Vapaus, April 4, 1930

              ly A P A TT S motmtUita tjMattm «Iso* « • « « » • » B t n t ) » , OmaiTT Sti-
I^riäntäiiia^htjjfi^ Fri.. April 4
VAPAUS (Ul«Tir>
*%» «mlf ortta «f Fiasi^ IToiLct* ia Cuud*. Pobluhed du}/ M Soabarr. Ontnte.
'I^Rtellälk kiak««ri. <kiri«i«n>n Ja F*'"» oo***" UJCMM EUB StreetUU.
ypXinaam Vapaa, Box 69. Sttibvj, Oau
.nOttiiatet-. Koottiiri leU. ToiaHn 634V. —Kirjaluapt» 2387V.
f t a u a : Offica (Job ««ric. a<iTeTti«cs>esu. etc.) 1038—Editor S36T.^ookj(OTa 2S37V,
liiMSitiriii J. V . Afcl4Tiat.
• Mimta': 1. V. AJaXytjM. • •
IKOM. Beokiter* asd PrtMA«ps Vapaaa Boildiiic. Eln Street.
>.AvAa «Mg ».fc» ntfytaacdl V ^ n » , Pjp. B q i tO..,-gi»4lbiiTy, Oat. . '
• XlUM^ViKATi • ' -
> l$^k4«^..0,Jik.<t2^ S kfc<.n.73 ia »fc. « l - C » '— TUraraaoOiis l« SxnaMa aaU « sf
dir «UMaSltei I Tiu «CJM^ • U c « 3 ^ M 1 U . M-OOL
. ILMOTMHflNN^T VAPAUDESSA». r - . . . •
ItBOtokMt «IJOO kcrtf, 13.00.lul»; L c m * . — Ariöliiuoo* joaortha i.»E«ntQl»otok«t !
Äuurct työläisjoukot ajetaan raaantiell? työUofflien. 8ii^J|^|jb/alenne­taan
palkkoja, pidennetään työpäivää j a kcnroltetaah .ij^lteDoii.
K a p i t a l i s t i n e n k r i i s i en siis tuonut.ttinkapaaq yXtmm y^ypkkayk-
Hcii työväestön elinehtojen huonontamfedkai.'• Toisii^£a ise'tej^tg^^ <^
ka:Tvatlanut ahdistetuissa työläisjoukoissa laistelufipiikel, tyyfyiBiattö-nty\
ttä j a toiminnan halua, jotka aaäiXB^ai eqtista 1aäjetmniit^^jotlkb
.'-iihfautumaan suotuisasti järjestymiseen. Maalidcuiin 6 päivän (yöttö-rnyy?
mie!cnosoituk.sf;t todistavat työläisten valmiutta. jouUu}Iiikke^seen.
Tällöin Miun.-t työttömien joukot kokooi)tuiyat vaatimaan tyqt^. fabi
luinieentuloa, esittäen vaatimuksensa vlrlf^vailaile. ~ Ktin tyoUÖayys d
ole krrvään tullen lieventynyt, mikä sell^sengan tq^lste^ työtijpiiiyydeii
olevan syvällisen taloudellisen k r i i s i n tuW/e|k9 njlnkfä^
naisen talvisesongin aiheuttama, n i i n porvfirHeiidätkiri' glkaVat n}yÖn-tää,
että tämä vakava epäkohta on tuijut pyaJF^äjfe^r^lll^iöksi'
daan. Asia on n i i n kiertämättömän selVa, elteV s i t a " ehaä' vöida'^ ki^>
No. 80-^
suor« tOSia^lQlbUi perustuva vastus.
toslEin terveellistä, niin kauan lEUin
vastustus ci'penetu ennaklco-Iuölol-hin
Ja söoranalseen lllceämiellsyy-teen.
golconbassa vastustettiin maini­tun
liaalin tontin pikaista ostoa. £1
ollut mainittavaa vastustusta itse
hommaa vastaan, mutta että pitäisi
siirtää, joka toisten mielestä on sa­maa
kuin Euora^iainen • asian vas­tustuskin,
jot? se kylläkin itseasias­sa
on.
ft^ilt V i K T t J u ^ ' ^ AaaBtoeroihM %2JU} kttl*, »3J00 lukal kerU*. — Kiiu>«iljnotuk»ei ; fäjlvilla sivUUttaa.
luKta, K" oo"k auAilmotakut tZM) kerU, 50 liusukra kiiu«lattice«clllua UUii m omMalUolimi iiirttrr^ltr i . — '
'^tlataaa Uaiot }a Ofoteilinoluk»et 50e k«fta, tl M kolme kertaa. — TiUpiiailtoetuJien }a ilmoto»
<intta>riea on, Taadittafaa*. 'iifaetcttiTä i t r a o t u i h i a u ctnkiteen.
. Ceaeral adrerti«inf nte«, 7Se per col. incb. . Uioimam charfa for alafla laaertios, 7S«. Tbe
^l^na ia Ibe hau ailTcniaiag mcdisiB aaoag tba Fidiib peopta in Canada.
iMlMjui |>cT*ooiiani«eUa nimeilät i, W. Ablqriit. liikkeeaboiuja.
Mitä esittävät kapitalistiiehdet tilanteen korjaamiseksi? Ei m i -
I t ä ä n . Toronton " G l o b e " puhuu hallituksen avuttomuudesta, viitaten
: s i i l i e n , miten Oltawan hallitus on lykännyt k y s y m y k s ^ xoaakunnilie,
fa. e«ta oiiioi. uhta» nmatu en..n.ii.«o kid««e»na, kiriotukaa ..d«u.«« uikk». 1 ,„;,a|^„„„;,i kunnille j.n.e. Tämä musta lehti esittäi va}n y l i m ä l k a i^
I frrja^-cja '^kaikkien k a n s a l a i s p i i r i e n " yhteistoiniinhasta. 'Sanoo aivan
; oikein, eitä Yhdysvaltoja uhkaa kumoys, jos ei tam^ Pysty ratkaise-
' m a a n rpäkolifaa, j a viittaa siihen, että työttpnayys <)n Kansainvälinen,
I i i l o t l i H - n Australiaan y.m. Britanniassa ovat |iallitukset oUeet voimatto-
\ ntat lämäii jättiläisp'ulman edessä j a Canadassa esiintyy se n i i n : uhkaa-
Hallitusten apu menee pankkiireille
I.«hdessämine on jo aikaisemmin selostettu, miten länsiniaakniilieii
hallitukset kiiruhtivat pelastamaan farmäi^it hintaromahduksen ailieiil ' vana, elta vakavi;
lamasta ahdingosta, takaamalla niitä ennakkolainoja, jotka pankit ovat iirveluttavimmat s
Siirtyessään tarkastamaan vastus-tajien
syitä ja Tjerusteluja huomaa
niissä monta eri "sorttia", joista
kumminkip o}i enennnistönä terve
kanta, nimittäin: että makkarassa
on kaksi päätä, toinen pää ja toi­nen
pää, niinkuin onkin, niin tässä
kuin muissakin makkaroissa. H -
haalista, zDiinta kuin että se oa
siellä iossdia liyvin kankaiiä. Voi­daan
sanoa, että ottäkooai selvän ja
että. rntt^ sellaisilla ih^mdlläon vä-liä
missä ne-JO^ät. mutta ce el ole
puolustus, sBiS" meidän on ihmi­set
otettava sellaisina koin he ovat,
eikä sellaisina kmn heidän i^täisi
oUa. -
Jos me siirrämme uuden haalin
myöntäneet v i l j a r e n k a i l l e myymätöntä satoa vastaan. On väitetty, että i
akavia toimenpiteitä tarvitaan, jos mielitääri välttää mitä
seuraukset.
Luokkatietoisct työläiset maalisk. 6 päiväin ajkana kohosivat vaa-maakuntahallitukset
täten .«uoraan ojentavat auttavan käden h ä d ä s s ä ; Umiiksen yleisestä työttömyysvakuutuksesta, mikä plJrnstaaän valtion
iUe farmareille. ' j ' ^ kapitalistien kustannuksella työläisten turvaamiseksi työttömyyden
K u n asiaa lähemmin tarkastetaan, pistää k u m m i n k i n esille toinrn , kiroista. Työläiset s i l t i varsin hyvin tieläy?^ ettei.työt^myytta voida
p u o l i . SaEkatchewanin, Manitoban ja AHicrlan maakuntien (akun-; I')])ullisesti poistaa kapitalistisen järjestelroän vallitessa, : l ( p s k a p a l ^
sitoumukset koituvat suoranaisesti pankkien hyväksi. Normaaliaikf.ina-
ll^ill ova-t r- enkaat o.l1lee1t —r iippuvaisia pa.n.,kkkkii en luotosta, .^e joutuvat
siigriltamaäri etumaksuja farmareille, joita ilman velkojen rasittamat
farmarit eivät kykene suoriutumaan lisääntyvistä menoistaan. Tuhan­net
farmarit olivat viime vuonna kärsineet suuria vahinkoja osittaisesta
k a i o s t a . Kun pieni salo ei lisäksi mennyt kaupaksi, j o i i d u l l i i i i •)tta-maan^
lisää velkaa.
' ; Vehnärenkaat olivat pidättyneet myymästä viime vuoden satoa,
toivoen niarkkinain hintojen palautuvan ennalleen. Ne joiitniyal .'^en
vuoksi entisiä suuremmassa määrässä turvautumaan pankkien luottoon,
l^ankkikapitalislit näkivät, ettei heidän myöntämän.sä lainat olekaan
t t i r y a l u l , sillä uusi .sato tulee muutamassa kuukaudessa, eikä markki-n
o i i l a ole tapahtunut mitään parannusta. Maakuntahallitusten j a lain-läatijakunlicn
menettelyssä näkyy selvästi, että suurpääoma pinnan
alla määrää hallituksissa' j a lainsäädännössä. Maakuntahallitusten an­tamat
takaussiloumukset saneltiin pankkien konttoreissa. Ne eivät suin-kaari
tarkoittaneet farinarien pelastamista, vaan pankkien turvaamista
tappiolta. Farmarit joka tapauksessa — huolimatta siitä, etiä monet
K^IÄtä kuvitteleval "osnustoimihnallisien" viljarenkaiden puolustavan
*'"'^än c^^}mk. 'jou^^ nahoissaan kaiken vahin^'oii.
*l!i*äf*tlilc milään t o d e l l i s i a osuustoiminnallisia laitoksia,
' f^fthari^n ^ve ankanlojärjeslöjä, jotka oval pankkien
lyön r i i s t o o n perustuva tuotantomuoto jatkuvasti «ynnytlää työttömyys
tii. Työttömyys on vuorostaan yksi kajkkejn tärkelmirl^stä tekijöbfä,
joka. kaivaa inaaperää kapilalisrnin kyk^tamisöksj, s^I.a tyottÖniyys
suistaa suuren osan lyöväenluokasta sietan^ättöniään asemaan, josta
viKjrostaan versoo ne kumoukselliset voiniat, j o t k a tulevat kaiatamaan
rapj)eutuneen sortojärjeälelmän.
Köyhälistön kansainvälisi taistelupäiväii, vapun, lähestyessä käy
luokkataistelu sitä terävämmäksii mitä enemmäti taloudellinen k r i i si
kärjistyy. Työttömyystaistelu tiilee sentahden esittäpiaän erittäin tär^
keälä osaa tulevan vapunpäivän mielenosoituksissa, j o i f i i i ) kälkk^^
väen militantlisten joukkojärjestöjep on valmistauduttava. ..
Ammatiilinen liike
;V*!inSrehka6t'l!af*'tilc todellisia osuusloimmnaiusia laIloK^
valn^ äinoasfaäh' oval pankk
täy^pOi8i^kont|i9mii,,^][|{v ^"^Mi < p : J ; .;
T o i s t a vuolla - t a k i ^ e r i n a l o i t e m i n ^ T o r o n t o n Atitkavallau l a U u lU
erikoinen hyökkäys ulkbmualaissyniyiscn työväestön radikaalisia jar-
Möia vastaan, t o r b n t o h poliisikbraissiÄ
ia«föa.**itg^Ä^8^^^^^ ^Xoastaan cnglan-
Suivj^nlaina ja .' niajEinaiit^a
ir.aalisKMun 30 ja 31 p:joa pjde^t;
^udburyssa Lit>erty-haa,llUa C^UjÄ".
dan puuta v3r9t.yöldlstejvy!,'teol;Ö5UH53
iiitpi>, sudljuryi^; :,^|uftBrb(Cjlus^i^^
kous, tnihin ci ,öilut''saapi^nut^edUS4
tajia muuta kuin kahdelta käm-<
päitä. Toverit Antti Kinnunen Ja!
yr.lxo. „l?iataia. ,cdusti(y*at, ^deUU);en.
Acmc Timber Co:n kämpällä, mäl­lillä
112 C. N. R : n varrella j a Jälki-mainen
Charcoal Co:n kämpäUä
Kearneyssa työskentel^yiji .|^niön fö-'
sehiä. tisäksf'' oli kmnpänakin . kP^,
köijspäiväiiä saapuvilla' lukMJ^laj'^i^^m-on';
kau^i)ngissä olleita j ^ e n i a . . . *.1^
Luetusta töimintaselosiuksesta;\Ä*^
meni. että' ' unioh jäsepmäärit'. on.
•Sudbiiryn' aJiieella kuUiheen' tötmlii-!
takauden aikana hiukan Usäähiy-'
nyt. vaikkakaan toiminnan aktilyl-
; . . . , . • - 1" suuden ci voida sanoa lisääntyneen
lieri sulkemisella, jos fuovTiltavät huoneistonsa komnninistien käytet- vastaava.ssa määrässä. Toimirinas-^
tavaksi. ' ' ' ' ."»a on ollut paljon velttoutta. Nlin-
• ' l i a ^ l i e n sulkemisuhka kohdistettiin m.m. B a y k a d u l l a sijaitsevaa'Pä viime syksynä el saatu kämp-
«kralnalajsen lyöVäen ja farmarien temppelin h a a l i a vastaan. Peläten if^ilT^^^Sty^^r^ltl
suuren' velkataakan alaisen naalinsa joutuvan voittamattomien selk-jj^uj^ kahdelle työnostajalle, Jotka
kalisten alaiseksi, perääntyivät ukrainalaisen yhdistyksen jöhtökunnar vastasivat niihin kielteisesti. K un
jäsenet mielivaliari edessä seka kieltäytyivät vuokraamasta luioneMa
Xorpnton työväen järjestöjen puhevapauskoriferonssille, minkä virka­valta
oli julistanut kommunisliseksi. Puhevapauden vaino meni niin­kin
pitkälle, että Toronton suorii, osaston haali uhattiin sulkemisella
s?u jälkeen, kun h a a l i i n o l i s a l l i l l u järjestää Yhdysvaltain ammalli-unioiden
yhlenäisyysliitön sihteerille j a Amerikan kommunistipuolueen j'""^^^;^*;, ^ ^ J ^ l T r , S S : m!S
• i i i i m a v.^„ii:jf.>\»»«:;.-iT« i j i i n T r r - n . r. n ' ... . . iJui alueen kokouksen paatos, mlnka
y^ime presidenttivaalien ehdokkalaUe W . l h am Z. FoslcriUe puhelilai-i,„ukaan hittomme nimi-muutetaah
Sfius viime syksynä pidetyn vanhoillisen Trades and Lahot Con-pressin JMet-sä-, maa- ja kulkutyöläisten l U -
Kpnventiqnin aikana. Vaikka Toronton suom. osaston haali 'sijaitsee 1 S a m o i n hyväksyttiin alustuk-
Y p r k i n kunnari nuolella, eikä kaupungin alueella, <.li komimini.sli- f ^ •''"»^1^^^*^, IWW-järjestöön, suh-v
« J « n « «nrriii.-4«/-*P«,>....«.l"'..'..iftr:!"-*..? \ .t..:-" . . itcistammc yhdysvaltalaiseen veljes-löokoori^
lpjpa^^^^ riialäinistä.
bairfiahtavaV koko^^ on hajoitellu, niiden osan­ottajia
pahoinpidelty j a vangittu. Haalien omistajia on uhattu haa-
Canadan puutavara-työläisten
Sudburyn
alueen kokoukselta
toimintakertomus ja tihkertomus oli
hyväksytty, niin ryhdyttiin käsltte.
lemään koko maata käsittävälle e-dustajakokoukselle
esitettäviä alus­tuksia.
Järjestömme toimintapiirin laajen­tamisesta
hyväksyttiin Port Arthu-sen
Joh^Q^ Kpskien ratapölkkyjen
velsiomaluiid^ ^ t ^ U U n fl^ Jättää
Piipt -Ai<ilibHn" ääOBtaj^lEaicoukseq
käsiteltäväksi -'inu^eri pälkka-asioi-deri
yht^y^öasä.
Sihteeriraliastoiiliditajan
i ^ H l ^ e n
Un^öii ^^f^HirihastoriholtaJan
ehdokkaaksi iä&ifMM &eUaa tov,
A, T. fiUf: Mijtta köskav Tj«l' on Jo
äijcaiseri5pi|n ^^Vt&ytyriyt Ja' koska
h ^ : tbimif qaiilufaii''koni
jjuöliieeih i ä l i^
iäiiettää^riidfj^äf Mueen pöllit'
Msäi^it^ltii^täaUtf^je^^
tää' vastaöh3u|tijä?ö^ Ipllaeniv •
Sudtiviryh iMy^no slhl»wlntoimen
t ä y t t ^ M iättää vm
Ärfchtfrtri; i«u«lt*iä(kdi^uksen tchtä
väksl.. BdMttaJ^t. esit
iuetokattSieiöft ; amtenjjlteet
Alueen «div|t»iMj^H Artlmrin
•|»ort ^i"thjirisfea hiihtikuu» päl
v4hä ' aUnäV^^ti' riii{<« eätiiitajäikoko
ukseen^ Väilttilri -©uil^briryn alueeii
edustajiksi bbVmrlt Aia^i Kinnunen
Ja^ Ha|me5 Sula. Ja heidän vari;
m}eH6|^eeii ^veH tTrhd l^ataja.
Alti^amiteiin vaUlseminen
^luekomi^an valittiin y^imlell-spsU
keuraftva^ tpveirit: Väinö tlrpu
nen. Antti i^lppUri^. O^axJ Iso­talo
jä - ^ 4 ' ^ätajjii i^vstaja^ö-
Kbuksessa Valit^ya^ alhteerl tutee
sitten «li^eri^eldil Jäsepeksl. Vara,
jäsepik4' vf^lttUn IS- tlnd'"
roos. Jöhtm Arvi lam
Päätettiiti, että yäräjäsettteriklh on
pItaVa paikaiisi aluetoimikunnan ko-'
käukslssff. Alyie^läfiikunnan ],tillen.
t a r k ^ j l M v4llj*i|iV Läurl ;*löe Jji
D.' Helin s^kä w W e O. Förtram Jä
K. Jalonen.
Kiertävien ' palkaitajen delikeHtien
edastosotl^ttdet
Edustajakokiaukselle päätettiin e-slttää.
ett^ untön väkinaiseUa palr
kalia tbiiriivilia 'kiertä\HLtlk delikei:
teillä el saisi olla oikeutta edustaa
y.jjioa saM^livf T o r o „ ! „ „ ^ ku„„a„ ,, si^jSSS^S: 'S
vailaa pettuinaan samaan pnf crs' Industrial Unioon. palkkavaa-
Tilanne ei tätä nykyä oje Torontossa vähääkään nniiiltiinut.' S a - tSmuksi.sla, lakkoveron ^uorittaml-mal
pannamääräykset ulolluval kaikkia radikaalisia tviiväen iäri.-ir.iä VoutUai^n Ju-vhaiaatt
^ n n i . , »z,,.,.^..: II, • V • i . ' - V-.. . ^ tusla. alucsihtcoreistu, päämajan ko-vastaan.
Sama terrori uhkaa jokaisessa käänteessä, bnla sai suoma- tipaika.sta. tapaturma, ja terveyden-lainen
järjestö jälleen uuden näylleen joku päivä takaperin. Kuten lioidoULsista kysymyksistä, mittaus- jkämpUlä työskenteleviä, unlon jä-tiedetään
on Toronton suomalaisella osastolla ollut liaalirakennushanko iKTsymykscstä. därisscämlstyön te- senlä alueiden edustfliJakokQUkslssa,
käynnissä. Nykyinen haali on l i i a k s i syrjässä, eikä pysty tyydyttämään \.^^^^^^^^^^^^^^- ^ ^ ^ f ^ kommunis- '^SSmltÄmf?
lUäiir^t^rui;., <,..^Lr.i • . Hl ^ - •'v • ; itipnoluecsccn, ääneiikannattajakysy* arvostelemaan näiden ilplon tplmit-isaantyvan
suomalaisen y^^^^^ lakkotillen menopuolen sijain toimintaa.
Uaalin rakentamiseksi siihen osaan kaupunkia, missä asustavat enim-1 j u l k a i s e m i s e s t a . IWW:n hallltsemis-mät
suomalaiset. Lotti on jo valittu. Faseislinen poliisipäällikkö Pra-it'"^ ruokaloista. suhtee.sta lWW:n
per on sekaanlunul tähänkin hankkeeseen tunnetulla häikäilemättö-''^""*'"*"'^'"^"''"*''""' Metsätyöläisen
i iiilkai.scmiscsta. Kaikki nämä alusr
tiik.scfc olivat aikascmmin tulleet hy­väksytyiksi
Port Arthurin ja Poh-myydellään.
Esiinlyessään" kaupungin kiinteislökoniissionin edessä tä­mä
imperialisjisen sodan militaristi vaslu.sti rakennusluvan niyöniä-,
mistä suomalaiselle osastolle. Suomalainen järjestö on murskattava. j o i s - O n t a r i o n alueiden edustajako­kouksissa,
joten niiden sisältö on
selvillä union
seuranneet a-koska
se lukee konununislipuoluelta sekä alistuu kommnnislien johloon. ;
Sellainen on Praperin j a hänen faseisliensa ohjelma kaikkia radikaa- jLiSr"iotkT ovat
lisiä ulkomaalaissyntyislen työläisten järjestöjä kohtaan. .sinita.
puhevapauden vaino Toronto.ssa liittyy luokkalaislelnn yleiseen A l u c s i h t . ? c r i cn toimintaan nähden
heidän tu-«
kuin tähän
kämpillä kul-
.liirjrstämi.st.yön rahastamiseen
nähden Sudburyn alueella päätet­t
i i n , rl lii aluetoimikunnan on hUO-i
l r h d i t t a v a tarpeeksi ajoissa kesä-*
I j u h l i e n pito-oikeuden pyytämisestä/
-Suomalainen järjestö tulee kaikista drapereistä huolinialta t ä y t - ! S u o m a l a i s e n Järjestön
tämään paikkansa Canadan köyhälistön luokkalaisteliirintama>;<a joka > a l u e t o i m i k u n n a l t a . Juh-
. u i « aikanaan rtMp,k«an,aa„ rappeutunen k a p i , a l i . . i . . u j S , i « , . : l „ « ..
iuokkalaislelukannalla. pyrkien järjestämään ja,. johlamaan iyoväen-,
luokkaa taisteluun vallitsevaa järjestelmää-vaslaan. Tähän lyövjie'itv
luokan kuhibtfkse^lisecrf nntainaan ' fj^^^iJlTa laf- t o i j i e l l a ' riiltyvat innni
työväen joukkojärjeslöt saavat maistaa samasta ruoskasta.
Jyäitöffiyys ei ale lieventynyt
idoilisr;;t.; inmiallakin.
Siikkärikänippäasiasfa
Gocn orasfplta tulleen alustuksen
johdosta keskusteluin säkkariklmp- Canadan taloudellinen lamaannu? ei suinkaan ole o h i . M o n e l l a
työalalla esiintyy edelleenkin vakava työseisaus. Itseasiassa näyttää j pämenclrlmii.stä, minkä johdosta
tilanne pahenevan^ « i l lä k a i k k i a l l a suureipmissa keskuksissa lisääntyy a s e t u t t i i n k a n n a t t a m a a n alustufces-työttÖinien
luku. K i l l u n u t talvi on tuottanut suunnatonta ikävyyttä j a asiasS"?n?momme^t?h *
kärsimyksiä sadoille tuhansille työläisille. Canadalainen kapitalismi St^^ k ä j ^ ä S S n toi^^
koettaa korjata; aspmaansa kjnstämällä työläisten o|oja. Saiualla kun Samalta osastolta tulleen edtetjFk-
Kun kbköii^ta pU kestänyt sun-nuntäliia
noiik 4 lUmiia ja ipaanaii-taina
lioin 6 tunttia. riUu i^ättyi
kpkpus tiistä4raa4riia liäip |2:30l
RaportterL
I/mdfk panlilä toront«s$8. — Pik-kuhlljaä.
vuosien vairreUä on täällä
Torontossa UUtM sillien tniokseen,
että täirvitlNin uu?i i^aali aiakau^
pungUle. Siirin |t?nee asiaa ajaneet
Ja l;;ini|ä|iAtl^t yalij muutamat
yksilöt» loutta myöl^emmln is(»npl
Ja ispm^ Säkkiä yastiisitajajn Ja asi.,
an ina^($tomaksi väittäjien vähi-tellep
vjOJitf^ KyV Mepee enään
vain JoiWi» "Janasta jääneitä" jöbr
ka välttävät, etteikö tiaalia ala-kaupungiUa
taprit^isl. mutta sen
s i J a ^ aslap kehitystä vastuitaan
usedta . ii|'uilta~ x^äk^kphdllta.
Viltj^g in4^rfaitf44ä oli asia osas-on
ylim. lioliöai^ Itäsltel^väna.
io§s9. sitä HIiörettlin . puolelle ja
toiselle: j4 J p ^ käisiöiaj tilkittiin
Jota välälä bfiiikittiipiari Riitta I^o-
Eo äjaii py&t^i^äin 3 ^ 1 » ^ ^ kiiii|
Mntftänsä p b i ^ ^ 'l^iira;: eikä lo­pussa
bltii älkriä ptifcmmäUä. Eihän
kynä ole niälema äsfaUe päUk-ceel^
että'faäriiU^m; Umpa vielä
meistä on myöskin siltä taholta tule­va
vastustustus, joka muitta mutkit-ta
ajattelee, että kun entinen haali
on kelvannut meillekin ja on tar­peeksi
hyvä meille sellaisena kuin
sen olemme rakentaneet, niin se
pitää kelvata muillekm, eikä tule
kysymykseen onko se kaukana tai
lähellä suuria suomalaisjoukkoja ja
käykö ne - siellä tai ei. Nykyinen
haali järjestys on heidän mielestään
kuin Turkkilaisten koraani, että
kaikki mitä siihen lisätään on pa­hasta.
He eivät vastusta uuden
haalin rakentamista niinkauan kuin
se on idea. mutta heti kun aijotaan
ottaa jotain päättävää askelta, niin "
he ovat sitä -mieltä, että siirretään
ja taasen siirretään ja mielessään
toivovat, että kylll vielä ajanoloon
keksitään keiiio, jolla otetaan henki
pois hofnmaJta. Heitä on kokopal-jon
täällä, eikä heihin uppoa mi­kään
järkipuhe. Heidät on koko­naan
sivuutettava ja tuumittava a-siasta
epäitsekkäiden yhteisedun a-jajien
kanssa, jotka kumminkin o-vat
enemmistönä niissäkin jotka uu­den
haalin hommaa vastustavat.
Tuotiin pää-asiassa esille rahal­liset
vaikeudet. Ja epäilemättä re­hellisessä
mielessä ja pätevältä ta­holta.
Tuotiin esille vähäinen kä­teisen
määrä ja suuret kustannuk­set,
työtön ja epävarma aika jne.,
jotka on otettava vakavan harkin­nan
alle tässäkin yrityk&sssä, ja
jotka epäilemättä onkin otettu huo.
mlöon asjaa puolustavalla taholla,
mutta eiköhän niihin seikkoihin
pantu vähän liikaa painoa viime
kokouksessa, jossa asiaa vielä' vii­kolla
lykättiin.
Tontti on ehdottomasti hyvällä
paikalla Ja eöullin^. Rakennuslupa
on ja muut luvat tulevat kurihah
niiden aika on. Niiden hankkimi­nen
enneri aikaansa on mahdotonta
ja >yödytöritä. Mitä tulfee j^ä-asl-aänt
• rahaan", 'nKn >lpä''%tfenkääli
me' -kättiseJllä kbko' horiiinaa saada
läpi, mutta kösfea se ennen on ta.
pahitunut. Meillä on alku eikä ai-
.vto huono olekaan ja loppu on jä­tettävä
kansan karttuisän käden
varaan, johon se aina. kun työ^
väentaloa tai muuta sellaista on
rakennettu, on täytynyt jättää.^ Voi.
daim: sanoa/ että:- kansan • käsi on
tyÄjft tä^nä;» aikana. Sitä se on ja
äVc& se ori aina ollut. Taloudelli.
sessa piuutteessa olevat joukot ne
ovat aina kalkki talot rakentaneet,,
eikä rahamiehet. Mllläkö? Sillä kun
oVat antaneet kannatuksen omille
yrityksilleen ja ovat seisoneet n l l -
dän takana: ja sitä ne ovat tehneet
siksi, kun he ovat laitoksiaan tar­vinneet.
Torontossa tarvitaan uu­si.'
haali ja tuo tarve määrää sille
kannatuksen, Hun vaan asla saa
luvan alkaa. Nyt on työttömyys ja
k^lisjai^a eikä ole toivoa sen pa-ränenilsesta.
' Myönnettävä toslMla,
mtrtta onko meidän sen helpompi
rakentaa sitten kun meillä tätä
lubtioä aikaa on kestänyt vuosia?
31pä tietenkään, sillä nuoret tu­levat
tanssimaan oli aika hyvä tai
iuono. Volmisteliat tulevat voimis-elemaan
niin huonona kuin hyvä-näkin
aikana, ja hengenpltlmlkai
ikyt^ry syödä aina, ja kun nämä
appeet ovat meillä nyt jo, ja tule­vat
pysymään, niin mitä meille on
'lyötyä asian siirtämisestä pitem-mäiie
sinne huonoon aikaan? Jos
meillä olisi toivoa ajan pikaisesta
paranemisesta, niin siirtämisen voi­si
ymmärtää^- piutta kun on koko
varmaa, että tilanne pysyy tällaisena
ainakin lähimmän tiilevaisuuden^
niin eikö ole tyhmyyttä antaa jouk­kojen
kannatusvoiman kulua huk-caan
tälläkin aji|[la, ja huonosta a-asta
huolimatta on joukoilla kan-natusvoimaa
tällaiselle yhteisen tar­peen
vaatimalle asialle, vaikkakaan
le eivät yksilöinä monikaan kykene
Itselleen taloja rakentamaan, mutta
öukkoiria kylläkin.
Meidän nykyinen haali on pal­on
ajastaan jälellä, eikä vastaa ny.
kyisiä kaupungin suomalaisten vaa.
ilmUksia. Se oli hyvä silloin kuta
täällä oli vain satoja suomalaisia,
otka siellä kohtasivat toisensa, mut­ta-
sen jälkeen tänne on moninker­taistunut
meikäläisten joukko. Mei­tä
on. tuhansia ja niillä tuhansilla
on toiset vaatimukset ja tarpeet,
alta nykyinen haali ei vastaa, ensi-j
a ^ siksi, että se on liika kau­kana
enemmistön keskuksista. To­rontossa
on nykyään tilanne sama
kuin oli Yhdysvaltain kaupungeis­sa
ennen siirtolaisuuden rajoitta-mistä,
nimittäin, että maahan ön
tullut Suomesta väkeä jotka tarvit­sevat
omia tarpeitaan vastaavaq
laälin. Meitä on Torontossa nyky-
Läri jotain 5 tai 6 tuhatta, kaikki
työläisiä, ja muutamien vuosien pe­rästä
meitä voi olla 10 tuhatta, sillä
Canadaan vielä toistaiseksi siirtolai­nen
|:elpaa. Joukkomriie tulee l i ­sääntymään
vuoisieri varrella ja sillä
ei ole nyk^^täkääa lukumäärää vas­taavaa
suojaa itselleen, sillä eihän
ioerienkään päähän pälkähtäne sa.
noa,. että Don haali vastaa Toron-suomalaisten
nykyisiä vaati-rakennuksen
epämääräiseen tulevai­suuteen,
min se merkitsee sitä. etiä
me järjestyneet työläiset heitämme
täällä jo olevat tuhatmet Ja vasta
tulevat tuhannet omancöri^iensa nor­jaan,
emmekä vedt beitä tj^lhl^P
haaleille, kuten tällä mantereella
on tähänasti siirtolaisille tehty. Sen
sijaan täällä pn kiilc^p Ja multa
siihen verrattavia järjestöjä, jotka
eivät kyllä pidä kynttilää vakan al­la,
vaan ottavat tarkan huolen jo-kaisesta
tuliasta, jonka vaan kä-sllnsä
saavat. Ja heidän keinonsa
eivät ole huonot, ja niitä on tar­peeksi
paljon tuottaakseen heille
sitä mitä he tahtovat, nia^t^täin
suomalaisten siirtolalsteh kannatuk­sen.
Heidän toimintansa tähtää pi­temmälle,
kuin mitä se nyt on, ja
he näkevät, että suomalaisten jou­kot
ovat täällä kasvaneet ja tule­vat
yhä kasvamaan ja siitä saadaan
nähdä jokin . kaunis päivä todis­teena
jokin haalihpmma kirkon var­jossa,
ja sillä alkaa on meidän toi-
;nlntamme supistunut tarkoitukset­tomaan
yleisön, tansslttamiseen, jä
näyttelemiseen muutamille kymme­nille
ihmisille. Pon haalista on sii­hen
mennessä muodostunut jonkin­lainen
suljettu ompeluseuraan ver.
rattava homma, jolla el ole mitään
tekemistä joukkojen ^anssa.
Uuden haalin kysymys ori oikeas-tan
kysymys siitä, viedäänkö To­rontossa
suomalaista työväenliiket­tä
eteenpäin, vai jätetäänkö se
tälle asteelle ' mitä se nyt ön, ja
siksi on jokaisen osaston jäsenen
tultava ensi kokoukseen päättämään
haalin rakennus, ja ei tarylt&e olla
lainkaan epävarma siitä, etteikö sit­ten
pian nähdä alakatipungillä oma
haali, jossa oh joka ilta kansaa J9
toimintaa.
Pra.
Spadina haalla vnokcaa v.- ja n.
seara Yritys. Kommdnistit pysjf^
linjalla ihnan Suota Spadina hää-liakin,
sillä ne tulot m$t| ^ ee
tanssista tullaan käyttämien iitr-den
haalin rakentamiseen, mirilcä
myöskin tulee omistamaan C. S. J .
Toronton osasto.
Elmis haalia hän nimittää isän­maalliseksi,
sillä sen, periaate on
sama kuin Lw.w:läistenkin, nimit­täin'
suoranainen hajotustyön te­ko
järjestyneiden työläisten kes­kuudessa.
IfOuleekohän tuo olio
kommunisteja hi^lcktimajla ja tosi­asioita
vääristeieinällä ' saavansa
jalansijaa Torontossa tuplaveeläi-sille.
Maaperä kun on käynyt Jmp-noksi
ipuuajll^, njin heä^atteiev^
että jos -tekisi Torontossa erisin
vallankumouksen I.W.'W:lle, kun se
op niin helppo: valtaa vain teolli­suuslaitokset,
niin siinä kaikki, kyl­lä
hallitusherrat pötldi pakoon so-tilaineen
ja kaikkine nykyaikaisine
varustuksineen.
kislin murhiin asti,
H^en, sen jehtavan
puoitt»!^
*»amiseksi Ja hävittäffiis^'
Jejqa el TOida icäydä
oa, ja uhrien m«»öetts-3
Wme kuitenkaan saa
tä he ovat taistelleet työ
kan asian puolesta ja n i i a S
dan puolestamme. M e i ^ o ^
«ittaä velyollteuudeksema»^
voitavamme ^eitä aij
Sitä tarkoitusta varten on
tu aikanaan fcyöv. puoiustas,
kä kansainvSUnen. työv a * •
^en toimintojen ©JistäifaS".
kfeininen tulee meiJlSn^S^i?
deksl tärkeimmäksi
Saman lehden samassa numeros­sa
esittää eräs kynäilijä, että kun
I.W.W. on tänä vuonna 25-vuQr
tias, täytyisi laatia ?.W.W :n his­toria,
jossa selostettaisiin koko sen
toiminta tältä 'ajalta. Eiköhän
tuosta historiasta tule lopulta hy­vin
musta, todellisen luökkataiste-lijan
mielestä, • jos siinä vain tuo­daan
julki kaikki seikat, miten' I.
W.W. on taistellut todellisella luok-kataistelukanrialla
oKvia järjestö­jä
vastaan. Kyllä varmaan se on
hyvin katkera historia esim. Cana­dan
puutavaratyöläisten teollisuus­liiton
jäsenille. Canadan metsä-työläiset
kyllä tietää, kuinka monta
lakkoa I.W.'W. on murtanut yhdes­sä
japparien kanssa, vaikka ei I.
W.Wm historiaan ' sitä merkitä-kään.
Toivomukseni ainakin on,
Hiemftn oikaUua. —— Industriä-l
i s t i n , tuon lehtirievun, sain käteeni
ihan sattumalta j a kurkistin sat­tuisiko
olemaan jotain "Toronton
uutisia". No olihan siellä kuin oli­kin,
kolmatta palstaa pitkä loru,
j o k a alkaa " K u l k u r i n päiväkirjas­t
a " . .Kirjoitiis on jQfhättyj - koko­naan
järjestötoiminnan hajoitustar-koituksessaV
mitään' 'ö^ött^Vaa sii­nä
ei olie; fel^eUiseljle ' i.w.yiläiigelle-kääril
Siltä totuutta inuo Kaiatta^
H^ri'mainitsee''Icäyneensä koirirau-nistipublueen
Don haalilla. (Tuon
nimistä haalia ei ole vielä Toron­tossa
komrnunistipuolue^la, - - n i in
suotavaa kuin se o l i s i k i n , vaan tuon
haalin omistaa vielä C. S. J . To-että
Canadan metsätyöläiset jo tie­tävät,
että Canadan puutavaratyö­läisten
tepllisuusliitto on heidän
puolestaan taisteleva järjestö. Se
on aiina valmis taistelemaan työ­läisten
elinehtojen puolesta met-säpörhoja
vastaan.
Eläköön työläisten vallankumo-uksellineri
taistelu niin kauan kun
työ vapautuu pääonian kahleista.
Jallu.
semme.
Uusia jäsenhakemuksia t
«|essa jätettiin 14.
Täydellä syyllä voidaan -
olevaa valistusUtamaa pitää'
ten onnistuneena pronn»—
suutena mitä meiUä on^oDot
pään aikaan.
Kirjeenvaihtajan tohnfaitaa
tellessaan valistustoimikmita r'
että kurjeissä yleensä
nen puoli on tullut i _
velvoittaen klinmttämään „
enemmän siihen puoleen "ii^
todettiin että ei ole paikkaiöffii,
ollut työmaauutisia ja ett» ^
suhteessa olisi korjaamisen "L
muuallakin. Kirjoittamalla tja
Tautisia lehteemme teemme
lemme läheisemmäksi ia
käariunaksi.
Snhtaatuninen erilaisten
rllMsten seurojen haalin vuokra
töihin oli myöskin keskustelun'^
sena. Tultiin siihen käsltyksea'
tä myönteistä suhtautumi^T]
mykseen on vaikea periaatteeli'
kannalta puoltaa, joskin se-1
delllselta kannalta voisi t&\
puollettavalta. Asiaan nähden
tuttUn kielteiselle kannalle ja
jtettlln sen sisältöinen esityg •
osaston kokoukseUe. — V. v.
Eri paikka I..
kuin joku h^siÄi;'istua' "för^pfei"
yksi' siellä, tbjinen täyllä jäi; |j>snen
kaverinsa oli s9nbnuj!'';e^er
käy koskaan sen. enempä^; ^yleisöä
Tämä osoittaa, että 'se härikilö on
ollut yhtä vähätietoirien kuin sen
lorun kirjoittajakin. Samalla hän
iiyös mainitsee,. että kommunistit
tekivät toveri 'Vaarasta "marttyy­rin"
tuirvataliseen lehtiliikkeensä
taloudellista puolta. Tällä on luon­nollisesti
tarkoitettu Vapautta. En
tiedä että siitä mitään taloudelli­sia
hyötyjä olisi ollut Vapaudelle,
että toveri Vaaran täytyi kärsiä
kuuden kuukauden vankilatuomio
aivan syyttömästi; se vain osoittaa
että Vaara on luokkataistelija jä
Vapaus ön lupkkataist^Iulinjallä
olevien työläisten äänenkannatta­ja,
eikä tosiasiaiii vääristelijä, ku­ten
Industrialisti ja sen juipit. *
Spadina haalista siinä myöskin
sanottiin, että .se on jäutalaisten
kontrollin alainen ja kommunisti;
sissa puitteissa jä että sitä eräät
kommunistit vuokraavat tanssitilai-
5uuksia varten tehdäkseen rahaa
komniunistien linjalla pysymiseksi.
Sekin on turhaa vääristelyä, sillä'
l^ar'Isin Kommaanin mnistojahlaa
vietettiin. t^ftUä maallsltuun 26 ' p a l ­viin.
liiiäflV Juhlaan oli varattu tar-k&
lt^^eeh sopnirä -^Ja arvokas öli-jeima.
' Yi^?l5öä'ftliBi^'uiitfeett kalteri­kin
oli saapuniit' peräti ;'vkhän. TJe-nee
sekin öisaksi olUii'syyi|& että
mainittimä Utäria,': sattui '.olemäaA
erittään huono ^ ^ , 1^
tilaisuutta el ollut kyllin hyvhi II-mpltettu.
: ;;*'^''='^
ya^fasUtama " j a %ii^}eri ;^Beritfen
Va^t^jftättotiiaisuusi 'niiinkä 'ösästiim
itetJest^riyt"' määiisk. 30 ^päii
Väksl, .oiintatiJil yji tpivfeitteil. yieisoä
o f ' . tU^uridessa häaU jotakuliUtln
täyhiiä. • Ohjelman Järjestelyssä Ja
hankinnassa oli toimikunta teh-nyt
huolellista työt^, ohjelma QU
Ien kökonalsuvidessaan aatteellista
ja propaganda merkityksellistä s l -
säliöltääa. Tilaisuudessa es|^ttiiri
kolme eri pulietta, runoja, lauluja,
soittoa, voimistelua, kertcmius sekä
Suomen luokkasodan Jälkeiseltä a.-
Jalta kuvaava näytehnä VelJeshau-dalla.
Mainituissa juhlissa selostet­t
i i n suomalaisen Järjestön tarkoitus­ta
ja merkltyst suomalaisten työ­läisten
kokoojana, heidän luoickatle-tolsuutensa
kohottaajha ja valistiik-sen
levittäjätpä," uusien lupkkataiste-l
i j a h i ' kasyattajaria ja kouiuuttaja­na.
Tavallaan eräänlaisena K: puo­lueen
rekryyttijpukkona. Josta voi­daan
vetää tarvittaessa luokkatais­telun
eturlptamaan tukemaan §itä
sekä)> talstelemäah sen riveissä. Me
tiedämme miten porvaristo kaikki-aliä
Ipirylällä '^alvplia ftyökkää työv.
luokan etujoukkoa K- puoluetta vas­taan
käyttäen siinä kalkkia kai­noja
yan^tsemlsineep ;ja liiokka^
tuQmloineen aJria s a l m i i n jä j i ^ l -
South Porcupine, Qf
Ensimälnen täräys, — tarjt^
sitä; että tämä, alla seu
dotus on enslmänen julkineh
tai-koltuksella antaa kaikkien J
teii tietää, että So. Porcupiheiii
sämiel^et ovat ottaneet vasiaan
ten haasteen, ryhtyä järj?it^-
mlesten Iltamia, kilpj
den onnistumisessa nalsteij'"
, Metsämiehet ovat pyj kc
s^d,n päatjt?irieet pttaal^h^ftsi
tf an j a . , järjestää 6\ieM.'
^tiupiltairiat", seriimolset'I
1^^ 6o. Porcupinen historiass
iieta. ' -
Juhlat kuulemani mukaati
Järjestämään huhtikuun
20 päivinä. Kölmikymme}]
ohjelmakomiteakin kuuluu
koossa' j ä ' kuuluukin ruii
täyttä meteliä. Ohjelmaa kjin
valmistavan sekä väkavisä*^t{
mpristista, niin että, jokQiijenr fj^
inaari^ri tulee siHoiA oIer~'^^
tyväirien.
Mikäli allekirjoittaneen
tähän mennessä <on tullut,
loin Järjestettäväksi oikeat
kansan häät, sulhasineeii, jnopf'
neen Ja kukkatyttölneea Jä";'})
neen.
IVfitäpä niistä nyt sitten
vielä tällä kerralla sar
toitottaja, joka erikoisesti äSii'^
ten pn olemassa, tulee s i i t i"
mään huolen. Voin kuit^nya'',
jo sanoa, että varjoon 0^-^
kaikki entiset juhlat ja i?!**
inujcsäa, kiin suuriosä nykyisistä To-jröntblaisista
eivät edes tietä koko
Iskon näkökulmasta
Kynnämme tässä toisen vaslkalla/maalaisUittolainen hallitus, joka e-illnkum
tavataan sanpa. Näimme
nimittäin tampBrelaisessa, "Työväen
Lehdessä" makeisen palan sikäläisis­tä
maalaisliittolaisista, niin emme
hennormeet itse kalkkia sen mehe-vyyksiä
nauttia, joten pääthnme sen
pistää tähän kaiken kansan yhtei­seksi
huvitukseksi ja: sielun virfcls-tjkseksl.
Näin se "Sarvipää" Jutte­lee:
Savolaisessa maalaisliiton lehdes­sä
oli luettavana seuraava viisaus,
jonka saksimme näytteeksi maalals-
Uittolaisesta "hengestä":
"Oikea hevoshepki on yksi voi­makkaimpia
yhdysteitä punoniaan
kussakin yksiössä eriäviä mleUpL
teitä samaksi köydeksi. Se on yteli
varmimpia keinoja, mhikä luovalla'
vourialla voi saada ihmeitä aikaan.
Se voi tehdä mahdottomat mahdol­lisiksi,
uskomattomat uskottaviksi ja
unelmat todellisuudeksi".
Tekstin joh4osta voimme hieman
viisastella olematta siiti ilkeä.
Maalaisliittolaisilla on ollut ta-peetilla
aikalseipmln-. ri.s. niaahen-keä.
mutta nyt tulee lisäksi' hevos-henki.
jolla ed^liölevan mukaan dn
ratkaiseva merkitys yksilöihin. E h ­käpä
sinä ei sentään ole mitään Ih.
meellistä,' sillä vanhassa hevosläti-lussa
vakuutetaan että "hevoset on
elukoista parhaita, mustia ruunia
harmaita".
Nyt 6a väin odotettavissa, että
päll?mättä , omistaa liivlensä alla
hyvän annoksen sekä hevos- että
maahenkeä taistelu-, sonni-, slka-y.
m. hengen keralia, alkaa osteUa
jalorotuisia neyosia Arabiaa ja Af-rikaa
myöten ja lahjoittelee ifktä
kalklUe niille, joilta tuota pupovaa
yhdyssidettä, hevosen varsaa puirt^-
tuu. Ehkä tässä niaassä alkaa en­nustuksen
mukaan uskomattomat
tulla uskottaviksi Ja unelmat todel­lisuudeksi,
mielipiteet köydeksi
(hirttoköydeksi?) ja ihmeet mahdol­lisiksi.
Mtoalaisliittolaisten politiikka on
koko sen olemassaolon' ajan ollut
lUjiJausta, jota voi vehräta hevpsljul-
Jaukseen. Bfevosen hännän . alle on
tuo manttaälipappo^n puolue kat­sonut
esim. silloin kun dn ollut ky­symyksessä
määrärahojen myöntä.
minen sivistystarkoltukslln. KonL
huijausta muistutti takavuosien "val-
«Qleko". jolla satoja ^ölälsiä van­gittiin
ja työväenjärjestöjen omai­suus
takavariSaltlin. Konikauppa on
maalaisliittolaisten veriin jäätynyt
valtiotaito ja eläinparkojen huljauk-seUa
tahdotaan nyi parantaa maail-mäa.
Kielikysymyksessä tahtoo maalais­liittolainen
iHiolue kuulla vain hfr-nakan
Imutoa Ja tehdä vähemmlstö-
Creighton Mine, Onfe
Vojntimme mukaan OH
hommata iltamia ja kokoufeij
pidetty, vaan siihen nähden nitÄ
meidän kylässämme oii suomalfc
sia naisia, olisi mahdollisuus enas-pjkip
saada aikaan. Näyttää^'
terikin siltä, että kun t_al
n i i t päivät, niin ei enä|
t u l l a .kokoukseen. Minä . .
ajäiteien tämän asian, että öftra-kansallisuuden
sanattomaksL Virka­paikkojen
täyttämisessä tahtoo maa-laiiliitto
asettaa hevoslnujarlt val-tatuolellle
järjestämään
keä' kansa sieluun ja m;i
Teoreettisesti on maalaisi]
nen "hevosidea" kaunis. ? i p i jW
spUa kansalaisella olisi lutaroa,^
^ l?apssa kilpaa hirnuisi, ni|D If
päivän polltUkka pojitimatb^ J?J
mälievosmlehet hoitelisivat
Virkoja ja rahakukkaroa "
sa^ttorien" viisarin mukaa».;
niestäri olisi korkein arvopi*';^
sä;ihanassa hevostasavallass^ Ä
ka olisi lain, tapojen ja
voiman .symbooli. Olisi inyö*i|J^
inatirehtöorejä, orineuvoksia, Hm
ritareita, kikkarakonsuleita. •
konsulentteja jne. ^
Ja siltä varalta, ettei he
ki pääsisi oikein - vireeseen, «>
dustäja Juutilainen esittäjöt
kotimaisista marjoista vi
siih maklaa viinaa, jotta
keen kuuluva hlhkaus läliOft:
sanpohjäirtä asti. •
Hevosena, samoin^ Bcn p
ollut suuri merkitys Jo a
kin^ Historia kertoo, että
Turun yUopistqn lääketletco»
fessori teroitti ihmisten,
oppUaittensa mieliin, että m
rti kuUmaä hevosen lantaa ,
ymiäriUe kivistyksen arjaoa.
päänkipu katoaa kuin J M U ^
takeita kissan nuolemana. NyW»
vätkiri maalaisliittolaiset
H yhteen; että ensin hanfata??
vorieh, sitten ryypätään
Ja päänparännukseksi saada»,
ke hevosen hännän alta.
Sellainen kääre olisi mn
idkoja sitten tarvinnut olla
liittolaisten pään ympäriia_