1926-05-22-01 |
Previous | 1 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
u«. 59 - lazo ifeaerntca rtesaxa jäsen Lattantaina,.tb|ikold:^ pinä—Sat» May 22,1926 Member The Federated Freta
ANTAA RISTIRIITAISIA. LAUSUNTOJA CANAbAK TYÖLÄIS-TEN
KANNASTA
MontreaL — Canadan anunatti-järjestön
puheenjohtaja Tom jMoore
ja Bert Merson lähtivät täältä Lontooseen
«ttaakseen osaa' maailman
tFÖväen siirtolaisuutta, ikasitteleyään
konferenssiin, joka~ pidetään näinä
päivinä Lontoossa. ~ He toinnvat
njrös Canadan työväen edustajina
Genevessä pidettävässä^ kansainvälisessä
työkonferenssissa.
Lähtiessään selitti Moore, että
Canadan järjestynyt" työväestö ei
Vaatusta siirtolaisuutta tShän maalian,
mikäli maahäh ^siirtyjät ovat
sclviliä, olosuhteista täällä. "TääT-l
Jäi ei ole teöUisuuskedn^ksissa tilaa
siirtolaisille, mutta maaMudulla'on
tilaa suurelle joukone. ^^^^ v
maieita ei tule hankkia ^Lontoosta
eikä Manchesterista kiasvatt^maan
Viljaa Montrealissa ja Torontossa.
MieheHe, joka on tilaisuudessa' lähr-teinään
maaseudulle ottaakseen maata,
ovat kaikki menestyanisen mahr
dollisuudet avoinna/- sanoi Moore.
Canadaan aikovien on otettava täysi
xselko - olosuhteista maassa, selitti
Suomen ammattijäFJes-to
yhtenäisyyden
kannalla
Siirtolaisuus; Canadaan
ja suomalaisten osiiiis
suna
Sqqmen' pSikoaraliii seIo»iaB
'Jian edelleen.
V Mkii Moore jätti 'sanomatta
Moore ei lausunut sanaakaan niistä
-"loistavista", olosuhtebta, ;jois-
. sa suurin osa maamme maatavilje-vää
väestöä elää. raskaiden kiinnitys
ynnä puiden -velkojen .taakan
alla. Hän ei myöskään puhunut mitään
siitä suorastaan .petollisesta
propagandasta, jota harjotetaan. o-attain
liitto- ja , maakuntahallitttk-sien,
mutta kuitenkin- suuremmassa
määrässä siirtolaisia kulettavien
höyrylaivayhtiöiden asiamiesten toi-
. meiäta. .Eikä siitä, että tämän ,pro-
:: pagandan tarkotuksena: on hankkia
maaiian mafadollisimmai» paljo "teol-
• lisuuden vara-armeijaa",' jotta . sen
avulla voitaisiin työläisten palkat
pitää mahdollisimman-alhaisina. >
XSni-jnuattni kellossa
. Iionfcpo; —Brittiläinen työväenliike
vastustaa yleensä maasta pois-siirtymistä
ja eritoten siirtymistä
Canadaan. Siitä\ on todistuksena
/sen äänrenkannattajan Daily Heraldin
suhtautuminen asiaan. Tänne
juuri saapuneen Canadan ammattijärjestön
puheenjohtajan' lausunnosta,
joka on melko suopea siirtolaisuutta
kohtaan-, voi niin ollen olla
hyötyä siirtolaisuuden: edistämiselle.
Moore.on.antanut Lontoon sanoma-lehtimiehille
lausunnon, jossa hän
sanoo, että. "Canadan ammattiyhdistysliike
ei vastusta olosuMeitaan
paranta>maan pyrkivie^ • siirtymistä
Canadaan., Me toteamme; että sellainen
olisi hulluutta ja itsekkyyttä,
varsinkin kun monet järjestö-jemme
jäsenistä >, ovat itsekin siirtolaisia."
Uao2i*aa ednstetta-vaiasa edut
Mitä kauemmaksi; tämä'^edustaja
pääsee edustettavistaan, ; sitä kehr
nommin hän .näkyy'edustuksensa
suoritCavan. . «Tosiasia on, että ehkä
suurin osa moorelaistakin ammattir
yhdistysväkeä' vastustaa suoranaisesti
kaikkea siirtolaisuutta Canadaan,
vaikkakaan: se ei ole' työvaestörf vapauksien
kannalta suotavaa. Mutta
toisaalta on pantava merkille se 1^-
väperlLiyys; jota Moore osottaa siirtolaisten
tähän maahan petoksella
houkuttelemista kohtaan. Hän on
niitä miehiä, jotka tahtovat rakentaa
Canadaa siten, ^. että kapitalis*-
tit saisivat halpaa työvoimaa ja suuria
voittoja, välittämättä -öitään
työväestön ^parhaasta ja eduista.,
% Helsinki. Ammattijärjestön
kongressi on tuominnut sosia|ide7
mokraattien"^ Ja osittain :> entisten
jol^don hajottavan menettelytavan
päättäen.: valtavalla ääntenenen^mis-töllä'
olla liittymättä Amsterdan^
kansainväliseen ja kannattaa pyr-kimyksiä
: ammattiyhdistysliikkeen
kansainvälisen yhtenäisyyden luomiseksi.
~
Vasta valittu ammattijärjestön
neuvosto käsittää 20 yhtenäisyyden
kannattajaa ja 10 sosialidemokraattia.
/
menoarvio
i Ottawa. — Viime ^^^^'^^^
aamuna hyvä-ksjri parlamentti 12 J
äänellä 108 vastaan rahä-asiain mi-
•nisteri Sobbin ehdotuksen Canadan
meno- ja tuloarvioksi tilivuodelle
1926—7.
Parlamentti oli käsitellyt asiaa
koko yön, niin että ratkaiseva äänestys
tapahtui vasta kello 4 tienoissa-
<aamulla.-^ Konservatiivien. -te-
Icemät 'muutosehdbtukset tulivat
kaikki torjutuksi liberaalien-ja pr(^?-
ressiivien yh^isen vastustuksen johdosta.
Pääministeri King ilmotti. noin
kplnpisen tuntia kestäneessä puheessaan,
i että hallitus' oli valmistunut
erikoisen tulliasiain neuvottelukun-
-nan asettamiseen, jolle olisi; jätetty
automobiilitullien .tarkistaminen,
mutta: että konservatiivien jarru-tuspolitiikka
oli syynä siihen, että
niin ei tapahtunut;
EPÄILEE BYRD'IN POHJOiSNA-PALENTOA
Puolassa pelätään kaivostyöläisten
lakkoa
Katto»-itz, Ylä^SIeesia. r - Epäjärjestys
rautateillä ja mahdollinen
kaivostyöläisten lakko uhkaa keskeyttää
kaiken kivihiilen tuotannon
Paolan Sleesian hiilialuefllä, mikä on-
Puolan päaasiaJIisin hiilivarasto.
Kaivosten -omistajat eivät kykene
viemään päivittäistä tuotantoa, mi-kä
on noin 80,000 tonniaf'markkinoille.
Kaivostyöläiset vaativat 30
prosentin palkankorotusta, selittäen,
että' saksalaisetvlcaivostyöläiaet
rajan toisella puolella saavat 500
prosenttia enemmän ikuin he. '
Washin^ton, D.C. — Kenraali' A.
"VVi Greeley,, joka on tunnettu ; tieteellisessä
merkityksessä yhden tärkeimmän
pohjoisnaparetkikunnan
johtajana, lausui epäilyksenään,- että
amerikalainen meriväenlentäjä
Byrd ei voinut olla varma, että hän
todella oli käynirt pohjoisnavalla»
tehdessään huomattavan lentomatkansa
• sunnuntaina^ toukok. 9 päivänä.
^
"Toivon kuitenkin, että hänen havaintonsa
olivat sellaiset, ettei niitä
voi asettaa epäluulonalaisiksi";
1 Vanha' retkeilijä, joka nykyään on
83 vuotta vanha, teki samalla selkoa
pohjoishaparetkfen vaikeuksista.
-Greeley-johti tunnettua retkikuntaa
40 vuotta sitten ja saavutti silloin
kaukaisimman pohjoisen pisteen,
niissä kukaan oli käynyt. - Hänen
retkikunnastaan paleltui useita 'henkilöitä
kuoliaaksi. »
Greeley sanoi, ettei hän koskaan
ole .saanut varmuutta Pearyn käynnistä
pohjoisnavalla, x
y. 1925 saapui Canadaan 84,90t
siirtolaista. , Tämä oli vain noin
kaksi kolmannesta vsiitä, mitä siirtolaisia
tuli tänne v. 1924. Syynä
tähän . on ollut etupäässä' se,
että^ työnsaanti; on.^^Ittt epävarma.
Suunnattomat -viljelyskelpoiset
maat ovat kyllä olleet alttiina
ottamaan vastaan uudisasukkaita,
mutta kun vapaasti saatuakaan
:maata ei pysty uudisasukas viljelemään^
ellei ole' ensin koonnut pääomaa
asunnon rakentamiseksi ja
toimeentuloksi alkuaikoina, eivät
varattomat maahan tulijat ole voineet
niille maille ryhtyä.
Jokaisesta tuhannesta tulijasta
oli 219 Englannistaril8 Scotlannis-ta,
77 Saksasta, 68 Irlannista, 31
juutalaista, 23 puolalaista, 19 ita^
lialaista, 18^ suomalaista, 14 ruotsalaista,'
12' hollantilaista^ 11 tanskalaista,
10 ^alesilaista^ samoin 10
venäläistä ja 9 norjalaista, loput
monen monista muista kai^sallisuuk-sista..
Brittiläinen aines' on nyt^
kuten säännöllisesti ennenkin, ollut
valta-aineksena. Kunkin maan mil-
:Joonaa asukasta kohti lähettivät ne
Canadaan siirtolaisia suhteellisesti
seuraavat määrät: Skotlanti 2^08,
Irlanti 1,284, Englanti 625, Suomi
447, Wales 407, Norja 323, Tanska
289, Rutsi 203, Jugslavia 186,
p l l a n t i l 4 i ; Belgia 130, Saksa f 105i
Sveitsi 70. Puola 67, Liettua 44;
Italia 42, Kreikka 40 j.n.e. Suomi
on siis edelleen Aräkilukuunsa nähden
ensimäisellä . sijalla Canadan
asuttamisessa Brittein saarien jälkeen.
Suomesta tuli Canadaan V. 1926
kuitenkin ainoastaan noin neljäär
osa siitä siirtolaismäärästä kuin v.
1924. Niistä 1,561 siurfölaisesta,
jotka V. 1925 tulivat Suomiesta Canadaan,'
oh% 909 micstäji 461 näistä
ja 101 lasta. Edelleenkin oli Ontarion
maakunnalla suurin vetovoima,
sillä sinne meni kaksi kolmannesta
siirtolaisista (1,069) v Quebecin
maakuntaan meni 207, ;Britti-äiscen
Columbiaan- 170» Älbertaan
60, Manitobaan 25 ja Saskatchewa-niin
22, loput Atlantin rantamaa-kuntiin.
Ei ole mitään muuta kah-sallisuutta,,
jota Ontarion maakunta
vetäisi niin voimakkaasti puö-eensa
- kuin suomalaisia. ' Merkittä-"
vältä osaltaan siihen > lienee se vai-^
kuttamassa, että luonto siellä on
sangen v suuresti Suomea muistuttavaa;
Ontarion maat luonnon puolesta
parhaiten soveltuvat sellaiseen
maanviljelykseen, sekaviljelyk-seen,
-mihhi Suomessa ontotuttu.
Ontariossa on myös enimmän suomalaisille
tuttua-- ansiotyötä, tukkija
paperipuiden kaatamista; Tukki-ja
rakennustyöt oVat antaneet suomalaisille
; pääasiallisen ansion ^ myös
Quebecin ja British Columbian
maakunnissa.
L M
Poukka joutunut hiil-
., lunkirjoihin
On^ Iraitenkin ollat tSysjirUnen r l .
kolnia keltdeM&in
Suurlaldco - :v9idaan' kat^
neekai'-^ Nulenkaivajat taistele,
vat edelleen: rr!r:Samoin jotkut: |He.
aemmStryluiiat '.TT- Chamberlain
yrittiuk.' rettelSida
Industiialistitt Canadan
uutistoimisto
Lontoo. -^Suurlakko voidaan kat.
soa.päattynee^/fvaikkfikin hiilen-kaivajat
'edellelbn: taistelevat joidenkin
pienemgieV ryhmien k^ra eri
t^olIisuusaloiUa,V Sillä näiden tais>-:
telu .on tuUntvViysuorastaan ^saman
alan työnant:ajain: ja! työläisten väliseksi'
kysymyl^^ksi. Nyt ei enää
taistella kaikki V^den ja yksi kaik-:
kien puolesta^ / kuten oli ; laita suur-f
akossa, jonka:|4osialidejnokrbattiset
ihMnakset kavalsivat kapitalistdsel-e
yhteiskunnaUe.".
Satamatyoläiaet ovat slehä taäl|^
a lakossa, vaatien entisiä työsuhteita-
• i,
Hiilenkaivajääkvtaisteitt jatkaa
Lontoo. JCaivostyöIäisten liito ti
sihteerLA. J . Cook sanoi 'viime kes-
»viikkona sovittelumahdollisuuksien
olevan umpikujassa; Hallituksen
ehdotukset, joitel -kaivostyöläiset ei4
^ t voi? hyväksyä, tulevat harkittaviksi
torstaina pidettävässä koko
maata käsittävässä neuvottelukokouksessa,
- XJook^^^ M että työläiset'
eivät voi :hyväksyä palkkain a-entamiBta,;
eikä;iH;yöpäivän; pidentämistä,
jota hallituksen esitys - edel
yttää. , ^
Xhamberlain;^ yrittää rettelöidä
/Lontoo. 51^^^ Kindersleyn
alahuoneessa,'..t(%emien tiedustelu-
,en johdos£a';on; t^lkoasiainm
Chamberlain^ lu-Rffinut -tehd&*'^kii
muksia sen johdosta, että Sinovjev,
Losovski,_ Radek ja Trotski ovat
muiden ^ tunnettujen 'neuvostohallir
tuksen: jäsenien lisäksi antaneet ju-li8tuksia,^
ttä V Englannin suurlakko
oli - luonteeltaan poliittinen ja tärkeänä
askeleena kommunistista val-r
lankumousta kohden,, sekä että Neuvostoliiton
työläisten avustukset olisivat
saattaneet brittiläisten työläisten
joukot piticittämään lakkoa ynnä
osottamaauj että: heidän johtajansa
ovat valehdelleet kieltäessään
lakon poliittisen luonteen. ^ '
.Selitetään, että tällainen menettely
rei jsovii sillä lakon kannattaminen
olisi muka näiden* kahden maan
hallitusten välillä vallitsevain ystä-
•vyyssuhteiden ^^rikkomista, varsinkin
kun -maan hallituksen jäsenet tekevät-
itsensä siihen syyllisiksi.
Kindersley haluaa tietää ryhtyykö
liallitus tämän, johdosta mihinkään
toimenpiteisiin neuvostohallitusta
vastaan. • .
Liettuan lähettiläälle
protesteerataan
BELdlÄN PROLETAARISET SA-TAMIEHISTÖT,
ESIINTYNEET
VAPPUNA
Pasifististen ja reformististen tunnuslauseiden
sijasta' kiinnitti Belgian
työväen vappamielenosotuksis-sa
tänä ^onna erikoista huomiota
proletaariset >satamiehistöt, joita e-siintyi
kaikissa suuremmissa kaupungeissa.
vSataraiehi^töt • astuivat c-sim.
Brysselissä kulkueiden edellä,)
viisi, miestä rinnauv punainen nauha
käsivarrellaan, pilli 'vyöllään ja kapula
kourassaan. Lisäksi oli erL
ammattilaisilla kulkueissa : omat. sa-tamiehistönsä;
kuten esim. raitio-tieläisillä
ja rautaUeläisilla, Oltuaan
sodan alusta alkaen äiteliä reformistisia
juhlatilaisuuksia, sai vappu'
tällä kertaa täten Belgiassa selvän
luokkaluonteen ja fascismrvas-taisen
leimanj mita ei sellaistenkaan^
porvarien ministerien koin Vander-velden
osanotto voinut hämmentää.
Duluth, Minn. --Äskettäin julkaistussa
Industrialistia kustantavan
Worker Socialist Publishing Co a»
viime 'vuoden toimintakertomuksessa
kerrotaan, että "Canadan uutistoimisto
ei voinut kannattaa itseään:
ja liikkeemme ei liioin voinut
aVustaa sitä enempää kuin mitä
edellisen - 'vuosikokouksen . pää^
töksst 'edellyttivät ja - liikkeen ra-havaratkalm
eivät myöntaneiet liikettä
Canadan uutistoimistoa yksistään
yllpitämään;,sil£si johtokun-ta
oli pakotettu tekemään jouluk.1 j^^PuZrTäTettiläiderialo^^^
kokouksessaan paal^ksen, joka V edel-^„3^^
lytti C, U. T :n lakkauttamisen Sud-burysEa,
Ont."
Mainitusta toimintakertomuksesta
kky edelleen selville, että New
Yorkissa ollut Idän uutistoimistokin,
on lakkautettu. 'Se lienee tapahtunut
myös taloudellisten vai^
kcuksicn vuoksi, jonka takia ' lehden
kokoakin yoa täytynytv pienentää.
.Washington. — Workerspuolueen
jäsenet ovat olleet Liettuan lähettilään
talon edustalla pitämässä mie-lenosotusta/
sen johdosta, että Liettuan
hallitus on pannut toimeen terroristisia
-«ainoamisia J a vangitsemisia
Liettuan kommunisteja kohtaan.
, Mielendsottajat kantoivat tauluk-^
koja, joissa vaaditaan lähettilään
ryhtypiään toimenpiteisiin, että terrori
konununisteja vastaan lopetettaisiin.
Poliisit selittävät olevansa
hämmästyneitä näiden .mielenosotus-ten,
johdosta. ViimeVvuonna pantiin
samanlaisia vahdintoja toimeen
Workerspuolueen toimesta Unkarin
Tuldiolma,' 6/V. — Tukholman
Iceskusvanldlan :; mielisairasosastön
lääkäri on nyt antanut vlausuntonsa
jaskSri Poukasta, joka on tutkinto-vankeudessa
erään autonkuljettaian
muriiasta, jpainkä hän on myöntänyt
tehneensä. Lausunnossa sanotaan,
että..Poukka on koko^^ mielisairaso
saatolla -oleskelunsa ajan ollut mve-lisairas,
mijitta että puuttuu syytä
olettaa, että;hän murhaa vehdessaän
olisi ollut: sellaisessa sairaaloisnuden
tilassa, jota kosketellaan rikoslain
5 luvun 5 ja 6 pykälissä. Mietinnössä
selostetaan Iisaksi tämän suo^
malais€n isänmaan yatävän mennei-
^^tä. Hän on" 16-ikävuodestaan
lähtien m.m./^tuomittu, viisi kertaa
kahdeksasta ; varkaudesta ' j a lisäksi
kavalluksesta ^c^raittoimitviksessa,
kotirauhan . rikkomisesta,' rikoUisel-
Ia tavalla hankitun ^omaisuuden hal-^
Ins3»an pitämisestä ja luvattoihasta
pantin hävittämisestä. Hän on t|.
män: johdosta vuoden 1919. jälkeen,
sen jälkeen kun oli valkoisten^puo-lella
ottariut. osaa sisällissotaan, tuomittu
1 3/4 'vuodeki^ vankeuteen
sekä 3 vuodeksi ja 1 1/2 kuuk: kuritushuoneeseen.
; Kuten edelläolevdsta nähdään,
ei hän ole - saanut mitään: ran^is-iusta
työläisten murhista ^ eikä niitä
ole laskettu rikoksiksikaan. Mielenkiintoista
on:tässä tapauksessa myös.
että : paatunut valkoinen konna on
täysjärkinen' rikoksia suorittaessaan
mutta hullu . -tuomittaesaa/r .v Tällaista
ei koskaan satu työläisille. Työläisiä
tuomitaan eri maissa joukot-tain
jopa ilman pienintäkään syytä
hirveisiin rangaistuksiin ja pannaan
tuomiot täytäntöön ilmaii,v että a-;
sianomaiset koskaan saisivat päähänsä
ottaa selvä^, ovatko heidän uhrinsa
terveitä vaiko sairaita.
ONTARION lit^Iimi
X Vuoslk.f-VoL:X
i i i
Quebecin maakunnan valitus kiimoifc^^
CANADASSAKIN KERATÄXN RAHAA.
FR/.NGIN "VÄKIIN.
NUTTAMISEKSI""
Montreal, Que. — Täällä alettiin
viime . viikon lopulla . kerätä -rahaa
"frangin vaJdinnnttamisrahastoon";
Viitenä päivänä, ilmotetaan rahastoon
labjotetun yli f150,000..
Pommiräjähdys Amerikan
lähetystalossa
Buenos Aires. — Yhdysvaltain lä-hetystötalossa
Argentinassa' tapahtui.
pommiräjähdys» joka. taotti vähäistä
tuhoa^ Ketään ihmisiä . ei
InioIIutv eikä loukkaantunut. American
lähettiläs Pater Augustus Jay
ei ollut ollenkaan talossa räjähdyksen
aikana, mutta saapui kymmenen
minuuttia myöhemmin;; 'Räjähdys
tapahtui pääsisäänkäytävässä. .
rEnnenkun perusteellisia tutkimuk-si^
on edes tehty, lausutaan arveluja,'
että pommi olisi. asetetta Sacco^
Vanzcttin puolustajien ^ toimesta.
Mitään sellaiseen ;viittaavia .todis-taksia
ei mainita.
BrittUäiset kaivostyöläiset,
4>ttavat vastaan
venäläisten
avustuksen
N. •
Daily WorkerA julkaisee kirjeenvaihtajaltaan
Moskovasta saamansa
tiedon, jossa kerrotaan:
Koko-Venäjän kaivostyöläisten
liiton täällä koolla oleva viides kongressi
sai tiistaina A; J . Cookilta,
brittiläisen kaivostyöläisliiton sihteeriltä,
sähkösanoman, missä kiitettiin
Neuvostovepäjän; kaivostyöläis-liittoa
sen suurenmoisesta, käytännöllisestä
kansainvälisen, solidaarisuuden
osotuksesta tarjotessaan Ta-_
hallista avustusta Suurbritannian
taisteleville kaivosmiehille.
Cook pyysi venäläisen union hänen
kä}rtettäväkBeen . Co-operative
Wholesale pankkiin Lontoossa pa
nemain rahojen siirtämistä hänen
omalle nimelleen kaivostyöläisliiton
sihteerinä, ja sanoi lakossa olevain
kaivostyöläisten olevan" suuressa
puutteessa ja' pikaisen avun tarpeessa.
Koko-Venäjän : ammattijäiiestön
yleisneuvosto oli jo ..ehtinyt siirtää
Englannin lakkolaisten hyväksi kerätyt
varat, kaikkiaan noin kaksi
ja puoli miljoonaa ruplaa, 'Neuvostoliiton
kaivostyöläislutolle, jotta
tämä voisi ne lähettää brittiläisille
kaivostyöläisille.
Metsäpalot riekuit
Fort William, Ont. — Tänne U«
motetaan, että metsäpalot Pine l U -
verin ja Cloud Bayn piireissä ovat
tuhonneet jossain määrin kaadettua
puutavaraa ja: muutamia .: metsä-kämppiä.
Samoin Big Trout Lakella.
Pine Bayssa on tuli päässyt valtavaksi,
mutta on kuitenkin toiveita
se laajenemisen ehftäisemisestä.
Clavet -Bayssa ovat 'metsävalkeat
sanuhtttetut. Tulipalopaikoille on
lähetetty vesitasoja ja miesvoimaa.
LUKUISIA TAPAUKSIA MANI.)
TOBASSA
aa Lac du Bonnettin iwudfuilla on''
sattunut kaikkiaan .66 metsäpatota-pausta.
Niistä on. 42 sammutettu
siksi ajoissa, että ne eivät ole ai*
h^uttaneet sanottavaa -/vahinkoa;
Loput 24 tapausta ovat kontrollin
alaisina. \ Viime tiistaina sattunut
sade auttoi suuressa määrin niiden
aammuttamista.
VAARA TORJUTTU ALGOMASSA
Sault Ste. Marie, Ont —^ Bordenin
seuduilla -ovat metsävalkeat tehneet
huomattavia vahinkotr. Mutta vaara
on nyt torjuttu, sillä vaikka Joitakin
tmetsävalkeital:: vielä 'riehuu,
niin ovat ne kontrollin alaisina.**'
m
m
ii
m
RETKIKUNTA
ERÄMAAHAN
Quebec. — Maakuntahallitus lähettää
kesäkuussa 50-miehisen retkikunnan
neljäksi kuukaudeksi Un-gavan
alueelle., Retkikunnan käytettäväksi
tulee kolme lentokonetta.
Retkikunnan piiätehtävänä tulee o-lemaan
yksityiskohtaisen selostuksen
. laatiminen MacLean'B putouksista,
joiden sanotaan- oliivan Canadan
suurimmat, ollen putouksen
korkeus 800 jalkaa ja leveys noin
kolme neljännesmailia.
Weisbord ^yttää myllyjen
omi^tajljEl Yhdysvaltain
tullilaitoksen
pettämisestä
Passaic, N.J.—Passaicin kutoma-työläislakon
johtaja, Albert Wei»-
bord, on vaatiput että pantaisiin vi{<
pymättä toimeen tutkimus useiden
Passaicin myllyjen omii^tajain suhteen
siitä syystä, että nämä eivät;
ole oikein raporteerannut uiko-maasijotuksistaan
saamiaan tuloja
tullivirkailijoille.
Majuri Burke ilmottaa, että aseistettuja
erikoispoliiseja aletaan: taas
käyttämään lakkoalueella. Poliisi-laitos
kuuluu pyytäneen lupaa siihen
ja/majuri sanoo ei voivansa; olla
kuuro näille pyynnöille.
•Garfieldissä, Belmont-puiston
haalilla pidetyssä suuressa joukkokokouksessa,:
jossa ngoainitaan olleen
läsnä yli kuusituhatta lakkolaista,
puhui <5arfieldln valtuusmies JJP.
Quinlivan, kehottaen lakkolaisia
"pysymään lakossa, sillä heidän vaatimuksensa
ovat oikeutetut. • E i olo
suotavaai että työläisten «lintaaöa
koetetaan polkea elhaisemmakäi
kuin mitä Amerikassa on' yleistä.
Sheriffin väkivaltaisuutta arvosteli
hän ankarasti. ja esitti ionjasta puolestaan
jyrkän vastalauseen estetuo-miota
vastaan.
' Lahetyato Wa«bingCoDiin
Noin kolmekymmentä henkilöä
käsittävä lähetystö on -'lähtenyt-
Wa3hingtoniin, alistaakseen presidentti
Coolidgelle vaatimuKsen, et-^
tä , hallituksen toimesta viipymättä
pantaisiin toimeen tutkimus lakkoa^
lueella. Komiteaan kuuluu lakkolaisia
ja erinäisten kirkkojen ja yhdistysten
edustajia. Lakkolaiset tapaavat
LaFollettea ja Borahia, pai-i
nostaen heitä toimimaan tutkimisen
aikaansaamiseksi.
Ottawa, Quebecin maakuanaa
)>rokuraattorln valitus'Canadatilcor- |
keimman oikeuden päätokseätä^ |oI->' |
la annettiin Ontarion mikakannan.l
omistamalle Nipissing* Centrat^ rau- I
tatielle oikeus ~ r^entaa' rautatie |
llouyn kulta-alueelle, od hjdätty'
Lontoossa valtakunnansalan^
ton lainopillisessa osastossa. ^,
Nipis8|ng<-Central rautatie on Qn-- |
tarion maakunnan omistamaQ, Te*,'
mi8'kami|ig -and Northern.! Ontario '
rautotien alayhtiö;/ Kyaymyk&esä
oleva rautatie^ on suunniteltu ,raken- j
nettavakel Larder Laken haarara-;1
dan 'jatkoksi maakuntain välisen,ira»
jan y)ii,' päättyen, Bouyn. l^ilta-alu» '
eelle.' Rautatien rakentaminen •HEees-,' :
keytyi viime syksynä; kun Queb&r "
<Sin maakunta rupösl $en j o h d o t ^
käräjöiräään. ^ ; • ? - 5? >
Pääminisjteri Ferguson ifn\ ttijabt- '
tanut. . että. maakuntaholUtnläiea | / / ^ |
suunnitelmat V&initun radan >r9l|;eQ-'/<^^^.j^|
tamisen suhteen, eivät ole. mite&<f ^''" '* "^^4
kään muuttuneet.. Koska Cänadcbi <~ ,! '
kansallisten rautateiden 'toimesto -
rakennetaan parasfaikaa ^samoin''
rautatietä Rouyn alueelle, niin ti$yti>
tää siltä, että mainitulle Icaivpsalo.
eelle tulee kaksl^ kilpailevaa'^ i^^ttta» 'i
tietä. Ja molemmat lisiiksf'yhteis-kunnan
omistamia, toisen^ isäntänä' (
ollen liittohallitus ja toisen^ m/|a- ;
kuntahallitus. Se on sitä kapitälis^ '
tisen yhteiskunnan sek&sortoa,^ ' ,
Kansallisten rautateiden raken-'
nuttama rautatie valmistunee {osit-, ^
täiseen kuntoon tulevaan syksyyn
mennessä, jolloin väliaikainen liikenne
voitanee alki|t|. , ' >i_l
Seuraavana; toimenpiVeenä ' oliäi, '
se, että Ontarion*^ maaknnta ryhtyi-', .j>
SI toimenpiteisiinr, i<it^/iUittohi|Ui-^.Mi-~.^«: \
tuksen loimesta hyväksyttäisiin rau- '^-"^ < \
tätien rakentamiseen tarvittavia a-; ;
setus. Asiantuntijain piireissä oi- , '--^ j -
laan. kuitenkin sitä mieltä, että^ ^ r"-:
tämä toimenpide lykSttSnee'toista!^ \ . / I !
seksi, sillä' arvqllaan äskettäin pidetyssä
maakuntain pääminifiterlen
kcskisessä v neuvottelussa päästyä
yksimielisyyteen asia/sa, vaikka aii- ^
tä ei' bje annettu tietoja. ~ (jr^issä ^'
neuvotteluissa sovittiin siitli^' että
Quebecin ^ maakunta - sallii vietävän
Ontarioon vapaasti sähkövoimaa»
maksamatta siitä sitä '60 ,sentin,.
vientimaksua vissiä vo^mamäärää^
kohti, joka on käytännössä^ Vhdyfr-valtoihin
vietävään voimaan nähden.
Tiiman myönnytyksen ,arvel* '
laan olleen sinä hintana, jolla Que-.,
becin maakunta on ostanut Onta- '
rion pidättymään rautatien raken^
nuspuuhista.
•'f
l i i
mm
sm m
Sm
•m
Saklatvalan tuomitseminen
pH''
ISÄ
SUURENMOINEN TYOLÄISVAP-PU
PARIISISSA
Pariisin työläiset seisauttivat
suunnilleen, kaikki pyörät vappuna.
Noin 700,000 työläisen > laskettiin
viettäneen proletariaatin kansainvälistä
juhlapäivää, ottamalla osaa. e-ri
tahoilla'; jättilcaupunkia pidettyi-liin
mielenosotuksiin. ' Fascistien
ei annettu missään synnytpä levottomuuksia
eikä. verilöylyjä. j
NUOREMPI BRYAN SEURAA
ISXNS^i; JÄLKIÄ
Wa3hington; — Toukokuun 31
päivänä tulee kuuluisa: Tennesseen
kehitysoppijuttu esille ylioikeudessa.
Biologian opettaja Scopesin
^yttäjien johtajana tulee toimimaan
William Jennings Bryan, nuorempi.
Hänen isänsä johti oikeustaistelua
'tässä jutussa alemmassa oikeudessa,
mutta kuoli miltei hett? sen jälkeen.
Scopcs tuomittiin alemiiiassa oikeudessa
siitä; että Teniiesseen valtion
lakeja vastaan opetti kehitysoppia.
Syytetyn puolustajat väit-tävät,^
että Tenness«^en laki on ristiriidassa
liittovaltion lakien kanssa.
Scopes on parhaillaan Chicagon y-liopistossa
lukemassa tiedettä.
Kun toukok. 6 p:nä < käsiteltiin
Saklatvalaa vastaan nostettusi jut*,-'
tua "kapinallisen': vappupuheensa^
johdosta vappuna, oli oikeushuone^
kupaten täynnä työläisiä. SaJslatva*^
lalla et ollut mitään puolustusasianajajaa.
Kun häneltä vaadittiin vakuutta
vastaisesta esiintymisestään»
ihmetteli hän miksi hänen pitäisi
antaa sellaista enempää kuin esim.
päämipisterin, joka pitää uhitteli
«via puheita yhteiskunnan' määrättyä
osaa vastaan. Vaadin tuomaria
ottamaan lukuun kaikki olosuhteet
ja olemaan stsällyttämättä puheeseeni
mitään kapinallista ^ a n
tavallisessa merkityksessä. Mutta
tulipa tuomiokseni tuo taikka tämä,
niin protesteeraan minä jyrkästi jo-kaista
yritystä vastaan lupauksen
puristamiseksi minulta vastaiseen
siintymieeeni nähden. En iule käsittämään
tuomiota itseeni vaan e*
dustamaani - puolueeseen ^cohdlstuva-na.
' ,
Tuomari luki tämän jälkeen tuo-'
mion, -missä sanottiin, että Saklat-'
valan oli .joko annettava vakuus 500 /
punnan takauksen muodossa: taikka '
sitten kärsittävä kahden kuukauden^'/«"'^«-1
vankeusrangaistus. ' ' ' f- '
6aklatvala lausui: On. ]>eriaat-tcideni
vastaista *antaa valcuuksia'^^
julkisesta esiintjnnisestäni Vastaisuudessa.
Minkä jälkeen tuomari"
selitti; että. Saklatv^la oli H*imdpiv>'
vankeusrangaistukseen, koska '^oll
kehottanut kapinaan maan laiUiat*
hallitusta vastaan.- Saklatvala pas- 'i}/'^
sitettiin heti vankilaan.
'VI
rl
-MÄ
mm
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, May 22, 1926 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1926-05-22 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus260522 |
Description
| Title | 1926-05-22-01 |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| OCR text |
u«. 59 - lazo ifeaerntca rtesaxa jäsen Lattantaina,.tb|ikold:^ pinä—Sat» May 22,1926 Member The Federated Freta
ANTAA RISTIRIITAISIA. LAUSUNTOJA CANAbAK TYÖLÄIS-TEN
KANNASTA
MontreaL — Canadan anunatti-järjestön
puheenjohtaja Tom jMoore
ja Bert Merson lähtivät täältä Lontooseen
«ttaakseen osaa' maailman
tFÖväen siirtolaisuutta, ikasitteleyään
konferenssiin, joka~ pidetään näinä
päivinä Lontoossa. ~ He toinnvat
njrös Canadan työväen edustajina
Genevessä pidettävässä^ kansainvälisessä
työkonferenssissa.
Lähtiessään selitti Moore, että
Canadan järjestynyt" työväestö ei
Vaatusta siirtolaisuutta tShän maalian,
mikäli maahäh ^siirtyjät ovat
sclviliä, olosuhteista täällä. "TääT-l
Jäi ei ole teöUisuuskedn^ksissa tilaa
siirtolaisille, mutta maaMudulla'on
tilaa suurelle joukone. ^^^^ v
maieita ei tule hankkia ^Lontoosta
eikä Manchesterista kiasvatt^maan
Viljaa Montrealissa ja Torontossa.
MieheHe, joka on tilaisuudessa' lähr-teinään
maaseudulle ottaakseen maata,
ovat kaikki menestyanisen mahr
dollisuudet avoinna/- sanoi Moore.
Canadaan aikovien on otettava täysi
xselko - olosuhteista maassa, selitti
Suomen ammattijäFJes-to
yhtenäisyyden
kannalla
Siirtolaisuus; Canadaan
ja suomalaisten osiiiis
suna
Sqqmen' pSikoaraliii seIo»iaB
'Jian edelleen.
V Mkii Moore jätti 'sanomatta
Moore ei lausunut sanaakaan niistä
-"loistavista", olosuhtebta, ;jois-
. sa suurin osa maamme maatavilje-vää
väestöä elää. raskaiden kiinnitys
ynnä puiden -velkojen .taakan
alla. Hän ei myöskään puhunut mitään
siitä suorastaan .petollisesta
propagandasta, jota harjotetaan. o-attain
liitto- ja , maakuntahallitttk-sien,
mutta kuitenkin- suuremmassa
määrässä siirtolaisia kulettavien
höyrylaivayhtiöiden asiamiesten toi-
. meiäta. .Eikä siitä, että tämän ,pro-
:: pagandan tarkotuksena: on hankkia
maaiian mafadollisimmai» paljo "teol-
• lisuuden vara-armeijaa",' jotta . sen
avulla voitaisiin työläisten palkat
pitää mahdollisimman-alhaisina. >
XSni-jnuattni kellossa
. Iionfcpo; —Brittiläinen työväenliike
vastustaa yleensä maasta pois-siirtymistä
ja eritoten siirtymistä
Canadaan. Siitä\ on todistuksena
/sen äänrenkannattajan Daily Heraldin
suhtautuminen asiaan. Tänne
juuri saapuneen Canadan ammattijärjestön
puheenjohtajan' lausunnosta,
joka on melko suopea siirtolaisuutta
kohtaan-, voi niin ollen olla
hyötyä siirtolaisuuden: edistämiselle.
Moore.on.antanut Lontoon sanoma-lehtimiehille
lausunnon, jossa hän
sanoo, että. "Canadan ammattiyhdistysliike
ei vastusta olosuMeitaan
paranta>maan pyrkivie^ • siirtymistä
Canadaan., Me toteamme; että sellainen
olisi hulluutta ja itsekkyyttä,
varsinkin kun monet järjestö-jemme
jäsenistä >, ovat itsekin siirtolaisia."
Uao2i*aa ednstetta-vaiasa edut
Mitä kauemmaksi; tämä'^edustaja
pääsee edustettavistaan, ; sitä kehr
nommin hän .näkyy'edustuksensa
suoritCavan. . «Tosiasia on, että ehkä
suurin osa moorelaistakin ammattir
yhdistysväkeä' vastustaa suoranaisesti
kaikkea siirtolaisuutta Canadaan,
vaikkakaan: se ei ole' työvaestörf vapauksien
kannalta suotavaa. Mutta
toisaalta on pantava merkille se 1^-
väperlLiyys; jota Moore osottaa siirtolaisten
tähän maahan petoksella
houkuttelemista kohtaan. Hän on
niitä miehiä, jotka tahtovat rakentaa
Canadaa siten, ^. että kapitalis*-
tit saisivat halpaa työvoimaa ja suuria
voittoja, välittämättä -öitään
työväestön ^parhaasta ja eduista.,
% Helsinki. Ammattijärjestön
kongressi on tuominnut sosia|ide7
mokraattien"^ Ja osittain :> entisten
jol^don hajottavan menettelytavan
päättäen.: valtavalla ääntenenen^mis-töllä'
olla liittymättä Amsterdan^
kansainväliseen ja kannattaa pyr-kimyksiä
: ammattiyhdistysliikkeen
kansainvälisen yhtenäisyyden luomiseksi.
~
Vasta valittu ammattijärjestön
neuvosto käsittää 20 yhtenäisyyden
kannattajaa ja 10 sosialidemokraattia.
/
menoarvio
i Ottawa. — Viime ^^^^'^^^
aamuna hyvä-ksjri parlamentti 12 J
äänellä 108 vastaan rahä-asiain mi-
•nisteri Sobbin ehdotuksen Canadan
meno- ja tuloarvioksi tilivuodelle
1926—7.
Parlamentti oli käsitellyt asiaa
koko yön, niin että ratkaiseva äänestys
tapahtui vasta kello 4 tienoissa-
|
Tags
Comments
Post a Comment for 1926-05-22-01
