Vapaus, January 7, 1930

              tr- '
Ijistaina; tammOc. 7 p:nä — Tues., Jan. 7 No. 5 — 1930
WAUS VAPAUS (Ubotr/
Ibb ctOr oqp» of rijailA Vorfcen in Css«U. Paiili<Ite<f 4<!}7 «t Sodbary. Ostuia.
• « t h » Foit Omee Oeputmeot. Ocun. M »eeoad el»» snMtta.
!'^9ft*»iftu, konttni. kir5«i«Bpp» j« piiSiO omisa Ttiom Elo Streetaii.
: Vtptat, Box M, Sodbur^, Oat.
fl4d'Wft; Konttori I03S. — Touaitt»S3iW. — Kirjalunppa 23e7W.
f k « M * : OfOee Cjob »oik, »<jTerti»cDe»t». ete.) 103»—Editox 536W^BooUtor« 23S7W.
MnSitnji J. W. AUi^ut-
IN <4uiec^ SeoJuton caii Fxistdiop: ' Vapaa* Biuldioc, Elm Sueet.
^« rAll>awD to ba addreaaed: Vapsu*. PX}. Box <>9. Sod&iuT, Out.
TILAUSHINNAT:
iMft^LSO. 6 kk. Visa. 3 kk. 11.75 ja 1 kk. — TbayaraUoitia J« Sooxoeen »eU maa
•nrttmailht I »k. l ä J » , 6 kk. |3Ä» ja 1 kk. flÄ). -
- XLMOTCSKI-NNAT VAPAUDESSA;
^'.lCM«»at(>ihB«oi»*t *!.00 kerta. f2.00 kakj» kertaa. — Ariollittoon menneille önBeBioj»e<«k»«t
> y t t e i t a i U B a . — himenmaattoUtBOtakaet 50e leita, »IJ» 3 kertaa. — SyotjrmäiIn»iHuk*et MXfi
i:$fJ90 3 kertaa. — Aaantoeroilmotuk»et |2J)0 kerta, tSM kakai kertaa. — Kiito«ilmolak»et
tett. — Koo^maflilniotakaet 12.00 kerU. 50 liMJnakra kiitosJauteelU tai ina!jto»<irsyIta. —
tiedot ia oaoteilmotokaet 50c kerta, 11.00 kolme kertaa. — TUapäiuImettajien ia Uiooto»
on, •aadittai.i*!, läbeteitäri ttmotsaliiofa etakäteeo.
Ctmaal:Ȋttttuiut ntet, 7Se per eoU incb. Minitnma eharxa^or alncU isaettioo, TSe. T IM
. i t i b « b«st «dfeitiaiDS medinm •toons tbe Finoiab people in Canada.
Iäistä ruhjoutuu tahi «urmautuu, saavat yhtä mittaa toistua "suuren
yleisön" kiinnittämättä huomiota niihin s>ihin, jotta tällabia dibeut'
tavat S'
htUJmnpi ojillaan. Sanoin Elma
Järvelä EImntä^;teki iiCTfctalsen lap>
sellisen vm^t^csen. idät Jaek-
- ^ 1 ^ . I Tf n - ' I 1 - - oli tyydyttävä kauprpias Nils-
Kaivoslarkaslus Ontariossa, kuten HoHingerin tapauksessa selvasU seninä. Osin suoritus olisi ebdot-ni,
on ollut pelkkää narripeliä. -Työläis31ä ilmeni on oikeus vaatia ei tömasti voittanut jos hän ei soisi
ainoastaan olemassaolevien kaivoslakien ehdotonta noudattamista,
vaan niiden parantamista, jotta nykyiset työnvaarat saadaan poiste­tuksi.
Näitä vaatimuksia painostamaan on luotava vankka, kaikkien
kansallisuuksien kafvoslyöläisiä yhdistävä ammatillinen järjestS. Työ­läisille
on taattava järjestymis- ja toimintavapaus omien oikeuksiensa
ja etujensa turvaamiseksi lässä^ työläisten hengelle niiltd tuhoidm-massa
teollisuudessa.
.3o» ette millosn takuu aaa vattansta e n i l t o ä i t e e n kirleeseenae, kirjottakas uadelleen liikkeec-
[iärft^Iui :|<t«>ojuUiaen« nUDellä: J . W. Ablqriit, tiikkecohoitaja.
yi* -
4
Mihin "cqnadalqinen hyvinvointi" virtaa ,
Clanadalaisen ''hyvinvo kuten uusi suomalainen, reklaamia
t^ästaava sana kuuluu, sisältää erinäisiä piirteitä, jotka valaisevat, mi­llin
sutmtaan taloudellinen elämä on tässä suunnattomien luonnonrik-
IcBuksien maassa kehittymässä,. Sangen valaisevia ovat ne tilastot,
jotka,koskevat "kansallisen rikkautemme", (kuten porvarit rakastavat
inuoa puhuessaan ryöstöomaisuuksistaan), jakautumisia kapitalistien
Tässä suhteessia tekee Kuvittavan vaikutuksen se seikka, että pal­jon
"puustattu" cahadalainen"hyvinvointi" ei ole mitään canadalaista,
idilä se perustuu - suureksi osaksi ulkomaisiin sijoituksiin, "Financial
l*ö8l-lehHen vuosikirjassa 1930 viitataan siihen, että ulkomaisten ka-pitalistien
sijoitukset Canadassa ovat jatkuvasti kasvaneet ja kulu­neen
vuoden atkana ensi kerran ylittivät 6,000 miljoonaa dollaria.
Vw IQSÖtammik. 1 pnä olivat ulkomaiset sijoitukset Canadassa arvi­olta
$6,146,709,000 verrattuna 85,872,343,000äin tammik. 1 p:ltä
Viittie vuonna. Lisäjrs yhden vuoden aikana on tämän arvion mu-leaan
tehnyt n. $175,000,000.
Nämä ulkomaisten kapitalistien sijoitukset jakautuvat tehdasleolli-snuteen,
kaivostoimintaan, paperiteollisuuteen, voimalaitoksiin, suur-icaupunkien
kiinteiraistÖihin, liikennelaitoksiin, lUbtto- ja parikkiyhly-jtmiäyjmi
Vaikka ^^^^ fgnarissilehti vakuuttaakin, ctlä ulko-maisten
kapitalislieii hallussa, brittiläiset makaan luettuina, on vain
* J9 prosenttia koko "kansallisesta rikkaudesta", joka lasketaan S31,-
^4SO4ÄX)i000;ksi, ja että tämän perusteella puhe Wallkadun vallasta
^ finanssi-elämässä olisi liioiteltu, niin tämä usfcottelu ci pidä
pakkaansa sen vuoksi, että ulkomaiset sijoitukset edustavat juuri n.k.
V dk^^ pääomaa, sitä teollisuus- ja pankkipääomaa, jonka vaikutus­valta
on myöskin kaikkein suurin. Näin tolien on finanssikapfitalistis-tien^
tlehden rinnaslelu koko "kansallisbmaisuuleen" (minkä arviointia
lcÖh<||ttav lukemattomat pienet yksityisomaisuuseräl), aivan ontolla
'pohjalla.
, • *Mutta tämä ei ole tärkeintä, vaan samassa yhtey todfetlava,
-että tn&oimaisissa pääömaeijöituksissa>bn tapahtunut suuria muutoksia.
ISlyiönienen vuotta takaperin täri^^ Canjadassa ple-ya<^'
ulkomaisesta pääomasta olevan n. 46 pros. brittiläistä alkuperää,
49^]^s. yhdysvaltakisla ja 5 pTos.niuista lirtaisl^ Nykyään on suhde
^ ^i^ava: Brittiläistä pääomait 37 prosenttia, yhdysvaltalaista 59 ja
lo^u^la mmsta 4 prosenttia.
' "^HE^allkadun pääoma on siis jatkuvasti valloittanut Canadassa alaa
Itfitkilälsen kustannuksella. Dollareisisa Jaskettuiha'olivat suhteet tä-tammikuun
1 pnä seuraavat; Yhdysvalloista S3,^645,220,0Ö{);
Äriiknniasla* $2,253,136,000; muualta $24S,333,00Ö. Vertailu' kulu­neen
vuoden tammik. 1 pUäöH: Yhdysvalloista $3,3M,786,000; Bri-tanriiasla
$2,239,817,000; muualta $247,740,000.
' ^"työläisten'kannalta on tietenikin jokseenldn samantekevää, minkä
maai^ kapitalistit heitä riistävät. Palkka-orjuOs koskee yhtä kipeästi,
menköötpä voitot rahamiesten kassaholveihin Torontoon, Montrealiin,
~ Newr Yorkiin tahi Lontooseen, Mutta amerikkalaisen pääoman vallit-tteviikdi
kohoamisella on toinen puo'li, se kuvastaa amerikkalaisen ja
brittiläisen imperia!lismin välisen kamppailun vaihetta. Wallkadun
malidin levefiemisellä tulee olemaan suuri tmer^kitys Canadan poliitti­sessa,
elämässä.
Taloudellinen vaikirtus voidaan jo nähdä siitä, että Yhdysvalloissa
<^ pathaiMaan leviävän kapitalistisen talouden kriisin seuraukset tuntm^
' |o Canadassakin, huolimalta porvarilehtien, liikemaailmaa rohkaise­vista
lausunnoista, että Wallkadun pörssiromahdus ei muka jaksanut
• horjöllaa can vakavuutta. Päinvastoin ollaan
pakoitettu julkaisemaan joka päivä raportteja lamaannuksen leviämi­sestä,
teollisuuden hiljenemisestä, suurten fautaliejäfjestelmien liiken-nikulojen
vähentymisestä, kaivosteollisuuden nousukauden pysähtymi­sestä
ja työttömyyden lisääntymisestä. Eikä asia siitä muutu, että
käikKi koetetaan lykätä huonon sadon tahi tavallisen talviseisauksen
-Myönnettäköön, että kapitalistinen talous Canadassa elää nousu-
; kauttaan,' johtuen ulkomaiseti ja cänadalaisen pääoman kilvoittelusta
vielä koskemattomien luonnonrJkkanks^ fyöstämisessä, mutta kan­sainvälinen
kapitalistisen pulakausi vaikuttaa Canadaankin suurine
'•^Äarlckinaheilahduksineen, ja Canadan köyhälistö ajautuu yhä vai-
-vkeampiin olosuhteisiin. Täten syntyneissä tilanteissa on vasemmisto­laisen
työväenliikkeen ja -kommunistipuolueen kyettävä omaksumaan
sellaisia menettelytapoja; että kykenevät kokoamaan työläismassat
puolelleen.
. Vieläkin työläisten'turvallisuttd^
'Keski-Ontarion nikkelikaivannoissa vallitsevat huutavat epäkohdat
ansaitsisivat monessa suliteessa ruoskimista, vaikka me toiscilta puolen
ti^ämmekin, ettei jyrkilläkään arvosteluilla ole kantavuutta, ellei nii­den
takana ole työläisten yksimielisiä joukkovoimaa, jolla voidaan
panna pojitta vaatimuksille.
' Kaivosteollisuudessa sattuvien tapaturmien lisääntyminen on asia,
j^cA^ pitäisi saattaa työläiset ponnislanipan turvallisuuden vparantami-
: s i^ Tiedämme, että nykyinen ovela "boonus"- cli lah-
- Jltpalkkiojärjestelmä Incön kaivoksissa, jolla kiihoiletaan työläisten
fyötefioa äärimmilleen, vaikuttaa suorastaan tuhoisasti, saattaen tyi^
'laiset lukemattomissa tapauksissa asemaan, jossa lyötulöiksicn saa\Tit-tanäinen
astuu ensimäiselle ja tur\'allisuus .viimeiselle tilalle.
Tästä suorastaan johtuu se hyvin yleisesti käytännössä oleva ta-
'jpa, ^ t ä työläisille ei varata kylliksi aikaa odottaa kaasun haihtumis­ta
potareikien amnitinnanjäleltä, vaan työntäydytään puskemaan lyö­tä
vaarallisiinkin paikkoihin, jossa kaasun aiheuttama huumaus saat­taa-^
miehen alttiiksi vakavalle " tapaturmavaaralle. Toinen huutava
.qpiUiLohta Incon kaivannoissa on se, että uusia kaivoskäytäviä kaivel­taessa
laiminyödääh suorittaa tuhneleideri vahvistamisia samassa suli-
:lee5sa kuin muu työ edistyy. Tällainen "limpfaus*' voi olla toisi­naan
pitkiä matkoja jäljessä muusta. työstä. Irtonaisen kiven pu!oa-miseii
vaara täten lisääntyy huolimalla siilä, että paikat "skeilalaan'*.
: -Kim sellaiset suuret katastrofit, kuin HoHingerin kaivosmurha,
-ovat veirattain harvinaisia kövakallioisissa metallikaivannoissa, niin
-yhtiöt, joita minkäänlainen työväen jouycopainoslus ei ole ahdisla-
.Vmassät eivät välitä työläisten turvallisuudesta. Tuhkatiheään tapah-gtuval^
pieneiranäl" omiettomuudet, joissa yksi, pari tahi.kolme työ-
Poliitlinen aasin potku farmareille
Meille on kerrottu muuan historia, joka on jälkilaskua lokakuun
lopulla suoritettavista Ontarion maakuntavaaleista. Kuten muistetaan.
oli Sudburyn piirin työväestöllä ehdokas näissä vaaleissa. Ehdokkaan
njmityspaperit jätettiin asianomaiselle konservatiiviselle keskuslauta­kunnalle,
joka sai tilaisuuden "laillisesti" estää tyÖläisehdokkaan ni
mityksen, koska asiapaperien, valmistajat olivat jättäneet papereihin
muodollisia virheitä. Konservatiivisen maakuntahallituksen 'kaivos-ministeri
McCrea, tunnettu nikkelikapilalistien asianajaja, sitten ju-listeltiin
valituksi "ilman vastustajaa".
Vaikka asiakirjoista saattoikin löytyä joitakin vaalioikeutta vailla
olevien nimiä, jotka nimien keräyksestä vastuussa olevat olivat *tie^
tcn tahi liteämällään antaneet "tulla mukaan", niin jälellä oli kui­tenkin
lain määräämä joukko valitsijoita, jotka olisivat olleet täysin
oikculetut asettamaan ehdokkaan, mutia joiUa tämä oikeus kiellettiin.
Kaivoskapitalislien agentti McGrea jä hänen' säkkinsä saivat täten
helpon voiton. He olivat lapansa mukaan kierrelleet ennen-ehdok­kaiden
nimitlämistii ympäri maaseutua muokkaamassa maaperää siinä
pelossa, että mahdollista-vastustusta löytyisi. Näillä matkoilla pu­huttiin
koreasti ja osaanottavaisesti maalaisten eduista, tientekora-hoista
y.m. palturia, joka aina syötetään valitsijoille vaalien yhtey­dessä.
Tarjoltiinpa kaikkea hyvää. Oli vain ääheslettävä McGrea-ta,
joka kuvattiin maakunnan tosi-edistyksen asianajajaksi ja vär
häväkistcn ystäväksi. ..
Mutta tämä Jälkihistoria tulee Wanupista. Paikkakunnalla ta­pahtuvien
maantiesorastusten yhteydessä, joille on herunut joku sata­kunta
dollaria, ja jotka on tavallisesti teetetty paikkakunnan farma­reilla,
ou/ erään paikkakuntalaisen kertoman mukaari"nyt sattunut
niin, että paikan päällä olevat'farmarit eivät olekaan nyt kelvanneet
näihin töihin. Kun on kysytty syytä, on kuulemma selitelty; että
farmarit olivat allekirjoittaneet kommunistisen ehdokkaan niinitys-paperit,
että he ovat punaisia, j.n.e. Tällainen poliittinen vaino, jo­ka
on kuulemma kohdistunut paria kymmentä pikkufarmaria koh­taan,
ansaitsee yleisempää huomiota työväen laholta, jos tosiaankin'
olisi kysymyksessä jonkinlainen mustatislaaminen laillisen vaalioi­keuden
käytön seurauksena. Se ennen kaikkea osoittaa, miten valtio­koneisto
virkakuntineen Jieijastaa kapitalistiluokan luokkapyyteilä
picnimmissäkin asioissa. Mitä sitten^ kun suuremmat asiat oyat ky­symyksessä?'
Vaalit ovat nyt ohi ju sama •taantumuksellinen vallakomento
jatkuu kuin ennenkin Vieläpä erinäisin lisävivahduksin, jotka kuvas­tavat,
kuinka porvarilliset politikoitsijat runnaavat ohjaksina olles­saan.
Nämä ovat opetuksena köyhille farinareille siitä, mitä kapitalis­teilta
on tarjolla.
viimeisiä tavuja, 'Sellainen lausun-tatJapa
tekee kuulijaan hyvin kiu­sallisen
vaikutuksen. Eätospuolel-le
on merkittävä hyvä naamio vii­meisessä
näytöksessä. Erikoisen
maininnan ansaitsee vielä kolman­nen
näytöksen ahissa Aino Turu­sen
ja Wäinö Kääriäisen tanssima
t&ngo.
Pienempien osien esittäjät täytti
tehtävänsä tunnollisesti.
Mitä kappaleen kokonaisesityk­seen
tulee, niin -muodostui neljäs
nä3rtös sen huippukohdaksi, ollen
esitys siksi täysipainoista että täs­sä
maassa ei juuri ole ioduttu sel­laista
saamaan. Salin täyteinen
yleisö osoitti MitoUisuuttaan -vilk­kain
suosionosoituksin-
Näyttämö xm viime aikoina men­nyt
pitkiir askelin eteenpäin. Sen
itaiteellinen taso on huomattavasti
kohonnut, ollen nyt jo siksi kor­kealla,
että arvostellessa voi jo
käyttää ankarampaa mittapuuta,
ikuin mitä yleiensä tässä maassa
suomalaisia näyttämöitä arvostel­lessa
käytetään. Se osoittaa, että
eteenpäin sitä päästään, kun ky­kenevän
johtajan ohjauksen alla
uhrautuvaisesti itydskennellään.
—^i
KeskuspsQu^unnan johtokunta upiessa lausunnossaan vahvistaa
lisietlaiisuntpnsa ja ottaa kaikki toimenpiteet mitä ^
ori keskusosuuskunriän puolelta tehty nykyisessä kriisissä ^
liausunto on seuraava:
"Koska Keskuosuudkimnan joh­tokunnan
ennemmin' antamista se­lostuksista
ja lausunnoista huolimat­ta
l^ömies yhä edelleezikin jatkaa
valheellista ja hajolttavaa propogan-daansa
ja hyökkäyksiään Keskus^
osuuskuntaa ja sen toimitsijoita vas­taan,
sivuuttamalla kaiken periaat­teellisen
selostamisen e^lläolevlstj
riitakysjmyfcsistä, vaan sen sijaai
teikee valheille ja vääristelyille perus­tuvia
hyökkäyksiä erikoisesti Kes
Johtokunta haluaa myöskm torjua
sen väitteen, että Keskusosuuskun­nän
ja osuustoimintaliikkeen palve­luksessa
olisivat porvarillistuneet ja
tulleet haluttomiksi toinUmaan työ­väenliikkeen
eri rintamilla. Keskus-osuuskunnan
järjffitämillä osuustoi-mintakurssema
teroitetaan jatku­vasti
oppilaille sitä seikkaa, että
heidän velvollisuutenaan on ottaa
osaa muiden työväenjärjestöjen toi­mintaan
ja olla aktiivisesti niissä
SaultSte Marien nutida
BAFOBTTI
S. J. dsaston ftokons pidettiin o-saston
talolla jouluk. 29 p. Osanotto
oU ; tyydyttävät. Uusia jäseniä 'hy­väksyttiin
osastoon: Mary Sarkola.
Suoma Uotila, Elli Kohvakkn, Hil­ma
Jokisalo, Aino Lahtinen, Saara
Valeniusi Aino Wilksmän, Aina
Harju,,Alima Nyman, Lyyli Ruta­nen,
Ester Peräkylä, Anni Majanen,
Ida Mäki, Maria Lehto, Jenny Tiit-to,
Säära Hartikainen, Aune Siivo­nen,
Ida Pajunen, Alma Montonen
Hilda Leppänen, Sandra Jolmson,
Ännl Mykkänen, — kokonaista 22
uutta jäsentä. Joten oli taasen suuri
lisäj^ osastomme jäsenmäärään. Vie­lä
inuiitomä samanlainen joukko
niin voimme sanoa että tulemme
täyttämään sen osuuden minkä e-dustajakokous
määräsi Quebecin
osaksi, sillä jälkeen cdustajakoko-
/uksen on järjestöön yhtynyt lä­hemmä
sata uutta jäsentä. Kuultiin
johtokunnan raportti, ja sen mu­kana
rahastonhoitajan raportti. Joh­tokunta,
on määräriiiyt osaston vuo­sikokouksen
tammik. 25 päiväksi, jo­ka
hyväksyttiin. Kokous tulee al­kamaan
tällä. kertaa kello 2 ilta­päivällä.
Eri toimikuntien raportit
kujiltdin ja hyväksyttiin. Otettiin
huomioon keräyslista S. J. alueko­mitea
5 lähettämä Wille Airolan
hyväksi. Kerääjäksi lupautui va­paaehtoisesti
kaksi toveria. Vielä
oli kokouksille paljon osaston juok­sevia
asioita. Kokous oli asialli­nen.
•
Naamio iltamat, tämän vuoden en-slmäisct
naamio tanssit pidetään
osasten talolla tk. 11 päivän iUalla.
Kcettakaapa jokainen sommitella
pukua tilaisuuteen ja aiheita. Kol­me
rahapalkintoa jaetaan. Sitä .c-ncmpl
hauskuutta mita enempi puet­tuja
Vanki numero 77. — Osaston näyt­tämöllä
tullaan esittämään toinen
kerta kappale Vanki numero 77.
Kappale on parhaita yhteiskimnal-lisia
kappaleita, ja samalla kappale
joka voi tyydyttää kaikkia näytelmiä
harrastavia. Sminimtaina 12 päivän
il^Jla muLstaa jokainen saapua kat-
— aan tätä paljon pidettyä" näytel­mää.
Työn ja pääoman \'ä!inen sopu. —
Melkein voi näin sanoa, kun kuulee
puhuttavan paljon siitä, mit'3n työ­läiset
lahjovat työnaiitajiäan ja e-tenkin
työnjohtajia aina isompiin
virkailijoihin saakka. Koetetaan
lahjoilla ja juomakesteillä ja kai­kella
muulla tavalla päästä ystä-
•vs^teen työnjohtajien kanssa ja sit­ten
yhdessä olla punomassa juonia
niitä työläisiä vastaan jotka civai
ole "chka sellaisia jotka lahjoilla
tai jollakin muulla syyllä pyrkivät
isännistön suosioon. Tämä on ker­rassaan
huono tapa työläisille. On
kokonaan toinen asia jos tämä sa­mainen
työnantaja tai -johtaja olisi
jossakin suhteessa työläisten etujen
puolesta esiintyvä, mutta kun ei hän
sitä ole eikä voikkaan olla^ BiUä
silloin olisi hän vastoin sen luokan
asiaa jonka palveluksessa hän on^
eikä häntä silloin siinä pidetä, vaan
tultaisiin asettamaan samaan, ase­maan
kuin toisetkhi työläiset. Mut­ta
niikauan kun hän nyöränä ma­telee
isäntäänsä Ja,; ruoskaa, vetää
työläisten 5elkiään,,on hänellä tilai­suus
pitää paikkansa, joten, työläir
sille el ole mitään syjtä lahjoilla
koettaa. pitää Itseään kiinni, vaan,
on vaadittava selvä ja suora toimin­ta
kalkkia työläisiä kohtaan. Ilman
minkäänmoista lahjomispolitilkkaa.'
J.
Ft/Williaiiiin noäsia
"Tuhlaajapoika", cn>!-ilta
Näyttämöllämme oli uutena
vuotena onnistunut ilta, jolloin esi-
Letciin HaU Cainen romaanin mu­kaan
näyttämölle sovitettu "Tuh­laajapoika".
Näytelmä, joka on
yksi parhaimpia suomenkielisiä
draamoja, asettaa esittäjilleen suu­ria
vaatimuksia. Vaan kaikesta
huolimatta onnistui esitys yllättä­vän
hyvin, jos ei ota huomioon
eräiden näyttelijäin nroolin niuis-tamattomuutta,
joka näjrttää heille
muodostuneen "maniaksi!', niin
että heidän täytyy turvautua kuis-kariin
liian usein, menettäen si­ten
esitettävästään tehoa. Näytel­mä
on esitetty aikaisemmin täkäläi­sellä
näyttämöllä, joten ei ole
syytä lähteä selvittämään sen si­sältöä.;
Yksityisistä näyttelijöiätä mai­nittakoon
ensikädessä johtaja Wäi­nö
Kääriäinen. Oskar Stehfansoni-na,
oli ehdottomasti illan parhain
saavutus. Hänen tulkintansa .Os­karista
oli oikeaan osunut. Ne sie-luUiset
ristiriidat, jotka oikeastaan
muodostavat koko Oskarin" elämän,
tuli' tulkittua harvinaisella sisäi­sellä
lämmöllä - ja antaumuksella.
Johtaja Kääriäinen antoi " taas
näytteen lahjoistaan ja pitkälle ke
hittjrneestä näyttämötottumukses-taan.
Magnus, . Wihtori Tuomi.
Hän ei ole aikaisemmin esiintynyt
tämän suuntaisilla tehtävillä, ja
siitä johtui että osa jäi toisin; pai-^
koin—ulkokohtaiseksi, puuttuen si-4Beuraavassa kokouksessa,' jota lu
säistä voimaa, jota tällaisten-Osien
esittämisessä, erinäisten^ mielenti-lain
vaihdellessa vaaditaan. Fyysil-liseltä
olemukseltaan "hän täytti
kaikki Magnuksen vaatimukset.
Helga, Milja Wuori, oli toisin -pai­koin
kokolailla onnistunut, mutta'
teennäinen esiintymistapa . pilasi
muuten sujuvaa esitystä. Thora,
Hilma Matson, yritti parhaansa ja
oli esitys kokolailla tyydyttävä, jos­kin
paikoin olisi tarvinnut enem-rnän
sisäistä voimaa ja temppera-nienfetiä.
Stehvan Mag:nussbn, Ts-lannin
maaherra, Heikki Anttila,
teki tunnollista työtä! ffimt omistaa
hyvät äänivairat, lausuntaan vain
enemmän huomiota.- - Bmia, edelli­sen
v^imo. Liina Saari,-iteld uskot­tavan
kuvan paljon kärsineestä,
hellästä, lapsiaan rakastavasta äi­distä.
Tati MrJTgret (?) ei ollut
Sault Ste. Marien nauten opi*«
pelukerhon kokouksilta lokak. 14
pn' ja jouluk. 4 päivän väliseltä
ajalta 1929.
- Lokakuun 14 päivänä 1929 pe­rustettiin
opiskelukerho Soon nais­jaoston
yhteyteen. Naissihteerin
Sudburysta ollessa täällä auttamas­sa
meitä kerhon perustamisessa se­kä
antamassa neuvoja kerhon toi­mintaa
koskevissa asioissa. Sih­teeri
luki myökin opiskelukerhoille
laaditun työjärjestyksen, joka ly­hyen
keskustelun jälkeen hyväk­syttiin.
Sen jälkeen sihteeri ehdotti, et­tä
valittaisiin koltnihenkinen itoiffli-
;kunta johtamaan kerhon toimintaa
j a huolehtimaan siitä, että jäsenet
täyttävät heille määrätyt tehtävät.
Valituksi tulivat seuraavat toverit­taret:
Elvi Koski, puheenjohta­jaksi,
Ida Rossi ja 'Hanna Heino­nen.
Sitten seurasi kysymys, jos ar­vostellaan
kerhon kokouksissa esi-
Jtetty ohjelma, käytettiin asiasta
useita puhesenvuoroja puoleen, ja
;tpiscen, iräätökseksi tuli, että ar-
"vostöllaan. Myöskin päätettiin ar­vostella
kerhon kokouksissa toimi-heitten
virkailijain ttoimintaa.
Ensiraäinen varsinainen opiske-lukerhon
kokous päätettiin pitää
lokakuun 23 päivänä naisjaoston
työkokouksen jälkeen.- Kokoukset
pidetään kerran kuukattdbssa. Ko*.
kous lopetettiin laululla.-
Lokakuun 23 päivänä pidettiin
iensimäinen varsinainen opiskelu-kerhon
kokous. '
Valittiin -virkailijat kerholle. - Va­lituiksi
tulivat seuraavat henkilöt:
puheenjohtajaksi tov. TMäJri, pöytä-kirjuriksi
tov. Särkkä ja rapörtte-riksi
H. Mäkinen, ilmapöytäkirjti-riksi
tov. Aalto. Päätettiin että
valittujen virkaiKjoitten on oltava
toimessaan neljän kokouksen ajan,
paitsi ilmapöytäkirjuri valitaan
Ulisi joka kokoukselle.
Raportit päätettiin julkaista
Vapaudessa sekä Toverittaressa.
Sitten seurasi ohjelman valinta
seuraavaan kokoukseen ja myöskin
keskusteltiin jos otetaan dhjelman
lisäksi keskustelukysymyksiä tai
luetaan jotain kirjaa. Päätökseksi
tt^li, että aletaan lukemaan kirjaa
"Perheen, yksityisomaisuuden"" ja
valtion a&uperä'*. Kirjaa lukee
henkilö, jonka kokous kulloinkin
määrää. Kokous loppui laulamalla.
Seuraava opiskelukerhon kokous
pidettiin 6 päivänä marrask. 1929.
Valittiin puheenjohtajaksi ko­koukselle
tov.. Koski.
Ilmapöytäkirjuriksi valittiin tov.
Harju;"
Sen jälkeen suoritettiin ohjelma:
runon lausui A. Salo, laulua esitti
I. Leppänen, käunloukuä M. Thur-lin,
L Rossi luki kirjaa "Perheen,
yksityisomaisuuden ja valtion al­kuperä".
Hmapöytäldrjaa ei ollut
tässä kokouksessa kdn sen kirjoit­taja
ei ollut kokouksessa saapu­villa.
Määrättiin luettavaksi seu­raavassa
kokouksessa. Ohjelma ja
sen esitys arvosteltiin aina itse
kunkin esityksen jälkeen.
Sitten tuli esille kysymys, kuin­ka,
kauan kokoukset tulisi kestää.
Katsottiin kaksi timtia olevan tar­peeksi
pitkä aika kerralla.
Seuraisi ohjelman valinta seu­raavaa
kokousta varten. Päätet­tiin
ottaa myöskin joukkolausuntoa
•kUsosuuskunuan, v: neuvontacsaston } osuuskunnan
hoitajaa Halosia'kuin myöskin liik­keenhoitajaa
^;(tännia vastaan, on
johtokunta iKiki^itettu puolestaan
lausumaan asiast^ seuraavaa: ^
Keskusosuuskuxman Johtokunta ei
enemi^ toiid neuvontaosastokaan
ole poikennut missään suhteessa
niistä periaatteista ja toimtntaoh-inukana.
Suurin osa sekä Kesius-että
osuuskauppojen
HoiniitsUoista ovat saaneet kasvatuk-
^nsa Keskusosuuskunnän järjestä-jeista.
jotka ovat Keskusosuuskun­nän
vuosikokouksissa hyväk^ty.
Johtokunta ^aluaa osuustoiminta-väelle
vakuuttaa, että Keskusosuus­kunnän
sekä periaatteellinen että
kaupallinen kontroUl on yhä edel­leenkin
Johtokunnan käsissä, eikä ole
sUrtynyt Haloselle, Rönnille tai ke­nellekään
muulle yksilölle, kuten
vastustajiemme, taholta jatkuvasti
väitetään. Keskusosuuskunnän joh­tokunnan
icaikki tähänastinen toi­minta
on pohjautunt siihen, että
Keskusosuuskimna^ kontrolli pide­tään
edelleen, niinlcuhfi tähänkin
asti. liikkeen jäsenistön käsissä. Joh­tokunta
vakuuttaa; että edelliset joh­tokunnan
lausunnot eivät ole olleet
Halosen lausuntoja, vaan johtokun­nan
laathnia ja hyväksymiä tilan­neselostuksia
ja sikäli kuin Keskus-osuuskunnan
toimitsijat joutuyaj
näitä kysymyksiä selostamaan sekä
kokouksissa että lehdissä, toimivat
he Johtokunnan antamien tiukkojen
oiijelden ja määräyksien mukaisesti.
.Keskiisosuuskunnan johtokunta ja
sen alakomiteat ottavat ja eroittä-vat
kalkki Keskusosuuskuiman pal­veluksessa
olevat toimitsijat ja mää­räävät
heidän palkkansa. Jotka täl­läkään
kerralla eivät ole kprkeam-roät
kuin mitä maksetaan muissa
ityöväenjärjestöissä ja niiden laitok­sissa.
Se kysymys mikä tällä ker­ralla
oh väitteljm alaisena on saa­vatko
osuustolmiiKtajoukot valitse-mieiisa
edustajiien kautta yhä edel­leenkin
kontrolleerata omia laitok-siEÄn'ja
johtaa »nUtä kuten tähän­kin
a s t i . - . \ • ( .c . ;r. . -
Me Johtokuntana haluanune mitä
päättäväisenimin;'^tA:jiJia/ seii sala­kavalan
syytöksen, minkä vastusta­jamme
ovat tehneet, että äie ha­luamme
osuustoIthihtaliikkeesCä muo­dostaa
yksinoinaan porvarillisen
kauppaliikkeen, joka hylkäisi kaikki
millä csuustoimintakursseilla Jonne
heidät on otettu joukkojärjestöjen
suosituksesta, ja uskallamme väit­tää,
että muutamia harvoja poik­keuksia
lukuunottamatta, he ovat
aktiivisesti, mukana työväenliikkees­sä.
Viimeisen kuukausien tapahtumat
ovat saaneet meidän yhä enemmän
vakuutetuksi siitä,' että se periaate­ohjelma,
joka Keskusosuuskimnan
vuosikokouksissa on hyyäktytty ja
jota Keskusosuusicunnan johtokunta
ja sen toimitsijat ovat käytännössä
noudattaneet, on oikea Ja sen mu­kaisesti
Vdldaan Järjestöämme raken­taa
ja voimistuttaa ja säilyttää se
kiinteässä yhteistoimtanassa luokka­taistelun
kannalla olevan työväen­liikkeen
" kanssa. Mutta juuri
siksi, että käytäntö on osoit­tanut
Keskusosuuskunnän periaate­ohjelman
olevan oikean joudumme­kin
hylkäämään sen Työmiehen esit­tämän
"uuden" osuustoimintaohjel-mah,
jonka mukaan osuustoiminta­liikkeen
pitäisi olla jonkun määrä-teessa
täydellä edesvastuulla ja tie­toisena
siitä, että se on jokaisesta
tolinenpiteestään sainein kuin kaik­kien
sen määräysvallan alla toimi­vien
työläistenkin toimenpiteistä^?
teoista vastuussa Eleskusosuuskun-nan
vuosikokoukselle ja sen kautta
Keskusosuuskuntaan kuuluvien p-suuskauppojen
jäsenistölle. , Sen
vuoksi veto^nmekin osuuskuntien
jäsenistöön ja keholtamme heitä en­tistä
yhtenäisemmin »tukefnaan joh­tokuntaamme
tässä tilanteessa, sillä
vain siten voimme säilyttää osuus-kuntiemme
eheyden ja yhtenäisyj'-
den. ,
Superiorissa, "VVis., jouluk. 27 p
1929. .
Keskusosuuskunnän johtokunta
Oscar Corgan
. Henry Koski
J. Vainionpää
Aaro Kaipainen
Peter Kokkonen
p. N. Hautala
John Mäki
J. J. Pölkky
Arvo Mandelin."
yhteydet muun työväenliikkeen
sa. Koko Keskusosuuskunnän^ histo
ria Ja sen mennyt toiminta kum
(tämän väitteen ja sellaista voidaan'
vastusi;ajleinme taholta jatkaa vain
bsuustoimtntäliikkeen' tuhoamis- ja
hajoittäroistarkoituksessa. Johtokim-ta
käsittää varsin hyvin, että jo
osuusboimlatallikkeen oma menes-tgmiinön
vaatii, että' se on yhtey­dessä
ja • toimii muiden työläisten
luökkatalstelujärjestöjen kanssa, kun
myöskhi osata oikein määritellä suh­teensa
eri tavalla ajatteleviin työ-lälslta
nähden, tarkoituksena voittaa
heidän luottamuksensa ja kulettaen
ne. mukaan osuustoiminta- ja työ­väenliikkeen
mtikana työskentelyyn.
tyn järjestön kontrolloiman apujär­jestön.
Koska tilanne on kehittynyt sel­laiseksi,
että •Kcskusosuuskunnalta
on kielletty-' mahdollisuus selostaa
asioita osuustoimintaväen näkökan­nalta
niissä lehdissä (Työmies, Uusi
Kotimaa) ' jotka ovat tunnustettu
edistysmielisfen osuustoimintaliikkeen
äänehkannattejltsi, ei johtokunnalla
ole olliit muuta mahdollisuutta kuin
perustaa järjestöllBmme oma fjsiuis-^
tolmlntalehti, jonka avulla voimme
oikoa niitä valheita ja vääristelyjä
Joita jatkuvasti ja itsepintaisesti vas­tustajiemme
taholta tehdään.
Johtokunta el halua tässä selos­tuksessaan
kajota niihin rahaky­symyksiin,
joilla vastustajamme ovat
jatkiivastl . Keskusosuuskuntaa ja
sen toimitsijoita -voistaan hyökänneet,
vaan' velvoittaa toimitsijat selosta­maan
ne tosiasioiden valossa osuus-toimlntaiehdessä.
OsuustoimiiV^aliikkeen samoin kuin
kaikenkin työväenliikkeen eheyttä ja
menestymistä silmälläpitäen tulee
osuustoimintaväen nyt enemmän
kuin milloinkaan ennen seisoa omi-
;en järjestöjensä takana. Osuuskun-jöen
Jäseniä keholtamme katsele-an
Keskusosuuskuntaa vastaan
htyjä hyökkäyksiä aivan 'samalla
nnalta kuin Jos niitä tehtäisi tei­dän
omia paikallisia liikkeitänne
vastaan- Osuustoimintajärjestömme
jä sen laltctoet ovat kymmenien
tiihahsien , t^yö^äistenj if ,tkäaikaisen
työn ja uhrauksien tulos. Keskus-osuuskunnan
johtokunta, tuntien sen
siiuiren vastuunalaisuuden mikä sille
on uskottu, on toimtaut tässä tllah-
Johtokunnan kokouksesta, jossa ;
läoleva vetoomus laadittiin ja allc-kirjotettiln,
oli johtokunnan tun­nustamien
^:ätev;lfin syiden takia
pois Gust Teittinen ja Matti Ten
hunen.
OSUUSTOIMINTAOSASTON TOI^)
MITTAJA HENRY KOSKI E-ROTETTU
TYÖMIEHESTA
Keskusosuuskunnän johtokunna
julkaisemassa tilapäisessä" ääner/-
kannattajassa. Tiedonantajassa, nio.
4, kerrotaan^ että Työniiehestä on «-
rotettu Osuustoiminta- ja Farmariejn
osaston toimittaja tov. Henry Koslai.
Edelleen samassa Tiedonantajjjn
numerossa kerrotaan, että puolueesila
on erotettu useita osuustciminta-S-lalla
työksenteleviä puoluejäseniä,
samoin kuin Keskusosuuskunnän
kannalle asettuneita puoluejäseniä.
OSUUSVÄELLE OMA ÄÄNENKAN­NATTAJA
Sen liji^lfjji mitä' edpUä julkaistes­sa
'Keskiisosuuskunriah Johtokunn^ir-lausunnossa
mainitaan onian, osiuus-väen
äänenkannattajan perustamisen
välttämättömyydestä, Tiedonantajan
no. 4 lähemmUi selostetaan, lettä
seuräa,va numero Keskusosuuskunnän
äänenkannattaja ilmestyy 'jTypväeq
Osuustoimintalehden" nimellä,' että
lehdelle haetaan toisen luokai^pös-tioiijeudet
ja että sitä tullaai? tar­joamaan
tilattavaksi. Lehden • hinta
on $1.25 vuosikerta ja yksityisille ti­laajille
Ja $1 osuuskunnille. iKhteen
tulee Farmarien 'osasto," Tirae- ja
Tekmikka- jä mahdollisesti viel^ mui­ta
osastoja, kun keskusosuuikifpnan
johtokunnalla el ole oikeutta/ päättää
vakituisen lehden perusJumLsesta:
niin tästä syystä lehteä koafeva pää­tös
tdlee lopullisesti vuosfcokouksen
ratkaistavaksi. Lehti jokafejrauKsessa
tulee ilmestymään viikottiin keskus-osuuskunnan
vuosikokonlpeen saak­ka.
Ottaen huomioon seriettä osuus-väen
valtava osa on kauessa a.settu-nut
Keskusosuuskunria^ johtokun­nan
"kannalle ja muutanilla paikka­kunnilla
jo on päätetw-että lelidestä
on muodostettava v^tuinen osuus-väen
äänenkannatta»; - niin näyttää
varmalta että lehdaftä tuleej osuus-väen
pysyvä äänerJannattaJa^
Tov. Aalto luki ilmapöytäku-jan,
joka viime kokouksessa jäi luke­matta
sen täliden, etää kirjuri ei
muitten toimiensa vuoksi voinut
olla saapuvilla edellisessä kokouk­sessa!
Luettiin myöskin toinen i l -
mapöytäkirja, seh iuki tov- Harju,
kirjuri. Ohjelmanumerot arvostel­tiin
aina esityksen jälestä. Joukko-
Elappale on mitä vaativin roolihen-kliölhin
nähden, kuin myös näyt-tämöäsetuksiinsa
-nähden, mutta
riyättämömme ön tehrisi; kaikkensa
nä3rtelmän onnistumiseksi ja siltä
antoi myös täyden tuimustuksen en­si
Iliaissa. Kaikki osat ovat var­moissa
ja tottuneissa käsissä, joten
kappaleen onnistuminen on täysm
runon harjoittelu siirrettiin seu- taattua, ^ t y s alkaa tälläkertaa kel-pautui
ohjaamaan toveritar Thur-lin".
r Puheenjohtaja esitsti kysymyk­sen
jos hdtetaan kahvia kerhon
kokouksissa. Kaikki olivat sitä
mieltä, että kahvia olisi saatava.
Päätettiin että kerhon jäsenet lait-
•tavat"^ kahvit aina vuoronsa jälkeen.
Seuraavassa kokouksessa lupautui­vat
toverittaivBt Heinonen ja Koski
laittamaan kahvit.
Kokous lopeteltiin laululla.
Seuraava opiskielukerhon kokous
pidettiin jouluk. 4 päivä 1929.
Kokous alotettiin lanhilla. Uu-tenia
jäslnenä Tcerhoon liittyi Hel­mi'
Sriominen. Xuetisin edellisen'
kokouksen pöytäkirja ja hyväksyt-itiuu
nmapoytäMrjimksi valittiin
Aune Salo.
iSen:uäIk^n suoritettiin ohjel­ma:
zjVBon lausui tov.
raavaan kokoukseen syystä, että
kiireitten ttähden oi oltu ehditty
laittamaan runoa täksi kerraksi.
Sen sijaan Idettiin samaa kir-jaa
kuin edellisessäkin kokouksessa.
Tällä kertaa jokainen kokouksessa
olija luki osan;
Seuraavaa kerhon kokousta var­ten
valittiin ohjelma. Kokous tu­lee
pidlfctäväksi tammik. 8 p.
Toverittaret Salo ja Harju lupau­tuivat
laittamaan kahvit, seuraa­vassa
kerhon' kokouksessa- Ko­kous
lopetettiin laulaen ja sen
jälkeen juotiin ne Kosken Ja Hei­nosen
mammain laittamat kahvit,
jotka maistuildn oikein hyvältä, ja
vieläkin maistuu kun hetkeksi
muistuu se hetki kun kahville käs­kettiin.
Soon, Ont., naisten opiskeluker­hon
puolesta —'• Raportteri.
lo' 7 illalla, syystä kun näytelmä
on S-näjrtöksinen, että se saadaan
menemään läpi ennen yhtätoista
jöi^n fei yleisöUe mene liian myö-hälsekÄ
kun ön suimimtai-ilta. Siis
Jokainen joka ei ole -vielä nähnyt
tuota kuuluisaa näytelmää pitem­mittä
puheita rientää haaliUe sil­loin,
sillä se menee sillom viim-meisen
kerran. '—- ?
I
Ensi sunnuntaina menee haalilla'
toisen ja -viimeisen kerran tu6 kuu­luina
näytelmä "Kamelia nataiiäi'*,
joka ensi kierrsdia sai' niin lämiä-män
vastaanoton' yleisSn puolelta.
Mahiittu näytelmä m . ykä nliiä
kuolemattomia teoksia. Joka ihanan
sisältönsä puolesta kykenee kautta
aikojen puolustamaan itseään en-sUjiana
.teattereiden - ohjehnistossa.
kaan,, palveli ytsEensä 14 -vuotta.
Siellä hän sai pempohj^en/opetuk­sen
musikissa « samalla { kiiiity-mykseh
söittoo|/ ja lauluun niin
syvällisesti, et# intoa riitti vii­meiseen
hengem vetoon asti.
•Sotaväen soifipkunnasta erottuaan
hän laskelmienlhukaan on heti liit­tynyt
työväenlikkeen riveihin, sillä
jo Boprikoff^faikuisinä routavuosi­han
ollessaan Kot-hdistylaen
laulu- ja
ohtajana, samalla voi
sosialidemokratisen
päm" nimellisenä vas-ttajanä.
Toisinsanoen
ifeitdksissa vastaamassa
syytöksistä. "SUtä ajal-mhiun
papinkirjassani
na V, 1901
kan" työvä
soittokunn:
sen
lehden "Ei
taavahä
kävi • o:
-{^^Ino!
TOVEBI VILLE AIBOLA
KUÖLLtJT
Tanunikuun 3 p., kello 4 ip. nukkui
viimeiseen uneen, kotonaan Into-,
l a ^ mies, Canadan ^öväen liik­keen
. vanhimpia toimitsijoita. Toi­mitsija,
joka alallaan oli päätään
pitempi monesta Äiiusta toimitsias-ta.
Kuolema ei' tullut cdottatöatta;
sillä toveri Airola sairasti Jo i>item-män
aikaa vatsasyöpää, mutta sil­tikin
tuntuu uskomattomalta, että
tilin on käynyt.
- Toveri Ville Afrola oU sj^tynyt
Slilmn^sa 15 p. toukokuuta;A joten
hän kuollessaan oli 57 vuotta 7
kuuta ja 18 päivää vanha, Silömessa
liän jo nuorena poikana m^i sen
aikaiseen Suomen sotaväenfeoitto-knntaan.
Eri pataIjooniei0S|oitto-puheitf^
mu-ta
muistona f lisälehti ja useampia ha­rakan
Viiipaita," toveri .Airola leikil­lisesti
-huomautti muistellessaan
nieniieitä" tapahtumia.
T^lle mantereelle toveri Airola on
tullut V. 1905. Ensimäiseksi hän liit­tyi
Htöhburgin S. S. osaston "Sai--
man" näyttämön johtajaksi. Perusti
sinne sekakuoron ja mahdollisesti j
soittokunnan. Htshburgista Airola
tuli Port Arthurin S. S. osaston
näyttämön johtajaksi v. 1903. Lä­hes
neljäimes vuosisataisella tälS
mantereella toimintiaajallaan on ol-kunnissa
liän, omien
lut melkem kaikkien Canadan Ja
Yhdysvaltain Idän ja_ kesMvaltioidai
huomattavampien suomalaisten työ­väen
näytelmäseurojen johtajac»:
useammilla näyttämöillä lu-änuurtä-jana.
Useilla näylSmöillä ollen o-seampia
eri kertoja.
Jokaisella paikkakunnalla, mis^
Ville bn työskennellyt, on hänesö
hiljaisena ja sopuisana toverina hy*
vä muisto, toisilla. paikoilla näU-vänä
muistona nyt hyvinkin hyväs­sä
kunnossa olevat nuorten <KÖS^
terit, jotka useammat ovat
alkunsa Villen perustamista