Vapaus, May 28, 1925

              Wa£hin^n, D. C. (FP) — Tääl-
U pidetyn Yhdysvaltain JiauppaJca-koaventsionin
ylistyslaaluihin
Yhdysvaltain kauppa- j a teoUisuas-eläffiän
talevaisaudesta on, täkSläi-usn
Britannian lähettOäs Sir Esm?
Howard vastannut hyvin synkäs^
ääailajis3a, ennustaen ankarinta
teoUisanskriinä, mitä maailmassa
on koskaan oUnt Iron • and Steel
Institutelle pitämässään puheessa
on Hos^ard suoraan sanonut, että
ellei Yhdysvaltain tullimuureja heti
hävitetä, siten että Britannia j a toi­sit
europalaiset maat voivat va­jaasti
kilpailla täkäläisillä markki­noilla,
t^jJfiö Europan liike-elämä
tykkänään pirstoutumaan. Ja mil­loin
se tapahtuu, tulee Britannia
samaten kuin toisetkin Europan
maat lopettamaan sotavelkojensa
korkojen maksamisen YhdysvalloU-le.
Niillä ei tule olemaan min­käänlaisia
sisääntuloja, joilla voisi­vat
velkojaan maksaa. Ja niiden
sortuminen tulee ehdottomasti la-onanttamaan
Yhdysvaltain teolli-saaselämän.
Howard!n puhe on saanut suoje-lustulUn
huumaamat pääkaupunki-
Iäiset hämmentymään. Heti senjäl-keen
kuin kauppakamarin johtajat
Julius Barnes ja Henry Robinson,
jotka tulevat kesäkuussa mene­mään
Brj-sseliin, johtaakseen siellä
kansainvälisen kauppakamarin ko­kousta
olivat julistaneet, että; 'Yh­dysvallat
ei tule sallimaan saksa­laista
kilpailua, lähettää Britannia
nootan"selostaen ettei Yhdysvallat
voi elää omien tuUimuuriensa sisäl­lä,
vaan sen täytyy antaa ^^eiiropa-laisille
kilpailumahdollisuuden, tai
odottaa Europan kieltäytyvän si­toumuksistaan.
Puhuessaan Britannian j a Yhdys­valtain
välisen kaupan Britannialle
epäedullisesta balanssista, sanoi Ho­ward
: "Jos Britannia c i voi mjry-dä
tuotteitaan ulkomaille, ei se» tie­tenkään
voi ; YhdysvalloiBtar 'ostaa
sen paremmin raaka-aineita ikuin
tehdastuotteitakaan . niin laajassa
mittakaavassa k u i n . s e on tähän
eaakka tehnyt. Minä. olen varma
siitä, että kaikki käsittänevät täy­delleen
sen seikan, ettei Britannia
voi^ Yhdysvalloille vuosittain suorit­taa
veloistaan vaadittua y l i 82 mil­joonan
punnan rahamäärää, jos sen
kauppabalanssi Yhdysvaltain kanssa
on jatkuvasti epäedullinen... Minä
ea puhu ainoastaan brittiläisen maa­ilmanvallan
puolesta, ' m u t t a koko
maailman puolesta julistaessani, et-ö
ellemme me vähän ajan kulues­sa
voi palauttaa vakavaa luotto- ja
lainapohjaa Eurppassa, sekä luon­nollista
kauppatilannetta — ellem­me
me saä; toimintamme perustaksi
merien takaista kauppaa —- olemme
me suoraa päätä kulkemassa ! pa­hempaan
"v e d (fe n paisumbkseetf',
kum todellisen sotatilanteen kaut-
•ta."
Vähentäen Howard lausunnoista
mahdolliset liiottelat j a poliittiset
motiivit, myöntävät liittohallituksen
ekonomistit sen pääasiallisesti ole­van
paikallaan'. Jos Europa maksaa
velkojaan Yhdysvalloille, täytyy sen
naksaa ne tavaroilla, joitten, täy­tyy
päästä läpi meidän tuUimuuri-emme.
Mutta sinä hetkenä,-joUoin
tuo tullimuuri on särkynyt, lankeaa
Yhdysvaltain työläisten osalle joko
|aaiaUe levinnyt tyott^myyö,; täi
täytyy heidän hyvässyä alemman
elämäntasDn. Alhaisemmasta elä­mäntasosta
taasen johtua se seikka,
että työläiset voivat kuluttaa en­tistään
vähemmän hyödykkeitä, jos­ta
lopullisesti aiheutuu teollisuuden
'amaannustiia. - - V
Ikäänkuin Vastaukseksi Howardin
kotukseen, op Yhdysvaltain vai-tiovirästo
ilmottanut lähettäneensä
sanan" Europan halUtuksUle, että
aäden on heti ryhdyttävä sopimuk-senmakaan
suorittamaan Yhdysval­loille
suursodan jälkeen saamiaan
"^oja. Toisin sanoen täytyy >siis
«distyneitten teollisuusmaiden, Bel-
8>fn, Italian j a tsekkoslövakianval-
^ojftaa tuotteita niin >halvaila, että
2i^t myydä niitä* maailmanmark-
JooiSe halvemmalla kuin heidän
«flpaUijansa, ^aadafeeen rahaa, . j o l ­la
voivat n-.aksaa velkansa Ybdys-
2?onie. Taikka t o i ^ n maitten
työläisten elintason alentaminen
vaumttaa maaihnamnarkkinain M -
P j l o a tuloksena lopullisesti myös
jMysi-altain työläisiin, niin baikcs-ta
hnoiiaiatta ei nykyinen Yhdys-
J"ain hallitus uskalla alentaa val-
™ ^ saojelostnlleja, asettamatta
«araaalaiseksi omaa otemassaolo-
B n l g a r i ^ hallitus rui­naa
lisää lahtareita
Sofia. — LaverreUea,* ettei Tsan-'"'^* olevansa paluumatkalla, on tääl-kovin
hallitus halua lisävoimia po-P^ herättänyt epäilystä, sillä asian-liittisten
vastustajiensa nujertami-l ^^^^^^^^ väittävät, ettei kummalla-
New York. — Sanomalehdissä
kierrellyt sähkösanoma, jonka mu­kaan
kapteeni Roald Amundsen oli­si
pohjosnavalla käytyään ilmotta-seksi,
on Bulgaria liittoutuneitten
sotilaalliselta komissionilta pyytä­nyt
lupaa pitöäkseen aseissa ne y l i ­määräiset
10,000 miestä, mitä sille
myönnettiin tuomiokirkon räjäh­dyksen
jälkeen, siihen asti kunnes
hallitus arvelee kommunistivaaran
olevan ohi.
Pyynnön tukemiseksi on tietysti
joka päivä saatu ilmi yhä uusia
salaliittoja j a uusia todistuksia sii­tä,
että "kommunisteja on päässyt
tunkeutumaan kaikkien . luokkien
keskuuteen". Venäjän avustuksel­l
a on uusia joukkioita muodostettu
^uusia tuhotöitä tekemään.
Kirkon räjähdykseen osanotosta
j a salaliittoutumisesta hallituksen
kukistamiseksi kuolemaan tuomittu­jen
Freidmannin, Zadgorskin ja
Koeffin hirttäjiksi on palkattu mus­talaisia,
jotka tulevat saamaan hirt-täjäistä
75 senttiä päästä. Tuo­mion
toimeenpano on lykkääntynyt
sentähden, että kuningas Boris ei
ole tuomioita allekirjottanut, vaik­ka
ne ovat hänellä sitä varten jo
olleet joitakuita päiviä.
Neuvostohallituksen
kaikki jäsenet valit­tu
uudelleen toi­miinsa
Moskova. — ka;ikk| kansankomi-sarien
neuvoston jäsenet valittiin
uudelleen Sosialististen Neuvostota­savaltojen
Liiton keskustoimeenpa-nevan
komitean toimesta. Alexis I.
Bykoff tul^e edelleen olemaan pu­heenjohtajana.
Keskustoimeenpa-nevan
komitean nimitti neuvostojen
kongressi, jonka istunnot päättyivät
äskettäin. K^skustqimeenpaneva ko­mitea-
käsittää kaksi "kamaria",
liittoneuvoston ja kansallisuuksien
neuvoston. '
''^Trotski ei ole .jtaanat tointa
kabinetissa.
Yleistä hämmästystä on heratta
nyt, ettei Leon Trotskille, entiselle
sotaministeirille, jcjkä äskettäin pa
lasi takaisin politiikkaan, annettu
tointa neuvostovallan kabinetissa.
Trotskin poliittisen aseman katso­taan
olevan vielä epävarman.-
Aikaiaemmitt oli vallalla sellainen
käsitys, että Trotskille oli Juvattu
toimi neuvostovallan kabinetissa ja
vieläpä siihen saakka, kun ilmotet-tiin,
että neuvostohallituksen ko­koonpano
tulee säilymään, muuttu­mattomana,
arveltiin Trotski tulta­van
nimittämään ulkomaakauppako-misariksi.
Tämä toimii on ollut
avoinna siitä lähtien, kun Krassin
nimitettiin neuvostohallituksen lä­hettilääksi
Pariisiin. Mutta yhden­nellätoista
hetkellä sariotaah pe-peräännytyn
Totskin nimityksestä
sillä katsottiin, että Totskin, nimit­täminen
ja . hallituksen päämiesten
nudeUeen ryhmittyminen kansainvä­lisen
tilanteen ' nykyisellään ollen,
ei ole otollinen. -
Kommunististefi johtajien sano
taan selittäneen kabinetin uudel­leen
järjestämisen johtavan ulko­mailla
tulkintaan oireeksi bolsheviki-hallituksen
heikkoudeista. Yleisenä
käsityksenä on,,että Totskin on hil­jalleen
työn kautta kohottava hallit­sevaan
asemaan ottamalla vastaan
minkälaisen toimen hallitus hänelle
tarjoaa. . • ^ ,
Liittoneuvostoon kuulun 450 jä­sentä,
käsittäen 300 Venäjän neu-vostoistai,
75 Ukrainasta, 13 Valko-
Venäjältä, 30 Taka-Kaukaasian L i i ­tosta,
4 Turkin Menistanista j a IQ
Usbekistanista- Lo^ut ovat kymme-pen
kansankomisaria j a Berliinin ja
Lontoon edustajat.
vKahsallisuuksien neuvostoon, jos­sa
jokainen Hittppn^kunluya tasa­valta
> n edustettuna «idellä edus­tajalla
j ä jokainen autonominen pii­ri
yhdeUä edustajalla, kuuluu 131
jäsentä, eli 30 enemmän kuin vii­me
vtionna., •
Uusia edustajapaikko­j
a tuli siten, että viisi edustaja­paikkaa
myönnettiin kolmelle auto­nomiselle
tasavallalle, Moldavian ta­savallalle.
Turkin rMenistanille ja
Usbekistanille, jotka perustettiin
vasta hiljan.
aan, joten Coolidgen hallitns tulee
siis samalla kertaa sekä syömään
että' säästämään leivoksen — ja
antaa redeapaisamaksen toUa.
kaan niistä lentokoneista, jotka täl­l
e matkalle läksivät, ole langatonta
sananlennätinlaitosta. Niiltä «n siis
mahdoton lähettää mitään tietoja,
ennenkuin ine saapuvat johonkin
muun mailman kanssa tietoyhtey­dessä
olevaan paikkaan. Hän. aikoi
palata KiRg's Bayhin, Huippuvuo­rille,
josta matka alkoikin.
Nyt kun alkaa jo olla täysi viik­ko
kulunut siitä kun lentokoheet
lähtivät, aletaan olla melkoisesti
huolissaan- uhkarohkeitten retkeili­jäin
koht^^losta. Ilmat tuolfi poh­janperällä
lienevät kuitenkin olleet
suotuisat,' niin että arvellaan
Amundsenin pysähtyneen navalle
tekemään havaintoja. Eipä hän
ollut pitänyt mitään kiirettä Etelä­navallakaan
käydessään, vaan vii­pyi
siellä kolme vuorokautta, vaik­ka
1 siellä viipyminen oli mitä vaa­rallisinta.
Toiset asiantuntijat sitä­vastoin
arvelevat, ettei hän ollen­kaan
laskeutuisi jäälle navalla,
vaan lentokoneesta pudottaisi sinne
Norjan lipun ja 'lentäisi edelleen
Alaskaan. _ ' '
Jos koneet olisivat iaskeutues^ii
viottuneet, ^ voisivat retkeilijät jääU
myöten jalkaisinkin päästä Cana­dan
tai Alaskan rannikolle. Heillä
on pyssyt j ^ ampumavaroja run­saasti
mukana, j a hylkeitä tääUri on
aina saatavana, niin ettei heidän
tarvitse'nälkään kuolla. Mutta voi
mennä kuukausia, ehkä kokonamen
vuosikin, ennenkuin he voivat sa»-
da tietoja lähetetyksi muuhun mail-maan.
Tämän mielipiteen mukaan
ei siis heidän kohtalostaan tarvitse
vielä, hätäillä. " V
*0n jo alettu kiistelemään siitä-kin,
kenelle Amundsenin mahdolli­sesti
löytämät uudet maa-alueet tu­lisivat
kuulumaan. , l;Iorjän; .kuiu»4
gas Haakon oli- antanut Amundse-nille
valtuuden vallata löytämänsä
tähän asti' tuntemattomat alueet
Norjalles.» Mutta Canada on jo ai­koja
sitten vaatinut öinistusoikeut-ta
kaikkiin maihin, mitä Canadan
rannikon pohjospuolella tavataan.
Washington. D. C. (FP) - - Yh­dysvaltain
siirtolaisviraston uusi
hallinto tulee entistään ankaram­min
polkemaan vähemmistökansalli-suuksien
oikeuksia. Hawaii-saarilla
on 65,000 siellä syntynyttä ja kan­salaisoikeuksia
nauttivaa japanilais­ta.
Niiltä tulee * siirtolaisviraston
uusi hallinto kieltämään pääsyn var­sinaiseen,
mantereella olevaan Yh­dysvaltoihin
sentähden, etteivät he
ole "amerikalai^a." Tullaanko v i ­raston
puolesta antamaan minkään­laista
rohkaisua Porto RieoUe, että
se pyrkisi .saamaan myös valtio-oikeudet
Yhdysvaltain liittotasaval­lassa?
Syyksi moiseen suhtautumi­seen
sanotaan olevan pelon "alhai­sempiin
' rotuihin sekaantumisesta,
sekä halvan työvoiman", jonka pe­lon
takana on luonnollisesti tieto
siitä, että Tyynenmeren rannikon
j a etelän valtioilla on kongressissa
paljo sananvaltaa, jota vastoin Ha-waiiUa
j a Porto Ricolla ei ole sitä
lainkaan.
S U O M A L A I N E N F A R M A R I SYYT.
T E E S S X M E T S Ä P A L O N AI-H
E U T T A M I S E S T A
(Fort William, Ont. — David Mä­k
i , Nolälusta, on erään naapurinsa
ilmiannosta haastettu oikeuteen vas­taamaan
sellaisen itulen sytyttämi­sestä
» joka karkasi metsään ja
tuotti vahinkoa lähiseutulaisille.
Farmarien, kerrotaan yleensä va­littavan,
että jotkut uudisasukkaat
maanraivaustyossään ovat sytyttä­neet
valkeita, joista on ollut tuhoi-
^sät seuraultset. Poliisituomari P a l -
ling on lähtenyt Nolaluuhun kuu­lustelemaan
Mäkeä vastaan nostet­tua
kannetta.
Jackfishistä maqkunnan läntiseen
rajaan asti ulottunut sade on ma­sentanut
metsävalkeita ainakjn näil­lä
tienoin, toistai^ksi.
Itse pohjoisnavan seudun valtasi
sen ensimfiinen löytäjä Peary Y h ­dysvalloille,
vaikka e l , vielä tiedetä,
onko pohjoisnavan kohdalla maata
olemassakaan. Luultavampana pi
detään, «ttä siellä olevain .jääröyk
kiöiden aUa on meri.
Konstantinopolii — Neuvosto-Ve­näjä
on 'päättänyt tehdä hirmuisen
hyökkäyksen Rumaniaan alkupuo­lella
kesää. Siinä syy, miksi Leon
Trotski, entinen sotaministeri, kut­suttiin
Moskovaan, j a hän tulee jo­ko
hyökkäävän armeijan päällikök­si
tai sotaministeriksi.
Venäjän ensimäinen päämäärä on
Bessarabian valtaaminen, toinen tu­lee
olemaan Rumanian muuttami­nen
neuvostotasavallaksi, kolmante­na
Bulgarian muuttaminen neuvos­tovallaksi,
ja sitte on punaisella
yleisesikunnalla hämäriä toiveita,
että nämä tapaukset tulevat vaka­vasti
heikentämään Kreikan j a J u ­goslavian
hallituksia, ehkäpä kukis­tamaan
ne.
Koska Rumania on Puolan kans­sa
puolustusliitossa Venäjää vas­taan,
suunnittelee Neuvostohallitus
Puolan kurissapitämiseksi neuvosto­vallan
perustamista puolalaiseen
Galitsiaan, jonka pääkaupungiksi
tulisi Lemberg.
Paitsi Venäjän oman sisäisen t i ­lanteen
tukaluuden tähden, pitää
Neuvostohallitus nykyhetkeä «rin-omaisen
sopivana Balkanin seikkai­luun
Jähtemiselle, Rumanian ja
Bulgarian sisäisten selkkoukslen ta­kia.
Edelleen, Ranska takertuu pa­hasti
kiinni Marokkoon, Englannin
asemaa Mosulissa uhkaa 250,000
miehen armeija turkkilaisia, ja jois­sakin
osissa Kreikkaa ja Jugosla­viaa
kiehuu kapinahenki.
— Valkoryasien valhepajat ei­vät
oikein tiedä, mitä teki8i\>at siitä
ihmeellisestä tapauksesta, että
Trotski on palannut terveyttään
hoitamasta Kaukaasiasta. Balkanin
se nyt ainakin vallottaa aluksi, sit­te
muun Europan, Aasian, koko
maapallon, ehkäpä vielä joitakuita
muitakin taivaankoppaleita.
FRASER.VIRRAN TULVA PY-SÄHTYMÄSSÄ
,. yancouvpr, , B , € . —r Tulvasuhtel-den
ilmotctaan suuresti korjautu­neen
Frasorin laaksossa. Näyttää
kuin olisi tulva sajivuttanut huippu
kohtansa ja alkaisi nopeasti laske­maan.
Se olikin jo 9 tuumaa y li
Missionissa olevan 20 J a l a n tulva-rajan.
jäähdytyslaitos kek­sitty.
Ruotsissa
Tukholma. — Täkäläisessä tek
niltisessä yliopistossa on kaksi nuor­eta
ruotsalaista insinööriä, Carl
Munters j a Baltsar von Platen kek
Isineet keinotekoisen jäälaatikon, jo-
\ta käytetään samaten kuin kahvi
Vsiivllää, ja joka synnyttää kylmää
»kuumuudesta. Kun sitä yhdestä
kohtaa lämmitetään joko kaasulla,
^hköllä tai paloöljyllä/jäähdyttää
se tavallisen ruokasälliön koko. päl
vaksi muutaman tunnin käyttäml
sellä. ^Nykyään Tukholmassa vai
lalla olevan Icaasuhinnan mukaan
valmistaa so kahdeksan paunaa jää­tä
yhdellä sentillä. Verrattain lauh-talven
jälkeen, josta on luonnolli*
sen jään puute seuraukseno, on
uusi kqksintö tullut aivan kreivin
aikaan.
Uuden jäälaatikon rakenne on
äärimmäisen yksinkertainen. Siinä
el ole liikkuvia mekaanisia osia,
pumppuja, Ilmavalhtolaittclta, eikä
muita sellaisia osia, jotka voisivat
joutua epäkuntoon. Valmistuspro­sessi
alkaa siten, että pienessä kat­tilassa
.oleva ammoniakki joutuu
liikkeelle lämmittämisen kautta.
Senjälkeon kulkee ammoniakki
jäähdytysputklen lävitse, ja virra­tessaan
ales generaattoriin sekottuu
se vetyyn, ja haihtuessaan Imee se
Itseensä niin paljo lämpöä, että ruo­ka
jäähdytyshuonoeösa pysyy kyl­mänä.
Kolmannessa silinterissä, jo
ta 'sanotaan "sitojoksl", puhdistau
tuu ammoniakki vedystä ja sllvl
löltyy useidch putkien lävitse uu
dollccn. siihen kattilaan, josta se
alkujaqn läksi lilkkeQlto, j a josta
se taasen itimpimän voikutuksefeta
alkaa saman kiertokulun. Niin-kauan
Uuln kiertokulkua kestää,
jatkuu jäähdytysprosessi. Tähän
saakka on jäähdytysputket kylmen­netty
kylmällä vedellä, mutta kek
sijät ovat sen tilalle lalttaneotV 11
ma jäähdytyksen/ '
Edistääkseen uutta keksintöä on
lilkomicBtcn yhdistys antanut kek
sijöilic 300,000 kruunun lainan, ja
uusia jääläatlkoita bn ijo oljettu
valmistamaan myyntiä varten.
Ränekalaiset behavat saaneensa voi*
ton Marokosati|.
Pariisi. — Virallisessa sanomas­sa
ilraotetaan ranskalaisten. joukko­jen
saaneen Taounatin tienoilla voi­ton
riffiläisistä, jotka pakenivat
luoteeseen päin. Takaa-ajaniassa
o n tykistö ja lentokoneet, jotka
näissä taisteluissa tehokkaasti täyt­tävät
ratsuväen tehtävän. Biffien
kärsimä mieshukka on ollut suuri,
ranskalaisten vähäinen, saavutettui
hin tuloksiin verraten.
""^Piiritettyinä olleet ranskalaiset
(etuvartioasemat, on vapautettu sii
tä ahdingosta, jossa ne ovat olleet
useita päiyiä. Jokivarsilla asuvat
heimot pääsivät m:^3 tukalasta ase­mastaan,
kun niitä on hengen uhal­la
vaadittu yhtymään Abd-el-Krimin
puolelle, j a taas toisjelta puolen oli­sivat
menettäneet päänsä, jos o l i d -
vat nousseet ranskalaisia vastaanTv
Ranskalatsella alueella asuvain
heimojen taistelainnbn. ranskalaisia
vastaan sanotaan lainjenncen, vaik­ka
Abd-el-Krimin miehet heitä uh­kaavat
hirveillä rangaistuksilla, jos
kieltäytyvät taistelemasta. Ranska-laiset
tietenkään eivät mitään uh­kauksia
eikä muita -pakkokeinoja
käytä, siivot, kiltit, mustat senegali­laiset
"ranskalaiset".
Maorit valmistelevat natta byob-
, , •. 'kaysta.;.
Baba, Mar<'l£lK>- — Ranskalaiset
lentäjät ilmottavat riffiläisten ko­koilevan
voimiaan monella eri t a ­holla,
näh^västi valmistautuen uu­teen
hyökkäykseen. Abd-el-Krim
yrittää saada -ennalleen voitokkaan
maineensa, joka äskeisistä tappiois­t
a ön pahoin kärsinyt. Rintamalle
näyttää hän aikovan lähettää luo-tettavimmat
iskujoukkonsa kiihotta­maan
vähemmän kokeneitten heimo­jen
taisteluintoa. Tällä kertaa Abd-el-
Kriminä tuskin on enempää kuin
20,000 täysin laotettavaa 'riffiläis-soturia,
ranskalaisten ehkä noin 60^
000, enimmäkseen neekerisotilaista
muodostettua armeijaa vastaan.
Mutta maurilaiset ovat niin" edul­lisissa
; asemissa, että vähälukui­sempinakin
he kykenevät tekemään
mitä sitkelntä vastarintaa.
Tangierista ilmotetaan, että neu­vottelut
espanjalaisten ja Abd-el-
Krimin välillä ovat rauenneet. Es­panjalaiset
sotilasviranomaiset otta­vat
vastaan paikallisten heimojen,
kylien j a yksttyishenkilöittenkin an-tautumis-
ilmotuksia, mutta mihin­kään
yleiseen aselepoon c i suostu­ta.
Espanjalaiset sotilasosastot ja
lentokoneet tekevät rankaisuretkiä
kapinoitsijoita vastaan, ja pitkin
rajaa jatkuvat jokapäiväiset vihol­lisuudet.
Raha tekee kiusaa ranflbalaisUIc.
Pariisi. — Parlamenttipiireissä
liikkuu yhtämittaa huhuja, että
Painleve aikod lentokoneella käy­dä
Marokos)^ neuvottelemassa mar­salkka
Lyauteyn kanssa tilanteesta.
Pääministerin sanotaan olevan ko­vin
halukas saamaan varmat ja pä­tevät
tiedot koko asemasta, ennen­kuin
hän esittää hallituksensa puo­lesta
vaatimusta määrärahojen
myöntämisestä sodan jfatkamiseen.
Sota, lienee tähän mennessä maksaa
nut jo noin 1150 milj. frangia ja
yhä uusia kymmeniä miljoonia tar-i
p ^ a n . -Tämaln onnettoman «odian
vaikutus Banskan muutenkin täpä­rällä
oleviin ralia-asioihin se tekee­k
i n aseman niin arvelnttavaksi; so-^
tekustannösten vaikutus jo telvästi
tuntuu I^äriisin pörssissat.
Asian poliittinen puoli «n myös
sangen vaikea. Sosialistit aikovat
vastustaar: sotavarojen myöntämistä
j a hallituksen koko Jlarokon poli­tiikkaa,
siten uhaten k i i s t a a Pain-leven
hallituksen, joka taas on i l ­mottanut
ei haluavansa nojautua
keskustan eikä oikeiston kannatuk­seen,
jos se sen avulla ehkä voisi­k
i n pysyä pystyssä jonkun aikaa^
ISosska yrlttoa EcaUdcensa. .
HalUtos on päättänyt jatkaa so­taa
Abd-el-Krimiä vastaan "lop­puun
asti" — siis kaikki vakuutte­lut
siitä, että tyydytään vain rans­kalaisen
alueen puolustamiseen, oli­vat
puhdasta pötyä. On hankittu
Espanjan hallituksen suostumus, et­tä
ranskalaiset saavat tunkeutua
R i f f i n vuoristoon, kunnes Abd-el-
Krimin valta on murrettu. Britan­nia
on luvannut jäädä sivultakatso-jaksi.
Sitte kun Abd-el-Krim . on
saatu pois tieltä, tulee ranskalais­ten
jättää alue takaisin Espanjalle,
joka ^enjälkecn luulee voivansa
sieltä pitää "järjestystä" v^liraasaa.
Palnleven on täytynyt suostua
hyökkäysliikkeeseen riffiläisten lan-nistumattomuuden
tähden, vaikka
ne ovat tilapäisiä tappioita \ kärsi­neetkin.
Yhä suurempia joukkoja
vuoristolaisia on ruvennut Espan­jan
alueelta uhkaamaan Itä-Marok-kpa,
johon niitä nyt tunkeutuu sa­malla
tavoin kuin* Ouerghan alueel­le
huhtikuun lopulla. Sitäpaitsi tah­too
hallitus pakottaa sosialistit ker­takaikkiaan
ratkaisemaan kantansa
hänen hallitukseensa nähden.
Sosialistit vaativat osittaisen pak­koluovutuksen
tapaista pääoman
verotusta, j a sentähden vastustavat
rahaministeri ' 'Caillaux'n finanssi-ohjelmaa.
Sitäpaitsi he eivät by-väksy
sitä, että nykyinen hallitus
a l l s ^ edelleen pitää yllä diplomaat­tisia
välejä Vatikaanin (paaVln-istöimen)
kanssa, jotka Herriotin
hallitus saijrclla vaivalla sai kat­kaistuksi.^'
*
Käännekohta Europan sitrtomaa-politiikosea.
Marokon kysymyksestä näyttää
muodostavan käännekohta Europan
siirtomaa- j a saojelasalue-polItHkas-ca,
jota kommunistit vastustavat,
feamoin osa sosialistejakin, varsin­kin
nyt Ranskassa, kun heillä on
mäntäkin syytä hallitusta vastaan.
Jos Ranska saa Abd-el-Krimln k u ­kistetuksi,
on se mitä suurin voitto
eiirtomaa-imperiallsmllle^ joten i ao
FASCISTIT RIEHUVAT SUUR-BRITANNIASSA
Glasgow. — Jo toisen kerran sn
maila viikolla on murtauduttu Olas
gowin kommunistien propagandatoi
mistoon yöllä. Sanomalehdet, len^
tokirjaset Ja puolu6lchd<jt oH hei­telty
sikinsokin J a hävitetty; kirje-säiliöt,
tilikirjat ja muut paperit
revitty j a sitto koko ruhka hapolla
valeltu.
Marxia el saa maUtella Lontoossa.
L o n t o o . — - Lontoon kreivikunta-neuvoston
museovallokunta on kiel-tänyt
ikuistamasta "saksalaisen so­sialistin
Karl Marxin" muistoa kiin­nittämällä
tauluja niihin taloihin,
joissa hän Lontoossa oleskellessaan
asui. Valiokunta hylkäsi pyynnön
sellaisten muistotaulujen asettami­sesta.
— — Kaksi hoin riemuisaa kaa-pelisanomaa
on puolivirallisella Ca­nadan
uutistoimistolla lähetettävänä
yhtenä päivänä tnolta "laillisuu­den"-
j a "ajatuksen vapauden" kuu­luisasta
kotimaasta.
tulos olisi yhtä tervetullut Suurbrl-tannlah
kapitalismille, kuin Rans­kankin.
Siitä syystä Britannia aset­tuu
"suosiollisen sivustakatsojan"
kannalle Marokon suhteen, vaikka
ranskalaisten sotaliikkeet väkisin­kin
tulevat hipasemaan Välimeren
rannikkoa, jota Britannia ennen ci
ole suvainnut häirittävän.
Mutta jos Abd-el-Krim jää voit­tajaksi
-— s. o. Jos Ranskan sasia-listlt
kukistavat Paifffevcn hallituk­sen
j a ryhtyvät neuvotteluihin hä­nen
ikanssaan, Jossa tapauksessa
riffiläisiile on ainakin luovutettava
hedelmällinen Ouerghan laakso —-
pidetään sitä mahdollisuutta halli­tuspiireissä"
"siirtomaa-vihollisten"
voittona. Se olisi onnistunein isku,
mitä Moskovan politiikka vielä on
antanut nykyiselle imperialistiselle
siirtomaa-politiikalle. , , ;
Jos Palnleven hallitus yhdessä
porvarillisen sanomalehdistön kans­sa
ahkerasti pelottelee sosialisteja
"kommunismin kummituksella", niin
eivätköhäh vain sosialistit viime tin­gassa
pelokkaina kyyristy Imperia­lismin
Jalkoihin, niinkuin aina en­nenkin
ovat'tehneet.
Osaka. — Japanin lounaisosaa
on kohdannut ankarin niaanjirisiyij
mitä kolmeenkymmeneen vuoteen
on sillä alueella ollut. Enimmän
vahinkoa se teki Tajirasn piirissä,
80 mailia Osakasta luoteeseen. To-jo-
Okan kaupungista meni noin kak­si
kolmatta-osaa raunioiksi, joista
jo on vedetty esiin paljo ruumit­ta.
Surmansa saancitten luku täs­sä
kaupungissa arvioidaan nouse­van
toiselle sadalle. Vielä enem­män
joutui ihmisiä maanjäristyksen
ulpriksi Kinosaklssa. Tuho kohtasi
ahkarimmasti noin 25 neliömailin
laajuista aluetta. Viimeisten tie­tojen
mukaan nousee surmansa saa- '
neldcn Ja loukkaantuneiden luku­määrä
1,600 henkeen, ja omaisuus­vahinko
arvioidaan 50 j a 75 m l l j -;
jenin välille (jeni vastaa lähes 60
senttiä).
Molemmissa cdcllämainitulssa kau­pungeissa
syttyi samalla tulipalo,
ja ovat no nyt raunioina. Kinosa-kln
rautatieasemalla joutui paljo
matkustajia surman suuhun, m. m.
cräa morsiuspari. ^
Osakaan saapuVot pakolaiset k u ­vaavat
maanjäristyksen kauhuja
melkein v:ri 1023 suureen maanjä­ristykseen
verrattaviksi.
t Tuho oli ahltllBea.
Blaanjäristya oli odottamattoman
äkillinen. Säikähtyncot asukkaat
yrittivät paeta asunnoistaan, mutta
jäivät raunioihin j a paloivat kno-
Haaksi. . Tojo-Okassa moni sai sur*
mansa pädcssään ympäristön har­juilta
vlc,rincittcn kivimöhlMlleittcn
alle. Klnosaki on tunnettu kuu­mista
terveyslähtöistään, Joilla käy '
paljon matkailijoita. Melkein kaik­ki
hotellit luhistuivat heti ensi tä-räykscssä,
Ja kylpijät ryntäsivät u -
los miltei ilkoson alastomina. Tu-kahuttavat
savu- Ja kaasupilvet ym­päröivät
pakenijat.
ToJo-OIcaan monossa oleva Juna
tuncen Aahejan tunneliin, Joka sor­tuneen
ehejan tunneliin, Joka sor­tui
maanjärlBtylMCBBä, ' Gcnbudon
lähellä muuan juna Icaatui kumoon.
Tarkastusmotkalla olleet sotilaslen­tokoneet
«vat ilmottancet tnvnn-neensa
80 ruumista pienissä.''Kuni-
Jaman Ja Fuk^chln kauppaloissa,
Josta päättäön ihmlshonkien hukko
koko alueella on huomattavan suUr
ri.
Tämä maanjäristys-alue on Japa­nin
pääsaarella, muutamia uatoja
malleja Toklosto. Japanin yliopis­tossa
maanjärlatysten syitä tvtkl-ncct'
tohtorit Nakamura Ja Inamu-ra
y.m. japanilaiset tiedemiehet en­nustivat,
heti Tokion ja Jokohaman
suuren maanjäristyksen jälkeen v.
1923, että seuraava ankara maan­järistys
tulee kohtaamaan Osakan
seutua, niinkuin nyt tapahtuikin.
It.'ic Osakassa tosin cl tullut vahin­koja,
mutta sielläkin ihmiset pake­nivat
aBunnoIstaan.
Sanna Kannaston juttu
D u l u t h , M I n n . — Kaikki yrityk-set
alentaa Mrs. Sanna 'Kannasten
takausvaatimus joko: on nsetettu
slirtolalsviranomaisten taholta lOr
OOO dollariksi, ovat epäonnistuneet,
Yhdysvaltain plirioikouden tuomari
W. A. Oant kieltäen takauksen
alennuksen.
: Toveritar Sanna Kannastoa syy­tetään
sota-aikaisen passiasetuksen
rikkomisesta, suomalaisten valkois­ten
Ilmiannon perusteella vangii1;u-na,
heti sen Jälkeen k u n hän oli p i ­tänyt
puheen Hibbingissä» MInn,,
toukok,, 10 p.
Labor iDcfence komitea on otta­nut
toveritar Sanna Kannasten puo­lustuksen
valvoakseen ja L !P. F e r ­guson,
Chicagosta Ja John R, Heino,
Duluthista tulevat toimimaan hänen
lakimichlnään. Siinä tapauksessa et­tä
slirtolalsviranomalsct' oikovat
karkottaa toveritar Sanna JCannas-ton
Suomeen, huolimatta että hän
on asunut y l i 20 vuotta Yhdyaval-loiesa
ja Canadassa,' tallaan Juttu
vetoamaan maan ylimpiin oikeus­laitoksiin
saakka.
SÄHKilMIES TAKATURMAN
UHRIKSI
Timmins, Ont. — James Lardon
putosi Vipond kaivoksella yli 30
jalan korkeudelta voimajohtopyl-väästä,
luultavasti saatuaan sähkö­iskun,
ja taittoi ^ niskansa. Hän
kuoli ^silmänräpäyksessä. <Lardon oli
23 vootias mies, j a Jäi häneltä v a i ­mo
Ja pieni lapsi New Bransrricklln,
j o m Mnen kotinsa o n /'
/
l J:._.'_._U k. .