Vapaus, July 5, 1929

              No. 157 — 1929 Perjantaina, heinäk. 5 p;nä — Friday, July 5
Ipapalkkai-työvoimaa
Lialla tässä
Gastonian
lissa sala-m^
of L a -
kapitalis-
L-ilniianta-
5ta tuomi-öväenopis-
5distysmie-
Hoffman,
aan.
aistelu ka-on
Gas-i^
alheeseen.
1 tuhotta-itaanpane-ja
Prani
urha kuu-isten
haa-
Jentralias-i,
vuoden
juhe Gas-niselle.
ja
äisjoukko-
7 asettua
leisimmän
än täytyy
i suojella
Jalkatuilta
Iman työ-aan
Gas-
Bnosoituk-ittoa
vas-
Amerikari
ulisi hal­ien
työ-tal
mää vas-itot!
It!
sotakor-
Workers
isten ja
is etelä-
Qkumous!
N K O M -
MEEN-TEA.
laihlaati-
>nsivailo-ällisloma,
iteeri A -
:oimihtaa
keyrityk-samalla
>ten far-
Parmers
että j ä -
ärääjäksi
jan kes-ee,
että
la ja et-nemmän
iea esit-littua
e-
:a eivät
I yhdis­tä
osan-
^at seu-sestä
J .
jvala ja
Edla
. Niemi,
estä G.
rurmi.
Wiita-ä
J.
s. TJIvi,
j a ^ O.
sn.
kettä
;Iukettä
(stä a -
icstonin
sen a -
ä esit-Äja
A.
II kes-uustoi-nan
a -
in alle
>masta
i esille
siiitet-a
• ky-hävit-takia
ai.
us
>^issa
kysy-
1 luo-
Toisia
kysy-
'arten.
jerus-i
i
1
I
1
I
Imperialismi kapitalismin uusimpana kehitysvaiheena.
Kirjoittanut N. Lenin {V. I. Uljanov). Suomennos. Kus­tantanut
Amerikan Suom. Sos. Kustannusliikkeiden liitto.
144 sivua. Hinta 45 senttiä.. Saatavana lehte
kaupassa ja kaikilta lehtemme asiamiehiltä.
temme kifja-
Vastikään suomenkielisenä Amerikassa kustannettu kuulu Le­ninin
kirja on kirjoitettu, kuten alkulauseessa sanotaan Sveitsissä
keväällä 1916, maailmansodan parhaillaan riehuessa, hetkellä jol­loin
Toisen Internationalen romahdus oli jo selviö, ja siten että
kirjaa voitaisiin levittää Venäjällä tsaarin laillisten olojen alaisena,
mutta siitä huolimatta nimessä mainitusta aiheesta sellaisella sel­vyydellä
ja johdonmukaisuudella, että sen opetukset ja johto­päätökset
vieläkin ovat ar\okkaat niille lukijoille, jotka tahtovat
tutustua imperialismin luonteeseen. Tähän painokseen on otettu
kirjoittajan esipuhe ranskalaiseen ja saksalaiseen painokseen vuo­delta
1920, auttaen lukijaa käsittämään ja ymmärtämään niitä
kohtia mitkä sensuuriolojen takia kirjan alkuperäiseen asuun ovat
jääneet vertauskuvallisuutensa takia vaikeammin tajuttavaksi.
Tämä tutkielma "imperialismin talouden peruserikoisuuksien
yhteydestä ja keskinäisistä suhteista" on sangen ar\'okas lisä suo-rae
«kieliseen marxilais-leniniläiseen kirjallisuuteen. Sen tulee olla
jokaisen luokkatietoisen työläisen lähdekirjana kävtännöUistä työ-
I tä varten, varsinkin nykyisellä hetke.llä, jolloin sodanvaara käy
^ yhä likeisemmäksi ja kiertämättömämmäksi.
Tämä Leninin teos lähtee kapitalismin kehityksen kuvaami­sesta
siltä ajanjaksolta, jolloin ensimäiset monopolit alkoivat ke­hittymään
ja joiden rinnalla vielä oli vapaata kilpailua ja "puh­taita"
itsenäisiä yhtiöitä. Kun halutaan tutustua johonkin aihee­seen,
niin täytyy tuntea sen kehityshistoria. Tutustuaksemme ka-
I —— j - - - — V l l l l i ^ ^ i s i l l fVClJll^ÄtiaiC. TC1-.
tailun vuoksi mainittakoon, että eräs aikaisempi "Amerikan Suur
valta"-teos kuvailee Amerikan suurvallan kehitystä, tekemättä tar­kempaa
rajaa näiden kapitalismin sisäisten kehitysvaiheitten vä­lillä.
Leninin mukaan kapitalismi muuttuu imperialismiksi Euro-passa
vuosien 1900—1903 pulien jälkeen jolloin kartellit ja trus-
^ tit muodostuvat yhdeksi koko taloudellisen elämän perustaksi,
i jolloin trustit kasvavat rahapääoman alaisiksi ja jolloin pörssi
^ hallitsee täydelleen hallituksen. Leninin teos sisältää analyysin
^ imperialismin kehityksen vaiheista, luonteesta, rappeuttavista teki-
^ joista, väistelee Kautskym kanssa ja kumoaa ne, arvioi oikein siir-
^ tomaakysymyksen ja kritisoi imperialismin oleellisimmat piirteet. I
Kävisi liian pitkäksi kosketella kirjan oleellisimpiin ja nykyi­sen
tilan kannalta varsin tärkeisiin pjijoliin. Kirjan sisällön kaiken­puolinen
selostaminen käy vaikeaksi jo senkin vuoksi, ptta se on
kirjoitettu Leninin tapaiseen tiukkaan mutta kansanomais^' tyy­liin,
jonka lainauksetkin toisista teoksista ovat harkittuja ja tä)-te-läisiä.
Tunteakseen kirjan johtavan aatteen täytyy lukea koko teos
ja muita apukirjoja ja teoksia kunkin yksityisen kohdan taikka
väitteen selostamiseksi, joista kaikista kirjan lopulla on hyvä ja
yksityiskohtainen asialuettelo. Amerikalaiselle lukijalle tarpeel­lista
ainehisloa löytyy runsaasti käsillä olevassa kirjallisuudes­samme.
Teos jakaantuu seuraaviin lukuihin:
Esipuhe,
Alkulause,
Uusi kapitalismi.
Tuotannon keskittyminen ja monopooli.
Pankit ja niiden uusi osa,
Finanssipääoma ja finanssioligargia.
Pääoman vienti.
Maailman jako kapitalistien liittojen kesken.
Imperialismi kapitalismin erikoisena vaiheena^
Kapitalismin loismaisuus ja mätäneminen.
Imperialismin arvostelu.
Imperialismin historiallinen sija.
Kirjallisuusviiltaukset.
Leninin "Imperialismin" ilmestyminen suomenkielisessä asus-'
sa on erittäin tervetullut, varsinkin nykyisellä hetkellä, jolloin re-formismi
ja opportunismi nostaa kaikkialla päätään, pyrkien tun­keutumaan
ja halpäannuttamaan jopa kommunistipuolueen jäsen­tenkin
keskuiiteen. Teoksen väitteet Kautskya vastaan on tarkoin
luettava ja niiden opetus kätkettävä mieliin ja sovitettava käy^
tännölliseen^ luokkataistelun oloihin tässä maassa. Tärkeä on myös­kin
varsinkin kapitalismin mädännäisyyden vaikutus imperialismin
lahjomaan työväen ylimpään kerrokseen, joka sisältää selostuksen
opportunismin juurista. Vaikkakin kirjoitelman esimerkit ovat
otetut Englannista ja Saksasta, niin näillä ominaisuuksilla on vissi
samanlaisuutensa nykyisin amerikalaisissa oloissa n.k. poikkeuk-sellisuusteoriassa.
Leninin Imperialismin opetukset on tarkoin
luettava ja otettava varteen. Kirjasen pieni painos on saatava
pian loppuunmyydyksi. — David Heino.
VAPAUS, Box 69, Sudbury, Ont
I
i
i
I
Sulkas-Bomao konpaman^^^ra^
tamista niiden työläisten ja farmarien
puolustusta varten, jotka joutuvat por­variston
vainon tähden kärsimään.
Lopuksi puheenjohtaja Suomela lau­sui
joitakin sanoja kehottaen kokouk­sessa
olleita kullakin paikkakimnalla
toimimaan siihen suuntaan, että voi­daan
järjestää joukkoja entistä enem­män
työväentön yhteiseen vapaustais­teluun.
Kokous päättyi klo 6 tienoissa illalla.
— Työm. . '
SUOMESTA
Poliisi estänyt Helsiri-
Srin työläisten mie-lenosotilskokouksen
Hty:n tlon pihamaalle aiottiin jär-jeetää
työläisten mielenosotuskokous
eräiden viimeaikoina työväen toimin­taa
vastaan suunnattujen toimenpi­teiden
johdosta. Kun kokouksesta
mentiin tekemään ilmoitusta poliisika-mariin,
alettiin siellä tiedustella ko­kouksen
tarkoitusta ja sen jälkeen i l ­moitettiin
että kokousta ei saa pitää.
Määräaikana, jolloin kokouksen piti
alkaa, alkoi kokouspaikalle saapua
runsaasti väkeä, vaikka kokouksesta ei
tuksen vuoksi ilmoittaakaan. Paikalle
oli saapunut myöskin luja poliisiko-mennuskunta
ja liuta ohranoita.
Poliisin taholta kiellettiin myöskin
tällöin jjnrkästi kokouksen pito ja i l ­moitettiin
että jos kokousta aijotaan
pitää, niin se tullaan poliisivoimin ha­joittamaan.
Kokoukseen saapuneelle
puhujalle ilmoitettiin myöskin, että
hän ei saa puhua.
Kun tilanne riiuodostui tällaiseksi,
niin kokouksen järjestäjillä ei ollut
muuta keinoa kuin tiedoittaa poliisin
kielto kokousväelle ja ilmoittaa kokous
estetyksi.
Kokousväki viipyi vielä kokouspaikal­la
ja lauloi Intemationalea.
. "ramän jälkeen kokousväki vähitel­len,
varsin tyytymättömänä hajaan­tui,
tapahtuen se ilman erikoisempia
välikohtauksia.
Taaskin on siis käyty sille poliisi­mestari
Honkasen käyttämälle tielle,
että työläisten kokoukset estetään po­liisivoimin.
Työläisiin se vaikuttaa vissillä t a ­valla,
sen ymmärtänevät kokousten
estäjätkin.
LATVALAN KAVALLUS
NOSKELAISTA KOMENTOA
Useissa paikoin Suomea ovat sos.-
demit äskeisen vaalitaistelun aikana
kieltäneet työväenyhdistysten talot
työväen ja pienviljelijäin kokouksil-oltu
voitu T. Tiedonantajan lakkau- ta ja puhujilta. Kuvaavaa se on.
M keisarillinen komendantti närkästyi
Kirj. A. SERAPIMOVITSH--KATKELMA ROMAANISTA
SUOM. KAARLO HALME
"RAUTAVYÖRY'
Reippaammin astuvat rivit alas viet­tävää
tietä myöten, iloisemmin heilui­vat
kädet ja puhe ja nauru kiitivät
pitkin rivejä. Yhä alemmaksi ja alem­maksi
laskeutuu kolonna, eikä kenen­kään
huomio kiiimy jättimäiseen mus­taan
silitysrautaan, joka pahaa en-nustavästi
savuaa lahden pohjukassa, j
pilaten koko kauniin maisenaan. i
Se on saksalainen panssarilaiva. Sen
ympärillä on pieniä tummia vuvoja.
— ne ovat - turkkilaisia torpeedove-neitä
jotka myöskin sj^ytävät eisältään
mustaa savua.
Ja vuoren harjanteen takaa ilmaan­tuu
yhä uusia ja uusia reippaasti as­tuvia
sotilasrivejä. Jokainen ihmette­lee
taivaaseen saakka kohoavaa tum­maa
sinistä seinää, jokaisen silmät
muuttuvat sinertävänharmaiksi, kädet
heUuvat vilkkaasti heidän kulkiessaan
pitkin alasviettävää mutkittelevaa tie­tä.
Heidän jälessään tulevat kuormas-tot.
Hevoset piidlsteltfrat lÄitään sillä
•suitset ovat valimeef melkein korviin
asti. Lehmät hölkkäävät kllnniköytet-tyinä
rattaitten perässä. Lapset juok­sevat
kirkuen ja huutaen pitkin tien-
^•ieriä ja ojsmpientarelta, Aikuiset as­televat
verkkaan k&ryjensä vieressä,
pidätellen alasvieriviä kuormlaan. Ja
koko joukko, silloin tällöin tienmutkien
mukaisesti oikealle tai vasemmalle
Alas laskeutunut kolonnan kärki
kaarsi loppiunattoman pitkänä käär-memäisenä
juovana lahdenpoukaman
ja sementtitehtaiden välissä sijaitse­van
kaupungin ja tunkeutui eteenpäin
kapeaa tietä myöten. Toiselta puolen
rajoittivat tien melkein rantaan saak­ka
ulottuvat alastomat vuoret, toiselta
puolen levisi laaja merenpinta niin
hurmaavan avarana sinisenä tasanko­na
että oikein pani ihmettelemään.
Ei savua, .ei valkoista piurjeenkaista-lettakaan
näkynyt sen pinnalla. A i ­nostaan
pienet, häipj^än utuiset ran-talaineet
lakkaamatta suutelevat kos­teita
rantakiviä. ilmestyen ja taas hä­viten
jäljettömiin. Ja pohjattomassa
hiljaisuudessa soi äänetön laulu, jonka
ainoastaan sydän tajusi.
— Kah, merihän on taas niinkuin
ennenkin.
— Luulitko sinä että se koko ajan
seinänä seisoo? Vuorenharjalta se
vain näytti siltä. Mitenkäs sitä pitkin
muuten laivat voisivat seilata.
Raikas nauru vierii pitkin livejä. T a ­kimmaiset,
jotka evät kuulleet mtään
Perniön käräjillä oli käsiteltävänä
syyte Perniön ent. kuimallislautakxm-nanesimies,
opettaja J. V. Latvalaa
vastaan hänen Perniön asutuskassan
hoitajana ja: neuvojana tekemistään
väärennyksistä, kavalluksista ja pe­toksista.
Syytettyä aivusti varat. Nie­melä
Helsingistä-ja Perniön kuiman
etuja valvoi kunnanvaltuuston valitse­mana
mv. Antti Penttilä. Hän vaati
syytetyn suorittamaan kunnalle 56.000
mk. tämän hävittämiä kuiman asutus­kassan
varoja, joista kunta on vas­tuussa,
sekä edesvastuuta ss^rtetyn
näin tekemistä rikoksista. Kassan kär­simä
vahinko tekee kokonaisuudessaan
yht. 102,000 mk., mutta on siinä osa
yksityisille koituvaa vaiiinkoa, josta
kunta ei ole vastuussa. Saapuvilla ö-likin
oikeudessa joukko vahiq,koa kär­sineitä,
mutta kaikkia näitä ei oltu
vielä ehditty tähän tilaisuuteen haas­taa.
Sy3^etty tunnusti oikeudessa rikok­sensa,
eikä hänellä ollut mitään muis­tuttamista
poliisikuulustelupöytäkirjaa
vastaan, johon hän oli timnustanut
vuoden alkupuolella olleensa rahapu­lassa
sen tähden, että oli auttanut
rahallisesti joitakin avun tarpeessa o-levia
sukulaisiaan ja tuttaviaan.
Oikeus siirsi asian käsittelyn vielä
ensi heinäk. 10 päivään, koska Latva­lan
asiain tutkiminen on vielä jonkpn
verran keskeneräinen, määräin oi­keus
Latvalan, joka tähän saakka on
ollut pidätettynä \ vanginkuljettajan
luona, vangittavaksi' ja lääninvanki­laan
passitettavaksi odottamaan seu­raavaa
oikeudenistuntoa. Kun jutun
käsittely on näin alkuasteellaan, ei y-leinen
syyttäjä tehnsrt vielä syytetylle
edesvastuuvaatimustaa».
Kuten tunnettua, on Latvala huo­mattu
sosdemien pomomies, on ollut
heidän edustajanaan,, mqn^la monitui­silla
valtiopäivillä ja oli nytkin hei­dän
edustajaehdokkaanaan ja kaiken
lisäksi hänkin on niitä patenteerattuja
"kommunistien" kaivajia. . Nyt hän
pyrki taas eduskuntaan työlälsedusta-jia
vastustamaan, mutta tuli senverran
mistaakia ettei': päässyt valtiopäiville,
vaikka muuten kyllä valtion leipiin.
Mitä oppositsioni tartroittaa
"byrobratialla"
Oppositsionin ohjelman yksi penis-väitteitä
on sj^tös Järjestö-byrokra­tiasta,
että "byrokratia" hallitsee ja
riistää jäsenistöltä sen kansanvaltai­set
oikeudet. Olemme jo toisessa
kohdin selostaneet kysymystä kan­sanvallasta.
Mutta on tärkeää pan­na
merkille, että Sulkanen, Boman
y.m. eivät ole tunnettuja järjestö­elämässämme
suinkaan "kansanval­lan"
rakastajina. Sitävastoin he te­kevät
' "byrokratia"-syytöksen siksi,
että Järjestön TPK. on taistellut
heidän vieraita, sosialidemokraattisia
ja ultra-olkeustolaisia katsomuksiaan
vastaan. Heidän taistelunsa **ttse«
naisten toimitsijain" oikeuksista el ole
saanut tukea Järjestön T P K : l t a enem­pi
kuin jäsenistöltäkään, siksi he esit­tävät
"byrokratia"-syytöksen. Mutta
meidän Järjestömme taistelee juiui
sellaisia byrokraattisia pyrkimyksiä
vastaan, jolta oppos-rstonm johtajat
ovat ajaneet. Meidän Järjestömme
vaatii järjestökurin noudattamista
kaikilta toimitsijoilta, olivatpa ne suu­rempia
tai pienempiä, ehkäistäkseen
byrokratian versomlien järjestö-eÄ-massamme.
Sulkanen, Boman ja komppania
puolustaa myöskin ohjelmassaan sel­laista
Järjestömme ja sen laitosten
toimitsijain nimittämistapaa, joka veisi
takaisin yleisäänestysasteelle, jolloin
jokaisella rettelöltsijäUä. jokalseUa op-posltsionllalsclla
olisi tilaisuus taistella
toimipaikoista, tehdä niiden yhteydes­sä
jatkuvia riitoja ja siten häiritä jär­jestöelämäämme
ja kulettaa sen arve­luttavien,
persoonallisia harrastuksia
ja sekavaa politiikkaa ajavien toimit­sijain
käsiin.
Kiitos hyvät herrat opposltslontn
johtajat! Meidän Järjestömme on
elänyt näiden aikain ohits^. Se on
kokemusperäisesti omaksunut keski­tetyn
kansanvallan periaatteen. Jär­jestömme
Jäsenistö lausuu mielipi­teensä
edustajakokouksiemme kautta
ja niiden valmistelukeskustelujen yh­teydessä,
valitsee edustajakokouk~
sissa johdon jolle se vskoo järjestöm­me
asiain valvomisen ja yhteisten
joukkopäätösten periaatelden valvoml-sen,
ja seuraavat edustajakokoukset,
yhtä hyvin kuin Aluekokouksemme Ja
sanomalehtlemme vuosikokoukset a r ­vostelevat
vastuullisten komiteain tol-minrat
heidän työnsä perusteella. M e
emme siis tarvitse oppositsionlherraln
neuvoja järjestökansanyallan käytös­sä.
Me emme hyväksy sellaista "kan­sanvaltaa".
Joka takaisi "tolmltsljai»
Itsenäisyyden", Ja Joka Johtaisi mitä
pahinta lajlseeh todeljlseen byrokra-tismiin.
Oppositsionin ohjelma sosfaD-demokraattfnen
TYÖVÄENJÄRJESTÖJEN
A N T A J A
T I E P O N -
on taas valkoisen komennon kuristuk­sessa
— lakkautettuna kolmeksi kuu­kaudeksi
Helsingin raastuvanoikeu­den
i^ätöksellä, tullen jälleeii ilmesty
mään vasta syyskuussa. Lakkautuksen
aikana tulevat T - T : n tilaajat saamaan
viipurilaista Työ-lehteä. Jolle T. T.
on antanut kaikki sijalsvaltuudet
"tainnuksissa"-oloajallaan.
mälleen mitään perusteita, Ä hei­dän
tehtävSnään tujlsl olla vielä r a l -
vaaJalaisi^e sosialidemokratialle l i ­sää
kannattajia. J a kun oppositsio­ni
el kyennyt kristalloimaan omaa
ryhmään.-», on se ainoa keino nyt,
pitääkseen yllä Jonkinlaista "front-tia".
seUttää työskentelevänsä Suo­malaisen
Työväen Järjestön sisällä."
Ja tätä sisällä työskentelyä varten
se pyrkii pitämään yllä sosialide­mokraattista
oppositsionin fraktiota,
taistellakseen Järjestömme perusperl-atteita.
takUikkaa Ja sääntöperäistä
toimintaa vastaan.
Solkasen, Bomanin ]a komppanian
ohjelma ei ainoastaan ole soslalide-mokrsatilnen.
mutta se obJeiktUvlses-ei
pyiUi aattamaju Saomen valko-liainCaksen
proinganAaik Amerikan
snomalafeen työvfiestön luobkataiste-lojärjestöjcoi
hajottamlsekci. Tiiman
käsittävätkin Suomen valko-hallltuk-sen
äänenkxumatajat New Yorkin
Uutiset. Valvojat y.m. Ja siksi ne
niin auliisU antavat ° "kättä keemiin"
oppositsionfUe. julalsten heidän pu­heitaan
Ja käyttÄen heidän valtte­jaan
JärJest^Uxime vastaan.
JärXesiömme tuhoaa oppositsionin
puidiat
Järjestömme Jäsenistön valtava e-nemmlstö.
kuten kävi ilmi viime mar­raskuulla
pidetyistä Aluekokouksista
Ja sittemmin Detroitissa pidetyn kan­sallisen
edustaJakokoutiiisemme yksi­mielisestä
erottamispäätöksestä oppo-sitslonl-
johtajlln. on tuhonnut oppo­sitsionin
hajotuG^tykset Sieti alkuun­sa,
käsittäen Sulkas—Boman Ja komp­panian
oppositsionin Johtavan askel
askeleelta logllllsestl kansainvälisten
vastarallaidnmioukselllsten likalätäk-köön,
knten on käynyt Trotskin Ja
Uusi pahelia 1668, k o C u B XCSZ
'Odotushuone on nyt fanmoasa,
Venholan palloruuman paaasä eri
rappuset National Lundiäs
Puhelimet 1668 — ZOXS
Hj. Länsi T. K i
Sudbury, OnC.
F. A. RICARD
T-'uktt. Ja Vihit»giilfyip«.
R A U T A T A V A R A K A U F P A
Elm St^ Sadbtur».
Puoli mailia Connaugiit Sta. E n ­teen,
160 eekkeriä maata, «iBen 15
eekk. muokattua heinämaata. Anim-rakennus,
navetta, tall^ frmlianoja,
kanala ja sauna. KiuKJci l^ifvSssä
kunnossa. ValtamaantäeslÄ aösoas-taan
% mailia. Myös lährfSI itoa-lua
y.m.
Ehdoista voi sopia kansssm.
Anna Laine,
Box 9, Connaught S t a . . OadL
UUDISTAKAA
mAUKSENNE
eivätkä tiedä mistä on kysymys, ho­hottavat
myöskin joukon jatkona.
Vakava'ääni katkaisee naiurun:
Meillä on olemassa vain yksi
pelastuskeino: eteeniÄln. Vasemmalla
pitkin Ja hävinnsrt poukaman mut^
kan taa, keskijoukko yhä kaarsi kau­punkia
ja viimeiset osastot yliä vielä
kulkivat maantiellä, joka valkeana
kiehkurana laskeutui alas harjanteel­ta
loivaa rinnettä pitkin.
Panssarilaivalla oleva saksalainen
köinendantti huomasi hänen aiita-miinsa
ohjesääntöihin kulilumatonta
liikehtimistä vieraassa, mutta hänen
keisarillisten tykkiensä kantopiirissä
olevassa kaupungissa, ja se Jo oli hä­nen
mielestään epäjärjestyksen a i ­kaansaamista.
Hän antoi määräyksen
että tuntemattomat ihmiset, kuormas-to,
sotilaat, naiset ja lapset, — sa­nalla
sanoen koko kaupungin ohi no­peasti
kiirehtivä joukko viipymättä py-sähtsisi,
luovuttaisi aseensa jia varus­tuksensa,
rehunsa ja muonansa ja
odottaisi myöhempiä määräyksiä.
Mutta pölyinen ja harmaa käärme-mäinen
kolonna kiiruhti vaan eteen­päin.
Sen yllä vyöryivät häikäisevän
valkeat pölypilvet. Joitten keskeltä
kuului epäselvä äänten kohina joka
kääyntyen yhtenä miehenä reippaasti
rientää eteenpäin tuntematonta ttile-vaisuutta
kohtL
Harjanne jäi taakse, peittäen puolet
taivaanrantaa. '
on meri, oikealla vuoret, ja takana'ka­sakat.
Vaikka tekisikin mieU kään-j
tyä takaisin niin ei ole minne kään­tyä.
Ön astuttava eteenpäin Ja siinä
kaikki
Kolonnan kärki oli edennyt jo pit­kän
matkaa kapeata, rantakaistaletta
kaikuna kiiri pitkin vuorenrinnettä.
Saksalainen komiendantti odotti vas­tausta
mutta ei saanut sitä.
Yhfäkkiä kuului panssarilaivalta
Jymähdys, joka halkaisi sinertävän
hiljaisuuden Ja kiiri kaikuna pitkin
vuoren rinteitä, Gil aivankuin suunna­ton
vuorenkielefce olisi lohjennut irti
Ja vyörynyt alas rotkoon. Ja muuta­man
sekunnin kuluttua toisti kaiku
samiän äänen jossain kaukana/ etäi­syyteen
häipyvän sihisen taivaanran­nan
äärillä. ,
^Eteenpäin vyöryvän joukon ylle
muodostui yhfäkkiä pieni saU^räi-nen
valkea savupilvi. Se repesi val­tavalla
ärjynnällä Ja alkoi sitten h i l ­jalleen
haihtua. '
Ruskea valakka; Joka yöllä näytti
mtistjalta. nousi yhtäkkiä takajaloilleen
Ja putosi sitten raskaasti jymähtäen
alas, katkaisten sdsat. Parikjmimentä
miestä hyökkäsi-sen luokse, tarttuivat
kuka harjaan, kuka häntään, korviin
ja kaulaan Ja vierittivät sen nopeasti
maantieltä ojaan. Vankkurit saivat
mennä samaa-tietä, ja kokokuormasto
yyöri eteenpäin, vankkurit vankkureis­sa
kiinni; hetkeksikään pysähtymättä.
Toisen kerran ärjäsi panssarilaivan
tullkiellnen jättiläinen, taas räjähti
kaupungin yllä ja taas kiiri kaiku pit­kin''
vuoria. Jälleen syntyi sinisessä
avaruudessa lumivalkoinen savupilvi,
^ri paikoissa kaatuilivat ihmiset volvo-
Kuteri jo olemme maininneet, et
oppositsionin ohjelmassa lausuta s a ­naakaan
sosialidemokratiaa vastaan
Sitäpaitsr Raivaaja lausuu, että vaik­kakaan
el hyväksy ohjelmaa kokonai­suudessa,
koska se yrittää vielä pitää
kiinni kommunismin "tervehtymises­tä".
Ditää sm. kuitenkin "tervetul­leena"
merkkinä, .la on vaktratettu
että oppositsioni pian tulee huomaa­maan,
että sosialldeniokratla on sit­tenkin
heidän turvapaikkansa.
Ja huolimatta silta, lausutaankö op-po-
sitslorin ohjelmassa sosialidemok­ratiaa
vastaan mitään tai ei, koko
ohjelma ja siinä esitetyt taktilliset
keinot ovat ultra-soslalldempkraatti-sla.
Ainoa syy. miksi onpositsloni ?!
julista avoimesti yhtvvänsä sosiali­demokratiaan
vielä tällä hefkellä. on
että heillä el olisi enää silloin ryh-
Valltushuudoista huolimatta nostettili;]
ihmiset nopeasti rattaille, hevoset ja
muut eläimet vieritettiin ojaan, ja
kolonna kulki yhä eteenpäin ja e-teenpäin,
hetkeksikään pysähtymät­tä...
Keisarillinen komendantti närkästyi.
Hän kyllä saisi ampua vaimoja Ja
lapsia, sillä järjestys vaati sitä, mutta
toisilla el ollut oiketitta tehdä sitä U -
man hänen suostumustaan. Panssari­laivan
valtava tykinpiippu kohosi ylös
ja ärjäisi vihaisesti. Ylhäällä siner­tävässä
tyhjyydessä, kuormaston ja
telien maahan. Eräillä vankkureffla vuorien yllä kiiri etenevä katku. J a
istui nuori äiti, imettäen astaän. Yht*-
äkkiä lapsi herkesi imemästä, pienet
kädet valahtivat alas, huulet kadotti­vat
värsinsä ja alkoivat vähitellen
muuttua keltaisiksi.
Äiti alkoi karjua sdvanktiln villi­eläin.
Hänen luokseen kiiruhti ihmisiä,
mutta hän ei ollut tietääkseenkään
heistä; Hän riuhtoi itsensä irti, alka­en
työntämään kylmää .rintaa;lapsen
suuhun. Pienokaisen puoliavoiznet sil­mät
sammuivat ja kasvot malvat läpi­kuultavan,
. vahankeltaisen kajastuk­sen.
• • • ^ • . •. •
Mutta käärmemäinen kolonna vyöryi
yhä eteenpäin, kaartaen kaupunkia.
Kcnrkealla harjanteen huipulla., aivan
auringon alla näyttäytyi miehiä ja
hevosia. He näyttivät niin pieniltä
pisteiltä että heitä tuskin huomasi-kaan..
He iiääriväi. hevosten ympä­rillä,
mutta sitten cuce- tatikosL Sa­malla
hetkellä jyrähti toinon tc^nsa
Jälkeen neljä > tykinlaukausta. Joita
kaiku vyörytti pitkin vuorenrinteitä.
yhfäkkiä ylhäällä harjanteen hui­pulla,
siellä missä miehet häärivät he­vosten
ja tykkien luona, kuului valta­va
räjähdys. Äskeinen hälinä alkoi
uudelleen. Neljä tykkiä käsittävä pat­teri
alkoi lähettämään terveisiä ko­mendantille,
ja "Gebenin" yläpuolelle
alkoi muodostua pieniä vaaleita savu­pilviä,
"Geben" vaikeni vihaisena. Sen
piipuista alkoi tupruta mustia savupil­viä,
se liikahti jurosti, poistui hitaasU
lahdenpoukamasta aavalle merelle
j a . . . . . ;
merta Ja taivasta tärlssrtti valta­va
jylinä. Sininen merenpintakin v&-
rähteli. Maa huojui alla, aivankuin,
kaikkien muiden kommunistisen liik­keen
luopioiden rakentamien opposlt-sfonien.
Järjestömme Jäsenmäärän Ja
yhdistysten luvun yhtämltalnen kasr
vn toteaa sen, että Amerikan suoma­laiset
työläisjoukot ovat antaneet sel­vän
proletaarisen vastauksen opposit­sionin
parjaiifc^n Järjestöämme Ja
Amerikan Kommunistipuoluetta vas­taan.
Järjestömme osallistuminen luokka-valistus-
j a moninaisen proletaarisen
kultuurltyönsä ohella kaikkinaisiin
Amerikan työväenluokan taistelujen
avustamiseen Ja osanottoon, Suomen
valkoterrorfa vastaan taistelevan työ­väen
talstelajen (Suomen satama­lakko.
Suomen työl. Ja. pienviljelijäin
vaalitaistelun) avustamiset, proletaa-
'rijsten vereksien voimien vetäminen
'Järjestön Johtoon Ja vastuullisiin toi­miin
Stilkasen, Bomanin. Askelin.
Hyndceen Ja Ohmin kaltaisten rene-gaattlen
sijalle, on omiaan todista­maan
Amerikan suomalaisille työläis­joukoille,
että Järjestömme on oikealla
tiens.
Sulkasen. Bomanin ja komppanian
oppasttsbnii edustaa ennen maailman­sotaa
' elSnyttä työväenliikettä (ollen
alati rappentomassa siltä' aliaspäln)
samota koin soslalldemokraatla, syn-diksHsmf
y.m. He^ elävät yhä tä­män
aikakauden aatem^milmassa. He
eivät ymmärrä Kominternin linjaa.
Joka on ainoa tehokas luokkataistelu-llhja
imperialistisen kapitalismin a i ­kakaudella
Ja eritoten, kuten Komin­ternin
Kuudes Maailmankongressi
määritteli, kolmannella aikakandella.
Joka kolmas aikakausi merkitsee Im­perialistisen
sodanvaaran ja kärjisty­n
e n " luokkataistelun aikaa, jolloin
valkoterrorimenetelmät vallassaolevan
luokan taholta kasvavat, jolloin työ­läisten
oikeuksia vastaan systemaat­tisesti
hyökätään. Jolloin ratsionali-sointlmenetelmäin
kautta kiristetään
työläisten riistoa. Parhaillaan käyn­nissä
oleva Gastonian tekstlilityöläis-ten
taistelu. Jossa luokkataistelu on
saanut sisällissodan muodon, on sel­vä
esimeridd siitä... että Komintern
on analysoinut, tilanteen kolmannesta
aikakaudesta oikein jä . että se pitää i
avan
Poismuuton takfa myydään 7
huoneen tiilitalo kalustatBeea t a i
ilman. Kaikki mukavuudet. Myös­kin
kaksi lottia hyvältä pBnkatta.
Lähempiä tietoja saa
Soittamalla 1856 — SxtdEmtr, O a t .
Halutaan tieli
-Missä on vcrjcni RfiUa Hautala,
kotoisin Ilmajoelta, Vaasan lääms-tä?
Ole hyvä j a kirjoita eH jos jolca
tietää hänen olihpaikastean, olkaa
hyvä ja ilmoittakaa osottbei^z
€157
Juho Hantafap
Box 22, Garson M i n r , €»rit.
palkkansa myös YhdysvanoOän xäii'
den.
Ei ole sattuma, että BrtBnnrn }a
Bomanin johtama luopuraoB-asqinät-
Eloni ilmenee juuri tällä betfadlfi. t i l ­iä
aikakaudella, rientäen avnr^iHinimtl
noskelalsia, AFLrn byroknitiiBa Ja b e l -
dän kanssaan yhdessä Amcrlfcan k a p i -
talistiluokkaa, esilntyeir sosÄaCQrefor-mlstisena
kapitallstiluokan tt^ätOM-sena
apurina vasemmistora&stiinau val^
lankumouksellistuvaa, taistrleraa iiror
letaariaattia vastaan, pyrkCeB standt-tmaan
sen luokkatalstdUtghmidta,
pyrkien helkehtämääh> sca ppiMSjOxAr
mla kapitalismia v.aat3ai)i. .
Mc seoraamme paolaeoi.Jftv.. "
taistelussa fcapftaniimia vasbcui. tala-teliissa
sosialireformismla, i i i i o asQln-ta
oikelstolaisiiutta Hcuin peihittlSklxi
opportunismia ja kaikienlaida taaHm-suuntia
vastaan. Ja me kaCsmnme
niitä harvoja oppos££sibnltySEBsI&, ]at-
>:a eivät vielä ole imSaeiA Stilka­sen,
Bomanin, Askelin, nhtnft% ^jo,
muodostamaa opposItsIonlraflcfcBB, Jo­ka
el ole mikään muu kaln nodcrlal-
Guudcn j a sosiallreformlsmin aqBcirttl,
tunnustamaan virheensä ^ pabaBnaan
Järjestömme riveihin, Amerikan kom­munistipuolueen
riveihliX faTliJtliiiaBn
Amerikan suomalaisen tyiftHiefcgBto
väestön yhdistämiseksi IuoUE8laUb3an
ottjelman perusteella ja tätstelaun Ica-pltalismia
«ja sen, apurelta viwta«n
SUOMALAISEN TYÖVÄEN
JESTÖN TOIMEENPAKETA
KOMITEA
H. Puro, puheenjohtaja;.
Matti Wlck, sihteeri;.
Alhaalla, eri paikoissa tien kummal­lakin
puolella alkoi muodostua vair
kelta pilyentäpliä, jotka repeytyivät
ensin korkeammalla, sitten yhä alem­pana
Ja alempana, lähempänä tietä.
Siellä Ja täällä alkoi kaatuilemaan
eläimiä Ja ihmisiä, hiljaa vcrivotellen.
jonkun yliluonnollisen voiman • vaiku­tuksesta;
rinnan täytti outo tunne,
talojen ovet ja-ikkunat lensivät auki,
ja muutamiksi hetkiksi menettivät
kaikki kuulonsa. *
Harjanteen- huipulla, aivan paahta­van
auringon.alla, kohosi ilmaan val­tava
mustanvihreä savupatsas. Joka
väliltellen laiskasi mielipuolen tavoin
hevosia, Jotfea täyttä . laukkaa riensi­vät
eheänä säilynyt tykki perässään
eteenpäin, häviten hetken kuluttua
harjanteen taakse. Miitta yhä vieläkin
kohosi paikalla mustanvihreä. Jätti­mäinen
savupatsas, verkkaan, verk­kaan
häipyen
Paijastaluui edeltalcMin suunnitellut murhatyytteet Gattonuna^ IS.
Carolinan, Kutomolakkolaicia vastaan
13 työläistä
National Textile Union Jäsentä
SYYTETTYNÄ MURHASTA
Odottaa Sähkötuoli
.58 muuta lakkolaista odottaa pitkäaikainen vankilJa.
Pelastakaa Fred Beal ja Vera Bush ja 11 muuta lakonjohtaiaa
.sähkötuolista.
Pelastakaa 71 lakkolaista vankilasta. .
Tämä on Amerikan imperialistisen hallituksen uusi hyölkiäys
työväenluokkaa vastaan.
Sacco-Vanzettin kaltaiset "frame-up" jutut uusiutuvat Gaa-toniassa,
N. C.
Etelän lakkotaistelu on koko Amerikan työväenluokan taSsteica.
Rientäkää joukolla avustamaan tätä taistelua. PelastaioBa
syyttömät työläiset oletetuista murhista.
Kerätkää rahallista apua tähän tarkoitukseen. Uhratkaa «osia
roponne, pyytäkää lisäapua naapuriltanne.
Tuhansia dollareita tarvitaan lakkolaisten puolustukseen.
Toimikaa pian. Lähettäkää rahanne osotteella: '
Canadian Labor Defence Leagu^
105 Bloor St, W., Toronto, Ont.
Käyttäkää seuraavaa kaavaketta:
I hereby enclose % for the Gastonia Defe
Address .,
City and Province