Vapaus, November 10, 1930

              Maanantaina, marrask. 10 p. — Mon., Nov. 10
m
'k
[f" I
f
M ; i
i
,1
iiii
li
It--
T X X l . U Ö tur) i v i , b n t . . k i i k k i i u . p»iui »onaoot»]- j « mäiritlyini JohUpiirm».
> ' ' » • VAPAUS (Liberty)
' JOm •aair mttn ftt riiuu<!i-Wotlcm i n Cvuda. Pabliiited d*ilr at Sadboiy, O n U r i o.
RepMcred at the Port O f / i c e neputtaent, O i u i r a , x> *e<»nd c l u * suiner.
v C m n l «dTerttunc i « e « , 7Se per eol. i n c h . JUnitoom d i * r f e for ö n f U in»eitJo», 7Se. The
f i ^ H ia t h e best a d t e r t i u a g medium « m o D ( the F i n n i s h people i a Canada.
Toimitoa. konttori, Lirjakaoppa ja paino oDi4j»a taloua E l m Streetillä.
- - -<I*MtM^ \'apaui, Boz 69, Sadbury, Oat.
P n l t e l i m e t : ' K o n i i o r i 1038. — Toimito» 5 3 6 V . — Kirjakauppa 2387W.
XJkOMu: Office (juU mork, a<lverti«B»enii, e t c ) 1038 — Editor i3CiW. — Uotif^tgn SSKIi.
I L M a X L S H I . N N A T V A P A U D E S S A:
Kilämihtoilootukcet Sl.CX) kerta, f2J0O kakji k e r t a a . ^— A r i o l i i t t o o f l raenneiBa onaeato)TOt*%a^ «le Jtlilimntma. — .Nimeamuuiroilmuiukart iOc kfru, MM » Jceztaa. — gyjtfjaiinmlrtjri fHM
kodTlZJBO 3 kertaa. — Aaaotoeroilmotukaet t2M kerta. |34» kaksi fcotu. — »BT<rilti1»hiet
tlJDt Mr». — Ji;iwletnat>iIv>oiuk»t 12.00 kerta. SOe liaäoukna k i i t o i T n t f l n - t t l — f a l n i i i i ^ l g . —
f l . ^ t . » . . tiedot Ja ototeilmutuk^rt 50c k e r u . tl.OO k o l m e . k e r t a a . — Tilapjiiailmottajiea ja Umoto*
Saurien on, v i a d i t t a e u a , liibntiärä (Imotatbinta elukälaen.
T I I J I U S H L N N A T :
1 -k. UJfi, 6 kk. S2Za. .1 k k . S.173 j a l kk. « 1 * 0 . — Yhdyäraltoibiii Ja S a o n e c a k c U n u n -
jiOm M .:<unaiUe: I \l. ;.'.C;S. 6 kk. $3.50 ja ] k k . i l J J O .
ItönniiitsjH J. AhlqvSl.
l l a n a g e r : J . Ahl(j»;»t.
O f f i c e , Buokttore acil J'rir;;.ihop: Vapaui Bnildine, E lm Street.
A I ' mail to be «di3rc?!.ii: Vajuiu», P . O . Bi.x 69, SuJbuty, Ont.
i o t ette millKin tabanii »aa rsstausta cnsiinäiirea kirjecieecne, kirjottakaa nodelleen l i i k k e e n -
ä o i u j a p pec»oopal.'i»eiti r i i m c n j : J . M'. Ab]a>i't. liikkfenhoila}a. '
Yksi päivän iskutehtävistä
Jos maurinamme hieman Karl
Marxin ja Friedrich Engelsin kir-jottaman
Kommunistisen Manifes­tin
paria ensimäistä lausetta, niin
kuvaavat ne sattuvasti tilannetta,
fflikä tällä haavaa vallitsee Cana-dassa
ja — koko kapitalistisessa
maailmassa. Muunnettuina kuulu­vat
nuo lauseet: Kummitus kiu­saa
-Canadaa — kommunismin
'ktunmilus. Porvarillisen Canadan
kaikki voimat ovat liittyneet py-liittoon
tämän kummituksen
karkottamiseksi; papit ja valtio­mahti,
legionäärit ja lapualaiseti
syndikalistit ja sosialidemokraatit,
vanhoilliset ammattiliitot ja oi-i^
elstö-QpportUnistit, porvarillinen
e^nomalehdistö ja pöliisivakoojat.
Tärnä kommunismin kummitus
en lihaan ja vereen piikeulunee-
Canadan työttömäin. armeijas-sa,
johon kuuluu siinä 300,000
työtöntä työläistä ja lisäksi hei­dän
huollettavinaan olevat vaimot,
. Iqpset |a muut omaiset.
Taannoin piti Canadan parla­mentti
ylimääräisen istunnon työt-tomyysprobleemin
i:atkaisemiseksi.
T-assä istunnossa myönnettiin 20
miljoonaa dollaria hätäaputöiden
Jpimeeppanemiseksi työttömyyden
{Ijevfen^lonistarkoituksessa. Niin
ii^E^an :J»)hotettiin mainitussa yli-raiila
uutisilla. Näitten riistäjä
luokan propagandavälineitten
porvarillisten sanomalehtien, yhte­nä
iskutehtävänä on näet niiden
vaikutusvallan alaisina olevain
nälkäisten työläisjoukkojen tuudit­taminen
mitä syvimpään- tietämät-,
tömyyden uneen, jos suinkin on
mahdollista.
Kun nälkäiset työläiset {kaikesta
porvarien propagandatulvasta huo­limatta
Järjestyvät ja järjestynei­nä
joukkoina liikehtivät sekä vaa­tivat
elämisen ja t<>imeentulon
mahdollisuuksia tältä kapitalisti­selta
riistoyhteiskunnalta, niin «il­loin
turvautuu porvari suoraan vä­kivaltaan,
fascismiin. Aseistetut
hurtat hajottavat työttömäin rau
halliset kulkueet. Työttömäin jär­jestöjen
eturivin miehet vangitaan
ja saavat he virua vankilassa tahi
vaaditaan heistä hirveän korkeita
takauksia. Niinpä on nyt esim,
Port Arthur puolittain sotatilassa.
Sudburyssa on kuusi työttömäin
järjestön eturivin miestä syytet­tynä
"laittomasta kpkoonlumises-;
ta" ja vaadittiin heiltä"* itsekulta'
kin tuhannen dollarin takaus va­paalle
jaMle lask^isen ehdoksi.
Hamiltonissa on niinikään la-heminä
kymmenen työttömäin jär-!
jestön eturivin henkilöä ristikko-paljoa
terveempi ilman näitä
Neuvostotasavallan asiamiehiä."
Ylläesitetyssä Mail and Empiren
lainauksessa ilmaistaan niin sel­västi
Mussolinin^ Kosolan, Pil-sudskin
y.m. fascislipetojen ve-renhiraon
ja '"kyyditsemis"-melo
dien ihailu, keinoilla millä hy­vään
eroon pääseminen kommu-oisteistdi
työttömäin ja koko työ-väen'laokan
etujen tietoisista ja
Ijelkaamättpmistä puoltajista, ettei
asian' tämä puoli tarvitse sen pi­tempää
selostelua. Kysymys työ­läisten
toimintaoikeuksien täydel­lisestä
kieltämisestä näyttää astu­van
päiväjärjestykseen Canadassa-kin
nopeassa tempossa.
Työläisten toimintaoikeuksia
kpskevalle kysymykselle, mikäli
etenkin työUömät ovat kysymyk
sessä, löytävät erinäiset sosiali-fascistiset
"työväenjärjestöt" ja
niitten johdossa olevat porvarien
kätyrit helpon ratkaisun. He sa­novat:
pysykööt vieraita kieliä
pnhuvat työttömät pois kaduilta ja
mielenosotuksista. Älkööt he pyr­kikö
vaatimaan viranomaisilta työ­tä
tahi toimeentuloa. Nähkööt
jiälkää siihen saakka, kunnes tois­kielisetkin
lähtevät liikehtimään,
vieläpä johtamaankin työttömäin
liikehtimistä, jne. j
Moinen päivittely on hyvässä,
sopusoinnussa Winnipegin fascisli-sen
pormestarin "puhdistu3"-touhu-jen,
kan.^a. Jos vieraskielisillä
työläisillä on ollut ^a/ua/ai50t^eu5
kaivoksien kaivamisessa, tehtaiden
rakentamisessa ja käynnissä pidos-
'sa, metsien hakkauksessa y.m., niin
täytyy heillä myös olla oikeus ja
velvollisuus vaatia itselleen työtä
^ahi kunnollista toimeentuloa vi­ranomaisilta
sen jälkeen, kun hei­dät
on kapitalististen ristiriitain
aiheuttaman pulan takia ajettu
nälkätaipaleelle mainituista teol
lisuuksista. Missä on toiskielistä
ainesta, se luonnollisesti liikehtii
vieraskielisten kanssa käsikädessä;
missä taasen sitä ei ole, kuten on
laita useilla teollisuusaloilla, siel­lä
on vieraskielisten liikehdittävä
omiin nimiinsä oman elämänsä yl­läpitämiseksi.
Nämä seikat on
tehtävä selväksi kaikille työttö­mille,
mihin kansallisuuteen tahi
^rotuun he sitten kuuluvatkin.
Canadan suomalaisten työläisten
vallankumouksellisten järjestöjen
on yllämainittu seikka tehtävä sel­väksi
Canadan suomalaisille pro­letaareille.
Canadan Suomalaisen
Järjestön ja sen kanssa käsikädesf
sä toimivain toisten joukkojärjes
töjen on otettava yhdeksi päivän
iskutehtävistä työltömäin ja työs­sä
olevain mobilisoiminen aktii­viseen
toimintaan elinehtojensa
puolesta; vaatimaan työtä tahi
kunnollista toimeentuloa teolli-suusporhoilta
ja heidän kontrol­loimiltaan
hallituksilta -sadoille
tuhansille nälässä ja puutteessa
oleville työttömille työläisille; tais­telemaan
työpäivän pitennystä ja
palkkain alennuksia vastaan; pro-testeeraamaan
energisesti työttö­mäin
järjestöjen lukuisten eturi­vin
miesten vangitsemisia * vastaan
ja vaatimaan heidän ehdotonta va-papttamistaan
fasc^stisen virkako-mennon
nostamista raskaista syyt­teistä-
Canadankaan työväenluo­kalla
ei ole mitään muuta mene­tettävänä
kuin kahleensa, nälkä,
työttömyys ja puute, mutta Neu-vostocanada
voitettavana.
; tuotantoa. Mutta kuluttajille merkit-
'sisi suunniteltu vetiiiätulön kOTOtas
165 miljoonan Suomen markan y l i -
i määräistä verotusta pienen suurti-i
lallisryhmän ja joidenkin m y ^ o -
mistajain hyväksL BEten edullista
tämä on kapitalisteille, osoittaa se.
e u . nn on per^te.t„ uusi 50
l Joonan Suomen markan pääomalla
toimiva mylly-yhtiö, joka vain o-
Suomen im^Mkm IMmä
j dottaa tullin korotuksen vahvista­mista
alkaakseen toimintansa. Mut­ta
tämä ei ole ainoa tulllkorotus, jo­ta
suunnitellaan. K n n halUtuksen äs­kettäin
valmistimeessa budjetissa
sanotaan tullien kautta saatavan tu­levana
vuonna 260 milj. enemmän'
kuin tänä vuonna, niin antaa se.
jonkinlaisen aavistuksen siitä, miten
paljon tulleja todellakin aiotaan ko­rottaa
ja uusia määrätä kun sa-|
niaan aikaan on kuitenkin otettava
huomioon yhä jatkuva tuonnin ja
viennin väheneminen.
Kaikki nämä vaatimukset, joiden
toteutumisesta suurpääoma on jo
varma, osoittaa sitä, että sen kan­natti
järjestää fasclstikaappaus. A i ­nakin
alustaan päättäen tuntuu se
kannattavalta liikeyritykseltä. Nyc
jo alkavat toteutua ruotsalaisen por­varillisen
sanomalehden "Dagens
Nyheterin" toimittajan lapuanlllk-keen
päämääräksi. esittämät tehtä­vät.
Hän kirjoitti Suomen matkansa'
jälkeen:. "Suurteollisuus tukee lapu-anlUkkeen
eteenpäin menoa j a omia
etujaan. Työnantajat toivovat voi­vansa
laskea palkkoja". Siinä tarkoi­tuksessa
uhrasi m.m., jo edellä mai­nittu
tehtailija Haarla jo alussa sii­hen
huomattavia summia. Ne sumr
mat suoritettiin "«tumaKsulna o-dotettavlsta
voitoista, jolta toivotaan
.saatavan vero- ja vakuutuslalnsää-dännön
alalla", kirjoitti ruotsalai­nen
porvari. Näitä voittoja ryhtyy
Suomen suurporvarlsto nyt kokoo­maan
korkojen kanssa. Suomen työr,
Iäisistä ja talonpojista riippuu miten
pitkälle se onnistuu tuota ohjel­maansa
toteuttamaan. Ja se jpkp
ta. näistä esteistä huolimatta suoriu­tuu
taistelussa voittajana Ja saavut­taa
pääm&äränsä.
Työläisten riistonalalnen asema ja
•trai^lllnen kohtalo kapitalistisessa
•yhteiskuimassa. joäcaan se el ole
näytelmän pääaihe, saa siinä ktiiten-
^ , • iJCSlUII CIUIIVIJI i i c i u . i i u a a i D u i w w -.
määräisessä isiunnossa t u o m i t u l l e - P p r v a r i U i s e t ^anon^a-ja
j^tJjfflsAif^
itpmyydeh poistamiseksi.
Jos teöllisuusporhqjen keskuu-ilmaistaan
joitakin viittai-.
!«ita siihen suuntaan, että he tu­levat
joUpinkin lähitulevaisuu­dessa
panemaan jälleen käyntiin
.pyydyksissä plevat tehtaansa, te-i^
eviit pbryarilliset ~ sanomalehdet
siitä hirvittävän suuran numeron:-
että niiden vanavedessä kulkeva
työtön työläisaines kiristäisi suo­nivyötään
toivorikkaissa tulevaisuu-deiL
kuyitelmissaan,näl(isi nälkää
ja puutetta omiin nimiinsä asun-topahasensa
loukossa sekä pysyi­s
i ; visusti pois työltömäin järjes­telystä
toiminnasta, j onka tehtä-
,v^nä ,ön yhteisin järjestetyin voi-tnin
pakottaa työläisten riistärai-
.sestä iippbrikkaiksi rikastuneet'
teollisuusporhot varaamaan kun-
Rpllisen toimeentulon kaikille
Railassa j a puutteessa oleville työt-
•ippoille; kansallisuuksiin tahi ro­tuihin
katsomaitta.
Niinpä esim. viime lauantain
Oltawa. Journalissa Pn mainitun­laiselle
viittailulle annettu varsin
jsukn' ihuomio. Työministeri Ro-bertspnin
tiedotukseen perustuvas­sa
uutisessa kertoo lehti,, miten
iquutamat tehtailijat ovat selittä­neet,
että vast^ikään laadittujen
korkeain suojelustullien seuraukse­na
pyst)rvät he seuraavan seitse­män
tahi "kahdeksan kuukauden
kuluessa panemaan jälleen käyn­tiin
tehtaitaan ja ottamaan työhön
noin viisituliattd miestä, Ajatel-kaahan!
Viisituhatta miestä seu­raavan
seitsemän tahi kahdeksan
•kuukauden kuluessa. Ja puheena
• oleva uutinen on varattu koko si­vun
levyisellä, tuuman korkuisilla
kirjaimilla ladotulla otsikolla, jo­ka
kuuluu: Korkeammista tul-
' teista johtuu tehtaiden jälleen
käyntiin pano. Porvari tietää hy­vin;
miten heittää tuhkaa työttö­mien
ja nälkäisten työläisten sil­mille.
Mutta kun on kysymyksessä
- £sim. Falconbridgen kaivoksen sul­keminen.
St urge on Fallsin paperi­tehtaan
sulkeminen, monien sato­jen
miesten vähentäminen Incon
kaivoksista, sulatoista y.m. laitok-
' sista sekä kaikkialla muualla päi­väjärjestyksessä
olevistaTltniöten
vähennyksistä, jotka käikld pa-heatavat
vallitsevaa työttömyys-probleemia
ja lisäävät työläisten
nälkää, puutetta j a kurjuutta, niin
niistä kertovat porvarilliset lehdet,
mJtäM kertovat, perin vaatimatto-lehdet
ja porvarilliset polili&pl;
syytävät myrkkyään työttömäin
työläisten elinehtojen puolesta
taistelevia järjestöjä ja erikoisesti
niitten kommunistisia johtohenki­löitä
vastaan. Muutamat politiikot
vaativat, että liittohallitukgen pn
alettava koko maata käsittävä ryn­täys
jcommunisteja vastaan, tehtävä
oikein mussoUnilais-kosolalais-'
suuraiivoust l(oaka juuri ikpmnati-nistit
taistelevat kaikkein ponte
vammin, aina ja kaikkialla nälässä
ja puutteessa olevain työttömäin'
puoleista.
Suursiivouksen toimeenpanoa
vaatii esini. Winnipe^n pormes
tari, entinen sotaherra Webb, jo
ka nähtävästi nyt jo havittelee
fascistidiktaattorin virkaa, vaikka
moinen virkapaikka ei vielä ole
aivan avonaisei^i tässä maa^a
Ja tällä sotaherralla on Jhenkihei-molaisia
runsaasti m a ^ porvariai
ja niitten äänitorvien ^ceskuudessa.
Niinpä esim. Torontolsineu Mail
and Empire-hhti omaksuu herra
Webben "puhdistus"-8uunnitelman,
kertoen siitä toimituspalstoillaan
seuraavaa:
"Winnipegin pormestari herra
Webb on alottanut koko maata
käsittävän ryntäyksen kommu
nisteija vastaan. Heihin lahden
on toimeenpantava suursiivous
ja pormestari Webb tulee esit­tämään,
että liittohallitus ryih-tyisi
sitä toteuttamaan. Hän te-,
rottaa puukkoaan etupäässä pu-,
naisten johtajia vastaan. Hän
el peluusta niinkään valjoa (kom-
.niunistisista) rivimiehiatä, jotka
'eivät (muka) tiedä mistä on'
oikeastaan kysymys', mutta hän
on varsin vakuutettu siitä, että
maan on vapautettava itsensä,
kommunistisista johtajista, jotka
yhtämittaisesti lietsovat tultia,
rivimiehiin, Webb tulee esit-
' tämään, että jkaikki mainitu-johtajat
tullaan karkottamaan
maasta, ja että heistä ennen
karkotusta otetaan sprmenJäl-jet
ja valokuvat viranomaisten
talletettavaksi, etteivät <he vo"
milloinkaan takaisin palata
Herra Webbillä on tietysti mie­lessään
se kesä, jolloin kommu­nistit
ottivat Winnipegin kau­pungin
haltuunsa ja hallitsival
sitä muutamia viikkoja. Hän
on myös kiihottanut Fort Wil-liamin
äskeisistä tapahtumista,
jolloin punikit saatiin taltutet­tua
vain kuninkaallisen ratsupo-'
liisiosaston ja sen apuna toimi­neiden
lukuisten aseistettujen
kansalaisten toimesta. Ei ole
olemassa mitään epftilyMä siitä
etteikö herra; Webb olisi tart­tunut
kiinni aivan asian yti
meen. "Todelliset kmomunistil
ovat perin vähäisenä vähemmis­tönä
Canadassa, mutta muuta­mat
johiohenkilot Imlkevat uut­terasti
jmikasta toiseen ja kyl­vävät
kapinansiemeniä työttö­miin
työläisiin. Maamme olir
tipkakuun ensimälsenä ja toisena
päivänä suoritettujen vaalien edellä
käydyn vaalitaistelun aikana ja vä­littömästi
vaalien yhteydessä selvisi
myöskin fascistlUlkkeen varsinainen
ohjelma täydelUsempänä kim mitä
se oU sitä -ennen esiintynyt. Valmis-r
t»lfeMään"fasclstlhyb^y^^ ja vie­lä
sen aikanakin käyttivät fasclsti-johtajat
ja liikkeen helsinkiläiset
järjestäjätkin enlmmäksen yllmal-'
kaisla tunnuksia hyökäten yleensä
"kommunismia" (työväenluokkaa)
ja Neuvostoliittoa vastaan, jos kohtp
sen tpdällst«n Johtajien erlnälslstfi
lausunnoista voi jo silloin nähdä,
mitä se varsinaisesti tavoitteli jji
niihin se pyrki. Tuollainen ylimalkai­suus
tunnuksissa öli tarpeellista n i i ­den
plkkupOTvarilllsten joukkojen
tähden, joiden avulla, fascistlmullls-tus-
oli toteutettava. VaeJien aikana
katettiin jo voitavan puhua konk­reettisemmin
niistä tehtävistä, jotka
lascistidlktatuurilla on edessään. S i l -
lolnlcaan sitä ei sanottu vielä niin
paljon ja niin selvästi vh»lllslss|a
vaaliohjelmissa kuin mitä -se ilmeni
fascisiti johtajien antamissa vaaU-haastattelulssa,
esitelmissä ja kirjoi­tuksissa.
Yhteinen .aisältö erityisesti kalkis­sa
Kokoomuspuolueen johtajien lau-suimoi^,
samoin kuin fascistlhalli-tuk^
n suunnitelmista aimetiUssa
tiedonarmoissakln on se, että talou­dellisesta
pulasta johtuvat seura^k-mukset
ja kailäcl yhteiskunnalliset
rasitukset on siirrettävä kokonaaii
työläisten ja talonpoikain maksetta­vaksi,
varsinkin teollisuuden harjoit­tajat
ja suurmaaiKnnistajat on niis­tä
vapautettava mahdollisimman
tarkkaan.
Kailckeln ensiksi suuntautuu .fas^
oismln hyökkäys luonnollisesti työ­väen
työpalkkoja vastaan. Yksi pape-rikapitelistien
johtavimpla miehl^
tällä hetkellä, Raf. Haarla, kertoo
esim. seUuloosateollisuudessa työpalk­koja
aleimetun jo 20—30%, mutta
sanoo teolIisuud«i kannattavaisuu-den
> vaativan, että niitä alennetaan
vielä edelleenkin. Samoin sanoo puu­teollisuuden
harjoittajaln liiton joh­taja
Jakob Julin luottavaiisa siihen,
että "työväkemme käsittää nykyi­sen
tilanteen vaatimukset ja ovat
valmiit kukin osaltaan uhrauksiin
vapaan £uomen talouselämän pelas­tamiseksi".
Toinen puukäpitaUsti va­kuuttaa,
että sahateollisuuden työ­kustannuksia
on edelleenkin alennet­tava.
Tähän virteen yhtyi jotenkin
samoihin aikoihin suurmaanomlstar
Jäin keskusliiton johtaja Juho Jän-nes
vaatien maatalouden palkkaus-maiQjen
supistamista, "niin tuskal­lista
kuin se onkin työväelle" kuten
hän sanoo. Tuhottuaan työväen le­gaaliset
luokkatalstelujärjestöt ja
kaiiäcl muut työväen taisteluvälineet
tatiä^kaan, toivoo suurporvarlsto voi­vansa
nyt toteuttaa tämän ohjel­mansa
ilman vastusta.
I«aitsl,; työväen palkkojen alenta­mista
uhkaavat saha- ja selluloosar
teollisuuden harjoittajat ryhtyä myös
alentamaan puutavarateoUisuuden
raaka-aineen hentoja tähän astista
alemmaksi. Se vähentää metsää
' myyvien talonpoikain kustannuksia.
Mutta tämän lisäksi yalmistai^tuu
suurporvarlsto siirtämään koko, ve- i
rot»akan työtätekevien talonpoikien
harteille. Valtion verotusoloja koske­vissa
kirjoituksissaan ovat fascistl-lehdet
kerta toisensa Jälkeen p,a}an-neet
siihen, että Suomessa on tähän
saakka lyhytnäköisesti ahdistettu
"yrittäjähenkeä" silloin kuin kapi­talisteillekin
on asetettu joitakin ve^
roja inaks6tta,vaksi. Sen kautta ha­kataan
poikki se oksa,, jolla istu­taan,
vakuuttaa m.m. Kokoomuspuo­lueen
kellokas Koskelainen. Hän
niinkuin muutkin suurriistäjät vaa­tii
tässä nyt jyrkkää muutosta.
Pankkitlrehtööri Paasikivi julistaa,
että eduskimnan siihtautumHricn
suuromlstajaln etuihin osoittaa, että
"parlamentit? eivät sovi taloudellis­ten
kysymysten käsittelyyn". S^än-pään
hallitus onkin kuumeisessa
touhussa tähänastisten veroasetus-ten
uusimiseksi. Mutta sen lisäksi
merkitsee pankkiherra Paasikiven
lausunto sitä, että suurkapltallstl-plh-
it vaativat vielä multakin takei­ta
kuin fasclstlnen parlamentti, sil­tä,
että. heidän etunsa tulee riittä­västi
valvotuksi. Sitä varten kutkut­tiin
jo nyl^lseen hallitukseen Suo­men
tärkeimmän teollisuusalan iSi-pitallsbien
päämies, puuteolllsuuden-harjolttajaln
liiton puheenjohtaja
•Solitander. Tampereen puuteollisuus-päivillä
pitämässään puheessa va­kuuttaa
,.tämä herra to$ln, että " H l -
kemaaiina el tarjoa apuaan maait
asiain noldossa omaa voittoaan t a ­voittaen"
— mutta "ettei se voi kiel­täytyä
kantamasta toisten epäonnis­tumisten
seuraamuksia". Uskokoon
sitä kuka tahtoo. Tosiasia kuitenkin
on, että Suomai työläisillä ja talon­pojilla
on- lähialkplna pula-ajan
puiiteen ja ahdistuksen lisäksi odo­tettavana
suuri verojen lisäys kan­nettavakseen.
Suiirporvariston pää-vaatimusten
tukemisesta sosialifas-cistien
taholta ovat menneet taka­ukseen
m.m. niiden johtaja Tanner,
feeto ja Huttunen hallituksen aset­tamassa
hjs. taloudellisessa neuvot­telukunnassa.
Välillisten verojen lisäämisen II.
saksi suunnittelee Suomen i)orvarls-to
myös huomattavia välittömien;ve­rojen
lisäyksiä. Jo edellä mainittu
suurtilallinen Jännes valittaa haike­asti
maataloustuotteiden hintojea
alhaisuutta ja vaatii sellaisia toimen-,
plteitä, että ne voitaisiin mjrydä ko­timaassa
kalliista hinnasta, eikä
tarvitsisi lähettää niitäi alhaisesta
liinnasta ulkomaille. Se merkitsee
siis tullisuojeluksen y.m. etuisuus-
^ n hankkimista suurmaanviljelyk­sen
tuotteiUe. Heti vaalien jälkeen
ryhtyivätkln eräät kapitalistien leb-det
vaatimaan ensi aluksi vehnätul-lln
korottamista. Puhutaanpa siitu
niin varmana asiana, että tehdääii
jo laskelmia, minkälainen korotus
tulisi oUa, että sufirmaanomistajato
ja myllynomistajain aaaliinhlmo o-lisi
osapuilleenkaan ty3^}rtetty. K u i ­tenkin
on asian laita siten, että Suo-^
messa viljellään vehnää vain pienes­sä
kolka.ssa Lounais-Snomea. ja myl-lyteollisuuden
alalla on nyt jo y l i -
jtaistelussaan vallassafdijplta yastafui.
Vaicavasta aiheestaan huolimatta
s ^ ^ z^ytehaään «fssl nmixä 4iuu-
•jbriakin. -Kukkia saattalslkBan olla
hymyilemättä £ille näpi^rj^delle
jcdla tiinä **vedeitään saatumeja ne­nästä";
esimerkiksi muuttainallia
tärkeitä taistelusuuimltelmia laati­maan
kokoontunut puoluekokous
santarmien sisääntullessa yhttäkkiä
kihlajalstansslksi.
N ä y t p ä on ehdottomasti yksi
parhaita meikäläisten kyttäiUJäln
tähänastisista tuotteista. On nyt
«aatavana C. 8. järjestön näytelmH-yarastosta.
S—t.
NUn se oli silloin, toisin oh nyky­ään.
TyÖ^ot yleisesti ovat kurjistu­neet,
melkeinpä voi sanoa sen alim­paan
rajaan. Työn "järkiperäistyttä-mlnen"
on saavuttanut sellaisen as­teen,
että kyUä siinä saa Järkelllä
Jos sitä valakin kyetään "petraa-
.tnaan^. T y ^ kiihko enHinnäkin on
No. 265 — ]^m0:
Kuukfflusia Vanc^uvJer-saar
«lta
viimeksi nauraa se paraiten nauraa.
J. L—I i.
vaen
"Sorron kiikistus''
Viisi-näytökslnen työväennäytej-mä,
kirjoittanut Lauri I<aukkanea.
Tapahtuu lähslVenäjällä maailmaij-sodan
aikana.
Tekijän, oma lausunto näytelmän
suhteen kuuluu: "Tässä nä3ittelmässä
•cäen asettanut etutilalle sen meiiet-telytavan,
miten Venäjällä VarBtoai-
.sen työväestön keskuudessa vallan­kumoukseen
variistauduttiln. Joten
samaan aikaan .vallinneen öärimäi-sen
kurjuuden kuvaaminen ehkä el
ole saanut riittävän paljon huomiota
osakseen. Käytännöllisen toimixman
olen asettanut etutilalle siksi kost^
käsitän heldto .kumoustaistelussaan
olleen meille paljon oi^lmista ja «si-merkiksl
kelpaavaa."
Edelläoleva lausunto, kuten sopii
odottaakin, on täysin yhtäpitäviä
näsrtclmän sisällön kanssa. 'Sillä s i i ­nä
havatanollisestl esiintyvät ne e-rilaiset
vastukset Jotka valtaanpyr-klvällä
köyhälistöllä on vastassaan
urkkijasta ja työnantajan kostotol-menpitelstä
aina Bantarmeihln ja a-seistettuim
sotavoimaan asti. Ja sa^-^
maila kuvataan mitenkä työväestö
Järjestyneenä kurinalaiseen vallan-kumolÄaelllseen
puolu^seeo, perään­antamattomalla
ioimlimiäUaan j|a
käyttäen edulseen kaikkia ya^tassia
olevan viholli^n heikkouksia, kaiids-
Noin puoUvällln kolmattakymmen­tä
vuotta Jälellekäsin voi Vancouver
saarelta kirjoittaa yhtä ja toista
mielenkiintoista työläisten elämästä,
liolna aikoina. Jolloin tällä mante­reella
yleensäkin alettiin työläisten
keskuudessa tutustumaan sosialismin
aakkosiin. Noita aikoja ajatellessa
vleläicln mieli lämpenee, sillä muis-
.telmlen sokkelosta, pulpahtaa esiin
niin suurta innostuksen, itseuhrau-tuvaisuuden
Ja toiminnan tarmoa,
että» sellaiselle saa vertoja hakea.
Vancouver saari ja British Columbia
yleensäkin oli silloin erityisesti huo-ma,
ttu. Tarkoitan työläisten edlstys-mlelisjrydestä
puhuttalssa. Ja siihen
oli olemassa omat erityiset tekijänsä,
olihan Vancouver-saaren kaivostyö­läiset
lähettäneet kaksi sosialistia
maakunnan lainlaatiJaKuntaan, joi-i
.^en aniäioksl, ainakin suurimmalta
ositltaan, voidaan lyikfia ^ttä B. C.
koko tällä mantereella on ensimäis-ten
joul^osga niistä valtioista. Joissa
kahjdeksan tunnin työaikalaki k a l -
vostölssä, maanpäältä maanpääUe
takaisin lukien, on otettu käytän-'
jtöön. Monia multe, työläisten elämää
turvaavia lakiesityksiä tuli noina a i ­koina
B. C. lainlaatlj^unnassa o-sille.
Niiden esittäjät, olteriipuhuja-kyvylltään-
huqm^tMita. salvat Innos­tavilla,
aslaaan sattuvilUa* puheillaan
sanomalehdistön puolelta suurta
huomiota os^kse^. J a sitten inelllS
s u o n ^ i s l l l a oU tpnä länsiranni­kolla
silloinen "Kalevan kansa", joka
el myöskään ollut vähemmän mle-lenkiixxtolnen.
Sitten vielä nataa a i ­koina
työläisten. Elämänehdot ny­kyisyyteen
Verrattuna olivat tyy­dyttävän-
hyvät. Hiillkaivannot, jota
teollisuuden alaa täillä saarella on
harjoitettu Jo parin miespolven ajan,
olivat työsuhteideiQ j a tuottokimtpi-suutensa
pvjplesta nykyiseen katsoen
ihan erinoinaisia; J a pA];ka4; .elinkus-tannuksita
verriattuna <mvat samas­sa
suhteessa paremmat, joten työläi­nenkin
tönkl Jonkunlaista varmuutta
oiemassaoiooni^, ja kun ottaa huo­mioon
silloisen aatteellisen herää-myksen,
niin voi hyvin ymmärtää
iniksikä niolta aikoja muis'telless'a
melkein vesi Jdelelle herahtaa.
Samaten koin leivos-, niin oli
myöiskin metsätöiden alalla silloin,
kuten tunnettua on Vaijicouv.er saa­r
i yleisesti .ensiluokkaista, melkeinpä
verratonta metsistään. Se puutavara,
jnikä, tältä sas^relta pn viimeisen 30
vuoden aikana lähetetty maaUman
markkinoille, pn iilln suuri ettei s i ­tä
kykene tavalUnen työläinen kuvlt-teleinaiank^
an. Samaten pn laita n i i ­den
xtUlJponien Jolta .piiutavarapa-ropnit
oyat noina vuosina työläisten
hiestä Ja verestä yliarvoina kasan­neet.
Kuitenkin työsuhteet noina a i ­koina
metsätöissäkta olivat nykyi­syyteen
verrattuna JkPl^olalUa siedet­tävät,-
samoin palkat.
nita korkealla, että on oltava mitä
pftT?Wifii5Sf*- tyysillisessä kunnossa
kyetäkseen sen tyc'määrän suoritta­maan
mitä keskinkertaisesti vaadi­taan,
toiseksi työjpalkan säUyttämi-
.nen on nita epävarmaa ettei voi kos­kaan
tietää vieläkö huomennakin
voi tyflskent^lyään jatkaa. Ja pai­kat
isitte on poljettu sellaiselle kur-
JuustaajHe, että vaikka sattuu työ-paikkapahanen
olemaankin, nita saa
siinä perheen huoltaja toisenkta ker­ran
'mlSttlä mistä menoerästä voisi
supistaa että kehnostikaan voisi päi­västä
toiseen päästä.
Ja työläiset Itse, mitä tekevät ht
tämän tilanteen edessä? Onko se
kyennyt "heissä kasvattamaan talsts-luhenkeä?
— Harvoja poikkeustapa­uksia
lukuunottamatta on se paina­nut
työläisten laajat joukot välinpi­tämättömään
toivottomuuteen. Luok-katiedottomla
kim ollaan, ei kyetä
näkemään tuon Jcurjuuden todellista
syytä, ei tunneta oman voiman ar­voa,
jonka avulla työväenluokka yk­sinomaan
ja ainoastaan voi nuo
puutteellisuudet poistaa.
Tässä ihan viimeisinä vuosma, jol­loin
teollisuus yleisesti oli vilkkaas­sa
käyimlssä, joUota töitä oli saa­tavana
j a niistä maksettflh sellais-'
ta palkkaa että sillä kykeni elämään,
vieläpä jossakin tapauksessa hankki­maan
pieniä mukavuuksiakin, tuo­na
aikana työläisten laajat joukot
•unohtivat kokonaan että he sitten­kin
ovat tämän järjestelmän ,orjia.
Opittiin matk;imaan pikkuporvaris­ton
elämäntapoja ja melkeinpä va­kaumuksellisesti
uskottiin että täl­laista
hyvlnvomtia nyt kestää lop-pursättomlln.
Luokkataistelusta el
saanut puhua mitään, se oli kommu­nistien
haihattelua, joUa ei ole muu­ta
päämäärää kun saada aikaan rä-htaöitä
ja herättää epäluottamusta
olevia oloja kohtaan. Mutta nyt kun
"järkiperäistetty" kapitalistinen tuo-tantokpneisto
on täyttänyt maail­manmarkkinat
tavaroilla, kun mil­joonaiset
työläisten joukot ovat jou­tuneet
työttömien armeijaan, jolloin
yhä pienemmällä ihmistyövoimalla
tiiötetaan yhä suurempia tavara­määriä,
\jOlloln jo yksinkertaisem­mallekin
työläiselle alkaa selvitä et­tei
nUtä työpaikkoja taida kaikille
riittää, ja joUom ennen kaikkea
teollisuusporhojen liikevoitot paisu­vat
ennenkuulumattoman suuriksi ja
pohjimmaisten palkkatyöläisten elä­mä
käy Ihan epätoivoiseksi, niiij
slUota joudutaan ihmettelemään ja
etshnään syyllistä. Ja kun yhteis­kuntaelämän
perusteista ei olla sel­villä,
niin tuossa syyllissn etsinnässä
joudutaan harhaan, tullaan nllnkta
hullunkuriseen tulokseen että näh­dään
syntipukki omassa kurjuustove-rissa.
Ja itäin syntyy epänormaali­sia
kansanliikkeitä, joista meille suo­malaisille
näinä aikoina on niin
mainio esimerkki nita sanotussa " l a -
puanliikkeessä" Suomessa, tällä man­tereella
"ulkosuomalaisseura" ja sen
liepeillä muut taantumukselliset
ryhmittymät, kuten eri kirkkokun­nat,
Kalevan rltart jji.e. Nyt jos
noihin lökkelsita kuuluisi ataoästaan
porvaristoa, tyhjäntoimittajia ja
työläisten kustannukseUa keljullijol-ta,
nita se olisi varsta helppo ym­märtää,
sillä he ovat silloin luokal­leen
uskollisia ja toimivat luokkaetu-jensa
sekä asemansa edelleenkin
säilyttämisen puolesta. Mutta kun
sinne sptkeiituu palkkatyöläisiä jot­ka
ovat elämänsä raataneet, koon-^
neet rikkauksia toisille, saaden itse
'sen verran vasttaeiksi että ovat voi­neet
elämätä Jatkaa, niin se käy Jo
vaikeammaksi ,tajuta. On-täytynyt
saada perta nurinkurtaen käsitys c-lämästä
yleensä, tahi sitten ei o-maa
ensinkään omintakeista harkta-takykyä.
Sanotaan, että henkilö, jo-
Joliaii Wirran
objelma
Canadan Suomalaisen Ȋr
kiertävä puhuja toveri John ^
lähtee koko Ontarion kasit
järjestämis- ja puhujan
pj'sähtyen seuraavilla paik
Timmtas, marrask. 12 ja igj
Tätä luetteloa tullaan jatk
sitä muTjaa kun matka edisty
Osastoja ja tovereita niUläl
kakunnilla missä tov. "VVirtaf
pysähtymään kehoitetaan tek
parhaansa matkan onnistun
järjestämällä huoneustojen
j a ilmottamalla tilaisuuksisti
yleensä olemalla hänelle'
osastojen toiminnan järje
C.S.J. t p . kOB
•^';tta_G^undqj
ka voi ajatella, voi muuttaa,
sä, mutta sellaisella, joka ei
ajattelemaan, ei ole mieltä
tavaksi.
• Jälkeä jättämättä tuo epäno
Unen käsitteiden sekavuus ei
lut täällä, meidänkin pikku
sämme Ladysmithlssä, jossa!
mennen sanoen työläisten eläf
leensä on painunut .sen alemi
teille ja on vaan varjo entj
lämän kertoelman alussa
ta ajasta. Valaistaksemme asia
rottakoon seuraava juttu. Noij
misen vuotta, talii niille pa
matkusti täältä Suomeen erä^
r'. mies joka yleisesti tu
"Hyytiäis-Kassun"' nimellä,
taakseni hän oli Karstulasta
sm. Täällä olle.ssaan hän työsj
metsätöissä, kuten ylci;-:öll to
jotka ovat sen alan työläisiä
täällä olle.ssaan ei ollut mikäj
tylsssti huomattu, kuului kyl
senenä paikalliseen "ritari-r
muuten keskinkertainen työ
Nyt on tullut tiedoksi että
Suomessa olleessaan kunnosta
lapuanliikkeen edustajana nii
mattavasti että on osalllstur
nikellle" autokyytien antan
Tästä! sai eräs paikallisen rit
jan johtava henkilö aiheen
kielillä puhumaan: "Vai oh
su sellamen mies, kuka ohsl:
sellaista uskonut! Jospa minäj
l i s in siellä, niin tekisin sama
valla. Ja jos täällä sellaista
iljnaantuisi, niin olisin valmisj
osallistumaan". Tällaiset lati
tulee työläisten ottaa visusti
oon silloin kun sellaisten he
den ja heidän johtamansa l ii
taholta vedotaan työläisten
tukseen. Tämän kirjoittaja
imäärittelemään minkälaisille
le kukin työläisyksilö menee
tuksensa antamaan, tehköön s|
k i n oman harkintansa pert
mutta samalla tehköön itselle
vaksi mitkä liikkeet edustava
Iäisten nykypäiväin elämän
muksia ja mitkä niitä vastu
N i i n tehden asiat selvenevät j
laan tietoisiksi missä kuljeta
i minkälaisille touhuille kannat
me annamem. Olemmeko luo
me puolella, johonka olemuksj
' me kuulumme, vaiko sitä vast^
Tuholainen.
Cobalt
Järjestötoiminta on kyläi
näyttänyt tänä syksynä kail
Iin paljon eloisammalta kuin:
aikaan ennen. HaalOlamme on
telty useita kappaleita ja. ollu
ammanlalsiakm huvitllaisuufc""'
sa kaikissa on ollut aivan
täyteinen yleisö. Ja kaikki
näyttää ikäänkuin ne olisivat j
nuortuneet ja saaneet uutta |
voimaa itseensä. Näytöskappal
vat onnistuneet mainiosti eslt
kta puolesta. Olen kuullut :
sanovat että näyttämöUeaset
oimt kerrassaan mainio
(Kominternin TPK:n X pleeqnmin hjnräksymät paä(öslans«^at
h e l n ^ 4929.)
7- Työstä >pa&sa, jpissa on laiton
tyoräenlMke
" Luokkataistelun kasväya kärjisty-mtaen
ajaa hallitsevia luokkia käyt­tämään
jyrkkiä toimenpiteitä val­lankumouksellisten
anunattliilttpjen
hajottamlssksl Ja hävlttämlsek*
Siellä missä on julkisia vallankuiuo-ukselllsla
ammattlUlttoja (Ranuas­sa,
Tsheckp-Slpvaklassa), oyat ne
vaarassa tulla hajoltetulksl. Sellai­sissa
olosuhteissa on perustehtävänä
yrittää estää Julkisien ammattiliit­tojen
pakpttamtaen maanalle. Niis­sä
maissa. Joissa porvariston yh-
:dessä sosialifascistlen kanssa on on­nistunut
ajaa ammattUlitot maan
alle (Italiassa, Jugoslaviassa) Ja
Joissa ammattiliitot Jatkavat työ­tään
maanalaisina on tdtitäsänä
kaikin voimta vahvistaa maanalaisia
ämmattllllttpja, -vetäen niiltin mah-dnllUimman
suuren niäärän järjes-isanättömiä
työläisiä Ja näiden ak­tiivisuuden
lEehittäminen k a s v a i^
lakkoaallokcm .aikana. .On käytävä
ankaraa taistelua fcatyvM^ antautu-jtnis-
Ja likvidoimispyrkimyiKift vas­taan
1Uqgaali.sten (umnattUilttoieix
työn kohottamisen suhteen jnidca
sillä perusteella, että yleensä evä­tään
maanalaisten ammattiliittojen
olemassaolon mahdollisuus. Erikoi­nen
merkitys laittoman ammattiliik­keen
maissa on laajojen taisteiu-komlteata
Järjestämisellä taloudel­listen
taistelujen Johtamiseksi. Nä­mä
talstelukpmlteat saattavat 4;uUa
kaikkein paralmmiksi keinoiksi ko-ico
fascistlpolilsin murtamisessa Ja
maaiuilalsten ammattiliittojen nos­tamisessa
Julkiselle t^teluareenalle.
Taistelu maalailta jiousemisen Ja
julkisen esitatymlsen' puolesta, tais-tfau.
Jonka on oltava vallankmnouk-selllsten
ammattUiittpJen keisktisen
Imomion .esineenä, vpi oUa inenes-tykselltaen
vain siinä tapauksessa,
että maanalaiset ammattiliitot yh­distävät
täiiaän tsdstelunsa taiste­luun
työläisten jöka^iälvälsten tar­peiden
puolesta Ja .tatoudelHsten
talstelnjen todeHlseen johtamiseen.
Maanalaisten ammattiliittojen vol-^
mlsfeuniiaen. laklcoUIkkeltten vallan­kumouksellisen
Johdon Ja maanalca
jnUdsmiteoi pääsemisen edellytyk­senä
oh ^tkeä JärjestehnälUaen työ
rpu(äaekez!bpja3 perustamlsäul ja
ammattiliiton keSco työn rakentaml-maissa
ja varsinkta Intiassa. Tä­mä
lakkoaalto veti mukaansa kaik
keta takapajuislmpiakta sllrtomaa-proletariaatta
osia (Keski Afrikka)
ja todistaa sitä, että työväenluo­kassa
alkanut nousu on levinnyt
kauas vanhojen kapitallstlstrai mai­den
rajojen idkopuolelle. Siirto- ja
puolisUrtomalssa (Intia, Kitaa, vie­läpä
Indonesiassa, Ceulon, Birma,
Afrika Jne.) käytyjen lakkotaiste-tujen
erikoisuudet osottavat, että
vieläpä s i e l l ^ n missä liikkeet ovat
sjmtyneet luonnonvoimaisesti on
niillä ollut syvästi vallankumouk­sellinen
luoime. Tämä valmistaa
edullisen maaperän kompuolueldexi
ja vallankumouksellisten amjnattl-liittojen
lujittumiselle ja vahvistu-mlseöe,
sekä niiden perustamiselle
maihto. Joissa niitä vielä ei ole.
nen tySpaikkaperiaatteen pohjalle.
& Tfo siicto- j a pnoU^iiianni&sa.
Viime vuodelle ominaista on ta­loudellisten
taistelujen valtava kas­vu
kalkissa siirto- Ja puolisilrto-
Näiden maiden kommunistien ja
vallankumouksellisten ammattiliitto­jen
tärkeimpänä tehtävänä on taa-to
kalkissa taloudellisissa taisteluis­sa
johto työl^ten käslta puhdis­tamalla
lakkoellmet kansallisporva-rllUsista
Ja sosialireformistlsista a i -
ndsslsta Ja siktämällä työläisten t a ­loudelliset
taistelut korkeampiin
taistelun muotoihta.
Ammattijärjestöjen erikoiset muo­dot
siirto- ja,puolisiirtomaissa. vaa­tii
näiden maiden kommunisteilta
Ja vallankumouksellisilta työläisiltä
suurta Joustavuutta ajaessaan ta­loudellisten
taistelujen itsenäisen
johtamisen linjaa, laajojen joukko­jen
puolelleen voittamiseksi lakko­jen
aikana ja taloudellisten tais­telujen
yhdistämiseksi proletariaa-tta
yleisiin luol&atehtäviin.
Taistelukomiteam muodost^ista
näissä maissa on käytettävä val­lankumouksellisten
luökkajärjestöjen
aikaan saamiseksi siellä,
ei ole ja maanalaisten a
tojen nostamiseksi maanpääl
Girni-Kamgarin tekstiility
vasemmistoammattiliiton
Bombayssa osottaa miten
j a pysyviä tuloksia voivat
kumoukselUset ainekset saad
semmistolaista ammatilUsta '
järjestöä raksntae.ssaan lakot
taraisen perusteella ja uusia_^
tämismenetehniä laajasti K»
sään (lakkokomiteat) ja tyo
lemällä työpaikoilla.
Kaikkem tärkeintä on lujit
kehittää niin niaanpäälbs^
maanalaisia ammatti luttoja.
välttämätöntä käyttää kaiiJ^J
kenlaiset mahdollisuudet, etta
alaiset ammattilUtot s a r f
tuksi sen laajoista joukoi^^*
tyn asemansa, jossa ne j o^
rto ovat, ja taistella avoa
mtatavapauden P""'^^^^'
mätöntä väsymättä ja ja«
lisesti tohnia kaikissa reior
sa ja keltaisissa järjestöissä
tuksella voittaa . näissä J ^ ^
olevat työläiset valanlo^"
sen luokkataistelun k a n n ^
Duolueidsn tehtävä on
kotaistelua repiäkseen r i ^ _
piikkilankaesteet. Jo''^^ .TT
ml j a kansallmen porva-TS»
kentanut luokkakannaUa
kentanut luokkakannaUa o i e^
mattiliittojen tielle. Ixapen^
valtioiden kompnolueiden
tettava aktih^ista ja jarje«
apua siirtomaiden laK
kärjistäen taistelua uoP
vastaan ja surtomaiden
tomuuden puolesta ta
taistelujen kasvamisen
Erikoista huomiota on