Vapaus, February 18, 1930

              •5ivu 2 Tiistaina, helmik. 18 p:nä — Tues., Feb. 18
VAPAUS blxrjiM, Ol>t>. k«iUuBJ. p*Jui «anp»gt«i- ja mxjuiitt/lu juliUpäiTmi.
^ VAPAUS O-it-tnr»
TVa oaljr o i t u of Ftsniiä V o t l e i * i a Cuud«. PoblubH djulr st Sodbni;. Onuöa.
I b ^ M s v d «I tb«'raM.O(Ce« PtpntiaciX, Ou«wa, M «ccood c i i t * cutter.
Trimlm», koattori, kIrjclLaappa Ja psino omaau Ulau« Elia StteeiiUl.
BMtioMte: Vapsos. Box 69, Sodbarr. Oot.
.ohelimet: Konttori 1028. — Toimito» SMW. — KirjiUiipp» 2387U'.
HoDMi- O I C c * Oob votk. sdvmiicsieatf. etc.) Z03&—£<iii«r S36V^Boo]c«toza 2387W.
Mimöitiijä J . V . Ahlqrift.
0£nc«, Bookstoia aad Priaiabop: .Vapios fiaildinc Elm Street.
AU Biai) to be addre«wd: Vajiaiia. P.O. Box 09.. Sudburr. Ont.
. - .... TiLAUSIUNAAT: .
^ %\A\S/i, 6 kk. $2.50, S k k . 11.75 ja 1 kk. flXM. — yhdTaraltoaOa ja Snomeao »eU mnu
Klsaaaailla: I vk. «6XW, ti kk. tiSO ja 1 kk. fl.OO.
ILMOTUSHINXAT VAPAUDESSA:.
dJeTalhloilmotttkaet $IJ)0 kerta, 42.00 kakii kcrua, — Arittliiltoon menneille onnentoi»olak»e
« « pajitatnma». — KimenmouUoilmotiAict 50c kerta. 11.00 3 kertaa. — Srntymiiliooiukiet $1.»
•«««, t2M) i kertaa. — A»iuitoejoiln>ojak»et 12*0 ken». $3JX) iakai kerta*. — Kiito«ilaiotuk»et
• LOO kerta. - - |Caolcsuu>iIovatuk»ct »3.0Q ikena, 50 l i t i a a k r ^ kiit»«Up,»eeIia.tai muiatoyiriTlta. -
«IntaaJi tielot Ja oaoteiliaoiokiet 50<r kena. «1.00 kolme kertaa. — TiUpäiaili»etuii«» ja ilmoio»
•eottonrieo on, raadittaeua, l i b e l e t t i r i Jlmotuiiiinu etukäteen.
Ceoeral advertiiing »«te». 7Sc per c o l . ineh. UioiimuD ebarce for alofla Infcttion, 75e. The
a>aiu ia tbe best adfertUiof medinm among tbe Finnith people in Canada.
J M ette miUoia tabania aaa 4a«tauita..eo«iimäl*ecD ki/jee*eenoe, klijotiakaa cndcUaen Uikkaea.
,eiu5an pertooulliaella n i m e l l i : J.-XP. Ahlqriit. Uikkeenboiuja-
Laimsiokonferenssi osa ''pitkäaikaisesta
taistelusta
Lontoossa ilmeslyvussä "Portnightly Kevievvissa'/^! julkaislu mel­ko
avomielinen kirjoitus, joka asettaa nykyiset viiden merivallan lai-vastoneuvottelut
oikeaan valaistukseensa, ainakin mikäli kysymykscb-sä
on Britannia ja Yhdysvallat. Kirjoitukselle on kuitenkin aiinel-tava
vissi tulkinta, eli loisin sanoeii, luettava sen tarkoitukset rivien
välistäy
Lehti selittää, että Suur-Britannian ja Yhdysvaltain välillä <)ii
käynnissä taistelu johtavan aseman saavuttamisesta valkoisen rodun
y l i , ja että nykyään Lontoossa koolla oleva laivastokonfcrenssi on yksi
tapahtuma tässä taistelussa, jonka täytyy muodostua pitkäaikaiseksi.
"Atlanti on valkoisen rodun Välimeri, jonka ympärillä kaikilla puo­l
i l la sijaitsevat sen asutukset ja siirtomaat", sanoo lehti. "Tässä val­koisen
rodun kansakuntien joukossa on Yhdysvallat kaikkein voimak­kain
yksityinen yksikkö. He pyytävät ensimäistä sijaa ei mistään
suosiosta, vaan kovien to-siasiain voimalla. Pitääkseen yllä omaa pää­tään,
ei Suur-Britannia voi lyödä laitnin yhtään ainoata elementtiä,
mikä lisää sen omaa voimaa. Euroopalainen tausta on meille tarpeel­linen
vastustaessamrae anierikaläista hyökkäystä."
Antaessaan amerikkalaisen ja brittiläisen imperialismin väliselle
laistelulle sen leiman, että kysymyksessä' olisi kamppailu valkoisen ro­dun
hegemoniasta; on porvarillinen kirjoittaja tietenkin harhassa, sillä
imperialismin sisäinen taistelu ei ole mikään rotutaistelu, vaan puh­taasti
eri imperialistisiin valtaryhmiin kasaantuneen kapitaalin välinen
valtataistelu, joka ei tunne roturajoja, vaan ainoastaan kansainvälisen
kaupan, maailman markkinain, raaka-ainelähteiden ja talousmaantieteen
tekijöitä. Nämä ovat juuri ne **kovat tosiasiat", jotka ovat määrää­vinä
tekijöinä tässä taisteliiäsaf ja.'jJdnka voimalla Yhdysvallat tavoit-tieleeimaailman
herruutta. ' '
;3Lellli muuten lukijoidensa rauhoittamiseksi liittää huomautuksen,
että taistelu.6lislystäväUinen^"jos niin halutaan", mitä väitettä ci Ich-ti
itsekään kuitenkaan usko, koskapa se sanoo, että Britannialla ei ole
varaa lyödä laimin yhtään'elemenltia^ mikä lisää sen voimaa ameri-kalaisen
hyökkäyksen vastustamiseksi.
• V Tällaiset porvariston omat lausunnot pyyhkäisevät sumuverhon
pois kaikilta pasifistisilta uskotteluilta, että maailina Lontoon konfc-'
renssin kautta olisi 'muka lujittamassa kansainvälistä raluhaa. Lon­toon'
laivast^kbnfqr^ns^i' tei tassi?'Nuhteessa ole triikään laivasloaseis-tuksen
rajoitus- tahi supistamiskonferenssi, vaan varuslelukonfercnssi
8anan.täy4@8SSV33a«i4utyk5es8ii:- Se on kuten kirjoittaa sanoo — vain
yksi-iaWan!un^^ valtain taistelussa.
Ko. 41
kaaii l u i l l a a n lailla aselellu tämän "kasvattajan" sopivaisuutta kvscen-alaiseksi.
Lelidiiää on tämän tästä saatu lukea, miten milloinkin on tullut
ilmi tapauksia, Jolloin koululapsia kurin nimessä on terrorisoitu selkä-
.'•au/ioilla. Kuria luonnollisesti"on ylläpidettävä kouluissa, multa ko­kemus
on osoittanut, että paras keino, millä opettaja voi säilyttää jär­jestystä
ja kuria luokassa, on saavuttaa oppilaiden lyottamuksen ja
l;uuni<.>ilukseii.
Työläisvanlifinniilla on ^yytä seurata lastensa koulunkäyntiä huo­lella
päivästä toiseen. Tällöin voivat vanhemmat tarkata heidän ke-liitvslään
ja oikaista pahimpia epäkohtia, mitkä porvarillinen koulu
pyrkii heiliin istuttamaan. Samalla on työläisvanhempien valvottava
L-tlä^ lapsen.-^a saavat kuuluissa sen oikeudenmukaisen kohtelun, mikä
heille kuuluu. Järjestöillämme, kuten naisosastoilla, suonäalaisilb
osastoilla j.n.c. on paljon tehtäviä näiden kysymysten selvittämiseksi.
Vuoriso-osastomrne ja pioneerimme ovat myöskin tärkeitä tekiiöi*^
kapitalistista koulua vastaan »
MaataloQ^n kolkkthisoimiseih maailmaa
historialfinen merkitys
"Kansakunnan etu"
Millaista ''kasvatusta" annetaan lapsille
. Yhdysvaltain puolueen jäsenryntäys
YluJysvallain koinmunistipuolucen keskuudessa on viime aikoina
ollut käynnissä ryntäys uusien jäsenten värväämiseksi puolueeseen.
Puoluelchtien tiedoilusten mukaan on ryntäys tähän mennessä tuottanut
liyviä tuloksia. Puolueen johdon taholta ilmoitetaan että 90 prosenttia
siitä päämäärästä, mikä alussa asetettiin, nimittäin 5,000:sta, on saa­vutettu
ja että sen kahden viikon aikana, millä ryntäystä on pidennetty,
todennäköisesti saadaan ylitettyä alkuperäinen suunnitelma.
Tämän ryntäyksen johdosta on Kominternin toimeenpanevan ko­mitean
poliittinen sihteeristö lähettänyt Yhdysvaltain puolueelle onnit­telunsa,
mutta samalla antaa ohjeita siitä, millä tavalla jäsenryntäyk-seslä
voi koitua pysyväisiä tuloksia. "Uusien jäsenten nopea tulo puo­lueeseen
nostattaa puolueen eteen tehtävän niiden organiseeraamisesla
tehdas- ja katusoluihin, joiden toiminnallisuutta on kohotettava, siten
vetäen heidät mukaan jokapäiväiseen käytännölliseen puoluetyöhön ja
järjestäen heille lyhyiä puoluekursseja sekä tuoden kaikkein kykene-vimrnät
puoluekouluihin. Ilman tällaista lyötä, joka oh]alaan vastaa­maan
uusien jäsenien tarpeita sekä pitämään heidät puolueessa, tulee
melkoinen osa vällläntällöinästi poistumaan. (Kursiveeraus meidän).
Jäsenryntäys täten ei ainoastaan osoittautuisi arvottomaksi, mutta saat­taisi
myös i)uolueen huonoon valoon työtätekevien joukkojen silmissä.
Laajenevaa puolueen perustaa olisi käytettävä vahvistamaan vallanku­mouksellisia
ammaltiunioita ja aktiivisia puoluetyöntekijöitä on vält­tämättä
vedettävä näistä unioista puolueeseen."
Ylläoleva Kominternin johdon huomautus lyhyesti ja pätevästi
osoittaa, mikä merkitys on puolueen jäsenryntäyksellä. Siinä tämän l i ­säksi
painostetaan välttämättömyyttä, että vastaisuudessa on jäsen-värväyk.
sessä keskitettävä huomio suurten liikeyritysten ja perusteolli­suuksien
työläisiin. ,
Komintern psoitlaa, että jäsenryntäys sellaisenaan ei riitä, vaan
siihen on välttämällä liitettävä tehokas toiminta jäsenten järjestämi­seksi
aktiivisiin soluihin, amniatiliiseen liikkeeseen, ja saatava heidät
siten käytännölliseen puoluetyöhön. Ellei näin tehdä, tulee suuri qsa
värvätyistä uusista jäsenistä jälleen menemään :liehen»är; • . - v
Puolueen organisalsionijaosto kiinnittää. |)Uolueen elimien ja jä­senistön
huomion tähän seikkaan, ja kehoittaa jäsenistöä ei ainoastaan
jatkainaaii jäsenryntäystä, mutta myöskin tekemään kaikkensa' ryn­täyksestä
johtuvien organisatsionitehtävien täyttäniiseksi.'
Jokainen aikaansa seuraava työ-iäinen
tietää, että nyt on Neuvosto­liitossa
käynnissä valtava, jättiläis­mäinen
maatalouden koyektivisoimi-neii.
Tämä on laadultaan ja ennen,
kaikkea seurauksiltaan niin mul­listava
ja vallankumouksellinen, että
ten maailman historiallista kanta­vuutta
ei kyetä täysin ymmärtä.-
mään ja oivaltamaan. Täytyypä sa­noa,
että tämän mantereen kom-munistilehdissäkään
ei o l e ' asiaan
Ersä fascisniin tunnuslauseita, joiL
ila se yrittää kalastella työtätekevän
;väestön kannatusta, on n.s. kansa-suuret
lat^fundiumit joutuivat a u - ^ ^ ^ ^ ^ j^^^j^^^ pasCistit seUt-t
i c i i s i j a kesannoitumaan. i,^^^,^^ asettavansa kansakunnan edun
'kaikkien yksityisten ryhmien j a luok.
ikien etujen yläpuolelle j a tältä nä-
" ;kokannalta lähtien jakavansa oike-
Rappeutunutta j a hävinnyttä hen-Jutta samalla lailla ja puolueettomas.
kiorjuuteen perustuvaa viljelystä ei jri kaikille, niin köyhille kuiri r i k -
voinut seurata mikään muu. "kuin käillekin.
Fecdaiinen eti n_s. tiirveorjuus-järjestelmä
millainen sen raunioille syntyi, n.s.
turveorjuusjärjestelmä. Silloinen y h ­teiskunnallinen
kehitys ja maanvil-
, „ . _ i ^ • i jelystekniikan takapajuisuus ei teh- Yön seuraavasti:
kiinnitetty kyllm suurta huomiota. mahdolliseksi siirtymistä kone- -italiassa on kokonaisuuden etu
Italian fascististen ammattiyhdis-lysten
johtaja, Edmondo Rossoni, on
inääritellyt tämän tunnuksen sisä!-
mlstä tämä sitten johtuneekin, asi­an
ymmärtämättömyydestä vaiko s i ­säisistä
taisteluista.
Jo ykisstään teoreettiselta kan-
JÄRJgSTöNASl
tuotantoon perustuvaan suur\iljelyk- ratkaiseva. Ei työnantajain etu, ei-seen.
::ä työntekijäin etu. vaan kansakun-liaittaa
loisten yhteiskunnallisten
ryhmien etuja.
Sama koskee työväkeä.
, Niinhyvin ""lakot kuin lyönsulut o-
Entisiä suuria latifmidiumeja jact- nan.
J O ^.visaiaari iuv..^c.wc^^^^^^ ^..^ palstoiksi, joihin sijoitettiin v i i - i Fascismi ci puutu ylii^ilyisen yrit-nalta
maatalouden kollektivisoimi- ^^^^^^^^^ viljelijät taivat osan tu-jtcliäisvvden toimintaan, jollei se
nen on mita histonallism Onhan ^ luonnolli-maanviljelys
vanhin , a tarkem elin-j^^^^. ^J^^ ^^^^^
kemo Ihmiskunnalle, joten sen r a t - ^^^i^^^jyj^^ feedahherroille. aa-kaisevissa
muutoksissa täytyy olla l ^^^.^^^ Rustäjien ruokahalu luon-kantavuutta
j a kitotoa. Maanviljelys ; ^ ^ j ^ ^ ^ . ^..^^ suuri, ivat kiellettyjä, koska millään yhteis­ön
historiallisella ajalla ehtinyt kul.^^^„ ^. ^.^^^^^ tapaukses-ikunnan osalla ei ole oikeutta vaa-kea
monien vaiheiden lapl. ^^^^^^^ ^^^^^ ^^.^^ äärimmäisen rantaa toisten ryhmien etuja aihe:
Mutta viela tärkeämpää on maa^ ^ toimeentulon, ei n i i n paljoa utlamalla tuotannon seisauksen,
talouden kollektivisoiminen kaytol-liseltä
kannalta, seurauksinaan ih- ^.^^^^^^ vastaavasti viljelystään te- välitystuomiolla.
hoisaksi. Mutta olihan tämä erääs-
Mardn Hendricbs
matkaohjelma
• Can. Suom. Järjestön puji
ganiseeraajan, lov. Marlin He;
sonin matkaohjelma jatkuu i
vasti. j
Osastojen ja tovereiden sec
la pai-:kakunnilla pyydetään
kimaan tilaisuus haaleillepa:
kittyinä päivinä ja Dmoiti
niistä hyvin.
I^'ne To
Yhtykää maailman työttömien mielenosoituk­seen
hebnik. 26 pnä
Liian usein ei voida painostaa; luokkatietoisille lyöläisvanliem-
• mille sitä turmiota, jonka vaaran alaisina ovat heidän lapsensa, jou­tuessaan
imemään ensiraäisct opinalkeet rappeutuneista kapitalistisis­ta
öpj^ilaitoksisla. ; Koulujärjestelniäii patriottinen luokkaluonnc on
ilman miiuta selvä.. Se henki, mikä ympäröi työläislapsia koulussa,
vieroittaa heidät vanhemmistaan ja istuttaa heihin kapitalistisen ajal-teliitaVaif
yksilöllisine itsekkaine etupyyteincen. Se muokkaa heisiä
porvarilliseh Isähmaallisuuderi harhoissa eläviä nykyisen riistojärjes-telniän
pönl^ttajiä, joista saadaan väri'ä rekryytit tulevaan impe­rialistiseen
sotaan.
Mutta tämän lisäksi on olemassa lukuisia esimerkkejä siitä, että
nykyiiieii alkeiskoulukaisvatub, mitä työläisten lapsille ja nuorisolle lar-jotaän,^
on'teknillisestik'in Ja kasvatusopillisesti puutteellista, jopa usein
vähittgoilista. Kasvatusopin ja käytännöllisen opetulvscn tulisi tähdä­tä
Oppilaiden oman alotekyvyti ja henkilökohtaisten taipuiiiusten ke­hittämiseen,
miitta sensijaan muodostuu kouluopetus useissa tapauk­sissa
konemaiseksi' kaavanmukaisien tietojen päähän takoniiseksi, jon­kinlaiseksi
kuolletlavaksi joukkotuotannoksi, josta lop|nijcn lopuksi
ikoituu suhteellisen vähän hyötyä oppilaille heidän lähtiessä itsenäi­selle
elämän taipaleelleen.
Näin voisimme arvostella työväenluokan nuolisolle tyrkytettyä
alkeisopetusta, vaikka tällöin onkin samalla muistettava, että kapi­talistisessa
luokkayhteiskunnassa riistetään koko työväenluokalla luah-dollisuudet
kohota luokkäiia paremmatlc elä'manlasolle, joten sittenkin
vain yksilöt;poikkeustapauksissa voisivat saavuttaa nienestyslä ja ko­hota
keskitason yläpuolelle.'
Toisin on tietenkin laiUi työläisten Neuvostoliitossa, jossa teh­dään
kaikki pitääkseen mahdollisuudet avoinna työväenluokan nou­sevan
polven jäsenille kehittää ja kohottaa itsensä taipumustensa ja
luoniiohominaisuuksiensa edellyttämälle kypsyystasolle, voidakseen
parhaalla mahdollisella tavalla hyödyttää omaa yhteiskuntaansa ja sa­malla
saavuttaa elämän tyydytystä itselleen. Tässä suhteessa on Neu­vostoliiton
n.k. lyökouluperustalle rakentuva koulujärjestelmä loista­va
esimerkki siitä,_,millainen tulisi olla nuorison kasvatus.
Mutta tämän kirjoituksen kirjoittamisen kannusti oikeastaan muuan
tapaus, joka kuvastaa porvarillisessa koulussa ja kasvatusmenetelmis­sä
esiintyvää rappeutta. Muuan paikallinen pikkulchti, "IVtril)ruk(>
Standard-Ohserver", on lainannut huomiota Tlanoverissa. Ont.. sat­tuneeseen
tapaukseen, jossa muuan typerä koulunjohtaja oli anlanul
21:lle tytölle ja pojalle remmiä sen vuoksi, että nämä eivät «>lleel
saavuttaneet 60 pros. ar\olausetta musiikin opiskelussa.
• Tällainen sattuma on todellakin varsin kuvaava. Yliopettaja, j Vantx>uverissa, ryhtyneet lakkoihin mitä törkeimmäksi muodostunutta
jöjika pitäisi olla tietoinen siitä, että musiikin oppimiskyky jo sei- i hätäaputyökeinottelua vastaan, saaden virkavallan niskaansa.
Kommunislinen Kansainvälinenion julistanut helmikuun 2ö päivä»
kansainväliseksi työttömien mielenosoituspäiväksi. Kun lähdemme tu­tustumaan
niihin perusteisiin, joihin Kominternin mielenosoituskutsu
perustuu, niin täytyy sanoa, että jos milloin, niin nyt on ollut mitä
parhaimmat syyt tähän toimenpiteeseen. Miltei koko kapitalistinen
maailma on kärjistyvässä taloudellisessa kriisissä..Monet tuotantoalat
ovat kansainvälisesti lamaannuksissa. Teollisuudfenx'lamaannusta käy­tetään
kaikissa Iliaissa riistäjien taholta työläistert^ elämäntason kuris:
tamiseksi. Häikäilcmättöniäsli poljetaan työläisleiC;'palkkoja, arvele­matta
rikotaan työsopimuksia, hyökkäys toisensarjäfteen tehdään työ­läisten
järjestymisvapautla vastaan, työpäivää pideArietään, työssä ole­vien
työtehoa kiri.stelään. Tällaiset ovat kapitalistisen kriisin seu­raukset.
Mutta tämän lisäksi on kriisi aiheuttanut suunnatonta sekaannusta
taloudeIlise.ssa elämässä. Teollisuuden pula on jo paisunut niin suu­reksi,
että vallassaolevat eivät pysty sitä enää kontrolloimaan. Työttö­myys
oh käynyt niin kamalaksi ja sitä seuraava miljoonien hätään
joutuneiden tila niin sietämättömäksi, että eri maiden valtaluokal tun­tevat
asemansa sangen epävarmaksi. Yli kolmeniiljoonaa työtöntä on
Saksassa, joista suuri osa nälkiintymisen asteella, sillä vafarikkoisen
valtion työttömyysavustukset hädin tuskin voivat pitää työttömäin hen­keä
ruumiissa. Ja sadattuhannet ovat vailla kaikenlaista avustusta.
Kolmattaniiljoonaa työläisiä on työttömänä Englannissa; kuusiniiljoo-naa
työttömänä Yhdysvalloissa, joka maa uskoteltiin olevan kapitalis­tisen
järjestelmän vakiintumisen perikuva. Kriisi on tavattomasti kär-jislänyt
luokkavtistakohtia, ja kaikissa maissa huomataan, miten val-lassaoleva
kapitalistiluokka sosdem. työväen peltureiden avustuksella
turvautuu sosialifascistniin lukahdultaakscen työväenluokan liikehti­misen.
Tällaisessa kansainvälisesti kärjistyvässä tilanteessa on Komintern
kutsunut maailman työttömiä työltömyysmielenosoituksiin helmik. 26
päiväksi, kchoittaen työväenluokkaa kansainvälisesti taistelemaan lyöt-töniyyttä
ja enentyvää riistoa vastaan.
Canadassakin, missä muina vuosina työttömyys on talvikuukausina
suureksi osaksi ollut sesonki luonteista, aiheutuen vuodenajan aiheutta­masta
rakennus- y.m työalojen seisauksesta, on tänä talvena esiintynyt
erittäin vakavaa työttömyyttä, sillä kapitalismin kriisin seuraukset
ovat ulottuneet tännekin.
Canadan porvaristo .koettaa tietenkin njlkin selviytyä tilanteesta
tavanmukaisilla silniänkääntötempuilla. Mutta työttömien joukkoliikch-llniiset
ovat osoittaneet, ettei näihin teennäisiin loinienpitcisiin enää
luoteta. Kommunistisen jiuolueen johdolla ovat työttömät monin pai­koin
järjestyneet, perustaneet työttömiiui- yhdistyksiä ,sekä kääntyneet
kaupunkien, maakuntien sekä liittohallituksen virkavallan puoleen vaa­tien
työtä tahi kunnollista toimeentuloa. Ovatpa toisin paikoin, kuten
ir.iskunnan elämään. Maatalouden
kollektivisoiminen tulee mullistavasti
vaikuttamaan ihmiskunnan elämään,
maatalouden tuotannon kohottami­seen
ja tehokkuuteen ja maataloutta
harjottavien yhteiskunnallisiin kat­somuksiin
j a elintasoon.
K u n tämä kysymys on erikoisen
tärkeä ei ainoastaan teoreettisesti,
vaan ennenkaikkea siksi että kaik­kien
maitten proleii»riaatti ja maa­talousväestö
joutuu vielä tämän sa­man
kysymyksen kanssa painiske­lemaan,
niin siksi täytyy asiaan
kiinnittää huomiota. On mitä vält-tämättömintä
että Neuvostoliitossa
tapahtuvaa kollektivisoimista, sen
menestymistä ja sen antamia koke­muksia
jatkuvasti selostetaan.
Katsaus muinaisen hcnkiorjuuden
"s-aurvHjelyltseen"
K u k a tahansa helposti käsittää,
että kollektiivinen maanviljelys mer­kitsee
suurviljelystä, '.'tehdasmaista"
maanviljelystä. Valveutuneemmat
työläiset ilman muuta myöntävät,
että suurviljelys on taloudellisesti
edullisempaa kuin pieni, nyi-kkivil-jelys,
millaista pakosta täytyy olla
yksityisyiljGlys. Mutta jonkin ver­ran
historiaa tutlsinut voipi muistut­taa,
etitä onhan i;?miskunta elämän-
.sJl varrella jo aikoja sitten harjoita,
nut suurviljelystä, muinaisen henki-orjuuden
aikana. Tämä on totta.
Mutta katsotaanpa millaista oli hen-kiorjuuden
aikuineai "suurviljelys"
ja miksikä se ei menestynyt.
että olisi saanut edes silloista tek- • Työriidat ratkaistaan pakollisella
Millään ryhmällä ei ole oikeutta
sä suhteessa näennäinen etu henki- tuottaa kokonaisuudelle tappiota pyr-crjuuteen
verrattuna. Turveorjalla l-.iessään toteuttamaan erikoisetu-oli
nimeUisiä vapauksia ja itsenäi- jaan.
syyttä, mikä häntä kiihotti teke-1 Päällä katsoen näyttää tuo teoria
mään enemmän 'lyötä kun mitä kauniilta. Sehän lupaa työtätekeväl-henkiorja
teki. Tähän seikkaan juuri
perustuikin turyeorjuuden etuisuus,
sen muutamista toisista suhteLssa
taantumuksellisimmista piirteistä
huolimatta.
Koko keskiaikana yleinen tekni-kan
ja erikoisesti maanviljclystek-niikan
alhaisuus teki mahdot':ontaksl
mennä eteenpäin j a muuttaa vilje­lystä.
Tekniikan voittokulku tehnyt inal»-
dolliseksi suurmaanviljelyksen
Kapitalismin aikuinen, vuosisatai-nepi
nopea j a varsinkin viimeaikai­nen
huima tekniikan edistys on luo­nut
perustan suurmanaviljelykselle.
Nyt voidaan käyttää monenlaista
>-oimaa avuksi j a nyt on suuria v i l -
jclyskoneita, kuten yleisesti jättiläis­mäisiä
tuotantovälineitä.
Jo vuosikymmeniä vaanviljelystek-niikka
olisi tehnyt mahdolliseksi
siirtymisen tehokkaaseen suurvilje-ly.
kseen, mutta yleinen yhteiskunnal­linen
tilanne, yksityisomistus ja
muut tekijät, ovat sen tehneet' mah­dottomaksi.
Proletaarinen vallankumous \'c-näjällä
avasi mahdollisuuden siir­tymiselle
suurmaanviljelykseenkin.
Maan yksityisomistus- poistettiin.
"Historian vanhan ajan henkior- Mutta tämä yksistään j a sinänsä ei
juuden aikana monissa maissa, mut-1 vielä kaikkea ratkaissut, m i n väit­tä
erikoisesti Italiassa Rooman maa­liman
vallan j a sen rappeutumisen
aikana viljeltiin maata suurviljelyk-
.sen. mallisesti.
Maanomistus luonnollisesti ci o l ­lut
yhteiskunnallinen, vaan yksilöl­linen.
Maata ei edes omistanut yli­mysten
omistama valtio, vaan yli­mykset.
Tässä o l i ensiriiäinen eroa­vaisuus
Neuvostoliitossa olevaan
maatalouden suurviljelykseen.
Varsinkin Italiassa oli suuria v i l -
tämätön ja perustavaa kuin maan
omistuksen, siirto neuvrftovaltiolle
olikin. '
Työväenvallan päävoimat täytyi
käyttää kaikista kiireellisimpään r a ­kentamiseen
j a järjestämiseen." koi-,
lektiivLsiakin talouksia' ryhdy t t i in
järjestämään, mutta voimia ja mah­dollisuuksia
mennii;' eteenpäin , suu­ressa
kaavassa puuttui. Tästä syys­tä
omistukseen nähden yhteiskun-nallistutetulla
maalla jatkui yksi-jelystalouksia,
latifundiumeja, jois.sa tyispienviljelys. Tietysti tämä jo o l i
saattoi olla useita tuhansia orjia suuri askel eteenpäin, mutta ei vielu
„iiipipmp^<;ä. Näissä, luonnollisesti
riittävä ja lopullisesti ratkaiseva.
Iäisenään on riippuvainen kokonaan luontaisten taipumusten laadusta,
ryhtyy vihapäissään antamaan ruumiillista kuritusta oppilailleen, kos­ka
eivät ole osanneet musiikkiläksyjään. Nämä oppilaat ovat olleet
työläisten lapsia.
Tällaisen sanomalehlikirjoilukscn j>uitleissa ei ol<-^ lilaa kä^ik-liä
sitä puolta asiasta, minkä vaikutuksen tällainen "ojictiis"-ta|>a tckn-opetettaviin,
mutta jokaiiKn käsittää, ettei se ainakaan voi olla edul­linen
oppilaiden luonteen kasvatukselle. Mutta lasten vanhempien
kannalta luulisimme, ettei kovinkaan paheksuttaisi, vaikkapa jolta­kin
kurinpidolliselta taholta" annettaisiin tällaiselle opettajalle itsel­leen
hieman remmiä peräpakaroille. Porvarilehdissä ei ole kuiten- sainvälisen köyhälistön joukkovoiman näyte!
yiljelenlässä. Näissä voitiin panna työnjakoa toimeen ja
ottaa sellaisia muotoja, mikä on
mahdotonta yhden perheen viljele-millä
mailla. Kieltämättä taloudel­linen
etu ajoi tällaiseen suurviljelyk­seen.
Mutta syy siH>en, että nämä orja-voimalla
viljellyt suurviljelykset e i ­vät
voineet muodostua taloudellisesti
edulliseksi, olletikaan kumoukselli­siksi,
oli siinä, että sen ajan maan-viljelystckniyika
cli liian alkupcräi.
nen. Sen ajan viljelysvälineillä oli
mahdotonta viljelystä korkealle ko­hottaa
ja tehokkaaksi tehdä vaik­kapa
olisi ulkonaiset mahdollisuudet
olleet miten 'mainiot tahansa ja
työnjako, miten hyvä tahansa. Sil­loin
ei. edes ollut kunnollisia auroja*
puhumattakaan traktoreista, itsesi-tovista
leikkuukoneista j a muista
leikkaavista j a puivista koneista ja
muista jättiläismiäisistä maanmuok­kaus-,
kylvö-, viljan korjuukoneista.
S i l l o in ei ollut käytettävänä höyry-,
polttomoottori-ja sähkövoimaa maan­viljelyksessä.
Vaikka oli laajoja
viljelyksiä, n im s i l t i viljelys oli nyrk.
kivilelystä, tavattoman alkuperäisillä
viljelysvälineillä. Yalstään tämä oli
ratkakiseva este, että suurviljelys-kään
ei tullut erikoisen kannatta­vaksi.
'
Nyt nykyisen maanviljelysteknii.
kan vallitessa on asia aivan toinen.
Nyt voidaan . suurien, voimakkaiden
koneiden avulla taika voimamaisesti
viljellä suuria aloja, taloudellisesti
kannattavasti.
Henkiorjuuden ajan maanviljelyk-sen
huonoon tulokseen oli vielä mui-llakih
syitä olemassa. Kun henkior-jat
eivät koskaan saaneet mitään
muuta kuin rääsyjä ja kurjaa ruo­kaa,
kun he olivat aivan kotieläin­ten
asemassa, kun heitä ainoastaan
ruoskan avulla pakotettiin työhön,
n i i n onhan selvää, että heitä ei h a -
Eihän heille siitä ollut mitään etua.
. .T~7. '".~7 1 - ~ ~ 1 1 1 ' H e eivät ankarallakaan työllä saa-
Canadassa kohotetaan tyottomyysmielenosoituksissa j a kokouk-j^^^^^ koskaan iteslleen vapautta ja
sissa vaatimukset siitä, että valtaluokan ja virkavallan on järjestettävä iparempaa elämää. Tällaisessa t i -
työtä työltöniille kunnollisella palkalla: että kaikenlainen sosialifascis- lanteessa työteho ei voi olla ja var-lien
laijoama •'sympatia" ja hyväntekeväisyys torjutaan: että työttö-istoj^aa^^-^^tkuvastj^^j^^ koricealla.
i i i i cn rahallinen avuslaminen järjestetään tehokkaaksi, torjuakseen
puutteen ja nälän lyötlöniien ja heidäi) perheensä keskuudesta.
Helmikuun 26 päivän mielenosoituksessa on mobilisoitava työläi­set
vaalimaan leipää, taistelemaan poliisiterroria ja karkoittamisia vas­taan,
edistämään työssä olevien sekä työttömien työläisten yhdistymistä
kapitalistista riistoa vastaan. Muodostukoon helmik. 26 päivästä kan-
Vaikkapa talonpojat eivät voineet­kaan
keinotella mailla, n i i n jossain
määrin tuotteilla. J a mikä pahinta:
viljelys ei vomut olla tehoisaa.
Nyt oh jo Neuvostoliitossa vpitu
ryhtyä jättiläismäiseen maatalouden
kollektivisoimiseen. Juuri asian laa­tunsa
j a kumouksellisuutensa j a sen
valtavuutensa takia maatalouden
kollektivisoiminen on maailman his­toriallisesti
merkitsevä.
Kaikissa .suhteissa Neuvostoliiton
maaseutu on nyt kumouksellisem-massa
tilanteessa kuin ennen valta­taistelun
j a sen voiton aikanakin.
Koskaan eilnen Neuvostoliiton talon-poikaisto
ja maaseutu ei ole ojiut
n i in mullistavassa tilanteessa kuin
nyt. Kaukana Moskovassa ja muu­allakin'
tapahtuvat suuretkaan ta­paukset
ja liikehtimiset eivät ole
maaseutuun ja sen väestöön n i i n lä­heltä,
.sjrvä.ltä ja kipeästi koskeneet
kuin nyt, k u n vuosituhantista jär­jestelmää
mullistetaan perinpohjin.
Nyt todella tapahtuu vallankumo­us
Neuvostoliitoa maataloudessa. Jo
ennen on muutos tapahtunut omis­tuksessa,
multa nyt tapahtuu miiu-tos
itse viljelystavassa.
Tic^ystif ottaa aikansa ennenkuin
uiiijoonat yksityistaloudet on ehdit,
ty järjestää ja sulattaa kollektiivi­siksi
talouksiksi ja varsinkin kun
nuo kollektiiviset taloudet on saatu
varustetuksi riittävillä koneilla ja
saada, työnjaon j a kaiken tehoisaksi,
mutta ratkaisevin tekijä tässä on
itse kollektiivisten talouksien järjes­telyssä.
Se on samaa kuin valtiol­linen
vallankumous yleisesti uuden
järjestelmän rakentamisen ehtona.
K u n yksityisiä talouksia järjeste­tään
kollektiivisiin talouksiin, niin
aluksi joudutaan muuttumaan art-teleihin.
alkuperäisiin kollektiivisiin
muotoihin, joissa tuotanto on yhteis­tä
mutta kulutus vielä yksilöllistä,
mutta tämäkin jo on ratkaiseva as-
Ic kansalle, että myös sen edut ja
tarpeet tulevat huomioiduiksi ja suo­jelluiksi,
koska kerran juuri työtä­tekevä
väestö muodostaa huomatta­vimman
osan kansakunnasta.
Mutta käytännössä tämän teorian
merkitys muuttuu kokonaan toisek­si.
Se ei tee tyhjäksi sitä tosiasiaa,
eitä "kansakunta" kokonaisuudes-
.saan jakautuu eri luokkiin, että näi­den
luokkain väliset ristiriidat ovat
sovittamattomat ja ettei näinollen
näiden ristiriitaisten luokkaetujen
yläpuolelle voida asettaa mitään
"kansakunnan yhteistä etua". Se
luokka, mikä on "kansakunnan" joh­dossa,
asettaa tietenkin omat etunsa
muiden luokkain etujen yläpuolelle.
Ja kun yleensä kaikki kansakunnan
jäsenet kuuluvat määrättyihin luok­k
i i n , ei sen keskuudessa edes voi ol­la
mitään luokkien ulkopuolella ole.
vaa tekijää, joka voisi yrittää joh­taa
sitä ei jonkun luokan, vaan "ko­ko
kansan" etuja silmälläpitäen.
fJäiden . järiCKymättömäin tosiasi-ain
edessä romahtaa fascistien " k a n -
.sakunnan yhteisten etujen" teoria o-maan
mahdottomuuteensa. Huomat­tava
muuten on. etteivät fascistijoh-tajat
itsekään siihen usko. Fascisti-son
liikkeen johto n i i n Italiassa kuin
muuallakin on aina ollut määrätyn
kansanluokan, kapitalistien, , käsissä,
j a näinollen se tietoisesti ajaa tuon
luokan etiija.' Väin hämätäkseen työ­väenluokkaa,
jonka sorron- j a riis-tonalaisen
tilan jatkumiseen se pyr­k
i i , se esittää tällaisia valheellisia
teorioita. Oikeastan ei tämäkään
teoria ole; fascistien oma keksintö.
Samaa tunnusta lippunaan käyttäen-
.hän erilaiset porvaripuolueet kaikis­sa
maissa ovat aina purjehtineet.
K a i l j k i porvaripuolueet tavallisesti
kieltävät olevansa luokkapuolueita
ja ajavansa "koko kansan etuja".
Fascistit ovat vain esittäneet saman
tunnuksen tarkemmin määritellyssä
muodossa, muodostaneet siitä jon­kinlaisen
'määritellyn teorian.
Mitä sitten tuon teorian käytän­töön
sovelluttaminen on merkinnyt?
Italian työväenluokan olot j a eräät
viimeaikaiset tapahtumaj; siellä a n ­tavat
tuohon kysymykseen hyvin va­laisevan
vastauksen. Työlakot ja
sulut ovat kielletyt, kuten edellä
mainittiin. Mutta merkitseekö se s i ­tä,
että kapitalistien myös on mak.
settava työläisilleen siedettävä palk­ka,
että työläisten kohtalainen toi­meentulo
yleensä on turvattu. Sitä
sen tulisi mlSVkitä, jos "kansakunnan
yhteisten etujen" teoriaa käytännös.
sä johdonmukaisesti seurattaisiin.
Mutta todellisuudessa fascistiset v a i .
lässaolijat asettuvat oman luokkan­sa
(kapitalistien) etujen' puolelle.
Pakolliset välitystuomiot työriidoissa
ovat aina kapitalisteille edullisia ja
työläisille epäedullisia.^ J a kun työ­läisiltä
S n riistetty lakko-oikeus, ei
heillä ole mitään keinoa puolustau­tua
tätä vastaan. Heidän on v a in yk.
sinkertaisesti tyydyttävä näihin tuo.
mioihin, n i i n huonoon asemaan kuin
20 p. helmik.
(Sisula).
22 p. helmik.
23, 24 p. helmik,
25 p. helmik. j
21. 37 p. helmik. Port j
Toverit! YUäolcvui iiuomai
asemille vastaantulosta eräi]'ä
kakunniiia ei ole siksi, että t
taisimme sillä jo Ukin kunni;
tuksen tapaista, vaa osiksi,
Martti on JÖ vanlia mies ja a
tarpionut säälimättä itseään
koissa ja kinoksissa, joten on
paikallaan, että vapautamme
kyyditsijän etsimiscst-Ll jZ tlf
selemisestä, milloin se suinl
mahdollista.
Can. Suom. Järjestön T. P. E
Jolm Wirta,
semiseksi. Fascismi ei ole yhtä
diktatuurillaan kuin •kansakui
dun" tunnuslauseillaankaan oi
nut tekemään luokkataistelu;
mattcmaksi.
Samanlainen kuin Italiassa i
hityksen suunta t.vöväenluo
nähden ollut kaikissa muissal
volmen fascismin maissa. Kj
niissä on työväenluokan asen;
loudellisestikiil jatkuvasti hi
tunut. Käytäntö on näin paljas
että kaikista "kansakunnan e
korulauseistaan huolimatta fa
todellisuudessa armottomasti fi
limatta ajaa kapitalistien etuji
tätekevän kansan etujen kusta
sella. Senpä takia työväestön
sitä päättävästi vastustettava,
neepä se minkälaisissa muo
tahansa.
nöVÄENURl
C.T.U. Liiton suomi
sen jaoston alaisi
V . - ja u.-seuroilIi
T a l v i u r h e i l u p ä i v ä ä vieltämi
ne lieidät saattavatkin. Seurauksena
onkin, että Italian työläisten elinta-
-so on fascistivallan aikapa Iraomat-tavasti
laskenut. Esim. metallityö.
Iäisten pa kkojen lasketaan tänä a i ­kana,
el ntarpeiden kallistumisen
huomioonottaen, laskeneen lähes
40^c :11a' Useina muUla. työaloilla on
olojen kurjistuminen vielä huomatta,
vampi. Tämä elintason jatkuva las­keminen
onkin johtanut siihen, että
viime aikoina on e r i puolilla maata
puhjennut työlakkoja kaikista l a k .
kokien oista, diktatuurista j a terro­r
i s ta huolimatta. Työläisten on täy­tynyt
turvautua tähän "laittomaan"
keinoon yhä hillittömämmäksi käy.
vän eUnphtojensa polkemiesn ehkäi-luttanut
paljoa j a liikoja tekemään, j kel. mistä nopeasti ja suhteeUisen
helposti voidaan siirtyä varsinaisiin
kommuuneihin, korkeampiin kollek­tivismin
muotoihin.
li^ Utuinen ruoskiminenkin menetti
pakotusvoimansa.
. Mitä sitten henkiorjuuden aikaisen
maatalouden lopulliseen rappeutu­miseen
ja häviämiseen tulee, niin
siihen vielä vaikutti se. että Rooman
maailmanvalta myöhempinä aikoina
joutui lakkaamattomiin sotiin ja
niissä tuhosi orjavoimankin," joten
Maajtalouden muuttaminen kollek­tiivisiksi
merkitsee erikoista etui.
suutta aromailla, millaisia on Neu­vostoliitossa
niin tavattoman paljon.
maperäistyininen ja kollektiivisen
vii jelysväestön y hteiskunnallisteo
katsomusten muuttuminen sosialis.
tiseksi.
Tämänkin mantereen teollisuus.
I työväestön ja ennenkaikkea talon,
pcikaiston, farmarien, velvollisuus on
mitä tarkimmin seurata Neuvostolii­tossa
parasta aikaa tapahtuvaa
maatalouden kollektivisoimista ja
j o i l la on mainio koneellinen suurvil-j ottaa siitä niin paljon oppia kuin
jelys. Mutta kollektiivisesta viljelyk. '.ic on mahdollista näin kaukaa seu-sestä
tietysti on lukemattomia etuja
muuallakin kuin aromailla.
Suurin voitto Neuvostoliitolle ja
koko maailman tulevaisuudelle maa­talouden
kollektivisoimisesta on
maatalouden tuotannon tavaton voi-raamalla.
Kuten jo enemmin sa­nottu,
nämä asiat eivät ele pelkkiä
teoreettisia, vaan sellaisia joiden
kanssa vielä joudumme käytännössä
painiskelemaan ja' ratkaisemaan.
K. A.
Talviurheilukausi on taasei
haillaan menossa. Vaikka :
talvi onkin pitkä, ci se kuite
iturjoa kuin lyhyen ajan, i
t a l v i u r h e i l u j a voidaan harjl
sillä syksyt ja keväät vieväl
suiirjmman osan. Siksipä
käytettävä tarkasti se aika, i
talviurheihija voidaan harji
K u n liiittonime on omistanut
urheilupäiväksi maalisk. en
sen sunnuntain tänä vuonna
koon tämä päivä myöskin sit
laavan leiman. Sinä päivänä
kööt työläisurheilijat satalt
na suksillaan pitkin iumil:*
Älköön sinä päivänä nuorul
j a neitonen jäälvö viluisena
viereen lämmittelciniiän, vaan
ki joukolla karkai.«emaan i
raikkaaseen talvi-ilmaan.
V a i h t e lu virkistää, sanota
tämä pitää paikkansa myös
luun nähden. Yksitoikkoisia
visivät kesäurheiUil. oliei tai'
si mukaoäan vaihtoina. Vail
kau'tta saa uriieilu, ihniisluor
elämä uutta' voimaa ja viri
Sinä, työläisurheilija, oletko
t c l u n j a virkistyksen puutta
Jos olet, n i i n astu suksillesi i
dä mäkeä ylös ;ia alas? 1
vapaaseen ja raikkaaseen
luontoon, siellä voit unohtaa
kiscksi elämäsi liuolot ja
siellä luonto tarjoaa sinulle
elämänvoimaa ja intoa va.^
elämän taistelujesi varalle.
Talviurheilupäiviin tarkojt
ole yksinomaan hiiiitourheilJ
vyttäminen. Sinä päivänä yo
toimeenpanna mitä hyvänsä
urheiluun kuuluvia kilpailuja
voitavaa olisi, että kaikki bi
olisivat joukkuekili^ailuja ja
k i n paikkakunnan itsensä j ^
miä mikäli mahdollista. Ei t
kyllä, vaikkapa esim. pojy.^
" I l o " j a " V i e s t i " järjestät
laisen päivän yhdessä, ja s^s
kana vielä metsätyöläiset, Ei=
loinhan niistä tulee oikein «
voimannäytteet ja ^^P^
miellyttäviä mui.stoja
päin. Kilpailut on saatat
otoltaan- suuriksi. Ei
vain miehet ovat mukana, s
oli.si myöskin järjc^tettava
hiihtoja lyhyemmillä matUoji
Talviurheilupäivän tarW^
on herättää työn i-askaan
sa innostusta urheiluun,
maan j a hyödylliseen k : ^
MestaruusmilalHt
Kysymys mestaruusmital-^
ollut Uittotoiraikunnassa e?^»
ampaan otteeseen. " ' " . ^ ^ l^
tyj^dyttävää ratkaisua ei
ole tähän mennessä
vuotena jaetut uiestani^
eivät kaikkien mielestä o!J
koltustaan vastaavia ja
toimik-unta päätti > h t^
mitallien muodon ja ^Jz^
ten, että sj-mbooli kaiJä-^