Vapaus, October 24, 1929

              f-
T O I M I T T A J A T :
A. VA^HA. B. A. TENHUNEN. H. SLT.^.
Keskiviikkona, tammikuun 2 p:nä—WedM Jan. 2
R. PEHKONEN Vmm URHEILU Toronton
The onlr o z ^ of nncitSs XForker» m C»ii«di. PoMiibed «J*Uy «» Sudtcrr. Ouuno.
- iTUL:n seuroille huomi- N A I S E T H U O M A T K AA
oon otettavaa
L a u : i e ' n l a u t a k u n n a n kokouksessa t r o l i i . -Komissioneerit harMtoa^an
ioaluk. 27 p. a n t a m a s t a selostuksesta päällikön kirjelmää hyväksjiivät s i i -
I ; Inhotetaan i l m e n e v a n , että t e r v e y d e l l i - nä esltet3m k a n n a n . J a niinpä kä-
! ^'-t suhteet täällä ovat ollÄet v e r r a t - v i k i n , että, k i m e s i m e r k i k s i S. / . tä-
" i t a in suociiisat, että j u u r i loppumassa k a l a i s e n osaston taholtaf seuraavana
\ olevan iTioden a i k a n a ovat s a i r a u s - päivänä — jouluk. 29 p. — m e n t i i n;
' t^naijkset olleet t a v a l l i s t a h a r v a l u k u i - h a k e m a a n l u p a k i r j a a h a a l i l l e seuraa-
I Työläisnaisliiton osaston v u o ö k o k c - , jgCjipia. Toiselta p u o l e n ^selostuksesta väa v u o t t a varten, n i i n s e l i t t i p o l i i s i -
n D o n - h a a l i l l a t a m m i k u u n 8 läl-
T H - A U S H I N N A T * ' '"^"^ « — • i »«JO. 6 kk. »2.S0. s k k . »I.7S j . - f k k : - «>rfj.T»Uoihi» j . s p o a ^ ' « i i B-u<«a,! j - ^ j ^ j T U L - n seuroille j a niiden'vä, t i i s t a i - i l t a n a k e l l o 8. O l i s i s u o t a ; - j , , j p u ia
rito^: i rk. »64« 6 kk. »3.S0. 3 kk. »2.00 > 1 kk. 11.00. • _ j pjTdämme huomauttaa,! v a a s i a jos naiset o t t a i s i v a t o i k e i n a s i - ; lukumäärä oi
ILMOTUSHI.VNAT VAPAUDESSA. _ ! e t tä mtoUe j a H i t o n sihteeriUe tarkotet j aksecn jk s a a p u i s i v a t Tunsaslukuisesti. j-i m u m e r o i t a ei ole j u l k a i s t u ) . Täs- v a n h a l l a s i i h e n asti
•uia«ia«ak«. iiÄ> k^iu. k ^ kema. - A' ' ° ! ^ ' » « » » " ° ^ ° * j * V f ^ , i Jj,^^^ -. i t u k i r j e e n v a i h t o on tästälähtien oso-! vuosikokoidkseen, ' e t t ä s a a t a i s i i n - t o i - , ^ i : i n suhteessa k u i t e n M seUtetään.j
JoiduhumiU ovat olleet toisilla,
ja herkkujen haaskaus juhlat.
Jotkut juonmlla itsensä tappoivat.
- k u i t e n k i n ilmenee, että v a r s i n k i n s u - lÄällikkö, että mitä|n lupaÄirjaa ette monet kun kallisti maljat. '
- - V ' j D u o U ' ^ u t i a s a i r a s t a v i e n henkilöiden saa e n n e n k u n uusi v a l t u u s t o on a s - 1 i.x..u;^„ z- ^ p f c c ^ - ' n » , , , ^ * • .'
on oUut h u o m a t t a v a n s u u - t u m i t virkaansa, " r u n n a t k a a ' ^ ^ ^ { ^ « / t o /röyÄfen ÄoJe^sj».;;^^^^
oh taas, nunkuin muulloinkin ennen.^
LebUeo ..OTOC Umo.okKrt piui olU k«n.ton«. keilo 4 ip. U m e « y » . . e d » " ^ » »
tM.bett ««jTertiihif mediOJn «tuo»* t t « Finniih Fcapl» tn 0>n«<U.
O t t a k a a osote muistiinne.!
/ c rikkaitten hauskasta joulusta
K A U P q X G l N V A A U T [sa/ta^/:a/ 5 e / / a 5iW/5e m e n n e n,
v e r r a t t a i n v a - ^.^.^^ Q^gjj-^. toifoitetaan t3mrmk^^'ew Yorkin leipäjonossa \
; n a d a n työläisnaisliiton säännöt. C a n a ^ ; hoidettu täkäläisissä s a i r a a l o ^ n S S ^ a u ^ S h ^ ^ ^ ^ T ^ l i ^ ^ " ' ^ ^ f " ^ ^ ' ^f
! rf.qn t%-öläisnaisliitoh o h j e l m a p a i n o s - r^r>n tautien takia, ovat olleet m u i l t a .-_ . A ' ' ^ ^ ^ a/ m n myohaan ravintoa tarjottiin^
sta teki vaan vainaan. .
Kuka voittaa?
I<M ette o i l l o i B t»h»nj« » M »»*un«u_
•wliriTnTliir'lf cioj»Ui; 1. V. KJ>JWASTO. Uikkgenboiul»
en.i<»*i«« kirjeenänne. kJn«»»t.k" oDdeiieeo uikk«.itoittj»» pj^n parfscn k u u k a u t t a s l t t d n a v a - j uuden y h t e i s k u n n a n l u o m i n e n . Jä- ^man arvonsa.
j h u o l t a m i n e n y l e i n e n työläisten h y - ; ntyksessä lienee osaksi perää, joka j g g ^ j ^ ^ _ " ^^^^^\Hooveri törsäysmaikallaan,
U- i n v o i n n i n e d i s t a n u n e n j a paamaärä- tapauksessa l u k i j a voi a n t a a sille o- t+y„öKlä,si,sci.sitrj«är e«nri^kcs^enern, , j^o^i l^lna . k, .a. .ik, .e„s^ta„ .'^. paljon p^u,.huu,.u.. ja k/.e^mmu,j/a;« pitää.
= s i v a t J e h m i pojat itseUeen u u d e n uu-|;,„et ja jäseniksi aikovat, ottakaa ^ " L t t a jos ' n y t heitämme. v i r a l l i s e t ! g^^^!^'^^^^^^ määrää laivallaan,
Uttui ikf ao ^i sc oern. uljaan mmuirirttofmliuaaaahhiiiihhttoorraa - „ , M , r ^ o r , o i „ c c o r.«« . ^.-...^^ laiSca oxmmai.e.sia t o m u n t a a tulevien „,,•,-- i.^,^„„ c^„,i„„n tij.tnn
d k n , vaan oikkuilevan talven tulon
tähden ei ole voinut harjoittaa p a l ­jon
hiihtoa, puhumattakaan murto­m
a a h i i h d o s t a . Silkka.sen sulaan saveen
j a h i e t a a n karahtelee -vielä r e e n jalas,
v a a n siitä huolimatta on pojat jo k i ^
s a i l l e e t Majavajärven jäällä, veden
Vuoden 1928 taistelut
Henkilö, j o k a r y h t y y tekemään että he tulevat t u r v a u t u m a a n työ-yaeiskatsau^
ta Canadan työläisten l a k k o o n J ä r j e s t ö n s ä tunnustamisek-e
o l l i s u u s t a i s t e l u i s t a vuoden 1928 6i j a p a l k k a n s a ^^^^^'J^
k u l u e s s a on pakotettu tekemään jestön v i r k a i h j a t e.vat k u i t e n k a an
inh.nnäätöksen että h u o l i m a t t a l a k - r y h t y n e e t koko p i i n a käsittävään | s u k s i e n kannoilla tohistessa Ne k i -
j p h t o p a a t o k b e n , CLia nuou Jniian vaan sen s i l a a n t e h t i i n s a i l u t on olleet vaan sellaisia jäsen-t
o j e n l y h y l a i k a i s e 5 l a ja p a i k a l h s c s - t o i m i n t a a n , v a a n . ! tenvälisiä. joissa ei ole saanut pun­t
a l u o n t e e s t a , ovat työläiset v e r r a t e n v a a t i m u k s i a neuvottelu l a u t a k u n t a i n , ^ ^ ^ ^ . ^ ^ voimia ulkopuolisten kaverei-l
a a i a s t i i a yhtämittaisesti vastusta- a s e t t a m i s e k s i . I^evvisin m a s i i n a n , ^^^^ ^^^^^^^^^^^ ^^y^ j^^^^^yy ^^jj^j.
\ . • L:..\^ =«rt«a I i i k u u n - r i p p e e t , mitkä toimiVat h u o n o s s a , n e n k i n tilaisuus jossa saamme ener-neet
työnantajain sortoa. 1^"^""" h u u d o s s a o l e v a n Livettin j o h d o n a- g l a n hiukkaset p u m i l t a.
o t t a m a t t a m u u t a m i a t u r v a l l i s e m m a s - f " " ^ ^ ' ' ^ / ' ; ? ' ' " . V . n ; , d a n Tammikuun 6 päivä nähdään taas
sa o l e v i a a m m a t t e j a — '^a-i Jaif ««a, yha jarru^^^^ ^^^^^ ensimäiset jännittävät
h i i h t o k i s a t . Jännät ottelut siitä to­d
e l l a syntyy kuka saa taas vuodeksi
h a l t u u n s a kauppias K a r l L e h d o n l a h -
vat hieman eaisiyneei v m u c vuw- - u • • jottamän k o m i a n k i e r t o p a l k i n n o n . V i i ­den
kuluessa, eivät työläiset yleen- ton mukaan saadakseen < tyosopi
^ä ole päässeet lainkaan osalliseksi niuksen" mihm hyvaan kaivokseen,
paljo puhutusta Canadan talouselä- Viime vuoden ^puolivähn tienoissa
män hyvinvoinnista. Itse asiassa puhkesi myös Canmoressa työlakko,
ovatkin useimmat lakkotaistelut ol­leet
taisteluita, joilla on vastustet­tu
palkkain alennuksia, työvauhdin
jouduttamista ja tehostettua riis­toa.
Toinen varsin suurimerkitykaelli-nen
tosipeikka o» se, että viime
vuonna käydyt lakot olivat useassa
tapauksessa» järjestymättömien työ-
Iäisten alollamia, kuten e^im. ku­toma-,
kumi- ja autoteollisuudessa.
Tämä seikka selvästi osottaa, että
näiden järjestymättömien työläisten
järjestäminen ammatti- tai teolli-suusjärjestöihin
on luokkatietois-ten,
taistelevain työläisten suoritet­tavana
(jlevista tehtävistä yksi kaik­kein
täAeimpJä.
Kaivosteollisuus on ollut yhtä-miltaisteÄi
• taisleluitten ja tyytyniät-tömyyksjen
pyörteissä. Niinpä ,e-sim.
Nova Scötiassa- hiilenkaivajain.
liiton taantumukselliset toimitsijat
veljeilivät hiilikorporatsionin kans­sa
tämän vuoden alussa kuukausi­kaupalla
huolimatta piirikonvent-sionin
asettamasta palkkavaatimuk­sesta
ja lopuksi suosittelivat kai­vosmiesten
hyväksyttäväksi jonkin­laisen
"voittojehjakosuunnitelman",
mikä tulikin hyväksytyksi yleisää-nestyksejlä
siiurellia enemmistöllä.
Kaivosmiesten edistysmielinen ko­mitea—
tosiii^ viime hetkellä teki e-räänlaisen
yrityksen järjestääkseen
kaivosmiehet mainitun, suunnitel­man
hyväksymistä vastaan, mutta,
lukuunoUairnatta Glace Bayn ympä­ristöllä
annettuja ääniä,' kaivosmie­het
tarttuivat heille esitettyyn syöt­tiin
päremmifeta ajoista, mitkä piti
saataman ' maitiituh suunnitelman
voimaan astuttua. Kun suunnitel­malla
oli muutama kuukausi ko­keiltu,
niin kaivosmiesten harhaluu­lot
hälvenivät ja he kostivat piirin
presidentti McLeodille. erottaen
hänet toimestaan viimeksi toimite­tuissa
hiilenkaivajain Ijiton Nova
Scolian piirin toimitsijain aikamää-läisessä
valinna.ssa. Sitäpaitsi pro
testeerailevät kaivosmiehet tällä haa-
'Yca siitä, että liiili.korpofatsioni ja
ir.aakuhnallinen , hallitus hiinikään
petkutti heitä. Saatavillamme ole­vat
tiedot .osottavat, että suunnit­telua
alaisena on jonkinlainen maa
ir,"aiialliluksen ja kaivosmiesten
välinen neuvottelukokous, missä
mca!:uhtähallitus tulee epäilemältä-pe5cm.
nän kätensä petkutukseen näh­den.
Presidentti McLeod on jo saa­nut
palkintonsa hiilikorporatsionil-ta,
mikä asetti hänet kaivostensa
ylimmän valvojan apulaiseksi. Tais­televan
vasemmistoliikkeen toimin­taa
ei; ole niilloinkaan kipeämmin
tarvittu Nova Scötiassa kuin juuri
nykyään.
Alhejrtassa Canadan kaivostyöläis­ten
liitto yhä edelleen taistelee o-lemassaolönsa
puolesta. Viime elo­kuusta
saakka on- Waynessa ollut
nnissä työlakko, mikä koskee
miestä. Lakkolaiset ovat py­syneet
hyvin yksimielisinä. Nj-t
pMllä on ryhdytty lakkovahtien pe­lottelemiseen
ja vangitsemiseen. Vii­me
vappuna päättivät Alhertan hii-lenkaiv^
ijat suurella enemmistöllä,
myös
millä vaadittiin kahden työstä ero­tetun
käivosmieben takaisin otta­mista
ja mikä kesti kymmenen viik­koa.
Ja erotetut miehet saivat vih­doin
oikeuden palata työhön.
Vancouver-saarella on kamppailu
järjestön puolesta yhä käynnissä
yhtä tämän maan kaikkein sydämet-tömintä
korporatsionia vastaan.
Vaino- ja pelotusmetodi on laajalle
levinnyt. Kaksi kahdenkymmenen-neljän
tunnin lakkoa on käyty etu­päässä
järjestymisen puolesta. Täs­sä
suhteessa on vielä paljo työtä
tehtävänä.
Vaikka Hollingerin kaivosonnetto­muus
ci kuulukaan, konkreettisesti
puhuen, teollisuustaisteluitten luok­kaan,
niin on. siitäkin sivumennen
mainittava. Tässä onnettomuudes­sa
kolmekymmientäyhdeksän kaivos-miestä
menetti henkensä. Ehdoton
välinpitämättömyys ihmiselämään
nähden on ainoa termi, millä Hol-linger-
yhtiön menetelmää saatetaan
kuvata tuohon onnettomuuteen näh­den,
huolimatta kaikista niistä yri­tyksistä,
millä yhtiön syyttömyyttä
ori koetettu osottaa. Pohjois-Onta-rion
metallinkaivajat ovat miltei
tykkänään järjestymättömiä. Ja juu­ri
Hollinger-yhtiö pyrkii mitä ar-raotlomimmin
tukahuttarriaari kaik­ki
järjestäytymisyritykset.
Viimevuoden työlakoista yksi
kaikkein huomattavimpia oli 4,000
autotyöläisen lakko Oshawassa vuo­den
ensimäisen neljänneksen lopus­sa.
Melkoinen njäärä autojen vii­meistelijöitä
lakkoutui 35—40 pro­sentin
palkkain alennusta vastaan.
Lakkolaisten lukumäärä kuitenkin
pian kohosi yli kahdentuhannen ja
viikon kuluessa General Mptorsin
tehtaat Oshawassa olivat täydelleen
pysähdyksissä.. Tämän lakon ai­kana
vallitsi ihmeellinen henkevyys
ja solidaarisuus. General Motorsin
täytyi peräytyä, pelastuen täydelli­seltä
häviöltä vain sovintolautakun­nan
antaman päätöksen avulla. Tä­män
taistelun surkeimpana puolena
oli se rooli, mitä Amerikan työ-väenliiton
reformistiset pomot siinä
esittivät. He näet ryhtyivät jar­ruttamaan
teollisuusliiton järjestä­mistä.
Tämän takia järjestö kuili-tui
pelkäksi haamuksi. Amerikan
työväenliiton "lupakirja" saaliin.
Siihen rajotlui Amerikan^fj-öväen-liiton
johtoherrain rakfentava _ tpi-rainta.
He tekivät canadalaisesta
ammatillisesta liikkeestä j*a puni­keista
ne pö^t, joita vastaail on
taisteltava. tällä haava*- edistyy
taistelevan jäHestön rakentaiJinen
edistysmieliseni komitean johdon a-laisena.
Tämä komitea on yhtey­dessä
myös tjjfe^en autokeskuksien
kanssa. . ^
Kutomateollisuudessa tapahtui
myös muutamia ^ tärkeitä taisteluita.
Torontossa esim. York Knitting
Mills-nimisen tehtaan 25, työläistä
lakkoutui työvauhdin kiihdyttämis­tä
ja tehostettua riistoa vastaan. Nä­mä
työläiset olivat järjestymätto-miä.
Niinikään puhkesi Wellandis-sa,
Ont., Empire Cotton-tehtaassa
lakko elokuussa viidentoista prosen-paikkanne
vuoden alussa D o n - h a a - j muut t o k m n e n t i t s i k s e e n ja a r v o s - : vhteydessä. Vaikka
ime tiLstai-iltana. Siellä t a v a t a a n ! - telemme t i l a n n e t t a itse omissa n a - j ^ ^ a l e i h i n ei ole juuri m u ^ k J v ^
.u-jeenvaihtaja. . ; hoissamme piilevän, näitä a s i o i t a tul- ' k o a i k a a , iiiin ei niistä kuule m i s -
_ i k i t s e v a n ominaisuuden perusteella, ^ään keskusteltavan, eikä niistä p u -
S U O M A L A I S T E N P V O L U E J X S E N - I n i i n on tulos r i s t i r i i d a s s a ylempänä paikkakunnan sanomalehdetkään
T E N K O K O U S : k e r r o t u n kanssa. Sillä ei ole suu- j u u ^ mitään. Porvarit k a i k e s t a päät-
• . , , , ^ ;«sti l i i o i t e l t u jos sanoo, että joka t a e n tuntevat asemansa täällä siksi
s u o m a l a i s t e n puoluejäsenten y h t e l - , toinen v a s t a a n t u l i j a tässä, kaupungissa t u r v a t u k s i , että katsovat tmrhaksi " v o i -
;n kokous t u l l a a n pitämään e n s i s u n - j o n v i i m e i s e n k u u k a u d e n a i k a n a t u n - teen haa.^Vai,v=:Pb<:V' v o o i J e + T T i - l s t
n u n t a i n a . 6 pnä t a m m i k u u t a k l o 3 ip. tenut s a i r a u t t a itsessään, toiset Ue-1 t nuhumien^ fn>^^^^
Don- h a a U l l a . K o k o u k s e s s a t u l l a a n kä-1 vemmässä toiset v a i k e a m m a s s a - u o - : ^ ^ J ^ ^ ^^
sittelemään tärkeitä a s i o i t a , j o t e n jo-j dossa ( i n f l u e n s s a a ) . Tietääkseni se .g^^^^^^^™^^^^^^^
k a i s e n puoluejäsenen Olisi Välttämättä ei ole ketään t a p p a n u t ainakaan t ä - l ^ ^ g S tfet^S^ l l S a - ™ !
o l t a v a lasna. hän mennessä, m u t t a on lukuisia t a - ; taan ole uhkaamassa heidän v a l t a -
nen
V O I M I S T E L U J O H T A J A K U R S S I T
on ollut j a m e n n y t täällä Torontossa.
H u o l i m a t t a siitä, että k u r * s i t l a a t u ­aan
ovat h y v i n h a r v i n a i s i a täällä, ei
ne saaneet osakseen sitä huomiota
a s e m i a a n . — S.
me talvena sen ensikerran voittivat -nim^ä ne o l i s i a n s a i n n u t . S u h t a u d u t -
J e h u n pojat. N i i n arvelee pojat m y ö s - , t i i n p a osasta h y v i n y l i m i e l i s e s t i k ln .t^^J"^^^ ^""^ '''"^ ^^^^^ Po-! näitä k u r s s e j a - k o h t a a n , mikä e i s u i n -
j i s t a k l n h i k i v a l a h t a a jos v o i t t a a a i - [ k a a h ole k u n n i a k s i JToronton s u o m a -
k o v a t . K i s a l l a dh tällä erää myöskin; l a i s i l l e , o p e t t a j a n a <|U t o v e r i Y . A h -
v a h v a Joukkue. H i i h t o s a k k i siellä o n ; ja hänelle a n s i o k s i o n l u e t t a v a se.
s a a n u t t u n t u v a n vahvistuksen uusis­t
a miehistä sellaisista kun V . K u o s ­m
a n e n , L . S i n i s a l o . M . Kyrölä, P a r ­t
a n e n y.m. Lisäksi on vanhat tunnetu»-
n i m e t : v a h v i s t a m a s s a j o u k k u e t t a . N i in
pitääkin olla, sitten siitä s y n t y y k in
t u i m a yhteenotto. Me maalaisserkut
emme s e n s i j a a n voi p a l j o n v a l i k o i d a,
v a a n l a i t a m m e taas v a n h a n k o n k a r i -
k a a r t i n tuleen.
Vielä pyydän suurelle k a n s a l l e h u o ­m
a u t t a a , etteivät jättäisi, näkemättä
t ä t ä ehkä kylämme talven jännittä­vintä
ottelua. K i l p a i l u t a l k a a klo 2
j . pp. I l l a k s i on h a a l i l l e järjestetty
r o i m a t Iltamat, jossa t a n s s i n j a m u im
ohjelmMi .lisäksi esitetään täällä e n ­nen
näkemätön kappale "Hiihtäjän
v o i t t o " .
K a n n a t t a a saapua! — Tekonilmus.
että vaikeuksista h u o l i m a t t a saatiin
k u r s s i t sentään j o t e n k i n menemään.
V . - ja u . - s e u r a Y r i t y k s e n v u o s i k o k o ­us
pidetään D o n - h a a l i l l a t o r s t a i n a 3
pnä tammik. 1929, k l o 8 i l l a l l a . S a a ­p
u k a a jäsenet s i l l o i n j o u k o l l a k o k o ­ukseen.
— a.
U R H E I L U L E H T t E N PAINOSMXiCBÄ
N O I N .200,000
t Eri paiickakiiniulta I
p a u k s i a j o i s s a se o n pitänyt potilaan
vuoteen o m a n a pitemmän aikaa, t o i ­set
taasen ovat päässeet vähemmällä.
E s i m e r k i n vuoksi t u l k o o n mainittua,
että S. J . O s a s t o n näyttämöllä j o u l u ­i
l t a n a esitettäväksi i l m o t e t t u näytös­k
a p p a l e k i n täs^tyi p e r u u t t a a v i i m e t i n -
gassa väliin t u l l e e n sairauden t a k i a.
A R O V A L K E A T
lienevät enemmän h a r v i n a i s i a ilmiöi- Piirrän tältä mainikämpältä jonkun
tä näillä m a i l l a tähän vuoden a i k a a n , " v i n , k o s k a V a p a u d e s s a ei ole koskaan
M u t t a eUen — jouluk. 28 p. - täytyi näkynyt mhikäänlaisia u u t i s i a , vaik-tässä
lähellä Fort W i l l i a m i a k u t s u a k a tänne icyllä tulee l e h t i m e l k e i n j o ka
j o u k k o miehiä sammuttamaan p a l a - miehelle. SopUpa sanoa, että tohtisi
m a a n syttynyttä r u o h i k k o a . TuU k ä - °iennä kDpasille monen m u u n käm-
Bertel, Ont.
t Port Arthurin ootis»
S a k s a n työväen v o i m i s t e l u - ja u r ­h
e i l u l i i t o n sanomalehdistön painos­määrä
o n 152,000. S e n lisäksi luetaan
p i i r i e n lehtiä, j o i d e n y h t e i n e n piairios-määrä
on .40,000. O n l a i t e t t u lehtiä
vielä pienempiä alueita varten, m u t ­ta
l i i t o n j a p i i r i e n l e h t i e n j o h t a j i en
kokous o n selittäisit, että ne h a j o l t -
t a v a t l i i a k s i v o i m / a j a että piirUehdet
tyydyttävät p a l k a l l i s e t k i n tarpeet!
Työväen päivälehtien urheiluosasto­jen,
kehittämistä on sitä v a s t o i n p i ­d
e t t y tarpeellisena j a v a a d i t t u , että
N A I S I L L E TÄRKEit H U O M A U T US
^Jäisten o h j e l m a - j a k e s k u s t e l u k o -
käu| tullaan pitämään m a a n a n t a i na
7 p. t a m m i k u u t a k e l l o 8 i l l a l l a . Tä­hän
kpkoukseen k e h o i t e t a a n saapu­m
a a n k a i k k i a työläisnaisia, n u o r i a ja
v a n h o j a o i k e l p / s u u r i l u k u i s e n a . - O t t ar
k a a p a t e k i n palvelustytöt tämä huo­m
i o o n j a t u l k a a äfiloin kokoukseen.
Siellä t u l l a a n k e s k u s t e l e m a a n samasta
aiheesta k u t e n v i i m e k e r r a l l a k i n : m i k ­si
naisten pitäisi liittyä työväenjär­jestöihin.
T E R V E Y S S U H T E I S T A , ,
K a u p u n g i n t e r v e y s l a u t a k u n n a n lää­k
e t i e t e e l l i s e n v i r k a i l i j a n Dr: G. N .
u r h e i l u o s a s t o j e n t o i m i t t a j i k s i otetaan
U i t o n keskuudesta kykeneviä h e n k i ­löltä.
vi jo siksi v o i m a k k a a k s i että se a l k oi
u h k a a m a a n ympäristöllä olevia r a ­k
e n n u k s i a .
VÄLIT S E K A I S IN
k a u p u n g i m m e p o l i i s i v i r a s t o n j a v a i ­pan
kanssa siinä. T o i v o n että h u o m a i ­s
i t t e tämän omassa lehdessänne,* jos
V a p a u s o t t a a p a i n a a k s e e n j o n k u n r i ­vin.
Mitä tulee s u o m a l a i s t e n elämänta­p
o i h i n , n i i n se on s u r k u t e l t a v a s s a a-semassa.
Yleisenä p a h e n n t i k s e n a p a i k -
tuuston välit näyttävät olevan j o s s a i n : k a k u n n a l l a on koiratorpat ainaisena
määrin sekaisin. Jopa siinä määrin, i s u o m a l a i s t e n p o r s a s t e l u p a i k k a n a.
että poliisIpäälUkkö — joka tääJlä On i l a h d u t t a v a asia k u i t e n k i n , että
t o i m i i myöskin lupakirjojen an­t
a j a n a — on kieltäytynyt myön­tämästä
l u p a k i r j o j a millekään l i i -
kehuoneelle e i m e n k u i n uusi v a l t u u s ­to
on valittuj astunut v i r k a a n s a ja
järjestänyt asiat uudelleen. P o l i i s l k o -
m i s s i o n i n kokoukselle jouluk. 28 p.
esittämänsä l u p a k i r j o j a koskevan t i l i -
selostuksen yhteyteen o l i poliisipääl­likkö
.George T a y l o r .lUttäayt - k i r j e l ­män,
jossa" v a l i t t a a että p o l i i s i l a i t o k ­sen
ja valtuuston' välillä ei ole viime
a i k o i n a vallininut t a r p e e l l i s t a y h t e i s ­t
o i m i n t a a , selostaen että hSnet on
toistais(!ksi kielletty myöntämästä
r a v i n t o l a l u p a k i r j p j a j a että asisx y-leensä
ovat si.ksl sekaisin * että'^ hän
Meltääntyy m^^öntämästä minkään­l
a i s i a l u p a k i r j o j a siksi • k u n n e s uusi
valtuusto o n järjestänyt asiat. P a i n o s -
'taen edelleen, että n i i s s ä tehtävissä
mitä p o l i i s i l a i t o k s e l l e Annetaan s u o r i ­tettavaksi,
täytyy s i M ^ o l l a täysi k o n ­tin
palkkain alennusta vastaan.
Guelphissa, Ont., mattotehtaan 35
työläistä lakkoutui sen takia, että
kaksi heidän työtoveriaan pH ero-lettu
työstä ammatilliseen järjestöön
iiittyiriisen takia. Nämä lakot oli­vat
lyhkäisiä, eivätkä työläiset saa­vuttaneet
niiden kautta suuria ; ai­neellisia
voittoja. Mutta ne osot-tavat,
että järjestymättömien työ­läisten
keskuudessa ilmenee taiäte-luhenkeä,
mikä on erittäin lupaa­vaa
järjestöllisiin ryntäyksiin näh­den.
Torontossa lakkoutui .300 rakennus­alalla
työskentelevää terästyöläistä,
vaatien vähä aikaisemmin peruste­tun
järjestönsä tunnustamista. Täs-tossa,
koskien 65 työläistä. He ryh- kot pohjois-Ontariossa), joita emme
tyivät taistelemaan palkkain alen­nusta
vastaan, mikä nousi keski­määrin
28 prosenttiin aikaisemmin
maksetusta palkasta. Työinantaja
särki haikailematta voimassa olleen
sopimuksen. Pitkän taistelun jäl­keen
onnistui työnantaja saamaan
enemmistön näistä työläisistä luopu­maan
järjestöstään, lupaamalla
heille parempia ehtoja y.m. Tämä
lupaus on tietenkin bsottautuniit on­toksi,
sillä työehdot ovat nyt kur­jemmat
kuin koskaan ennen; ja
miehet, jotka ovat jouten olles­saan
ehtineet katumaan jäirjestönsä
hylkäämistä, ovat ^jälleen ryhtyneet
harkitsemaan järjestäytymistä.
. . ., .... Vaateteollisuuden alalla Toron-s.
ä. lakos.s.a . o. sotli AmerikaIn lt yöväen- '<5ssa k..ä. yty il a1kk1 ot/ ai•s ^te il u, j•o ik,a kay-hiton
johtajisto taasen kykenemat- ^..^ [^^.^^ Amalgamated
tömyyttaan, tekemällä joutavanai, Workers'-järjestön byro-kaisia
vetoomuksia Canadan hitto- , .° . ,^ .. ^
, „. , .. ... , .. kraattmen johto yhdessä tyoii?.nta-hallilukselle
yhna muita ylita hyo- •' - '
dyttömiä edesottamisia. Vaikka To­rontossa
on olemassa erikoinen ra-kennusammattien
neuvosto, niin
muut rakennusammattien työläiset
eivät ryhtyneet mihinkään toimenpi-teihiii
lakon suhteen, ja lakko hä­vittiin.
Kaikki vetoomukset tois­ten
rakennustyöläisten lakkoon ryh­tymisestä,
että työnantajien olisi ol­lut
pakko suostya terästyöläisten
järjestön tunnustamiseen, lank^ivat
ammatillisen liikkeen byrokraattien
kuuroille-korville.
' M o n i a muita enemmän tahi vä­hemmän
merkityksellisiä rakennus­työläisten
lakkoja puhkesi kautta
maan. Winnipegin kirvesmiesten
lakko päättyi kurjaan sovintoon juu*
ri silloin, kun yoitto jo oli lakko­laisten
ylettyvissä. Vancouverin
maalarit saivat vaivaisen 20 sentin
palkankorotuksen päiväpalkkaansa
neljän viikon taistelulla.
Viime vuoden alussa puldcesi Idc-ko
Newport kenkätehtaassa Toron-jäin
kanssa ryhtyi julmiin vainotoi-miiri
taistelevia ammattiyhdistyksen
jäseniä vastaan, muodostui sen teol­lisuusalan
huomatuimmaksi tapahtu­maksi.
Se taistelu, minkä' koural­linen
Tip-Töp pukutehtaan työläi­sistä
kävi ei-otettujen työläisten puo­lesta,
on rohkeana vastakohtana
toisten ' työläisten raukkamaiselle
ryömimiselle, jotka nyt .saavat naut­tia
tämän raukkamaisuutensa hedel-mistär
Työnantajat ovat näet te­hostaneet
riistoa tehtaissaan ja pu-kutyöläisten
liiton virkailijat, jodca
ovat liittonsa myyneet kiluineen ka­tuineen
työnantajille, ovat antaneet
siunauksensa tälle riiston tehosta­miselle.
Lakki, ja korutavaratyöläisten 1^-
ko Winnipegissä, mikä lakko käy­tiin
siksi, että yksi heidän työtove­reistaan
oli erotettu työstä aiheet­tomasti,
päättyi työläisten voitolla.
Ylläesitettyjen - lisäksi on-kautta
maan käyty monuEiinuila pxehckipia
taisteluita (esim. metsatyoläisten la-,
pidä tarpeellisena tässä lähemmin
käsitellä.
Tahdomme jälleen huomauttaa,
että vaikka viime vuonna käydyt
taistelut eivät ole olleetkaan suu­renmoisia,
eivät ole käsittäneet tu­hansia
;työläisiä, eivätkä erittäin
laajoja alueita, niin kuitenkin ryh­tyivät
järjestymättömät työläiset
useammin lakkoon kuin mitä olem­me
nähneet monina edellisinä vuo­sina.
Ne edesottamiset, joihin on
ryhdytty vaate-, auto- ja kaivosteol­lisuuksissa,
ovat padottavan välttä­mättömiä
ja tärkeitä. Yksi seikka
on tullut ratkaisevasti todetuksi vii­me
vuoden kuluessa ja se on se,
että järjestymättömien järjestämi­nen
lankeaa yksinomaan luokkatie-toisten,
taistelevain työläisten suo­ritettavaksi.
Amerikan työväenlii­ton
byrokraattinen johtajisto näet
ehdottomasti kieltä)-tyy sitä tekemäs­tä.
Missä ikinä iiyvään työläiset
ovat näyttäneet, että he tahtovat
taistella, ovat nuo herrat byrokraa­tit
kaikilla keinoin koettaneet tuho­ta
työläisten taisteluhengen, koet­taen
kääntää sitä sovittelu-, neuvot­telu-,
luokkarauhan y.m. uomiin.
Petos petoksen jälkeen osottaa hei-dnä
työtään ja menetelmiään.
Alkava vuo$i kehottaa luokkatie-toisia,
taistelevia joukkoja johta­maan
Canadan teollisuuksien palve­luksissa
olevain työläisten vauras­tuvan
t>TtymättÖmyyden järjestäy­tymisen
uomiin. Itsekuhkin teolli­suuden
työläisten järjestöihin. Tais-telujärjestöihin,
joilla . pn - taistele­va,
vallankumouksellinen johtajisto.
Tämän tehtävän toteuttaminen vaa­tii
kaikkien edistysmielisten joukko­jen
yhteistä, iöllefctiivista ponn^
tusta. "Järjesiyiamttojaien järjestä-ininen"
on tunnus vuodelle 1929.—
l.McD, , ^
löj^yy joukosta s e l l a i s i a k i n j o t k a ovat
koettaneet poistaa pahennusta p a i k -
k a k i m n a l t a , m u t t a k a p i t a l i s t i e n or­j
i n a ovat saaneet itse potkut. Mitä
t u l i n näkemään j a k u u l e m a a n men­n
e e n vuoden a i k a n a , n i i n meidän h e r -
initä kotona saadaan tietää.
Siksi sanomalehtimiehillä
on matkassa tukala olla.
Mitä kirjoitat, sensuuri harkitsee,
karsii uutiset ennakolla.
Vaan retkellä kerran kun palataan,
niin asioista kuullaankin toista.
Moni lehtineekeri nahkastaan
silloin purkavi monen moista.
Ammattiliittoja Puolassa
eivät työläiset särkeä anna.
Eikä pilsudskilaiseen silmukkaan
tahdo sovinnolla päätänsä panria.
Yhtenäisyjskomiteoitrr perustelevat,
joiliin joukot nyt luottaen yhtyyj
Jotka myy eivät työläisraatajiat
vaikka taistelu tuimaksi kiihtyy.
Puolan ukrainalaiset sosdemitkin
eros^ vanliasta puolueestaan.
Ehkä silmänsä viimein aukenivat,
koska luopuivat johtajistaan.
Kunnallisvaaleissa Suomessa,
taas työläiset voittoja veti.
Vaikka porvari vainosi, ahdisti,
ja nosketkin parhaansa teki,
että olisivat syöttiinsä tarrarinjeet
monet raatajat, mökkiläiset.
Mutta syötit ei kaikille kelvaitineet,
nyt jo olivat he varovaiset. \
Omat miehensä vasemmisto valitsee
nyt kuntien valtuustoihin.
Ne toimii, niin kuin ne lupailee,
ei ne liitykään lahtariloihin..
Saivat Ruotsin työläisurkeili^at
myös oman nyt urheiluliitonj^
s u u d e l l a omaa mainipuskaansaC?).
K y l l ä se on v a r m a a n s u o m a l a i s e l t a r u ­m
a s t i tehty.^ Spnr-sanon sliomalaiset
t e i l l e , tarttuka^a j o k a S m i e s a s i a a n ja
p a i n o s t a k a a pahennus pois kylästäm­me.-
Mutta jck siihpn yiksi k e r r a l l a an
r u p e a a , n i i n h ä l ^ s a a käveUä ulos' h i e s -
t y t y s p a j a s t a a n , se on n ä h ^ e n n e n k i n.
P i i r s i — Mokkeri.' ,
RosegTove, Ont.
VÄHÄN HAVAINNOTTA-TÄLTÄKIN
. P A I K K A K U N N A L T A
Tämä on p i e n i s u o m a l a i n e n f a r i n l -
kylä, j o k a ei ole pienuutensa vuoksi
t u l l u t vielä k a l k i l l e s u o m a l a i s i l l e t u n ­n
e t u k s i .
Täällä on ollut m u u t a m i a p i k k u -
kämpplä käynnissä parisen k u u k a u t ­ta,
joissa on o l l u t kahdesta kuuteen
m i e h e e n kussakin. T o i s i l l a kämpillä on
o l l u t kokit j a toiset ovat olleet n.s.
itsepätsäyskäihpplä'. Työt ovat olleet
u s e a m p a a eri l a a t u a , , v a a n u s e a m m a l la
kämpällä on sentään k a t k a i s t u t u k ­k
i a , joista on m a k s e t t u k a k s i - j a k o l ­m
e t o i s t a senttiä kapiJaleesta k a s o i h in
a j e t t u n a omilla hevosilla. T o i s i l l a on
t e h t y neljän j a l a n halkoja, j o i s t a on
maksiettu kaksi dollaria seitsemän-kyminentäviisi
senttiä k o o r t i l t a . M u t ­t
a n e k i n vähäiset työt mitä o n ollut,
näyttävät loppuvan, toiset o v a t j o t y y ­ten
loppuneet j a toisetkaan eivät e-nää
k a u a n aikaa ole käynnissä, v a i k ­k
a talvikaan ei ole vielä puolessa­k
a a n . On täällä myöskin käynnissä
p a r i suurempaa komppanian t u k k i ­kämppää,
jotka elikä o v a t k i n käynnis­sä
pitempään. Miehiä niillä o n jetissä­k
i n kai Siinä kolmisenkySomentä,
j o i s t a v a i n muutamia suomalaisia.
- - V a i k k a työhommat ovatkin olleet
näin vähäiset, n i i n siitä h u o l i m a t ta
o n työläisten välillä yllä "hyvä tove-r
u u s h e n k i . Union osaston toimesta
järjestettiin ra.m. k o r i - i l t a m a p b h -
j O i s - O n t a r i o n lakkolaisten hyväksi., —
M u k a n a ollut.
rain koiratorpparlAime tapana oli ^^kä perustavan kokouksen pidossa ;
Suomen noskelaisilta muiston.
Näet Fagerholmi Suomesta
pani skandaalin siellä toimeen.^:,
Kovin nokkaansa nosti, totta k'al> '
vaikka väärän käsityksen (isipista sai
Siinä syy oli, koska liityttiin^
kohta Internationaleen.
Mikä Punaisen-nimellä tunnetaan,
kun ei kuulu se noskien pa)veen-,
neljännesmiljoonaa lyötöntc
nyt EnglarAi muualle mätfOs. »
Hyvä pn, jos töitä myös hankitaan,
eUä tyytyväisyyttäkin nähtäfs.
Viime kerralla tuotetut mänärit,
jotka lännellä kesällä kävi
toista puhuvat herrojen pmhistOt
koska itse he kurjuuden riiki.
Tämä Hendersonin on "oljelmaa* ,
jolla melulla ratsastellaan.
"Paljon porUa ja vähän lilloja",
niillä vaaleissa kalastellaai.
Sananvapauden sorrosta ptotesteeraa
monet Canadan työläisistä
Irti kynnet lehtemme kimpusta! '
herää vaatimus ihmisissäi
Beaver Lakella suuttumus kuohahti,
ja nousee se muualla myi kin.
Me sortoa, vääryyttä voi aan vaan
käymme yhteisin pyrkin rksin.
Myöskin "Ottaiva JournS''
kirjäit taa,
vaikka onkin se 'pörvarijehti,
että hyökkäys Vapautta vastahan
on sanottava typeryydeksi.
MAGNUS RAEUS. '
. Kenogami, Que.
~f • • •• • .
K D U I . U M I S U K E N O G A M I S TA
T ä ä l l ä Kenogämlssa meitä s u o m a ­l
a i s ^ ] ; o n enää h3rvin pieni joukko.
T ö i d e n käytyä h i l j a i s i k s i näin t a l v en
t u l l e n cal suomalaiset matkustaneet
y k s i yhtäälle toinen toisaalle, k u k in
onneaan. etsimään uusilta paikkakun­nin
ta. Suomalaisten järjestyneitten
työläisten h a a l i t o i n i i n t a k i n t ä y t ^ sen
johdosta lakkauttaa. Suomalaisia e-dustava
enemaistö Kenogamissa. n i ­mittäin
koiratorppien nmnarit, olivat
Joulun pyhiksJL vuokranneet itseUeen
haalin, jossa saivat tyydyttää saas­taiset
haaveilunsa. J» snmaiif». siinä
sivussa saivat järjestymättömiltä met-sätyölaisiltä
kyniä viimeiset hikiset
senUt pois. Kuulin, että kaikki oli e-deltäpäin
järjestetty ammatämaiseDa
taidolla. Ilavintoia^ oli jfiätädjänä
ollut siDi juuri sen t i k i a , e t t i se e-nempi
said janoiset miehet etsimään
apua itsellieen "biratarpiden" loiipu-m
a t t o m l s t a lähteistä. Kyllä se oli
. k a u n i s näky, k u n runnai|ien h y v i n v o i ­v
a n näköiset emännät siellä tianssip, v
t a h d i s s a pyörivät- päihtyneiden mies^ " ""
ten kanssa. O s a n r u n n a r i e n istuessa;
synkkämieliseniä penkissä j a seurates-;
s ä emäntien s u u r t a i l o a . Sitä i l o a kestij
k o l m e n a päivänä, v a a n Tapardnpäivän, ..'
i l t a n a l u u l l a k s e n i joidenkin- m e t ^ - f •
m i e s t e n taskut a l k o i . o l l a tyhjät, Sos4
k a i » alkoivat nä3?ttänmän ty3rtymät-|.
tömyyttä koko h o m m a l l e ja
repiniään sähköjohtoja alas, ; ' i
täytyi l o p e t t a a " i l o i n e n " jöulifliv
kesken. R u n n a r e i l l a k u n e i ä l ä t ; vrft
m a a eikä selkärankaa hillitä laylMa-jiä,
vaan täytyi; s u u n a u r u s s a katsel­l
a sivusta. J a n i i n siinä kävi; että
r u n n a r i t o n n i s t u i v a t l i k a i s i s s a hom­m
i s s a a n vielä tällä k e r t a a j a salva*
monelta perheen isältä narrattua ^ -
meiset dollarit taskuunsa. Metsämie­het
sen .sijaan «aivat "ison" i^an:
kanssa lähteä m e t ^ korpeen takai-sin.
Monella hyvin katkerat muistot
kaupungissa käynnistään.
Metsätyöläiset. järjestykää j a anta­kaa
runnarien juoda itse yiinaosa.
n i i n n5i>tte, tp& TrenogflmlRt^j^Mi^ fMO-malaistea
. elämä alkaa inenieaaäsSii
kauniimpaa latua. — SivnstakateoJft. t
fV hi
14