1926-08-18-06 |
Previous | 6 of 10 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Siva6 Kesfdviikkoiia, elols. 18 p:nä—Wcd, Angnst 18 [ KOPIIMSTMEN NUORBOLinTO JA JfflUESTÖNnORET Lastentarhat Neuvosto- Venäjällä maan, niin lapseUa fei ole sieUä Neuvostoliitossa kirjotetaan j a p u - bntaan paljon lastentarhoista j a toi-, mitaan niiden hyväksi. Mikä merk i t niillä katsotaan olevan sosialistisen valtion elämälle selviää J u - listnksesta, jonka Neuvostoliiton "Yhteiskunnallisen kasvatuksen pää» haUiniö" « n naulauttanut julkisille paikoille. Julistuksessa, joka on kirjotettu hyvin kansantajuisesti, sanotaan: • "Työläis- j a talonpoikaisnaiset! Onko Teille tuftti seuraava kuva: On aamu. Tehtaan pilli puhaltaa. TySläiset nopeasti kiirehtivät työhön/ Heidän joukossaan on p a l j o n työläisäitejä. . . — Äiti, minä en^-jää kotiin, en tahdo ykänäni istua, — j a viiri-vuotisen pienokaisen silmät täyttyvät kyynelillä. — Ehkä jätetään Jussi kotiin sanoo a i t i . ^ ' — A i t i , minä tahdon kouluun, päästä minut, pyytää itkien vanhempi poika. Mutta mitäpä tehää. Jussi jää kotiin'nuoremman veljen kanssa. . J a toinen kuva. ' Talonpoikäis-äiti kiirehtii peltotöihin j a ottaa vanhemmat lapset apulai8ik8eenv^^^;B^ tplapsien luo jäävät pienokaiset, j o i l l a on ikää 5 ^ 7 vuotta. Nämä ovat heidän hoitajiaan. Pienokaiset voivat syöttää ^Tinfalapsia t u t i l l a, joka on kiedottu likaiseen riepuun, ' kannislcelevät käsillään, reväisten silloin pienet mahansa,: ja, rutistele-vaf lapsosia; J a k u n rintalapset k yK lästyttävät ^pieniä hoitajia, n i i n he jäflävit ne yksikseen j a itse karkaavat leikkimään. Toisinaan äiti jättää kaikki pie-nokaiset' naapurin' luokse. Silloin^ saadaan vielä, surkeampi kuva. Naap u r i l l a on paljon omia lapsia vpipiko 'hän silloin hoivata vielä vieraita? Niinpä pienokaiset usein lyövät ^nenänsä .verille, loukkaavat kätenisä, satuttavat päänsä y. in. s. . semmoisia kuvia , kohtaamme j o k a paikassa työläis- j a . talonpois-jperheissä. Minkätähd^', semmoisissa perheissä vanhemmat lapset usein jää- ' vät vaille ''opetusta? Sentähden, että he, ovat kodin apulaisia, k un vanhemmat menevät töihin. Semmoiset 'lapstijt ovat nuorempien v e i - . jiensä j a sisariens;^ .hoitajia; .eteu- ' k i n nmäUa. ' ' ' Semmoisille lapsille on kouhi välttämätön. ,S •' ; Sen t a k i a vanhempain on vapautettava vanhemmat lapset pienokais» ten hoitamisesta. Tässäpä nouseekin ,esiin kysymys: minne sitten pistetään pienokaiset? . Rintaläpsille j a 3 vuotta nuoremmille lapsille täytyy järjestää las-' ten" seimi|i. LapsiMe 3—8 vuoden välillä järjestetään lastentarhoja ja kisapaikkoja. . Varhaisiässä oleville .lapsille on lastentarha yhtä välttämätön kuin ^ koulukino ennen kaik- " k e a vapauttaa' äidin kädet. Hän voi rauhallisesti mennä työhän, olematta huolissaan jättämäinsä lasten kohtalosta. Tämän avulla työläisäiti paremmin j a mieluummin työskentelee tehtaassa, j a talonpoikaisäiti parantaa j a kohottaa talouttaan. Jokainen nainen, tietäen, että hänen 'lapsensa ovat varmoissa käsissä, voi omistaa > aikansa - yhteiskunnalliseen työhön: esimerkiksi, käydä naisten kokouksissa, työskennellä kyläneu-vo^ itossa j a osuuskunnassa y.m. ' V,Lastentarhassa on kaikki järjestetty pientä lapsukaista varten. Siellä häh hengittää raitista ilmaa, i s tuu pöydän ääressä j a tivolilla, joka on tehty hänen kasvunsa mukaan, saa aikoinaan ruokaa j a käy aikoinaan kävelemässä. Hän on pesty j a puhdas. Sitä paitsi lapset täällä tottuvat voimiensa 'mukaan tekemään tarpeellista ja: hyödyllistä työtä: esimerkiksi, pukemaan päälleen, riisumaan vaatteet, siivoamaan huonetta, kattamaan pöydän, pesemään astioita, — yleen^ huolehtimaan pienen taloutensa puhtaudesta. Suurimmalla osalla täysikasvanei-ta on aivan väärä käsitys, etteivät pienokaiset osaa mitään tehdä. Lapset oppivat tekemään'kaiken, mikä on :i heidän voimiensa mukaista ja nvlkä heistä on mielenkiintoista. K a t - Eokaapd, miten he kesällä lastentarhassa kaiveskelevat,, istuttavat ja hoitavat pieniä penkkejään. Tar- ^kastakaapa, miten lapset osaavat Iinolchtia kukista, kasveista j a eläimistä. He eivät unhota niiden kastelemista, ravitsemista j a hoivaamis- . Lastentarhassa lapsukaiset kehit-ty\- at. He oppivat oikein puhumaan. Siellä lapset laulavat, piirustavat ja leikkivät. Leikki opettaa heitä huomaavaisuuteen, terävä järkisyyteen j a yhteiseen sopu- : elämään. Usein vanhemmat arvelevat että ' k u n lastentarhassa ei opeteta luke-mitään tehtävää, j a riksi he eivät järjestä lastentarhoja lapsiaan varten. Tämä katsomus on aivan väärä. Äiti, joka käy työssä, ei huomaa, miten lapsi tahtoo kaiken tietää,; miten hän pistää nenänsä joka paikkaan, häiritsee äitiä j a kaikkia a i kuisia (tästä lapsi usein saa tukkaa pöllyä), kun sen sijaan Jiän lastentarhassa' saa vastaukset kaikk i i n kyselyihinsä j a tiedusteluihinsa Jos häntä haluttaa rakentaa — m in rakentaa; leikkiä — niin leikkii; tehdä jotain hyödyllistä niin t e kee. Lapsukaisen koko elämässä tottumuksilla on suurin merkitys. Me aikuiset usein tunnemme, etr temme me osaa tehda^ sitä t a i iätä vain iTifsi, iettemme ole tottuneet sitä tekemään. Senpätähden onkin h i i n tärkeää istuttaa lapsiUi hyödyllisiä tottumuksia j a tapoja. Lastentarhassa lapset vanhempin a oppivat helposti lukutaidon enöi askeleet: lukemisen, kirjottamisen.ja laskemisen. Tämän lapset suorittavat leikkiessään. Piirtävät khrjai-niia . ja kokonaisia sanoja,- leikkaavat kirjaimia paperista,' kasaileyat niiUi järjestelevät niitä j a muodfis-televat Itee'sanoja. Tämän kaiken he tekevät väsyttämättä itseään, voimiensa mukaan.. Lastentarha on koulun tukipiste. L a p s e t ; tulevat lastentarhasta kouluun varustettuina tietojen ja tottumuksien jonkunmoisella varastolla. Koulun' k a i k k i opettajat sanovatkin, että pojat j a tytöt, jotka ovat olleet lastentarhassa, ovat p a l j o n kehittyneempiä kuin ne lapset, jotka eivät'ole käyneet lastentarhassa. He pikemmin oppivat lukutaidon.^ He nopeammin -ymmärtävät j a muistayat kaiken. Eivät u - jostele opettajia, j a toisia lapsia. Osaavat tulla ystäviksi toisten lasten kanssa j a järjestää yhteiset leik i t . Siitä «i tarvitse puhuakaan, e t i ä h e voivat: paljon .tehdä kou^ l u n talouden hyväksi. Täiiiä kaikki ^ puhuu sen puolest a , että' lastentarhoja on tarpeen yhtä paljon kuin koulujakin. Koko väestön; tulee auttaa tässä valtakuntaa . j a itseään. Työläis-äidit ja, talonpoikais-äidit! Juuri tässä on teidän apunne ^tarpeen Jokaisen tehtaan, jokaisen työpajan, :talokommuunan, asuntaH>sttUS-kunnan^ on löydettävä varoja j a ' v a rattava huoneust^' lastentarhaa varten. S Jokaisen kyläkunnan j a kylän on etsittävä vjE^oja j a osotettava tupa lastentarhaa varteui E i pidä epäillä; Jos ensi aikoina viaroja tur lee kerääntymään hitaasti. Tulee oUa iarmokkaaiia j a suorittaa työ loppuun saakka.. Pitää valita tätä työtä ' varten luotettuja ja hyviä järjestäjiä. Kun on hyvä järjestäytyminen, niin toiset yhteiskunnalliset järjestöt tulevat mukaan j a auttavat varoillaan (esimerkiksi: , osuuskunnat, eri; seurat, >j. n. e.). Vähitellen yhteisponnistuksilla me rakennamme niin paljon lastentarhoja, ettei lähitulevaisuudessa yksikään lapsukainen jää lastentarhan seinien ulkopuolelle." Näin Neuvostoliitossa. Lastentarhoilla ^olisi epäilemättä suuri merkitjrs myöskin tämän maan työtätekevien, elämiin helpottajana, jos, täällä saataisiin aikaan' lastentarhoj a , j o i h i n , työläisäidit voisivat luottamuksella lapsensa jättää, sillä a i kaa kun ovat itse työssä. this f o r a bare H v i n g r - a starvation wage?" A f t e r that BIH Webb spent his time leaming and teaching the doctrine of equality of classes, of workers' . control over the sources of wealth,' o f production. For: want of a hetter .name he called his principles "advanced, socialism." And with the trne idealisfs eourage, kept at i t . * * * F r om down the long line o f s h l - vering men came a twitch of u n - easiness, a hint of something not quite right. Fro<raing, the O.C. glanced at his Sergeant. "What*8 vnrong there, Sergeant?" / The Sergeant glanced quickly down the line. "It'a Company Dr" sir. I don*t think they are reliable, s i r . " A n g r i l y tiie commander wad€d down the trench, t o where Company "Iir aliCäitcd orders. 'As he tumed a^ angle of the trench he noticed several men quickly seperate, and go to their posts—one: man ^ lie noticed in particular—a man who hurriedly pushed something in the pocket öf his tnnic as he turned to his post. Suddenly like a clap of thunder the artillery, miles behind the trenches, opened up their barrage. A t the same. time a shrieking of whisties gave the signal to go over the top. Between the two Iines of trenches was a waste of shell holes and barbedvfire. Company " D , " madly charging, , reached .the centre first and jumped peli mell into the mighty craters, lining the sides grimly . ^ . : « • * - In a dug-out behind the Iines, a white-faced telephone operator handed a f l i m s y sheet to a 8wearing general. It wa8 a pointed message that sprawled across the paper in i t s i • queer - mOitary , pliraseplogy, Company *D* mutinied aaa a re i n - trendied vvnth an enemy corps be^ tween the Iines aaa they ref use to shoot tiieir f€llow-workers message ends." W i t h äh the "general turned to the operator. *'T€ll the. artiHery to-wipe 'em o u t , " said he savagely. In a - f ilthy shell 'hole between Hie Iines a little band of men, fight- • m g f o r their class, died slowly and horribly^ one by one: died for a litöe piece of cloth that one of t h e ^ had placed on a stick in the mud; A ' ' f e w hours later a patrol came Upon-thöm,8prawled. i n the mud in a circle of death.. I n the oentrelay^a man, t om and diatter-ed, in his hand a litUe square of cloth of a' single colour——Bed. W H I L E B y -George Henry -Weis8 While tEey have laughing , and ' sbng,' hirothers. A n d the wine running red, A l i over-.the earth'are babies and mothers Dying for bread. Iffhiiff they have beauty aud love, bi^others, : A n d r i o t - i n ease,. In the cold and the r a i n and the dark, brothers, We starve^ and we freeze. While they have plenty :and more, bäbthers. Of the things we have made, Of the i streets of the World we are building, brothers. The barricade. L e i them eat and he merry to-day^ brothers, Unheeding our fate, • _ F o r the hour is n i gh when we come, brothers To glut, our hate! * Vielä' »ngVgT^gOTnTinnTrrf j a ejStoi-voisemmaksi muuttuu se s i l l o i n : k u n sekin vähäinen tulo lakkaa joko työttömyyden, tapaturman tai : s a i r a i d e n sattuessa / t a i myösldn siitä syystä, että perheen turva, isä, porvariston luokkavainon uhrina . t e m mataan omaistensa luota j a saatetaan tyrmien taakse. Silloin, vasta alkaä -^öläisäidin suurin' hätäiv,Yhteiskunta ei suinkaan ojennar^aut-tavaa kättään ; sellaisissa .tilaisuuksissa. : Tällaisia onnettomia.äitejä on tällä erää olemassa suuri luku. K u i n ka monet tuhannet, perheenisät mah' tanevatkaan kulkea työttömänä päivästä' toiseen j a kuinka moni työr läisisä eikö ole temmattu telkien taakse? Missä on syy kaikkeen tähän? Työväenluokassa itsessäänkö? Eipä väinkään, vaan olevassa yhteiskunnassa j a siinä vallitsevissa oloissa. Ne on saatava muuttumaan. . M u u ten e i tyäläisäidinkään asemaan saada muutosta. ' ''Työläisäiti voi tehdä j)aljonkin olojen muuttamiseksi oikeaan suuntaan. Yksinään,: hän tietenkin on heikko, pillä ei sortaja hänen - y k s i näisille valituksilleen eikä vaatimuk-siUeen korvaansa, kallista, v S e n s i jaan voi hän, liittymällä -yhteen toisten työläisäitien,: työläisnaisten j a miesten ; kanssa, vahvistaa- sitä taistelurintamaa: j a lisätä työväen joukkovoimaa/ : j o k a on välttämätön j a jonka edessä sorron on t a i vuttava. W96~-1926 S.00 VOIOAAN TILATA.SEURAAVIA KIRJOJA: Alanteen Sanakirja, suomalais-englantilainen, rid. ^•........^..„:.^;. Am^fflcan Suonudaisia, satiirikeikomuksia, kirj.^^^K un ^ m e r i k a ^ s e n Työväenliikkeen varan^^ Poster na" "2 Autokirja, oppikirja atttoajureOle i a korjaajille, k i r j . Y . WeiBn Kainnnki-Eansakoulun laskuoppi j a ' t u l o s k i r j a , eid *^ ~~ i oo Aurihgon poikai.kiihkeästi kirjotettu: r o m a a n i k i r j . Jack"LÖndoir~ * AMjMn, lasteni opettdnkirja,^^^^^ri "^r *5 Annnko; v K u n : j a Tähdet Maailmankaikkeuden tarirCa^ j " A - Gibeme ' • — . . . . . . . . .«.. A t t i l a , historiallinen romaani, khrj. Dahn, sid ' Aavoilla TJlapoOla, miellyttävä romaani, k u j . Jack London, Bakteeri^ Tietoaarre, k i r j . Osc. Streng, sid. . . . . . . „ . . . . . - . . , . . . „ . , . , ^ Elollisten olentojen lisääntyminen, k i r j . F . ^ K ^ .Eavn. dd. "? Englaiininkielen A l k e i s k i r j a , k i r j . Hanna Andersin, sid. ...... EtdämerenAnrinmn A l l a , seikkailuromaani, kixj Loniöi'"^ t"S EMaTaintilaifrSuomghinen Sanakirja - hyvä opettelukirja; kirj' ^ ' Halonen ^.............~..........'.............................. _ Englanninkielen Oppikirja j a Kielioppi, k i r j , W. Änen/n*^' ' 12 Erämaa Sutsuu. fcirj. Jack London, siH : Elsinoren Kapina, seikkailuromaani, k i r j . Jack Iiondon, sid. .'".Z""* Halikon Hakoniskatjmurrekertomuksia, k i r j . Kallio, sid. ~^ i^ Herra Byronin ammatti, kurj. Bernhard Shaw, nid. ............,*"•"""•"•' Hedelmien j a Marjanviljetys; kurj. B . W . Heikel, d d Humoristinen laulnldrja, se iifiimeinen painos Imperialismi;; agitaattoriknrsseilla pidetty esitelmä, nid. .... Ihmisen Herra, synnistä, k i r j . H a U C a i n e , 2 /osaa, sid!.!]'.! On kyllä totta, että työläisäidin kaikenlaiset velvollisuudet - j a huolet supistavat voimia j a ' aikaa tällaiseen työhön^- E i ehdi parhaimmal-lakaan tahdolla kokouksiin j a -järjestötehtäviin : . siinä määrin , k u in mies; Täniä kaikki asettaa työläis-äidille melkein ylivoimaisen tehtävän; mutta^ sittenkin hän vbi ja täytyykin voida tehdä jotain asiansa eteen. Suunnattoman suuren palveluksen voi hän tehdä luokalleen jo sillä, että kasvattaa 'lapsistaan: "hiokkatietoisia työläisiä, sen työn jatkajia; jolle vanhemmat ovat elämänsä pyhittäneet. Tämä työ on niin tärkeä, että siitä riippuu suuressa määrin luokkataistelun k u l - - .« l l u n i s e n H e n r a i tarina synnistä,^ kfej;HalUCaine.^ Ihminen ei elä ainoastaan leivästä, k i i j . K . BSssanen;........ '"'""^ *•«» Ilmojen halki, kertomus Jennosta pohjoisnavalle, k i r j . AmundsenrSdL ijS Järjestefanäni MiehiUe, hyvä voimistelukirja, k i r j . J . MueUer .... ,„ Jack London, elämänkertamuistelma^ k i r j / Helmi Krohn, nid. "75 Kaurasta N i i l i n hitvoille,' matkailijakertomus, k i r j . PekkiUa, nid. *«« Kadotuksen Kansaa,kuvaus Londöd Itäpäästä, k i r j . Jack London*sid.' i m Kemia, Kirj. Hanna Seikku, sid ^Zi Kymmenen sokeaa johtajaa, kurj. Arthur M . Levis .................... ""^ 'IJ Kuun Laakso, romaani elämästä, kurj. Jack London, sid. " " V i. Kimlbgatar^^anfaenjalan IUvintoIa,>kirj.^^^^.^^ Franze, sid. . " "~ 1 •> Kodin lääkärikirja, etevästi tomiitettu, sid.. ^ Kansakoulun karttakirja, toim; Jotuni, sid. \.,.*....,... j S Kansakoulun kartasto, uusi, toim. A . B ; Blomqvist jä E . E . K a i b ' " I M Komnranfstuen Manifesti, k i r i . K a r l ' Marx. lod. ~" {m Kristinufflron Alkuperä, tutidebna k i r j . K a r l Kautsky sid. K l o n d ^ e n Kuningas; seikkailuromaani Alaskasta, k i r j . Jack tondon i . » Kipinalbnnättimen toiminta, kuvitettu opas,' k i r j . Krigär ja Snbkis Kinanpito-opas, t e h n ^ Juhana Toiviainen, n i d . , ^ "n Kirjanpito, kauppappistoj varten, l a r j . L Koyero ...ZZ U» Kanojen hoitp, k i r j : Matti Järvi Keitt«&irja, k i r j . Mina Wall. sid. ZM Kultamaan ^rakkautta, hienoja rakkausseikkailuja, k i r j . Jack London, nid. ^ . Kotipuutarhuri, kuvitettu puutJEotianhoitokirja, kirj. M . H3rvönen, sid 1 M K i e l l e t t y Hedelmä, rakkausromani, k i r j . P. > O . Höeker, sid. "co Kolme Muskettisoturia, jännitysromihani, kirj.- Alescander Dnmas, ' • • 8OSÄÖj - md* 1. «•»•••••»•••••••»•••••••••••••••»•••••••••»«••«•«•••••••••••••a*aaka**aaa>*»«»*aaa.a l a QQ Kyläraittien.kuningas, satakuntalainen kertomus, rentoa rakkautta, : k i r j ; 'Kaarlo Halme, sid. , K r i s t i t t y , romani, k i r j . H a l l Caine. sid. 1.75 Työläisnaiset j a ^ ö -^ väenpuolueen ohjelma Liittöparlamejptiii vaalit tullaan toimittamaan : syyskuun 14 pmä. Siihen mennessä tulee jokainen ;po-l i i t t i n e n puolue k a i k i l l a keinoin .vakuuttamaan äänestäjille,. että se on kaikkein sopivin puolue saamaan käsiinsä vallanohjakset ja edustamaan tämän maan kansaa. Nyt on kuitenkin pidettävä mielessä sitä seikkaa, että poliittiset puolueet edustavat vain m i S r i t t y ja etvijai eivätkä milloinkaan koko kansan etuja.: Konservatiivinen - puolue edustaa ; pankkien, : suurtehtaili' jäin, keinottelijain j a niitten etuja jotka' tahtovat suojelustuUeja muita maita vastaan.^ Liberaalinen puolue taasen edustaa pienliikkeitä j a n i i tä, jotka tahtovat vapaakauppaa. Progressiivinen puolue edustaa f a r - 'mareiCTen etuja. - J a tyäväenpuo-lue työläisten etuja.. Konservatiivinen j a liberaalinen puolue pvat kaksi kaikkein voimakkainta puoluetta. Sensijaan, farmarit j a työläiset alkavat vasta nyt käsittää, että heidänkin täytyy ot-parlamenttiin isäntiään tai vheidän lakimiehiään. Mutta työläisten on Company D A Story by A . Hall Mud — mud --r- everyvvhere. The, earth was mu(i; the mud that is made of blood and water—brown!äh red. Down in the long narrow trenches the v/ater mixed with blood nnd filth: was. knee deep, Avith a stonch that sickened: one in its vileness; it was the stench of flesh that has been ilong dead, of human f lesh that had been burnt and torn and . c u t apart. , / Cursing, soaked to the skin, a long line of mud- and blood-bespat-tered soldiers stood and waited for the order to attack-r^to go over the top in a blind, frenzied rush of hate, to die like animals in the mud, \o stain i t with their blood a little redder. B i l l Webb wasn't^an intellectual by any means; he had never seen the inside of a college,, rarcly had the time to see the outside of one. He was a miner, \vith a miner's scanty education. But one thing Bil» did possess, and that was a logical, rcasoning niind. Bill could think straight, and sometimes, deep i n the black, sw€ltering hole they call a "heading" he thought and puzzled. Years before, Bill had reached the conclusion that somehow things wcren't just right. "Why,» he would think bitterly, "must I work i n a filthy plac^ like taa osaa itsenäiseen poliittiseen toimintaan eikä tj^ytyä olemaan vanhojen puolueitten pelkkinä pelinappuloina. STe olemme j°o monena vuotena katselleet konservatiivisen ja liberaalisen puolueen välistä vaalikamp-paTTua; kumpikin niistä on pyrkinyt valtaan toistansa parjaamalla. Nyt käsilläolevassa vaalikamppailussa me tulemme näkemään saman parjauksen uusiutuvan. Tällä emme tietenkään tahdo sanoa, että meidän tulisi olla välinpitämättömiä hallituksessa olevain henkilöit-' ten konnantekoihiÄ nähden, mutta meidän tulee pyrkiä jmimärtämään liberaalisen j a konservatiivisen puolueen välisen taistelun luonteen, e i kä missään tapauksessa ryhtyä taistelemaan niiden kummankaan puolesta. Huolimatta näitten valtapuolueit-ten selostulpista, edustavat ne vain erinäisten kapitalistiryhmäin etuja, jotka ovat varsin usein vastakkaisia työläisten j a farmarien eduflle. Nyt on työläisten j a farmarien ryhdyttävä ajamaan etujaan aivan samalla tavalla kuin porvarilliset puolueet ajavat porvarien etuja; ja vaikka työläisten j a farmarien puolueet ovat rahattomuuden takia vielä varsin pieniä, niin edustavat ne kuitenkin tämän maan kansan suuren enemmistön etuja, jotka niinmuodoin ovat sangen suurmerkityk-sellisiä. * On varsin epäjohdonmukaista o-dottaa, että palkkatyöläiset, jotka saavat sangen niukan huomion puoleensa tehtaissa tai muissa työpaikoissa, tulisivat saamaan enemmän huomiota osakseen valitsemalla joka 'tapaulcsessa saatava .suurempi osuus tuottamastaan rikkaudesta, j a sen saadakseen tulee heidän käyttää painostusta. Siksi täytyy heillä Olla työväenpuolue. ' Sen • ohjelma on työläisille. varsin suurmerkityk-sellinen, u. J p t e n heidän tulee sitä kannattaa. Työläiset eivät tule miltään muult a puolueelta ' k u i n työväenpuolueelt a saamaan — painostusta: harjot-tamatta — semmoisia : välttämättömyyksiä kuin ;.vanhuudeneläkesää-döstä, työttömyys- j a terveysvakuutusta, kansallista minimipalkkaa, luonnonrikkauksien - - kansallistutta-mista j a niiden käyttämistä kansan kulttuuritason kehittämiseen eikä keinotteluun, ja: työläisiä vastaan kohdistettujen >-lak'ien ^ peruuttamista. , Kokemuksesta on /^ultu huomaamaan, ettei tämän maan perustuslaki salli yllämainittuja seikkoja tyäläisille myönnettävän. Sen k u i tenkin sanovat puolustuksekseen niin konservatiivisen kiiin liberaalisenkin puolueen: politikoitsijat. Siksipä välttämättömästi tuleekin päiväjärjestykseen \. kysymys British North Amerika-Ukin kumoamisesta j a senaatin poistamisesta, jotka ovat mainittujen : reformien toteuttami' sen eesteenä. Kun kaikki ne kysymykset, jotka tulevat kansan eteen tämän vaalitaistelun aikana, tarkoin siivilöidään, jää niistä työläisten tehtäväkö si • vain yksi asia : -— jos tahtovat jotakin hyötyä nykyisestä hallitus-kuohusta -— j a se on: äänestää työväenpuolueen "ehdokkaita, kannattaa työväen ohjelmaa, toimia sellaisen hallituksen aikaansaamiseksi, joka tulee olemaan vapaa keinottelusta, riistosta j a koonnamaisuuksista — tyäläisten j a talonpoikam halli-tuleen. Florence Gustance. ku. :Äidin tehtävä- tässä" suhteessa, ollen luonteeltaan ratkaiagvaa laatua, vaatii jo sinänsä äidinkin 0- sanottoa järjestötyöhön ja lisäksi syventymistä opettavaan j a • hyvään kirjallisuuteen. Tärkeä osuutensa on . myöskin sillä, millaisessa seurassa lapsiv viettää aikaansa. Siinä voi lapsi joutua : usein sangen huonojen ; vaikuttimien alaiseksi. Siitä syystä on äidin huolehdittava myöskin siitä: että lapsetkin joutuvat mukaan * järjestönuorten riveih i n j a siellä.oppivat tuntemaan työläisten p^Idmykset, järjestäytymisen sekä luokkasolidariteetin. ' : : Siis työläisäidit! Toimikaa mukana n i i n paljona kuin voimanne sallivat j a lähettäkää pienokaisenne jär jestönuorten kokouksiin. Pohjan akka. Työläisäiti ja työväen luokkataistelu Yhtä mahdotonta- kun nykyisessä yhteiskunnassa on välttää luokkataistelua, on myösjdu työläisäidin Italialle tehdyn lahjotuksen jälkimaininkeja Kuten muistetaan, antoi Yhdysvaltain hallitus suurimman osan Italian tältä saamista sotalainoista an. teeksi. Anteeksiannon perusteluiksi esitettiin Italian kykenemättömjrys velkojensa maksajana.Tämä Italian maksukyvyttömyys tiedettiin varsin hyvin jo silloin, kun lainoja annettiiq, mutta se ei oUiit minään esteenä, sillä Yhdysvaltain hallitus-herrat tiesivät hyvin, että ellei Itar lia voi maksaa, lankeaa siitä vahinko vain Yhdysvaltain/ kansalle, joka veroina joutuu maksamaan ne summat hallituksen rahastoon, joita ei kyetä Europan velallisilta vall o i l t a perimään. c Italian velan anteeksiannon aikana' näytti Yhdysvaltain rahamiesten keskuudessa vallinneen suloinen yksimielisyys.. Oltiin sääliväisiä köyhää Italiaa kohtaan J a perin onnellisia, kun saatiin läpiajetuksi velkasopimus,.. jonka kautta Italia saa suunnattoman suuren lahjan. Mutta nyt muuttuu ääni^^kellossa, sillä. Italia ei o l e k a a n n i i n köyhä mikst sitä huudettiin. Uutiset ker- •tovat, t että " I t a l i a lainaa Riimani-alle 200 milj. liiraa". Köyhä Italia avustamassa köyhää Laulu tulipunaisesta kukasta, k i r j . j Johannes Linnankoski, sid. ........ 1.40 Lenin j a Leninismi, kuuluu sarjakurjastoon, kurj. I. Stalin, sid .75 Lumikenttien lytär^ seikkailuromaani Alaskasta, k i r j . Jack London, ••••••••••••••••f•&•«••••••••••»••••%•*•••••••••••••••••>•••«•••«••«»•••••••«a****»*aa«**»a*«ft«»a**| 1*28 ' Luonnontieteiden voittokulku, Tietoaarre^ k i r j . Launhardt; sid Luokkien sota, k i r j . Jack London,; nid.............;............. Lisoletten: avioliitto, ylevä- rakkausromanij k i r j . . H . Courths-Mahler, nidottuna * ..' .40 Lyhyt terveysoppi naisille, k i r j . t i i F r . Hovitz j| Meren urhoja, merimiesromaani, k i f j . R. K i p l i n g , sid .75 fiezisuai, seiUcailuroinaani, k i r j . Jack London, sid. 1.SO Maulmanrakenne. käsittelee maailmankaikkeutta, k i r j . E. Becher, nid ^..^ „ 1.75 MaoSBaresiiTyttöy sotaromaani, k i r j ; H a l l Caine, nid. ,. Ma»in Eden, seikkailuromaani, k i r j . Jack London, sid. ../1.S0 MaapaBon^kehi^shistoria, tietoaarre, kirj. Victor Madsen, nid .60 MaailmtfttluKe, netoaarre, kurj.; Albrecht Wirth, sid. JS» Maailman avaruus, tietoaarre. k i r i . T a i J ; Scfareiner, sid „ .59 Maa j a Ihminen, tietoaaia-e, k i r j . A l f r e d Khrchhoff, ä d . . . ., .59 BlaanvUjelys Kemia jarIVri|IAa,ku^^ A r t h u r lUndell, sid 1.78 M a a n v l l i e ^ o p p i , k i r j . Suninen^ sid. la ' Merikotka, kertomus Saksan kaapparilaivastosta sotaaikana^ kirj. F e l i x von Luckner, sid 1.2S Merien takana, seikkailu rakkausromani,' kurj. H . Courths-Mahler, . nidottuna .60 Murrosajan Cauluia, runokirja^ k i r j . A k u Päiviö, sid. ....................... Minua sanotaan' Puusepäksi, yhteiskunnallinen roinani, kirj. Upton Sinclau?, sid i $1.25 Minua^ sanotaan^ Puusepäksi, yhteiskunnallinen romani, kurj. Upton Naamioimiskoulu, hyvä näyttämöille; k i r j . Juurioja,': nid. .75 Nuoren Naisen Terveys, lääketieteellinen kirja, khrj. Kriatine Skjerve, nid „ 1.01 Naisten Sukuelo, khrj. m k e t . ; T . n r i E . 1.00 tÖ|g^inisteIu; kuvitettu opas, kurj. E l l i Björksten, nid. 1.00 Nlaii&n j a A v i o l i i t t o , , hyvä terveysopillinen kirja, kirj. Margaret Stephens, sid. 1.50 .Napoleon n i vallankaappaus, kurj. K a r l Marx, mdrr...,.i .70 PplHcajgö j a Pääoma, k i r j . K a r l M a r x . .„ .25 Pakkopaita, kuolemattomuutta tutkiva vankilaromaani, kirj. Jack London, sid. . . . . . . . . . . . . . . . . ^ . . . . . . . . . j . . . . . . . . . ; ; , . . , . . . . ; . . . . . . . 1.75 Perheen, Yksityisomaisuuden j a Valtien Alkuperä, Mrj. F . Engels, sid. ........................................................i„.I.........i............. 1.00 Punainen Vaara, kertomus nykyisestä Venäjän maasta, nid J8 Penikkjftauti, k i r j a ^ m o l a i ^ionin, nid. ^ Pieni. Tietosanakirja, sid 5.00 Perustuslain Olemus, kirj. O; Saari -30 Pieni MehUäiskhrja, k i r j . Mikko Hkka ^ Ranskan Kansalaissota, k i r j . K a r l Marx, nid. .33 Rannerengas, hieno rakkausromani, k i r j . David Potter, nid. .40 Rakentaja Solnes, k i r j , Henrik Ibsen 1» Silkkilaiva, romani, k i r j . Elenius, nid.r .75 agiahstisen Filosofian Juuret, k i r j . Frietrich Engels, nid •« Sairas Lansi, lasten terveyshoitokiria, k i r j . Ruotsalainen, sid. IJ» Sotamuistelmani, k i r j . kenraali Ludendorff, sid. iS» S O f l p ^ Kiehoppi, k i r i . B. N . Setälä, sid -7» SoSTafiaemokratia j a Sosialismi, kirj'. K . VJ. Silverberg, nid 30 •Sata^kuusikymmentä ohjetta lasten taudeissa, kirj. T:ri Jules Comhy, nid. 1,00 Sukupuolielämän Terveysoppi, k i r j . Max 'TOU" G'niber""nW -'8 Saarelaiskuvia, I j a I I osa yhdessä, k i r j . E m i l Elenius, sid; 1-00 buloisen järjettömyyden kaupunki, erittäin hieno rakkausromani, _^ k i r j . E. Temple Thurston, sid »-SO S i I m u k o r y a n . n u p r i E p r a , satakuntalainen kert^ reimaa rak- . . kautta,: kurj. Kaarlo Halme, sid; 1-25 pysyttäytyä sen ulkopuolella. Mik- Rumaniaa. Kukaan ei muuten kiin. sika? Siitä yksinkertaisesta syyr/ai että vallanpitäj ien taloud eilinen ja poliittinen sorto kohtaa. myÖs työ-läisäitiäkin. Kun perheenisä saa kurjan pienen palkan työstänsä, s i l loin on perheenäidin ensi sijassa kannettava siitävdohtuvat katkeruudet. Sille palkalla pitäisi järjestää kaikki, hankkia rakkaille ravintoa, vaatetta ja huolehtia yleensä k a i kista menoista, V Äitihän se^^ saa u - sein jäädä vähästäkin vähemmälle, ettei isän tarvitsisi lähteä työhön j a lapset kouluun: nälkäisenä. Tällainen on työläisäidin asema vkapir talistisessa yhteiskunnassa äidin^on-nellisunpana aikanakin. ' nittäisi huomiotaan näitten kahden köyhän maan välisiin lainajutf u i - hin, ellei siihen : yhdistyisi öljyä. Mutta kun Italia saa lainojensa vastapalkkioksi Rumanialta öljymäi-ta, niin huolettaa juttu Yhdysvaltain öljymiehiä; Italia on ostanut paljo öljyä Yhdysvalloista. Nyt ottaa Italia itse öljymaita Rumanialta vapautuakseen amerikalaisten riistosta. Se suututtaa Standard öljy-yhtiön pomoja, samalla Jrran Italian puuhat paljastavat Yhdysvaltain veronmaksajille, että Italian velkoja anteeksiannettaessa tiedettiin vallan hyvin, että puhe Italian köy-hjrydestä o l i v a in sulaa pötyä. Trafede j * V^lankumous, mainio teos, Idbrj. Ernest Uhte^^ TuhlaajapoUa, romani ku-j. H a l l Caine, sid 1^» Työn Histonar k i r j . Tjumenew, sid .T Työmiehen Talousoppia, kirj. O. W. Kuusinen, nid. -S» lerronsmi j a Kommunismi, k i r j . Leon Trotsky, n i d ; Viattoman voitto, kaunis rakkausromani, k i r j . H . Courths-Mahler nidottuna . . . . . ^ . . . . . . . : ; , . . . ; , . . . ; . . . . . . : , . i . . t . . . . . . : / ^ Valaveljet, romani Islannin-Muttäiise^ ^ sori^ sid. •......;.........„,.„;.,•....,,....;.'.,;,. ' • IJO Vaimo, jonkas minulle annoit; romänTelärtärtäi'^*K^^ sid, Z50 Vaimo jonkas minulle annoit, romani elämästä, k i r j . Hall Caine, nid. 1.7S Cafne ^ d °' ^"B^- siirtomaapolitikasta, kirj. Hall ^ 1.00 1.00 1.00 4.00 Vaaliheimolaiset, valitut teokset, k i r j ; J . W . v o n Goethe, nid i^oimisteluohjelmia I, k i r j . Arvo Vartia, nid Voimisteluohjelmia H , k i r j . Arvo Vartia, nid ; Villiruusu, rakkausromaani, k i r j . VTisKm, sid Valskarm kertomuksia, kh-j. Sakari Topelius Varmlannm muiaaittktsa»,, Kkeerntoommuuss tSjccaannddiinnaavviiaann ssaalloossuuoommaallaaiissiissttaa,, kuKI-TjJ.. Erns Lampen,-nid. i:i.....^^..l[:.^:.,....„J,:.S.....^.:^^^ Yksin maailmalla, kaunis romani, k i r j . Mabell Barnes Graundy, sid. 1.50 Yleisen p n j e y s o p i n Alkeet, k i r j . Taav Laitinen, sid 3J» Ylos Helvetista, knrj. Konrad Lehtimäki, nid Yleinen johdatus luonnontieteisiin, tietoaarre. k i r j . Th. H . Huxley, sid. .„ — . ^ r, Ylläolevan lisäksi voi Vapauden konttorista tilata WATEBMANS F O U N T A I N KYNIÄ, joiden hinnat ovat ?4.00, 16.00 ja $7.(10. Vapauden Kirjakauppa, Box 6^, Sudb^r, Ont
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, August 18, 1926 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1926-08-18 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus260818 |
Description
Title | 1926-08-18-06 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
Siva6 Kesfdviikkoiia, elols. 18 p:nä—Wcd, Angnst 18
[ KOPIIMSTMEN NUORBOLinTO JA JfflUESTÖNnORET
Lastentarhat Neuvosto-
Venäjällä
maan, niin lapseUa fei ole sieUä
Neuvostoliitossa kirjotetaan j a p u -
bntaan paljon lastentarhoista j a toi-,
mitaan niiden hyväksi. Mikä merk
i t niillä katsotaan olevan sosialistisen
valtion elämälle selviää J u -
listnksesta, jonka Neuvostoliiton
"Yhteiskunnallisen kasvatuksen pää»
haUiniö" « n naulauttanut julkisille
paikoille. Julistuksessa, joka on
kirjotettu hyvin kansantajuisesti,
sanotaan:
• "Työläis- j a talonpoikaisnaiset!
Onko Teille tuftti seuraava kuva:
On aamu. Tehtaan pilli puhaltaa.
TySläiset nopeasti kiirehtivät
työhön/ Heidän joukossaan on p a l j
o n työläisäitejä. . .
— Äiti, minä en^-jää kotiin, en
tahdo ykänäni istua, — j a viiri-vuotisen
pienokaisen silmät täyttyvät
kyynelillä.
— Ehkä jätetään Jussi kotiin
sanoo a i t i . ^ '
— A i t i , minä tahdon kouluun,
päästä minut, pyytää itkien vanhempi
poika. Mutta mitäpä tehää.
Jussi jää kotiin'nuoremman veljen
kanssa. .
J a toinen kuva. ' Talonpoikäis-äiti
kiirehtii peltotöihin j a ottaa vanhemmat
lapset apulai8ik8eenv^^^;B^
tplapsien luo jäävät pienokaiset,
j o i l l a on ikää 5 ^ 7 vuotta. Nämä
ovat heidän hoitajiaan. Pienokaiset
voivat syöttää ^Tinfalapsia t u t i l l a,
joka on kiedottu likaiseen riepuun,
' kannislcelevät käsillään, reväisten
silloin pienet mahansa,: ja, rutistele-vaf
lapsosia; J a k u n rintalapset k yK
lästyttävät ^pieniä hoitajia, n i i n he
jäflävit ne yksikseen j a itse karkaavat
leikkimään.
Toisinaan äiti jättää kaikki pie-nokaiset'
naapurin' luokse. Silloin^
saadaan vielä, surkeampi kuva. Naap
u r i l l a on paljon omia lapsia
vpipiko 'hän silloin hoivata vielä
vieraita? Niinpä pienokaiset usein
lyövät ^nenänsä .verille, loukkaavat
kätenisä, satuttavat päänsä y. in. s.
. semmoisia kuvia , kohtaamme
j o k a paikassa työläis- j a . talonpois-jperheissä.
Minkätähd^', semmoisissa perheissä
vanhemmat lapset usein jää-
' vät vaille ''opetusta? Sentähden,
että he, ovat kodin apulaisia, k un
vanhemmat menevät töihin. Semmoiset
'lapstijt ovat nuorempien v e i -
. jiensä j a sisariens;^ .hoitajia; .eteu-
' k i n nmäUa. ' ' '
Semmoisille lapsille on kouhi välttämätön.
,S •'
; Sen t a k i a vanhempain on vapautettava
vanhemmat lapset pienokais»
ten hoitamisesta.
Tässäpä nouseekin ,esiin kysymys:
minne sitten pistetään pienokaiset?
. Rintaläpsille j a 3 vuotta nuoremmille
lapsille täytyy järjestää las-'
ten" seimi|i. LapsiMe 3—8 vuoden
välillä järjestetään lastentarhoja ja
kisapaikkoja. .
Varhaisiässä oleville .lapsille on
lastentarha yhtä välttämätön kuin
^ koulukino ennen kaik-
" k e a vapauttaa' äidin kädet. Hän
voi rauhallisesti mennä työhän, olematta
huolissaan jättämäinsä lasten
kohtalosta.
Tämän avulla työläisäiti paremmin
j a mieluummin työskentelee
tehtaassa, j a talonpoikaisäiti parantaa
j a kohottaa talouttaan. Jokainen
nainen, tietäen, että hänen
'lapsensa ovat varmoissa käsissä, voi
omistaa > aikansa - yhteiskunnalliseen
työhön: esimerkiksi, käydä naisten
kokouksissa, työskennellä kyläneu-vo^
itossa j a osuuskunnassa y.m.
' V,Lastentarhassa on kaikki järjestetty
pientä lapsukaista varten. Siellä
häh hengittää raitista ilmaa, i s tuu
pöydän ääressä j a tivolilla, joka
on tehty hänen kasvunsa mukaan,
saa aikoinaan ruokaa j a käy aikoinaan
kävelemässä. Hän on pesty
j a puhdas. Sitä paitsi lapset täällä
tottuvat voimiensa 'mukaan tekemään
tarpeellista ja: hyödyllistä työtä:
esimerkiksi, pukemaan päälleen,
riisumaan vaatteet, siivoamaan huonetta,
kattamaan pöydän, pesemään
astioita, — yleen^ huolehtimaan
pienen taloutensa puhtaudesta.
Suurimmalla osalla täysikasvanei-ta
on aivan väärä käsitys, etteivät
pienokaiset osaa mitään tehdä. Lapset
oppivat tekemään'kaiken, mikä
on :i heidän voimiensa mukaista ja
nvlkä heistä on mielenkiintoista. K a t -
Eokaapd, miten he kesällä lastentarhassa
kaiveskelevat,, istuttavat ja
hoitavat pieniä penkkejään. Tar-
^kastakaapa, miten lapset osaavat
Iinolchtia kukista, kasveista j a eläimistä.
He eivät unhota niiden kastelemista,
ravitsemista j a hoivaamis-
. Lastentarhassa lapsukaiset kehit-ty\-
at. He oppivat oikein puhumaan.
Siellä lapset laulavat, piirustavat
ja leikkivät. Leikki opettaa
heitä huomaavaisuuteen, terävä
järkisyyteen j a yhteiseen sopu-
: elämään.
Usein vanhemmat arvelevat että
' k u n lastentarhassa ei opeteta luke-mitään
tehtävää, j a riksi he eivät
järjestä lastentarhoja lapsiaan varten.
Tämä katsomus on aivan väärä.
Äiti, joka käy työssä, ei huomaa,
miten lapsi tahtoo kaiken tietää,;
miten hän pistää nenänsä joka paikkaan,
häiritsee äitiä j a kaikkia a i kuisia
(tästä lapsi usein saa tukkaa
pöllyä), kun sen sijaan Jiän lastentarhassa'
saa vastaukset kaikk
i i n kyselyihinsä j a tiedusteluihinsa
Jos häntä haluttaa rakentaa — m in
rakentaa; leikkiä — niin leikkii;
tehdä jotain hyödyllistä niin t e kee.
Lapsukaisen koko elämässä
tottumuksilla on suurin merkitys.
Me aikuiset usein tunnemme, etr
temme me osaa tehda^ sitä t a i iätä
vain iTifsi, iettemme ole tottuneet
sitä tekemään. Senpätähden onkin
h i i n tärkeää istuttaa lapsiUi hyödyllisiä
tottumuksia j a tapoja.
Lastentarhassa lapset vanhempin
a oppivat helposti lukutaidon enöi
askeleet: lukemisen, kirjottamisen.ja
laskemisen. Tämän lapset suorittavat
leikkiessään. Piirtävät khrjai-niia
. ja kokonaisia sanoja,- leikkaavat
kirjaimia paperista,' kasaileyat
niiUi järjestelevät niitä j a muodfis-televat
Itee'sanoja. Tämän kaiken
he tekevät väsyttämättä itseään,
voimiensa mukaan..
Lastentarha on koulun tukipiste.
L a p s e t ; tulevat lastentarhasta
kouluun varustettuina tietojen ja
tottumuksien jonkunmoisella varastolla.
Koulun' k a i k k i opettajat sanovatkin,
että pojat j a tytöt, jotka
ovat olleet lastentarhassa, ovat p a l j
o n kehittyneempiä kuin ne lapset,
jotka eivät'ole käyneet lastentarhassa.
He pikemmin oppivat lukutaidon.^
He nopeammin -ymmärtävät
j a muistayat kaiken. Eivät u -
jostele opettajia, j a toisia lapsia.
Osaavat tulla ystäviksi toisten lasten
kanssa j a järjestää yhteiset leik
i t . Siitä «i tarvitse puhuakaan,
e t i ä h e voivat: paljon .tehdä kou^
l u n talouden hyväksi.
Täiiiä kaikki ^ puhuu sen puolest
a , että' lastentarhoja on tarpeen
yhtä paljon kuin koulujakin.
Koko väestön; tulee auttaa tässä
valtakuntaa . j a itseään. Työläis-äidit
ja, talonpoikais-äidit! Juuri
tässä on teidän apunne ^tarpeen
Jokaisen tehtaan, jokaisen työpajan,
:talokommuunan, asuntaH>sttUS-kunnan^
on löydettävä varoja j a ' v a rattava
huoneust^' lastentarhaa varten.
S
Jokaisen kyläkunnan j a kylän
on etsittävä vjE^oja j a osotettava
tupa lastentarhaa varteui E i pidä
epäillä; Jos ensi aikoina viaroja tur
lee kerääntymään hitaasti. Tulee
oUa iarmokkaaiia j a suorittaa työ
loppuun saakka.. Pitää valita tätä
työtä ' varten luotettuja ja hyviä
järjestäjiä. Kun on hyvä järjestäytyminen,
niin toiset yhteiskunnalliset
järjestöt tulevat mukaan
j a auttavat varoillaan (esimerkiksi:
, osuuskunnat, eri; seurat, >j. n. e.).
Vähitellen yhteisponnistuksilla me
rakennamme niin paljon lastentarhoja,
ettei lähitulevaisuudessa yksikään
lapsukainen jää lastentarhan
seinien ulkopuolelle."
Näin Neuvostoliitossa. Lastentarhoilla
^olisi epäilemättä suuri
merkitjrs myöskin tämän maan työtätekevien,
elämiin helpottajana, jos,
täällä saataisiin aikaan' lastentarhoj
a , j o i h i n , työläisäidit voisivat luottamuksella
lapsensa jättää, sillä a i kaa
kun ovat itse työssä.
this f o r a bare H v i n g r - a starvation
wage?" A f t e r that BIH Webb spent
his time leaming and teaching the
doctrine of equality of classes, of
workers' . control over the sources
of wealth,' o f production. For: want
of a hetter .name he called his
principles "advanced, socialism."
And with the trne idealisfs eourage,
kept at i t .
* * *
F r om down the long line o f s h l -
vering men came a twitch of u n -
easiness, a hint of something not
quite right. Fro |
Tags
Comments
Post a Comment for 1926-08-18-06