Vapaus, February 18, 1926

              ' i ' :.: :..,.:M-..,:-:^:iri^iii.:,'.tfrsa^^ s-'K,,r:-i^^^^^^^
LIIKKEENHOITAJAN OSASTO
Tov^ttaren vievitystalkoot alkoivat t. k: '15 ^p. . Talkoista on pn-hatta
lehdissä, Mertokirjeissä, on myöskin'! viestiä'V^^ snusanaUisesti
naapor^ta toiseen, ynikkialla on ollut häärinäa.
Tuloksena tietenldn on: Tksljolcaiseste kylästä, kaksi f parliaista ja
saarista keskoksuta tarpeen; mnkäaa,.on' talkoorakem' matkalla. '
/Tämä on.ainoa ryntäys Toverittarella tämän vuoden aikana. Siksi
on saatava -kaikki terveet voiiMtliikkeeUe..^^^^^y^ ei. pienintä­kään,
saa'jättää huomioonottamatta yhteisessä ryntäyksessämme. Misaä
kakfiä tai "kolmekin suomalaista- asustaa, niistä pitää yhden olla Toveritta­ren
edustaja. . ^ ' .
Toinäkaamme min, etta tästä' ryntayksestämme maodostua mahtavin
Toiioanaytv, mitä miUoinkaan ennen on olfnt.
Kilpailun merkeissä:
' t UEVITYSOSASTO.
Snomesta
PIENI TIETOSANAKIRJA
• A-kirjasimesta Isonzo-sanaan asti, siis ensimäinen osa. Seu­raavat
:os3t ilmestyvät myöhemmin. Erinomainen kirja etenkin
kirjastoille.- / Sidottu hienoihin j a kestäviin vaatekansiin, 1439 s i ­vua,
hinta $5.00.
BABBITT
Babbitt on amerikalaisen radikaalisen kirjailijan, Singlair Le-/
-visin, pari vuotta sitten ilmestyneestä teoksesta huomennettu ro-,
maaifi, jota on myyty enemmän kuin mitään muuta romaania Ame­rikassa
tällä vuosisadalla. Teos luetaan n.k. maailman kirjallisuun
deb- luokkaan. - Kirjasta on kirjotettn seiiraavanlabia arvosteluja:
—^"Singlair Levis on antanut harvinaisenrhavainnoUisen.ja vakuut­tavan
kuvan nykypäivän arki-amerikalaisesta. Amerikan arkielä­män
tuhatäänisen kuoron — dollarimaan yhteiskuntahymnin jy-räjävän
Niagaran — hän on onnistuneesti soitinnuttanut tässä' Idr-
;jallisessa symföniassaan". Ja toinen arvostelu: —^ "Levisin vahvin
'puoli on luonnollinen satiiri — mitä vapain ja paikottain kuohu­van
hullunkurinen." . V
.Näistä arvosteluista ei pidä kenenkään käsittää että kirja on
puolnekirja tai edes työläisromaani. Mutta> lukumiesten- kirja se
kaikessa tapauksessa on. Vapaudella on tätä kirjaa ainoastaan
rajotettu taäärä. Hnta $1.50.
• Tehkää tilauksenne osotteella
VAPAUDEN KIRJAKAUPPA
Box 69. SUDBURY. ONT.
niihin oUpiirretty: uusi totuus: '-U^
det profeetat r r - sorrettujen'ja riis­tettyjen:
talonpoikun, kä^työlaisten
j a teollisnasi^oväen edustajat^vtuo^
nutavat rohkeasti, koko riistojärjes^
telmän j a . haastoivat paavit vastaa-^
maan -yidheistaan .lustprian - edessä. J a
Jcatso,^as leimahti Hekkiinylv-koir
me-'vnoEosatsia^kestävä taistelu^' v ^
litsevan: riistbjärjestelmän pyhittä­män
totuuden 'ja uuden; riistoa vas­tustavan,
r vallankumouksellisen i to.
tuuden välillä.
Kyllä vanhan itotunden puolusta­jat
mobilisoivat kaikki "yhteiskuntaa
säilj^ttävät voimansa": V Kyllä inkvi-sitsioni
riehui, kyllä jesc^ittain urk-kijajoukko
oli valppaasti toimessaan,
kyllä vankilat nielivät uhrejaan, k y l ­lä
. polttoroviot ^eimusivat, kyllä
myrkky j a tikari toimivat "laillisen
yhteiskuntajärjestyksen", "ikuisen",
"pyhitet3m" totuuden nimessä. Mut-^
ta mikään ei kestänyt .yalianknmonk-sen
totuutta julistavan, '•. nousevan
historiallisen voiman edessä. Feo-
Hialivalta vaiheineen ^kukistuL Koi.
mas sääty nousi valtaan. .Porvariq|to
Icorjasi , vallankumouksen hedelmän.
Ja niinkuin alkukristillinen^ kom­munismi
muuttui kansojen orjuutta­misen
ja sortamisen .TOlikappaleeksi,
niin protestanttisuuden vallankumo­uksellisen,
riistoa vastustava tunnus-;
sana muuttui- porvarillisen riiston
välikappaleeksi. < Feodalisen riiston
tilalle tuli porvarillinen riisto.. feo­dalisen
kirkon maailmanvallan tilal­le
porvarillisen pääoman maailman­valta,
imperialismi. ;
Ja niinkuin, roomaliunen ja feo-dalinen
oikeus oli> riisto-oacentta, ja
niinkuin se nojautui valheeseen, kan.
söjen pettämiseen ja väkivaltaan,
niin ön laita porvarillisen' "oikeu­denkin".
Ero on vain siinä, että
porvariston >valheet, kansojen pei-jauksen
ja väkivallan mahtUceinot
ovat monin verroin valtavammat
knin minkään edellisen ^jan hallitr
sevan luokan.
:tmpuvaisia^ ajattelemaan, -että olisi
ollut 'paljoii:'. miehekkäämpää • Alan­teelle,
jos hän olisi tuon käännök­sen
suorittanut aikoja ennen; sillä
Alanteen . porvarillisuus on aina aal­loin
tällöin vuosien varrella pulpah.
tanut pinnalle. ;
Alanne kyllä itse lupaa vielä sym-patiseerata
puoluetta, mutta onko
tuo sympatiakaan puolueelle tarpeel­lista,
mieheltä, joka myös on jos­kus
köyhälistön kustannuksella työk.-
seen- saanut tutustua -köyhälistön
aatteisiin,, menettely- ja taisteluta-poihin,
eikä sittenkään ole niihin
tottunut' Tuntuu \ siis kummalta,
että sitä tavallinen' pohjajouldso ol­lenkaan
pysyy aikansa tasolla: Mut-,
ta jos oikein suoraan tunnustetaan,
niin tämä köyhälistö on kyennyt
maksamaan toimitsijoilleen sen ver-ran,
että monet heistä ovat lakan­neet
tuntemasta todellista, vallanku^
m^ukselUsen «taisteliin tarvetta, - sel­laisena
kuin köyhälistön pohjajoukot
sen tuntee.
Jos i}uo raivaajalaiset lennokkaat
ennustnikset olisivat ottaneet ^toteu­tuakseen,
ei tämän maapallon kama­rana'
olisi kommunisteista yhtään
sielua jälellä.
Huomiotani kiinnitti ' tässä eräs
toinenkin juttu, nimittäin Eino Lei­non
kuolema. , E i sentähden,
olisin ollut hänen ihailijansa, vkan
sen vuoksi minkälaisen maineen hän
oli saavuttanut seurapiirissään: Kas
tässä heidän lausuntonsa:
"Kuollessaan oli Eino Leino. 47
vuotias, siis parhaassa miehuuden
ijässa} jos tavallisia mittoja käy­tettäisi.
Ne eivät kuitenkaan sovi
häneen^ sillä hän oU jo elänyt ja
toiminut sekä nuoruuden että .mie­huuden
edestä. -Olihan hän jo 20
vuotiaana tunnettu j a lupaava ru-
. noilija j a onhan hän laulanut .pal­jon
toistaiseksi meillä ylittämätönr
Olisi epäilemättä voinut laulaa
j a kurjottaa paljon enemmänkin ja
paljon kauemmin, jollei hänen kan­neltaan
olisi ollut rikkomassa ja jar­ruttamassa
väki juomat; joiden pau­loissa
j a uhrina hän on jo monen
monet vuodet riutunut niin, että
hän V suuruudestaan ja miehuuden-iästään
huolimatta oli enää vain var­jo
entisestään. Aivan viime aikoina
oH hän kyllä taasen piristymään
päin; Krjotti "elämänsä kuvakir­jaa",
josta ensimäinen osa on jo iL
mentynyt ja toinen oli jo aluUa,
mutta jäi nyt kesken: järjesteli jul-,
kaisemattomia runojaan j a suunnit-
: teli muitakin töitä. Hutta siitä huo­limatta
.on vaikea uskoa, että hän
olisi -enää jaksanut miiään erikoista
luoda j a on vaikea valittaa hänen
poistuneen liian aikaisin. Jouduim­me
viime - kesänä parin . viikon ajan
seurustelemaan joka päivä hänen
kanssaan Tuusulassa ja tulimme
tällöin vakuutetuksi, että parasta;
mitä hänelle ihmisenä j a runoilijana,
.'voi toivoa, oli — pikaista j a rau­haisaa
matkaa tuon to tuville. Minkä
hän nyt on saavuttanutkin."
muisto ei suinkaan ole kohteliaisuuk­silla
pilattu. Köyhälistölle V eir siinä
suinkaan olisi mitään vahinkoa ta­pahtunut,
jos ei Eino^ Leinoa olisi
sattunut syntymäänkään.
Efrosyne WagtaiL
Todesta ja valheesta
Niin kauan^Jnin maailmassa on
ollut riistäjiä ja riistettäviä, jon py­hitetty
Vtotuus" ollut riistävän luo
käri'^'totuutta.' Riistäjäin Itfokan py­häksi
julistama':-totuus «n kaikkina
aikoina saanut luvan palvella riisto-oikeutta..
Ja jokainen uugi totuus,
joka on'pannut: vastalauseensa riisr
toa vastaan, oq julistettu valheeksi
j a sitä on vainottu lain, oikeuden ja
totuuden nimessä. Tämä historian
opetus on niin selvä, ettei siitä mak.
sa vaivaa väitellä.
Rooman hallitseva luokka, jonka
!valta perustui talonpoikain, -käsityö­läisten
ja orjien .riistoon, Jfcelotti
köyhiä kristittyjä sentähden, etteivät
he tunnustaneet tätä "roomalaista
oikeutta", vaan julistivat tämän riis-tovallan
antikristuksen vallaksi ja
asettivat tämän riistoyhteiakunnan
— Rooman vallan vastakohdaksi
"Jumalan valtakunnan"; s. o. yhteis­kunnan,
missä piti vallita tasa-arvoi-suus,
joka perustui yhteisomistuk­seen
ja -nautintoon Baamatnssaan
kertovat nk. kristityt apostoli Paa­valin
julistaneen: " E i ; ole rerotusta
juutalaisen, eikä ' kreikkalaisen, ei
orjan eikä vapaan, ei miehen eikä
vaimon -välillä", ja ap. Jaakopin sa­notaan
puhuneen rikkaita vastaan:
"Nyt te rikkaat, itkekää j a ulvokaa,
sillä teidän kultanne on mädänty.
nyt, ja niiden ruoste pitää olla teille
todistaksena ja syömän teidän l i ­haanne,
niinkuin t u l i . . . Sillä köy­hän
päivämiehen palkka, jonka te
vääryydellä olette pidättäneet, huu­taa
minun tyköni j a elonleikkaajain
parku on tullut herran Zebaotin
korville." , Tämä oli vallankumouk­sen
julistus roomalaista "oikeutta"
vastaan, j a julistajat saivat sen hen-gellänsä
maksaa.
Ja kuitenkin uusi totuus voitti:
Kukistui "ikuinen Booma" . riistäji'
neen. Käveli kristitty sotamies Rop-man
kaduilla, kantaen tapparaa.
Hutta vallankumouksen hedelmät
korjasi uusi riistäjä. Kristitystä
köyhyydessä tuli uusi sorron väli­kappale.
Kahleorjuutta seurasi feo.
daalinen 'maaorjuus. Ja tämän uu­den
orjuusjärjestelmän huippuna -oli
katolinen kirldco, jonka korkein pää,
paavi, julistettiin erehtymättömäksL
Hän se edusti uutta "erehtymätön­tä"
totuutta; jota ei kulcaan kuole­vainen
saanut arvostella.
, Tämän ''erehtymättömän totuu­den"
nimessä kehitti feodalismi —
kirkko, piispoineen ' ja pappeineen,
etunenässä Iriistojärjestelmän.
henkisen orjunttaniisen j a alhaisen
kansan peijanksen niin sunrenmoi-ten
/on- ~ taryetta . suurennoksiin.
Pankki 'tuleev;<>ttainaan . haltnaQsa
hnonexistoja, jotka ' ovat ' nykyään
C' N. Btn sähkösanomatqjmistolla;
joka tietenldn \saa: huonous-toa
lisiä jostsdn samasta rakennuk­sesta.
NMontrealin pankki taasen on
muuttanut kuuteen 4 rakennukseensa,
entiseen Molsbn '•painkin rakennuk*
seen. Liikeajan kaupungissa ei lau-isi
oolevan "tekijänä tällaisiin muu­toksiin,
sillä niin. hiljaista on ny-kjrtn^
n elämäy täällä, jos sitä meikä-äisten
kannalta katsoo. \
V a ^ o s ielra.;^'^^^^^ F Williamin
puolella N : :.YonnidsNmakeiskauppaan
Victoria Avenuen ^ ja Mark-kadun
kulmassa^ ^olivat menneet
sisälle : johonkin ,:aikaan aan^uyöUä
leikkaamalla lasin .rikki ja sitten a-vaamalla
oven -auki,: ottaneet kassa­kaapin
j a vetäneet sen kelkalla s i ­vuun,
jossa 1 sitten rikkoivat khssa-caapi^
a oven; mutta harmiksi sisäl­lä
- -kaapissa V ei ,.ollut mitään muuta
kuin vafcnutuspaperit ja jotain mui­ta
papereita. - P o l i i s i t aamulla löy­sivät
jälkiä ; myöten rikotun kassa­kaapin.
— J . - ^
Mitä knvaUIaan kappaleesta "Kaa.:
si^nnainen"? Kapp^lee^ • ^''^vail-taan
miten työläisäiti, rahattomaksi
joutuessaan, V joutuu viemään, lap­sensa
löytölasten huoneeseen; jonka
rikas elostelija sieltä varastaa, an­taakseen
lapsen toiselle rikkaalle
leskelle, jonka lapsen hän on otta--
nut parantaakseen, >mutta joka kui­tenkin
kuoli.. Työläisäiti, joka oh
päässyt työhön, sattumalta samalle
rikkaalle leskelle, imille : hänen lapr
sensa- oli viety; tuntee lapsensa^ siel<-
lä, ilmöttaa sen olevan hänen" lap^
sensa, toimitetaan sen johdosta hul­luja
huoneeseen, josta hänet' kui­tenkin
pelastaa hänen miehensä, jo­ka
on tällä ajalla heittänyt hurjas­telunsa
ja juopottelunsa, mitä hän
on ennen viettänyt. Jif ies "etsii sel­ville;
miten häiden lapsensa kanssa
on' käynyt, ' saa javukseen^ -miehen,
joka on ollut rikkaan,; lesken enti­nen
ra^astfija, sekä <• vieläv miehen,
jota tämä lapsen varastaja oli käyt-,
tänyt avtikseen, työläisäiti saaden
lapsensa takaisin. Kappale on kaut^
taaltaan hyvä j a jännittävä, jotea
jokaisen tSee ohjata itslensä haa-xille
27' päivänä, jolloin se • esite­tään.
•
Malcolm Bruce, Kommunistipuo­lueen
puhuja, oli puhumassa osas­ton
talolla t.k. 11 päivän illialla
matkallaan lännelle. Puheen aihee­na
oli hänellä "imperialismi' j a so­ta".
Puheen alussa hän loi kat^
seen englannin kuningaskunnan a-lusmaihm
ja minä tekijöinä ne ovat
itse emämaalle. Lopussa selosti hän,
myös impHerialistien pyrkimyksiä
Kiinassa, tuoden valaisevilla esi­merkeillä
ilmi näitä etupyrkimyksiä,
joten jokaisen piti päästä kysymyk­sestä
selville. . Harvoin olemme •. oU
leetkaan tilaisuudessa kuulemaan
niin selvätajuista puhetta kuin meil­lä
oh tilaisuus Malcolm Burcen pu­hetilaisuudessa.
Kuulijoita' oli 80
—90 välillä, suurin osa englannin­kielisiä.^.
• .
Äskettäin annettiin kansalaispa-perit
52 ulko'maalaiselIe. Kaikkien,
jotka saivat paperit, piti osata
puhua sekä lukea englanninkieltä.
1 Kaoli sydanhalvankseen. - Benjam
Davidson tuli Torontosta ja kirjotti
itsensä sisälle Mariaggi-hotelliin 30
päivän illalla, ollessaan matkalla
ilmotusasiamiehenä. Iltapäivällä oh
hän ollut Athletic Cigar-kaupassa
ja lähtenyt sieltä kotiin. Muuta­maa
minuuttia myöhemmin, kun hän
oli nähty menevän huoneeseen, kuul-
:iin hänen ' huutavan:;, ^'lähettäkää
lääkäri niin pian kuin t.voitte"^ Ho­tellista
kutsuttiin heti jääkäri 'Mac-giJliwöry,
joka ..saapuikini muutaman
minuutin sisällä, mutta silloin oli
hän jo kuollut. • Buuinis on - hau­taustoimistossa
odottamassa lähem­piä
määräyksiä. idästä, jossa hänel­lä
nähtävästi on omaisia.
ennen nähnyt-. Mutta sorto loi vas­takohtansa,
' vallankumonksenisen
Pankit laajentavat.'. Kan^ngis-seksi,
että maailma ei ollut moista.|2amnle ..oleva^ >Jtfova Scotia pankki
on myös antaiiut' htiomata, että ny­kyinen
huonensto, joka sillä on, on
BEAVER LAKE. O N T .
Viimöin<in varotus kaikiUe siitä,
että ensi sunnuntai, t.k. 21 päivä,
on taasen ^ se päivä, jolloin hiihtä­jämme
tapaavat toisensa kilpaladul­la.
*
' Näissä kilpailuissa tulee^ jännit-täväisyyden
tekemään mieltäkiin-nittäväksi
kilpailu, joukkuemestaruu­desta,
sillä nyt on kysymyksessä se^
missä seurassa ne ovat psfhaat mie­het.
- Sudburyn Kisaa edustamaan
tulevat' P. Jansson, O. Klemetti, M .
Leskinen ja. S. -G; Neil.
Jehun pojatkaan eivät ole lais­kuuteen
koskaan luottaneet, joten
miesten .kilpailusta ;tulee.: jännittä­vä.
' ^
Naisten kilpaOusta myös tulee ko­va,
sillä tunnettu naijshiihtajä Siiri
Ristonen. tulee Kisaa edustamaan,
flän on tänä. tplvena jo näyttänyt,
että' kyllä ne sukset pysyvät nais­tenkin
'jaloissa. ^
-Poikain; alle 18 v,, kilpailuihin ei
ole vfelä mikään' seur^ ilmottanut
lähettävänsä osanottajia, vaan kyl-iä
Jehun nuoret hiihtäjät eivät kil­pailematta
luovuta mestaruutta toi­silleen,
' että kyllä siitäkin muodos­tuu
tuima kamppailu.
Alle 14 vuotiaat pojat myös hiih­tävät
2 km. Olisi hyvä jos lähi­ympäristön
nuoret pojat ottaisivat
tämän huomioon.
Kun 4nlpailut: on suoritettu, niin
sitten siirrymme paikallisen osaston
talolle. Siellä: tunnettu musiikki­mies
V. Kinnunen, Long laakeita;
päästää sellaisia säveleitä, että kyl­lä
päivälliset - rasitukset unohtuvat,
ja pääsee uudestaan juhlatunnel­maan
osalliseksi. Kun kellon vii­sarit
näyttävät kahdeksaa,, silloin
alkaa se henkinen ohjelma. (Katso­kaa
iltamailmotusta tästä lehdestä.)
Jokainen siis ensi pyhänä Beaver
Lakelle kilpailuja katsomaan. Sud»
burysta päm tulevat vielä ehtivät
päiväjunalla, , sillä kilpailut alkavat
kello 3 ip.
Näihin kilpailuihin on saatu lah­jotuksina
liikemiehiltä j a yksityisiltä
ammattimiehiltä palkinnoiksi käy­tännöllisiä
tavaroita. 'Ensiksikin on
saatu kiertopalkinnoksi komea kilpi
kelloseppä A. Heiskaselta. Saa n^h-dä
minkä seuran pojat jaksavat
hiihtää niin; että saavat nimensä
ensimäiseksi täl^n komeaan kil-peen.
'Käytännöllisiä tavaroita on
lahjohanut Sudburysta Staffordin
ja Cochranen kaupat, Karl Lehto
ja Northern suksitehdas ja Beaver
Lakelta K. Virta ja T. Kopra.-—
Ken saapuu, se näkee nämä jän
nittävät k i l p a i l u t . J e h u .
Jäs(dstö ei enää epäröi uud^^
Irjestämisessä
Nyt, kierrettyäni läntiset piirit,
voin sanoa; että: jäsenistö ei enää
epäröi uudelleen järjestämiseen näh­den
. kaivaten vain pontevampaa pai.
'nostusta j a ohjausta. Uudelleen jär­jestämisen
kysyAiykset ja .ymmär4
täminen on tuUi^t "paljon pidetyksi**
bolsheviseeraainisen.;.. organisatoorise-:
na ..välttämättömyytenä. Siihen, ha­luaa
jäsenistö. .,
'. B. Cti^^rannikolla
on itsestään selvää, että toiminta
muodostuu eri aloilla •. erilaiseksi.
Kuitenkin,' aivan poikkeuksetta, ran­nikon
perusteollisuudessa, puutäva-rateoUisuus,
koski uudelleen järjes*
tapainen . kaikkia-, p i i r i n ' osastoja .ja
yksimielisesti omaksuttiin se j a käsi­tettiin,
ettei ollut nykyisen musta-listajärjestelmäq
painaessa mitään
muuta keinoa kuin:, uudelleen järjes­täminen
puolue^ voimiin nähden,
jolla olisi kyetty järjestämistyön
edistämiseen. Se sitoi jäsenistön
jokapäiväiseen " p a l a palalta" askar­teluun
kämppäryhmiensä kautta, eh.
tona kaiken 'edistämiselle (jäsenet,
taaskin sitä mukaa kuin keskhksissa
suoritetaan uudelleen järjestäminen,
sijotetaan määrättyihin asunto-' tai
työmaasoluihin, Icoska kämppäryh-missä
ei ollut mahdollisuus aina jat­kuvasti
olla). Lännen -kämpiköillä
ei käynyt mahdolliseksi muodostaa
julkisia kämppäkomiteoita heti, kun
jonjdnlainen ryhmittymä oli järjes­tetty,
kuten (Jntariossa, mutta täy­tyi
saada jo ratkaisevasti vaikutta­va
joukko asian taakse ja järjesty­mään
sitä ennen. Puolueen ryh­millä
oli siis moninainen myyrän ta­painen
tehtävä edessään.
Myöskin Vancouverin saarella ol­tiin
yksimielisiä uudelleen järjestä­miseen
nähden yleensä kivihiiliksi,
vantojen työläisten järjestämisen
alustavan j a valmistavan työn teos-
SSj työmaalehtien, puolastusjärjes-tön
järjestämisen y.m. kautta, sa­malla
kuin toisaalta huolehditaan,
että saadaan oikealla ajalla Cana­dan
Kaivostyöläisten Union organi-seeraustyö
tarmolla käyntiin.
, Sointulassa, Webster's Cornerissä
ia Port Moodyssa ryhdyttiin innolla
pohtimaan uudelleen järjestämistä.
Epäröinti hävisi Victorian j a Van­couverin
tovereistakin (suomen ja
englannin kielisistä), sillä vaikka­kaan
ei kaupungissa. löytynyt vielä
monta sellaista työpaikkaa, jossa oli­si
ollut riittävä'määrä jäseniä työ-maasola
jen muodostamiseen, niin
kummassakin paikassa osottautui
kuitenkin mahdolliseksi (CPB:n pa­joissa,
sahamyllyissä y.m.) solun p i ­kainen
syntyminen (tämä ei kyllä.
VS&n käy matidoniseksi siten, ettS
,ve1votetaan säilyttänrään kaikki en­tisellään,
kuten määrättiin Victori­aan
nähden), "jäsenistön.asuntoryh-
Tayö^ tunnustaa,^ että^ v a i n a j a G f t ^ kapinalipun, liian pifeni .nykyh^^n^ |{{kfc<>pH<»^ - Jo-j^ "«»'P järjestäminen myöskin täkasS,
puolueen voimien toimintaan saatta­misen
ja työn tehostamisen pohjan,
joka^ olikin tärkeintä uusien rek­ryyttien
voittamisen kannalta, talou­dellisissa
järjestöissä, C. L- P:ssä
y.m. toiminnan kehittämiselle^ sekä
kommunistisen vaikutuksen kautta
.aosdemien. (Sps, puol. ja, Federated
Labor Partjfn) taholta hajotus- ja
vehkeilyhomman / ehkäisemiseksi O.
L. P:ssä j a puolustusliiton y.m. jär­jestämisessä.
Uusien osastojen järjestämissuun-nitelmissa
Gibsons Landingissä ja
Chase^ssä otettiin nämä seikat huo-mi&
on. Vaikkakin jäsenistö (17)
tulikin nyt aluksi Chase'n yksikössä­kin
yhteen, niin päätettiin -toiminta,
lehtien levitys y.m. jaotella kolmen
pysäkki, j a koulupiirin pohjalla. Sal­men
Arm'issa oli myöskin juuri sa­mat
seikat j a askeleet puolueen uu­delleen
järjestämisessä, kolmen
asuntoalua-ryhmittjrmän pohjalla,
keskuskomiteoineen, kuin nuorisolii­ton
osastoon nähden jo alussa suun­niteltiin.
White Lake ja Carlin sa..
moin. Bo'wie'n osaston ryhmätoi­minta
vaati ennenkaikkea, että Si-camous'ssa
ja myös Solsqua'ssa
muodostuu jäsenistä toimiviksi ryh­miksi
j.n.e., yhdistyen Eagle Val-
Iey'n keskuskomitean ja jäsenistön
ajottaisten joukkokokouksien kaut.
ta, sekä edelleen sitä tietä aluepii-riin.
. • •
Albertan ja Sask.
maanviljelysalueitfen osastoissa ol­len
jaotteluun nähden pidettävä
mielessä niitä konkreettisia tehtä­viä,
mitkä olivat edessä, saattaen
jäsenistön toimintaan j a kokoontu­maan
ryhmissään useammin kuukau­dessa
tai viikossakin. Nämä ryh­mittymät
ollen alussa rekryytti-ryhmiä,
jaoteltuna koulupiirirajojen
tai .townshipp{rajojen pohjalla, eli
asumuksien läheisyyden pohjalla,
voitiin tietysti yhdistää toisiinkin
koulupiireihin kuuluvia jossakin ta­pauksessa
samaan ryhmään. Näihin
ryhmiin aletaan ottamaan uusia jä­seniä,
jotka ryhmän organiseeraaja
jäsenkirjan taas ilmottaa keskus­osaston
jäsenkirjurille ja lopullinen
hyväksyminen voidaan tehdä yhtei­sessä
kokouksessa. Keskusosasto,
muodostuen näitten ryhmien jäscnis-tön
joukkoyhdistymäksi, pitää ko­kouksiaan
laikkapa kerran kuussa,
joissa harkitaan yhteisiä kysymyksiä
ja miten voidaan avustaa toisiaan
eri seikkojen ajamisessa ja yleisessä
työskentelyssä. Keskusosaston joh»
'tokunta muodostuu jokaisesta ryh­mästä
valituista edusta iistä (vaikka­pa
ryhmäorganiseeraajista), luku
riippuen edustajain luvusta. Tätä
johtokuntaa aletaan- nimittämään
keskuskomiteaksi —kyläkomiteaksi.
Tämä keskuskomitea kokoontuu j.a
suunnittelee j a valvoo kaikkea toi­mintaa
tyhmissä, käy läpi kirjeen­vaihdon
ja tuoden esille ryhmUn'
vain asiat, mitä niissä on ilmennyt
j.n.e.
Jokaisella tyhmällä on tietysti
tehtäviään varten .aina toimitsijan-sa.
sekä. työohjelmassa aina käsitel?-
tävänä: a) miten tehdään työtä uu­sien
rekryyttien vetämiseksi mukaan
naapuristosta:: (kaikenkiclisiä), (b)
miten niille levitetään fai:mQrienva-semmistolehteä
j a yleensä puolueen
lehtiä ja kirjallisuutta, (c) - miten
toimitaan avustuksien:. hankinnassa
(puolustps y.n».), (d) yleensä po.
Uittiset, kunnallistoimintae koskevat,
koulu y.m. asiat, (e) agitatsioni- ja
valistustyö, (f) urheilu j a voimis­telu,
(h) osuustoiminta, (i) erikoi­nen
naisten keskuudessa työskentely,
j a (j) farmarien jurjestöissu vasem­mistoryhmän
suunnitelmallinen työs­kentely
y.m.. y.m.
Nuorisoliiton ryhmien on oltava
kiinteässä yhteistoijiiinnassa kaikessa
työssäx: ja -erikpisesti farmarien ? jär­jestöjen
vasemmistotoiminnassa;autr
taen v8semmistojoul:on työskente­lyä;
velvottaen In^litaitoiset kirje-vaihdon,
suunnitelmien, ponsien ja
esityksien^ laatimisessa ja tulkitse-»
misessa työskentelemään farmarien
järjestöissä. Toisissa farmarien jär­jestöissä
on jo nuorisojaosto (kuten
Albcrtassa) ja toisaalla (kuten
Sask.) tulee sellaisen muodostami.
nen. On siis valvottava, että niis­tä
muodostuu koneistot, - joitten
kautta saadaan vaikutus sellaisten
keskuudessa, joita ei liitoil kautta
ole mahdollisuus saada, mutta en­nenkaikkea
on pyrittävä olemaan
niiden . toiminnassa, ratkaiseva vai*
kutin siellä, missä kerran on liiton
toimintaa olemassa. Nyt juuri muo­dostettiin
nuorisoliiton yksiköt mat­kani
viimeisissä paikoissa, Mummo­lassa
. ja New -Pinlandissa, .joten
maanviljclysalueilla aavikoilla on
nuorison toimintaakin kaikkialla,
missä kerran puolueenkin yksiköt
ovat olemassa; ' lukuunottamatta
Waskatenau'ta, jossa nukahtanft
puolueen yksikkö uudelleen Järjes­tettiin
toimintaan kahdellakymme­nellä
jäsenellä, mutta ollen niistäkin
kolme nuorisoliiton ikärajan . sisällä,
toimien kuitenkin samassa ryhhiiissä
-toistaiselcsi.. \
Albertan kaivantoalueella huomat­tiin
sen jaottelumääritelmän, että
järjestäminen tehdään ^ kaivantojen
perusteella, olevan riittämättömän
mutta sensijaan tulee pyrkiä vielä
pitemmälle asuntoryhmäin pohjalla­kin
järjestelyyn, työn, tehoisunden
ymmärryksessä; huolimatta ditä, et­tä
useampia kaivosalueita yhdistyy
yhden keskuskomitean' alaiseksi.
Aavikkojen kaupunkletastot
on- -jo«-kokoriaan uudelleen järjefitfitf,
ty. Esim. Winnipegissä; Man., vOti
työmaasolut; G. P. R : n ; C. N . R : i i
j a Transconan pajoissa ja jälellä ole­vat
jäsenet - asnntosolnlssa.
Ontarioon n£bd«n
käsittääkseni oltanee jo melko pit^
källä, jos asialle on annettu riittävä
painostus. Tässä Länsi-Ontarion p{l
^issä onjmolueen toimeenpaneva ko­mitea
velvottanut kaksoiskaapungi*^
alkamaan. Yksistään kaksofskan
pungelssa. Port Arthurissa j a Port
Willi8missa suunnitelmien mukaises­ti
pitäisi olla jo" noin kymmenen
työmaasoluakin (onko?). Vai olisi
ko mahdollfsesti jääty odottamaan,
mitä puolueryhmät metsissä eaava:
aikaan j a unhoitettu ne kymmenet
kysymykset, jotka huomasimme läh
tökohdaksi puolueen työlle uudel­leen
järjestämisen kautta, mutta
jotka^ entisessä toiminnassa tuli: s i
vuutettua. Eikö jokaiseen työjhaa-han
ilmenn}^ lähestymisen tie: työr
palkkojen, työolojen, työnantajain
j a työnjohtajain röyhkeydessä ja
vehkeissä y.m.? Eikö löytynyt asun­toryhmille
kysymyksiä: asunto-olot,
vuokrat, elinkustannukset, eikö työ­läisiä
verotettu, työttömyys, koulu­olot
j a opetus, entäs kaupunkihallln-to
ja yleensä kunnallistolminta. Toi­minnassa
työläistoverien mielenkiin-
'uon ja luottamuksen saavuttamisen
kautta järjestyneisyyteen, valistnsr
pyrkimyksiin j a vieläpä aktiiviseen
puoluetyöskentelyya kootaan rek­ryyttejä.
Entäs toiminnan lujitta­minen
fraksionitoimintana untoissa.
Montahan niitä oli, aina Trades and
Labor Coundliin saakka; Tnerkitya
C. L. P :n kohottamisessa ja puolus.
tusliiton kehittämisessä; lehdistömme
"Left Wing", "Worker", '•Young
Worker", "Women Worker" j a kieU-lehdistömme
j a kirjallisuutemme le-,
vittämisessä; naisjaostotoiminnan
ulottaminen perheenäitien jokapäi­väiseen
elämään, palvelijain Järjeff^
tämiseen y.m. Entäs osuuskauppa-homma
ja nilviäisten voittaminen?
Vai pelkäämmekö sitä, että meidän
vaikutuksemme tulee liian suureksi,
jos noihin kaikkiin antaannumme ja
säädämme jäsenemme kiinni toimin­taan
"lamauttavasta odotuksesta"
ja kahvinjuonnista.
Topi Poju.
KmiSnomen Harltiiaa'
Canadan Doäarista \_
LXHETYSKULUTt
Oc / lähetyksistä aUe $80.00, 50e
lähetyksistä: $30.00—$69.99, 76c
lähetyksistä $60.00—99.99 j a $1.00
kalkilta $100.00 talkki sitä suurem­milta
lähetyksiltä.
dahkSsanomalähetykstUe on kulut
Sudburyssa j a ympMstSllä asuvat
voivat käydä Vapauden konttorisaa
tiedustamassa erikoiskurssia.
Kaikki sähköiahettykset tehdään
suoraan Sudburysta Helsinldin sa­n
e laia . päivänä, kuin. saapavat Va>
panden'^^ konttoriin:
1<AIVAP1LETTEJÄ MYYDAXN.
T l l ^ D U S T A K A A P I L E T T I A S I O I TA
Tehkää lähetykset osptteella •
VAPAUS,
Box 60, SUPBURY, ONT.
Vapaudelle "ottavat sähavälityksiä
\'a8{aan '^myöäkin:
V A P A U S B R A N C H OFFICE
816 Bay Street,
Port Arthur» OntarlA.
D A V I D H E UN
eripaikkakunnilla Pohj.>Ontario88a.1v
. . . o f »
on käännetty saksan', englannin-,
ranskan-, hollannin-, ruotsin-, venä«
jän-« unkarin-, tshekin- (ja pirteäs­tä
''Liekissä" myös—osin suomen-)
kieleen.
So&dem. kirjaiUja kom-munisibisestia
kirjai­lijasta
^Tanskalainen so8.-dem.. kirjailija,^^ ^
Skjolberg, jota muuten pidetään <
yhtenä nykypäiväin Tanakan edus- :
tavimmista kirjailijpista, on sikäläi^
sessä porvarillisessa "Poliiikenissa"
julkaissut artikkelin^ vieläkin huo­mattavammasta
maansa kirjailljas-v .
fa, ttim. Martin Andersen Nexöstä.
Tulen ajatelleeksi — kirjdttäa S. .
— kuinka usein olen- kotipuoleni '
Rehdissä nähnyt pilkalliaia huomaa- -
tukala, halventavia vihjailuja ja
louklcaavia hyökkäylcslä Martin'An..,
dersen Nexötä ^ vastaan * — kuten .
hiiret ja rotat kalvavat ja kalva-v
a t '— ja miksikä? " . ,
Mies on tunnettu, luettu ja ar*
vostettu kautta maailman kuin ei.
ehkä kukaan nykyajan tanskalalsisti^
kirjailijoista. Miksi täytyy tteidäa.
^Ina' halventaa suuria miehiämm»
sen sijaan,* että iI(At8i8hnme:hel8t&'|
Persoonallisuutena on Nexö todella
suurta ja vankkaa lajia.
Mutta hän on kommnnlstil / SU- ,
näpä se. Mutta onko se sitten nila
vaarallista nyt, kun kaikki valtiot^
haluavat suhteita .iNenvo8ioliitoff%;
kanssa, mikäli -uskovat taloudelU-'tf
sesti hyötyvänsä. selliiiBiBta? ^fissft
on .todella j.kytfymys^tolBiaBttf Uvei<'
lystä ja teeskentelystä. '
Hän on kommunisti, l^eidän .
.kansastamme voidaan eyystä kyllär >
kin sanoa paljon kaunista ja hy-'
vää, mutta tässä yhteydessä • on .
Tanska kuin pitäjä, missä vuuassa-olijat
seisovat rajalla väkivalloin'_
estääkseen uutta — Vain siksi, et- |
tä on kysymys uudesta — saapu­masta
pitäjään, sen sijaan, että v a i - .,
voisivat j a etsisivät jotakin, joka
Hedelmöittäisi j a vapauttaisi maata;
j a tekisi tämän rikl^mmalssl S' ^ ,
Olisiko kommunismissa' sitten jo­takin
sellaista? Luulen niin, mi­tä
voin päättää vähäisen tietoni no- •
jalla siitä, ja on varmasti oleihas-
S6 monia oikeintuntevia ja oikeins
ajattelevia ihmisiä, jotka — jos
tahtovat olla rehellisiä — ovat 'sa-maa
käsitystä.
Nexön arvoa ei missään tapauk--
sessa aienna se, että hän on vakuu-tcttu
siltä. On päinvastoin kau-;
neinta, mitä voidaan sanoa hänestä, Ä
että hän, proletaaripoika, on aina^;:
jäänyt uskolliseksi proletaareille,
että köyhien ja sorrettujen asia,
maailmassa on aina ollut hänelle.'-';
tärkein' j a vakavin. Ja hän haluaa -
mennä aina pahan juureen asti ja
tehdä lopun siitä.. Sanat eivät tyy-dytä
häntä; hän mielii saada inor
teriaa, haluaa saada leipää, haluaa
mikä tekisi ihmiset kylläisiksi. Hän
pitää silmällä köyhää, hänellä on
terävä katse, hän on epäluuloinen, ;|
hän ei anna hämätä itseään, ei an-.;;;
na lahjoja eikä johtaa itseään s a -,
timeen. Eikö tämä ole ylevää va/-^ <
tiopaivelusta? Pitäisikö hänet tä- -
män vuoksi palkita kiittämättömyy-«
dellä? , '
Andersen Nexö on se nykyaikai-&;
nen tanskalainen kirjailija," joko
tällä haavaa on luetuin j a tunnelein
koko maailmassa, sen vuoksi .että '
juuri hän kirjotti maailman kurjani
proletaarista (Pelle Vallottaja)* ;|
Tällä teoksellaan aiheutti hän Imn-niaa-
tanskalaiselle nimelle, teoksel^V
la, jota mitä suurimmalla mielen-'
kiinnolhi lukevat j a tutkivat kaikki,^,
luokat kalkissa maissa, j a joka "jo V J
mm
m