Vapaus, June 2, 1930

              1930
HAA
rOMEEN
m
)20
Dollarista
rskulut:
olle $20.00, 60
,00—?49.99, 80»
JO.OO—?79.99 il
ä ?80.00—$100.00
Ita seuraavalta al-
Jollarilta.
00.00 j a »iilä ylSi
a summan «nurna-ihetyktutä
ovat lä
I lähetykseltä.
1 ostetaan. KTn»a
tnksta.
kset osotteella: >AUS,
JDBURY, Ont.
ejä myydään,
2 DiietliasioUa
ttavat ranavality»
skin:
IfREAL BRANCB
Antoine St-,
eal, Que.
KOHTALOKAS ILTAMA.
RIATKA
IPÄUS
HUR BRANCH
ay Street,
hur, Ontarliu
KIVINEN
Lake. Ont.
i VUORI
rcupine. On
HAAPANEN,
Timmins, Ont.
J WIRTA,
Ave., Toronto, Ont
D HELIN,
ma Keski-Ontariosac
ien toimittajien tar-jlee
sitäkip. vaatlvai-linnan
paisuminen
edellyttää,, että sen
vastaa myöskin
oja. Tämän tähden
Icysymys Kirjan uu-lystä.
Vanha osuus<
ei vastaa enää tar^
m nyt herää kysy-amisesta
valtion kus-
. Tähän on jo tehty
jiäköistä tm, että S8
issä toteutetaan,
mat hajavedot anta*
ien käsityksen silta
lityksestä, joka on
suomenk. painotuotr
Se samalla kannusta-ikkia
tekemään mah-limaperäistä
työtä sa-i
kirjallisuuden levit-
)MESTA 1
ToukoTc 12 päivän vastaisena
yönä klo puoli l aikaan olivat vaa­salaiset
nuorukaiset Veli Annala,
Toivo Nurmi, Pentti Lammi ja
Kurt Ehrström palaamassa Yks­pihlajan
työväentalolta takaisin
asuntoonsa. Tultuaan h. s. Knifsun-din
maalle piti heidän mennä ven­heellä
yli leveän merenlahden ja
he ottivat rannalta n. s. lossiven-heen
alkaen soutaa. Heidän päästy­ään
noin puolen kilometrin pää­hän
rannasta, aikoi Pentti Lamm:
noutaa venheen kokasta limonaadi-pullon,
mutta horjahti ja putos"
mereen. Hänen toverinsa alkoivat
vetää häntä venheeseen onnistuen-kin
siinä. Tällöin he eivät kuiten­kaan
huomanneet, että venhe täyt­tyi
vedellä j a kaikki joutuivat ve­den
varaan. Veli Annala päätti nyt
uida rantaan apua hakemaan, ke-hoittaen
tovereitaan pj^syttele-mään
kiinni venheessä. Hänen läh­tiessään
olivat pojat vielä venheen
varassa, mutta kun hän palasi ta
kaisin, oli yksi pojista painunut
syvyyteen. Rannalla olleet kehoitti-vat
toisia pitelemään kiinni ven­heestä,
mutta kun he sitten pääsi­vät
onnettomuuspaikalle, olivat
kaikki jo painuneet pohjaan.
Mikäli Annala on kuulusteluissa
kertonut, olivat pojat hieman
maistelleet iltamasta tultuaan, jo­ten
heidän varomattomuutensa
venheessä on aiheutunut siitä.
Maanantaina, kesäk. 2 p:nä - - Mori., June 2
tunkeutua juuri nimeksikään maai»
talouteen. Pääomien tuonnissa ja
sijoituksessa Intian tuotantolaitok­siin
on Englanti ehdottomasti rat­kaisevalla
tilalla. Pankit ovat eng­lantilaisia,
rautatiet ovat englanti­laisen
iȊoman hallussa, suurin oMl
kivihiilikaivoksista on englantilais.
Njtä Int»$sisi ta­pahtuu
flAALLA PUUTE
NKAURASTA
nmaalta saapuneiden
lan on nyt kylvökau-in
ollessa aivan viime
lantunut varsin huo-
)ulaa siemenkaurastä.
svanut niin suureksi,
mitä käyttökuntoista
varastoissa, eivät riita
ysyntää. Tästä johtuu
pakoitettuja käyttä-huomattavassa
mää-maa
kauransiementä
ymistä ei voida taata.
!en vuoksi on osittain
keyttää kauran kylvö.
ukoiUe, mistä oikeas-ays.
on osoitettava fas-nen
olemus. Tällöm ei
Jomiotta sitä. seikkaa,
ja porvaristo ,on asct-
2ja tukemaan ja että
ielmaa on alettu tote-
-a Uetä". Yhtä suuren
'teeksi on otettava se
sosialidemokratia on
1 sitein liscisUsen rin-
Sosialifascismi on f as-
1- Taistelua fascismia
'is voi käydä, ellci sa-tannokfcaastl
iaislel^
ialifascismia vastaan,
olemuksen selvittämi-on
esitettävä myöskin)
•astaan on taisteltava,
on. että kaildn voimin
a fascismia vastaan, e-
5e sitten missä muodos-
TäDöin on pyrittävä
3 työväen joukcdfisa vbi-
•Q"äen pnoIustnstaJitoa
•astaan. Sensuuntaiheh
«ta on välttäinä,tontä.
»«aikainen kokemus on
•ttä tällaista voimakasta
toa liian vähän on ole-aan
ei se ole irakeutu-ian
vastaaviin t a i ^ I u -
^ Fascistien on anast­an
vapaasti j a häiritse
^ ja mellastaa. Poliisi ei
hillitsemään, vaikka
ohsi avnfcsi haudettu.
«faan. Siksi onkin työ-
^ kuin viime aikjöna
^ a n voimaansa; turvan-
' « i ayrickeihinsä. VieB
Intiassa on käynnissä katutals*
teluja, kaupunkien työläiset ja nuo­riso
ryhtyvät aseelliseen taisteluun
englantilaisia sotajoukkoja vastaan.
Useissa intialaisissa kaupungeissa o-vat
kapinalliset valloittaneet käsiin­sä
vallan. Joillakin paikkakimnilla
ovat inyöskin talonpoikaisjoukot yh­tyneet
vastaan. Lakkoliike voimis­tuu
ja kasvaa «joka päivä.
Tällaiset ovat viimeiset sähkösa.
nomatiedot kaukaisesta Intiasta.
Nämä tapahtumat ovat panneet ko­ko
Idän vallarikumpukselllsen sydä-röen
sykkiinääh lujemmhi. Mutta
Itä ei ole liikkeessä ainoastaan In­tiassa,
kiinassa tapahtuu parhail­laan
työyäienllikkeen valtava nousu
,a talonpoikaisto on vallankumouk­sellisessa
käymistilassa;. Sen ver­taista
tuskin maailma on nähnyt
Venäjän lidkakiiun vallankumousta
lukuunottamatta. Etelä-Kiinan 770
{kihlakunnasta on vallankumouksel­listen
käsissä 127 kihlakuntaa. .Niis­sä
on pystytetty neuvostovalta. Ete-lärKiinassa
asuu kaikkiaan 60 ntil.
oonaa ihmistä, niistä on neuvosto­vallan
alla jo yli 20 miljoonaa.
Jos me yhdistämme näiden kah­den
maan — Intian ja Kiinan —
vallankumouksellisen liikkeen, niin
me näemme, että puolet koko Ih­miskunnasta
— 100 miljoonaa ih­mistä
— on mukana talsftelussa
Mikä sitten on saattanut liikkeelle
nämä valtavat joukot — Intlass»
320 miljoonaa ihmistä ja Kiinassa
400 miljoonaa ihmistä?
Vastauksen tähän kysymykseen
Svoi antaa yksi sana — imperlallsm.
/Taistelu on käynnissä imperialismia
vastaan.
Tällä tavoin voidaan sanoa kaik­kein
lyhyimmin se, mitä Intiassa ja
Kiinassa tapahtuu tällä hetkellä.
T^i^telua käydään imperialismia
vastaan, mutta samalla sitä käy­dään
myöskfai imperialismin yhteis­kunnallisia
tukikohtia vjstaan näis­sä
maissa.
Minkälainen on Intian vallanku­mouksellisen
liikkeen yhteiskunnal-lis-
taloudellinen sisältö?
Intia eroaa Kiinasta siinä, ettei
se ole mikään puplirlistomaa. vaan
klassillinen ja tyypillinen Englannin
imperialismin siirtomaa. Täinä nier-»
klfcsee sitä, että Intian talouden
hallitsevat kukkulat ovat Englannin
kapitalistien käsissä 'jä että toiset
kapitalistiset maat eivät ole voineet
ten kapitalistien käsissä, kutoma- ja
metalliteollisuus, jotka tähän men­nessä
ovat olleet Intian kansalli­sen
porvariston käsissä, alkavat vä­hitellen
siirtyä englantilaisen pää­oman
käsiin. Suuret tee- ja kaut-sukkiviljelykset
ovat myöskin eng­lantilaisten
käsissä.
Sen lisäksi ei imperialismi pidä
valtaansa yllä Kiinassa välittömästi,
vaan maassa valtaa pitävän luokEO
kautta, kuten ei ole Intiassa. I n ­tiassa
on valtiokoneisto välittömästi
englantilaisten kontrollin alla. jo­ten
siis kalkki taloudellisen pakoi-tuksen
keinot ovat Englannin im­perialistien
käsissä, sellaiset keinot,
kuten verotus, monopooll, aksilsive-rot
jne. Ainoastaan ulkomaankau­passa
me haraitsemme huomatta­vampaa
kilpailua toisten imperialis­tisten
valtojen taholta — ensikädes­sä
Japanin ja Amerikan imperialis­min
taholta. Nämä syrjäyttävät vä­hitellen
englantilaiset tavarat In­tian
markkinoilta ja tuovat sijalle
oman maansa tavarat. Tämän joh­dosta
on Englannin osuus Intian
tuonnissa huomattavasti vähentynyt
ja tekee nykyään ainoastaan 50 pro­senttia.
Näinollen me voimme sanoa, että
Intian liikkeessä ön imperialismm
kukistamhien mahdollisesti vieläkin
suurempi seikka kuin Kiinassa vai-;
lankumouksellisen liikkeen sisällös^
sä.
Suurin osa Intian maista on joko
•englantilaisten vallanpitiäjien tahi;
sitten paikallisten tilanherrojen kä­sissä.
Vaikkakin aikaisemmin suurin
osa maista on ollut talonpoikien kä­sissä,
ovat englantilaiset saaneet po-litUkallaan
riistettyä nämä maat.
On aivan selvää, että asiain olles­sa
tällä kannalla, on taistelu maas­ta
yksi tärkeimmistä seikoista In­tian
vallankumouksellisessa taiste­lussa.
Taistelua käydään maasta.
Kenelle kuuluu Intian valtavat a-lueet
— kymmenelle miljoonalle t i ­lanherralle
valko 280 miljoonalle työ.
tätekevälle talonpojalle.
Intiassa tekee kysymyksen moni­mutkaisemmaksi
vielä uskonto- ja
kansallisuuskysymys. Sillä Intiahan
ei ole mikään kansallisesti yhtenäi­nen
maa. Siellä asuu kansallinen
vähemmistö — muhamettilaiset, jol­ta
Englannin Imperialistit etujensa
mukaisesti kiihoittavat taisteluun i n .
tialaisiä vastaan. Siellä asuu monia
muita kansallisuuksia, joilta on to­siasiallisesti
poistettu kaikki oikeu-det,
vaikkakaan ei aina muodolll-sestL
Olisi väärin väittää, että ainoas­taan
Englannin imperialismi olisi
yksin taantumuksellinen voima Ii>
tiassa työtätekeviä joukkoja varstas­sa.
Englannhi ImperialismiUa on i t ­sessään
Intiassa luja tukikohta. In-»
tiassa pn kokonaisia luokkia, jotka
esiintyvät tässä taistelussa Englan-hln
imperialismin puolella.
Mitkä nämä luokat sitten ovat?
iNäihin luokkiin kuuluu ennen­kaikkea
Intian kansallinen tilan-herraluokka,
joka saa osan voitoista,
ja on valmis tukemaan kaikin ta­voin
Englannin imperialismia. In­tian
kansalliset tilanherrat ymmär­tävät
vallan hyvin, että Englannin
Imperialismi on ainoa tae yksityis^
eivät fasclstihulikaanit ole niin voi­makkaita,
etteikö niitä liionessa
paikassa kyettäisi iHtkäsbä kääriessä
heittämään trios työväen toimipai­koilta
ja niiden lähettyyUtäkln. Luja-kätlsiä
ja pelkäämättömiä tovereita
on kylliksi suojellakseen työväen ko.
kouksia. ja mielenoepltuksia fascisr
tien hajupommihyökjkäyksiltä. Ja
esim. lakkotalsteluitten aikana voi­daan
järjestä niin ypimakkaat lak-kbvärtibstot,
että Pihkaian-kaaitilai^-
tenkin on oltava hiukan h i l j e m i^
kuin. mihin he ovat viime aikoina
tottuneet. .T^mä seikka on jouJfeoilTe
selvitettävä. Niiden on_ taas uud^-
taah huomattava, että jos ne v a^
halaavat oikeuksiaan vakavasti pup.
liaslaa, eivät kaikenlaiset pollisinyr-kltkään
liiaksi bärnäUe j a mielettö­miä
kielto jaan asettele. "Pyöväenkp-kous.
— mielenosoitosolkeus- ovat
siksi kalliita'asioita, että niitä ei
noin vain voi pois luovuttaa, ei vaik­kapa
sitten olisi' hiukan lujemmin­kin
yhdteenotettacva.
Tällatsen puolustustahdtm herät­täminen
ja työväen itsepuolustuk­sen
järjes^minen kulloinkin sopival­la
tavalla on yksi tämän hetken e-niten
huomiota vaativista tehtävistä.
Siinä samoihfaiin mmtisakin toimin­nassa,
on käätoerttävä työpaikkojen
puoleen. $ldlä ovat työväenluokka-voimat
koossa,, siellä on työväen toi­minta
järjestettävä — entistä suu-xcmmalla
ss^IIä nyt, joHoin uudel­la
kinistaslailla j a fastistien "suo­ralla
toimihnalla" yritetään riistää
y i b i i e i ^ k i o työyäm ifcsenäi^ toi-mintaoiksoden
tähteet "työpaikdOia,
omistuksen säilymisestä Intiassa, tae
talonpoikain vallankumouksellisia
pyrkimkslä vastaan.
Intiassa, jossa rautatieverkosto,
kaupankäynti ja rahan kiertokulku
on nopeampaa kuin Kiinassa, on
myöskin koronkiskurien harjoittama
riisto voimakkaampaa kuin Kiinas­sa.
Intiassa ovat koronkiskurit to­dellisia
talonpoikaiston verenimijöin»
tä s?han täydellisessä merkitykses­sä.
Tarkempia tietoja ei ole siitä,
miten paljon Intian talonpojat ovat
velkaa koronkiskureille. Mutta vie­läpä
^porvarillisetkin tietolähteet
väittävät, että tämä velkasumma
ovat työVäen ammatilliset järjestöt,
sinne on saatava työväen poliittiset
ja mahdollisuuden mukaan muutkin
järjestöt, siellä on järjestettävä työ­väen
itsepuolustus, sinne on vedot,
tava työttömyystaistelussa, sieltä on
lähdettävä mielenosoituksille työväen
oikeuksien puolesta, siellä on harjo-tettava
agltatslonia -ja valistustyötä
päivän tärkeimmistä kysymyjtsLstä.
Sinne eivät mitkään kuristuslait yle­ty
ja sinne on fascismin vaikea tun­keutua.
Ja jos se\sitä yrittää on se
heti lyötävä takaisin, ennenkuin se
pääsee syvemhiälle juurtumaan. Jo­kaisesta
työpaikasta luokkataistelu-linnoitus—
se olkoon tunnuksenam­me
nykyisessä tilanteessa, jolloin
taantumus kaikki voimansa jKmnlsr
taen kimppuiunme hyökk^. Työ­paikalla
lyömme fascistit, siellä jär­jestämme
taistelumme porvaristoa
vastaan, siellä paljastamme ja r i i .
summe aseista sosialifascismin, l i i ­tämme
yhteen työläispataljoonien
valtavan rintanran. Siellä olemme
voittamattomat.
nousee vähintäin kahteentoista util-joonaan
mpUn. Tilanherrain häcr-jolttamni
riiston ohella eittää lip-ronfciskurien
harjoittama riisto s«n-gen
suurta osaa inUän talonpoikais­ten
elämässä. Juuri siksi oli Intian
talonpoikaiston vallankumouksdll-nen
isku myöskin ensikädessä ko-rcnkiskuniutta
vastaan. On luonnol­lista,
että myöskin koronkiskurit o-vat
Öiglannin imperialistieu puolel­la,
sillä ainoastaan Englannhi hn-oerialismin
pistimet ovat korönkis-kuruuden
turvana Intiassa.
Aivan selvää on myöskin se, että
Väomattava osa Intian kansallista.
i:on'aristoa, jonka edut lUttyvät eng­lantilaisten
pankkien ja tuotanto-
/aitpsten etuihin, on Englannhi im­perialismin
puolella.
Näinollen muodostuu taantumuk­sen
leiri Intiassa Iso-Britannian hn-perialismlsta.
kansallisista tilanhCT-rolsta,
koronkiskureista ja kansalU-sesta
porvaristosta.
Minkälaiset sitten ovat vallanku­mouksen
liikkeellepanevat voUöat
Intiassa?
Vallankumouksen johtavana v<^i-mana
on Intian työväenluokka tie­tenkin
myöskin talonpoikaiston liik­keen
johdossa. Tämän ohella on
kaupungeissa ryhtynyt lUkehthnääit
huomattava osa kaupunkien pikku­porvaristoa,
joka ainakin vielä tois­taiseksi
kulkee vallankumouksen m\)-
kana, sillä tämä vallankumous on
sille ennenkaikkea kansallista va­pautustaistelua.
Vuonna 1928 saavutti Intian työ­väenluokka
suuria saavutuksia. Se
kesti vallankumouksellisen taistelun
sangen laajassa mitassa. Viime
vuonna oli Intian työväenluokka
ensimälscllä tilalla koko maaliman
työväestön taistelussa lakkojen l u ­kumäärään
ja niiden laajuuteen
nähden. Intiassa kadotettiin 31 mil­joonaa
työpäivää lakkojen takia. Tä­mä
on tavattoman suux'l numero,
varsinkin, jos otetaan huomioon, et­tä
Intian työväenluokka on verrat-tahi
vähälukuinen. •
Intian kansallisen talonpoikaiston
kanta on yksi kaikkein tärkeimmis­tä
kysymyksistä tällä hetkellä. Voi­daan
rohkeasti sanoa, että Intian
talonpoikai.ston valtava enemmistö
on vallankumouksen raiteilla. Viime
aikoina on ollut huomattavia talon­poikaislevottomuuksia,
suoranaisia
talonpaikalskapinoita. Kuvaavan^
tapauksena on talonpoikain konfe­renssi
Pendshablssa, jöhne oU ke-räjintynyt
25 tuhatta talonjx)ikaa.
Tässä kokouksessa lausui kokouk­sen
puheenjohtaja: "Meitä syyte­tään
siltä, että me olemme bol­shevikkeja,
mutta me emme ole
bolshevikkeja. Jos taas taistelu im­perialismia
vastaan, taistelu pelpä-^
palan ja elämän puolesta on bol­shevismia,
niin me olemme kalkki
bolshevikkeja". Ori ollut tapauk­sia,
että samaan aikaan kun. kapi­nalliset
ovat vallanneet käsiinsä
vallan kaupungissa, ovat talonpojat
nostaneet vallankumouksellisen ka­pinan
maaseudulla.
Tällaisia ilmiöltä on sangen pal­jon,
mutta silti emme voi sanoa,
että koko Intian talonpoikaisto oli­si
mukana taistelussa. Kiinassa ke-h
l t t ^ parhaillaan talonpoikaisliike,
joka laajuuteensa ja voimakkuu­tensa
puolesta ajaa edelle työvä­enliikkeestäkin,
mutta Intiassa taas
ilmenee työväenliikkeen valtava
nousu, talonpoikaisliikkeen jäädessä
jälkeen. Vuoden 1905 vallankumo­uksessa
Venäjällä oli yksi kalkkein
ratkaisevimmlsta tekijöistä vallanku­mouksen
häviöön se, ettei talon­poikaisto
ollut mukana, vaan vielä­pä
vastass^n. Juuri siksi kärsi työ­väenluokka
Venäjällä häviön. Sa-mallainen
vaara on olemassa In­tiassa.
Parhaillaan taistellaan Intian kau­pungeissa.
Kapinalliset ovat vallan­neet
käsiinsä useita huomattavia tu­kikohtia.
Pediavarissa siirtyi osa
alkuasukassotajoukolsta kapinallis­ten
puolelle. Vaikka Peshavarlssa
muodostaa väestön suuren enemmis­tön
muhamettilaiset, niin eivät eng­lantilaiset
sittenkään voineet käyt-»
tää hyväkseen riidan lietsontaa eri
kani5alllsuuksien kesken. Talonpoi­kaisto
on kuitenkin suurimmaksi o-saksi
sjTJässä. Mutta ilman sen
osallistumista vaUankomoukseen ci
vallankumous voi Intiassa voittaa.
Näinollen me näemme vallankur
mouksellisten voimien puolella seu­raavanlaisen
tilanteen: työväenluok­ka
cn käyny_t^ taisteluun, se käy tais­telua
hegemoniansa puolesta, ta­lonpoikaisto
on vielä toistaiseksi syr­jässä
ja kansallinen pikkuporvaris­to
kulkee osittain Englannin impe-rlalLsmin
mukana.
Intian kansallisen pon,'ariston lei­rissä
on eräs sangen huomattava
osa — kansallinen reformlsml, nlln-kutsuttu
Gandhin ryhmä. Tämän
ryhmän taktiikka sisältyy seuraa­vaan:
se tuntee, että joukot ovat
liikkeenä, se pyrkii kompromlssihi
Englannin imperialismin kanssa,
mutta se ymmärtää samalla, että
kompromissin solmlaminen el ole so­pivaa
eikä edullista silloin, kun val-laiikunioukselllnen
Ulke on nousus­sa.
Tiiman rj'hmän peruspyrklmykse-nii
on riisua aseista koko vallanku­mouksellisen
liikkeen Joutumasta
työväenluokan johdettavaksi. Näin­ollen
me voimme sanoa, että kan.
sallinen porvaristo on ryhtynyt tais­teluun
kansallista proletariaattia ja
vallankumouksellista talon polkalstoa
vastaan.
Intian työtätekevillä joukoilla on
voitettavanaan sangen suuria vai­keuksia.
Liikkeen heikkous on vielä
Intiassa verrattain heikko, että pro­letariaatilla
el vielä ole sellaista etu­joukkoa,
joka voisi täyttää historial­lisen
tehtävänsä.
Tällaisissa olosuhteissa — jolloin
työväenluokka taistelee. Jolloin por­varisto
pettää, jolloin plkkuporvarls-to
horjuu, jolloin talonpoikaiston
pci-usjoukot eivät ole vielä yhtyne^
aisteluun — ovat tappiot suuresti
mahdollisia. Mutta vaikkapa nämä
appiot sattuisivatkin, tulee niillä
olemaan vallankuraoukselllstuttava,
vaikutus, sillä joukot oppivat tavat­toman
nopeasti ja työläisten tais­telu
herättää myöskin talonpolkais-on.
Taistelu tulee Jatkumaan, mut-a
voitto saavutetaan vasta slttcn._
kun työläisten ja talonpoikien liik­keen
aallot yhtyvät. Bllloto on Eng­lannin
imperialismin kohtalo rat-kaistu
Intiassa.
Joka tapauksessa. Idän maissa ta­pahtuvien
liikehtimisten suurimer-kityksellisyys
on kiistämätöntä. N i i ­den
perussisältö on se, että kaksi
kaikkein suurinta Idän maata —
Intia ja Kiina — ovat vallanku-moulcselllsen
kuohunnan vallassa Ja
että se hetki lähenee, jolloin volm-^
me sanoa, että suurin osa koko i h ­miskuntaa
— Neuvostoliitto, Kiina
ja Intia — on proletaarisen vallan­kumouksen
puolella. Silloin ratkals-tean
lopullisesti kysymys Imperia-ils&!
h' kohtalosta Ja kysymys sosla-*-
lismln kohtalosta.
Malaijit ja heidän
maaflmansa
itä-Intian saaristo on tunnettu
luonnonrikkauksistaan. Tropllklsta-kh
» saa etsiä niiden vertaista. Jaa­va,
Sunda-saarista tärkein, joskaan
ci suurin, on tiheämmin asuttu kuin
monet Euroopan vanhoista väkh-ik-kalsta
sivistysmaista. Saari on ta­vattoman
hedelmällinen. Ja Isom­milla
saarilla, Borneolla, Celebeslllä
ja Sumatralla, on kalkki edellytyk­set
jatkuvan kehityksen ja parane­vien
lUkeyhteykslen mukana monta
vertaa suuremman väestön elättä­miseen
kuin nyt on laita. Sumatran
plantaaslviljelys edistyy huomatta­vasti
ja Borneon kivennälsjfarteet
tarjoavat suuria mahdolUsuuksla
kapltallsteUle.
puistoa, jonne on siroteltu huvihno-nelta.
Batavlassa esötaupunkelneen
Uenee n. 240,000 asukasta, niistä
osapuilleen 10 pros. eurooppalaisia.
Hollannin, Intian kenraalikuvernööri
ei jjulntenkaan asu Batavlassa, vaan
BultenzoTglssa. joka slJjOtsee vuor­ten
välissä 3-a km etelämpänä.
Verrattomasti suurin osa Jaavan
väestöä harjoittaa maanviljelystä.
Talonpojat asuvat kylissä, jolta sa­notaan
kampongelksL Maa on y-lleensä
perheen yksityisomaisuutta,
mutta syrjäseuduilla esiintyy erään­laista
yhteisomistusta. Todellisuu­dessa
Alankomaiden halllttis pitää
itseään kaiken maan omistajana.
Tämän teorian perustalle kuvernöö­ri
van den Bosch rakensi njs. kuult-tuurijärjestelmänsä.
Valtio esiintyi
muitta mutkitta suurisuuntaisena
plantaaslnomlstajana ja vaati päi­vätöitä
Jaavan talonpojilta. Siten
hollantilaisten onnistui lyhyessä a-jassa
saada kuntoon siirtomaan r a ­ha-
asiat. Muutamien vuosikymme­nien
kuluttua "kulttuurijärjestclmä"
poistettiin, mutta sen vaikutukset
tuntuvat vieläkin. Jos talonpojilla
tarkoin ottaen on vain käyttöoikeus
maahansa, on täysin asianmukaista,
että valtio el salli heidän sitä myy­dä.
Tämä kielto koituu jaavalais­ten
omaksi parhaaksi, sillä muutoin
olisi varmasti suuri tai ainakin pa­ras
osa maasta joutunut eurooppa­laisten
ja kiinalaisten käsiin.
Jaavalainen rakentaa talonsa
bambusta tai teakista Ja kattaa sen
Isoilla lehdillä. Rakennustapa so­veltuu
hyvin maalle, jossa maan­järistyksiä
sattuu harva se päivä.
Jos talo luhistuu, voidaan se hel­posti
uusia. Usein laitetaan pieni
kukkatarha sen eteen. Suurempiin
kartanoihin kuuluu kolme eri ra­kennusta.
"pman'L$sa" asuu perhe,
"pandopassa" otetaan vieraita vas­taan,
kun taas "pringltaa" käyte­tään
makuuhuoneena. Taloista puut­tuvat
Ikkunat ja uunit, mutta niitä
cl tarvitakaan.
Jaavalainen osoittaa suurta suku-laisrakkautta.
Lapset ovat iloisia
ja kuuliaisia; vanhempien tarvitsee
heitä harvoin kurittaa. Poikaset,
joiden "pukuna" on vain kaulanau­ha,
ajavat kesyjä puhvclelta niiden
mielipaikkoihin, liejukkoihin, Joissa
VFTMB
HEARST
Sekatavarii^aiippa
Paperipuun välittäjä
Suomen
Pääkonsnfivirasto
koko Canadaa varten soorittas
Kaikkia maan viralliselle iedostuk-
«elle kuuluvia tehtäviä, antaa pa$
seja matkustusta varten kotimac
faan' ta! muualle, vahvistaa asiaklt'
joja. käännöksiä y.m., eelvittäii pe
rintk- ja muita Suomen kansai»)
Biin kohdistuvia asioita.
Osoite:
Room 918
Contulato General of Finland
1410 Stanley Street, MontreaL
(Corner St. Catharine jind Stanley)
AKSELI RAUANHEIHO.
V. pääkonsuli,
Lisäksi on Suomella edustajiai
Canadassa: Konsuli Erick J . Kot
to. Port Arthur. Ont. — Adle
Saariihäki, 319 Bay S t , Toronto
Ont. — H. P. Albert Hermanson
479 Main St., Winnipeg, Man. —
Thomas Franssi. Box L, Coppe)
Cliff, Ont. — Charles E . Magnu»
3on, 54 Dock St., Saint John, N .B
— G. W. Törnroos, 661 How6 St
Vancouver, B .C
ONTABICI
BMC 1176
Pahelimet;
Araato 1779 .~ Könfc^^
lännin Intiassa, mutta kyllä Mala-kassa
Ja Flllpplhiclllä. Indoaustraa-lialalset
taas muodostavat ikivan­han
rodun. Joka on Ikäänkuin silta­na
Euroopan Ja Austraallon välillä.
Monbta alkeellisista ominalsuuk^s-taan
huolimatta se liittyy valkoiseen
rotuun ehkä läheisemmin kuhi s i ­vistykseltään
korkeammalle tasolle
kohonneet malajlt. Jaavassakin ta­vataan
tämän kerrostuman Jään­nöksiä.
Malaljlkatisat ovat ammoi­sista
ajoista saakka olleet rohkeita
mcrcnkulklj<rittt. Jo ajanlaskumme
alussa he asuttivat Madagaskarin,
saaden tosin inyöhemmin vcrenllsää
neekereilta ja arabialaisilta, Ja Ete­lämeren
polyneeslalalsetkin näyttä-
^ , t . väfc Jollakin tavoin olevan malaiv
ne joka päivä ^ rypevät, ta he pyy- ^^^^^^^i^^ ^^Ikka ho eroavat häistä
liha- ja Rooki^tava»<
KAUPPA
N I E U I * V A L K E A P ÄÄ
PalieliB 844 ~ Box S24
71 CaJar St. — 8 « A « r f , Omk.
r=ir=ii=jf=[ipl Prinn
KUNHAlDAnE
näbda hyviä hnva
esityksiä, tidkaa
1
•kV**
minen muodostavat taustan lähei-simmän
ajan taisteluille Suomessa­kin,
jossa kehitys tapahtuu samaan
suuntaan kuin muissakin kapitalisti­sissa
maissa. Luokkataistelu kärjiK-tyy.
Yhä selvemmin asettuvat toisi­aan
vastaan imperialistien, kapita­listien,
rlstäjlen ja sortajien leiri
sekä työväen, köyhän talonpoikais-ton,
sorrettujen siirtomaakansojen,
kalkkien orjuutettujen ja riiston-alaisten
leirL Välikerroksetkin ovat
jo Joutuneet liikkumistilaan ja luok- nistl uuden kaupungin, ristien sen
Hollannin valta Itä-Intian .saarls-ossa
sai alkunsa XVII vuasisadan
alussa. Jo V. 1603 pesiytyi hollantl-lals-
intlalainen kauppakomppania
Alhbolnaan, eräälle Molukkien saa­relle.
Mausteiden kauppa tuotti niin
paljon voittoa, että komppania saat­toi
seuraavana vuonna jakaa 75
pros, osinkoja. Molukeilta hollan­tilaiset
etenivät pian Jaavaan, jos­sa
Jatkatran kaupunki Bantamln
r^tinaskunna.ssa oli pippurin kau­pan
keskuksena. Heidän täytyi käy­dä
kiivaita taisteluja sekä alkuasuk­kaita
että englantilabla vastaan,
jotka täällä, niinkuin muuallakin,
kilpailivat heidän kanssaan, mutta
lopulta onnistui hollantilaisten val­loittaa
ja hävittää Jakatra. jonka
raunioille kuvernööri Jan Coen pe-
LOPPUSANA
Kapitalismin pula kiristyy. Ameri'
ffioa talouspula tulee vaikuttamaan
koko maailmaan. Suomen kai^talismi
joutuu yhä vaikeampaan asemaan
ja sen imperiali^iset isännät, eivät
voi sitä auttaa, koska ne itsekin e-pätolvoläna
pcmnlstelevat omasta
pulastaan vapautuakseen. Neuvosto­liiton
voimistuminen, siirtomaiden
vapausliikkeen kasvu, imperialistis-tisten
maiden tyoVäenliK^n vasem-mlstuminen
ja vallanknmoukselllsUu
kasuhtelden kärjistyessä on niiden
pakko suorittaa valintansa näiden
kahden leirin välillä. SosialifiscLstit
ovat valintansa jo suorittaneet. Ne
ovat valinneet orjanprolstajai^i l e i r i n.
Mutta niiden johdossa olevien jouk­kojen
suurin osa tulee taistelun kär-llstyessä
j^tyniääh lUOKKatietolseen
taistelevaan proletariaattiin. J a yh­tynyttä
proletariaatin tai.s;teluarmei-jaa
ei kapitalismin armeija l o p u l t a,
kaan kykene lyömään. Se yrittää s i ­tä.
Se lähettää tuleen fasclstlset ryn-täysrykmenttinsä.
Ne ovat sen vii­meinen
pelastuksen toivo. Kaikki
vin epäterveellisiä. Mutta vanhassa
Batavlassa on paljon nähtävyyksiä
HÖlläntUalset, XVII:n ja XVni:n
sataluvun rakennuk.$et ovat hyvin
mielenkiintoisia. Komea kaupungin-muut,
keinonsa on cc jo koettanut, talo on v:lta 1710, Tukerikanavan
Mutta tämäkään keino el auta, ei imarrella sijaitsee kiinalaiskortteli,
Batavlaksl Alankomaiden kunniaksi,
tästä paikasta tuli pian koko hol­lantilaisen
siirtomaavallan keskipis­te,
Batavlan vanhimmissa osissa asuu
nykyisin melkehi yksinomaan kii­nalaisia
ja alkuväestöä. Eurooppa­laiset
eivät siellä vUhdy, sillä hol­lantilaiseen
tapaan rakennetuista
kanavista nousevat höydyt ovat ko-voi
auttaa. Sillä taistelussa karais­tuvat
myöskin proletariaatin joukot.
Virheistä ja tappioista oppia ottaen
lyövät he takaisin lascismin hyök­käykset.
Eivätkä tyydy siihen. Puo­lustuksesta
siirtyvät ne hyökkäyk­s
e n ja tilanteen kehittyessä vallan-kumoukselliseksi
valtaavat ne. kapi­talismin
lujimmatkhi linnakkeet ja
Jäolttavat ne maan tasalle, — M. S.
i
jonka 30,000 asuaksta elää aivan ko­timaansa
tapoja noudattaen. Asun­not
ja myymälät ovat täysin kiina­laisia,
ja temppeleissä sytyttävät
hnrskaat kävijät sultsutuspuikkoja
kullattujen jumalankuvlcn eteen.
Valkoiset pitävät parempana asuin­paikkana
Weltevredenlä, joka on
n, 2 km vanhan Batavian eteläpuo­lella,
ilniayalla kupnaalla. Weltev- den tukka on aaltoileva ja parran­kasvu
vahva, Negrilttojä el ole Hoi-dystävät
sirkkoja harjoittaakseen
nilta kaksintaisteluun. Täten heillä­kin
on ajanviettonsa, jota voi ver­rata
aikamiesten suosimiin kukko-tappelulhin.
Jaavalaiset menevät
naimisiin hyvin nuorina, ja ylhäi­sillä
sekä rikkailla henkilöillä on
oikeus ottaa useampia vahnoja.Häät
vietetään runsain kemuln. . Miltei
kalkki kyläläiset katsovat asiakseen
antaa nuorikoille lahjoja, mieluim­min
elintarpeita. Tanssia Ja muuta
Ilonpitoa kestää useita päiviä.
^Jaavalaisten pääravintona on riisi.
Yleensä viljellään suorllslä, Joka
vaatii paljon vettä. Kedot kastel­laan
niin, että ne muistuttavat pik­ku
lampia. Itä-Jaavassa. niitä käy­tetäänkin
kalalamplna, kun riisi­sato
on korjattu. Kyntäjien täytyy
tuntikausia talsia polviaan myöten
liejussa. Allikoista nou.sec Ilkeä
löyhkä Ja vihaisia hyönteisiä par­veilee
tuon liikkumattoman veden
yläpuolella.
Jaavalaiset rakastavat metsästystä.
Tilkerlntappaja saa valtiolta pal­kinnon.
Nahan hän voi myydä tai
pitää itse, mutta aivan varmasti
hän Varaa onilksl tarpeikseen ham­paat
ja kynnet, Jolta pidetään erin­omaisen
tehokkaina suojelusvällnel-nä
pahoja henkiä vastaan. Muuta­mia
tiikereitä el saa surmata, koska
niiden luullaan olevan ystäviä, jot­ka
valvovat ihmisten etua, vieläpä
karkolttavat pois vihamielisiä tiike­reitä.
Samoin uskotaan, että Joku
esi-Isien hengistä on valinnut asun­nokseen
sellaisen eläimen.
Jaavassa puhutaan kolmea eri
kieltä, vaikka »ne ovatkin JähcLs-tä
.sukua toisilleen, Länne-ssä on val­lalla
.sunda-kieJi, keskio.siH,sa Jaava
Ja idässä madura. Näihin liittyy
edelleen Ball-.saarelaLstcn kieli.
Mutta eroavaisuudet eivät ulotu a i ­noastaan
kieleen, vaan myös ruu­miillisiin
ominaisuuksiin. Sundalal-set
ovat yleensä Isompia kuin var­sinaiset
jaavalaiset: edellisiä lähe­nee
niinikään Balin Ja Maduran vä­estö.
Jaavalaiset laajemmassa mle-lesä
luetaan kuuluviksi malajl-ro-tuun,
joka käsittää Intian saariston
eli Indonecslan väestön pääosan.
"MalaijI" nimlty.s. on kenties hie­man
harhauttava. Vansinaiset ma­laijit
asuvat Malakannicmcllä Ja
ovat sieltä levinneet muihin saariin.
Mutta ne kansat, joiden keskuudes­sa
malaiJIt esiintyivät valloittajina,
kauppiaina ja merirosvoina, olivat
cnlmmäk.seen heidän rotuveljiään, ja
malajinkleli voitti laajalti alaa saa­ristossa
syrjäyttämättä kuitenkaan
kotimaisia kieliä. Antropologit ovat
ehdottaneet uusia nimiä saaristossa
vallitsevalle rotutyyoillp. mijtta tunT-;
tuu sentään käytöUlscmmältä säilyt^
tää entinen nimitys.
Saarelalsrotu muistuttaa melkoi­sesti
monjjoleja, joskin eräät sen
ominaisuudet oikeuttavat kuitenkin
pitämään sitä omana rotunaan,
Malaljl ei kasvussaan yleensä .saa­vuta
eurooppalaisen kcsklpitjiuttta.
Hänen ihonvärinsä on kellanruskea,
tukkansa musta, £lleä Ja karhea,
kasvonsa leveät Ja luttfaf. nenä Uo-teä,
huulet jotenkin paksut Ja par­rankasvu
heikko, mutta silmät eivät
yleensä näytä niin vinoilta kuin
puhtailla mongoleilla. Malaiji-rodus-sa
tavataan kuitenkin ^^nnöksla
vähintään rkahdesta vanhemmasta
rotukerrcstumasta, nimittäbi pieni­kokoisia,
kaherätukkaisla negriltto­jä
ja n-s, indo-austraallalaisia, j o l -
muutamlssa suhteessa, m.m. kook­kaan
vartalonsa puolesta.
Princes^
Teatterii;
The Monarcli INK
StoreUi
HEARST O N T A R I O
Victor Ortbophonie iotutgrAfoJa
> 4
•IJaltM*
Cochrane Ho<«lIi88a
Box 152, Cocbrane, ^nt. (M
Lääkäri ja kirurgi
Huone 101, Mackey Rakentto»
SUDBURY, ONT.
TUNNIT: «-
Neuvostoliiton eri kan­sojen
kirjallinen
luomistyö
K i r j . M. Gorki.
Sanan taide kaunokirjalli­suus
— a u t t a a ihmisiä ymmärtä­mään
toinen iloisiaan. Neuvostolii­ton
työläisten jä talonpoikien tu­lee
tuntea hyvin vierasktcliBct
naapurinsa, tähän velvoittaa heitä
yhteinen päunluärä: valtiollisen
elämän uusien muotojen luominen.
Mitä iparemmin eri heimojen ihmi­set
tuntevat toistensa psykilkkaa
— "sielua", aita yksimSelisemmin
nopeammin, menestykscllisemmin
kulkevat he kohti valittua suurta
päämuur&ä,
Aika, jolloin julma kapitalisti­nen
yhteiskunta, jota johti kyke­nemätön
ja kjryniilirien RomanoVl-en
hullitsijasuku, sorti heimoja ja
kansallisuuksia, jotka kuuluivat
keisarikuntaan, —• tämii aika on
mennyt eikä palaa. Kutia vielä vif
ajatella, että Venäjän tittelöityjen
porvari-imperialistien inhoittava
"»isäpolitiikka" on jättänyt ihmis­ten
sydämiin raskaan muiston kan-iäaJM.
sikeestä ja vierasheimoisista
—- "muukalaisista", —^ muisto
niistä loiseläjien vallan raaoista ot­teista,
jonka ilmaisevat sanat: "ha­joita
ja hallitse" ja joka on yhtä
mieluinen, yhtä välttämätön kai­kille
kapitalistisille valtioille.
Muukalaisten vainot ovat erit­täin
räikeitä sivuja Venäjän histo-rias.
sa X IX vuosisadalla ja X X vuo-
.sisadan alus.sa. Venäjän itscvaltiuF
OKaBi taitavasti käyttää hyväkseen
kansanjoukkojen järjeUietä sokeut­ta
ja sitä ärsytystä, joka sai kan­sanjoukoissa
aikaan kurjuutta, oi­keudettomuutta,
poliisimlellvaltaa,
"sotivan kirkon" oppeja j a . muita
ehtoja kansan kasvattamiseksi "oi-keauKkoJEuuden,
itsevaltiuden, nat-sionalismin"
hengessä.
Työläis-talonpoikaisclle vallalle
ei ole eikä voi olla "Helleeniä
eikä Juudeaa", sille ci ole "muu-kalaJKJa",
on vain työtä,tekevä
kansa, ainoa voima, joka an.saitsee
'täyden vallan, ainoa voima, joka
orgaani.se.sti ei voi käyttää valtaan­sa
vierasheimoisten työtätekevien
joukkojen vahingoksi. Se asettaa
itselleen suuren päämäärän yhdis- ^^-^ pailnkiviiste.'iatläi|äW1
taa koko työtätekevä maailma yh-unipitaudi»ta, k a S ^ t i v Ä t i ^
dcksi veljelliseksi työväen perheek-kivuj«ta aterjain välillä, uii«fclommidestBfcj|
si. Ainoastaan tämä voima kyke-^^-J'»»''^^l. ^i^^jyrl^ Jf"**»" ruokalajej»,->
nee toteuttamaan kaikkien heimo- «ifn teillis on Saffj^tanCL'^ILC
^jen ja kansojen parhaimpien ihmis-Arv, p, A . Lfeijeii. - CttX.'!
ton haaveet: poliittisen Warvpi.SaSte^tlÄ^^^^^
r t /i
-10 ap.
-4 ip. 7_-8.30 ip.
Konttpripuhelin 906
A>suiitopulielin 253Q
reden muistuttaa isoa, vehmasta
JUKKA LEHTELXN
KIUVASSAUNA
avoinna tiistaina, kcskiviikkotUi^ ;
perjantaina ja lauantaina klo
12 yöllä. : <M '
Sudbory, Ont >
Puhelin 1444W . 4^ Ontario Sft^
MATKAILUAKOIl
RUOKALA
SENJA HEIKKILX
1342 St. A n t o i n e S t , Mont»^ ^Sijj
, . . ju e p a u n T o i n c n . enicaL ;'iiintna:Mi
sen toimmtavapauden. ©aöiianui kujn kuolemaa. ~ » ' - , » . ; \
K^iiltUii^n <>ritin,'tvi/.:<cf^« «»xis:,. lb™'set ihmcttrlcvät fcon näkevät ijmrm.^1l<~
K a i K K i e n eriheimoisten tyolai3-rantune«i ja voJtntstnnecn, että mikä on Alm
tcn yhdistämisproses.si on alettu ja'"'^?*^ muutoksen aikaan,
V,,u;t-t kehit^t,..y,r y, *te„th.tt-a.:i ssa j>a ti yö-m ailla,laakThadraJalnsä v. o—it teM krasy.t tMaaa.r J^o »K omskini. Thwa lei irartMt eiin' ;i*w^
pelloilla ja kikktalla, kaikilla työ- Tilatkaa lääke No. 3^ '•^Hinta « S ^ .
aloilla. Mutta tämä kehitys käyp. A . MGNgLI^CjIK, Sapcytor,
menestyksellisemiuin.
nopeammin,
silloin kun taiteellinen sana, kuva­ten
kansan "Bielua" — heimojen
elintapojai kansallisia erikoisuuk­sia,
jotka vuosisatainen, vaivaloi­nen
historia pn syövyttänyt elä­mään,
" nasrttää meidät 'toinen toi^^^
sellemme "sisältä" kaikessa mitas­saan--
•
Meidän aikanamme, jolloin kai­kin
puolin arvostellen tatkastctaan
kaikkea "muinaisautta"', lai&ana,
jolloin taistellaan meihin sidottuja*
j a tahtpmatta omakso
"vanhan maailman" perintolS
taan --^ taiteellisella • - • —
della pn «rittäin syvä
hallinen; r kasvat
,tys.:Tpistfensa tuneeinäA
le nyt välttämatt
koskaan sika[i«exäiniii^
toistamme;^ e^J^^^jtS^
kaikki-saniaan
m"e kutsut
man asmi