Vapaus, November 24, 1927

              • ' —•
Torstaina, marrask. 24 p;nä—Thor., Nov> 24 No. 152 — 1927
m'
/
VAPAUS rTMa. OP», nnnmitain.. tli»t«iB«. IteJuTiilJKm». tanuln» J» pgjtBMla».
T O I M I T T A J A T :
S, C KEIL. T. N . CARLSON. B. A . TENOTNEN. R. PEHKONEN.
Bctistcied «t l l i . P<wt OfCce Dcjxnaiest, Ottzws, u tecoad CUM muter.
Tbe onlr o««B of KimUh Vorko» in C«a«<J*. PablUiea io SoJboTr. 0°<- ererr MoiuUy.
Tandtr. Vedandaj, ThBZ«Ur «»d Fridif, •
TILAUSHIXNAT: ^_ „
1 ric- «JSO, « i k - IZ50. 3 kk- «1.75 J« 1 kk. — TrbdytrUtoihin j« Soomeea wk« io»a«Ue
«JkemuHe: I »k. »6X0. 6 kk- «3J0, 3 kk. j« 1 kk. tlM. .
• ^ ILMOTUSHINNAT VAPAUDESSA:
lUsanmotaksct tljOO fcst». H i » ksku kcma. — A»ioliittoon«arooilmotuk«et SOe, pi.tttrniuc».
|flBcaiireanoiIm.MkMt SOe. keiU. »IJO 3 k « t * » . — SjnUTmiilfflotuk»*! I I J » kertt. «2J» 3 kert*». —
A*iocn>>}iDetiikMi kcfU. $3X0 k*k« keiU». — KJitouImotukset «XO k«TU. — KoclemMitaoick-
W( S2X0 kem, SOe. liunukra kIitOfItnie«IU Ui jaoifto»iriyJU. — H«Inla«alie<Jot j» o«oteitaiotiiJt»et
SOe. kert«- |1X0 kolac kertu. — Ta«piUiImotuiiea j« ilmotiutteniuiurien o». T U d i t u e * » . Ubetetu».
Oaetstbisu eukätecs. — r«UBk«U, Joiu ei,»etxM« t»h«, ö loIU Uhettimiin, p«iui 4wUmi»teB. joilU
M takaokaet.
Vuosi Amm-tait. Am.taii
1913 $8.41 $5.60
1924 6.78 5.52 •
1925 9.24 6.89
1926 10.95 8.11
1927 11.04 8.21
Heinäk. 11.71 8.74
lYÖPAffiOILTA
Lditeea «iotot Uiaotiikaet piOi oU» konttorU» kello 12 ilro«trmI»piiriB edelUtenJ «/kipii»än3.
V«p«iiäea teuBllM: Uieity BoiJdioj. 33 Lon». Street. PuheUn S36W.
V«p««<l«i konttori: Liberty Buildioj, SS Lorae Su Puhelin 1038. Pottiotote; Bpi 69. Sndbary. Onl.
Ceoena nivertUiof i«le» 7Sc. per eol. Ineh. Minimoni ch««e for «ngle uuertion 75e. .The Vipaos
te the bcit «I»erti»inj oediBm «mooj the riwä»h People in Cuuda. •
Jo* ette milloin telien»» ua n i U a iU en^inäi^ea kirjee«eeone, kirjotlaka» nadeUeea Uikkeenioiujaa
^ 1 IliiiTIi BJaKlIät J. V . K A N N A S T O , liikkeenhoitaja.
Kansainliitto epäonnista
Prof. Einstein, suhteellisuusteoriani Kansainliiton neuvoston paikat
keksijä, on haastattelussa Berliinissä jovat porvarillisten suurvaltojen ini-lausunut
viime lauantaina, ettajperialistisen keinottelun temmellys-aseistariisumiskysymys
on edelleen-Jkenttänä. Minkäänlainen kansojen
kin rauhanasian tärkein kohta. Täs- —*—— - »..i- i/—-««t--»"
sa suhteessa kansainliitto ei ole on-aistunut
poistamaan sodan edellisen
kauden epäluuloja politiikastaan.
Voiman-psykologia, joka ehkäise^
kansainliittoa tehtävässään, esiintyy
myöskin asebtariisumiskysymyksen
käsittelyssä. Saksan-Ranskan yhteis­ymmärryksen
muodostiunista häirit­see
vielä Saksan alueiden vieraan
valtauksen jatkuminen, j.n.e., olivat
kuulltm tiedemiehen huomautukset.
Einstein tuntuu sentään olevan
toivorikas, että tilanne saattaa vielä
muuttua paremmaksi, kunhan vain
Amerikka ja Neuvostoliitto saadaan
kansainliittoon.
Meidän mielestämme on prof. Ein­stein
niin ansiokas kuin hän on­kin
tiedemjehenä — huono yhteis­kunnallisen
elämän ja politiikan
tuntija. Sillä ne ilmiöt, epäluotta­mus,
ennakkoluulot, y.m., jotka E.
näkee pahimmiksi kansainliiton työs­kentelyn
esteiksi, ovat vain seurauk­sia
kapitalistisessa maailmassa val­litsevasta
tilanteesta.
Ne heijastavat taloudellisessa elä­mässä
esiintyvää flistoperiaatetta, ja
sen synnyttämää imperialistista vut-tauspolitiikkäa,
joka on ollut mää­räävänä
silloinkin, kun kansainliitto
perustettiin, \ vaikka . kansainliitto
varustettiinkin kansojen rauhallisen
yhteistoiminnan» kyltillä.
tasa-arvoisuus ei tule kysymykseen
kansainliiton kokoonpanossa. Koko
"kansainliitto" on niinollen todelli­sen
kansainliiton irvikuva.
Näistä syistä ei kansainliitto ole
päässyt mikinkään tulokseen aseis-tariisumiskysymyksessä,
eikä ole
millään muullakaan tavalla voinut
edistää rauhanasiaa, vakiinnuttaa
järjestystä, oikeutta ja vapautta ka­pitalistisessa
maailmassa vallitsevan
sekasorron, riiston, vääryyden ja or­juuden
tilalle. '
Amerikka on pysynyt tästä liitos­ta
erillään sentakia, että se katsoo
liiton ulkopuolella voivansa parem­min
tavoitella samoja riistoetuja,
joita toiset valtiot koettavat saavut­taa
liiton kautta.
Neuvostoliitto on taasen pysynyt
liiton ulkopuolella, koska se vastus­taa
kapitalistivaltioiden politiikkaa,
— esiintyipä se kansainliiton sisällä
tahi sen ulkopuolella.
Nämä seikat on Einstein unhoit­tanut
puhuessaan kansainliiton ^psy­kologisesta
hengestä". Hän näkee
kyllä, että kansainliitto ei ole vas­tannut
hänen toivomuksiaan, mutta
ei sitä, mitkä ovat tämän syynä.
Toisin sanoen: hän näkee katmiit
vaatteet, mutta ei niiden sisällä ole­vaa
karvaista kapitalistipetoa.
B. T.^
Yhdysvaltain, teollisuuselämän lamaantuminen
Teollisuuselämän tavallista vilkas»
tumista ei havaittu \ Yhdysvalloissa
tänä vuonna niinkuin muina vuosi­na.
Lisäys oli pienin sitten vuoden
1923 ja 60 firosenttia maan kaikista
t<'JidasIaitoksista oli normaalia vä­häisemmässä
käynnissä, osan työ­läisistä
ollessa työttömänä. Nämä
merkit viittaavat yhä uhkaavampaan
tcollisliuselämän lamaannukseen.
Tilastojen mukaan oli telidaätyö-läisten
lukumäärä yli koko maan
syyskuussa 4.6 prös. pienempi kuin
syyskuussa 1923 ja 12 pros. pie­nempi
vuoden 1923 keskimi^ärää,
jota hallituksen iyövirasto pitää
^'100-prosenttisena".
Tämän vuoden syyskuussa lisään­tyi
työssä olevien työläisten luku­määrä
0.7 prosentilla. Viime vuon­na
samana kuukautena oli lisäys 1.7
-prosenttia. 'Kahdestatoista teollisuus­ryhmästä
vain kaksi osotli lisäystä
edelliseen vuoteen verraten. Nämä
olivat kutoma- ja tupakkateollisuus.
Sensijaan vähennykset ovat merki­tykselliset.
Kahdentoista kuukauden
kuluessa rauta- ja terästeollisuus vä­heni
9.3 pros., ajoneuyoteollisuus
10.5 pros., kivi-,\^savi- ja lasiteolli­suus
Ö.3 pros., puutavarateollisuus
7.3 pros. ja kemikaaliteollisuus, sii­hen
kuuluen myös öljy, 6.5 pros.
Vain yhdessä teollisuusryhmässä on
tuotanto ollut samalla tasolla kuin
V 1923.
Vuoteen 1923 verrattuna oli työs­sä
olevien työläisten lukumäärä^ kai­kissa
teoIHsuuksissa keskimäärin
88 pro?, ja palkka 90.1 pros.
Maan teolusuuslaitosten sanotaan
olevan käynnissä vain 86 pros. nor­maalisesta
tuotantokykyisyydestään:
Selostuksessa myös kiinnitetään
huomiota palkkatyöläisten lukumää­rän
suhteelliseen lisääntymiseen
Saksassa verrattuna väestölisäykseen
jälkeen 1907. Tällä ajalla palkka-työläbten
lukumäärä kohosi 39 pros.
ja väestölisäys 10.5 pros. Viraston
selostuksessa asetetaan teollisuuslyö-iäisten
Ibääntyminen kolme»le te­kijälle,
jotka ovat:
**En8iksi, Versaillesin rauha alen­si
Saksan armeijan lukumäärää niini
paljo, että siitä jouti lähes 400,000
miestä tuotantoon. Toiseksi, huo­mattava
määrä ihmisiä, joiden toi­meentulo
oli riippuvainen tuotta­vista
sijotuksista, huomasivat mah-dollbuutensa
pyyhkäistyiksi pois fi-nanssiromahduksen
'jälkeen ja hei­dän
oli hyväksyttävä toimeentulok-seen
palkkatyöläisen asema. Kol­mas
tekijä on naistyöläisten suhteel­linen
lisääntyminen teoUbuuden
palvelukseen."
Kaksi näistä selityksistä osottaa,
että kaksi sellaista luokkaa, jotka
ovat ratsastaneet työläisten harteilla,
ovat pienentyneet, nim. koronkisku­rit
ja sotilassääty. Tämä olisi mah­dollisesti
huomattavasti parantanut
Saksan työläisten asemaa, ellei hei­dän
kannettavakseen olisi rauhan­sopimuksella
sälytetty uusia ulko­maalaisia
loiseläjiä.
Työläisten eUntaiso Saksassa
Se tavallisuudesta poikkea nousu,
joka Saksan teollisuustyöläisten
osalcsi on tullut jaikeen vuoden
1924, jättää heidän elintasonsa kui­tenkin
vieläkin vuoden 1913 tason
alapuolelle, selviää Yhdysvaltain
kauppaviraston tutkimuksista,' joita
on tehty Saksan työläbten elintä-tasosta.
Ja vielä aiempi, nykyinen
palkkataksa lepää sangen epävar­moilla
perusteilla siitä syystä, että
aiaan sisaäntuontitase jatkuvasti
suurenee- Pitääkseen Saksan teolli­suuden
hyvässä käynnissä on tuotan­tokustannuksia
alennettava ollakseen
kykenevä kilpailemaan ma^ulman
xnarkiunoilla.
Verraten vuoteen 1913 ammatti­taidottomien
työläisten palkka on
Jcohonnut huomattavasti enempi kuin
ammattitaitobten, sanotaan selostukr
:sessa. Todellbuudessa Saksan am­mattitaidottomilla
työlabillä on nyt
Jiieman korkeampi elintaso kuin y.
1913, kun ammattitaitoisten työläis­ten
sitävastoin on 7 pros. sodan-edellistä
alhaisempi. . Vuodesta
1913 :sta on ammattitaitoisten työ­läisten
palkka kohonnut 39.1 pros.
ja ammattitaidottomien; 56 pros.
Elinkustannukset ovat kohonneet 50
pros.
Selittäen ammattitaidottomien työ­läbten
palkkojen suurempaa nou­sua,
viraston lausunnossa sanotaan:
Nämä palkankorotukset huomat­tiin
aivan välttämättömiksi lähen-taäkseen
ammattitaidottoman työläi­sen
palkkaa enempi tai vähempi vas­taavalle
tasolle; uuden työtehon tul­lessa
käytäntöön, tämä toimenpide
epäilemättä tuli mahdollbeksi uu­den
työtäsäästävän konebton kaut­ta,
joka johtaa lähelle toisiaan kah-denluokkaiset
työläiset."
Saksan tehdastyöläisten keskimää­räinen
viikkopalkka v. 1913 ja sen
jälkebenä aikana on ollut seuraava:,
Hnomioita |a Mo-lantnksia
Venäläisten menshevikkiemigrant-tien
johtaja Abramovitsh, joka pari
vuotta sitten kävi Canadassakin
Neuvostoliittoa ja kommunisteja
parjaamassa, on hiljattain ollut aigi-tatsionimatkalla
Latviassa, pitäen
m,m. Riiassa puheetn aineesta "Kym­menen
vuotta holshevistista vallan­kumousta".
Noissa esiintymisissään
bn tämä menshevikkiemigranttieh
johtaja ylistänyt Neuvostoliiton
kommunistipuolueen nykyisiä oppo-sitsiönimiehiä
"kunniallisimmiksi ja
rehellisimmiksi bolshevikeiksi"." Ab-ramovitshin
suun kautta neuvosto­vallan
katkerimmat viholliset, pako-laisemigrantit,
ovat tätdn tervehtä­neet
Neuvostoliiton kommunbtipuo-lueen
oppositsionilaisia omina hen­genheimolaisinaan,
jotka ovat siir­tyneet
"bolshevismin likvidoimisen
tielle". "Tuo piintyneimpien vihol­listemme
oppositsionilaisille antama
ylistystulva on omiaan -osottamaan,
miten suUren rikoksen oppositsioni-laiset
hajöiustöiminnallaan ovat suo­rittaneet
puoluettamme ja neuvosto­valtaamme
kohtaan", lausuu tämän
johdosta aivan oikein eräs neuvosto-valtalainen
toverilehti.
» • • • • .' '
Belgian ammatillisen keskusjär­jestön
kansallisen neuvoston ilmo-tetaan
pitkän keskustelun jälkeen
vahvistaneen vuonna 1924 hyväksy­tyn
päätöslauselman "ammattiliitto-
Hurista". Päätöslauselmassa mä'ra­taan,
että kommunistipuolueen yksi­kään
jäsen ei ole kelvollinen luotta­mustoimiin
ammattiliitoissa.
. • » »- » .
Quebecin maakunnan työministe­rin
apulaisen, Louis Guyonin, lau­sunnon
mukaan ei tuossa maakim-hassa
ole nykyään juuri yhtään
työttömyyttä. "Milloinkaan emien
ei maakunta ole ollut sellabessa-hyvinvoinnin
ajassa kuin nykyään,
päättäen työvoiman kysyimästä", on
Guyon lausunut.
• • • • A
Vapauden työläiskirjeenvaihtajil-taan
saambta tiedoista päättäen ei
Quebecissa nykyään vallitseva "hy­vinvoinnin
aika" kuitenkaan ole eri­koisen
hyödyllistä työläisille, sillä
suuresta kysynnästä huolimatta mak­setaan
heidän työvoimastaan perin
alhaisia palkkoja, jopa jätetään al­hainenkin
palkka suorittamatta.
Liittohallituksen tilastotoimbton
selostuksen mukaan oli teoUisuus-työläbten
keskimääräinen palkka
Ontarion neljässäkymmenessä johta­vassa
teollbuudessa $1,162.22 vuon­na
1925.
Rosegrove, Ont.
Työmaa- y.m. uutUia
Työmaita on auennut Eound La­kelle
nyt alkavan talven kuluessa
melkoisen runsaasti, että voidaan sa­noa
ajan olevan vilkkaamman, kuin
'koskaan ennen. Osa farmareista on
myynyt metsiään paperipuiksi sillä
tavalla, että suorittavat kaiken työn
Itse tai työmiesten kautta.
Jotkut ovat myyneet metsiään sil­lä
tavalla, että saavat $1.00 neljän
jalan koordia kohden metsän vuok­raa.
Lindroosin sakki on työskennellyt
jo yli kuukauden ajan. Palkka kuu­luu
olevan $10.00 pitkä koordi.
Ruasta pitää huolen n.k. "poikatalo".
Pulkkisen sakki on aloittanut
työnsä näinä päivinä. Ruokahomr
mat y.m. kuuluu olevan samalla ta­valla
kuin edellbilläkin.
Ebyn tovmshipissä on myöskin
Clark Hill & Francies Co. New
Leaskardista aloittanut tukkien kat­kaisun
aivan viime päivinä. Suoma­laisia
on siinä työmaassa tällä? ker-taa
ainoastaan kourallinen. Kaikki
on komppanian hommaa.
Savonperällä, Rajalan kämpällä,
on noin ^25 miehen seuduille. Työt,
palkat, ruoka- y.m. hommat ovat'
samalla tavalla kuin toistenkin suo.
malaisten kämpillä, joista edellä ker­roin.
,
Eräänä päivänä Rajalan miehet
pitivät kokouksen, johon otti^psaa
kolmattakymmentä miestä. Saapu­villa
oli 7 ei-jäsentä. Toiset kaikki
kuuluen L. W. L . U . of Canadaan.
Kaikki kokouksessa olevat ei-jäse-net
ilmoittivat liittyvänsä unioon,*
sikäli kun se on heille mahdollista.
Oteltiin esille "lahtarikysymys" ja
yhdeltä mieheltä evättiin. jäseneksi
liittyminen, ennakkotietojen perus­teella
ainakin niin kauaksi kuin to­distukset
saapuyat Suomesta.
Toinen mies lupautui tekemään
anteeksipyynnön kotipaikkansa puo­luelehden
Pohjan Voiman kautta sii­tä
?yystä että oli esiintynyt "sankari-patsaan"
paljastuksessa suojeluskun.
talaisena. Hänelle myönnettiin koe-jäsenyys
ainakin niin kauaksi kuin
saapuu todistukset ^Suomesta. Jos
ilmaantuu enemmän mustia töitä
kun mitä on risrt ilmoittanut, niin
otetaan sitten asia vakavammalta
kannalta. Toisia ei.jäseniä kohtaan
ei ollut mitään syytöksiä. Useim­malle
kuitenkin päätettiin hankkia
todistukset Suomesta.
Lentäakohan "samanlaitet linnut «a.
matsa parrepsa"?
Kokoukselle esitettiin, että kun
Antti Koppinen viime talvena mat­kusti
Canadaan Suomesta, niin hän
sieltä lähtiessään oli ottanut mu­kaansa
"hyvän miehen" oman tas­kunsa
kustannuksella. Tämä hyvä
mies oli suomalainen poliisi! Ko­kous
oli epäilevällä kannalla, ettei
todellinen luokkaproletaari voi olla
nykyiselle Suomen poliisille^ niin so­lidaarinen,
että avustaisi sitä oman
taskunsa kustannuksella maasta toi­seen,
vaikka se olisi parempikin
kuin "hyvä mies". Sen johdosta ko­kous
valitsi miehen ja velvoitti ha­pen
heti ottamaan selvää Antti Kop­pisen
menneisyydestä Suomessa. •„
Tämän yhteydessä olkoon kerrot­tu,
että kysymyksessä oleva poliisi­mies
viime _^ talvena raateli puukolla
erään kansalaisen jossain, hotellissa
South Porcupinessa. Polibi sai raa­telusta
kaksi vuotta "workfarmia",
jota rangaistusta lienee vieläkin pal­velemassa,
ellei ole konsulin väli­tyksellä
vapautunut, kuten.oli van.
kilasta Koppiselle lähettämässään
kirjeessä toivonut.
Kokous valitsi kämppäkomitean
ja delikeitin kämpälleen. Vielä ko­kous
päätti, että vietetään ohjelmal­linen
kokousillanvietto jokaisen kes­kiviikon
iltana.
MaanvOjelijäin osasto
tilalle. Tästä on se ikävä seuraus joukkueen kiinni j a ovat he nyt pi-
Tarvitsemmeko me
kapitalisteja?
"Mutta me emme voi tulla toi­meen
ilman kaipitalbte ja! Meillä
täytyy olla pääomaa V* Kuinka u-sein
tapaammekaan tuon itsepin.
taben lauseparren. Niinkuin aavik­korotta
(gopher), nostaa se päänsä
kaikkialla.
"No, mitä pääoma sitten on?" ky­syn
minä ystävältänL
. "Joka tapauksessa sillä tarkote-taan
koneita ja rahaa, ja ilman niitä
emme voi tulla toimeen."
"Mitä ajattelet apilaasta?" ky­syn
minä sitten ystävältäni.
"Se on hyvää rehua, mutta jos se
pääsee alkuun, niin on se paha rik­karuoho;
katsolhan Robertin peltoa
tuolla."
"Mutta se ei ole rikkaruoho tuol­la
navettasi takana."
" E i olekaan; minähän kylvin sitä
sinne."
"No, sitten se on rikkaruoho vain
silloin, kun se kasvaa väärässä pai­kassa
:— riklcaruoho määrätyissä ta­pauksissa?"
"Aivan niin." -
"Vehnä, kaura tai ohra voivat
olla rikkaruohoa määrätyissä olo­suhteissa."
"Kyllä, jos ne vapaaehtoisesti tu­levat
peltoon, johon on kylvetty jo­takin
muuta."
. "Samaten on laita koneitten ja
rahan. Apiia ei ole aina rikkaruo­hoa,
eivätkä koneet ja raha ole aina
pääomaa. Ne ovat pääomaa vain
määrätyissä olosuhteissa.
"Siinpä sitä ollaan. Koneet, i^ha
ja luonnonrikkaudet eivät itsestään
että köyhän työläisen omaisuus jaa
siihen saamatta mitään korvausta.
Jälkeen jääneille asukkaille vain l i ­sää
verotaakkaa
TSmankttnn 17 päivänä oli täällä
San^a Kannasto. • Puhui pienelle
kuulijakunnalle. Yleensä on meillä
se ällöttävä tapa, että ylistetään ai­na
puhujaa ehkä maailman parhaak-sL
Allekirjoittanut tekee nyt kui­tenkin
poikkeuksen. Ja sanon vaan
lyhykäbesti sen erään emäntäihmben
lausumion, joka rehellisellä naa­malla
sanoi että: 'Sanna-täti saisi
olla täällä aina". Eikä meillä sii­nä-
eri mieltä olekaan; suotava olbi
dätettynä j a asia polibioikeuderi kä­siteltävänä.
•— Ulla.
JOUKOT LIITTYVÄT YHÄ TII­VIIMMIN
L.W-I.UNIOON
T. k. 17 p., kun L.W.LU. kiertä­vä
lähetti vieraili Timminsistä 11
maiilin päässä olevalla Niemen käm­pällä,
jossa työskentelee 60—70
miestä, päätettiin m. m. seuraavista
asioista:
Perustettim kämppäkomitea, jo­hon
valittiin 5 miestä- ja velvoitet­tiin
komitea asettumaan viipymättä
yhteyteen L.W.I.U:n aluekomitean
kanssa.*
Tehtiin yksimielinen päätös, että
jokainen kämpän työläinen liittyy
unioon ensi tilassa. Korttien tar.
Vastuksessa ilmeni että kämpällä oli
29 L.W.l.U:n jäsentä, joista 7 kort­tia
oli enemmän kuin 3 kk., mutta
vähemmän kuin 6 1^ rästissä.
LW,W. jäseniä oli 2.
Lopuksi otettiin keskusteltavaka
kysymys eri unioiden toiminta- ja
periaatesuunnista. Kysymyksestä
hyväksyttiin yksimielisesti lähetin
tekemä selostus, vastaukseksi kysy­mykseen.
Kun metsämiehet jokabessa pai-ole
pääomaa. Ne ovat pääomaa vain
määrätyissä yhtebkunnallbissa olo­suhteissa.
Aivan samaten kuin api­laan
muuttaminen vehnäpellosta api-lapeltoon
estää tuon kasvin olemas­ta
rikkaruoho, aivan samaten voi
niitten yhteiskunnallisten suhteitten
muuttaminen, joissa tuotantovälinei­tä
käytetään, estää ne olemasta
pääomaa.
"Mitkä ovat nämä yhteiskunnal­liset
suhteet?
"Kun yhtebkunnassa on yhdellä
puolella ihmisryhmä,, joka on aidan­nut
itselleen tuotantovälineet, oli­vatpa
lie sitten tehtaita tai maita,
rahaa tai kaivoksia, rautateitä tai
höyrylaivoja, ja toisella. puolella,
aitauksen ulkopuolella, suuri jouk­ko
ihmisiä, joilla ei ole mitään muu­ta
kuin työkykynsä; tällöin tuotan­tovälineet
ovat pääomaa ja niitten
omistajat ja hallitsijat kapitalisteja.
Ford-kuton tai maan omistaminen
ei tee kapitalistia. Yhteiskunnalli­nen
hallintavalta toisten yli on se,
iTmikä jotakin merkitsee. Näin ollen
herra Lomer Qouin on kapitalisti,
Jussi Maanviljelijän - ollessa vain
työläinen hänen hallintansa alai­sena.
"Kapitalismin alaisena on tuotan­non'
tarkotuksena voitto: alkuperäis­tä
sij*otusta suurempi tulos pääoman
omistajille. Tämä saadaan asetta­malla
tuotantovälineet ja omistamat-lomat
työläiset työskentelemään yh­dessä,
ostamalla työläisten työvoi-,
man tai luovuttamalla heille 'va­paita'
viljelysmaita.
"Poistamalla sen laillisen aidan,
millä tuotantovälineet on aidattu ja
saattamalla ne yhteiskunnallisen
omistuksen ja hallinnan alaisiksi voi­daan
kapitalismi hävittää ja kapita­listit
lakkaavat olemasta."
"Mutta täytyyhän olla joku teol­lisuutta
johtamassa", huomautetaan
väliin.
"Ehdottomasti, mutta teoUbuu­den
johtajat ovat kokeneita asian­tuntijoita,
eivätkä kapitalisteja. A i ­van
samaten kuni herra Rahapussi
palkkaa asiahtuntijoita kasaamaan
itselleen voittoja, aivan samaten
voivat työläiset ja maanyiljelijät
asettaa kokeneita erikoistuntijoita
pialvelukseensa kaikille aloille.
"Tänään on kapitalistiluokka lois-eläjäluokka,
joka ei vähimmässä­kään
määräsi palvele yhteiskuntaa,
vaan imee tuotannon kerman. Tar­vitsemmeko
me kapitalbteja? Vas­taus
on ehdoton: E i l " "
Rustin Farmin.
Cha^iliver, 3. C.
T.k. 6 p a i ^ vietetUin Venäjän
vaUankumoulffiien ^> lO-vuotbmuisto-juhlaa,
johon> ohjelmaa oU varattu
kaikilta puolueen alajsilta eri ryhmil­tä.
Lapsilta näytöskappale, "Hii­len
hinta" l-näyt, aikuisilta 'Ka
pinallinen" 1-näyt., laulua, runoja"
kertomuksia, y.m. päänumerona kuil
tenkin oli puhe, paikallbelta tove­rilta,
jossa selostettiin neuvostoval-
, . . „ ^, . lan saavutuksia olemassaolonsa =?
että Sanna tekisi tänne matkan pi-|vana ia RAT, « O ^ - M * ^
, . , , sana ja sen meriatysta maailmnn
k*,n,T«,r, „nd«n kerran. työväenliikkeessä. Puheen loppupS
ta ei kenenkään pitäbi unohtaa: A i .
na i\ kajkissa vaihebsa Neuvosto-
Venäjän ja maailmanvallankumouk­sen
puolesta.
Käsittäen, juhlan merkityksen, oli­kin
ylebö runsaslukuisesti rientänyt
osottamaan myötätuntoaan kymmen­vuotiaalle
Uudelle Venäjälle, josta
kannatuksestanne voimine antaa
vilpittömän kiitoksen.
Lauantaina, t.k. 12 paivan illaksi
oli Työläisnaisten liitto järjestänyt
iltaman, jossa nakeltiin kappale
'Valkoisessa Suomessa" 3-näyt., ku­vaten
luokkasodan jälkeistä aikaa.
Taaskin saapui yleisöä huoneen täy^
delta, siten antaen täyden tunnus,
tuksen nabliiton - työlle. Samalla
kertaa sai naisliitto korvauksen vai­voistaan
ja toiminnastaan, joka on
omiaan kannustamaan heitä yhä e-nempi
j a enempi uhrautumaan liit­tonsa
kasvamisen ja tunnetuksi tu­lemisen
puolesta.
"Asa", luokkataistelun aikaa ku­vaava
näytöskappale on harjoituk­sen
alaisena. Koska se näytellään
ei ole vielä päätetty. Roolien jaossa
on koitettu tehdä parasta, joskaan
ei kaikki ole, voimien puutteessa, ai­van
paikallaan. Se on suuri ja pai.
jon työtä kysyvä kappale näin pie­nellä
paikkakunnalla, mutta emme
tule säästelemään vaivojamme kun
saamme yleisön tyydsrtettyä.
Seuratkaa paikallisia ilmoituksia,
ettei "Asa" j ää näkemättä.
Lunta satoi t.k. 11 päivänä noin
kuutisen tuumaa, joka kuitenkin
suli pois kahdessa päivässä. Toisen
kerran tuli "valkonen" maahan 15
p., sulaen seuraavana päivänä. —
Että on sitä talvea täälläkin.
H. Mäki.
. Timmins, Ont.
Toveritar Sanna Kannasten puhe-tilaisuadcit
Toveritar Kannasto oli täällä l u .
ennoimassa kolmena päivänä. Ih­metellä
täytyy sitä kestäväisyyttä
jota Sannalla oli jaksaessaan puhua
yhteen jaksoon aamusta iltaan nuo
kolme päivää. Sen mikäli olin t i ­laisuudessa
seuraamaan noita puhe­tilaisuuksia,
oli niissä paljon meille
oppimbta, ja kaikella tarkkuudella
seurattiinkin niitä ohjeita joäta
meille annettiin. Ja toivobin njrt
vaan ettei niitä annettuja ohjeita ja
velvollisuuden täyttämisiä kohta al­kuunsa
unohdettaisi. Lapsille myös­kin
omistettiin yksi osa päivästä ja
menivätkin lapset mielihyvällä joka
kerta kiiuntelemaan ja muistivat
tarjwlleen kertoa kotona mitä heil­le
puhuttiin. Naisten toiminnan yh-täläistyttämiseksi
täällä Pohjob-On-tariossa
päätettiin perustaa Sannan
kehoituksesta nais-sihteeristö, johon
valittiin Timminsistä kaksi jäsentä,
Hilma Selenski ja Maiju Riihinen.
Lisäjäsenet tulevat valittavaksi toi­silta
paikkakunnilta.
Tällainen sihteeristö on välttämä­tön
olemassa, voidaksemme teKää
tarkoituksenmukaisempaa kasvatus­työtä
työläisnaisten keskuudessa.
Muuten olisi suotavaa että vä­hän
useimmin saisimme matkalle'
':ällaisia puhujia, jotka tuovat meille
uutta innostusta ja rohkeutta toimi-e^
amme asiamme eteenpäin viemi­sessä.
Se vain oli ikävä nähclä, että
eivät läheskään kaikki naiset Tim-minsissä
tajunneet asian tärkeyttä,
koskapa niin kauniisti pysyivät pois.
Eivät katsoneet tarpeelliseksi tul.
Ia edes viimeisenä iltana, jolloinka
oli järjestetty arvokas ohjelmati-laisuus.
Erittäinkin annan paheksu-mislauseen
tytöille, jotka niin vä­hälukuisina
olitte edustettuna näissä
P|uhetilaisuuksissa. Pysähtykääpä
hyvät tyttöset ajattelemaan elämää
rähän vakavammin eikä aina vain
eitä kevyttä puolta.
Tärkeä kokous
Osuuskaupan osakkeenomistajien
kokous pidetään Timminsin suoma­laisella
haalilla sunnuntaina t.k. 27
pnä, alkaen kello 3 iltapäivällä. Tär­keämpänä
kysymyksenä tässä koko­uksessa
tulee olemaan haarakaupän
perustaminen South Porcupineen.
Tällaben kaupan avaamiseen naapu­rikaupunkiin
on olemassa monet te.
kijät. ..
Ensinnäkin että liikkeemme aina
«rain laajenee, ollen Porcupinessakin
niin suuri ostajapiri, että sinne päi­vittäisin
viedään kaksi kuormaa ta­varaa
ja uusia kUndeja ilmaantuu
joka päivä. Ja kuten tiedämme^ tä­män
pohjoisen talven miten se on
luminen ja tuiskuinen. niin ön epä-
Elspeth, Alta.
Talven makuakin sitä on jo saatu
maistaa täälläkin Albertassa. Loka-kuuri
loppupuolella alkoi pakkaset
ja, marraskuun 6 pnä satoi lumen.
Ja siitä lähtien on ollut kylmää ja
tuo valkoparta pakkanen muistutta­massa
meille köyhille raaitajille, mi.
tä meillk pitää olla, elääksemme
pitkän talven yli. Ja se onkin ky­symys,
joka askartelee nionen isän
ja äidin sydämellä, saada edes sen
verran, että ei aivan tykkänään kyl­mety.
Kuitenkin on vain harvat,
jotka ottavat huomioonsa sen, millä
tämän laatuisei epäkohdat voidaan
korjata. Niinkuin esim. tälläkin
paikkakunnalla. Se on ikävänä i l ­miönä
ja kysymys on yalcavaa laa­tua,
emmekä me voi sitä omin voi­min
voittaa, siinä tarvitaan joukko­voimaa
ja voiman. saamme vain si­ten,
että jiitymme työläisten taistelu-riveihin
taistelemaan kuin yksi mie_?
ja naineii. ^ ^
Nyt kohta saapuu toveri Moriar-ty,
Canadan Kommunistipuolueen
Albprtan piirin organiseeraaja tälle
varmaa josko voidaan aina kunnol-lpaikkakunnalle ja häneltä voidaan
Eri paäkakimiiäta
Ansonville, Ont.
Tämä kylä näyttäd, jo miltei siltä
kuin täältä olbi ihmiset sukupuut­toon
kuolleet. Taloja on kylmillä
ja joka tomen talo ilmoitettu myytä­väksi.
Mutta kuka niitä kaildda
ostaa. Entbet asukkaat ovat poistu­neet
siitä syystä kun työt ovat lop-puneet
ja uusia ei niin ollen tule
kassa alkavat käsittää järjestäyty*
misen yhtä tärkeänä kuin tälläkin
kämpällä, silloin alkavat metsämies­ten
asiat luistaa siihen suuntaan
kun niiden txdeekin-..— Jätkä.
leen, palvella näin suurta ostajapii-riä.
sNäinollen liikkeen etua kat­soen
on. johtokunta telmyt aloitteen
haarakaupän avaamiseksi, joka kysy­mys
täten alistetaan yleben. kokouk­sen
pääte ttäväksiy johon' pitäisi
kaikkien jäsenien saapua lausumaan
mielipiteensä. Erittäinkin kehoite-taan
South Porcupinessa asuvia jä­seniä
ottamaan tämä huomioonsa,
sillä on mahdollista että ukrainalai.
set tulevat asiata vastustamaan, jo­ten
osakkeenombtajien olisi oltava
tässä kokouksessa joka vain puinkin
on tilaisuudessa pääsemään. Sään­nöt
edellyttävät että pitää olla yksi
neljäsosa jäsenistöä ennenkuin Voi­daan
mistään asiasta päättää.
Rohkea varkaaa .
T.k. 13 päivän aamuna varhain
oli varas tai varkaat käyneet Tama-rack-
kaduUä asuvan J. Boydin a-sunnolla,
ja vieneet mukanaan 800
dollarin arvoiset timanttbormukset
sekä kantamuksen alusvaatteita. O-mituista
oli tässä se, että tavarat
vietiin samasta huoneesta jossa nuo­ri
pariskunta nukkuu Sib näyttää
todennäköbeltä, että joka teon on
tehnjrt, on täytynyt taetää ^ o n
paikat.
Valkoisen orjakaupan uhri
Valkoben orjakaupan uhriksi oli
joutunut eräs nuori tyttö. Tjrtön o-livat
viekoitelleet yksi nainen ja
kaksi miestä tulemaan mukanaan
Ottawasta' tänne Timminsiin ja luo­vuttaneet
täällä eräälle kiinalaiselle,
joka pakoitti t y t ö n alistumaan kans.
saan. Poliisit kuitenkin saivat koko
saada kirjallisuutta, tilata sanoma­lehtiä
itsellemme ja nuorisolle. Sa­moin
on tov.; Ryan, nuorisoliiton
organiseeraaja täällä joulukuun ai.
kupäivinä. Nämä toverit ovat mat­kalla
sitä varten, että antavat meille
selvitystä niihin kysymyksiin, joista
olemme epätietobia.
Osaston asioista ei ole mainittu
tämän kesän aikana juuri mitään.
Osaston toiminta onkin ollut kulu­neen
kesän aikana liian • läiimeaa.
Kokouksia on tosin pidetty säännöl-
Ibesti osaston ja ryhmien kesken,
mutta päätöksiä ei ole pantu käy­täntöön,
joten tässä on vain odotet­tu,
että. tuleeko siitä mitään vai
eikö.
Osaston työkokous pidettiin mar­raskuun
13 pnä, jossa muiden asiain
mukana käsiteltiin toveri A. T.
Hill'iltä saapuneet kirjeet, joissa
keskusvirasto painosti alueen osas­tojen
yhteben neuvottelukokouksen
tarpeellbuutta. Osasto esitti asian
aluekomitealle. Myöskin oli tov.
Hill'iltä saapunut kirjelmä, jossa oli
osastolle kehoitus tehdä parhaansa,
auttaen nuorisoliittoa ja toveri Rya-hia,
kun hän saapuu tänne. Valit­tiin
komitea, joka.-^ toimii nuorbon
apuna. Myöskin oli saapunut kirje
toveritar Becky Buhayata, jossa hän
ilmoilrti, että hän vobi käydä täällä
joulun aikana kun kulkee täällä A i -
herrassa. Kokous lausui tov. Buhayn
tervetulemaan. Päätettiin lähettää
10 dollaria Edmontoniin piirikomi-tealle
toveri Moriartyn matkakustan­nuksia
varten.
Albertan isät antoivat taasen ta-vanmukaben
luvan metsästykseen.
Vapaudelle o
vuiaan myöskii
Toronto, Ont. -
nn 957 Broadvi
Koom 304, 95 ]
joka aika alkoi
Paikkakunnan n
onneaan koetta:
kaataneet muuta
sin. Tässä asias
seksi ollaan tas
käkin saa mui
Ijyllä ne mahnv£
niskaan pistää.
Iloiset häätan
haalilla marrask
•Pitkäsen ja Vier.
liiton kunniaksi,
olkoon! — Rap(
Veijari Uikkee
I saapui tänne ers
rontosta. Mr. A nelle farmin. K
siten, että Wäär
l^ia muutettiin
Sittemmin Syrjäl
Iän tukkeja. Km
ia ajettu, niin
^ Syrjälä BJ
ja läksi sillä, hai
pingistä — ja j
• Petkuttaja Sy
työläbetfi
^ kielen taitax
•jäi sisäUe $160,
•^at palkkansa.
Suurimman pe
joutuivat Mrs. kelinen.
Talossa oli Id
ja nyt velka aiot
^eltä omistajan
Snotavaa olisi, <
3älä ei onnistuisi 1
J kerrotulla tav
kontreilla, sillä i
?at merkitsevät
pyrkivien t^
^ elämässä.