Vapaus, February 7, 1927

              m; 15—1927 Maanantaina, helmik. 7 p:nä-—Monday» Feb. 7
V
\\mENH OITAJÄN OSASTO
iesten
K a i k k i e n Vapauden asiamiesten takaukset pitää o l l a liikkeen
konttorissa, viimeistään tämän helmikuun 15 päivään me&neesä.
Tänään ajah knlnttua palautetaan tilaukset, jos ei raha setu^a
mukana. Ottakaa huomioon että tämä sääntö on ehdoton j a t uP
teah panemaan kaikella ankaruudella käytäntöön. Takauskaa-vakkeet
lähetettiin heti vuoden alkupäivinä kaikille osastoille ja
j o s j o s s a k i n lisää tarvitaan, saadaan niitä k i r j o t t a m a l l a Vapauden
k o n t t o r i i n . . '
Tov. VAPAODEN KONTTORL <
;agit.-prop.-komitea, johon ryhmät
v e l v o t e t t i in valitsemaan edlistajat.
The Fnrrow-lehden avustaminen
s i v u u t e t t i i n tällä, kertaa.
Eyhmät olivat toimittaneet kerä­yksen
kedmudessaan Suomen T
j T iedonantajan hyväksi.
- 1 ;stä ryhmästä oli I. Aho ke­rännyt
§2.75.
2:sta ryhmästä F. K a l l i o $2.00 ja
S » t a ryhmästä M a i j u Lehtimäki
AHAA
S U O M E E N
M i Snomen Markkaa
50
Canadan Dollarista
LÄHETYSKULUTi
40c l i ietyksiatä alle ?20.00, 60c lä-betykÄBtä
$20.00—$49.99, 80c lä-hetykästä
jSOiOO—$79.99 j a $1.00
lähetyksistä $80.00—$100.00 sekä
2Sc jokaiselta seuraavalta alkavalta
sadaltai d o l l a r i l t a.
S(iiiI(as«nomaIä!ietyksiat& ovat lä­hetyskulut
$3.50 lähetyksiltä.
K a i k k i sähkölähettykset ishdäär:
«uoraan Sudburysta Helsinkiin ea-mana
päivänä kuin saapuvat Va­pauden
konttoriin.
Sudburyssa j a ympäristöllä asuvat
voivat käydä Vapauden konttorissa
tiedustamassa erikoiskurssia.
LAfVAPiLETTEJÄ MYYDÄÄN.
TIEDUSTAKAA PILETTIASIOITA
Tehkää lähetykset osotteella
VAPAUS,
Bom 69. SUt>BURY, ONT.
' Vapaudelle ottavat rahav&litylcBi3
vastaan myöskin: i
VAPAUS BRANCH OFFICE
316 Bay Street,
Port Arthor, Ontario.
DAVID HELIN
eripaiklcakunnilla PohJ.-Ontariosaa.
A. T, HILL,
Toronto, Ont.' — Tavattavissa ilta­sin
957 Bröadview A v e . , j a päivrain
Room 304, 95 K i n g St., E .
' • . '' ' ' " —
ta. AgitatsioitScbmitean kutsusta
p i d e t t i i n sanomalehtiasiamiesteii ko­kous
osaston h a a l i l l a ' tammikuun
30 päivän iltapäivällä. Kokouksäeri
oli saaptiniit^ • asiamiehet kaikista
muista suomalaisista ryhmistä, pait­si
Secord. St. j a Meikelpärkin r y h -
n3ästä. Kokouksessa päätettin^ että'
j o k a i s e n ryhmän asiamies huolehtii
lehtitilauksien uttsimiseB omt^dta a -
loeestaan, mutta mitä tulee uusien
t i l a u k s e n hankkimiseen, niin kai­k
i l l a asiamiehiUä on . oikeus ottaa
uusia tilauksia lyhmäinsä ulkopuo­l
e l t a k i n . Myös päätettiin että jo­kaisen
asiamiehen tulee tu(^da toi­minnastaan
r a p o i i t i asiamiesten yh­teiseen
kokoukseen, j o k a pidetään
aina kuukauden viimeisenä sunnun­taina^
keHo kolme ösapton talolla.:
Toverittaren levityskilpailusta
k u u l t i i n naisjaoston raportti • j a hy­väksyttiin
jaoston toiminta sillä , l i -
säkehotuksella, että, jokainen asia-r
a j a l l e ^saakka. Mutta Mineral
Centren paikoilla Yhdysvaltain puo­l
e l l a ilmotetaan olevan lunta hir­veän
paljo, j o t en liikennettä ei voi­da
alkaa ennenkuin sieltä on lumi
saatu puhdistetuksi.
M a i n i t u n tien liikennekunnossa
pitämistä voidaan muuten pitää
melkoisena yrityksenä, sillä siksi
suuret ovat lumen aiheuttamat es­teet
tällä tiellä talviaikoina. — J .
Saomklaisen järjesiön täkäläisen
osaston kokouksessa luettiin tilin
tarkastajain raportti, joka hyväk-
^ • t t i i n .
"White Fishin osaston lähettämä
keräyslista otettiin huomioon. Ke­rääjäksi
v a l i t t i i n Mrs, Rekelä.
L u e t t i i n Ruotsin-Amerikan laiva­l
i n j a n taholta lähetetty kurje, jossa
ToTOBfon 1
J
"Hardangerjn harjulla", Lauan­t
a i n a , helmikuun 12 p:nä ön taas
yksi hauskimpia j a samalla arvokas
i l t a m a . Silloin nim. on lauluseu­ran,
orkesterin ja näytelmäseuran
yhteinen iltanift. Orkesterimme e-sittää
kolme numeroa; samaten lau­luseura;
j a näytelmäseura kappa­leen
Hardangerin harjulla. "kap­pale
on norjalainen kansannäytel­mä.
- Kappaleessa on neljätoista
laulua. Joten töinen puoli kappa­leesta
esitetään lauluissa. Kappa­leen
ehken jokainen tietää että se
on kaunis, sillä usea on sen näh­nyt
ennenkin. Vaan se ei koskaan
tule vanhaksL
Tanssit alkavat sinä iltana täs­mälleen
kello 10.15.-, Orkesteri taas
pitää tanssinsoitosta huolen. - 4a
myöskin olemme varmat siitä, et­tei
kukaan kadu sinä iltana haa*
Iille tulostaan. Ohjelma on kaikki
faunista ja arvokasta j a suorite­tun
loppuun määrätyllä ajalla.
L i p p u j a tähän tilaisuuteen on saa­tavana
kaikilta lauluseuran j a or­kesterin
jäseniltä. Lippujen hinnat:
40 senttiä etukäteen j a ovella ,50
Ostakaa lippunne: etukäteen, sillä
sinä iltana näemme taas haalimme
cäynnä ihmLsiä.
"'^Vermlantilaiaten" / suhteen on
yleisöltä tullut useita tiedusteluja
siitä, 'että eikö näytelmäseuira vois
.näyttää mainittua kappaletta tois
ta kertaa. Vaan kun ^evätöhjelma
on järjestetty jo kolme kuuta e-teenpäih
,,joka latiantaiksi, niin em­me
ole tilaisuudessa sitä näyttä
mään toista kertaa lauantaina. O-lexome
kuitenkin saaneet luvan esit
tää se sunnuntai-iltapäivällä, jo­ten
se näytetään sunnuntaina, 13
p :nä helmik. alkaen täsmälleen klo
2.45 j . pp. Haali tullaan laitta­maan
pimeäksi, j o t e n valaistus näyt­tämöllä
on kuin i l l a l l a . Vaan kos­ita
jokainen tietää, ettei lippuja
voida sunnuntaisin myydä, n i i n myy­dään
kaikki liput etukäteen. Niitä
on myytävänä näytelmäseuran jä
senillä, Mrs. IjIomäeI,lä "Princess
Cafessa", Mrs. Kauhasella 47 Wid-mer
St., suomalaisessa saunassa ja
pallohaalissa sekä Lehti-Vikillä 27
Beverley St. Hankkikaa siis lip-t
a r j o u d u t t i i n näyttelemään maise
ma- y.m. kuvia Suomeseta jossain
osaston järjestämässä iltamatilai-suudessa.
Päätettiin ei ottaa huo
mioon.
Sanomalehtiasiamiehen raportt.
osotti lehtiä levitetyn $10.55 edes­tä.
A v u s t u k s i a : Toverittaren t i l a a j il
le lähetettyjä kuponkeja Passaicir
lakkolaisten perheiten ovustamisek-si
olivat myyneet j a tilittäneet seu­raavat
henkilöt: Mrs. Jaskara $2.
50, Mrsj Puska $5.00' j a Mrs. F.
Lehtimäki $5.00 edestä.
K i r j e e n v a i h t a j a .
KILPAILUKUTSU
mies koettaa tehdä parhaansa alu
eellaan Toverittaren levityskilpai- P™"e ajoissa j a tulkaa seuraa-lussa
samoinkuin muidenkin lehti- maan ^Vermlantilaisten toista esi­tilauksien
otossa.
Syntyneisyys, "^kuolleisuus j ä avio­liitot.
Viime tammikuun aikana re-tystä,
sillä kappale menee parem­min
tällä kertaa.
J a kuuleehan aina valituksia siitä
kijteröitiin^ Arthurissa 49 synty- ^j^^^ j^j^-^
nytta. 28 kuoUutto j a 20 avioUiton e t t « tiedä minne sitä menisi. Tä-solmiamista.
Vastaavat luvut viime
vuoden tammikuulla olivat: 48, 26
ja 16. . .' , •'•
Kijpetfi katon harjalle. Muuan
West Fordin mies oli kiivennyt naa­purinsa
katon hai:jalle ja istunut
siellä! inistä poliisi hänet vangitsi
päihtyneessä tilassa. : Mies kuletet-tiin:
poliisiasemalle ja tuomari seu>
taavana., aamuna niätitäsi c $10 sak­koa:
j a kulut juropumisestav Toisen
katolle: kiipeämisestä ei miestä sa-kotettö,
koska poliisi sanoi sen ole-vaB.'
ibänellekin ensimaisen tapauk
>eB: . laattiaan. - Mies ei .sanonut
muistavansa -mistä hän oli viinaa
saanut; sen ^ paremmin kuin sitäkään
mitenkä hän on katon päälle kSiven-
Uusia maita avataan Tiljelykselle.
Hallituksen maiden- agentti Sid.
Wilson on pyytänyt Ontarion halli­tukselta
luvan avata Fraleigh Town-ship
vKjelykseile, seloi-taen^ alueen
•olevan hyvää maata, ^osta on toi­voa
saada hyvä r^iiunviljelysalue.
Etupäässä ^ 'snositteles' hän aluetta
slc^dinaavisflaisten i<ItieeksL
Intematibnal za aastiea ayaatni-nen
liilutiitedie. ksoiskaupunki-en
Inmiaiira^: joilla mainittna tie­tä
on puhdistetta/ ö v i t saaneet p n ^
d&toksen snoritetaLidl Yhdysvaltain
mä •, v a l i t u s pitääkin vaj-sin hyvin
paikkansa; moneen sataan palvelus
tyttpön nähden^, j o t k a , eivät pää­se
lauantaisin",ulos,' v ^ n sunnun­taisin
pääsevät. Mutta nyt saavat
hekin nähdä tuon paljon puhutur
kappaleen. Siis haali täyteen sinä
päivänä.
. "Asa." Näytelmäseura harjot-telee
: p a r h a i l l a a n kappaletta Asa,
j o k a on ehdottomasti parhain kap­pale
mitä on tänä syksynä (?) ollut
meillä ohjelmisfössa. Kappale on
täysi murhenäytelmä. Joten siitä
muodostuu taas meille suurenmoi­nen
tilaisuus. Asa esitetään hel­mikuun
26ltKi
Pitäkää t e l e s s ä n n e tämä tilai-
LaUtuIevaisandessa enempi
Ainoastaan täten kutsumme kaik­kia
C. s. t. u:liittoon kuuluvia
seuroja jäsentensä kautta osaaocta-maan
• . •/
C. s. t. u:!iiton hiihtomestaruus-kilpailuihin,
j o t k a asianomaisella luvalla järjes­tämme
Sudburyssa, Ramsay Lakel­la
tämän kuun 19—20 p:nä.
Runsasta osanottoa toivoen, val­m
i i n a vastapalvelukseen voitimme
mukaan, merkitsemme urheiluter-vehdyksin
V.- j a u.-seura Kisa
J . Seppälä, P- Jansson,
puheenjohtaja. sihteeri.
. Kilpailuohjelma: Lauantailta hel­mik.
19 p:nä kello 5 ip. 5 km.
hiihto, yleinen. — Sunnuntaina hel­mik.
20 p :nä ,klö 3 ip. 10- kin„ y l e i ­nen;
10 km.; ikämiehet y l i 35 v.;
3 km. naiset.
Määräyksiä. Voimassa' olevia
sääntöjä noudatetaan. 10 km. h i i h ­to
o^ skmalla k i l p a i l u joukkuemes­taruudesta
ga A . Heiskasen lahjot-tamasta
kilvestä, jossa huomioon
otetaan kunkin seuran kolmen parr
haan miehen tulos seuransa hyväk­si.
Ikämiesten saavuttama tulos o-otetaan
myös huomioon joukkuekil­pailussa.
Mestaruuksien voittajille
annetaan kunniakirjat. ' P a l k i n t o ja
j a e t a a n : 3x10 km. joukkuehiihdosta
k i e r t o p a l k i n t o , kolmasti voitettava;
ylieisessä 5 km. sarjassa 3 k p l . ; y-ieisessä
10 km. sarjassa 4 kpl.
ikämiesten 10 km, sarjassa 2 k p i.
naisten 3 km. sarjassa 2 k p l . Ikä­miesten
on esitettävä ikätodistus.
K i l p a i l i j a n on ilmotettava hiissä sar­jassa
kilpailee, T, k. 14 p:ään
mennessä ilmottautuneille vapaa a-sunto,
,
Ilmotukset osanotosta tehtävä 6-
sotteella:
P. Jansson,
Box 614, Sudbury, Ont.
Hiihto Karjalassa
Huolimatta siitä, .että meillä K a r ­jalassa'
ovat sukset tunnetut jo am­moisista
ajoista saakka, on hiihtä-mistaito
kuitenkin täällä paljon jä-lessä
esim. Suomesta, kirjöttaa n i ­mim.
" E . E " käyttävä "Punaisen K a r ­j
a l a n ' ' puna-armeian nurkassa. Sa­moin
on suksien valmistustaito jä-lellä
kaikista muista pohjoismaista.
Täällä saa maaseudulla kulkiessaan
nähdä tavallisesti ainoastaan suk­sien
i r v i k u v i a , j o i h i n ei halusta v i i t ­si
tarttua huvikseen eikä välttä­mättömissä
kiireissäkään kiinpi.
Täällä sa^nähdä suksia, j o t k a ovat
raskaita, huonoista aineista tehtyj?,
eivät ole sileäpohjaisia sekä ovat l e ­veitä
kuin reen jalakset. Kulku
tällaisilla välikappaleilla «i ole m i ­tään
hiihtämistä, nopeaa eteenpäin
kiitämistä, vaan se on jonkunlaista
vaivaloista lumessa rämpimistä. ^
Hiihtämistaidon' suuri merkitys
k a r j a l a i s i l l e selviää, kun muistam­me,
että Iq^lät K a r j a l a k i a yhdisty­vät
toisiinsa peräti kehnoiQa t a l v i -
-teillä, pnhtimattakaan kesäteistä.
T e i t t e n huonous vaikeuttaa kylien
välistä yhteyttä. Tiet yleensä e i ­vät
knle meidän epätasaisessa maas­tossamme
suoraan; vaan ne tekevät
' h y v i n k i n suuria: mutkia, kierrellen
j a kaarireUeiB kylästä^ ^^I^ IK-
> Kokousasioita. Kommnnistipuolo-^män vnöisä^ (»r kiiimitettSvä ^buo-snns.
tästä.
Tov. Hj. H . , .ri.
POTTSVILLE—PORCUPINE,
ONT. • ^
een rs^mäin yhtei^bssä kokouksessa
tammik. 30 p. päätettiin perustaa
lyhyeminiksi, salojen poikki oikais-tezi-'
' ' • ,
Emme myöskään saata unohtaa
h i i h t o a s i l l o i n ; kun puhumme kan­san
ruumiillisesta kasvatuksesta.
H i i h t o on paras koulu nuorison te-rästämiseksi
kestämään kovaa poht
j o l a n ilmaa. Mutta sukset, joita
täällä riäkee, eivät saa laps-en ta­holta
osakseen sitä ihailua ja rak­kautta^
k u i n pitäisi ja j u u r i lapse­n
a h a n pitäisi ihmistä ruveta kas-
•rattamaan karan laxmnon voitta­j
a k s i . Ke-v'eät, liukkaat sukset ovat
tj^tön j a pojan mieluisat leikkiväli­neet
i a ne'Johdatta^v^t lapsen airan
itsestään ulos tomuisesta pirtistä
reippaaseen mäenlaskuun tai hiih­toon.
Mäenlasku j a hiihto lisäävät
ruokahalua, hiihdosta hiestyessä iho­huokoset
puhdistuvat, sydän joutuu
terveelliseen toimintaan j a hermos­to
sekä lihakset terästyvät.
Jos ajattelemme asiaa mahdolli­sen
sodan syttyessä Karjalamme
puolustuksen kannalta, niin jokai­nen
maallikkokin ymmärtää silloin,
että ainoastaan siinä tapauksessa
voidaan meidän maatamme menes­tyksellisesti
ptiolustaa, kun jokai­nen
karjalainen on kykenevä hiihtä­mään
j a tottunut olemaan ja elä­mään
kinoksissa talvipakkasten rai­votessa
Vailla uunin lämpimää. Sil­l
o i n voimme tehdä vihollisellemme
mitä itse haluamme, kun meidän a i -
keitamm© ei ole hanget j a luminie-tokset
estämässä ia kun me emme
ole sidotut k i i n n i teihin. Suksilla
voidaan menestyksellisesti ,kulettaa
miinanheittäjiä varustusten rikko­miseksi,
raskaita konekiväärejä se­kä
vielä lisäksi kevj-ftä tykistöä ja
näitten ammuksia. Samoin saattaa
miehistö "kulettaa mukanaan mo­nien
päivien eväät tarvitsematta ol­lenkaan
olla sidottu teihin. Tais­telut
Karjalassa ovat useasti osot-taneet
.=!cn, että vihollinen mieluim­min
tekee hyökkäyksensä alueel­lemme
t a l v e l l a kuin kesällä. Vuosi
1922 osottaa meille k y l l i n selvään,
miten tärkeää oli punaiselle amiei-allcmme
ee, että sillä oli käytettä­vänään
nopeita j a voimakkaita suk-sijoukkoja.
Ilman niitä olisi ollut
vaikea ajaa pois hiihtävä vihollinen.
Rajamme mahdollisen vihollisen
puoleinen pituus vaatii nopeita l i i k ­keitä
j a voimakkaasti . asestettuja
j o u k k o j a j a näitten joukkojen avus­tamiseksi
on välttämätöntä, -että
myös paikalliset asujamet osaavat
itse hiihtää j a omistavat suksia.
E i ole voittamattoman vaikeata
tehdä huonoiininillakin puusepän
työkaluilla sellaisia suksia, jotka
ovat h"ilhläjätIeeir'^opiVia j a joihin
lapset kiintyvät. Vajavaisemmilla-kin
työkaluilla saadaan suksen poh-
,jat tasaisiksi ja liukkaiksi sekä
vuoltua kq^o suks^ keveäksi. Ter­vaa
taasen on Karjalassa .metsät
täynnä, odottaen ainoastaan nouta­jaansa..
Jos haluha saada hyvpn
m a l l i n omaavia suksia, niin voihan
t i l a t a esimerkiksi koUektiiyisesti pa­rin
»tai kahdet* joiden mukaan bn
helppo valmistjia uusia.
Saadaksemme miehemme j a na;i-semme
terveiksi ja voimakkaiksi
kestämään pohjolan ilmaa, on jo­kaisen
isän j a kasvattajan yleensä
hankittava lapselleen sukset. Pois
u u n i l t a lojumasta K a r j a l a n lapset!
Heitä paksut rievut j a kankeat tur­kit
pois päältäsi j a lähde keveissä,
mutta riittävän lämpöisissä puki­neissa
suksien kera ulos kilpasille
pohjolan tuimia t u u l i a vastaan tais­telemaan!
Etsi vaaroja jä mäen
rinteitä sekä laskettele niitä vähäi-simpinäkin
vapaa-aikoinasi. Tätä
v a a t i i Karjalamme nuorison terveyr,
ia reippaus, sitä vaatii Karjalan
puolustus j a kaikinpuolinen , etu.
l u t h i n tieltä j a P- N . D . rantatien
v a r r e l t a valitaan yksi yhteisesti. It-
X i p i g o n osastolla on ; l u o n n o l l i ­sesti
osastona oikeus valita yksi
edustaja.
O l i s i toivottava että edustajako­kouksestamme
saataisiin mahdolli-
:-omnian suuria joukkoja edustava
Icukous, sillä kokouksessamme tul­laan
käsittelemään uniomme j a y-leensä
Ita-Cänadan mctsätyöläisten
tulevaisuudelle hyvin tärkeitä ky­symyksiä,
kuten yhteisen palkka-taksan
laatiminen koko Ontariota ja
Quebecia käsittävässä laajuudessa.
Samaten yhteisten toimintasuunni-telmieivTuöihinen
tulee olemaan ko­kouksen
tärkeimpiä tehtäviä, kuin
myöskin valistustyön teko j a pal­jon
muita tärkeicä kysymyksiä.
L. W. I. U . of C:n puolesta
-A.lf, Hautamäki.
Yhdysvaltain suoma­laisten
työväenyhdistys­ten
edustajako­kouksesta
(Jatkon ensimäiseltä sivulta)
muihin t/>imintamuotoihin, ole oi­k
e i n krediitiksi. SuonValaisten to­vereitten
olisi tJiSää suhteessa käy­tävä
mitä pikaisemmin laiminlyön-tejään
korjaamaan.
Sen jälkeen piti Sulkanen puheen
luokkasotavankien puolustukse.-jta,
selittäen sen sekä periaatteellisia
että käytännöllisiä puoli.i yksityis­kohtaisemmin.
ÄFoitti siitä, ettii tä­hän
toimintamuotoon ^on todella
suhtauduttu leväperäisesti. "Näyt- V..' .
tää siltä", hän sanoi, "että jonkun
tunnetun toverin täytyy ensiksi
joutua linnaan, cnnt-nkun suomalai­set
toverit käsittävät tämän toimin­nan
merkityksen ja ryhtyvät sen
järjestämiseksi asianmukaifiin toi-menpiteihin,"
M i c h i g a n i n juttu on edelleen o i ­keuden
käsiteltävänä, Sacco-Vanzet-t
i - j u t t u on käännekohdassa. Mo­lemmat
voidaan ajaa edulliseen pää­tökseen
vain sikäli kuin voimakas
työväenluokan protestiliike nostate-taan
näitten luokkauhrien kapita­listien
luokkaoikeuden kynsistä ot­tamiseksi.
Monta muuta j u t t u a on
vireillä j a uusia tulee jokaisen lak-kotaistelun
yhteydes-sä ja l i i t t o h a l ­l
i t u s ei suinkaan ole luopunut a i ­keistaan
vainota radikaalisia ulko­maalaisia
työläisiä. Missä - määrin
se uskaltaa näitä vainotoimenpiteitä
kiristää, riippuu» yksinomaan siitä,
mitenkä voimakas Kike luokkatie-toisten
työläisten taholta nostate­taan
protestiksi. Ja jos millään
a l a l l a , niin luokkasotavankien puo­lustuksessa
on helppo voimakas l i i ­kehtiminen
nostaa, kun vain asiaan
käydään tosissa käsiköi.,
; •
: Puutavaratyöläisten |
j teoUisuusliit. asioita :
: :
KOKOUSKUTSU
Lumber Workers' I n d u s t r i a l Union
of Canadap itäisen p i i r i n edustaja­kokous
pidetään Port Arthurissa
316 Bay St. niaalisknun * 5 päivä
alkaen kello kymmeneltä'' aamulla.
Jokainen unio-osasto on kelvollinen
lähettämään edustajansa tähän \ ko­koukseen
edellytyksellä, etta mak­savat
itse eQustajiensa k y y t i - j a!
matkakuslannukset.
A l u s t u k s i e n laatiminen edustaja­kokoukselle
oh jätetty jokaisen a-
Inekömitean tehtäväksi j a yleensä
on ollut torvomuksenä etta iinion
jäsenet kämpillä, kämppäkomiteoit-tensa
avulla laatisivat näitä alus­tuksia,
siten saattaakseen toivomus-
Orasmaa puheenvuorossaan huo­mautti
siitä, että viime a i k o i n a ' on
b l i uV n i i n suuri kysymy.sten ryöppy
yhtaikaa ratkaistavana, että ei ole
ihme vaikka j o i t a k i n tärkeitä k3'sy-myksiä,
kuten luokkasotavankien
puolustuskin, on jäänyt tnka-alalle.
Kun pikein likeisiä tovereita ei bio
ollut puolustettavana, niin e i asiaan
ole kylliksi voimakasta huomiota
k i i n n i t e t t y . Laiminlyönti ei tässä
.suhtecs.sa kuitenkaan ole korjaama­ton.
Siitä nääsj^än .sillä, että käy­dään
kurssikkaasti asiaan käsiksi.
Sjöman osotti käytännölli-siilä esi­merkeillä,
että puolustu.sliiton jär­jestäminen
on helpoin suorittaa
k u i n mikään muu joukkotoiminnan
muoto. Eri suuntiin katsomatta
ovat kaikki radikaali-set työläiset
tälle asialle myötäiuntoif^ia. Tar­vitaan
vain .se, että kullakin paik­kakunnalla
ainakin yksi toveri vel-votctaan
oleiiiP.Hn kortteineen ja
veroniorkkeineen ympärillä paikois­sa,
minne joukot (kokoontuvat. Pan­naan
hihat heilumaan, niin siitä se
huolii. Jäseniä kyllä saadaan puo­lustusliittoon.
Mitenkä aktiivisia
ne ovat sitten, on tietenkin toinen
kysymys. Mutta järjestön itsensä
on pidettävä tästä puolesta j a sen
kehittämisestä huolta.
Hannula, Seattlesta, esitti, että
i.w,-.v:läi2et lännellä koettavat selit­tää,
että International Labpr De-fen.<
je olisi jokin L W . W : n paolus*
tushomman kanssa kilpaileva -.jär­jestö.
Vaati tarkempaa selvää näis­tä
suhteista sekä siitä, miten ne
ovat järjestetyt.
että jos j o k i n naisjaostoista saatai­si
puolustusliiton jäsenry|itäystä
järjestämään, n i i n silloin siitä SCt&'
kin syntyisi. Naiset ovat toimin­nallaan
osottaneet,- että mitä ne
lähtevät ajamaan, sen ne myöskin
ajavat läpi.
Mäki vaati, että ulkomaalaisten
työläisten puolustukseen on ^nyt
erittäinkin kiinnitettävä huomiota,
kun kongressissa kauppakamarit ja
avointen tj'ömaajärjestöjen kansal­liset
yhtymät parhaillaan punovat
juoniaan ulkomaalaisia työläisiä
vastaan. Ja ei ole epäilystäkään
siitä, etteivätkö suomalaiset työläi­set
tästä ttile saamaan o-eaansa, jos
ne vain aikeissaan onnistuvat.
Siitä, mitenkä puolustusliiton
osastot järjestetään, antoi Sulkanen
vielä selostuksen. Eni/en kaikkea
on pyrittä\-u ne järjestämään itse-näisiksL
ifutta puolustusliitossa
on myöskin kollektijvi.^ia jäseniä,
j o t k a puolustusliittoon kuuluvat jär­jestöjensä
kautta. Mikä näistä mak­saa
jtiaenkohtaista verpa sentin
kuukaudessa kultakin jäseneltään
puolu.stusliitolle, mikä k a k s i - i a jot­kut
jopa viisikin senttiä. Osuus­kaupat,
osuusjärjestöt, hautausapu-kassat,
j.n.c. voivat tällä tavalla
liittyä puclu.stusjärjestoon. Muuten
kuuluvat työläiset puolustu.sliittoon
jäsenkorttien kautta, maksaen sii­hen
10 .«senttiä jusenveroa kuukau­sittain.
Ke-skustelu j a t k u i j a yleimjn käsi­tys
oli. että puolustusliiton työtä
on järjestettävä j a entiset laimin­lyönnit
korjattava. Asiasta ei pont­ta
päätetty laittaa, vaan tehtiin
.-.Hora päätös, minkä mukaan asiaa
on käytävä 8uomalai8e.<?syi työväen*
järjcEtö.ssä ajamaan. -
N£ytttimoUitto
' Sitt-en tuli näyttämöMiton asia
esille. Puro e.sitti raportin näyttä-möliiton
toiminnasta, sen vaikeuk-si.
sta j a sen saavutuksista. NUyttä-möliiton
johdo.H8n oli tapahtunut
vaihdoksia vuoden varrella matko­jen
ja muittenkin seikkojen vuoksi.
Muutokset aiheuttivat tottumatto­muuden
vuoksi sekaannuxsia, lot-hin
kuitenkaan yksistään näyttämö
liitto ei ole ollut syypää. Näyttä
möliiton toiminta on laajentunut
a i n a k i n holinkertaiseHti j a siinä on
pahana sekaannuksen aiheuttajana
o l l u t se, että eri henkilöt samoista
seuroista ovat tilauksia tehneet se­littämättä
mihin seuraan kuuluvat.
Tämä on tehnyt perin vaikeaksi t i ­lien
selvillä pitämisen ja lisännyt
tayuttomasti kirjeenvaihtoa j a t i l i -
iselostuksicn tekemistä, Aikaa voit-,
taen nämä vaikeudet kuitenkin kor­jaantuvat
j a s^n jälkeen, kun M a i ju
Huttunen uudelleen tuli näyttämö-l
i i t o n ' j o h t o o n , ovat asiat alkaneet
luistaa ' tyydyttävällä tavalla.
Mäntylä antoi tunnustuksen näyt-tämölilton
kehityksestä, ' sekä sen
hoitajalle,: M a i j u Huttuselle. Sikkl
alkuvuoden, • toiminnan johdos^, j o l ­loin
tilaukset usein ^ o l i v a t v i i k k o ja
vahtaamatta, aiheuttaen yhdistyksis-r.-
li .sekaannusta j a tyytymättömyyt­tä,
• Wilson arvosteli L y d i a Leen a i ­kuisen
toiminnan huolimattomaksi.
A n t o i nykyiselle toiminnalle tunnus­tuksen.
Luki asiasta aluekokouk­sen
laatiman ponnen.
Hannula selitti heittävänsä mat­kassaan
tuomansa, kirveen järveen
ja ihan näkymättömiin kuultuaan
Puron' selostuksen. Oli sitä mieltä,
että näytöskappaleitten alkuun olisi
laadittava lyhyt Relostus kappaleen
sisällöstä j a johtavista aatteista, m i -
kil voitai.*;! enittää yleisölle ennen
niiden csity.stä. Sellainen helpottai­si
kappaleitten ymmärtämistä.
Tähän vastasi Sulkanen, että t u p -
lajuulaisten puolustusjärjestön kans­sa
on ollut yhteistoimintaa. Se on
kylläkin ollut hyvin vaikeata tupla-juulaisten
keltaisten johtajien en-nekkoluulojen
j a vastustuksen vuok­si;
J a kun nuo ainekset ovat s e l l a i -
ten ja ^ ^ ^ ^ ^ ^ kiinnitä mihin-suorastaan
jasemston keskuudesta| ^^g^ ^ . ^ ^ ^ ^ j ^ - ^ n huomiota, niille
ja työmailta, joita asiat suureksi
osaksi koskevatkin.;
Port Arthurin aineelta suuren jä-e
i ' k e l p a a mikään, millä ei ole L W .
W:n leimaa, on vaikea säiljrttää y h ­teistoiminta.
Mutta selittää, että
miota saksiin Hikantavälineina, sil­lä
niitten avulla voi saada niatkat
senmääränsä tähden on päätetty mtematibijal Laboi^ Defense olisi
l^^ttää vim e d u s t a j ^ Jaettuna! j^npaUeva järjestö, ori - pötyä. Ja
edustuepe_ ruste siten, jettä Nipigo. n nekin, jotka sitä väittävät, tietävät
ja Port Arthurin välinen suora lin­ja
valitsee yhden - edostajan, Nipi­gon
salmelta valitaan yksi edusta­ja,
Grand Trant linjalta' yksi, Ka-zninistikwian
ja. Fletm ympäriltä
valfta^n yksi, jd niin sanotulta Da-puhuvansa
pötyä. Parhaimpana vas­taväitteenä
ovat ne tnaksuosofxikset,
joita L L . D . on lähettänyt LW.W:n
taisteluissa ristikkojen . iaakee jou­taneille
JaoIdcaväng<^Ie.
Mai£si.Heik^inen oli sitä mieltä,
Leppäsön mieler^tä oVx näyttämö-liitto
alkuvuodesta murheen k r y y n i,
mutta kun a.«iat loppuvuodella ovat
järjestyneet, ollaan näyttämöliiton
toimintaan tyytyväisiä.
Kortespja s e l i t t i , että Minnesotan
alueella ollaan roolien puhtaaksi-kirjottamistapaan
oltu: tyytymättö-»
miä. Arveli, että. puhtaaksi k i r j o t ­taessa
koetjitaan ahnehtia liiaksi
monta kopiota, joten viimeiset t u ­levat
kovin epäselviä.
Heino antoi tunnustuksen näyt­tämöliiton
nykyiselle johtajalle,
mutta arvosteli näyttämöliiton toi­mintaa
alkupuolella vuotta.
R u k k i l a , Marquetten alueelta, vaa­ti
alennusta kappaleitt-en vuokrissa
köyhille maaseudun pikkuyhdistyk-sille.
Toivonen o l i sitä mieltä, että
•kun kerran asiat ovat selvinneet,
n i i n mitäpä nKstä vanhoista, enää
arvostelee. Gilberg arvosteli: kap­paleitten
l i i k a a puhvaamista, mistä
oli tultu vääriin_käsityksiin.
RoTin myöskin sivullisena
piiheenvuoron j a saikin sen. Hä­nen
mielestään olisi näyttämöliiton
järjestettävä erikoinen kuiskazeit-ten
kurssi. Valitti sitä, että S u ­per
Jorissa kuiskarit huutavat niin
l u j a a , että ne ihan häiritsevät ' h ä ­nen
untaan näytöksien aikana. M a h ­dollisesti
.oppisivat tuon kuiskaami­sen
jalon taidon, j o s saisivat ope­t
u s t a j a aita o l i s i a i n a k i n se hyöty,
että hän saisi rauhassa nukkua.
Suvanto kannatti häytöskappaleit-tpn
jo)^tavistä' aatteista selostuksen
tekemistä, kösks sellainen edistäisi
esityksien srmmsrtämista.
Huttunen selitti, että 7&s^/^ixiSk-ih
seurain johtajat lyrst TÖSGL^ joiUev
velvoUisuus kuulaisi kappal^sta ee-V
lostuksen antamiseen ennem esitys-^
tä. -Tottapa n« niin paljoa kappa-lejhin
sj^entyvät ennen e i d t y i ^ et-:
tä tietävät mitä pvät nfiyttamolle v
asettaneet. Näyttän>5Ixit«)s ^ 3 on
lyhyessä ajassa nek|inkerta|9tanatV^
joten sen niskoille tuskin' voitaisi-lisäSr-
työtä lykätä lisäämättä tyo^
voimaa. Näyttäraötiitto «la nylty-ään
,4—6 Uutta . näytoi^ppaletta
jokainen kuukausi, joten vanhojen
kappaleitten kopioiminen ci enää
tahdo oikein kannattaa. Siksi ovat
joittenkin vanhojen kappaleitten
rooKt käyneet epäselvik^
Mitä kappaleitten vuokrahintaan
tulee, niin ne eivät suinkaan ole
kohtuuttomat. Jos verrataan esi­merkiksi
Lembergin • VDokraamiin
kappaleihin, joita meilläkin on» niin
milteipä poikkeuksetta I^embeisin
perimät hinnat ovat kahdesta v i i - ,
teen dollariin korkeammat ja siitä­kin
ylitse. Moitti ybdist^ysten yleis­tä
huolimattomuutta laskojen säi­lyttämisessä.
Aikojen kulnttaa ne
vaativat laskuja, joista ennen jp on
useita kertoja laskuja IShetetty.
Jonkun 30 sentin erän vuoksi jou­tua
näytt&moliitto tekemfi&n tun­tien
työn laatiessaan piurin tai kol­men
vuoden tiliselostnksen. TfiOa!*
sesta työn haaskaamisesta oUsi pääs­tävä
ja siitä päästäänkin, knnhan
yhdistykset vain haoleQlBeniniin
säästävät tallettavat laekonsa.
Tämän jälkeen hyväksyttiin nfiyt-täm^
iiton toiminta sooralla pää­töksellä,
joka oli yksimielinen.
N i y t e l r a a k n r t a i e n JSrjetfAioanen
synnytti vilkkaan kesknstelan. Mai«
ju Huttunen käytti ensimaisen pn-heenvuoron
asiasta. Hän eelitti» et­tä
näyttämöliiton taholta otettiin
ilolla vastaan Cloque^n alostas
näyttämökursslen toimeenpanemises»
ta. Jos vain sauremmat yhdistyk­set
asialle antavat kannatnsta, niin
näyttämökurssit tulevat j&ttfimään
hyvää jälkeä. '
Tällä kertaa on melUä nfiytteli-jöltten
keskuudessa vielä . hyvin
heikko käsitys työvfiennäytehnistä.
Tuppaavat enemmän suosimaan por­varillisia
esityksiä Ja se .on huonoa.
Työväen näyttämSUdteeh tontemi-nen
on myöskin vielä byvin alkeel­lista.
Kaikki nämä Ja mon^t m a a t ­kin
epäkohdat voidaan afiyttämö-karssien
kautta korjata Ja siksi on­kin
näyttämöliitto Saamesta saakka
ryhtynyt apua hankkimaan nfiyttä*^
mökurssien kunnoUiiilcsi Järjeatfimi*
sekd/ Näyttämöliitto pii<^e«taB»^^^
valmis icaikin keinoin knrosejtt avas-tamaan.
Ne olisi järjestettävä si­ten,
että kulkevat yhdistyksestä yh­distykseen,
jotta el vain mnatamla
tähtiä kasvatettaisi niitten kaqtta,:
vaan -että annettaisi niin saarille
joakoille knin mahdollista tOoisnuB
niistä hyötyä.
Minnesotalaiset vakuätävat, «ttft ,
siellä ainakaan ei pniita fnnostnsUi
kurssien järjestämiseen^ Uhraaksiin
ollaan valmiita ja oppilaista ei tale
olemaan puutettava. Woinia1a esit­ti
Minnesotan alaetoimiktinnän
suunnitelmat j a vakunttf, että hä­nellä
on ollut täysi työ siirtää asian
lopullista ratkaisua siksi kunnes
edustajakokous asiasta on mielipi­teensä
lausunut.
Ohiolaiset vakuuttivat, että della
on katsottu näyttämöknpBsien jär­jestäminen
välttämättiimyydeksl.
Niitä olisi jp aikoja sitten kaivattu:
ja tarvittu, joten tämä alote el
suinkaan tule liiaksi aikaisin. Kun­nollisten
kurssien järjestämisessä ei
kuitenkaan saa liikaa hosua. Täy­tyy
saada kunnollisia opettajia, s i l - ;
lä näyttelijät ovat siksi snnripäisiä,
että ne eivät tiinnusta toisilleen
auktoriteettiä- Sellaisen voi saada
vain sellainen, joka tulee vähintäin
Suomesta saakka. Omiin näytteli­jöihin
nähden täytyy op:ett3Jlen eh­dottomasti
olla ylivoimaisia ja niit­ten
täytyy täydelleen pystyä alaan­sa
käsittelemään. Tässä yhteydes­sä
mainittiin tällaisena kurssiopet-tajana
Linnalan nimi, jota Jo onkin
näyttämöliiton toimesta ryhdjrtty
tarkotukseen kyselemään.'
Mäntylä oli sitä mieltä, että vä­hintäin
tarvitaan konseille XJnnala
opettamaan. New Yoi^ssa oli tna-mitta,
että he ykänkin jo Linnalan
tarvitsevat itseään opettamaan. Oli
sitä mieltä, että Mkijo Hattusen
esitys on hyvä, sillä Jos v i ^ Joille­kin
annetaan mabdonismis tknrssellle
päästä» eikä jöqkoUe, öii äitä vain
kukkotappelu senranksebia. Laski
leikkiär-seuraavaan tapaan; "Katso­kaa,
Jos Joka JDMfist&näyttelijöista
pääsee tersseille, niin asian laita
on kobtaTniin, etta sille näyttämölle,
millä ktireseilla olleet ff^at, eivät
sen jälkeen mant saa toliakaan. Ja
olisiko tuo njrt mikään ihme Jos
näyttelijöittcn rinta Innsseilla käy­misestä
.nousisi^ Noanlmn ee polät-tisiOa
inusseilla -oUeiHeldn niin; et­tä
kursst^tt jälkeen tarvitöin Taas-seilla
olleille ihan oma penkkikin,
mille keiiellekään toisella ei oBat
asiaa." ^ - ^ ,, _ ^ < <
Knrasiftsian c^elfeen" itehitt&mttiai
Jätettiin näillä pnlieUla i d ^ m o t i i .
tolfe.