1921-01-29-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
L.\L-ÄKTAIKÄ TAIIMIKUUN 2? P. —,—5^—Jodboryjsss, <hit, jo* teid?l{liltana Ja laqsntaina. VAPAUS (Liberty) Tbs enly orgaa of Fiiuiish Worker6 i n C m d a . Poblished io Sodbory, Oat., emy Wednesday and Satorday, Adveitisifsji vates 60e per coL IBCL Mioimam coarge for single insertion Toe. Vkmmt on stonding edvfixtS^ mmti ^Tbe Vapaus is the best adra-tisii)| mediam araong the Finnish People fn Canada. ' ' IlmQtai^ 50c palstatmimalta. Alia iuota bertailmotoksestd 15t. — Suolemanibnotokset $2.00 (mnis-t «vgrssyistä SOc kultakin Iidaksi). ~- Eihlaos- ja aviol ilmot. alin hinta 12.00. nimenmuutosilm. (muuten kuin Bviollittoilmotusten yhto^dessä $2.00 kerta.—-Aviöeroilm. $2.00 kerta (2 kettoa $8.00. — Syntymäilm. $2.00 kerta. — Halutaan t eto^ ja osoteiimo-ialset $1.00 kerta (8 kertaa $2.00)» •Kaikista ilmotuksista, joista ei ole so. pljnasta. tulee .rahan seurata mukana^ mAUSHlNNATi Canadassa $8.50 vuosikerta; $2.00 pnoliv. j a $1J:S 8 kk. Yhdysvalloissa. $6.25 vuosik. $2.76 paoUv. ja $1.60 8 kk., 1 kk. 76c. ^ ; S $5.25 VDosik. ja $2.76 6 kaukantta. Tilauksia, Joita ei seuraa raha. ei 4uUalahet^uiaän, paitsi asiamiesten Joilla 00'takaukset. Vapaiuien konttori ja toimitus on 3odamJBlsi& Elm St. East. Eont-torinjs^ toimitoEen puhelin 1088. >Postiosote: Box 69, Sudbijry» On*. toimUiaie 3. V. KANNASTO iiSckemhoitaja ^ R<^eistensd at tiie Post Office De- ^axfmmi Ottava, as second dass ^änstmlistien'' umpikuja ' Toveri kifjotiaa: Taon taostakin olemme joutuneet ^ hnomanttanman industrialistiseen u-nionismun. laottavien toverien yksipuo Tammaksi taloudellisen opportnnls- ' liun - r kapitalismiin mukautumisen ^muodossa. Suomalaisten työläisten fce^adessa 'taloudellisen tyi^väenliik- :keen yliarvioiminen on loogilHsesti I jolit^at.. Mdät , oikeistososialistien 'kanssa samalle aatteelliselle pohjalle, ^ssa he joatnvt kuittaamaan kaikki ';-^^ir»>teell8 viisaudella "teolli- •ööuifesta" ja-,"teollisuuden ymraärtä- .nusestä". * ' ' • ; ^Sekin on tärkeä. Mutta tärkeämpi 'WlUsw^^ on Iuokkat^'stela ja valta .«kysymys." £!'pitäi8i i^h|ag/luokka- ; i^steluiir ja fyövaeiiluokan v a l l an vält rtSmattomyyttä gillä perusteella, että r«on joitäkin^muita tosiasioita niailm&s- ;~ , Wn kuitenkin tahtoo käydä aina < ka^s lähdetään marxilaisuudesta syr-jäpoluille. Ne polut ©vat vaaralllBia, I eksyttäviä ja niille on ek3yn>t jo mon ; ta hyrää toveria meidänkin kessua* i destamme. Teollisuuden tu&ijat ja t«)llisuudc8 sa uuden järjestelmän rakentajat kapi talismin kuoren sissiä, tai selväÄti sa noen, puhdasveriset tuplajuolaiset o-vat jo omien kokemuksiensa kautta saaneet monta raskasta opetusta siitä miten kalliiksi käy eotkuisilla eväillä, matkassa oleminen tänä aikana. Tuorein esimerkki on Sandgrenin juttu. Samdgmi on ollut 1WW henkinen johtaja, liiton virallisen kuukausileh' den-toimittaja. Hän on ovelin vastavallankumouksellinen peluri koko tup-lajuulaisleirissä. Hän on esiintynyt kuleksivien ja kärsivien työläisjoukkojen tunteita hivelevällä ja 4iäiden tyytymättömyyttä hyvin kutkuttava!. Ia tavalla j a taas marssituttanut niitä Hytännollis-opportunistiseen unio-nismiin reformien saavnttamiseksi ka pitalismin aikana ja kahlehtinut työläisiä siihen. Koko teoria on perustunut työväestön voiman, säännölliselle lisääntymiselle joka muka muuttaa valtasuhteet kuten itsestään., m-mä kiero herra työläisten pukimissa on joskus |)elännyt vallankumouksen yllättävän työväesxön. Se voi tulia Iii an aikastn. Tähän hänen ^«itykseen sä on sivsältynyt koko vas^.avallaiiku-moukseliisen aatemailipa» pohjim' mainen salaisuus, joka on ovelasti pei tetty edellämainittclhin fraaseihin ja valtiolliicp opportunismin (so?ialisti-puoluee. 1) arvosteluun; Mutta on oi matkassa kierossa m e i n M i g i s^ , Ja siitä* johtuu, että heti kuin tuli kcemV.Kn hetid eteai/täjtyi tulla re-heilifi? ks!i täytyi tulFa ulos kuorestaan ia Jiä> t iä<; inhottava luonteensa. Coi^hevismia vaslt..h täytyi ryhtyä r.rv(rH»ti taisteluun kilpaa porvarien kanssa; Täytyi valehdella kommunis-titt! i »arki itukseksi eitä ja tätä kauhis lultavaa. Mutta viMa enemmän. Tu- 1" kf.ns^invälisyyskyjvmys Ja liiton todelliset työläisjouKO- ~ tietoisin o-siitä>-- vaativat suusioMLva suhtau \\\ mistti ja y Wymisi ä kolmanteen k a n - sa*n«'äliseen sekä tämän oliellu vaativa! V\Y.id!änvallank^!i««nk8ento(leiris tji kunnoitusta ja kokeniuicHititn jppJa cftaiiiista. Si .ol.i vasta sajad- .;.>•« i«- u nille tuli hätä kateen. Silloir \VftK paljastivat k »i vj.ns i suomalaiset Industrialisti-lehden toimittaj. ja jolitajatj nuo samat keinottelevat lah-juftelijit, jotka ovat kiiiken aikaa pelailleet työläisten vuiäjoilln jakayt-tär. ecMiyväkseen työläjsten t.vytymät t myjfta kcltaix rt svialismia vastaan Wien, likaisten ja yastavallan-kumouksellisten päähänpistöjensa e-distämiseksi. , Useimmat tuplajuun lehdet ovat olleet täynnä viime kuukausina moskaa Venäjän vallankumousta, sen johtajistoa ja sen .joiuuvan valtiollisen puolueen,peruso|)pe:>a vastaan. 31inä ovat ensi sijassa. "One .«Ig ' Union MontHy" ja Seaitlotisa ilnchf-j/vä *'Jn-tiuatri «l. Wörker'! • Sandgren on ollut Mamlaisuus ja köyhälistön diktatuuri ^ 1. Väittely köyhälistön diktatmnrista jonkunlaista kehitystä tässä .asiassa. • , Sen jälkeen kuin Venäjällä tapafr L-tui proletaipiatin, vallankumous, on eri Iliaissa käyty kiivasta väittel. käy ;.!SUatJ^ sen puolesta ja vastaan. Ja vielä yhä jatkuu tuo • i^ttely. .Kirjotetaanpa oikein eri- .-koisia.lurjasia köyhälistön diktatuu- >'rista. Kautsky, tuo Toisen Intematio- Vnajen huomatuin teoreetikko, julkaisi ^,jp&ri[ vuotta mtten enstnläisen kirja-sen'köyhälistön diktatuurista, asettu- ' (^naitä vastustavalle kannalle. Tuo-' i-^hm, Idij^een julkaisi N. Lenin Ien- /i^/ni^kjkaani iiolm&isoivan vastauksen ^i^iaidlä "Eoyhälistöin vallankumous ja •^^uopio Kautsiky".^ (Nämä molemmat 'f kiijaäet 0vat; Umesty^ ls$n sQomenkieklläy Suomalaisten so- ^' si^Ustlsten - liustaniiusyhtiöiden kus- ' tiontamina).: "^Ja nyt hiljakkoin on itä- : '/valtalainen tunnettu keskustasosia- ' . Usti Otto Bauer julkaissut kirjeen nt ; meitä ?*Bolshevismi vaiko sosialfdemo ;.'l£rat^a.?'' TSmä kirjanen käsittelee 1 ;,niyÖs pääasiallisesti köyhälistön dik-t tatuuriä samassa hengessä kuin ;!Klantskynlatt: kirjanen, mutta on vain . paettu ovelamjpaan sotisopaan, niin r että' vähemmän tietoinen lukija sen X' > suhteen voi helpommin erehtyä. Sikä l i ki^*n Suomen "Sosialistisen Aikakauslehden^ selostuksesta ilmi käy, ' asettuu Bauer siinä puolustamaan dik t^tuuria,f demokratian puolesta"^ M. m., lausnu.Jan seuraavasti: "My^a- % kitt dera^tinen parlam XjA pakokcttu kl^tämaanHliktatmiria jpalMiie&ionB, sen on diktatuurilla, eh r ka myös lennrisilla keinoilla, murret- ; V tava sabotaasi, mahdollisesti myös ' porvariston inaktiivinen vastarinta^ i(alleviivat&aetSos. Aikakauslehden.) "Myöskin sitä voi nimittää proletari-äatin diktatuuriksi, mutta se on aivan ' toista' diktatuuria kuin bolshevismin. Kautsky asetti diktatuurin demokra-kratian vastakohdaksi; (^'Siellä' missä on demokratiaa, ei vöi olla diktatuuria'!). Ba\ier sitävastoin "oikean diktatuurin" pitää, demokratialle kuuluvana. Bauerin väite oikeastaan voi-taisi asettaa Venäjälle, siliä siellähän on laaja köyhälistön demokratia,,mut ta hän itse sen ikieltää,.ikoskaJhän kä" sittää demokratian ilmenemismuotona; vain pariamentin, vaikka p^la-mc^ ntti voi olla tuKatkertäa e ^ a n - sanvaltaisempi kuin eSim. neuvostojär jestelmä! Miten surullisen hassuihin muotoibh) tuo epäsuora dSrtatuurin vastustai^^inei^ joutuukaan pjikeutu-maan! Sama, menettely toisen ^muodon vallitessa hyväksytään, mutta toi sen muodon vallitessa, vaikkapft sillä on todeHisundessa paljon laajempij köyhälisto-denuikratinen sisältö, kiel-letl^ n. /Ovat he todellakin, nämä kes-kustalais- apostolit, aika sot^umesta-reita. Vähemminkin asioita seuraava .sen jo tuollaisesta menettelystä ymmärtää. Mutta tämä viimeinen muoto, jonka Bauer on köyhälistön diktatuurista sittänyt, näyttää olevan samalla myös kin kaiken mailman keskustalais-so-sialistien viimeinen kanta. Se ilmenee Bernin konferenssin lausunnosta. Tuossa konferenssissa on myöskin hy väksytty köyhälistön diktatuuri, kuten siellä laadittu manifesti osottaa, mutta on siltä imetty nykyaikainen si sältö pois, sanalla .sanoen, tehty se vaarattonu^, Tuntuu todennäköiseltä, että se uusi"puolikolmatta" in-temationale, jonka varsinainenperus-tava kokous on piakkoin Wienissä, ot- .taa kuohitun diktatuurin kannan. Dikr tatuuri on yhdistetty parlamentin e-nemmistöön — kas, silloin'sen puolesta on hyvä puhua ja toosata. Forva-tuon likatolvao ja Möeällisen panet' teiur. johtava sie'3. Hän kunioi-tau tJi erikoieesti main<riii aikakaufleh; den joulukuun romeros^ j.i kirjotti ikäänkuin kilpakirjoiuksen muAim-pien imperialististen kätyrien mieliksi. Toivottavani bäi -m palkinn<u> lahtareiita, mailman VdnUivalianku-moukfclliselta liigalta ja VerÄjäti *yö väestön teurastaJUta. Sar.dgrenin artikkftli:i9a et ;iydy hi^ Viintäkään Venäjän vallankuir.oukfen tadel-ii^n luontee.! yromärtäniy.<.iä. Muttii sen sijaan siinä perustHuduta^n « k ä porvaria) valheisiin että joidenkin 6kandinavialai^tteT, syndikaiistien järjettömiin höpötyksiin Venäjästä. S. ^%lit'«ä, että bolshevikit ovat kadottaneet todfUisen menestymisen.sä e-dellytykset ja lahtariep agentin tavoin 6elit^'kaä(en perustuvan terroriin, jonka hän tietää vuorostaan aiheuttavan vastavallankumouksen, joka tie tysti johtaa kansanvaltaan j a "teolliseen vapauteen". Hän häväisee marxilaisuutta, pilkkaa sitä ymmärfömät tä siitä mitään, ja voivottelee wrange-lilaisagenttien tavoin sitä kuinka muka jokainen joka ei nielase täydestä bolsheviluen käsityksiä ja oppeja joutuu rangaistavaksi tai tulee hän ammuttavaksi tai uuuten masennetuksi noiden johtajina esiintyvien punaisten dikfuutterien puöle.tu, jotka — kuten haa juhlallisesti selittää — turmelluttavat koko yhteiskunnallisen edistyksen Venäjällä ilä/i juhlallisesti seht tää. että muka tietämättömyyden fanatismille perustuva diklatuurivalta on muodostunut todeilisi^ksi vaaraksi koko Venä^nkausalle. Ja han tulee johtopiiätökseen; ett<;i ole olemassa mhäitii eroitiista kapitalismin diktatuurin j a bolshevismin - diktatuurin välillä j a ikävöi aivan ehta keltaisten sosialistipetturien' tavoin kansanvallan palautumista ja selittää sen aino-, ast&an tU9vän pelastuksen Venäjälle. Tässä tämä herra käyttää vääristelyä j a valhetta avukseen kuvatakseen bol sheviamin mahdbt^muutta. Artikkelin häikäilemätliömyys menee niin pitkälle, että siinä asetetaan suomalaisten kommunistien murha Pietarissa kommunistien syyksi J a tätä kaikkea levitetään j ^ kostan netaan ''vallankumoukselli»icn'' tup-lajuulaisten virallisesa lehdessä. Sand gren seuraa ehdottomasti a^arko^syn.^ dikalistisita ajatustaipaansa ja koettaa saada sille kannattajia rupeamalla mustaksi työväenluokan vallan vastustajien kätyriksi Sandgren on kuitenkin nyttemmin erotettu mainitun lehden toimituk?es-t a . Mutta hän ei ole ainoa tuplajuulais-ten keskuudessa oleva' vastavallankumouksellisten apuri. Pienempiä ja suurempia sandgreneja esiintyy kaikkialla suomalaistei^ntuplajuuläis-ten keskuudessa, Tämän takia olisi 'Itorkea aika" tarkistaa missä mennään, mitä kannatetaan j a kenen etuja' .milläkin teolla iedistetään. Yksipuolinen taloudellisen toiminnan ihan noiminen on tuottanut joidenkin keskuudessa kamalan tulten: johtanut työväenluokan yhteisetujen kavaltamiseen. Ymmärtävätkö työläistoverit näiden sanojen merkitystä? Ejäilemät^ tä: Mutta silloin ei ole aikaa leikkiä käsitteillä. Ei ole aikaa sallia vallankumouksellisten työläisten, työväen ^rjestöjen eikä |coImannen kansainvälisen jatkuvaa l&väisemis^ä. Silloin on lopetettava sandgienilaisuus myös kin Indastrialistista, silloin on osotet-tava hänen seuralv'silleen tietä ja nopeasti Tai jos eletään sandgrenilaisuuden lumoissa, silloin ei ole oikeutta rehen-neliä vilpittömyydellä eikä vallanku mouksellisuudella. Vapauttakoot tup lajuulaiset itä*tosä taloudellisen opportunismin sekavista pauloista, hyväksykööt työväenluokan valtiollisen tais telun ja valtiollisen vallan valloittami sen välttämättömyyden ja tehkööt itsensä puhtaiksi sandgrenilaisista ja IndUstrialistin johtajien tapaisista Ve näjän työväenluokan vallan vastustajista sekä Kolmannen Kansainvälisen häväisijöistä, niin vasta sitte heillä on oikeus lukeutua todellisten liiokkatais teli jäin joukkoon. Ennen sitä heidän -touhunsa ja arvostelunsa esittävät nar rin osaa ja ansaitsevat narrin kohtelun. ^ :• . ..• • • .. , TYÖMAILTA JA JÄRJESTÖISTÄ Se^ei ole diktatuuria demokratiaa vas risto ei pelkää sellaista diktatuuria, iaani;. vaan, se on <Iemokratian diktar tuuria''V ^ Tämän johdosta voisi heti . r huomauttaa, kuten Lenin Kautskylle, : 'tfitta "T,^ sotkette kauheasti, herra sot ;|,;l£unies^ri*V mutta kun on kyseessä, /.väittely dilktatuurista, niin tulee tar-r!^;^) sa^is^-:&ai\ ilmenemismuotoja edelleen ' '[l kin. Tämä.Bäuerin väite bn kuvaava } että se: osottaa keskustalaisten joka on yhdistetty mahdottomiin asioihin (parlamentin enemmistö köyhälistölle, sanalla sanoen, on useimmissa sa maissa mahdotoin asia.) Mutta jbs sille annetaan luonnollinen sisältö, kuten neuvostojärjestelmä, niin silloin porvaristo raivostuu, sillä hekin (porvarit ) käsittävät köyhälistön diktatuurin vain sitä tietä voivan toteutua. Me uäemme siis, että se marxilaisuu den kuohinta j a kesyttäminen, joka jToisen Inteniationalen aikana oli lakkaamatta käyninssä,edelleenkin jatkuu n.s. keskustalaissosialistien eli "puor lenkohnatta" intemationalen kannatta jäin toimesta. Eritoten sen on paljastanut väittely köyluUistön diiktatuuris ta.; Mutta tarkastakaammme nyt vähän laajemmin marxilaisuutta ja köyhälistön diktatuuria. : 2. Kommunistien Manifestin suuntaviivat ja Marxm lausunnot köylilistiiii diiktatuiiutsta Kuten tunnet! la, on "Kommunistinen maitifösti" e kirjanen, jossa on vedetty tieteelleen sosialismin eli kommunismin, ^ t en kirjasen julkaisijat Marx ja Engels sitä nunittävät.iie riaate ja suunuviivat. Se onkin kommunistien ohjjmajulistus, jonka saksalainen pain|s ilmestyi juuri silloin kun Ranskana alkoi 1848 vallankumous. Sen Omestyminmllierätti pel- Röa ja kauhi|i porvariston ja porvarillisten sosi||listien piireissä. Mutta kun tässä |hjelmakirjasess3an Marx ja Engels ^vät puhu mitään nimen-omaiseäti |:öyhälistön diktatuurista, niiii käytdrät sitä seikkaa hyväkseen tänäpäiv^ä marxjlaisuuden kuohitsi-jat. |[elkeimpä patenteerattuna Marxin lulkitsijana. itseään pitävä tek^ sUtä "Köyhälistön dik-isaan!' suuren numeron, sa-luut suorat ja ei^uorat dik-vastustajat. Mutta jos otatt| vaksemme syventyä "Komr^^ m Manifestin" suuntavii^ KAMINISTKWIA, 0 ^ . Tervehdys täällä kaikille työläisille. Voidaan entiseen tapaan päivä kerralla. Fannataan kesällä ja tai vella. Nyt farmataan paperipuita, jo ten talvi-farmaus on tuottavampaa. Täällä ei ole osastoa ollut sen jälkeen kun toiminta lakkautettiin. Koulup huvitoimikutita on olemassa, joka toir mii iltamia koulun hyväksi. Qn täällä OBU kannatusrengas myös olemassa.. Mutta toiminta näyttää siinäkm olevan laimeaa, kun ei jäsenet viitsi käydä kokouksisa, sillä jos kokouksissa käynti on lafmeata, niin silloin on muu^ kin toiminta. Koettakaapas pitää velvollisuutena käydä kokouksissa, vaikka onkin pitkät matkat haittana. Ei ole ajateltava, että kyllähän ne siellä hommaavat. Muistakaa, että kaikki yhden ja yksi kaikkien puolesta. Tapaturmainen kuolema kohtasi Robert Heikkilän joulukuun 29 p. ,1920. Heikkilä oli metsässä* ja puu, jota Mu kaatoi, tarttui kaat' pökker löön ja pökkelö katseesi, kaatui päähän josta seurasi kuolema. Heikkilä oli yksinäinen mie^/ 50 vuoden vanha, kotoisin Loimaalta, Puujalkallan kylästä Turun ja Porin läänistä. Heikkilällä on homesteadimaa noin. 6 mailia . pohjoiseen' >Kaaninistiviasta, josäa hän on asunut useampia vuosia yksin. Ja yksin hän oli metsässä, kuii kohtasi odottamattoman kuoleman.. Eräs toveri oli mennyt häntä tapaamaan silloin 29 päivän iltana. Mutta kun ei ; hän tavannut ketään kotoa, niin hän' j meni lähimpään' naapuriin ,ja kertoi i että Heikkilää ei ollut kotona. Naa- j purit ottivat asiasta selvän, josko hän oli mennyt toisiin naapureihin. Mutta i kun ei häntä ollut käynyt missään, ] niin läksivät hänen työpaikalleen, jos i sa tapasivat Heikkilän makaamassa! maassa ruumiina klo li) ja 11 välillä illalla. Ilmotettiin seuraavana aamuna Fort Williamin viranomaisille, että sellainen tapaus on täällä käynyt, niin tulikin virkaa nauttiva lääkäri he ti asian saatuaan kuulla. ,Hän oleskeli Kaministak\via5sa yhd, päivän ja palasi takasin, syyni hän sanoi olleen sen, että kun ei tultu hakemaan, eikä viitsinyt kävellä, vaikka kyllä Kami-nissa hevosia on saatavana.' Syy taisi olla |»ässä, joku tiesi kertoa. Heikkilä sai olla lumen alla tammik. 6 p. Sie vä kuvaus tässäkin on minkä arvon kapitalistit antavat työläisille. Olisipahan ammuttu muusi ja sen joku i l - mottanut, olisiko ollut esteitä. Suuret ja hauskat iltamat toimeenpanee Kaministakvan kannatusrengas Pohjolan koululla helmik. 5 p. Silloin saa nähdä "Lassin ja Jannen Antti", Naapurukset, 3:ssa muutoksessa. Kap pale ori hauskimpia mitä huvinäytök-sigsä voi olla. Kuvaus maalaiselämäs tä, joten sopiikin farmareille hyvin. On siellä muutakin ohjelmaa, puhe, laulua, kupletti ja lopi&si tanssia. 0- viraha 35c. Kaikki silloin Pohjolaan eikä Alppilaan kuten ensin oli meininki. Alkaa 8.30 ill. — Janne . X . SALMON ARM, B. C. Osastomme kokouksessa tk. 9 päivä valittiin virkailijat tälle vuosipuoliskolle. Valituksi tuli seuraavat henkilöt: Puheenjohtajaksi Mrs S. Kytömaa, pöyt^irjuriksi Matt Mäki, ra-hastoniurjuriksi Wm, Laitineuj rahastonhoitajaksi John Huhtala, organi-seeraajdcfei Mrs S. Mäki, jasenkirJuriksi Mary Hill; sanomalehtiasiamie-heksi Frans Kuusisto, uutisten kirjot-tajaksi Vapaudelle W. Koski, tilintarkastajat: Aug. Laitinen, Albert Laitinen ja M. Mäki, taloudenhoitajaksi AI bert Laitinen. Toivottavasti nämä uudet virkailijat suorittavat tehtävänsä, eivätkä luota laiskuuteen, pitääkseen osastomme toi minnan niin virkeänä kuin suinkin mahdollista. — W. K. TYÖMIEHEN JOULU on lopullisesti laskettu Canadan sensurin hoteista ja läheiämme sitä niin nopeasti kuin mahodllista. Syy.=rtä että osa tilaajista on jo ehti-nj- t kieltäjtymään ottamasta julkaisua vastaan on sftä vielä jäJellä siltä varalta että asiamiehet voivat ottaa uusia tilauksia.' Sensorin näin pitkäaikainen pidätys näyttää johtuneen siitä että Joulu ei heitä miellyttänyt ja'kun laillista äieinoa, ei kuitenkaan ollut sen tykkänään pidättämiseen niin koettivat sen arvon joulujulkaisuna tehdä mitättömäksi pidä;ttämälE sitä mahdollisimman kauan, yli kaksi kuukautta. Tästä syyltä toivomme että Canadan suomalaiset vastaavat tuohon sensorin menettelyyn sillä että hankkivat jokainen itselleen tuonj^rvokkaan julkaisun. MeilJäon sitä nyt kun osa tilauksista on peruutettu, useita satoja siltä varalta että asiamiehet voivat ottaa lisää tilauksia. - Lopuksi pyydämme vielä huomauttaa että Työmiehen. Joulu on sangen arvokas julkaisu ja sen kuvitus on maimo. Juuri kuvitus se olikin joka ensiksi täkäläisten pikkusensorien huomion asiaan kiinnitti • .. Joulun hinta on 65c. Lähettäkää tilauksenne nopeasti. Box 69, V A P A U S , Sudbury, Ont. SUOMEN ALMANAkKA Box 69, on nyt saatavissa Vapaudesta hinta 25c. V A P A U S , Sudbury, Oiit niin huomaamme, että aihee^H on noi den Jherrojen ilo.. HetLiffähuttaessa kommunistien tark^i^sta, sanotaan ' "Kommunistina Manifestissa" (hiv, ki, Anu^^^nuehen painos) seo-raavasth' •kommunistien välitön lar kotus on sania kuin kaikMen muitten köyhälistön puolueitten: köylipstön muocfostaminän luokaksi, porvariston ylifaemroden jntk^amöten, polStti-senvall^ voittaminen {cöyhälistöSe". (Alleviivaus allekirj:) , Samasta asiasta — köyhälistön poliittisesta yliherruuden valtaamisesta -— sanotaan vielä mäaritellymniin s e u r a a v a a :— Siksi täytyy fci^liä-listön kaStkein ensiksi hankkia itsel-muodostua kansaksi, se on, kansalliseksi vaikka ei sanan poravriilisessa merkityksessä"; (Siv. 88—9 sama pai nos.) Sitten kun köyhälistö on hankkinu; itselleen poliittisen ylivallan, mitä se sillä tekee? ' "Kommunistinen Manifesti" sUnop siitä seuraavasti:,,.' "Köyhälistö käyttää poliitil' ista ylivaltaa kiskoakseen asteettam kaiken kapitaalin porvaristolta, keskittääk-seen kaikki tuotantokemot valtion, se on, valtaluokaksi järjestyneen köyhälistön käsiin, sekä lisätäkseen tuötain-tovöiroain kokonaisuutta, mahdoUlsimr man nopeasti". (Alleyiivaus allekirj. Näin juuri Venäjällä on käynyt. Siellä on köyhälistö järjestynyt valta-luokaksi neuvostojen kautta.. Me helposti huoniaamme, että Marx tässä viiimeisessä kappaleessa puhuessaan valtiosta ci tarkota porvarillista vai i\ota, joka suinkaan parlamentteineen ei kelpaa palvelemaan valtaluokaksi järjestynyttä köyhälistöä,, vaan häin tarkottaa juuri.köyhälistön järjestöis tä muodostunutta väliaikaista n.s. dik tatuuritvaltiota, joka on valtio sekin, mutta vain tarkotuksella sen kautttr hävittää luokat. vjjf^ Mutta tämä kohtahan m ^ ^ o i d c i n , joka lyö ristSn kesta^iralaissosialisti en diktatuuri-a|#d^en kanssa. He käsittävät, Jefi^n Bauer selvästi sa. noo, että*;^orvarillisen valtion parla-mentli) i!^Wmmistönä käyttää köyhälis töi^lierruuttaan, diktatuuria. Mutta ;i[arx tässä suhteessa sanottuaan "vai tio", kohta selittää, että se on valta-luflätak^ i järjestyneen köyhäHstön valtio, jota hän tarkottaa. Se ei siis voi hänen mielestään blla "kaikkein-luok-" Iden etua palveleva" deöiokratinen valtio; , . Ennenkuin köyhälistö voi ruveta käyttämään poliitillista . ylivaltaansa hyväkseen, on täytynyt tapahtua täydellinen- vallankumous ei ainoastaan henkilömuutoksilla, vaan valtiojärjes-tön muotoonkin i^den. "Komuunis-tinen Manifesti" sanoo, että "Köyhälistö, nykyisen yhteiskuntamme alin kerros, ei voi nousta liOdceelle, ei voi kohota muuten kuin että sen hartioiUa lepäävät viralliset yhteiskunnan kaikki kerrokset lentävät ilmaan." Eikö se ole selimä vallankumouksellista pu •hetta ? Nuo "viralUset yhteidrannan PORT ARTHUR, ONT., Työn Temppelin näyittämöllä esitetään •3:mi näytöksinen erittäin hauska huvinäytelmä "Isännät ja Emännät". Sopii tulla katsomaan ja nauramaan,' siinä kun Isännät ja Emännät vaihtavat virkoja ja kummatkin tekevät siinä tuhmuuksia. Toinen polttaa leipänsä kun kolttaa leipoa ja toinen ei saa lehmiä lypsetyksi ja polttaa puuron padan pohjaan, että täytyy vie dä järveen ahventen ruuaksi. Siis tuulkaa helmikuun 5:des päivä katsomaan tätä hauskaa kappaletta. Tervetuloa kaikki. Smk. 23s00 - Canadan Dollarista LÄHETYSKULUT OVAT SEURAAVAT. / 40c. lähetyksistä alle $30.00; 50c. lähetyksistä $30.00-?40.00; 60c lähetyksistä $40.00—$60.00; 75c lähetyksistä $60.00-$100.00. Yli $100.00 25c. jokaiselta alkavalta sadalta lisää. • v . Tähän mennessä ovat kaikki välityksemme No. 4915 asti maksetut, sekä lisäksi seuraavat kaapeli lähetykset: 4942, 4947, 4952, 4954, 4959, 4966 ja 4974. ^ • ' ^ ^ VAPAUS, Box 69, Sudbury, Ont. Torontossa ottaa rahavälityksiä vastaan tov. P Katainen, 214 Adg::;^ laide St. West. - leen polTittinen ylivalta, t ä y ^ nousta kansan johtavaksi luokaksi, täytyy 'kaikki kerrokset", joista Marx puhuu, eivät suinkaan lennä ilmaan sillä, että niiden kanssa porvarillisessa parlamentissa'sovitellaan. Ne lentävät i l maan siinä rymähdyksessä, jolloin köy hälistö asettaa luokkajärjest^stään muodostuneen -valtionsa yhteiskunnan johtoon, siis vallankumouksessa. Tämän "Kommunistinen Manifesti" selittää vieläkin tarkemmin. Sivulla 96 (sama painos) sanotaan seuraavasti: "Kun kehityksen menossa- luokka-eroavaisuudet ovat kadonneet ja kaikki tuotanto keskitetty koko kansan äärettömän yhteyden käsin, niin viri! linen valta menettää poliitilliserluoi-teensa. Poliitillinen valta, sopivasti kyllä sanottu, on vain jonkun luok-kan järjestetty valta toisen sortamiseksi Kun köyhälistö porvariston kanssa taistellessaan täytyy olosuhteiden pakosta järjestyä luo&aksi; kun se vallqffkumouksen kautta (Alleviivaukset allekirj.) muodostuu valtaluokaksi niin silloin se näiden olosuhteiden mukana lakasee pois kaikki luokkavasta-' kohtien ja yleenafflubkkien olemassaolon ehdoitrjä'siten poistaa oman yli-valtsrtsa luokkana". ^'Siinä "Kommunistisen Manifestin" suuntaviivat, joita juuri "parasta siikaa toteennutetaan Venäjällä. Valitettavasti eivät Marx ja Engels käytä näis sä esityksissään diktatuuri-sanaa, vaikkakin puhuvat asiallisesti köylä-listön diktatuurin sisällöstä. Mutta he eivät nähtävästi ole osanneet aavistaa, että heidän oppilainaan tulevat esiintymään, kaikennäköiset val-lalikumouksellisuuden kuoharit, jotka muodoilla koettavat peittää' asian todellisen sisällön. . Mutta onpa Marx eräissä muissa ausunnoissaan käyttänyt tuota sanaa kin. Se taas on valitettava seikka vallankumouksellisuuden kuohareille. Eräässä kirjeosaan v. 1875 kirjottaa Marx mjn. seuraavasti: "Kapitalistisen ja kommunistisen yhteiskunnan vältUä on aikakausi, jol-oin edellisestä siirrytään valtanjkumo oKsellista tietä jälkimäiseen. Sitä vas taa myös poliitillmoi ylimenokausi, jonka valtiomuoto ei saata olla mikään muu ftuin köyhältistön vallanko-mouksellinen diktatuuri." (Alleviivaus allekirj.) \ Kun Kautsky nimittää tätä Marxin selvää lausuntoa köyhälistön vallan- Tähän mennessä ovat seuraavatosastot päättäneet ottaa,osaa Vapauden kirjailtamien toimeenpanoon. . SUDBURYN, HONDIN; CREIGHTON Ja TORONTON ? "sanaseksi", niin on se Leninin mielestä "marxismin pilkkaamista, siitä kokonaan irtisanoutumista", koska tuo Marxin lausunto on "yhteenveto koko vallankumousopista". Ja kieltämättä onkin asia sillä tavalla. Ken hylkää marxilaisuudesta köyhälistön diktatuurin^ hän hylkää silloin koko marxilaisuuden ,sen sisällön ytimen, voiman ja tarkotuksen. 3. Diktatuuri muoto Pariisin konir munissa ja sen muoto Neuvosto- Venäjällä Edelläoleva osottaa että Marx teoreettisesti on ollut köyhälistön dikta-; tuurin kannalla. On hänen oppiensa (pilkkaamista ja häväisemistä kieltää se tosiasia. Mutta onpa Marx käytännöllisestä köyhälistön diktatuurin kokeilustakin sanonut sanansa. Pariisin kommuni, ensimäinen koe panna käytäntöön fcöyhälistiJn diktatuuri, oli Marxin" elmaikana. Sitä on hän mitä lämpimämmin puolustanut, mutta ei suinkaan 'niin, ettei olisi ottanut ^en virheitä ja heikkouksia huomioonsa. Mutta Pariisin kommunihan olikin kansanvaltainen koe, jotenka Marxin asettuminen sen kannalle, puhuu Venäjän neuvosto-diktatuuria vastaan, jossa on kansanvaltaisuus hyljätty, sanovat oikeisjo- ja keskustasosialis-tit. Katsokaainme. Pariisii| kommunin kokoonpanosta, suunnitelmista ja pyrkimyksistä Maix kirjottaa seuraavasti: "Kommunin muodostivat Pariisin e-ri piireissä yleisellä äänioikeudella va litut valtuusmiehet Ne olivat vastuunalaisia ja aina .erotettavia. Kommuni ei ollut tarkotettu-olemaan par-lamenttaarinetn, vaan (yöskenteleTS korporatiomi; (alleyiikaus allekirj.) hai litseva ja lakia säätävä samalla kertaa. Poliisilaitoksetta, -joka tähän saakka oli ollut ase valtion hallituksen .käsissä riistettiin heti sen valtiollinen luonne ja-muutettiinkommunm vastuunalaiseksi ja milloin hyvänsä viral ta pantavaksi työaseeksi. Samom hai linnan eri haaroilla palvelevat virkamiehet Kommunin jäsemstä' alaspäin oli julkisia toimia hoidettava työmiesten pattDilla. Korkeimmat valtiovirkojen haltijoiden saavutetut oikeudet ja edustusrahat katosivat näitten virka-arvojen mukana. Jul-kusliallituksen kätyrien yksityistä o-maisuutta. Ei yksistään kaupungin hallinto, vaan koko tähän saakka valtiolle kuulunut alott.ivlen teko- an; et-jtiin kommunin käsiin. ".Siitenl-uu seisova sotaväki ja polii si, vanhan hallituksen asialliset välikappaleet, kerta kaikkiaan cli lakkau- •lettn, vair.istui kominani niu^ei^a n..iaiv lien.räiliseu sov'ovallan välinet- ' V- I "f .:Itaa. Se päätti hajottaa Il |..ikk; ..-»vuttaa kikUibrkot, mikä- !: i-c olivat cmaisxut-a hallitsevia yli- '.'y.-k;i;,i ^ Papit, läiietettiin takäi.'i» yksityiselämän hiljaisuuteen siellä edeltäjäinsä apostolieh esikuvan mukaan elämään uskovaisten almuista. Kaikki opetuslaitosket av:-ittiin kansan maksutta käytettäväksi j a puhdis tettiin samalla kaike-sta sekaantumisesta kirkon ja valtion puolelta. Siten tehtiin ei ainoastaan koulusivistys kaikkien saavutettavaksi. Vaan tiede itsekin vpautettiin luokaennafckoluu-lojen ja haUistusvallan sille asettamis t^ kahleista. "Oikeusviranomaiset kadottivat sen näennäisen riippumattomuuden, joka vain oli ollut omiaan salaamaan niiden alistuvaisuuden kaikkiin toisiaan seuraaviin hallituksiin, joille kaikille ne, yhdelle toisen.sa perään, olivat kumouksellisesta diktatuurista ' vain kiset toimet lakkasivat oleinasta kes-vannoneet uskollisuudenvalan'ja sen taas rikkoneet. Kuten muutkin vit-kamiehet tulivat ne vastaisuudessa va littaviksi ja olemaan, vastuunalaisia ja virasta erotettavia". (Kansalaisso ta Ranskassa, Suomen painos, siv. 57 - 8 ) . Näm Marx Pariisin komunista. Ja tämänlaiset kommunit aijottiin ulottaa yli Ranskan. Ja ainä suhteessa olisi onnistuttukin, jos Pariisi olisi päässji; maaseudun kanssa yhteyteen. "Konmiuni oli aivan oikeassa" sanoo Marx — «kun Se huudahti talonpojille: "Meidän voittomme on teidän toivonne*; Mutta "maajunldcarit — tämä oli tosiasiallisesti heidän suurin pelkonsa — tiesivät, että kolmenkuu-kauden hair'tsemätöiri liikenneyhteys kommunin Pariisin ja maaseudun välillä saisi aikaan yleisen talonpoikaiskapinan. Tämä seilia selittää heidän tuskallisen kiireensä ympäröimään Pariisin poliisiketjulla ja estämään — eläinruton leviämisen."^ (Kansalaissota Ranskassa, siv. 66.) (Jatketaan).
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, January 29, 1921 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1921-01-29 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus210129 |
Description
Title | 1921-01-29-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
L.\L-ÄKTAIKÄ TAIIMIKUUN 2? P.
—,—5^—Jodboryjsss, |
Tags
Comments
Post a Comment for 1921-01-29-02