Vapaus, January 7, 1930

              1 ' • i r r i - . .
1930^ Tiistaina, tammik 7 p:nä ~-Tues., Jan. 7
le Vapaadeo i^aap^l^ osaslnDe ja
lonlaa on «aat»»*n* TielS Vapauden kirjakaupasta.
l''""«riokarn« haloaTa paikkakunnallanne tulee «aneeksi t ä .
» ^ , ^ ' _ J o « I u - j a l k a U u n . »^hetetian kaJdaaUe
[1, 30 »enttw. V
V4P4UDEN KIRJAKAUPPA
BOX 69. SUDBURY, ONT.
postivapaasti
AHAA
SUOMEEN
li Suomen
NAISTEN OSASTO
Naisten asema luokka-
— taistehssa
[Canadan Dollarista
Lähetyskulut:
r lähetyksistä alle ?20.00, 60c
f J S i s t ä §20.00-§49.99, 80c
E & S ä $50.00—$79.99 ja
jWähe?yksistä ?80.O0-?100.OO
Ikä 50c jokaiselta seuraavalta al­avalta
sadalta dollarilta. >
S«hkö»anomaIäIietyksi.ta ovat la.
etvskulut ?3.50 lähetykselt^
, Snomen rahaa ostetaan. Kurssj
I2.45 sadasta Smksta.
Tehkää lähetykset osotteella:
VAPAUS,
Box 6J>, SUDBURY, Oat.
Laivapileltejä myydään.
Tiedustakaa pilettiasioita
Vapaudelle ottavat rahavälity^-
ä vastaan myöskin:
VAPAUS
PORT ARTHUR BRANCH
316 Bay Street,
Port Arthur, Ontario
APAUS MONTREAL BRANCH
1196 St. Antoine -St.,
Montreal, Quc.
AARO KIVINEN
Kirkland Lake, Out.
JOHN VUORI
South Porcnpine, On
CHARLES HAAPANEN,
Osuuskauppa, Timmins, Qnt.
:OHN fVIRTA,
^57 Broaview Ave., Toronto, Ont.
DAVID HELIN,
[n paikkakunnilla Keski-Ontariossa
prkestereista. Ejn. Toronton S. J.
ston nuorten orkesterissa suurin
soittajista ovat saaneet alku­opetuksen
Villeltä. Kotikylänsä nuor­en
orkesterin ja muiden rientojen
[lyväksi hän myösjkin työskenteli
Uloin kun oli kotonaan.
Viime elokuun 15 p.' alotti toveri
kolmannen kerran työnsä P.
thur S. J. osaston näytelmäseu-an
johtajana ja talonmiehenä. Toi-
Qessaan hän ei ehtinyt olemaan
kolmatta kuukautta kun kiih-tauti
kaatoi miehep vuotee-
1. Samaan aikaan alotettiin Ison-ja
korjaustyöt osaston ' talolla.
UI nyt saadaan tänlä talo isptn-ja
muuten käytänhölliseen
atoon, niin sitte sitä pitää näyt-maailmalle
ihmeitä ja heti äva-sjuhlat
pitää laittaa sellaiset, et-uiistä
jää kaunis inuistb jokai-elle
mukana olevalle," hän erään-kerran
innostuneesti puhelL Vä-avasti
VUle myöskin alkoi samaan
Juntan työskentelemään, Mifes-uoro,
soittokunta, nuorten orkest;^!^
näyytehnäseura ollVat totisessa
buhussa. - Mutta kaikki täytyi jät-p.
Ponnistuksista huolimatta 'Si­pinen
jäytäjäinen vaati ösäJisa.
! Allekirjoittanut on paljon ollut
M i a täi toisella yhteistoimissa
pyerl Airolan kanssa. Keskustelu
Tl luonnollisesti myöskin^aikaajoin
Dhdistunut työväenliikkren eri vlr-
^uksiin. Keskusteluista ilmeni, että
j(*a käänteessä omasi vasem-
Jstolaisen vallankumouksellisehva-aumuksen.
Hän ei siitä.paljoa pu-eaut,
mutta kärjistyneimmissäkin
^pauksissa voi luottaa paremmin
knin johonkin suiihsofttä-rttämö-,
lauluseura jä isoitto-
Siinä alat, mitkä erottamat-
"asti luttyivät toveri Airolan n i -
•inr-^* "»"istoon. Näillä aloilla
lavien joukosta suurimmaksi o-
It J*!^^-^ henkilöitä, jotka teke-,
tehtävänsä vaan taiteen vuoksi:,
^ muistoon voimme lisäksi
riioi/^ suomalaisen työväen toi-ajoiden
riveihin Airolan kuole-jam
korvaamattoman aiäam.
jajeaa löytää henkUöa. Joka OE
l^°?^Puohnen toimitsija.
TääT^^^i^"""^ ^ edes lyhy-
.tehdä yhteenvetoa Alrolkn
£ ^ f f - . P^haiden tehty työ
^feUe tai Jääneisiin joko kau-
^^epam^eliyttävän muiston. To-
^ o ö n elämäntyö, häfaen^mah-
•'^^virheistään huolimatta,
Ä n ^ ä l S ^ - - """^^ ImudallesL
\rJk^ J ^ ^ ^ velvollisuus
I ^estynyttä työtäsL
Viimeaikoina on vasta tultu huo­maamaan
naisliikkeen tärkeys
luokkataistelussa. Jokaiselle työ­läisnaiselle
j a eritotenkin T. nais­ten
liiton jäsenelle on mielenkiin­toista
nähdä miten naisliike pyrkii
heittämään yltään vanhan sosiali­demokratian
sille jättämän valhe-vaipan,
ja astumaan työväenliik­keen
tehtävien tielle, nykyajan si­tä
vaatiessa. Mutta kehitys tässä,
kuteii useimmissa musisakin asiois­sa,
on hidasita, j a on vielä pitkä
matka siifien jolloin työväenluokan
naiset ovat taistelijoita, jotka ky­kenevät
asettamaan itselleen luok-
Jcaliikkecn tarjoamat velvollisuudet
ja täyttää nämä. Tarvitaan vielä
paljon ennenkuin meidän naistem­me
joukossa nousee kykeneviä toi­mitsijoita.
• Me tarvitsemme niitä,
jotka itulkitseisivat meidän ajatuk­semme
ja selväpiirteisesti viitoit­taisivat
tien jota kulkea. Porvari-järjestelmä
on meihin juurrutta­nut
niin 'tiukkaan sen käsitteen,
että olemme jollakin tavalla hen­kisesti
ala-arvoisia edes ajattele­maankaan
asioita, josta johtuu et­tä
henkinen elämä naisten kes­kuudessa
supis:tuu mahdollisimman
ahtaisiin rajoihin, ja kyvyt joita
mahdollisesti löytyisi, huklcuvat
olemattomiin, tai mukautuvat ny­kyisen,
väärän maailmankatsomuk­sen
luomiin pikku ihanteisiin. Mi­tä
saisikaan aikaan kaikki se kyky
ja itioiniintätarmo, ohjattuna oi­kealle
suunnalle, » jonka nainen
porvarillisessa yhteiskunnassa ku­luttaa
tarkoituksettomasti!
Meidän päämääränämme ei ole
luoda mitään eristettyä naisliiket­tä.
Mitään naisten vapautusta,
enempää kuin itsenäistä naisten
toimintaakaan ei voi olla olemassa
kapitalistisen järjestelmän aikana,
Tähaii tähtääkin vasemmistoliike
tänäpäivänä—r-saada-naisefc^käsib-tämään,
että he kuuluvat miesten
rinnalle taistelurintamalla. Nais­ten
pitäisi myöskin; tehdä osansa
kaikissa vaikeimmissa tehtävissä,
jotka joutuvat toimitsijain ja joh­tajien
osalle sekä kehittää keskuu­dessaan
niitä, jotka kykenevät vai­kuttamaan
suuriin järjestymättö­mien
joukkoihin. Sitten vasta kun
naisliitot ' ottavat itselleen laaja­kantoisempia
ja tärkeämpiä teh-itäviä
kuin tähän saakka> ovat ne
todella tärkeinä tekijöinä työväen­liikkeessä.
liUodessa silmäyksen C, Tn. lii­ton
kokoonpanoon, huomaa, että
noin 98 prosenttia liijion jäsenistä
on perheenäitejä. Liittojen itäytyi-si
siis luoda-itselleen sellainen työ­ohjelma,
jonka mukaan heidät saa­taisi
läheisemmin kiinnitettyä luok­kataisteluun:
Heidät täyityy. s^tada
naisliittojen kautta lainaamaan
encmpiän ajatusaikäa ja tarmo?
työväenliikettä koskeville kysymyk­sille
ja tehtäville.
Vaikka C. Tn. liitto onkin teh­nyt
paljon hyvä^ keräämällä va­roja
lakkoja varten, avustamalla
työväen puolustusliittoa, levittä-niallä
omaa lehdistöä, y.m., ei liitto
ölei kuiteiiikaan tähän mennessä ot-.
tanut toimeliaasti osaa luokkaliik-keeseeri.
Joitakin palvelijatarjär-jestoryhmiä
on perustettu, muitta
nämäkin toimivat etupäässä vain
•klubin muodossa eikä taloudellisina
järjestöinä. Tässä suhteessa kul­kevat
edellä Montrealin ja Toron­ton
juutalaiset liitto-osastot, jotka
ovat eniten ottaneet osaa luokka­taisteluun,
erittäinkin Montrealin
osasto, joka hiljakkoin tapahtuneen
leipurien • lakoa sikana otti osas
lakkovahdintaan ja avusti rahalli­sesti
lakkoa «eka kutsui koolle ko­kouksia
joissa naisia kehoitettiir
kieltäytymään ostamasta skääppien
valmistamaa leipää, että lakko voi­tettaisi.
Samoin ovat nämä otta­neet
osaa pukutyöntekijäin teolli-suusunion
rakentamiseen.
Näissä tehtävissä pitäisi liiton
toimia nyt juuri kun yhä suurem­pia
määriä työläisnaisia joutuu
teollisuuden palvelukseen, ja kun
sodan vaara lähestyy, jolloin tu­hannet
perheenäidit: joutuvat työ­höni
sotatarvetehtaisiin. Liiton pi­täisi
kaikin puolin muodostua apu­välineeksi
vallankumoukselliselle
joukkoliikkeelle, ja se voi tämän
tehdä jos sille laaditaan tarkoituk­senmukainen
tpimintaohj elma. L i i -
Iton jäsenistö, ollen etupäässä nai­sia,
joilla on ehkä enempi aikag
kuin muilla työväenluokan jäse­nillä,
täytyy* liiton luoda heille
toimintaohjelma, joka perustuu
taistelulle Icorkeita vuokria ja kal­liita
hintoja vastaan, heidät täy­tyy
-saada käsittämään maailman
laajuista työväenliikettä ja niitä
virtauksia, jotka toimivat vallan-kttmöQsIi&
että: vastaan, heidän on
o^jiäva.^y^^ L "VV. Wni
pettnrauäen' ja^ sen kannatiisren:
kaan suojassa kulkevan johtajiston
toiminnan' todellisen tarkoituspe­rän^
nämä ollen ei vain porvari-luolcan-
asianajajia, vaan kuuluen
heidän joukkoonsa jäppareita ja
muita työväenluokan riistolla elä­viä
bisnestäjiä. Liiton on otettava
osaa" yaalitaisteluihin sekä tehtävä
tunnetuksi Neuvosto-Venäjän nais­ten
asema sekä heidän osansa
köyhälistön isänmaan rakennus­työssä.
Vain siten voivat perheen-äiditMn
täyttää tärkeän tehtävän
vallankumouksellisessa. liikkeessä.
Sillä hetkellä kun naiset kiintsrvät
todellisiin työväenluokkaa koske­viin
kysymyksiin ja tehtäviin, sil­lä
hetkellä on myös varmaa, että
heitä ei vie mukaansa porvarilli­sen
järjestelmän tarjoamat pikku
huvitukset ja vahingollinen jouti­laisuus,
vahingollinen siinä merki­tyksessä,
että kun ei olla oikein
sehillä asioista, ollaan valmiit an­tamaan
kannatuksensa työväen
asiaa vastaan sotivien järjestöjen
pyrkimyksille,
Neuvosto-Venäjällä liikkuvat nai­set
yhä laajemmissa ja laajem­missa
toimintapiireissä. Samalla
kun he ovat täydellisesti yhden­vertaisia
miesten rinnalla, on heil­lä
myöskin tilaisuus ottaa osaa sel­laisiinkin
tehtäviin, joihin porva­rillisissa
maissa katsotaan nainen
kykenemättömäksi, kuten tieteen
aloilla, hallintotehtävissä, y.m.
Johtuen tsaarivallan aikaisesta sor­rosta,
oli Venäjän nainen täydel­lisesti
takapajulla kaikessa, mutta
tänäpäivänä on hänellä paikkansa
kaikilla työaloilla ja paikallisisia
neuvostoista keskushallintoon saak­ka.
Työväen vallan aikana on nai­nen
oppinut ei vain sen, että hä­neltä
puuttuu tietoja, vaan myös­kin
päättäväisyyden hankkimaan
niitä, sekä kehittymään ajattele­vaksi,
itsetietoiseksi osanottajaksi
suuressa yhteistyössä, Neuvosto-
Venäjän naiselta voimme oppia ai­nakin
sen tosiasian, että tärkeät
työväenluokkaa koskevat kysymyk­set
eivät kuulu yksinomaan vain
miesten pohdittaviksi, .että nainen,
kantaessaan yhtä raskaan taakan
kuin mieskin yhteiskunnallisissa
tehtävissä sekä uuden sukupolven
kasvattajana, on velvollinen luo­maan
oman varman mielipiteensä
asioissa sekä päättämään ja toi­mimaan
kaikessa, joka koskee ko­ko
työväenluokkaa.
Me täällä porvarillisissa maissa
emme voi, kuten Neuvostoliiton
nainen, olla mukana uuden ja kau­niimman
luomisessji, meillä on
edessämme ensin yarjhan hävitys,
mutta -onko., työ, jonka itämän
eteen teenime, vähemmän ylevää
ja kaunista? EJipä .suinkaan, ja
Työläisnaisten liittokin on todeflq'
nimensä arvoinen silloin kun sep
toimintatarmo ja innostus mobili­soidaan
edistämiääh tätä yliteistä
tankoitusperää. — Aili H..
Valtava kollektivisointi kevätkylvö-kami
»p^l)ussa
Kollektiivisten talouksien kj^vöalaSl ooilj, ha.^ neuvostotalouksien 21
milj. ha, yksHyistalpoksien 45 i n f l j . h a . ; 3 0 0 täysin koUefctirisoltua
raionia, 75—90% . köyjiistä ja Itesk kivarakäaistä talouksista, kollek­tiivisiksi
yhtymJ^sL — Kevätkylvöissä kylväala liJSrc suu­remmaksi
viimevuotista, .nenvostotalouksicn 145';^ ja koU.
taloultsien 8.5 kertai:seksi
(RSFSR:n Kansankomissarien Ncnvoston päätös)
Turvatakseen kylvöalan kasvira
.\Tionha 1930 vähintäin 10.5 prosen­tiksi
katsotaan välttpmättömäksi
laajentaa keyätlyrlvöjen pinta-alaa
RSFSRfn alueella vähintäin 14.5
prosentilla vuoteen 1929 verraten, ja­kaen
tmään kasvun seuraavasti:
a) neuvostotalouksien kylvöalaa
laajennettava vähintäin 145 prosen-tlUa;
b) sekä vanhojen että vasta pehis-kylvökamppaUussa
käytettäväksi
maatalouskoneita, apuvälineitä ja
vaifaosia niille noin 50 pros. vuosi­suunnitelmasta
eli 141 milj. rpl. ar­vosta.
I-ajisiementen hankinta- ja muonl-tushiäärä
neuvosto- Ja kollektiivi­sia
talouksia sekä maatalousosuus-liikettä
varten määriteltävä kevät-kylvökamppallua
varten 4793 tuh
sentneriksi, joista edelleen siemen-tettavien
suurten kollektiivisten ta- ten viljelystä varten käytettävä 2111
OSUUSTOIMINTA
Kenen osuuskauppa'
i vie voiton?
Vapaudesta olemme huomanneet,
että Sudburyn osuuskauppaa puusta-taan
aika tavalla ja että liikevaihdon
uskotaan nousevan muutamissa kuu­kausissa
niin korkealle, että se voit­taa
meidän kaiippamme liikevaihdon.
Sudburylaisillä näyttää olevan suu­ret
aikeet, mutta alkeet ovat vaan
aikeita. Meidänkin liikevaihtomme
on viime aikoina alkanut taas nou­semaan
ja se tulee sitä edelleenkin
tekemään. Kun tämän ottaa huomi­oon
niin saavat sudburylaiset pon­nistella
jos mielivät päästä edesijuo-leen
siltä mitä meillä on liikevaih­toa.'
Kim meidän kauppamme perus­tettiin,
otti sentään hiukan alkaa
ennenkuin pääsimme sellaisiin tulok-sUn,
jolta voitiin pitää, tyydyttävinä
Jos sudburylaiset aikovat vain muu­tamassa
kuukaudessa- saada sellai­siakaan
tuloksia niin saattopa pojat
yrittää. Muuten me tlmmlnsllälset
olemme valmiita vielä pltiäri adkaa
kilpailemaan osuuslilkkeemme myyn­tien
suuruudessa kanssanne, siltä
huolimatta, että pälkkakmmallamnie
el olekkaan sellaista "buumia" kuin
Sudburyssa väitetään olevan. Tämän
klrjottaja on valmis veikkaamaan
vanhat mainisaappaansa, sataa Suä-buryn
kaupan osakkeenomistajaa
vastaan siltä, että nyt aletun vuo­den
me pidämme kauppamme myyn­nit
korkeammalla kulft teidän kaup-^
parme myyimlt ovat. Jä miksikäs
el? Ainahan kultamalnari nikkeli
ja kuparimainarin voittaa. Niin etta
lykkyä tykö vaan, kyllä me kilpai­luun
suostumme. Samalla kehotam­me
teitä toistaiseksi pitämään sou-kempaa
suuta, sillä miehiä sitä o-lemme
mekhi. ,
Timminsiläinen.
loukslen kevätkylvöjen" pinta-alan
kasvu uusien viljelyksien otettevlen
maiden kustannuksella on määritelty
vähintäin 20 prosentiksi, siten että
kollektiivisten talouksien ylehien kyl-,
vöala (vastaperustetut koll. taloudet
mukaan laskettuna) kohoaisi vähin­täin
8 Vi-kertalesstl kollektiivisten ta­louksien
viime vuoden kylvöalaan
verraten; '
e) jäleUe jääneiden köyhien ja kes­kivarakkaiden
talonpoikien yksilö-talcukslen
kylvöalaa laajennettava
vähintäin 6 pros.
Sosialistisen sektorin ominaispai­non
kevätkylvöissä on v. 1930 ko­hottava
viime vuoden 54 prosentista
36 lirosenttiin.
Vuoden 1930 kevätkylvökamppai-lussa
on RSFSR:n yleinen kylvöala
autonomiset tasavallat mukaan las­kettuna
kohotettava 71 milj. hehtaa­riin,
joista neuvostotalouksilla vähln-tähi
24 milj. ha. ja yksUötalouksUla
44.9 milj. ha.
Maatalcustuotannpn kollektiivisten
muotojen kehityyksen ja laajenta­misen-
jouduttamiseksi- katsotaan
välttämättömäksi muodostaa 300 täy­sin'
kollektivisoitua rajonia, vetää
150:ssä viljatuotantorajonissa jo ke­vääseen
mennessä ja lopuissa vuo­den
kuluessa kollektiivisiin talouk­siin
vähintäin 90 pros. köyhistä ja
keskivarakkaista • taloripoikaistalouk-sista
ja RSFSR:n muis.sa ra jonoissa
Asera jotusneuvot-telut
Lontoon laivastokonferenssin joh­dosta
lausui tuimettu amerikalainen
koomikko ja sahomalehtikronlkkeri
Wlll Rogers seuraavaa:
"Lontooseen kokoontuvat kansa­kunnat
neuvottelemaan aseistariisu­misesta,
se. on: riisuuntua aseista,
joita ei tarvita ensi sodassa, siten
saadakseen • enemmän raha kehit­tääkseen
enemmän taloudellisessa
kuin humanitäärisessä tarkotuksessa
tarvittavaan käyttöön- Tämä on sa­maa
kuin kokoontua jilkennekobfe-rensslin
ja neuvotella hevosten ja
ajokärryjen vähentämisestä •tällä
autojen aikakaudella).
Minä Ihmettelen, tokko me kos­kaan
4«Iänme näin sivistyneiksi, että
pitäisimme neuvotteluja submarii-^
nien. lentokoneltten ja kemikaalien
rajoittamisesta. Ei kuitenkaan saa
sanoa, etteikö sivistysldn edistyisi;
vähintäin 75 prosä näistä talouksista.
Kchoitctaan ma.a-asiaui kansan-komisariaattia,
yhdessä kollektiivis­ten
telouksien kcskusliallinnon kans­sa
epoittamaan täysin kollektivisoi­duista
talouksista 30 c-shncrklilistä
nayterajonlä', turväteii, "että riilsdä
maataloustuotannon kaikilla aloilla
kahden vuoden aikana luodaan uusi
teklnlllnen työn perusta.
• Tarkoituksella kohottaa satoisuut­ta
kehoittaa autonomisten tasaval-taln
kansankomissarien neuvostoja
ja alueiden Tpkiolta voimistutta­maan
agrokulttuurlsleri parannustoi­menpiteiden
käytäntöön ottoa maa­taloudessa
ja erikoisesti: a) turvata;
että RSFSR:n alueella tulee mcnl-vuorovlljelys
käsittämään v. 1930 vä­hintäin
34 milj. ha; b) täydellinen
siementen puhdistusprosessi suorittaa
vähintäin 74 pros. viljan siemeni-stä;
e) vuoden viljakylvöalasta kylvää vä­hintäin
22 pros. lajislemenillä; d)
kevätkylvökamppallun yhteydessä
kohottaa minaraalisilla lannotteilla
voimistaminen 504 tuhanteen ha; e)
V. 1930* syyskylvöistä laajentaa aikai­semmaksi
Ja parannetuksi kesannok­si
noin 53 pros.; f) kevätkylvökamp­pallun
aikana kylvää vuoden 1930
kevätkylvöistä 3JI pros. rlvlftylvöön;
g) voimistuttaa. joukkotolmenpiteltä
maatalouden vahingoittajia vastaan
kolmlnkertalstuttamalla puhdistettu­jen
siemenien jnäärää viime vuoteen
verraten.
Puhdaislaatulsllla siemenillä kyl­vön
yhteydessä turvattava neuvosto­taloudet
100 prosenttisesti traktori-koneasemllla
. Ja traktorlkolonneilla.
Karjan lukumäärän kohottamisek­si,
sen. tiiottavaisuuden kohottami­seksi
Ja etenkin* rehukysymyksen
vakiinnuttamiseksi on RSFSR:n a-'
lueellä ryhdyttävä moniin tolmenpl-
_teisiln ja erikoisesti: t) laajentaa
rehuheinlen kylvöalaa vähintäin 18
pros., b) ryhtyä toimenpiteisiin hei­nänsiementen
ja erikoisesti lelverin
viljelj^talouksien perustamisen jou­duttamiseksi
perusrajonel&samme si­ten,
että jo vupedsta 1930—31 voi­taisiin
tyydyttää tarpeeksi uudestl-järjestettävän
maataloutemme hei­nänsiemenen
tarpeet; 1) isuorittaa
kaikenlaisia niittyjen ja laidunmai­den
, parannustolnienpiteltä vähintäin
8äo tuhannen ha alueella, joista 500
tullannen ha alueella suorittaa yk­sinkertaisimpia
" parahriustolmenpi-r
teitä.
RSPSR:n alueella on otettava
kiinteäksi tehtäväksi kontraktsiolda
vähintään 34 milj: ha kevätkylvöjen
pinta-alasta. V: 1930 yleisestä koh-traktsiointimäärästä
on kollektiivi­sissa
talouksissa tehtävä monivuo­tinen
kontraktsiolnti vähintäin 7430
ha. Yleisen koritraktsiointimäärän
pinta-alasta on eristettävä 2;277,000
ha lajislementen. monistamiseen Ja
kontraktslolntlin, Kevätkylyökam-irailun
turvaanoiseksi maatalousko-neisUm
perusvälineillä kehoitetaan
osakeyhtiö "Selhossnabshenleta',' lä­hettämään
palkl^kunnille jo kevät-tuh.
sentnerlä.
^ Kevätkylvökamppallun tehtävien
laajentaminen'ja toteuttaminen vaa­tii
voimien laajaa mobilisointia, työ­väenluokan,
batrakkien sekä köy­hän
ja keskivarakkaan talonpoikais­ten
oma-alottelsuutta ja aktiivisuut­ta.
Tässä tarkoituksessa on kaikissa
kylissä kehitettävä laaja maatalou­dellisten
tuotänUmeuvottelujen työ:
pyi;kien niiden säannöölllsyytcen ja
vetäen niihin kollektiivisten talouk­sien,
batrakkien, köyhien ja keskiva­rakkaiden
talonpoikien aktiivin. Sa-maäla
ön vedettävä agronoomlen.
opettajien ja nuorisoliittolaisten kaa-terlt
tuotantoneuvottelujen välittö­mään
työhön.
Kehittää kaikissa neuvosto- , ja
kollektiivisissa) talouksissa, trakto-flasemilla
ja kylissä sosiallsthien
kilpailu, saaden aikaan koko maata-
Ipiistyön laadun kaikinpuolista pa­rantamista.
Köyhien ja keskivarakkaiden jouk­kojen
huomion moblllsoimlstarkol-tuksesaa
karjanhoidon kohottamiseen
ja kehittämiseen, 'on läpivietävä
tammikuun 19S0 karjanhoidolltnen
kamppailukuufcausl, käyden tämän
kuukauden alussa ankaraa karjan
pääluvun suurentamlskamppailua.
Jlinnan kollektiivisten talouksien
rakentamisen kehittämisen kanssa
on kehitettävä toimenpiteitä olevien
tuotantotapojen ja tuotannollisen o-suusioiminallistuttanrtiscn
yksinker-täisinten
muotojen hyväk.sikäyttöön
ja ' Jiiyöskin laajan tuotannollisen
aviiii kehittämiseen köyhälistölle
neuvostotalouksien, kollektiivisten
taföiiJislen ja talonpoikaisten keskl-näi-^
ten avun komiteoiden taholta,
yhleiskyntojen, i^joneuvojcn järjes­telyn
yms. kautta.
Nimittää Kansankomissarien fleu-voston
kylvökämppailun valtuute­tuksi
RSPSRrn Kansankomissarien
Neuyoston puheenjohtajan tov. S. I.
Sylrtsovln Ja valtuutetun sljälseks(
RSPfeR:n Maa-asiairi kansankomlsa-rln.
^
Muistelmia Tammisaa­ren
pakkolan ur­heilutoiminnasta
sillä jokaisessa sodassa teidät tape­taan
uudella tavalla".
Jotakuinkin naalankantaan osuttu
Kansainvälisistä sopimuksista ja
neuvotteluista huoliniatta sodassa
käytetään tehoisia hävityskeinoja:
KÄikkl on luvallista sodassa ja rak-kausselkkauksissa,.
sanoo amerika­lainen
sananla^cu.
VaUiollLsten vankien harrastuspii­riin
yhdeltä osalta on aina kuulu­nut
myös voimistelu Ja urheilu. Täs­sä
on kuitenkin heti huomautettava:
että voimistelulla ja urheilulla Tam­misaaren
Pakkolassa el voida ym­märtää
samalla tavalla kuin mitä
urheilulla ja voimistelulla sanan par­haassa
merkityksessä kä.sltetään
"vapaudessa" olevien urhellujärjesto-jen
vtal yksityisten toverien harjoit­tamalla,
urheilutoiminnalla. Tammi­saaren
Pakkolan urheilutoiminta
suurin piirtein perustuu kokonaisuu­dessaan
eräänlaiseksi "ährä"-järjes­telmäksi,
joka on luonteenomaista
juuri Pakkolassa valUtsevalle tavalle
ja elämälle.
Voimistelua harjoitetaan pääasial­lisesti
selliosastolla. Joissakin "mur­juissa"
huonon ilmanvaihdon y.m.
syiden tkkia voimistelun harjoitta­minen
on jäänyt taka-älälle. Useim­mat
toverit voimisteluharjoituksis­saan
jioudattivat Muller-Järjestel-mää.
Harvemmissa tapaukslsa muun­laista
mikäli oli kysymyksessä sään­nöllinen
ja,' jäfklperälheri ruumiin-hoito.
Tätä harjoitusmetoodla käy-tänxiössä
oli suoritettava aivan "sa­laisesti".
Jos vartija Sattui tähystys-reijästä
huomaamaan, etfö vangit
"MullerÖIvät" oli se kalkki pahaste
ja sötl "länslhiälslä'' vankllamoraa-lltapoja
vastaan. Tällaisissa tapa-ulcfilssa
väsUlat ärjyivät: "Ei saa
sellissä olla alasti!!" — Mikä hävyt-tömyy.
s hienosti "sivistyneitä" van­kilavirkailijoita
kohtaan!
Keäiiscen'^ vuodenaikaan salvat
vangit käyttää sunnuntaisen' kävely-aikaiisa
(kafasi tuntia) vapaammin
kuiinf- mitä muina vuoden aikoina,
PitkäpälloiJeU oli hyvin suosittu peli­muoto
jä Jsiiheh osallistuivat nuoret
sekä vanhat, Vv. 1922—24 otettUn
käytäntöön myös pesäpallopcll. Se
oli enemmän taitoa vatlvaa ja aset­ti
Jokaiselle', yksityiselle palaajalle
eneippl henkilökohtaista "edesvav
tuufittinnetti",
Vv. 1923—23 oli n.6. Itäisen kasar­min
/miehillä pe.säpallollussa erikoi­sia
;'läänlen välisiä" kilpailuja, joille
toverien keskuudessa annettiin ta­vallisuudesta
suurempi merkitys
IJiimkin Aässa^ lyhyt selostus. Vuon­na
.1924, syyskesällä, valmistautuivat
eri 'lääneistä" kotoisin olevat toverit
perusteellisesti näihin suuriin "syys-kisolJbin"...
SiQnakic>lta lyötiin arpaa
kuka - kilpailun paras voittajakandi-taatti
.oli. Ottelu muodostui seuraa­vaksi
Uusimaa—Viipuri, H^ne—
truilttaa, Viipuri—Varsinals-Suoml
Uusimaa—Varslnals-Suoml jne. iJn-slksl
Uusimaa voltti "mahorkkaJää-nln"
(Viipurhi) miehet, hämäläiset
•viipurilaiset, uusmaalaiset satakun­talaiset-,
uusmaalaiest hämäläiset Jne
Uusmaalaiset voitti\'at lopullisesti
nämä kilpailut parliaalla juoksu-tuloksella.
Kilpailujen aikana oli erikoisia
"asiantuntijoita" pelikentän kaikilla
mahdollisilla kulmilla antamassa vii­saita
neuvoja pelaajille. Lehtosaaren
Jukka. Koiviston Väinö, Lahden Ru­dolf
(nyk. K K : n kaupparatsu) lau­suivat
aina "mahdollisuuksista voit­toon"
ja päinvastoin. Uusmaalaisten
"kapteenma" oli entinen Vuorelan
"keisari" Gcslcr'in Vallu. "Mahork-kaläänin"
"asiantuntijana" oli Myy­ryläisen
Iisakki. Hämäläisten "par­haimpana"
miehenä näissä asioissa
oli Jokisen Viki, joka samalla toi
"viimeiset" tiedot Hollolan lahden
tapahtumista, mikä oU hämälnlslile
erikoisen ter\'etullut apu "läänin
asioita" selvitellessään.
Kilpailuja oli seuraamassa myös
opettaja Pylkkönen — entisessä pal-lomestarlominaisuudessaan.
Jos sat­tui
niin, että pallo el pysynyt Jon­kun
pelaajan käsissä tai tapahtui
muita kommelluksia, oU hän valmis
tästä asianomaisille Itselleen huo­mauttamaan,
joka melkein poikkeuk­setta
tapahtui seuraavilla sanoilla:
"TeUlä oli läsettä käsissä!"...
Pallopeliä lukuunottamatta oli to­verien
muina "urheilumuotoina"
kaikkien kunnioittama "Ährä"-seura
ja sen kuuluisat "moniottelut".
"Vanhalla puolella" oli nimlttähi
oma "Älirunsä" kuten uudellakin
puolella". Muurari Emil Salo oli
kalkkien "kikkojen" suunnittelija
ja "leipälajeissaan" voittamaton.
Vauhdittomissa hyjylssä näihin ai­koihin
Isännöivät Vlgrcnln Viki ja
Lyytikäisou "Tassu". Kumpikin kol­men
metrin miehiä. Kisoissa aina
oli turkulaiset Heimon ja Haaksln
veljeskunnat saapuvilla. Haaksln
"Hanc" oli erikoinen "urhellukalen-terl".
joka selitti mitä kukin on
maalimassa eri urheilun aloilla Jos­kus
saanut aikaan Ja mihin "inlil-mllllnen
kehitys" voi urheilun alalla
vielä joskus päästä.
"Tylsämielinen peli" oli myös eri­koisen
"trustin" hommailua ja otet­tiin
siihen jäseniksi miehiä — ulko­näön
ja henkisten kykyjen perusteel­la...
Voimat arvioitiin perusteelli­sesti
ja kilpailuissa annettiin "tasoi­tusta"
fyysilliscn kuntoisuuden pe­rusteella.
Luonnollisesti heikoim­mille
eniten. Se oU Koskelan Her­mannin
erikoisesti Kuo.sima pelimuo­to.
— Lisäksi oli ammattikuntien vä­liset
ottelut pitkässä ja pesäpallos­sa,
josta olisi alhotta kirjoittaa, hy­vinkin
paljon. Tila oi .sitii tiissä yh­teydessä
kuitenkaan aalli.
Kaikista puuttccllisTUJkRista huoli­matta
Tammisaaren Pakkolaiisa ole­vat
toverit liarro-stivat ylemixlnli
mainittuja ja ihainltsematia Jäänei­täkin
lilkuntaka-svatukselle edullisia
muotoja terveytensä säilyttämiseksi.
Useat 1'ovcrit saavatkin juuri näiden
vähäpätöisiltä näyttävien urhelliiT
muotojen ansioksi laskea terveytensä
säilyttämisen. Joskin löytyy päinvas­taisiakin
tapauksia. ,
Vuosi vuodelta tässäkin suhtees­sa
on olot Tammisaaressa kiristy­neet.
Vankien usemaa on kalkilla
keinoilla huononnettu; se on sitä
"länsimaista" vankelnholtosysteemlä
Johon läheisesti liittyy maalaisliitto­lainen
piltulaismalnen käyttöohje....
Sen voi voittaa vaan päättävä luok­kataistelu
— yhteiskuntajärjestelmää
muuttamalla työväenluokan etujcr
mukaiseksi,
A. L.
•jit^^.u-
CUNARD - LINJA
184M930
VANHIN LAIVALINJA CANADAAN
m .
I8O.VI jB«prr A»e.
EDMONTON
100 PIn.Ior niock
SASK ATOON
401 I^ancnstcr nidft.
CALGARY
Cunard-linjan Canadan-reitti ylläpi­tää
erinomaista yhteyttä Suomen,
Ruotsin ja Tanskan välillä Montrca-,
Iin ja Quebecin kautta.
Tiiman reitin erikoisuuksista mai­nittakoon
Cunard-linjan järjestämä
kiertomatka Lontoossa, maailman
suurimmassa kaupungissa.
Cunard-linjalla on erikoinen Skan-dinavialainen
Siirtolaisten asutustoi­misto
VVinnipegissä. Tätä toimistoa
hoitaa Mr. Carl Jacobson, joka toi­mittaa
maanviljelijöille skandinavia-laisia
farmiapulaisia, joko miehiä tai
naisia tai kokonaisia perheitä. Suku­laisenne
jn tuttavanne tuodaan Ca-nadaan
turvallisesti Cunard-linjan
johtamissa matkaseurueissa.
Kirjoittakaa omalla kielellänne jol­lekin
allaolevista osotteista, saadak­senne
tietoja, joita annetaan no­peasti
ja maksutta.
370 M a i n S t .
\VINNIPec;, Man.
36 TVclllnAtnn St. W .
TORONTO, Ont.
I I M BJ 227 St. Sarrament S t .
MONTREAL, OtM».
t i *
SUOMEEN ja SUOMESTA
Multava ja nopea yhteys talven aikana
Scandinaviaii-Ainerikan Unjaa
(Oslon tai Köpenhamlnan kautta)
Seuraavat kulkuvuorot itään:
New Yorkista Ualifuxista
S.S HELLIG OLAV jouluk. 19
' .»^S O.SCAU II , . ,tnmmik. 7 tanimik. 9
SR UNITED STATES tammik. 25
SS IIELLIU OLAV lielmik. 1 hclmik. 3
. Matkustakaa Halifaxin hnutta, alennettu rautBticpilotti laiva-piletin
yhlcydesaä. ,
SS OSCAR II
llaliraxista tammik. 9 pnä kello 10 iiii.
Piletit ja ticdjie.tclut paikalU^iBiahiliumme tai allckifjoltanccUa
S(miNAVIAN^0^
969 St. Antoine Street, Montreal, Que.
Scandinavian-American Line, 461 Main St., Winnipeg, Man.
Scandnavan-Amercan Line, 1321 Fourth Ave., Seattle, Wa»h.
J. W. Ahlqvist, Box 69, Sudbury, Ont.
SUOMALAINEN
KIUVASSAUNA
176 Spadina Ave., Toronto, Ont.
Yläpuolella Queen Streetin
Auki 1—12
Naisille: maanantai, keskiviikko
ja perjantai; miehille kaikkina
muina päivinä, (TTL
Nykyaikainen Parturinliike
J y.-ipauden uudoKun talossa, sisäänkäynti sivulta. Kaksi parturia, j
, l'uhdas ja huolellinen lyö. .
» JALMAR OKSANEN — Elm St., Sudbury, Ont.
FINNISH BÄKEBY
Box 1306 Timmins, Ont.
Korppu- ja leipä-tilaukset no­peaan
J8 huolellisesti t&srtetään.
(TTI.
HIEROJA
ottaa va.staan hierontaa jok;^ päivä
j a käy kodeiissa.
Alma Marttinen
417 Bessie Street, Sudbury, Ont.
Liha- ja Rttökatavara-
IPLDPPA
NIEMI & VALKEAPÄÄ
MATKUSTAKAA SUdEEN
RUOTSIN AMERKAN^U
SUOMALAISTEN SUOSIMA LINJA
Lyhyt, Nopea ja Mukava. Matka
(GÖTEBORGIN KAUTTA)
Pohelin 844
71 Cedar St. .
• Box S24
Sudbury, Ont.
Parturiliikkceni
— sijaitsee —
Katbcline Ja Montagruc katujen kul.
Puhdas ja hyvä työ.
EINO SMITH
_ _ _ _ _ Sudbury, Ont.
Aaron Linder
Hyväksi tunnetun chica;jolaiaen
maaIau.si£onnusliikkccn edustajan.
Canadan postiosoite on: Box 39.3
Port Arthur, Ont. (TP
MICHEL HAL^
Vaate- sekä jalkinetavaraa,
ruokatavaraa, jauhoja, • helni^
ja- rehuja sekä kaikenlaisia tar-peitä.
Paperipuun ostaja.
Hearst, Olit.
Laivojen Kulkuvuorot Halifaxista
"DROnNINGHOLM'. . TanimilL 27
%RIPSHOIJW^ ..^^..^^^^H^^ 3p.
ATLANNIN ja POHJANMEREN poikki
samassa-KOMEASSA VALTAMERI- i
. LAIVASSA
Koko tnatka Suomeen kestää ainoastaan '
10 VUOROKAUTTA ' |
Tehkää päätöksenne NYT ja hankkikaa piletti "GRIPSHOL- ^
MIIN" tai "DROTTNINGHOLMIIN" ja Tei^ulette nauttimaah 1^
mitä ihanimmasta Valta- jä Pohjanmerenmatkasta. '.l'-'^
Saadaksenne hyvän paikan laivassa päättäkää heti ja tilatkaa; S
piletti lähimmältä Linjan asiamieheltä, tahi kirjoittakaa sUo->'
raan seur^villa osotteilla: • •
1410 Stanley Street, Montr«^ Qae,
J. W, AHLQVIST, Box 69, Sudbiny, Qhi
i l
»•:-sS