät vöi. käsittää ajatus­ta,
pttä se on JQtakin enemmän
kuin tämä. He^ eivät voi käsittää,
että ammattiyhdistykset voivat
muodostaa köyhälistöluokan vapau­tumisen
välineiksi j a eivät voi ta­juta
siksi ammattiyhdistjrBliiketltä
aseeksi, jolla voidaan murtaa van­han
kapitalistisen yhteiskunnan köö­ri.
"
Axaxa&ttljkdiftyttea. toleramias
Ja kuitenkin tulee ammattiyh­distysliike
kehittymään sellaiseksi
Työväenliikkeen kaikilla aloilla —
ammatillisen-, poliittisen- ja osuus­toiminnallisen
liikkeen aloilla on
ammattiyhdistysliike elinvoimaisin,
suurin Ja parhaiten Ja kiinteimmin
järjestetty. ' Ammattiyhd^sliike
on j^Jestyneen työväenluokan pää-ase.
Se on koko liikkeen parusta.
Toiset • liikkeet — poliittinen Ja
osuustoiminnallinen, esim. Labour
Party (Englannin työväenpuolue)
imevät voimansa ammattiyhdistys­liikkeestä.
Ilman ammattiyhdistys­liikkeen
ja niiden Jäsenten tukea
kuihtuvat toiset liikkeet Ja tulfevat
merkityksettömiksi Kuinka olisi
käynyt esim. Labour Partyn suorit­tamassaan
vaalikamppalussa ilman
ammattiyhdistysten Ja erittäinkin
niiden jäsenten rahallista apua Ja
tukea? ~
On,< välttämätöntä korostaa tätä,
sillä kansainvälinen ammatillinen
yhtenäisyys tuottaa airvaamattomia
poliittisia Ja yhteiskunnallisia mah­dollisuuksia.
Se on luonnollinen
pohja työväenluokan täydelliselle
poliittiselle Ja yhteiskunnalliselle
yhtenäisyydelle. Kansainvälinen
ammatillinen yhtenäisyys on edel­lytys
täysin laajalle luokkayhteis-ymmärrykselle,
Europassa on miljoonia työläisiä
järjestynyt ammattiyhdistyksien
kautta. Amerikassa yli kolmen mil­joonan..
Japanissa, Kiinassa, Aust-raaliassa,
Etelä-Afrikassa, kalkissa
niissä ' on ^ammattiyhdistysliikettä.
Kaksi internationalea koettaa puutr,
teellisesti yhdistää nämä liikkeet.
— Kansainvälinen ammattiyhdistys­liike
Amsterdamissa ja Punainen
ammatillinei; Internationale Mosko­vassa.
Untti internationale.
eella interaationaleHa on vpimaa
sannnittelemaan, valmisteleznaan Ja
Johtamaan työläisten taistelua ka­pitalististen
' vihollisten kansainvä­listä
hyökkäystä vastaan.
Me Englannissa kuulemme niin
usein puhuttavan "ulkomaalaisesta
kilpailusta". Jonka takia palkat täy­tyy
laskea samalle tasalle kuin o-vat
palkat mannermaallakin ja et­tä
pn välttämätöntä painaa alas tuo­tantokustannukset,
niin että Eng­lanti
voi pitää paikkansa maail­manmarkkinoilla.
Tämä on Idibo-tuskeino.
Jonka kautta saadaan työ­läiset
eri maissa toisiansa vastaan
Ja työväenluokka pidetyksi orjuu­dessa
Ja kurjuudessa. Ainoastaan
yksi työläisinteraationale, joka on
ihanteemme mukainen maailman
voima, on kykenevä estämään sen,
että Saksan työläiset ovat Eng^n-nin
työläisiä vastaan, Euhrin kai­vostyöläiset
Walesin kaivostyöläisiä
vastaan Jne.
Tänään on liian aikaista sanoa,'
mikä organisatoörinen muoto am-mattiyhdistysintemationalen
olisi
otettava. Kuinka 'pitkälle ehdotet­tu
Amsterdamin ja venäläisten va­linne
konferenssi olisi Johtava am­matillista
yhtenäisyyttä, sitä ei lai­sinkaan
voi edeltäpäin sanoa. On
olemassa pahoja oppositsioniainek-sia
ammattiyhdistysjohtajien Jou­kossa,
Jotka täytyy voittaa. Ylei­sen
yhteisymmärryksen täytyy kui­tenkin
olla pohjana yhtenäisyyteen,
käyntikohtana kansainväliseen uu­delleen
järjestelyyn. Jos brittiläi4
set Ja venäläiset v ammattiyhdistyk­set.
Joihin lasketaan kuuluvan yh­teensä
yli yksitoista miljoonaa am­mattiyhdistyksen
jäsentä, yhtyvät,
olisi ihme, Jos eivät keskieuropa-laiset
hyväksyisi yhtenäisyyttä.
cöHiseksi poliittiseksi asiaksi
"KalMdca nmMea työlliset »Ij.
tjMZ—J
Tetlli ei ola E U Ä Q muuta hsio.
tettama kma feafcleeaae, mutta. telL
l i on voitettavaaa hah» ta&ula^"
En^tilais-venäläinen konfe-
.renssi päätti nämä kuuluisat Karl
Marxin sanat tehdä lihaksi ja ve­reksi,
elämäksi ja päämääräksi Yh­distää
;maailman työläiset Ja jgjj
kautta vofttaa kapitalismi ja soti*
se iiii painavimpana konferenssin a-jatuksena-
Konferenssin kertomuksessa sa­notaan:
"On olemassa ainoastaan yksi
mahti Joka voi pelastaa ihmiskun­nan
uudesta sotakatasroofista. On
olemassa yksi ainoa voima, joka voi
suojella kaikkien maiden työläisiä
taMudellisesta Jä poliittisesta sor­rosta.
Ainoa voima. Joka vöi an-tiaa
vapaatta, hyvinvointia, onnea
ja rauhaa työväenluokalle ja kok»-
ihmiskunnalle. Tämä voima on työ­väenluokka
itse, Jos se on hyvin
järjestetty, pingotettu kuriin ja
koottu "taisteluun kaikkea sitä vas­taan,
Joka sulkee tien täydelliseen
vapauteen.
Yhdistää nykyisin hajoitetut am­mattiyhdistykset
yhteen ainekseen,
muodostaa Ja uudelleen järjestää
ne yhdeksi voimaksi, se on pääteh­tävä,
joka nyt esiintyy ammatti­yhdistysliikkeessä.
Ja näissä mer­keissä
valloitamme maailman.
UtHETYSJ
40c lähetyksistä
60c lähetyksistä
asti, 75c lähety!
—199.99 ja ' I
100.00 taikka
jaiUa lähetyksilti
jnalähetyksille on
Torontossa oi
tyksiä vastaan 1
957 Broadview
Sudburyssa ja
asuvat voivat käj
koHttorissa tiedu
Icoiskurssia.
Laivapiletteji
TIednstakaa f
VAPA
Box 69.
T///11/S /MW5< «<»r»rft
tuckyn baptistit ovat päättäneet, etteivät anna rahaa
millekään koululle, joka opettaa kdiitysoppia. North
<!IaroIinan opetuslautaktmta ei -anna työtä opöitajiHe,
otka uskovat kehitysoppiin. Samanlnontoisia lakiesi-tyk^
ä on vireillä Mississippiä, Georghan, West Virgi­nian^
Arkansasin, Iowan, Illinoisin, North Di^otan,
IVliimesotan, Oregonin ja Arizonan v a l t i o i s^
Voimddcaasti järjestettyä ja itvu^ettoa ^«mibauskps-ten
ryhmää vastaan on suunnattu vastaiaBS&ita&s^i'^:^
eri teolta Amet&alainen tiefeen cdistysyhdiäys ja
^Uaer&an Tiedeseura. Edellinen on 'Osettsnut kornia
tean, «a iiyvaksynyt p a a t t i a vanhans&osten
hyökkäyksien johdosta tiedettä vas­taan,
tuomiten'niitä ja'samalla vah­vistaen
tieteilijäin uskoa kehitys­opin
-teoriaan; mutta tähän men­nessä
se ei ole tehnyt sen enempää.
Yksi sen tunnetuista jäsenistä, eräs
hyvin tunnettu nevyorkilaiiien bio­logi,
kirjotti äskettäin yksityiäkir-jeessään,
että hänen kustantajansa
ovat pyytäneet häntä tulevaisuudes­sa
poistamaan sanan "kehitysoppi"
caikista oppikirjoistaan, niitten mo­nien
vastalausejtteri johdosta, joita
on tullut etelästä,
Toinen vanhauskoisten vastustus-ryhmä
Amerikan Tiedeseura perus­tettiin
elokuussa 1924 San iPrancis-tofisa
erikoiseen tarkotukseen Vas-
;ustamaan hyökkäyksiä kehitysopin
opettamista vastaan ja puolusta­maan
tieteen vapautta. Se oli aluk­si
Maynard Shipleyn, erään yleisen
tieteen luennoitsijan Ja kixjailijan,
yksinomainen luomus, sillä hän' oli
noussut toimintaan uhkaavan vaa­ran
hetkellä, ja turhaan yritettyään
saada jo vakiintuneita ryhmiä toi­mintaan,
päätti, itse heittäytyä tu-een.
Vaikkakin seura on vielä
nuori ja heikko, niin -tekee se jo
lyvää työtä ja kasvaa nopeasti.
Jos vanhauskosten liike räniettää
maan, ja meidät asetetaan kaikesta
vastustuksesta huolimatta tuhat
k^csisataa vuotta ajassa taaksepäin,
niin meillä on vielä toivoa siirtymi­sestä
Brasiliaan: Äskeisten tieto­jen
mukaan tapahtuu kummia bra­silialaisella
kamaralla, Todistuksena
siitä on, kertomus pyhältä Antonius
*aduasta. Otaksuttavasti, vuon­na
1625 asetti portogaiUajnen JBra-silian
varakuningas erään "brasÖia-laisen
rykmentin : mainitun pybi-mj&
sen suojelukseen.' * Antoniiik-
Meidän suuri probleemimme oli
j a on: yhdistää pääasiallisesti nä­mä
molemmat .intemationalet Ja si­ten
saada yhtenäisyys aikaan kan­sainvälisessä
ammattiyhdistysliik­keessä,
luoda, kuri siihen ja saada
aikaan määrätietoinen oppositsioni
kansainvälistä kapitalismia vastaan.
Kansainvälinen toiminta on tähän
asti ollut tiedonantotoimistojen työ­tä
eikä mitään muuta. Se on luo­nut
yhteisymmärryksen vaikutuk­sen,
Jota kuitenkaan ei ole ollut
olemassa laisinkaan. Se ei ole kos­kaan
ollut kelvollinen viemään läpi
päätöksiänsä.
Tarve ^ luoda työläisinternationale
on syntynyt siitä, että tarvitaan
yhden internationalen' maailman
Lahitnmat tehtävät.
Sellainen konferenssi on välttä­mätön'
edellytys yksimielisen yhteis­ymmärryksen
saavuttamiseksi suu­rimpien
Järjestöjen välillä kansain­välisessä
ammattiyhdistysliikkeessä.
Jos se tulee kokoontumaan, voi pi­kainen
yht3miinen tapahtua, jolloin
uudelleenjärjestelyssä, voidaan vetää
mukaan jokainen ammatillisen voi­man:
atoomi Euroopasta, Aasiasta,
Amerikasta, Afrikasta ja Austraa-liasta.
. Että uudelleen Järjestelyn täytyy
tapahtua, siitä ei voi olla mitään
väittelyä.
Olosuhteista, joissa ammattiyhdis-tys-
inteniationale tulee syntymään
riippuvat sen muodot. Kapitalismin
kriisin vallitessa tulee luokkataiste­lu
muodostumaan ennenkualumat-tomaki^
i — kysymys uudesta so­dasta,
kapitalistien hyökkäyksestä
Neuvosto-Venäjää vastaan, suunni­telmat
^ kapitalistisesta uudestaan-järjestelystä,
kuten Dawes-suunni-telma
jne. — kaikki nämä seikat
tuovat päiväjärjestykseen maail­maa
käsittävän luokkakoptroUin.
Maailman valtaaminen tulee käytän-m
asioita
Kokouskutsu
K. P. S. J . 2 :sen piirin edusta­jakokous
- pidetään Liberty-haalissa,
sunnuntaina, heinäk. i 9 pnä 1925,
alkaen kello 10 aamulla.
IL. P. S. J . sääntöjen IV luvun
4 pykälän mukaan on jokainen 0-
sasto oikeutettu lähettämään yh­den
edustajan Ja jäsenluvun perus-'
teellä yhden lisäedustajan jokaista
seuraavaa 25 jäsentä, tai sen enem-mistöosaa
kohden, kuitenkaan ei 0-
le yhden osaston sallittava lähettää
enempää kuin kolme edustajaa.
Kokouksessa luetaan tili- ja toi­mintakertomus,
valitaan edustajat
Järjestön edustajakokoukseen, vali­taan
piiritoimikunta, tilintarkasta­jat
Ja sihteeri, sekä keskustellaan
ja päätetään kaikista piirin edusta­jakokoukselle
kuuluvista asioista.
Osastojen ori mahdollisimman hy­vissä
ajoin tehtävä alustukset pu­rin
edustajakokousta "varten ja lä­hetettävä
ne piiritoimikunnalle, Va­paudessa
julkaistavaksi
K.-0. piiritoimikunnan puolesta
H. Elimen, sihteeri.
Tomuton
E^ptin pimeys, k
vinäytelmä on näyt
saston näytehnäseui
malaisen seuran fai
antai-illalla kesäkuu
^ gyptin pimeys kuv
sattuvalla humoorlll
aksi pitkä, joten ji
lasta aikaa tansille
näytelmän kuin^^ tai
saavat illan ohjelma
si saapukaamme m
sanottajaksi
Kanpnngisea o lev;
Ittoksen paikanvälit
alkanut täkäläisissä
työttömien häväisea
taa uudessa hienosi
sa. Miltei Jokainen
buden päivät on fi
tystoimisto antann
kaupungissa olevasta
t5, sekä työläisten
mistonsa kautta,
välitystoimisto par;
työttömiä, siksi ette
lakkaita lähtemää
raikka saisivat $3C
everstin arvo ia hänen' palkkansa
maksettiin säännöllisesti' "Äöyhien
pikku sisarille." Matta \ nyt ovat
jumala Ja Mnen neuvonantajansa
langenneet pafauut^^;. j a taloudelli­siin
yaikeuksim. Ma- j a sotami­nisterien
välillä tapishtuneitten neu­vottelujen
jälkeen seuraava tiedon­anto
jplistettiin viime lokaknnssa:
"Jfeerstijpyhä Antonius padua^
iainpn — 5ta rykmKJtistä, päätetty-
»Sän • • 300 vuotisen jialveluksensa
Toimeenpanevan Komitean äsken-pidettyä
täysi-istuntoa vartan oli
tov. Sinovje.v laatinut laajat teesit,
jotka Saksan ja Ranskan kommu­nistipuolueiden
hyväksyminä esitet­tiin
kokoukselle. Niiden sisältö on
pääkohdissaan seuraava:
1. Kysymykseo asettaminen: 1.
Kominternin toisen kongressin pää­tökset
puolueen osuudesta, proletaa­risessa
vallankumouksessa. Ne on
laadittu tov. Leninin mukana ollen
ja ovat Komintejnin tärkeimpiä
asiakirjoja. Silloin* vasta, jäxjes-tömme
muodostui ja siihen tuli
puolsyndikalistisia ja puolanarkisti-sia
ryhmiä sekä toiseltapuolen "riip­pumattomia"
y.m. puolueita, jo'ilta
vasta .,,21 ehtoa sulkivat pääsyn.
Nyt on Komintern eheytynyt, suo­rittanut
vakavan työn sdcä. oikeis­tolaisia
että nltravasemmistolaisia
sivusuuntia vastaan,: nyt on asetet­tava
lysymys puolueiden bolshevi-soimisesta
mahdollisimman lyhyessä
horjuvat |f ainekset arvelevat, ettei
bolshevisoimisen tunnusana ole pai­kallaan,
kun ei ole vallankumous-tapahtumain
nopeata kehitystä. E i ­vät
ymmärrä, että silloinhan sitä
juuri tarvitaankin, siiloin on luo­tava
sulku horjumisia vastaan Idin-nittämällä
riveihimme yhä enemmän
proletariaatin etujoukon paralta ai­neksia.
' Kommunistisen puolueen
pibää olla joustava, jotta voi jär­jestyksessä,
ilnian paniikkia siirtyä
illegaalisiin oloihin, osaa yhdistää
julkisen Ja ei-julkisen työn sekä
käyttää kaikkia. laillisen toiminnan
mahdollisuuksia. Vaarana on toi­selta
pyolelta kutistuminen "puhtai­den"
kommunistien lahkoksi Ja toi­selta
puolen muuttua epämääräisek­si
paol-sos.-dem. puolöeekisi
3. Oikeistolaisvaarat Ja ultrava-semmistolaiset
syrjäpyrinnöt. Bols-hevisoimistunnuB
syntjd taistelussa
opportunistisia givqptteita vastaan.
IH kongressin oikeaa tunnusanaa
ajassa. ""joukkojen luo" sovellettiin eräissä
•2. Maailman vallankumouksen hi- puolueissa virheellisesti Itsenäinen
pn n ^ Mxotettu ^ e m i ^ i l ^ ja mer'
k i t t y ' eronsjaneitfcen toc^loon."
dastunut vauhti ja bolshevisoimisen
tunnus. Jo ennen in:tta kongres­sia
alkoi ilmetä, että siirrymme
maailmanvallankumouksessa hitaam­man
kehityksen-; kauteen.. V kon­gressiin
mennessä kävi tänfi vielä
selvemmäksi. Bolshevisoimisen tun­nus
ei tämän .kautta saa vähempää
merMfystä, vaan aunremmam Bols-hevik^
ei ole se,'Ji&a pyrkii puo­lueeseen
yallmiknmonksen vohnak-icaan
nonsmi-vallitessa, vaan se, jo­ka
osaa TaHan&usouk^n laantumi­sen
ja" vansnknroonkren hitaammin
kebityksen^vsmäna, j a jos tarvitaan
vritta^Snmn&niket, ra&entaa bolshe­vistista
pnolaet&. O&eistolmset ja
taktiikka pii vaihtua "kokoomuksek­si"
'vastavallankumouksellisen sosia­lidemokratian
kanssa. Bolshevisoi­misen
on ennen kaikkea kohdistut­tava
tällaista sen irvikuvaa vaa­taan.
Mutta bblshevisoiminen on
myöskin malidoton ilman taistelua
ultiavasemmistolaisia vastaan, jotka
,useinkin ovat opporttinismin nurja
puoli. Ultravasemmistolaiset
pumukset auttavat sosialidemo­kraatteja
estäen jpokkoihin lähesty­mistä.
Väärä snhtatttmmoen .taan-tnmiuksellisiin
. ammatillisiin jSijes-töQiin
voi .muutamassa -vuodessa -tu­hota
kommnnistisen. jpoploeen.
4. Eommimistqraolneet ja bp!*
shevistiset puolueet. Asiallisesti o-vat
ne sama asia, kuten ovat kom­munismi,
marxilaisuus, bolsheviflmi.
Mutta käytännössä ei ole aina niin.
Muutamat puolueet ovat vasta siir-tymisasteella
sosialidemokratiasta
(tai anarkosyndikalistisesta ideolo-griasta)
todelliseen/ kommunismiin,
bolshevismiin. Eräässä mielessä voi
Kominternin työtä nimittää työvä­enpuolueiden
bolshevisoimiseksi. 0-
lihan Venäjänkin bolshevikkipnolue
II Intei-nationaaleh riveissä. Sen
onnistui, useiden seikkojen johdos­ta,
ennen muita irtautua II Intenia-tionaalesta.
Vallankumouksellinen
tilanne auttoi puoluetta tov. Leni­nin
Johdolla tiivistymään todella
kommnnistiseiisi Kominternissa voi
vieläkin olla tovereita, jotka pitä­vät
itseään kommunisteina, mutta
ei bolshevikkeina. ,
5. Boldievisoiminen ja konkreet­tiset
taisteluehdot. Ei pidä luulla,
että voidaan - keksiä yleisresepti
kaiklna puolueita varten. Todelli­nen
bolshevisoiminen vaatii ennen
kaikkea ajan Ja paikan konkreettö-ten
olojen arviota. Kominternia
puolueet voidaan nyt jakaa kohneen
ryhmään: a) ne jotka vasta ovat
propaganda-asteella, b) ne jotka
ovat taistelussa ja joiden mok^ja
kulkee Ipiomattavia työväenjoukko-ja,
väliin enemmistö, c) ne jotk»
jo ovat vallanneet vallan. Toiseen
tyhmään kuuluvat Saksan, Bansto
Tshekko-Slovakian, Bulgarian, I»-
lian y.m. puolueet, kohnanteen vam
{?V.K.P.
'* Puolueiden bolshevisoiminen, on
V,K.P.-n kolmessa vallankumonksö-
^ saamain kokemusten, saiMö
muiden vakavissa" tajstelnissa oUäJ^
den puolueiden kokemusten sar^
luttamista. Matta olisi ^ J » ?^
ta siirtää m e k a a n i s kokfiffu^
mnihinrmaihim ; ^ntä « i k ö ^ ^
moitti tov. ' teniä-: Haa W ^
*-'Vesismn^fetoii£50ssäfi2tjr, e**»
;iö&:pir'yiEa^ö:;
BellaiEia peruspiirteil
vat muissa vallanku
ta on sellaistakin,
Bolshevisoiminen
luttaa leninismin yle
kunkin maan oleva
kyky vetää "oikea
, josta koko "ketju"
Mutte se rengas ei
joka maassa. Bolsl
jatkava prosessi) jb]
kanut paraissa Em
II. Marxilaiuius
6. Todella kommu
poohieet tulla vain .
alla. Leninismiä e'
marxilaisnutta v a ^
Marxin huomattavin
marxilaisuutta ei
Mutta leninismi rikä
suutta Venäjän ja
kumousten kokemuk
tutti marxilaisuudet
kehittämällä seuraav
l . imperialismin j
vallankumouksen te(
Saarisen diktatunrir
ehdot ja koneisto, 3
Ja talonpoikain yhtc
snnskysymyksen me
tpmaiden kansaEBj
oerkitys työväen n
oonkseDe, 6. pnol
Iffoletariaatin taktii
^ n sotien aikakf
Jetaarisen hallHuksei
nokautena, 9. neuv<
yhteiskunnallisten vi
«y«>ys, 11. oikeistc
^eaunistolaisten
voittaminen komm
keessä,
Marx ja Engels ^
J^fianskan. pnglat
yo^iskunnaUisten B
ptökset. Lenin J i
J^?«don läheisen
^kokemn^ista.
^ oU Konm
M Ä k
m.
m.
fis
mm mm.
l i m ii
1 Eris
m
mmm
tm m
M l i