Vapaus, August 18, 1926

              Sivu 4
VAPAUS
Canadan suomalaisen työväestön ainoa äänenkannattaja,
V flmeatyy -Södburyssa, Ont.,. maanantauia, keskivjiKKona
i a perjantaina. . ^ ^ j ^ . , , ^ . 3 , , -
S. G. NEIL- AEVO VAABA.
. V A P A U S (Liberty) ^
- - T^^ Workers in Canada. Pnb-liäbed
in Sudbury, Ont., evcry Monday, Wednesday
and Friday. \ ___
i Hcgistered the Post Office Department, Ottawa,
, as second jelass matter.
MaapahtB?n iphtem- afottnjen iimotnsten pitaa olla
iönttoriaalauiBntaina, keskiviikon lehteen tiistaina ja
perjantain lehteen torstaina kello 12 pMvaiä.
TILAUSHINNAT^
Canadaan yksi vk. ?4.00, puoU vk. f 2.25, kolme kk.
Sl.SO j a yksi kk, 75c.
Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi vk. $5.50, puoli vk.
13.00 j a kolmia kk^ $1.75. _
Tikiuksia^ joita ei seuraa raha, ei tulla lähettämään,
paitsi.asiamiesten Joilla^on takaukset."
ILMOTUSHINNAT VAPAUDESSA:
Naimailmotukset $1.00 kerta, $2.00 kaksi kertaa.
'> Avioliittoonmeno " i l 50c palstatunma.;
Nimenmuutosilmotukset 60c kerta, $1.00 3 kertaa.
Syntymäilmotukset $1.00 kerta, $2.00 3 kertaa.
Avioeroilmbtnkset $2.00 kertaa, $3.00 kaksi kertaa.
Knolemanilmotukset $2.00 kerta, $50c .lisämaksu
kiitoslanseelia tai muistovärsyltä.
^^^^^^^^ ^ ja dsoteilmotnkset 60e kerta, $1.00
kolme kertaa.
Tilapäisflmottajien ja ilmotusakenttnurien on, vaa­dittaessa,
lähetettävä ilrootushinta etukäteen.
Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen
kirjeeseenne^ kirjottakaa uudelleen liikkeenhoitajan per-soonaUisella
nimellä.
J . V. KANNASTO. Liikkeenhoitaja.
Meuvostovaltavastaiselta taistelu­linjalta
Viikkokauden kestäneen neuvostoliittdvastaisen pro*
pagondan jälkeen, jonka kestäessä kaikki kapitalisti­sen
sanomalehdistön valehteluennätykset sivuutettiip,
niinhyvin paikallisessa kuin 'kansainvälisessä mitassa,
<}vat kapitalistiset lehdet alottaneet: perääntymisretken
Iddtien sisäsivuilla, etusivuilla julkaistujen seitsenpals-
; täisten valheellisten uutisten 'vastapainoksi, kirjotetaan
Daily Workeris9a.
; ISIäiden uutisten mukaan on ; neuvostovaltavastainen
hyökkäys ohitse. Se ^ ei todellisuudessa alkanudcaan
'^muualla kuin kapitalististen lehtien palstoilla^^^^^^^^^M
'silloin, kun .toivo j a . haltl on valheen äiti ja silloin,
kun vhe toivoisivat ja tahtoisivat nujertaa neuvostofaal-
1 ituksen, antavat uutisten kirjdtajat valheilleen sellai­sen
laajuuden, että jos jokin toinen asia olisi kysy­myksessä,
niin moisten uutisten kirjottajat saisivat läh'
teä hakemaan uutta työpprkkaa.'
Yksi lehti toisensa jälkeen peruuttaa valheelliset
uutisensa. C3iicago Tribune julkaisee seuraavan. Vai(*
sovasta saadun uutisen: Prof. Charles Marion^Ghica*
gon yliopiston poliittisen; taloustieteen opettaja, joka
juuri saapui Moskovasta,' selittää^ ;että kaikki uutiset
; oletetuista'kapinoista .Moskovassa; ovat perättomiä.^^^^^ H
lausui, .että. lähtiessään «^-Moskovasta -edellisenä (elok.
8 p:n)'iltana elämä kaupungissa oU kaikkialla rau'
hallista. ^
Toinen uutinen, joka on päivätty^^^L^
tilannetta Nieuvostoliitossa kertoo: Englannin ulkomi­nisterin
virastosta saadun tiedon mukaan ei Venäjää
koskevilla - kapinauutisilla ole mitään perustetta.
; Mutta hyökkäys Neuvostoliittoa vastaan ei ole vielä
päättynyt. Uutisvalheet antavat kuitenkin yhden ope­tuksen,
nimittäin sen, että nykyisten suhteitten alaisena
mitä hyvänsä Neuvostoliiton sisäpolitiikan alalla ta­pahtuukaan,
joka voitaisiin selittää heikkoudeksi, "hiin
o^maailman .kapitalismin, neuvonantajat käyttävät sitä
merkkinä uuden hyökkäyksen alkamiseen työläisten ja
talonpoikain' hallitusta, vastaan.'
; Tämä valheuutisten hyökkäys on parhain todiste
maailman kapitalistisen lehdistön valehtelutaidosta ja
epäluotettavaisuudesta, varsinkin siihen nähden, että
Venäjällä palattaisiin kapitalismiin, sen sijaan, että
«hiellä rakennetaan sosialistista taloutta. Jos kapitalis­tisen
lehdistön uutiset kapitalismin palaambesta Ve
näjällä olisivat ^osia, niin eivätpä ne tuhlaisi niin
paljoa energiaa hyökätessään työläisten ja talonpoikain
hallitusta vastaan pakottaakseen sitä palaamaan kapita:
lististen 'valtioitten joukkoon.
Canadalais-yhdysvaltalainen
kauppakamari
Saattaakseen Jmperialistien teolliset, kaupalliset ja
muut edut likeiscmpään yhteyteen on Canadan—Yhdys-vallain
kauppakamari uudelleen avannut Bostonissa
konttorinsa, jonka toiminta on ollut lamaannuksissa
ynpjipcffl 1913 asti. Avaamislilaisuuden yhteydessä leh­dille
annetussa lausunnossa puhutaan heti ensi lausees­sa
.«Pohjois-Amerikan kansojen yhdistyneen hallituksen
tarpeellisuudesta», mutta paikalliset j a provinsialiset
näkökohdat ovat estäneet alueitten yhdistämisen yhtei­sen
hallinnon alle. *
Mainitun kauppakamarin lausunnossa edelleen pai­nostetaan
hyvien suhteitten säilymisen tärkeyttä ja kau­pallisten
ja teollisten suhteitten kehittämistä nykyisten
hallinnollisten suhteitten alaisina, vaikkakin pitkän lau­sunnon
tärkeimmät kohdat tähdätään • hallinnollisten
suhteitten yhdistämiseen.
. .Canadalais-amerikalaiseri kauppakamarin lausun­nossa
painostetaan erikoisesti silä, että Canadan ran­nikkokunnat,
ja Uuden Englannin Valtiot ovat täyttä­neet
loinen toistensa tarpeita viimeisen 40 vuoden ku­luessa.
Viitataan siihen kuinka Englanti on kehitty­nyt
Europan työhuoneeksi. Amerikan itärannikon teol­lisuuskeskukset
ja canadalaiset raaka-aineet on' saa­tava
likeisempään kosketukseen toistensa kanssa. Hank.
keen takana on amerikalaincn pääoma. Yhdistämis­hanke
on erittäin tärkeä Uuden Englannin kaupungeille
ja teollisuuskylille, jotka menettävät merkitystään ele-iän^
ja .'keskilännen nousevilla teollisuusalueilla. Sen
kautta voidaan kaivostuotteet, metsät, asbestos, vesi­voima
ja muut raaka-aineet ja puolivalmisteet kytkeä
lähiaikoina yhteen aznerikalaisten valmistetelÄaitten
kanssa.: Lausunto loppuu lauseeseen: cMikä tulee
olemaan haäinnoIHnen: tulevaisuus, sen aika j a hyvät
suhteet tulevat määrittelemään.»
«Hyvien . suhteitten» lähempi määritteleminen ta­vallisesti
merkitsee ankaroita hallintaol lisiä toimenpitei­tä,
militarismia j a alistettujen luokkien orjuuttamista.
Vaikkakin imperialismi j a sen ilmaisumuotona alueit­ten
yhdistäminen, esiintyy kapitalismin koikeimpana
astepa, niin se samalla merkitsee enempää sortoa: ja
kurjuutta alistettujen maitten yhtä hyvin ki^in emä­maan
työtätekeville luokille, lausuu eräs yhdysvaltalai­nen
toverilehli ja lisää: CanaHalais-amerikalainfen im­perialismi
tarkottaa hyökkäystä työväen unioita ja työ­väen
elintasoa vastaan, ulkomaalaisvastaisia lakeja,
estetuomioita, syndikalistildceja ja avointa työpajaa.
— Toiselta puolen työväen taistelu näitä vastaan ja
välittömien vaatimustensa puolesta luontuu taisteluksi
imperialismia vastaan.
Komintern tov; Dsershinskin kuole­man
johäosta
Tov« Dsershinskin kuoleman johdosta antoi Komin­tern
julistuksen, joka on osotettu kaikille kommunisteil­le
ja. kaikkien maiden työläisille.
Tov, Dsershinskin nimen yhteyteen on liitetty kaik­kien
petturien,- pyövelien ja valkokaartilaisten voima­ton
kiukku, hajalle lyötyjen vastakumouksellisten viha
ja kaikkien maiden työläisten kunnioitus, r a l ^ u s ja y l ­peys.
Hänen viimeiset sanansa olivat Leninin velvo-:
tuksille, sosialismin voitolle, kansainvälisen proletaari­sen
vallankumouksen asialle omistetut,^
Julistuk&ssa m.m. sanotaan, eitä tov. Dsershinski
o l i tii^elumielessä varsin lähellä Rosa Luxemburgia
ja että hän o l i tov. Leninin kaikkein uskollisimpia op­pilaita
ja työtovereita. Lisäksi sanotaan julistuksessa,
että hän- ei kuulunut yksin Venäjän, Puolan ja Liet­tuan,
vaan r koko maailman proletariaatille. Kaikkien
kpmmunistien, kaikkien: työtätekevien muisto; on säi­lyttävä
tämän väsymättömän, loppumattoman monipuo­lista
energiaa omanneen, rohkean j a puolueelle horju-maUoman
uskollisen, kaikille esikuvaksi kelpaavan
taistelijan nimen.
Leninin ja Frunsen jälkeen olemme menettäneet
Dsershinskin. < Kaikki * nämä ovat korvaamattomia ; tap­pioita,
mutta niistä huolimatta vallankumous elää ja
tulee elämään.-
Leninismi v o i t t a!
.Eläköön bolshevikkien puolue!
Eläköön kansainvälinen - proletaarmen vallanku-
Keskiviikkona, elok. 18 p:nä—Wed., August 18
mousi
Kirkon jä imperialismin vaikutus
Tuskin mikään kirkon tekemä alote on saanut^niih
laajaa vaikuttavaisuutta ja maailmanlaajuista ^pliit-tUta^
merkitystä kuin, Chicagossa pidetyn sakramisntti-ikokouksen
sodanjulistus Mdtsikon hallitusta vastaan,
kirjottaa toverilehtemme Eteenpäin. Kirkon johtama
kamppailu Meksikossa ei suinkaan -ole hengellistä tais­telua,
vaan se : taistelee taloudellisesta j a poliittisesta
vallata. , , .
Katolinen kirkko on pitänyt Meksikon työtätekeviä
luokkia holhouksen alaisena, lukutaidottomina. Se on
viimeisen kolmensadan vuoden ;aikana rakehnuttanut
28,800 kirkkoa, joiden «rahallinen arvo kohoaa yhteen
biljoonaan dollariin;^ Mutta sensijaan laiminlyönyt
kansanopetuksen, josta väestön lukutaidottomuus oh
selvimpänä todistuksena. ^
Katolisen kii<kon valta rakentuu kansan tietämättö­myydelle.
Sen valta on aina järkkyny^ siellä, missä
teollisuuden kehittyminen vaatii työväeltä enemmän tie­toisuutta,
luku- ja kirjotustaitoa. Meksikossa on nyt
tultu siihen käänteeseen. Siellä hyväksyttiin laki, joka
rajottaa kirkon omistusta omaisuuksiin ja vaikutusta
politiikkaan, antaakseen -porvarilliselle valtiolle tilai­suuden
kansanopetuksen laajentamiseen. Siinä sääde­tään
/l.'eltä kukaan ulkomaalainen ei saa harjottaa us­konnollista
ammattia Meksikossa.
, , 2. Kasvatustyö tulee jättää virallbille kouluille ja
tulee, sen olla uskontovapaata. Mikään uskonnollinen
korporatsioni tai papisto, olkoon mitä uskontoa ta­hansa,
ei saa perustaa tai johtaa kouluja.
3. Kaikki uskonnolliset järjestöt, konventit tai luos­tarit
tullaan hajottamaan.
4. Kuka tahansa pastori, joka kiihottaa kansaa
hylkäämään kansan asetuksia tai kieltäytymään lakien
noudattamisesta^ tullaan rankaisemaan ankarasti.
5; Mikään julkaisu joko-uskonnollinen tai uskon­nollisuudelle
suosiollinen, ei saa mitenkään sekaantua
kansallisen politiikan asioihin. ..
6. Mitään järjestöä ei saa muodostaa, jonka n i ­messä
olisi yhtään sanaa, tai osotusta siitä, että se on
missään yhteydessä uskonnollisten asiain kanssa.
7. Poliittisia kokouksia ei saa pitää kirkoissa.
8; Kaikki uskonnolliset menot tulee tapahtua kir­kon
seinien sisällä.
.,9. Mikään, minkään uskonnon järjestö, ei saa omis­taa
eli hallita omaisuutta eikä pääomaa.
10. Kirkot-ovat kansan omaisui^tta. Muut kirkol­liset
omaisuudet, kuten piispojen palatsit, asunnot, se­minaarit,
oppilaitokset, opistot, luostarit ja kaikki ra­kennukset,
jotka ovat rakennetut uskonnollisissa tar-kotuksissa,
siirtyvät kansan omaisuudeksi ja käytetään
niitu si;en kuin hallitus parhaaksi katsoo.
11. Raskas rangaistus seuraa kaikkia kirkollisia
virkailijoita, jotka eivät noudata näitä määräyksiä.
Mielialan nostattamisella tahdotaan nostattaa maan­omistajien
vaikutusta, multa onnistuuko'kirkko kohot­tamaan
vanhat suurmaanomistajat valtaan,-Wall-kadun
välityksellä.
Kuitekin Amerikan työväestön on oltava varoillaan
ja toimittava tarmokkaasti tätä uutta pyhää liittoa, fco*
dalisen taantumuksen edustajia, katolisen kirkon ja
nykyaikaisen imperialismin liittoa vastaan. .
No.96~192fi
Työväen urheilu
Rata- ja kenttäurheOut Beaver Lakella elokuun
7 . 'g\ .mmm • mm • ••• ••••>.-• —S paivana
Ua«!aeniiStyk*uL; L. Kolari ToitUui nnorten 'S-ottelamest&raaden Ja
. X,S00 n.;'Hanna Kolari nauten 3-otteInn nie«taratfdea; Kyrölä .
5,000 E t . ; E. Eerola 5-otteInn -
Beaver^Laken, Ont,, osaston syys­juhlien
yhteyteen elok. 7 j a 8 päi­vä,
oli voimisteluseura Jehu järjes­tänyt
urheilukilpailut. Seuraavia t u ­loksia
saavutettiin:
Lauantaina suoritettiin nuorten
3-ottelu liiton mestaruudesta: •
100 m:a jaoksa:
1. Mestari ' A ^ Kivinen, Kirkland
Laken Jymy, aika 13.5 sek. v
2. y.^..Wiälemna, Timminsin Lo,
13.6 sfek.
3. L. Kolari ja M. Pässi, Jehu,
13.8 sek.
, ^ Pitnnthyppy:
1. Mestari V.^Wal€nius, 3.36 m.
2^' A . Kivinen, 5.18 m. ;
3. M. Passi, 4,95 m.
4. Ifc Kolari, 4.88 m. '
. . . K ^
1. Mestari J^^^ m.
2. V. Walenias; 11.70 m.
3. A. Kivinen, 11.24 m.
4 M. Passi, 10.95 m.
LopalUnen järjestys: ^
1. , Mestari L. /Kolari, Jehu, Beaver
Lake, 21Q.S7 pist. '
2i V. 3ValeniuB, Ilo, Timmins, 208,-
47 pist.
3. A. Kivineui «jymy, vKirkland L a ­ke,
2Q4.32 pist.
Nuorten alle 18 vuoden
^1,500 m:ikjaoiun: . /
1.. Mestari L . Kolari, aika 5 min.
12.2 sek. '^l
2. Kannakko^^ Kipinä, White Fish;
aika 5 min. «19.8 sek.
3. M. Passi, Jehu, B^ver Lake,
aika 6 min'; 28 sek. •
Sunnuntain kilpailut oiettiin mies­ten
..olympialais - 5-ottelulla.:. .Tulok­set:
. Pitnnsbyppy:
1. P. Häkkinen, Creighton Yritys,
5.85 m.
2. E. Eerola; Creighton Yritys,
5.61 m. • •'
3. O. Rautio, Creighton Yritys,
5.48 m.
Keihäänheitto:
A. Reinikainen, Jehu, 41.17 m.
hi Kolari, Jehu, 40.02." (Uusi
C. S. T. U:n nuorten ennätys.)
E. »Eerola, 'Creighton Yritys,^
39,66 n|.
200 ni;n jnoksn:
1. P. Häkkinen, 25 sek. ; (Uusi C.
S. T . U : n ennätys.)
2. E. Eerola,,?B.4 sek.
3. J . Seppälä, Kisa, Sudbury,
sek.
Kiekonheitto:
1. A. Reinikainen, 30.98 m.
2. O. Lind, Jehu, 29.84 m.
3. E. Eerola, 28^42 ro. \
J 1,500 m:n jnoksn:
1. A. Reinikainen 5 min. 5.1 sek.
2. • O. Lind, 5 m. 9.3 s.
3. P." Häkkinen, 5 m. 20 s.
4. E. Eerola, 5 m. 34 s.
5. J . Seppälä 5 m. 37 s.
LopnlUaen järjestys:
lw' E , Eerola; r-Creighton -Yritys;
. 14 pist.
2. A. Reinikainen, Jehu, 15 pist.
3; O. Lind, Jdiu, 19 pist.
Naisten 3-ottelu mestaruudesta:
Pituushyppy:
1. Mestari E. Joensuu, Creighton
Yritys, 4.23 m. (Uud ennätys.)
2. H. Kolari, Jehu, 3.97 m.
3. L. Venhola, Kisa, 3.95 m.
4. H. Levola, Jehu,*3;59. m.
Kuula:
1. Mestari H . Kolari, 7.17 m.
2. H. Levola, 6.93 m.
3. L. Venhola, 6.63 m.
4. E; Joensuu, i^.GO m.
100 m:n juoksu:
1. Mestari E . Joensuu, aika 15.9 s.
2. L. Venhola j a H . Kolari 16.4 s.
4. H. Levola 16.8 sek.
Lopullinen järjestys;
1. Mestari H . Kolari, Jehu, 221 p.
2. E. Joensuu, Creighton Yritys,
217.41 pist.
3. L. Venhola,; Kisa,' 216.12 pist.
4. H, Levola, Jehu, 210.67 pist.
S,OO^ni:n jnoksu;>
, Matkaa^taivaltamaan lahti- 4 mies­tä:
P. Jansson ja K. Suutarinen:
SudburyiP Kisasta, M . Kyrölä ja L.
Laine Jehusta. Heti alussa painuu
Kyrölä johtoon, Janssonin seurates­sa
varjona kannoilla. Puolivälissä
matkaa .menee Jansson johtoon,
v&an kierroksen juostuaan keskeyt­tää.
— Aika huonoon rataan näh­den
kohtalainen:
1. M. Kyrölä, Jehu, 17 m. 30 s.
2. L . . Laine, Jehu, 18 jn. 45 s.
3. K. Suutarinen, Kisa,'l9. ro.,20.4 s.
Nuorten alle 18 vuoden 4x200
m:n viesti:
Mukana ainoastaan . toimeenpane­van
seuran ' joukkue. Missä olivat
toisten seurain pojat? Pojat juok­sivat
hyvin huonolla,. epätasaisella
radalla.
Beaver 'Laken Jehun joukkueen
(V. Piispanen, L. Kolari, T. Risti­mäki,"
K. Laamanen) aika 1 mm.
57 sek. (Uusi C. S. T . U r n ennä­tys.)
Poaoun alle 14,Tuoden 100
m;n juoksu:
1.. K. Jansson, Jehu; ^aika 15.4 sek.
2. A. Passi, Jehu, 17 sek.
3. U. Penttinen 17.1 sek.
Tyttöjen alla 14: vuoden 100 m.
1. Vieno Salminen, 18 sek.
2. Toini Salminen,. 4' m. 'jälessä.
3. Laura Luopa, 8 m. jälessä. ^
-Teemu.
L E N I N
XI
.^.Kansallisuuskysymys
Venäjä on maa^ jossa kansalli­suuskysymys
astuu eteen joka as­keleelta.
Tsarismi sorti törkeästi
"vierassyntyisiä", joita oli enemmis­tö
valtakunnan asukkaista. Osa
niistä sorretuista , kansoista omasi
korkeamman kansansivistyksen kuin
Iso-Venäjän väestö, osa oli viel^ a l ­haisella
paimentolaisasteella. Täs.
tä"^ erilaisuudesta huolimatta mer­kitsi
venäläisyys näille kaikille sor­toa.
Mutta merkitsi se muutakin.
Venäjänkielen - yleisyys, sitä kun
opetettiin kouluissa ja oli se useim­missa
maan osissa virkakielenä, an­toi
kaikille näille kansoille yhtei­sen
kulttuurin. ' ( S u o m i "jäi siitä
osattomimmaksi.) Ja venäläinen
kultuuri kohosi\, korkealle. Intelli-genssi
oppositionissa hallitusta vas­taan.
Se merkitsee sitä, että sen
edustama kulttuuri kehittää opposi­tioni-
ja vallankumouspiirteitäv Nä­mä
ilmenivät Venäjällä m.m. tai­teen
ja kirjallisuucen tuotteissa.
Vuosikymmeninä ennen 1905 oli
Venäjän kirjallisuus maailman kuu­lu.
Lenin esim. on kirjottanut tut­kielmia
Tolstoista "Venäjän vallan­kumouksen
kuvastimena" — ei
vallankumouksellisen proletariaatin,
vaan horjuvan talonpoikaiston.
Mutta tästä huolimatta ei venä-lainen
kulttuuri kyennyt tulemaan
puoleensa vetäväksi sorretuille kan­soille;
sillä ei ollut Amerikan k a ­pitalistisen
" valinkauhun" voimaa.
Tsarismi oli esteenä. Koettaessaan
ratkaista kansalUsuuskyssrmystä raa'-
an sorron ja väkivaltaisen sulatus-
•politiikan kautta se nostatti vas­taansa
nämä kansat. Ja kun poliit­tinen
-elämä uusaikaisessa mielessä
pääsi^ VenäjäHä: juOki vrn. 1905
vallankumouksen .kautta, 'astui jo­kaisen
sen puolueen eteen kansal­lisuuskysymys
käytännöllisenä. Duu­massa
f oli eri kansallisuuksien ryh-mät,
jotka olivat tekeinisissä op-positionipuolueiden
kanssa kokoon-
.panossa luokkaluonteen mukaan.
•Sos.-dem. puolueessa edu5ti~ Le­nin
aina varmaa kantaa —-sorre­tuille
kansakunnille on tunnustet­tava
itsemääräämisoikeus. Sehän oli
II :n internationalen tunnuksia.
Mutta me tiedämme, että revisio­nististen
virtausten päästessä siinä
vaikuttamaan, vesitt;^ kanta tässä­kin
asiassa. Alkoi ilmetä siirto­maapolitiikan-
puolustusta (Noske 'jo
ennen sotaa) ja se "itsemääräämis.
oikeus" tulkittiin merkitsevän jon­kinlaista
autonomiaa pää vallan puit­teissa.
' Lenin oli tässäkin asiassa
koetuskivi ja pahennuksen kallio.
Hän selitti, että on tunnustettava
kansojen itsemääräämisoikeus Ve­näjän
yhteydestä eroamiseen asti.
Ei tämä johtunut siitä, että Lenin
oli tahtonut pirstoa maailman pik­kuvaltio
itten kirjavaksi sekamels­kaksi
— kuten on joidenkin "pik­ku
kansojen ystäväin" ihanne. Hän
ymmärsi hyTriuj että suurtalous tuo
'kansat yhä lähemmäksi toisiaan ja
ylftenäjstyttää niiden lainsäädän­nön,
; kulttuurin j a koko elämän.
Itse oli hän ' internationalisti sanan
täydellisessä merlptyksessä ja hä»
nen luomansa puolue oli kansainvä­linen
puolue jo ennen kuin Ko.
mintem sellaiseksi alkni muodostua.
Leninin kanta kan^llisuusasiassa
oli~ vallankumouksellinen kanta. Sa­moin
kuin Marx osotti Lenin, että
kansa, joka toisia sortaa,, ei voi
Vancjioverm mäam
Suomalaiset tehneet itseraurliia ja
murhia. Jo neljäs päivä heinäk.'-!»-
tosi Martti Jacobson veljensä asun­nosta
kun täinä oli käymässä ulkona
kaupungista. Kotiin , palattuaan ar­veli
hän, että veljensä on mennyt
kämpille töihin, taikka sitten on
mennyt 'Oleskelemaan kaupungille.
Myöhemmin hän kuitenkin' v pääsi
selville, ettei Martti ole voinut käm­pille
lähteä ja ruveten epäilemään
pahempaa, menikin hän ilmotta-maan
•riranomaisille veljensä katoa­misesta
pari tai kolme viikkoa ka-toomisen
jälkeen. Antaessa heille
veljestänsä tuntomerkkejä, huomasi­vat
viranomaiset, että he ovat löy­täneet
sen miehen ja myös haudan­neet-
Hän oli hukuttanpt itsensä
mereen j a oli hänellä ollut taskussa
kirje, josta olivat päässeet hiin
paljo selville kuin myös hänen mie-lentilastaankin
ennen katoamistaan,
että hän on, itse hukuttanut itsensä.
* Vainaja oli vasta kahdenkymme­nenkahden
ikäinen^ ollut tässä
maassa vasta vähän aikaa.
Raaka kaksoismurha tuli juUdsun-teen
tämän kuun 6 .p:nä, jolloin
Emil Johnson löytettiin kodistaan
hirtäytyneenä sängjmpäähän ja hä­nen
neljäntoista vanha poikansa ve­rissään
sängyssä pää hakattuna pie­nen
-kirveen pohjalla mäsäksi, joka
kirves oli pojan t j ^ y n alle laitettu.
Poliisien lausunnon mxikaan on J . en­sin
murhannut poikansa ja sitten
itsensä. Ja ovat he^ olleet murhat­tuna
noin vuorokauden ennenkuin
heidät löytettiin .mainitunlaisessa
tilassa. ,
. Ihmiset,- jotka' moiseen -antautu­vat,
eivät ole kaikin puolin nor­maaleja.
Sillä ihminen, joUa on
vähänkin.- tervettä järkeä, ei näe
maailmaa koskaan niin hankalaksi,
ettei sitä voisi muutoin sivuuttaa
kuin ryhtymällä itseään ja toisia
—- murhaamaan.
Hastings Parkin näyttelyt. Niir
den kanssa kuluu- kymmenen päi­vää
hiin tarkoin, ettemme olö us>
kaltaneet haittaa toimeen koko ai*
kana mitään, lukuunottamatta ko­kouksia.
Mutta eihän tätä nyt huoli
kovin vakavalta kannalta silti ot­taa,
voimmehan vaikka nimittää
tätä nyt meidän kesälomaksi, niin
ikävää kuin se kesäloman ottami­nen
onkin luokkataistelussa. Tohdon-pb
tosiaan ehd<^ttaa, että henkilöä, jo­ka
ensi kesänä mainitseisi kesä­loman
ottamisesta puoluehommista,
olisi armotta rangaistava, että saisi
jäämään koko tuon kesäloman -vie­ton
muinaismuistojen joukkoon.
Mutta näjrttelystähän minun piti
sanoman. En tiedä ketkä siellä mei-olla
vapaa. Kansallisuuksien^ tais­telu
sortoa vastaan tuli näin osaksi
yleistä taistelua sitä sortoa vastaan.
Ja sorron ja riiston lopettaminen
merkitsi samalla kansallisuuksien
vapautumista, koska työtä teke-vien
vapaassa yhteiskunnassa ei voi olla
kansallisuussortoa. Siinä toteutuu
kansainvälisyys ki-vufctomasti tuotan­nollisen
ja kulttuuri-yhteistoimin­nan
kautta.
Kuvaavaa on Leninin suhde Suo­men
kysymykseen. Jo 1902 kirjotti
hän siitä kirjotuksen, jossa selos­taa
bobrikovilaisajan sortotoimet ja
julkaisee Suomen kansan joukko-adressin
laitonta asevelvollisuutta
vastaan. Hän sanoo, että pieni Suo­mi
ei kyllä voi ajatella kapinaa,
mutta Venäjän kansalaisten on hä.
vettävä sitä, että ovat orjia, joita
tsaari käyttää toisia kansoja or­juuttaakseen.
Usein kirjotti Lenin
sen jälkeenkin Suomesta; Hän to­tesi
kuinka Suomen porvaristo
1905 :n jälkeen — tekee palveluk­sia^
tsarismille ja Venäjän porva­ristolle
auttamalla niitä vainoamaan
vallankumouksellisia ja kuinka Suo­men
ja Venäjän työläisten edut
ovat yhteiset. .
V. 1917 tuli menshevikeille täs­säkin
asiassa lankeemuksen vuodek­si.
Kun väliaikainen hallitu?, jota
he kannattivat, sorti Suomea, täy­tyi
heidän se h3rväksyä. Ja niin
joutuivat he esim, kehottamaan
Suonien sosialidemokraatteja luopu­maan
"valtalaista'' Kesällä 19 IS. Se­littivät
Suomen y.m. "separatismin"
synnyttävän venäläisissä sellaisen
reaktion, että kun vallankumous
uhkaa hajottaa suuren Venäjän, on
se paha ja sellaisena saatava lop­pumaan.
Niin tuli menshevikeistä
Venäjän imperialismin renkejä.
Toisin Lenin. Hän sanoi suo-,
malaisille, että taistelkaa pois Ke-renskiä
vastaan. Se sopi myöskin
suomalaiselle sosialipatriotismille.
kalaisista muut oa käyneet kuin
tov. Kataja, joka..siellä oli iiynvt
käsittelemässä niitä urheiluvälinj
tö, sanomattakin seurauksella, että
sai. palkintoja.
Sanomalehtimichenä käväsin jm.
nä myös siellä. Toljailtuani äeDä
Juulm havainneeni uuden keinon
miua valmistetaan sairaalaan me-noa.
, Sillä näin nLk miehen härän
selässä j a toisinaan päinvastoin ja
härän hyppivän charlestonia, että
pian - mies oli; maassa niskoillaat.
Siitä oli seuraus, että tanssittajaa
oijottiin vähän aikaa ja katsottiin
seMdääkö vai pitääkö lähettää sai-raalaan
selkeäinään. Useammat
heistä kuitenkin selkisivät kentällä.
Samalla tavalla kävi villihevosten
selässä rimpuiville. Tuota katsel-lessani
kolmisen tuntia, tulipa aie-leeni:
mahtaisikohan kehitykseen
tulla suurikin aukko, jos nim. ei
natoista tanssia häriUä ja hevoälla
tanssitettaisi! — Tapaturaavaipn-tusasiamiehillä
luulisi olevan tointa.
Jos yhdenkin tietäisin, niin sinne
hänet raahaisin.
TeoBisunstuotteita siellä on myös
nähtä-vänä, kuin myös tuotteiden
valmistamistakin jossain - määrin; ja
sitten kaikenlaista humpuukia. '
Työnvälitystoimiston mnstiUe u-luille
tuli enempi "vientiä" senjäl-keen,
v kun -viljakentille on osa tyg:
Iäisiä siirtynyt. Vaikka paljo on
vieläkin miehiä toimiston ympärillä,
mutta iso osa heistäkin ehkä siirtyy
yiljakentiUe. Ei sinne työläisistä
iso osa enää teene siinä tarkotnk-sessa,
että siellä sitä rahaa kasaa,
mutta saamaan vaihtelua yksitoik­koiseen
raadantaan. Sillä suurten
työläisjoukkojen on mahdottomnns
löytää - viljakentältä, enempää kuin
muualtakafin, kapitalistisen järjes­telmän
vallitessa erityisiä ansjomah-doUisuuksia.
Jos kohta jollekin yk­silölle
sattuisikin keskinkertaista vä-hän
. parempi mahdollisuus — jos­sain,
kun käyttävät kaikki siihen
tar-vittavat menetelmät, jättäen huo­mioonottamatta
osatoveriensa koh­talon.
*
.Onhan meidän työläisten asema
jo siinä määrin tukala, että aen
pitäisi jo jokaisen työläisten ym­märtämän,
sekä käsittävän sen ai­noan
pelastusmahdollisuuden tähän
olotilaan —-yhteenliittymisen! Ja
toimimaan sen saavuttamisekd.
Mutta" toiminta edellyttää tietoi­suutta,
joka on niin suuresta merr
kityksestä juuri työväenluokan jäse­nille.
Siksipä ei pitäisikään työläi­sen
viettämän joutohetkiään tur­hanaikaiseen
oleskelemiseen, vaan
käyttää nämä hetket itseänsä kehit­tämisen.
Siitä koituu hyöty itsel­leen
j a samalla koko työväenluokal­le.
Niin menetellen tuntee työläi­nen
tekevänsä velvollisuutensa työ­läisenä.
,
Hariotuksen alla on naytötkappale
"Karjalan kannaksella" ja liäytel-mäkomitea
touhuaa aika tavalla.
Logger.
Port ArthuriD uutisia
A. E. Smith ehdokkaaksi.'Ca­nadian
Labor Partyn Thunder Bay
piiri kokouksessaan valitsi tuleviin
mutta kun se oli imperialistista Ve-näjä4^
hajottava tekijä, oli se objek-tii-
visesti vallankumousta edistävä.
Tätä ei Suomen sosialidemokratian
sekään aines, joka oli jonkinlaisella
vallankumouksellisella kannalla, kä­sittänyt
dialektisesti, s.o. ei huo­mannut,
milloin se sama tekijä ru­pesi
vaikuttamaan vastakumouksel-lisesti.
Sillä linjalla joutui Suo­men
sosialidemokratian oikeisto nos-kelaisuuteen,
kannattamaan "val­koista
isänmaata". KumoukseUisille
selveni työläisten vallankuinousai-kainen
vaistomainen kanta tässä
asiassa bolshevistiseksi tietoisuu­deksi.
..
Mainiosti kuvastuu Leninin kante
seuraavissa sanoissa hänen kirjotuk-sessaan
toi^ok. 2 p. 1918-_
toteaa että suomalaiset eivät nyt
vaadikaan täyttä itsenäisyyttä, vaan
ainoastaan laajaa autonomiaa. Suo-nii
on väkivalloin vallatta. Jos on
valtauksia vastaan, täytyy antaa
Suomelle eroamisen oikeus. K^on
olemme tämän sanoneet ja toteutta­neet;
silloin — ja vain silloin —
tulee 'sopimus' Suomen kansia to­della
vapatehtoisek.--;, vapaaksi, to­delliseksi
sppiraukseksi eikä ole pei-jausta.
Sillä, huomauttaa hän, vaffl
tasa-arvoiset voivat tehdä vapai»
sopimuksia. Mutta ei Lenin ole V^'
knvaltioisen' hajallisuuden ihail>|^
Niiden on liityttävä yhteen impena-lismia
vastaan. Hän sanoo:
"Mitä vapaammaksi Venäjä tulee,
mitä päättäv^nmiin ^^^f^
tunnustaa .ei-venäläisten ^Jf" •
suuksien eroamisoikeuden, sitz
makkaampi veto niissä s.vnt^y
toon meidän kanssamme, sua
hemmän on aihetta riitaisnuk»».
sitä haryinaisemmik.si tulevat eroj
mistapaukset todellisuudessa -
lyhyemmäksi käy aika, Jonka
kansaUisuudet ovat x n e i ^ t ^ . ^ "^
silä läheisemmäksi ja lujenima^
tulee lopuksi proletaarisen