Vapaus, September 6, 1930

              Sivu 2 Lauantaina, syysk. 6 p:nä — Sat, Sept. 6
nen kauden, kapitalismin kalkkien
; sisäisten ja ulkonaisten ristiriitai-
T A " P A TT S Cwud«a •oomtUl*» tjMetxta ilmM fisakcaacttaja. H M M I J T Sa*-
' •»> btrtiu. Ota., kiiikiii», p«it«i CTnnaatai. ia a u U f i t t r i a l JaUayliTial
VAPAUS {Lilettji
•^^•«>ly « ( a i i «f f i r a i A W o A « . J» PMiM dfflr «t Srfbaty. Oatad*. suukäien käfjistvtniscn kauden seu-
— . :—— . _ _ , rauksia pitäisi nvt kokoontuvan 1 jucaanu aaicnwBS » « . . • v«» »»>--• —-—•— —~w- ~ • - •
"'Ipiilf äi Ikä tcat adicrtUuic mieSum uaoag ib» Finaub peopla l a CaaaM.
M a i t o a , fcoottcai. kixjaitaappa ia paino omuaa uJo«a Eira SueetilU.
e yapasa. Box £9, Sadbarr. Oat.
., Kuonori 1038- — TcJaiilB» 536W..— Kir5ik*Bppa »87W,
» Offiea »"k. »dreni»e«neoU, ttc.) 103»-liditor 5S69.-B»*fcRaia XMT».
| 2 «
teta.
lalaUM tUdot ia o<K>teiImutuk*ei iOc kriu. It.OO fcclma kertaa. — TiUpZlaUaatUjiaa ia Umots» |
icvitm cn. ««aijlttaem, >ibetelli«i iinx.tuifciau etukileeo.
r : J . W. Ails»i»«.
' parlamentin ylimääräisen istunto-j
kauden ryhtyä puoskaroimaan.
! Porvarilliset lehdet ja politiikot
; ehdottelevat erinäisiä puQskarikei-
1 noja. Useimmat- niistä ovat k u i -
.n.MOTUSJ»N.>AT VAPAUDESSA» r,.„L-:n vL--i"mi'r. I i ;;i'i' «ii»'J pifä tvöt-tvtanaiiothaotakMt
VM ken*. «.'JO kat.i k«u*. - - A»ioiiitt«o. . t a a a OU «a««oi.irt» i « t j t c n K j n \ K = i m u l i . , i a S i l l a , e u d l y o i
• i palaUtaama. — Nioi«iuaootio;i»oioki«» SCc kerta, t\M 3 k<rtaa. •r.-Sj-BlraililniK.taUet t l * / ; » ö m v V ^ k V « V m v k ^ C n ratkaisCmiseksi
* Kartaa. i— A«>«lue/w|tPuiuk«i t.cM k « u , « 3 ^ kalsai k«itaa.^ —.Kul«»U«aotakM : .'7 / - ^ _
~ iCBaiea»a»ua8otuk»« kcm. 50 i>i««k«a kiuc»uaiMita^^^^t^^ kaikkien puolueiltcn myota-
I vaikuttaa. "V'armoja suunnitelmia
i . . , Canadan kansan ostokyvyn k o -
''Ji1i^:'^K'l^^t^*ii^ Tkdr. ~ . t . i u ia s . . . « ^ ... i }„,i,amiHeksi tullaan esittämään
; p a r l d i n n n l i n ylimääräiselle istun-j
n o l l c . " (Senaattori ja lyöministc;
j r i Robertson.) "Jas Bennettillä
! on valtuutta mihinkään, o n iTänel-lä
valtuus kaikkien semmoisten la­kisäädösten
laatimiseen, joiden
hän arvelee parhaiten parantavan
tämän maatamme uhkaavan vaa­ran."
{Montreal Star). Pankit
saattavat helpottaa tilannetta
Sitleu tapahtui yhteentörmäys, i myöntämällä enempi luottoa teöl-i*
oliisi yritti hajottaa mielenoso-i Ijsuiidelle suuremman työlälsmää-luksen,
1'yöläiset ryhtyivät kiviltä-j l i l n työssä pitämiseksi. Työnteet-mään
poliiseja, pitäen hallussaan täjät puolestaan saattavat myötä;
vaikuttaa, jaottelemalla tehtävänä
olevan työn n i i n monen suoritelta­vaksi
kuin mahdollista. Myös
Ensimiinen faxcietinen ludlinnolli-nen
toimenpide.
TILAUSUINNAT.
df/Ua, Book^ora and Priataliopi Vapaaa Baildisc Elm Streat.
AO aail to b« addre«*ed: V>paot. P.O. Box 69, Sudbarr. Oat.
I«« «tr* Bälloia uhaoaa «aa raiuatta eiljImlUeea kirlM«eeoB«. Urialtakaa aadallMa UOuuao-
»«npinaUJMUa olmalUi J. H. A ^ v u t , llikkeenboiuia.
• . , • . , , I , . • , . . —
"TyStä tahi leipää
^^Viiine maanantain tapahtumat
. Budppesiis.sa, jossa työläiset kym-
• meniiiituhunsiin käsittävänä jouk­kona
riensivät kaduille miclcnoso-tutcseen,
vaalien '''Työtä tahi lei-paJa\
ovat erittäin suuresta mer­kityksestä
kaikkien maitten vallan­kumouksen
isille työläisille. Maa­nantain
tapahtumat ennen kaikkea
. osöttavat, että Ijajjitalislinen talous-
' Jiula jfleltyy kaikkiin maailman
kapitalistisiin maihin, ja etlä lyö-läi^
issä kasvaa taisteluhenki ja
vailankumoiiksellinen päättäväi­syys
vastustaa kapitalistien yrityk­siä
piilan sälyItämiseksi tykkänään
iyöiäislen kanhellaVaksi.
Unkarin seitseinäslämiljoonasta
työläisestä on yli 500,000 työttö­mänä,
ilman työttömyysvakuutusta
tahi mitään muuta avustusta. Täy­delleen
työltöniinä olevain ohella
on tuhansia semmoisia^ jotka teke­vät
lyötä ainoastaan muutaman
päiväii viikossa, alhaisilla palkoil-
Xix J a , entisestään ankarammalla
työVaiilidilia. Juuri moiset olo­suhteet,
jotka pahenevat päivä päi­vällä
talouspulan pahentunnsen
kfera, muodostivat perustan maa-tibtliain
tapälitumille., ,
Enttäin merkiile pantavaa on
maahdntain mielenosoluksissa ta-pälUunul
käänne erinäisten poliit-tisWh
ryWiliy»näin luokkaröllin
valtaamansa kadut ja torin
Kun |joliisi epäonnistui työläis­ten
rivien murtamisessa, tuotiin
heille avuksi sosialistinen paria- [yömieliet voivat auttaa, tyytymäl-menltiedustaja,
Karl Paycr. Hän j lä niitten päiväin palkkaan,- min-leki
raivokkaita yrityksiä erimie- j kä he saavat tehdä työtä itsekuna-lisyyden
ja sekaannuksen aikaan- kin viikkona tai kuukautena."
saamiseksi työläisten ke.skuudcssa, (Työministeri Robertson).
haukkumalla kommunisteja mitäi • ^ •
hävyltömimniällä tavalla. Mutta;
työläiset antoivat hänelle melkoi-j Tuleeko parlamentin ylimääräi­sen
selkäsaunan ja kun liän tuli nen istunto todella "parahtainaän"
vapautettua heidän käsistään, "oli työ|tömyysproi)leemin? Tähaii ky-hän
vietävä sairaalaan pahasti! symykseen saa ken hyvään vas-piestynä".
Kun Payer myös epä- tauksen, ken syventyy vähänkin
onnistui tehtävässään, määräsi tutkimaan jiorvarillisten lehtien ja
Belhlen ratsuväkeä ja tankkeja työ- politiikkojen esittämiä paranhus-
Iäisten rivejä murskaamaan. Kuu-j keinoja. Mitä niissä käsitellään?
laruiskutulen ja sapelien avulla j Pelkkiä pintailmiöitä. Vallitsevan
kunakin viikkopa, tai,jcuukautena".
Työministeri jRbbertsori _ vaikenee
visusti siitä sei^kista,. että tyotlö-riiyy^
eslä paiiiinrajn Jcärsivän luo­kan,
työ\;äenIuokan, ostokykyä
saatetaan kohottaa vain yhdellä
keinolla, — palauttamalla työ­väenluokalle,
melkoinen osa .-nii-^tä
miljooniin dollareihin .nousevista
riistovoitoista^ joiUi nikl^li-^ pa­peri-
ja terästilistU sekä ^CPR,
CNR, y.m. korporatsionit ovat kis­koneet
työläisiljtä )a työtätekeviltä
farmareilta viimeisten vuosien ku­luessa.
Näitten . riistoyoittpjen. ja­kaminen
olisi pyhäii "yksityisomis­tuksen"
pyhimpäin periaatteiden . , , , - .
, , . / C - - I . I «i 1- 1 puolueen kanssa. Lukuunottamatta
loukkaamista- biinen kapitalistiset *^ • - .,, , . , -,, - -
. . . . . .1. t i , r • T-., .. muutamia poikkeuksia, kaikki sisal-pohiukot
eivat tahdo ka|Ot^, E.ka y^^^^^^^ jälkeiset kabinetit Suomesi'
myös kapitalistinen parlamentti. sa ovat olleet kokoomuslaisten jä
maalaisliiton hallitusblokeja joko
muitten porvaripuolueitten osan­otolla
tai ilman sitä. Kun mäaJaisr
liitto muodosti hallituksen viime
kerralla ilman kokoomuslaisia, ta­pahtui
.se sen tähden,, että viimek­simainitut
eivät halunneet osallis-rtua
hallitukseen nähdessään ne vai­keudet,,
Jotka uudella hallituksella
olivat edessään.
^"^'^ilifllap^tutt f ascistis^sa Sf
Minkä vuoksi olivat kaikki nämä
kokoomuspuolueen j o h t ^ i s t o n , y r i -
-tykset tarpeellisia? - Maihdollisesti
päästäkseen hallitusvaltaan. E i ,
siihen he jvoisivat päästä mikä päi­vä
hyvänsä ilman suurempia pon­nistuksia.
Maalaisliitto ei olisi
lainkaan vastustanut hallituksen
muodostamista, yhdessä kokoomus-,
pa^gatanij
aiheuttama vastavaikutus työläis­joukkojen
keskuudessa.
Mikäli sanömaliehtitajportit ker-lovatj
toirrieehpaiitiin mielenöso-tukset
sosialidemokiraattieii taholta
työläisj bijicicoj 6n painostuksesta.
Kun nuet lyöiäiset eivät voineet pi-temtnältä
sietää yhtämittaisia olo­suhteidensa
polkemisia, vaan päät­tivät
tehdä niistä lopun, pakotti­vat
hei äminatliUiltpjpn
olevat työnleettäjäin reformistiset
jialkkä^rengit kutsumaan työläiset
ttifeliehosötuksiHe maanantaiksi.
IJnkarin dikladttöri; ; kreivi Beth-leni
antoi heti määräyksen mielen-osotuken
ehkäisemiseksi. Ja
saaliin kadut vihdoin puhdiste­tuiksi
mielehosottajista. Mutta
"kaksi työläistä sai surmansa, vii-sikymmentäseitsemän
haavottui
vaarallise.sti, muutamat heistä ollen
kuolemaisillaan, ja sataviisikym­mentä
haavottui lievemmin." Y l i
300 vangittiin.
Mutta tämä oli vasta ensimäinen
kahakka. Siitä on paljo oppimis­ta.
Sen ensimäisestä opetuksesta
tekee kapitalistinen lehdistö seu­raavanlaisen
>. yhteenvedon:
"Maltilliset sosialistit tekivät
talouspulan ja sen aiheuttaman
työttömyyden perussyystä, tuotan-tovälineiden
yksityisomistuksesta,
vaikenevat, > porvarilliset politiikot
kuin kalat. Ymmärrettävistä syis­tä
jättävät he selittämättä — vaik­kapa
he hyvin oivaltavatkin asian
— että viime vuosina entistä suu­remmassa
määrässä käytäntöön
otettu kapitaliötiiien teollisuuden
ralsionalisoiminen, mekaanisen
työvoiman käyttäminen ^entistään
suuremmassa määrässä, työläisten
Luökkaiieloisiila työläisillä ei
ole mitään harhaluuloja luokkavi-hollisensäj
porvaristoiij työUömyys-probleemin
"paratitairiikeeh" näh­den,
Luokkatielolset työläiset_Iuot-tavat
ainoastaan bniari luokkansa,
työväenluokan, järjestettyyn . mah­tiin.
Usieissa Cahadah teollisuus­keskuksissa
onkin jo olemassa työt-tömäin
järjestöjä. Ne toimivat
käsikädessä työssä olevain vallan­kumouksellisten
työläisten kanssa,
kuulumalla säräaari vallahkumouk-jatkoa
viime kuun 30 p : p numeroon
joulukuussa merkitsi huomattavaa ^ suppeaksi Suomen porvaristolle.
askelta kohden kaikkien laillisten
oikeuksien riistämistä työväenliik­keeltä.
Joukko samansuutaisia
Perustuslaki oli Suomen vastaval-larikumoukseh
perustuslaki; se syn­tyi
jSorvariston, hurjista k8sto-or-edesottamisia
olisi epäilemättäkin j gioista toukokuulla 1919, joissa
saanut eduskunnan^ hyväksymisen ' orgioissa kapsalaissp^an päätyttyä
jos olisi, ollut riittävästi aikaa j a [ m u r h a t t i i n yljf,, 30,000 työläistä.
K a l l i o n hallitus teki parhaansa
noudattaakseen suuntaa mik^ joh­taisi
iainlaadinhan täydellisieen fas-cistisoitumiseen,
(hallituksen laki­ehdotukset
, yhdistymisoikeuden, j a
työväenlehdistön painovapaiiden
kärsivällisyyttä parlainentaarista
p^enettelyä.varten. Tämä menetel-j
n i L - o l i . k u i t e n k i n l i i a n hidasta ja
kömpelöä . Supm,en porvariston
:e^|fle samalla kun se olisi aset­t
a n u t p e r i n suuren pulman Suomen
j?pE?iMiilisen parlamentarismin
eteen; mikä tulisi olemaan tulevien
vaalien rtulokse jos k a i k k i porva­ripuolueet,
siihen^.luettuna sosiali-f
a s c i s t i t k i n , . saattavat fascististen
lainlääiJintainsa. kautta.- its,ensä k y ­seenalaiseen
vjalpon laa jäin j a a t a -
jakerrpsten silmissä (joilla vielä
perustuslain muk^äii' on äänioi-keus)<
_ U u s i a -yaalivpittöja kom­munisteille,
uusia tappioita kokoo­muslaisille?.
• . .
P e r i n vaikea pulma.. Mitä muu­ta
voi hallitus kuin sen mitä K a l ­l
i on hallitus o l i jb tehnyt? Jollain
selliseen keskusjärjestööh, työläis-. poistAimiseksi, sotatilannetta koske-teh
Yhtertäisyysliittoon. Työläis- vat lakimuutokset y.m.). H a l l i t u k s en
ien Yhtenäisyysliitto käsittelee esittämän y h d i s t y s l a i n ^ - sosial.de-
. UI • \ 11- u - . m o k r a a t t i s t e n e d u s t a j a i p a v u s t u k s e l -
typttpinyysi^pbleeni.a tiete^hselta hyväksyminen e d u s k u n r i a s s a ^ v^
pohjalta. Se vaatii Canadan i m -
p e r i a l i s t i s i l i a firianssiporhöiltia ja
finänssiporhojen komentelua kuun-televiita
kuntien, n^aakuntien j a
liittbhäliittiksella kuudehtoi^a dol­l
a r i n tyoUöinyysmaksiia yksityisil­le
työttöniille^sekä käh4enkym
henviiden doUairili työttöinyysmak-sua
työttöiTiälle miehelle j a hänen
vaiiriöiieen ynnä kahden dbllarin
mlisaäkI mseatktasuvaa k1s ji• ok kIa eirsrtaan' lvaisiikao sskao. hdCnea n- Komv.m unis-t is•:e n- iP^uo. liu-e-e.n . .fJ/r.ä rs-e 'n ,
nadj a. n •f ivn, a n s s i p o r hvo i l l a- ei. 'oVl e su1u - rypn.t äTy'sä lläp *ä•ä httaya'y v aak ulounva nm a^k,hu-duson:t:-o^1m5.a ,
n a vaikeuksia näitten vaatimuk- r ?
tai-kalleen rekisteröidä ryntäyksen
kautta saatuja,, uiisia .jäseniä, ..pa­remmin-.
kuin_:Wprkerilie hankittuja
uu^ia tilauksiakaan
Tämä periistiislay^ l a a d i t t i i n j a hy­väksyttiin.^
vuoden , 1919 eduskun­n
a s s a / j o s s a ei ollut yhtään kom­munistista
edustajaa j a jossa ko-koomuslais-
raaalaisliittolaisella hal-litusblokilla
oli enemmän kuin 99
prosenttia äänimäärästä. Tämä
perustuslaki oli nyt kehittynyt vaa­ralliseksi
sen omille laatijoille. Tä-jnän
perustuslain,. j o n k a .-j)iti kes­tää
vuosisatoja,, rakentajat olivat
ainoastaan kymmenen vuotta van­hemmat
kun, heidän oli j o julistet­tava,
että ihiheellifieii purtensa o li
j p , auttamattomasti ajautunut k a ­rille
j a että ei enään ollut mitään
perustuslaillista selviytymi-stietä;
että heidän oli kutsuttava meriro.s-voja
apuun räjäyttääkseen haaksi­rikkoutuneen
hylyn ilmaan.
Perustuslain tuhoaminen ei ole
toisella hallituksella ei olisi ollut j vähäinen aSiä. Miitta kysymys ei
ttäarrppeeeeliUlissttaa ttooiimmiinnhhaann vvaappaauutttts a'ole ainoastaan nerustuslaista vaan
suorittaakseen perinpohjaisen muu­toksen
valtakoneistossa k y l l i n no­peassa
tahdissa, kuten Suomen por­variston
luokkaedut olivat niin k i - j tojen täydellisestä fascistisoimises-peästi
vaatineet sitten vuoden ta, Suomen porvariston johtajat
1929',^ .^^ässä :oliW^ kokp pulma, ovat k a i k i n voiminsa ryhtyneet tä-
Perustuälaki p i i muociostunut l i i a n män tehtävän toteuttamiseen. H e i l -
ole perustuslaista vaan
paljbhj enemmästa; kysymys on
valtiokoneiston j a k a i k k i e n muitten
"porvärillispn luokkakomennon muo-le
oh peruEtuslain W
delta puolen välttäajti!
ja toiselta p u o l e n l i r '
askel uuteen fa _
teen. Uusia askele^
taan el tarvitse ) ^
Kaakki mahdoUisuudT
suhen, että uusia t
ta fascistisoimi^en
maan eritotea talo"
tiJaspolitiikan alalE^-
Parhaiaimassakaan
ei fascistista ohjelmaa^
dessaan voida toteuttaa-^
sa viikos.sa. Kuini»
delhnen fascistisoiaini
tettavissa ja kuinia
«n kysymys, Joti,*^;
konkreettisena laojit
myksenä. Joka tapan!
vää, että Suomen pör..
kaikin keinoin.ajamaan
•cistista politiikkaa kantta"
' Tehdäkseen ma
peistuttaakseen .tämänV
toteuttamista Suomen r
johtomiehet ovat jon
mään hyväkseen fascisä^
kojen palveluksia, joitta
he voivat jatkaa fa
mansa toteuttamista miii
maila tavalla.
Tämä on koko asläb
eikä väitetty Lapuan
taistelu "kansanvaitaisen'
sen kukistamisebi.
^ RiiÄlä|S# "FolkeilÄ I^iäd^^^ vaÄelee
Suomen vallankUinioUl(seIli^istä^
Emässä
sien toteuttamisessa. ., lypttomain
ja työssä olevain työläisten on
vain, vahvistettava täistelujärjestö-jään.
Työttömäin järjiestämistä
Työläisten Yhtenäisyysliiton ja
Kommunistisen Publiieeri viilottä-1 Ja propagaiidadepart^mentU. pUsi,,tl-
- •'••^t- ' laisiiudessa tekemään yhteehvedon
'IVepszava", Unkarin sbsialidemb-
Kraatiien pää-äänenkannattaja ju­listi
24 liintia ennen mielenbsö-tuksiii,
eitä he luleyat. tukahutta-maap
kaiken "epäjärjestyksen"
mielenosptuksien aikana. Tämä
i)H tavallaan varotus heidän veri-ses(
a petpk-seslaan, johon he val-mentauluivat.
Unkarin kommunistinen puolue,
ipiS" vallankumouksellisien tra-dilsibnich
seuraaja ja toteuttaja,
jyhtyi heti varottamaan työläisiä
väistäiinältömästä sosialidemokraat­tien^
petoksesta ja kehotti työläis­joukkojen
laajentamaan taistelun­sa
"työn ja leivän" puolesta po-liiiilseksi
taisteluksi Bethlenin fas-cistidiktatuurta
ja sen sosialifas-cistisia
tukijoita vastaan.
Kommunistisen puolueen viitot-taniaan
suuntaa seuraten pantiin
. mieienosotukset toimeen. Mikäli
' sanonialehtitiedot kertovat kokoon­tui
fiiidapcslin kansantorille ja
.yaliakaduille yli 50,6oO työläistä.
' työvauhdin hirveä kiihdyttäminen,
parhaansa (Unkarin lyönteettäjille, halpapalkkaisen nais-, lajisi- ja
— Toim.), mutta, menettivät kai- yleensä nuoren työvoiman käyttä
Että .puoluekeskuksen aglta§ioni-
. propagandadepaj
main vaatimusten perusteella on]"^^^^^
ken kontrollin.'*
Toinen yhtä hyvin esitetty ope­tus
on:
"Kaikkein hälyyttävintä oli kui-ininen
aikuisten miesten tilalla, on
kiihdyttänyt ja edelleen kiihdyttää
kapitalistisen talouspulan ja sen
seuralaisen, työttömyyden, pahen
tenkin näliili^ miten /ai;a«o-[tumista. Työministeiri Robertson
män suuressa määrässä laloudelli- juttiiilee "Canadan kansan pstbky-sen
ahdingon katkeroittamat työ- vyn kohottamisesta", sarnalla kui-laisei
kuuntelivat äätimäisiä kom- tenkin neuvoen työmiehiä tyyty-jnunisleja"
mään "niitten päiväin palkkaan,
Kolmas ja kaikkein tärkein huo- minkä he saavat tehdä työtä itse-mioon
otettava tosiseikka on Un­karin
työläisten nopea 1919 vaT»
lankumouksellisten kokemuksiensa
» 1^3^ kertaaminen.' Kuten muistettanee,
sialistiset johtajat ryhtyivät kir-xeept}^
puhumaan perääntymisestä
ti edistämään kaikissa vanänku-mouksellisten
työläisten jouHTq-järjiestöissä.
Kysymystä työttö­mäin
järjestämisestä pitäisi käsi­tellä
kaikissa CSJrn osastojen, Ca­nadan
TyöläTsnaSsiieii Liiton osasto-jen,
Canadan Tyolaisteii Ui-heilu-
Ipkiista, on välttämä-n
i i h i n toimenpi-teihin,
joista mainitaan agitprop-
"Polkets Dagblad*in" elok. 11 n u ­merossa
- esittää eräs.suomalainen
luojiip,. öikeai ja. väärentämätöntä
lub^feiäisöppla-iä
tei^i kpmmiinistieii j a vailahkumouk-seUisten
kurjiiiitta.
Luonnollise^tikini . rientää -herra
lufljpip • 9b?"iälifäscistieJit - • leiriiii.
Hänen, m i e i ^ j ^ r i vailiinkumoukseL
llset ovat pettureiia. JSfäin se k u i i - '
luu:^^_ •. • - ,
."Suomalaisia, silleniläisAä ,(koin-munlsteja)
,e}^ ...ole. olemassakaan.
Heiltä: QEt kielletty vaaleibin. osaii-ofetp-
oikeusv. mutta „„vaikka ei asla
niinzi)llsikaan, voisivat he tuskin s i t ­tenkään
ottaa iDsaa, sillätyöläiö.
•Joukot ovat kääntäneet heille sel­känsä."
Herra luopion täytyy varmasti oL
la 'tietoinen valheellisuudestaan.
Hjyni.tuntee varsi^ hyvin; tiiantieen
A^i.,.^..r^^^^\^ ,vv, « ^ i c c o o i ^ i , o9 « . 1 Suomessa .;ja,seuraiikseUisesti tietää
departementin ohjeissa,elok. 2 ? - ^ ! . heittävänsä^Jofcaa vÄikumbuksel-tä;
J a , jotka on lähetetty käiklUe llsten työilälsten ja heidän johtä-plirivirastoille
j a puolueykslköille.
Toverit! Jäsenryntäyksen. , järjes­täminen
osottaä selvästi, että mei^
.v-'^--.»:..;. ^ , 1, . . . , äan puoluekoneistomme on surku-u
i t o n osastojen y.m. luokkataiste- . i v „ " ^ " „ t-vi^r-^^. rJ"-'.,'5ii-'- ^^^^^^^
i .. -v;tcur.>si.... v^;. . , i i t e l t a v a s s a tilassa. Kasilla olevista
Itia kannättavam järjestöjen kai- -aa',^^^^ vaÄud^eila
k i ^ a . kokouksissa. ' Vain tätä tie­tä
kulkien saattaa (^anädah typ-yaenliibkka
odottaa suotuisaa rat­kaisua
tyÖttömyysjirobleemille.
Jansa Suomen Kommunistipuolueen
päklie. , Häh tietää, että . heillä
(köniihuhisteilia) On uiisi •sanoma­lehti,
j a että he hafjpittiävat vllkai-ta
propagandaa. I^fcsi hah tietää,
että suSihälais^fc toVerlmihe Ihhok-tuibkSlsta
. saatetaan . varmuudella k.a.ä.s. li; työskfentelfevät • ^obtaläee„n-^ j a
^^Bffäa «ff., ^ A . ^ ^ piirissä ^^f^H^^^S^?::^"^"^^^^^
. i : v r . „ ^ s l - hän •tietää, että suomalaiset to-
VMonetV Lhe i•s tä o1li-w• l. t. y•• o••s 1s a• oi lluenuvt iUank,a'ri:n /^ko: mmunisti^u en ^pu o-
, i . lue.
pitivät he 1919 työläisten neuvos­totasavaltaa
yllä 132 päivää. Vii­me
maanantaina he jälleen raken­sivat
katusulkuja ja niitten takaa
urhoollisesti vastustivat poliisin ja
sotajoukkojen aseellisia hyökkäyk­siä,
tapellen kello yhdestätoista
aamulla kello viiteen illalla suurta
ylivoimaa vastaan, ennenkuin pe,-
rääfttyivät.
Unkarin työväenluokka sai uusia
kokemuksia sosialistien petollisuu­desta
viime maanaiitaina. Nämä
viime maanantain kokemukset j ^
Unkarin työväenluokan aikaisem­mat
kokemukset huomioon oltaen
saatetaan varmuudella sanoa, että
Unkarista tulee kuulumaan muu­takin.
Unkarin työläiset tulevat
taistelemaan voimaperäisemmin
kuin milloinkaan ennen vaatimuk­sensa
"työtä tahi leipää" ja tois­ten
sen kanssa esitettyjen vaati­mustensa
"alas porvarisi o'"! "kauan
eläköön Neuvoslounkari" toteulta-'
misen puolesta. Ja tätä taistelua,
tulee johtamaan suuresti vahvis-
J u u r i Helsingistä saapuneen tie­don
mukaan on siellä tullut päi­vänvaloon
eräs suurta huoiiiiota
herättänyt juttu. On nim. käynyt
selville, että Lapuan (lue: fascis-t
i s e n ) ; liikkeen johdon taholta on
käännytty Helsingissä olevien v a l -
kb-ryssien puoleen avustusanomuk­sella.
Helsingissä oleskelee Venä­jän
keisarikruunua unelmoivan
" t s a a r i " Kyrillin edustaja kreivi
Buxhoevvden j a hänen puoleensa
oli Lapuan liikkeen johtaja V i h t o ri
Kpsbla kääntynyt kirjeellisesti,
pyytäen tältä suosiollista apua,
että Suomessa olevat rikkaat ve­näläiset
avustaisivat j a tukisivat
rahallisesti fascisteja, joiden kas^
sat ovat aivan tyhjät. Kirjelmän
saavuttua pitivät Helsingissä asu­vat
valko-ryssät kokouksen, jossa
mainittu kreivi Buxhoewden esitti
Kosolan kirjelmän. Kokouksen
päätökseksi tuli, että fascisteille
annetaan rahallista tukea.
A s i a ei sinänsä olisi mainitseini-isen
arvoinen, sillä työläiset yairsin
hyvin tietävät, että taantumuksel-
I^reÄÄttia kefiöte-täaii
etoamääii
B R X S S E L . sjTsk. , 4..V ,— Täälli
ra-prfeldentti Eäiiriqae iXärtinezin jä
useiden radikaallseh,.,puolueen .. Jä-
^senten,.Umoitetäi^ tehneen päätökr
':kQn k^hpitVaä presidentti Irigo:^B^
TeräjamMn.; Tieäoniärit.o. kertoo, .että
ilir^idehttiä Oli pyydetty antarnäan
pifeälhen^jv^taai&'r. ;— - r ^
päättää, ettiel yhdessäkään
ole päästy aisetettuuh päämäärään
koko puolueen o h ' vedettävä tästä
itsensä tilille. ' /
• .. .. '.,/,. ^
Jokaisen pubiueykslkön öh täytet-
^tavä elbkuuh 23 p. annetut^, ohjeet.
Piirijdirästbjen,: on .huoieföUtävä
näitten phjeitten tpteuttanäi^ta^
Jäsehryntäyksestä on toimitetta^
va perinpohjainen itsearVostelu, j ^
paljastettava puolueen, kaikki heik­koudet,
että niitä voidaan parantaa.
^^yttäkäg, , jälellä olevaa^/, aik^a
teilip, _ lähetettyjen suuJuUtetoaiti
toteuttamiseksi, ^äsehryhtäykseen
nähden. Pankaa, piirivlrastonne toi­mimaan
Ja huolehtikaa siitä, että
koko puolue tulee tuntemaan jä-senrjmtäyksen
saavutukset.
PirCM^UEKESfi:UKS1Ö^
k i - -JA
tyRPAlBiTFlMKN'!'!'!
vaan olivat lakkouluneet osallis-
'tnakseen mielenosotukseen. Daily VTorker.
if^arim^niii kokoontuu — '^parant
työHömyyspfötie^mia
amaan ff
Talouspulan aiheuttama työttö­myys
on Canadassakin jo saavut­tanut
hiin suuren laajuuden, että
pbh^arilehdet järjestään ])uhuval
snläV . hälyyllävässä äänilajissa.
Vastikään valittu parlamentti ko-kobhtiiu
erisi maanantaina yli-ntaäräiseen
iJsliinloön, jorika ainoa­na
tehtävän tulee olemaan lyöttö-liset,
olivatpa ne mitä kansalli­suutta
tahansa, sopivat hjryin tois­tensa
seuraan — vaikkapa kysy­myksessä
ovatkin suomalaiset j a
venäläiset valkoiset. Kerroimme
ylläolevan jutun vain siksi, kuii
myöskin tämän maan suomalaisten
lahtarien keskuudessa pröystäil-lään
"sovittamattomalla venäiäis-v
i h a l l a " , että vehäläisviha riippuu
siitä mitä lajia olevien venäläisten
kanssa fascistit joutuvat tekemi-myyden
"parantaminen". ".1/f7-isiin. Valko-ryssät ovat suomajai-loinkaan
ennen meidän historiam-\s\\\c fascisteille, niinkuin muiden-ine
aikana ci ole niiii usea nöV-jkin- maiden taantumuksellisille,
käinen suu: tyhjä kauppa ja y o „ - ' "tra^-tukamraatteja", mutta työ-tilaana
seisota tehdas o./<>;/«««/ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ l ^ ^ ^ ^^"^^^iset verivihollis^^
parlamentin toimintaa kuin n y / . "
(Viime torstain Montreal Star.)
Tämän historiallisen tilanteen, so­dan-
jälkeisen kapitalismin kblman-
Kauhis juttu muuten tuö lapua­laisten
j a valko-ryssien veljeilemir"
nen. Ryssä on lakannut haisemas­ta
aitosuonialisen fascistiporvarih
nenässä!
verihiihe i a J k ^ kielloista j a iäScis
titelröristäc .huolimatta ot^ayät osaa
vaälifeämiiiiaiiiiiuh; Häh tfetää myös,
että fascistit pyyhkivät vallanStimq-xjgselUsteh-
v hhniä_; pois väaillistbilta
ja. häh tletM.^myös että työiälsteh
•ja- piäivnjeli|äi.n T^aalillstat ; me^-
^ n . aihä- kuinotaan. Se tehäään
taxkpltufcse^aV, että fascistit. ikävät
.iiajttää plehehtyneitä vaalituloksi^
työläisteii jä' .piehviljeiijäin kbhr-daltär
jbliä ..täÄäkiii iubijib töivop
qfevah seUäisehr^ ruotsar
läfeeeii typväeisiöpö; että riäniä usr
kbisivaV, että mässojeii^ luottamus
johtaliinsä on hprjiimassä.
- "Sakröih saa nShda höii avöhäistä
ja tOThaa yritystä huhhutiaa fäscisL
titetroriä työläisten silmien edessä.
Slti«h - ryömii--.täniä ."taistieleva''
lubpib^esUle- seiiäis^^^ väitteen kans-i-sa.-
että oikeat "vaUänkumbuksellil
set". Suomen liioplbt^ ovät^kieiletyi
osaaottamasta vaaleihin. Nlth asiä
onWn heidän s i A t e e i ^ ^ he enr
n e r ^ o v a t ^ l l e ^ ^
sia, ja sehtähden- muutamat pettu­reista,
joiden nlniet edellisissä vaa.
leissa olivat olleet työläisten ja pien­viljelijäin
listoilla, eivät tällä ker.
taa -tulleet sen paremmin hyväksy.
tyiksi. '
Kapitulantti ja,* petturi ei edes hä­peä
väittäessääh, että vallankumo­ukselliset
olisivat "tehneet propa­gandaa
ruotsalaisen kansanpuolu­een
. . listojen äänestämiseksi".. " H y -
vähtähtoiiien'.' . nilrikuih niiekkonen
näyttää -olevari, ei -.häh ole jättä­nyt
.pienintäkään todistetta.. totuu.
denrakkaudestaan. Eikä vöi sitä
tehdäkään siitä yksinkertaisesta
syjrstä, että hän on temmannut
kaikki väittämänä Ilmasta. •
-Esimerkiksi oikein luopiomaisesta
sikamäisuudesta, kirjoittaa tämS
suomalainen valehtelijaprofeetta
seuraavaa:.; - .~. . ,
"Edelleenkin voidaan fascistileh-dissä
lukea.-pieniä ilmoituksia, mis­sä
-kommunistit tekevät anteeksi-'
pyyntöjä fascisteille. Siis suomalai­set
-. kommunistit . v ovat joutuneet
määirätynlaiseen yhteistyöhön fas-clstipn
kanssa. .Täinä,'J£äy. parhaiten
selville teatterivallänkumouksellisten
passiivisesta. . käyttäytymisestä. sekä
heidän avoimesta.. pakoilustaan."..
.Pysähdy, laukasasi. ;porvariag«nt-
.ti.l:_AIä. koe.t%„..Yi.erittää....vastausta
omasi. Ja, luppipjoukkosi petturuudes­ta,
.niiden päälle jotka ..rohkeasti e-siint3rvät
sen asian P'"*3esta,: jota
te .nitaji häpeällisesti kaihd^^^^^
,.(E<teUäpieTO on c^a aitikkelista
ructeäJ&essä toveriiehd^ "Ny
Dä'g'i^ä'',,.;m luopioita säahnöl-liiest;!',
rökitetä|äh, Sämällä käy ar.
tikkelista,. selville, Jsuihka .luopiot
päivä päiväitä,. väjbäyat syvemmäl­le
ja svvemmäUe- räiheeseeh;) -
edustajakokouksessa -
Niistä osastoista jolstii
hettää edustajaa olisi
hetettävä klfjeen kiiutta.
Olisi toivottavaa runsaäit
tOa tähän kokouks^
puolesta, kuten velj-kaikilla
sellaisilla
näolo-oikeus kokouisessa
luvat vasemmistojärjestÄ-
Sitten kokouspäivän
dustajakokouksen
Port Arthurin S. j;.; h
hyvää sekä. arvotestä
les riittämään.. koko
naisten konferenssin
lasta tulee tarkbitustaai
juhla. Erikoisesti pyydÄ;
tajien tuomaan oh/elmai'
kln voi mielestään
Tervehdyspuheet oliäral
arvokkaampia tällaisissa'
sa, jos niitä voitaisi.^esittää,
vain lyhkäsessäkihinu""
Kaikki on silloiil terri'
hän konferenssin päättä?
Pitäkää tämä hetSijt.
sänrie. Juhlasta kerf"^'^
roilla tullaan korvaamaaa
en matkakuluja. OvMaj"''
25 senttiä. — Silitteeii '
Moni kaiketi meinaa ihmetellä,
että mikä mökä se n y t on noussut,
nutta emme. anna sellaiselle ihmet­t
e l y l l e ' a i k a a . , Sanomme sen heti
ensitoiksemtne.
Yhdysvairojsisa oleva piskuinen
" r a i v a a j a l a i s t e n " parvi on nimit- .työläisten perheiden avustaminenV t u l e n näyttäjinä,ohranalle kommu-täirf
alkanut vaäliirahaston kerää-misieh
SuPfnen rtpskeljaisille, taikka
kuten he itse sanovat: "dollart-västäläuseeh
. läpuälais-fascisnuä
vastaan" panemisen.
. K y l l ä , jukulaiitä, siinä lapualais-fascistien
housut, tutajaa, kun nä­mä
veljet "dollariyastalauseineen"
rynnistävät. .JSfeihaamiiiev että l a -,
pualafsfäscistien housut tutajävat
^vetehisten" y.m., ^otayarjustusten
laittamiseksi, taildca jonkun työ-läisinurhissa
j a naisten raiskauksis­sa
-"kunnostautuneen" suojeluskun­talaisen
kavallettavaksi.
Jos . olisi ky^myksessä niiden
mukseliisteh piibieeh, inuttä k u n
he vetoavat työläisiin, näiltä varo­ja
tällaisiin hämäräperäisiin tarkoi­tuksiin
kyniäkseen, h i i n se jo t a ­v
a l l i s t a - rehellistä työ.läistä_sisut-tag
..M.uistaa.jiim. pitää,- että k a i ­ken,
j i i k a a , .kun. fascistiroistot ovat
Suomessa - riehuneet, ovat ne saa­neet
erittäin lämpimän tuen ko~m-mdnistieh
ts^i J i e i l i e myötämieiisteri
tYöläisrten jahtaamisessa juur i nps-
Iceläisiita. Noskelaiset ovat oileet
Piiri: kuudennen, työ-
Cähiadän työläiäiaisten liiton pii­ri,
kuudennen, vubtuiheh neiivottelu.
kpkbus-pidetään . 18,.p, syysk. Port
ArJ;.hurissa S. J. ..haalillä. O^okous a l -
l i ä ä k e i l b i ö . .aamupäivällä.
~ ^Työlä^naisten ;liit<iä;i osastojen o-lisi
laadittava, aliistiiksensa sellajsis-
^|^^^gsip|^7 jöi^', ^^tsott&: ;tärke.äksi
K i r j e pai
kämpältä
• Tämä kämppä äjaitei
etäisyydessä South
katkaistiin ja .kuorittiin W
peripuita, jotka olivat
mittaisia ja joista .3
äollaria koordilta .kai
Isäntänä hääräiU.enS'
jappari, tunnettu sitei,
poika on saanut MnenM
eri työmailla kokea. TSIjä
hänen toimiiitänaj^
selvästi, että vaikka^
leen keljuUusta ei olisil^
naUista hyötyä, täytyy f
näyttää, että häh.Jitaoi.
ka ratsastaa työlälstoi-tt'
Tämä oli vmn 18
pä, eikä me miehet olto
tääkö tämä isäntä ruoö:
eikö. Eräänä iltana han>
esittämään, että .pamöä
"päti^rikänki", sillä mm
pi puolensa haluaa l i u t^
ta". Niin sitä .sitten tif*^
tulokset, osoittivat, ^
la oli meiningissä saaia_^
vun kautta itseUeea t ^ i
sa "canadalaisiavtetotS
j o t k a pvat joutuneet hätätilantee- histeja jahdatessa.
.seeh fascistien riehunnan uhreina^
: k u a p j r h e i d e r i huoltajat ovat joko
Tniiur^ttUi. viety Venäjälle (josta
hfiidän o n v a i k e a ..perheitään huol­taa),
taikka suljettu ohranan piek­settäviksi
niin. emme.luonnolli­sesti
puhuisi asiasta muuta kuin . Q.limmö,-, eUen keskusteluissa
jja näjile , eläville sitten "raivaa-jäläistigh';
krrjava roikka o n a l k a ­nut
haravokhääh dpllareita työläi­siltä!
E i niiden veljien päätä p a ­l
e l l a . ;
vellaan olevan fascistien vastusta-jja.
^
Muistetaanhan Hakkilan, yhden
n.oskeläispompn kyyditys j u t t u . Täl­täkin
herralta, lapualaiset kiskoivat
selkään antamalla ulos lupauksen,
ettei .vastusta .fascisteja, vaan toi­mii
..kykynsä mukaan .kommunistien
hävittämiseksi. Samanlaisia mui­denkin
hoskeläisten kyydityksiä kuu­liin
tapahtuneen lukema ttomasti,
j o l l o in heitä on ensin annettu sel­kään
ja sitten ojennettu piiska
nuoltavaksi sekä .teetätetty lupaus,
että fascisteja tuetaan.
hyvää. - V a i k k a näaiekin-hMän^i;^ erää^^ Ja mi.iikalaisella ohjelmalla nä-
.^jjjg^ Inhojen . lähettäminen u i k o - ' o . , — " tJi-.;..i™.;u.,»ii...,» ^n-ari¥ nvat. tn-fiinä
mielessäi että he odottavat maan valuutassa tukee lahtari-Suo-ilosta
väristen .tyhjäksi kavallettu-^ meh verisiä vallanpitäjiä osaltaan,
jen kässojensä .äänessä liiilä jjblr
lareita, j o i t a "raivaajälaiset" tältä
m a n t e r e e l t a . h a r a v o i v a t kokppn
Suomen noskeläistea vaalitaiste­lun
täkemisen niinellä. Tosiasia­na
him. p y s j ^ , ette ne dollarit, j o s
niitä kerran kpkof*".:-jäädään, ^e^
neyät kaikessa tapalgilt^ssä Suomen
lähtärivalläh perikadon partaalla
olevan t^ouden tukemiseksi, uusien
n i i h tulisihan kuitenkin jotenku­ten,
autetuksi iiiitä nälkäisia - 4>er-heitä','
j o i l l a ei ole_ minkäänlaista
turvaa, verisen lahtärimellästeiän
Iceskella. Mutta kerätä varojat
Sabiheu. noskeläisen puolueen, .vää-
•{Muistutuksen" , saaneet nosket
ovat toimineet lupauksiensa mu­kaan
fascistien, hyväksi, toisten
seuratessa . kellokkaittensa
seikäsanhäa; peljäten.
käiseihmih Suomesta,, tnlleeh t y ö -
läisnäisen^kanssä. j a hän k e r t o i , e t -
*ä-^^ejiaist€n jhenldiöiden i a u ^ s a.
joid.sn .srvellaan olevan vaikkapa
v^n /myoiätnhtoisiä —vasemmisto­laiselle
työväenliikkeelle, ei uskalla
edes olla tuttava. Jos usSältaa
heiiliB puhua.taikka mnäteh jäheh-lä;
niin. heti pn Japu^dafeet n
litäisteluun,, se oh jo sentään lu-^Eftss^ ©hn ^.iide.däSn . ä i a i ^^
liaä.!,.JBri. a^ia piisi jos herrat " r i i - joBbnki^ Eprpieen .jk, piekseJtääh
vääjälaisel" olisivat ävnhpyynnoil- ulbs Injans, ettei, koskaan Jähen-
.lään kääntyneet joidenkin taahtu- tele" sellaisia työläiää, joiden ar-mä
"kärisähyallan" r i t a r i t ovat t u ­levissa,
"vasileissä" mukana? Y k ­sinkertaisesti:
fascistien hyyäksy-hiällä.
o h j e l m a l l a ! . . Juttu .on
m i t t a i n sillä tavalla,-että fascistit
hyväksyvät '^virallisiksi" mitkä
vaalilistat haluavat, piittaaniatta
yhtään mitään vaalilain määräyk­sistä.
. J a ..^mvai^jaiäiset", .kuten
inuviliih^fenaiseit^^ oiiiaayat
t ^ p u m u k s i a . ^fäittaä, että kaikki
tapahtuu laaiisesti, yprvai:^. hyvin
painaa päänuppiinsa, että lapualai­set
eivät siedä öäisS^
mitään vaUanknmonlM.
kah taviakaan oluelnua.
men nosket käyvät;
fascistien hyväksymällä»!^
siitä ei pääse yli eila ,
Toivottavasti &mi^,:
suomalaiset työläiset
sä visusti erossa
"dollarivastalause"-hoB
kin dollarin, roif^^£
tämä on n i m . . t^
munUtisille työlair
tuohon " ^ " ^ ^ . .^
panee vaikkapa
Suomen turrattomife'.,.,
työläisperheiden av
tulee se silloin kaj
tarkoitukseen. 1^<»^
iäiset eivät pen^J^
tarkoituksiin, k ^
ten" roikan kerako*
kaan V^-^^"^
n ^ o u k s e l l f e t e n J J^
kärsivien P ^ h e ^ t f e^
on asia, JoDe
huomionsa. ^
Jotta "
kvllä
ne
fasöSCfSr»^