1926-06-12-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
S»IVO 2 Liaiiantaina, keaak,' 12 jpmä—Sat, Jnne 12,1^20 VAPAUS SodbniryBsa, OnW ifokstUstaf. torstai Ja latiantaL To,imit;1t8 j a v: 8. G. NEIL. AEVO VAARA VAPAUS (Liberty) - ,Tlte only orgsii 'of Flmilsli Wörker8 fn Canada. Vvii>- flaflted ia Sodfa>nry; Ont, every Taesday, Tbnrsday and flMÖrday. > ' <i ^ . ^ ^(^jstered at the Post Offiee* Department, Ottawa, — «econd claas matten; - ' - TILAUSHINNAT: Canadaan ylcd vk. $4.00, paoli vk. %'i.2.ht kolme kk. 11.60 ja yksi kk. 76c. ' YbdysvaltoihTn ja Saomeen, yksi -"k. $6.60, pnoli vk. t8.0'0 ia kolme kk. $1.76. . TOaokBla, joita ei M t m ^ rUia. ei tofla läbettämSän. lyaltsf tojäimeeten jcjlla onytafamkset. Vapanden konttori Ja toimitns: Liberty BldeLorne Ab Pnbelin 1038. PostJosote: Box 69« Sodbory, Ont. JTos ette milNIn tabansa saa vastausta «^imoiseen ttrjeeseenne. < Utjoittakaa uudelleen Jiikkeenboitajan yvsoonalllsella ninjeUS. J . V. KANJTASTO. LiikkeenboitaJa. * ' Auttakaa Sutirbritannian kaivostyöläisiä voittoon Taistelu jatkuu Stiurbritanniassa. Hallitus, on jatka nut-poikkeuslain voi;nassaoIoa, mikä-merlqtsee pita, e^ä se on valmis käyttämään kaikkia käytettävissään olevia sotilas-' ja siviilivoimia kaivostyöläisten tais|ely rintaman murtamiseksi. Ammattijärjestön yleisheuvos \Oi joka niin tunteettomasti petti kaivostyöläiset pelas* • -taaiiseen ;o^an kalliin nahkansa -ja - suojellid^seen <kan-' sanvaltaista» perustuslakia, on julkatdsut ^ manifestin, jossa-pyydetään kuolemanhiljaisuutta tämän petoksen suhteen. Se nyt vetoaa tyäläisiin, kehottaen/näitä «pidättymään kaikista vastasyytÖcsien tekemisistä (kapita-vlbteja vastaan) niin kaidan, kun kaivostyöläiset ovat lakossa», mikä käytännössä merkitsee: «ant^a kai-^ - vosiyöläisten taistella, kunnes uupuvat tai hyväksyviH / palidtiojen alennulisen ja työpäiväin^ pidennyksen, mut- :^la älkää tel^o meille (yleisneuvos epämiellyttäviä kysymyksiä solidaarisuudesta ja toi- ' Suurbritannian hallituksen raa'an ja provokatooriseu stibtantumisen taida kaivostyöläisiin, ja pelkurimaisen yleisneuvoston häpeämättömän kannanoton 'johdosta, on,entistään tarpeellisempaa, että työläiset yli maailman yhä suuremmalla energialla jatkavat kamppailua kansainvälisen avustuksen kokoamiseksi brittiläisille • -Scaivosmiehille. . - ' - ' ^ ']'^Canadan {(ommunistipuolue on'jo vedonnut kailckiin työväenjärjestöihin, kehottaan niitä lähettämään rahallista avustusta noille urheille taistelijoille. Puolueemme jWuniipegin järjestö on antanut hyvän esimerkin siitä, minkälainen tulos voidaan saada «talosta taloon» ^järjestetyllä keräyksellä kaivostyöläisten hyväksi (t.k. ensimävseen päivään mennessä ^ l i sen keräys tuottanut. Itelmesataa * viisikymmentäseitsemän dollaria kolme- '%inmentäkolme senttiä). Kaikkialla tuntevat joukot syvää JM^ . Iäisien asialle; jotica taistelevat koko kansainvälisen ' työväenluokan, taistelua. iJle näin ollen uudelleen ve- ,jtöämme'kaikkiin puolueemme yksiköihin ja työväenjärjestöihin, kehottaen lähettämään kaiken mahdolliset ~ rtdiallisen avustuksen auttaneen Suurbritannian kai- , -rasmiehiä voittamaan taistelupsa. ^ Kaikista kommunistipuolueen päävirastoon, 95 King St,'Bl.* Toronto, 2, Ont., lähetetyistä rahoista tullaan beti julkaisemaan tilitykset ja raha lähettämään edelleen A. J. Cookille, Suurbritannian kaivostyöläisliiton sihteerille:, Liittykää lähän taisteluun! Auttakaa dol- ^ läreillanne kaivostyöläisiä voittoon! Cemadan kommunistipuolueen toimeenpaneva Iteskuskomitea, . v ' Ammatillinen elieys Kommumstipuolueen lausunto .kriisistä, mikä vallitsee tämän^ maan amm^yhdistysliikkeessä, on saanut laajasti' huomiota, kirjottaa .puolueemme pää-äänen- ' kannattaja. Tuon lausunnon päiScdhtina olivat kan-sallisen yhtenäisyyden ja : itsemääräämisoikeuden tar-b peellisuuden korostaminen. 'Näitä pidettiin siinä , vältr tämättöminä edellytyksinä riittävälle vastustukselle kapitalistista riistoa vastaan'työläisten taholta. Me tarvitsemme yhtä, kaikki yhteenliittävää ammattijärjestöä, joka kykenee itsenäiseen: taloudelliseen toimintaan taisr telissa Canadan kapitalistiluokkaa vastaan. Nykyisen aznmattijärjeston^kieltäytyminen antamasta :työlaisille tarpeellista ohjausta tähän suuntaan, Johfaa taisteluhengen ja /-kyvyn masentumiseen yhdessä am-t: niattiliitossa toisensa jälkeen^ uusiutuviin eroamisliik-keihin Ja työläisten taistelurintaman jatkuvaan heikentymiseen. Koska ammattijärjestö yhi^ kieltäytyy avaamasta oviaan «kansainvälisten» ammattiliittojen ulkopuolella oleville liitoille, joiden jäsenistö muodostuu . työläisistä, joiden työläisten oikean paScan kansainväliset liitot, väittävät olevan ammattijärjestöön kuuluvissa kansainvälisissä liitoissa, niin» ensimäisen askeleeni yhtenäisyyttä kohden tulisi olla kaikkien tällaisten nykyiseen ammattijärjestöön kelpaamattomien liit- -v töjen yhdbtäminen itsenäiseen Canadan ammattijärjestöön; 'Johdonmukaisin askel sen jälkeen, kun tSbän asemaan päästäisiin, olisi: näiden Kahden ammatlijärjes ^ tön yhdistäminen. Ammattijärjestön ulkopuolella ole- ^vissa eri järjestöissä hajallaan olevat tuhannet työläiset r saisivat täten yhteisen keskuksen. : Tällaisia järjestöjä ^kaivostyöläisten liitto, Canadan ntelsätyöläisten liitto, V Vlidistyneiden vaatetyöläisten liiton ammattiyhdistykset Cänadassa, Canadan r sähkolennätintyöläisten liitto, Canadan kirvesmiesten liitto ja useat muut. ' Jotta näiden Järjestöjen keskeinen neuvottelukokous Vöitfiisiili ine^ koolle tuloksien toivossa IKilisi ,alote tehdä sellaisen Järjestön toimesta, joka^i/ ' ' r i i i n k u i n«O.B;U.», omaisi menneisyyttä, Jossa ,o!n harrastettu eroamisia, kaildkien toisten järjestöjen kanssa kilpailua ja niiden sokeata^ vihaamista, ^kaikkea muuta :kuin':tpdeUista'diey5haIua.;:^^ olemme paScote-tut kirjottamaan täm%i: sen johdosta,; että Q.6;Uni toi meen^aneva komitea> on, tehnyt päätöksen. Jolla se kstf-soo «sopivaksi. tehdä f alotteen sa£u]akseen^^,\ nadan ammattijärjestön ja Amerikan -työväenliiton ulkopuolella'olevat työväenjärjestöt muodostamaan (itsenäisen) < Canadan ammattijärjestön. Jonka k^ nadan radikaalisemman liikkeen : pyrkimykset - saisivat ilmaisunsa». Ellei tämä O.B.U;n päätös ole ttianööve-: ri, vaan rehellisen eheystahdon kaEonnstama, niin O.B.U :n' tulee käsittää,^ että eheysliikkeen vhyväksi: tehtävän alotteen tekijäksi; tarvitaan' järjestöä, josta Canadan työläisten keskuudessa pidetään -paljoa enemmän kuin O.B.U:sta- Ammattijärjestön ulkopuolella olevat,^ enempää; kuin siihen / kuuluvat, . työläisjoukot eivät iuota O.B.U :hun. J a ^vieläkin enemmän. Kaikkien ammattijärjestön ulkopuolella olevien 'voimien ^yhteenliittäminen on askel .yhä täydellisempää ehe)rttä eikä järjestöjen välistä so darfcäyntiä kohti. Näyttää sillä, että O.B.U., joka oli aina «pyhempi kuin te» siditautumisessaan niihin jär^ jestöihin, Joiden -kanssa se. nyt haluaa ^konferenssia, on huomattavasti perääntynyt aikaisemmalta kannaltaan. Että O.B.U:, joka pyrki jakamaan työläisiä missä hy^ vään se siihen kykeni, nyt toivoo:yhteistä: konferenssia, se on tunnustus sen itsensä epäonnistumisesta.;. S. Se osottaa . oikeal^i; / komiiiunistipuolueeh ' kannan^ Kommunistipuolue on ain&^rostanut^ että: menettelytavat: ovat tärkeämmät kuin teoriat taikaperäisen täydellisistä'- järjestömuodoista.::Se^tosiasiay^ rautatietyöläisten- veljesliitto' (C;B. of; R.E.), joka.vei-ole sellainen «malli»-järjestö kuin miksi 0,B.U. itseään; väitti, siitä huolimatta on suosiollinen poliittiselle toiminnalle, myötätuntoinen anmiattiyhdistysliikk^ kansainväliselle eheysliikkeelle:ja Neuvostovenäjää koh; taan; samalla kun O.B;U; on -vihamielinen kaikille näille; on riittävä osottamaan oikeaksi väitteemme, ett|- menettelytavat ovat tärkeämmät kuin' järjestömuodot.. O.B.U:n nykyinen esitys, Jossa; ehdotetaan, että kukin Järjestö» säilyttäisi omat tunnusmerkkinsä: uudessa, iim-mattijärjestössä, osottaa O.B;U:n:täytyvän myöntää, etr tä se on epäonnistunut työläisten tahdon, samaten' kuin mielikuvituksen, mukaansatempaamisessa -r- että itseen-säsulkeutuminen merkitsee isille ^lahkokunnaksi: ja uh-käpelikoneeksi Jäämistä? eikä mitään muuta.^:^^;M^ ko O.BiUi- nyt riittävästi luopunut v&amielisyydestaMi fceollisuusuriionisroia ' kohtaan ollakseen; valmis liittoutumaan-: kaivostyöläisten ikanssa?- - Onko .se nyt niin paljo vapautunut itsepintaisesta liittoutumisen vastustamisestaan askeleena eheyttä kohtif; jotta se olisi halukas Hittqutumaan ammattiliittojen kanssa? Kommunistipuolue on aina edistänyt nykyistä ohjelmaansa ammattijärjestön ulkopuolella olevien voimien yhteenliittämisestä Canadan työläisten mien lopullisen yhtenäisyyden toteuttamiseksi. O.B.Ui t§pasi vastustaa tätä ohjelmaa. :vMe;>korostimmeai^ tij ärjesti^ -sisällä J a ^ senulkopuolella työskentelemisen tarpeellisuutta. O.B.U. aina vastusti t^jelmaamme. O.B.U. uskoi hajottamalla voivansa voittaa työläisten enemnukön vanhoista Järjestöistä ja^on:nyt tullut hiio-maamaanepäonnistumisensav ellei sen viimeisin toimenpide: ole vtarkotettu :?edistämäänu^ Sen cpäonnistumii^^ teki sitä johtavan sakin yhä: enemmän ja enemmän huonotuuliseksi, kunnes se tuli i l - Iceäksi ja taantumukselliseksi. O.B.U., joka kerran väitti itseään vallankumoukselliseksi Järjestöksi, on aikoja öitten lakannut olemasta mijään sinnepäinkään. Se on kuluttanut aikansa hyökkäyksiin Neuvostov&nä- Jää, kommunisteja ja, työväenliikkeen vasenta siipeä vastaan.- O.BiU:n viimeisinkin toimenpide tuntuu enemmän A.F. of L.-vastaisen vihamielisyyden kuin eheys-tahdon kannustamalta. Ori )oivottava, -ettei O.B.U :n sekaantuminen,, niin huonossa maineessa-kuin mainittu järj^tö onkin, häiritsisi liikettf eheyden t»uolesta;Eheysliikkeellärei^ole milloinkaan ollut suotuisampaa tilaisuutta etenemiseen järjestöllisiin saavutuksiin tähtäävin suunnitelmin. Tällaisen liikkeen innoituksena täytyy kuitenkin ^^^^^ pitön pyrkimys eheyteen ja itsemääräämisoikeuden saamiseen Canadan ammattiyhdistysliikkeelle. ,Sen täytyy koota näihin järjestöihin vkuuluvat työläiset tukemaan mahtavaa -liikettä ammattiyhdistysliikkeen kansainvälisestä, samaten kuin kansallisesta, eheydestä ja kansainvälisen luokkataistelun uudistamisesta, josta Suur britannian yleislakko ja brittiläfeten ja venäläbten kaivostyöläisen mieliala on niin loistavana esimerkkinä. Ranskan kommunistit pyrkivät luokkaeheyteen Ranskan kommunistipuolueen keskus on Jälleen kerran kääntynyt sosialidemokraattien puoleen kehottamalla näitä yhteistoimintaan proletaarisen blokin muodostamiseksi. Jotta työtätekevä luokka^ voisi pysäyttää yhtyneen porvarisluokan voittoisan hyökkäyksen, on yhteisrintaman . muodostaminen sitä vastaan välttämättömän, pakon vaatima. Tällainen proletaarinen toimin-tayhteys, työväenluokan blokki, olisi tällä haavaa muodostettava ei ainoastaan, Jotta työläiset kykenisivät torjumaan niskoiltaan uudet rasitusten taakat ja tehos-^ tirvan sorron, yaan myös>jotta työtätekevät soisivat toteuttaa perintätapaisen : sosialismin tehtävät: porvariston kukistamisen ja työväenvallan pystyttämisen. Por* värillisten valtioiden jadcuviin kriiseihin, uusien imperialististen .yhteentörmäysten uhkaan ja porvarillisten kyvyttömyyteen ni&den sodan Jälkeisten vakavain pulmien selvittämisessä on tällainen työväenluokan yhtyminen ehdottoman välttämätöntä. ^ Kommunistipuolue ehdottaa sen vuoksi yhteistä -toimintaa seuraavien tunnusten pohjalla: * 1. Finanssipu-lan .selvittäminen porvariston kustannuksella; 2. Hetimiten rauha Marokossa,ja Syyriassa; 3. 8-tunnin työ^ ajan puolustaminen Ja taistelua palkkavaatimusten puo> lesta; 4. Fascisttsten järjestöjen hajottaminen Ja asei» tariisuminen.'' ^ bebim sUrhM mtds^ M i i a Englannin -työläisten ;:tap]^o opettaa meifle? ; Mitä o l i j a t virbeet i a : heikkoudet^jotIca pobjimmiltaan; tnottavatHtapj^on?;' beikkoibin puoliin k o o l n i : , 1. Puuttuva päämäärän selvyys, monien johtajien pnutteellisandet, n i i n , j o pa suoranainen kielteinen subde e n si betkestä lähtien lakon' selvään poliittiseen: luonteeseen • j a -siiben katsoen; .että voitto Yoitiin saavuttaa -valA mikäli^ lakko johdettiin poliittiselle i^ern^Ue. 2. Johdon epäyhtenäinen ; kokoonpano. Yleisneuvostossa:: käytiin enemmän . t a i vähemmän selvää kamppailua e r i suuntien kesken. 3. Oikeiston — Thomaksen, MacD^naldin: suorittama osa; Jtsessään lakon kes-. kusjohdossa. :^äniä herrat esiintyivät: parlamentissa työläisten.: nimessä, mutta; biiviskelivätr - kenenkään valtuuttamatta, Qsottivatv k a i k i n : mahdollisin ' tavoin olevansa mihin :v tahansa petokseen valmiit. Tämän kantta selvenevät ne monet ' epäpulltaat . rintaäänet, joita lakon ensi päivästä lähtien kuultiin yleisneuvoston johtajien tahoin ta. Kun B r o n i l e y ^ k i i t t i Baldx^nfa tämän xauhanrakkaUdesta, o l i .tämä ilmeinen v i r h e ; sama o l i l a i t a , k uU lakkolaisten äänenkannattajassa ke^ hotettiin, laikkolaisjoukkoja kuluttamaan aikaansa Jalkapallon - petnnlla j a muulla ^ urheilulla. Vidä VITT iHutta v a i n muuttumalla poliittisekd tmstelnksL' Eommanistien velvolli-snntena ; o n - :niinmuodoin:.'S^^^ työtätekeville J o u k o l l e , ettei l a ^ joka. en pantn käyntiin palkkain poljentaa j a työajan pidentämistä vastaan, voi johtaa voittoon, jos sen johtajat, kuten n ; ^ oli^ l a i t a , pelkäävät^: n i i n ' sanomattomasti': ''po-- l i t i i k k a a " . ' He, jotka avoimesti syövyttivät tämän kammon 5 miljoonaan :-,' työläiseen, iteMvät rikoksen Olaiden etnharrastukaa -vastaan. Tämän .rikoksen suorittivat', MacDo-nald j a bänen hengenheimolaisensa. Sen :T-vuok8i vvalni suurlakko hiekkaan; ; Nyt o n -vain -englantilaisten j a koko maailman työläisten käytef'^ tävä: byväkseen sen ,tarjoamat opetukset. : - KILPAILUSELOSTUS :j:-"T:Ä'r•':}•?!'^'•t.iJS-^". • : " : : i : v . : , : : : . . . : ^ - : , ' : j - . - ' ^ : i - - '' tuhfeUuiMipailuista,^^^:'^^^ V . - ja , u.-seura " Y r i t y s " järjesti- Creigbton :os. kesäjuhlissa t.k.: 6 pmCivf E i i p koio r päi^ vän vaDinhut kolea ilma j a tuuli, joiteh:tuloksiinkin se.,,vaikutti jonk u n -verran. ;VjBriköisen mielenkiinnon ' herätti - . . . . . . . . . . . ..V-., näissä ; kilpailuissa :ikiertopalkinnon heelH^mpi askerylei^euvorton'te-j ."Yritys" kah-holta^ oli^ kun se kieltäytyi otte-masta västaan-vVenäjän -ammattiyh-desti oli Voittanut j a nyt uudisti voittonsa kolmannen kerran -vielä distysten; a p u a ' mikä virhe vain suureni sen käutte, että 'kieltäydyt-, i i i n yleensä ottamasta vastaan Ulkomaista apnai.Yleisnenyosto o l i äänenkannattajassaan kääntynyt kaikk i e n ammattiyhdistysten .> puoleen maailmassa pyytäen tnkea^ Mutta muutamia'päiviä t ^ ä n : jälkeen : k i e l - täytjä sama johto ottamasta: 'vä's- .taan ulkomaalaisten työläisten solidaarisuuden- . osotnksia, joutuen tämän" , kautta :-vaikean ristiriitaiseen asemaan.: X Vanhoillinen "Daily Telegraph" tiesi mitä teki selittäessään: "Lakr ko on tyovaenpuolneen parbunentti-j^ hmaQ johtajille vShintSan ybta vihatta j a he tietävät varsin hyvin vajobvansa kuin kivet pohjaan, j os valtiosäännön 4 , mukainen 'hallitus kuMstettai5iin.^'Eyhmän johtajia Qvt£t Thomas,, Henderson, MacDo-nald. Vanhoilliset .^jorVarit älyävät arvostaa näiden heri^ain ])alvelnksia; j a varsinkin. Thomas t e k i ; " k u n n i o i tettavia" -ponnistuksia ollakseen niin suuressa omistavain^ suosiossa kuin suinkin, ;.Hänhän, j u u r i selitti henkeään pidättävälle työväenjoukolle: "Päättyipä lakko miten -tahansa, niin huononee : typKisten : asema j o k a tapauksessa" sekä lisäsi: " Y k sikään yleisneuvosion: jäsenistä ei ole rohjefinut väittää,:-että lakko julistettiin hallituksen ^kukistamiseksi.. Jos näin: olisi laita, olisin minä heti esiintynyt lakkoa vastaan." 'Tällaiselle :'esitykselle läiskyttivät Baldwin: J a kumppanit varmaan ihastuksesta ? käsiään,' Englantilaiset; työläiset;; tulevat vasta kertana voittamaan vain tällaisia johtajia vastaan-; eikä heidän: k e rallaan. ^ Englannin lakko on niinmuodoin antanut näytteen oikean j a vasemman käden toiminnasta,: t.s. maan työväenliikkeen :: voimakkaista ja heikoista puolista. * 7 < Voimakas puoli - r ^ se o l i joukkojen silmäänpistävä organisatoorinen voima, niiden taistelutahto, : ' a l o te alhaaltakäsin j a .alempain ; j a pai-l kallisten järjestöelinten: innostus asialle. Heildco ' p u o l i —:. voimakkaan kommunistisen : j o n k k o p u o l u - een puute, mikä, o l i s i voinut tehdä tyhjäksi vanhojen : parlamentti- ja ammattiyhdistysjohtajien, kavallus-teot. - ' , Englannin - kommunistit "teki-vät kaikkensa säilyttääkseen eheyden lakkoliikkeen johdossa. : : M u t t e he jättivät kylliksi ankarasti : arvostelematta väärille teille siirtyneitä yleisneuvoston johtajia. 'Tällainen k r i t i i k k i olisi vain hyödyttänyt taistelua. , • \ Kommunistit oli-vat täysin yhteis-rintamataktiikan maaperällä. ^ He tukivat kaikin keinoin lakkoa Ja esiintyivät kamppailussa -kuin k u r i n alaiset sotilaat. Nyt k u n lakko on surkeasti päättynyt, alkaa kommunistipuolueelle uusi vaibekausi. (Entistä tarmokkaamman, työn' kausi työtätekeväin jt^ukkojen keskuudessa. Kommunistien tehtävänä qn ^ yhdistää kaikki tyytymättömyys, m i kä ilmenee l a k o n opäonnistnmisen luonnollisena seurauksena, • mutta myös ammattiyhdistysvastäisen mielialan torjuminen. Englannin työväenluokka e i saa menettää uskoaan historialliseen tebtäväänsä, nimittäin, että sen ' o n . tule-vaisttudessa pohjiaan myöten muunnettava vEng-lannin imperiumin* yhteiskunnallinen rakenne. Suurlakko ctUsi; v o i nut muuntua tällaiseksi k e i n < ^. vakuuttavammin vuosina. :. kuin edellisinä. - .Erikoisiajeissa- ei mitään erikoisen huomattavia 'tuloksia saavutettu, paitsi Eerola ,keihäässä^ Häkkinen kolmiloikassa ja Eautio seiväshypyssä; .Sula saa-vutti pituushypyssä j a 100 m:llä ensi tilan j a Perä-lampi kuulassa. Naisten ottelussa o l i kuulassa e n - simäinen Kaarin .Ruohonen. Pituushypyssä j a 100 m dlä E l n a Joensuu- Seuraavassa näemme yksit3dstulok-set eri lajeissa: Knalantyonto: 1. M . Perälampi " K i s a " 10.64 m. -2. A . V a a r a " K i s a " 10.03 m . " 3 J , Seppälä " K i s a " 9.87 m. KeihSänbeitto: 1. E., E e r o l a . " Y r i t y s " 43.65 m. 2. P. ^Ruohonen " Y r i t y s " 39.83 metriä. 3. L . K o l a r i " J e h u " 37.39 m. Pltanahyppys 1. H . Sula " K i s a " 5.78 m. 2. P. Häkkinen " Y r i t y s " 5.67 m. 3. M . Perälampi " K i s a " 5.32 m. •' KoImiloibbanB; 1. P. Häkkinen 12.20 m. 2. H . S u l a 11.97 m. 3. O. Rautio 11.32 m. ' Seiwkshyppy: 1. O. Rautio ^ . 8 0 m. ^ 2. E . E e r o l a 2.70 m. 3. P. Ruohonen 2.60 m. 100 in;n jnolua: 1. H . S u la 12.6 sek. ^ 2. P. Häkkinen 12.7 sek. 3. E . Eerola 13.1 sek. Miesten :6-ottelu: 1. E . Eerola " Y r i t y s " 398.36 pist. 2. P. Häkkinen " Y r i t y s " 389.56 pist. 3. O. Rautio " Y r i t y s " 384.55 pist. Lähinnä H ; S u l a 380.52 pistettä. Seuräin-välisen • kiertopalkinnott kolmen - parhaan miehen tuloksella voitti kolmannen: kerran, j a niinmuodoin on^akseen, Greighton " Y r i t y s " pistemäärällä 1172.47, " K i san" ollessa toisena 1113.96 pist. j a ^"Jebu kolmantena 1071.-06 pist; Naisten 3-otte1ussa .oli e r i lajeissa seuraavat tulokset: No. 68 Taidetta taiteen vuoksi :-;Xnin"Työmiehessä" eräästä suomalaisesta-' suuruudesta^', E l l i Tom-puriste^ jonka j o nimellisesti'ame-rikatainen- suomalainen' työväestö tuntee. Hän on kierrellyt Amerikan kaikki 'suurimmat r ^ a i k k a k u n - nat^::antemalla: näytäntöjä j a -rr- tehnyt rahaa.: Eikä-^Elli tunnu: ensän-kääii r "pabottelevan": v^kka järjestyneet työläisetkin. Jäntevät rahansa liänen näytännöibinsä,: eipä; kyllä; J a suurin osa työläiastä tuskin tietänee mitä aineksia: hän o n Suomen; sisällissodan: ajoilte.^.;; Mutte, **teidette.!teiteen-vuoksi", seurafl laan .Elliä: kiihkeästi j a maksetaan' hyvät sisäänpääsyhinnat.- . A i v a n h i l jan on ."Työmiehessä'r ollut pubr -vaus, ^ kun hän on . keskivaltioissa esiintynyt. —vKirjotuksessa huokuu t ä y d ^ n e n - - sosialide|mokraattinen b c n k i : .Olisi jo aika sulattaa ja tesottaa sitä ylipääsemätöntä muuria, mikä on heikäläisten j a meikäläisten välillä sen suuntainen on k i r j o t u k s e n h e n k L ; J a Elliä ylistelr lään — ' tietenkin hänen taiteellisten lahjojensa • -vuoksi, jota eivät k a i k k i , ikävä kyllä, omaa. Sanottakoon, että E l l i .Tompuri elää tei- ,teelleen j a - v a a l i i sitä j a että meil-: l a k i n olisi :siitä oppimiste; Mutte; hän onelänyt ja: elää-vieläkin: valkoiselle, aatteelleen. Ja kun siellä Suomessakin ovat valkoiset köyhtyneet, etteivät jaksa kustentaa''sel-laista suuruutta keskuudessaan, n i i n on hän hyvällä syyllä jättänyt matojen syömän maakamaran^ Suo-; men^ j a tullut kalastusreisulle Amer i k a n suomalaisen köyhälistön : keskuuteen, ajatuksella: rahat pois k o l l e i l t a ! Siinä kaikki mitä E l l i tekaa ajaa. "Tasoittaa" se muuri, mistä '•Työmiehessä'' on mainittu,: o n samaa kuin antea: anteeksi lahtareille, sillä:t'punikkien" luut ovat jo valjenneet. J a punaorvot tepettu nälr ^kään, niin etteivät nekään itkuil. laan : tee. haittea • i — mitäpä niistä- SiUorn kun valkoiset juhlivat riemuisia verijuhliaan ; Suomessa, luin sattumatte heikäläisestä: lehdestä, miten E . T . antoi vapaita näytäntöjä , ^'valkosankareille";'^ Vaan näin si-vumennen sanottekoon; että: ei-, köhän ^punikklpaholaisia olisi : pistimillä .käännetty ovelta, jos olisivat sattuneet menemään hänen näytännöibinsä kun hän riemuitseville lahtareille «eäintyi"? — Xuloen Mutte tässä maassa punikkJea »pbakin täydestä- J a k un me seuraamme "taidetto" vain toteen vuoksi, n i i n se muuttaa asiaa. Vaan tulisi meidän k u i t e n ^ muistaa ke. nelle annamme kannateksesnne. Ja b a r k i t e ; ; -voimmeko tasottaa ätä muuria, - m&ä erottea heikäläiset meikäläisistä? " J a varmaa on, kun E l l i n rahapussi täyttyy -tässä maassa työläis-ten rahalla,. n i i n menee hän jälleen Suomeen j a nauraa, miten työläiset '*toivaf* hänelle rahaa kuin t u i - k a a . r - T - Harkitkaamme ensin vähän. ennenkuin menemme'katsomaan E l l i Tompurin esitykdä. Kiukustunut punikki. Eri paikkakmmilta A. C. Ry., i M L E 16^0 ?4, ONT. ; Sähkölinjaa, rakennetaan nykyään Algoman rautetien varrella, Mici-picate- joelte: cGoudreaun kiUtakai-vannoillö. •: Tämän työn teettäjänä on yhdysvaltalainen Myers^^komppania. Työssä- on paljon • suomalaisiakin; muun muassa pikku mestarinilviäisinä on joitakin erikoisesti kunöostenttinei^ ;te kansalaisia. Mainittakoon tässä erittäin eräs Fred : Koistinen niminen mies.- Hän on tyypillinen savolainen "piäUysmies". Kaikille, jot-käv^ vähänkään: pitävät .työläiselle kuulu-vista oikeuksisiaan kiinni, tämä mainittu herru toimittaa potkut. Yhtenä huonona puolena voidaan mainita myös työmatkojen pituus. Useana päivänä, t u l i työmiehet kävelemään noin .parikymmentäkin mailia: päivää kohden tavallisen päivätyön lisäksi; kävelyyn annettiin vain noin pari tuntia 'aikaa. Työpäivä piti olla kymmenentantinen, mutta se^ useinkin ;venyi näin ollen paljon pitemmäksi. Palkkaa seka-töissä maksetaan 35 senttiä tunnil-te^ ammattilaisille vähän enemmän. Lopuksi "vielä huomautan, erittäinkin metsätyöläisille, että. niihin k u r j i i n työoloihimme- emme saa pa-rannuste,- ellemme l i i t y TOetsämies-ten omaan:; järjestöön,, nimittäin Lumber 'Workers Industrial: Union of Canadaan. — L . J . PINTAILMIÖITÄ LIITTOPARLAMENTISTA K i r j . J . S. Wbo<l«wortb Knalantyonto: . 1. p a a r i n Ruohonen "Yritys" 7.38 m. 2. Ida Koivisto " Y r i t y s " 7.04 m; 3. L . Venbola " K i s a " 6.38 m. PItvacbyppy; 1. Elna Joensuu " Y r i t y s " 4.01 m.^ (1: cm. huonompi k u i n ennätys). 2. N. Pernu " K i s a " 3.75 m. V 3. L . Venbola 3.68 m. lOO m:n juoksu: 1. Elna Joensuu 1^.2 sek. j a L . Venbola 16;2: sek; 2. N. Pernu 16.4 sek. 3. TKaarin Ruohonen 18.4 sek. Naisten 3-ottelu: . l i E l n a Joensuu 212.12 pist 2. L . Venbola 209.72 pist. 3. N . Pernu 206.00 pist. .Lähinnä Kaarin 'Ruohonen 197.80 pist. •Näin olivat kilpailut loppuen suoritettu ja' kesän urheilukausi alulla; toivottevasti j o seuraavalla kerralla i l m a t k i n ' . s u o s i v a t paremmin kuin 3iyL Palkintoina jaettiin arvoesineitä. 'SFkisjöä kUpailuja-^M^ massa oli huomattevan runsaasti. TeppöT PUOLUSTUSDEPARTEMENTIN MENOT ' ;r':, ^Saadaksemme- jonkunlaisen; käsityksen siitä, miten hiotusti erinäiset hallitusvirastomme; on organisoitu, on välttämätöntä tutustua .valtion tilien ylitarkastejan raporttiin. Siitä; näemme esim., että' kansallisen puolustusdepartementin ^ yleiskulun-git: viime -vuonna nousivat yhteensä 13,65;3,265.63 dollariin. Sam^^n departementin' yleistulot nousten vain .362,141.41 dollariin. Departementin niin kuteutun siviilihal-linnan -— se tebtoo sanoa; departementin Otte-vassa sijaitsevain toimitsijain — palkkoihin kulutettiin yhteensä 648^772.71 dollaria. Siitä sai puolustusministeri 10,000 doll a r i a , hänen sijaisensa 8,000 dolla r i a j a sijaisen apulainen 5,100 d o l l a r i a . Departementin sekalaisiin menoihin oli käytetty yhteensä 49,860.09 d o l l a r i a ; S e k a l a i s i i n menoihin on m. m, merkattu kunnia-arvoisan E. M . MacDonaldin mat-kakustennnkaia yhteensä 6,91&.72 dollaria. Samaten ministerin yksityisauton kunnostemiseen j a korjaamiseen 4,014^3 dollaria. Pikku farpeite 575.84 dollarin arvos-te. Pyykkiin, pyyheliinoihin; "y.mi 420,00 dollaria. Departementin h a l - lintean on lohkaistu kokonaiste 299,414.97 dollaria. Kadettijärjes-tön ylläpitoon 367,829.34 dollaria. .Yleisten kulunkien joukossa o n huo-matta- vissa "Canadan armeian käy-tettä- vissä ole-vain brittiläisten up-seereitten sopimuksen mukainen' o-suus, 18,882.49 d o l l a r i a " , joka job-dattea mieleemme sen. seikan, i että kysymyksessäoleva samaten kuin myös toiset departementit maksavat melkoisia summia suoraan brittiläisille upseereille siitä, että he toimivat canadalaisissa. asioissa. .. KUKAPA E l TAHTOISI QLLA . PARLAMENTTIEDUSTAJA "Parlamedttiedustajan huoneeseen e i saa kukaan mennä luvatte, eipä edes kuningas eikä kenraal^uvemööri", sanoi R. S. Wbite, käsitellessään "parlambnttiedustejain oikeuksia"^ joite on pidetty pyhinä sitten R n n - nymeren •.ajan, :> j o l l o i n parlamentti-cdustejat laativat "Magna Cliarten" j a pakottivat kuningas Johnin sen allckirjotuksellaan - vabvistamaafi; (Ottewa ^ J o u r n a l , : toukokuun 29 pmä.) / ' Journal jatkaa«' "Kaksi kuuluisaa lakimiestä on yksimielisiä siitä, että parlamenttiedustejilla . on - o i keus »pitää -väkijuomia huoneissaan . . . " . Edustejaa ei voida hnnstaa kä-räjiin t a i nostea minkäänlaista s i viilijuttua häntä vastean neljääkymmentä päivää ennen tei neljääkymmentä päivää jälkeen parlamentin istunnon." "Rikoslain rikkomisesta eivät e-dustajat tietenkään ole koskemat-tonäia. Mutte Oiiterion raittiuslaki ei lukeudukaan täydellisesti rikosl a k i i n , j a ;koska se ^ n vain Ontarion maakunnan hyväksymä,, on se v a i n , väkijuomien käyttöä koskeva kieltolaki, V Parlamentin säännöissä; ei taasen mainita sanallakaan min-käänlaisiste kieltolaeista." Ja edelleen; "Milloin .liittohallituksen laki, kuten • esim. Canadan raittiuslaki, joutuu ristiriitaan maakunnallisten lakien kanssa, kuten esim. tässä tepauksessa Ontarion raittiuslain kanssa, niin liittohallituksen lakisäädös, ylempine oikeuksineen, pääsee etutilalle. Täten siis parlamenttiedustejat eivät riko rait-tiuslakia,. vaikka heillä onkin huon e i s s a a n - v ä k i j u o m i a . " : : Mitä herrannimessä me voisimmekaan tehdä, ilman lakimiehiä f Siviilioikeudella ei ole mitään teke- . mistä parlamenttiedustejain kanssa,. mutte rikoslailla: on, mutta kaikeksi onneksi. Ottewan raittiuslaki ei lukeudukaan täydellisesti rikosl a k i i n . Siitä saavat edustejat olla; kiitollisia, - ette se" on vain . kielt o l a k i ; sopiva -nimitys, joka todennäköisesti tarkottaa-sijtä, ettei eduste j i a voida sen perusteella rangais-te! " Mutte saadaksemme asian kaksinkerroin vannaksi — jos Runnyme-ren Magna Charte e i ' pelaste meitä j a ellei , tuo 'ei i täydelleen rikoslak i i n : lukeutuva': pelasteisikaan meitä sekä siviili- että rikoslain kynsistä ^^-^ voimme: : yielä turvautua lainöpilliBiin . oikeuksiimme. Voimme kuolette. luottaa . siihen, e l ^ 'la-kimiesedustajat : pelastevat. meidät! Elleimeidän supjelusjoukkomme voi torjua Ontarion raittiuslain virkai-lijoite, . voinemme kuitenkin luottaa perustuslaillisiin lakimiehiimme. J a nyt on »'puhemies lopullisesti päättänyt asian. Asianmukaisella jublallisundella on / hän selittänyt, että "parlamenttiedustejain koskemattomuus, oikeudet j a eteoikeadet ovat olleet Voimassa ikimuistoisiste ajoiste saakka". Onhan myös A n sun _ selittänyt, että: parlamentilla on ehdoton oikeus "järjestää omat s i säiset- a s i a n s a . ' ' ' J a nestemäiset -virvokkeet, j a niiden iäytläminen, e-päilemattä kuuluvat sisäisiin asioih i n ! ' Nimpa siis ^ u a t a j a t voivat edelleenkin pitää puUoja pulpetissaan.
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, June 12, 1926 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1926-06-12 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus260612 |
Description
Title | 1926-06-12-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
S»IVO 2 Liaiiantaina, keaak,' 12 jpmä—Sat, Jnne 12,1^20
VAPAUS
SodbniryBsa, OnW ifokstUstaf. torstai Ja latiantaL
To,imit;1t8 j a v:
8. G. NEIL. AEVO VAARA
VAPAUS (Liberty)
- ,Tlte only orgsii 'of Flmilsli Wörker8 fn Canada. Vvii>-
flaflted ia Sodfa>nry; Ont, every Taesday, Tbnrsday and
flMÖrday. > ' on, tehnyt päätöksen. Jolla se kstf-soo
«sopivaksi. tehdä f alotteen sa£u]akseen^^,\
nadan ammattijärjestön ja Amerikan -työväenliiton ulkopuolella'olevat
työväenjärjestöt muodostamaan (itsenäisen)
< Canadan ammattijärjestön. Jonka k^
nadan radikaalisemman liikkeen : pyrkimykset - saisivat
ilmaisunsa». Ellei tämä O.B.U;n päätös ole ttianööve-:
ri, vaan rehellisen eheystahdon kaEonnstama, niin
O.B.U :n' tulee käsittää,^ että eheysliikkeen vhyväksi: tehtävän
alotteen tekijäksi; tarvitaan' järjestöä, josta Canadan
työläisten keskuudessa pidetään -paljoa enemmän
kuin O.B.U:sta- Ammattijärjestön ulkopuolella olevat,^
enempää; kuin siihen / kuuluvat, . työläisjoukot eivät
iuota O.B.U :hun.
J a ^vieläkin enemmän. Kaikkien ammattijärjestön
ulkopuolella olevien 'voimien ^yhteenliittäminen on askel
.yhä täydellisempää ehe)rttä eikä järjestöjen välistä so
darfcäyntiä kohti. Näyttää sillä, että O.B.U., joka oli
aina «pyhempi kuin te» siditautumisessaan niihin jär^
jestöihin, Joiden -kanssa se. nyt haluaa ^konferenssia, on
huomattavasti perääntynyt aikaisemmalta kannaltaan.
Että O.B.U:, joka pyrki jakamaan työläisiä missä hy^
vään se siihen kykeni, nyt toivoo:yhteistä: konferenssia,
se on tunnustus sen itsensä epäonnistumisesta.;. S.
Se osottaa . oikeal^i; / komiiiunistipuolueeh ' kannan^
Kommunistipuolue on ain&^rostanut^ että: menettelytavat:
ovat tärkeämmät kuin teoriat taikaperäisen täydellisistä'-
järjestömuodoista.::Se^tosiasiay^
rautatietyöläisten- veljesliitto' (C;B. of; R.E.), joka.vei-ole
sellainen «malli»-järjestö kuin miksi 0,B.U. itseään;
väitti, siitä huolimatta on suosiollinen poliittiselle
toiminnalle, myötätuntoinen anmiattiyhdistysliikk^
kansainväliselle eheysliikkeelle:ja Neuvostovenäjää koh;
taan; samalla kun O.B;U; on -vihamielinen kaikille
näille; on riittävä osottamaan oikeaksi väitteemme, ett|-
menettelytavat ovat tärkeämmät kuin' järjestömuodot..
O.B.U:n nykyinen esitys, Jossa; ehdotetaan, että kukin
Järjestö» säilyttäisi omat tunnusmerkkinsä: uudessa, iim-mattijärjestössä,
osottaa O.B;U:n:täytyvän myöntää, etr
tä se on epäonnistunut työläisten tahdon, samaten' kuin
mielikuvituksen, mukaansatempaamisessa -r- että itseen-säsulkeutuminen
merkitsee isille ^lahkokunnaksi: ja uh-käpelikoneeksi
Jäämistä? eikä mitään muuta.^:^^;M^
ko O.BiUi- nyt riittävästi luopunut v&amielisyydestaMi
fceollisuusuriionisroia ' kohtaan ollakseen; valmis liittoutumaan-:
kaivostyöläisten ikanssa?- - Onko .se nyt niin
paljo vapautunut itsepintaisesta liittoutumisen vastustamisestaan
askeleena eheyttä kohtif; jotta se olisi halukas
Hittqutumaan ammattiliittojen kanssa?
Kommunistipuolue on aina edistänyt nykyistä ohjelmaansa
ammattijärjestön ulkopuolella olevien voimien
yhteenliittämisestä Canadan työläisten
mien lopullisen yhtenäisyyden toteuttamiseksi. O.B.Ui
t§pasi vastustaa tätä ohjelmaa. :vMe;>korostimmeai^
tij ärjesti^ -sisällä J a ^ senulkopuolella työskentelemisen
tarpeellisuutta. O.B.U. aina vastusti t^jelmaamme.
O.B.U. uskoi hajottamalla voivansa voittaa työläisten
enemnukön vanhoista Järjestöistä ja^on:nyt tullut hiio-maamaanepäonnistumisensav
ellei sen viimeisin toimenpide:
ole vtarkotettu :?edistämäänu^
Sen cpäonnistumii^^ teki sitä johtavan sakin yhä: enemmän
ja enemmän huonotuuliseksi, kunnes se tuli i l -
Iceäksi ja taantumukselliseksi. O.B.U., joka kerran
väitti itseään vallankumoukselliseksi Järjestöksi, on aikoja
öitten lakannut olemasta mijään sinnepäinkään.
Se on kuluttanut aikansa hyökkäyksiin Neuvostov&nä-
Jää, kommunisteja ja, työväenliikkeen vasenta siipeä
vastaan.- O.BiU:n viimeisinkin toimenpide tuntuu enemmän
A.F. of L.-vastaisen vihamielisyyden kuin eheys-tahdon
kannustamalta.
Ori )oivottava, -ettei O.B.U :n sekaantuminen,, niin
huonossa maineessa-kuin mainittu järj^tö onkin, häiritsisi
liikettf eheyden t»uolesta;Eheysliikkeellärei^ole
milloinkaan ollut suotuisampaa tilaisuutta etenemiseen
järjestöllisiin saavutuksiin tähtäävin suunnitelmin. Tällaisen
liikkeen innoituksena täytyy kuitenkin ^^^^^
pitön pyrkimys eheyteen ja itsemääräämisoikeuden saamiseen
Canadan ammattiyhdistysliikkeelle. ,Sen täytyy
koota näihin järjestöihin vkuuluvat työläiset tukemaan
mahtavaa -liikettä ammattiyhdistysliikkeen kansainvälisestä,
samaten kuin kansallisesta, eheydestä ja kansainvälisen
luokkataistelun uudistamisesta, josta Suur
britannian yleislakko ja brittiläfeten ja venäläbten
kaivostyöläisen mieliala on niin loistavana esimerkkinä.
Ranskan kommunistit pyrkivät
luokkaeheyteen
Ranskan kommunistipuolueen keskus on Jälleen kerran
kääntynyt sosialidemokraattien puoleen kehottamalla
näitä yhteistoimintaan proletaarisen blokin muodostamiseksi.
Jotta työtätekevä luokka^ voisi pysäyttää
yhtyneen porvarisluokan voittoisan hyökkäyksen, on
yhteisrintaman . muodostaminen sitä vastaan välttämättömän,
pakon vaatima. Tällainen proletaarinen toimin-tayhteys,
työväenluokan blokki, olisi tällä haavaa muodostettava
ei ainoastaan, Jotta työläiset kykenisivät
torjumaan niskoiltaan uudet rasitusten taakat ja tehos-^
tirvan sorron, yaan myös>jotta työtätekevät soisivat toteuttaa
perintätapaisen : sosialismin tehtävät: porvariston
kukistamisen ja työväenvallan pystyttämisen. Por*
värillisten valtioiden jadcuviin kriiseihin, uusien imperialististen
.yhteentörmäysten uhkaan ja porvarillisten
kyvyttömyyteen ni&den sodan Jälkeisten vakavain pulmien
selvittämisessä on tällainen työväenluokan yhtyminen
ehdottoman välttämätöntä. ^
Kommunistipuolue ehdottaa sen vuoksi yhteistä -toimintaa
seuraavien tunnusten pohjalla: * 1. Finanssipu-lan
.selvittäminen porvariston kustannuksella; 2. Hetimiten
rauha Marokossa,ja Syyriassa; 3. 8-tunnin työ^
ajan puolustaminen Ja taistelua palkkavaatimusten puo>
lesta; 4. Fascisttsten järjestöjen hajottaminen Ja asei»
tariisuminen.'' ^
bebim sUrhM mtds^
M i i a Englannin -työläisten ;:tap]^o
opettaa meifle? ; Mitä o l i j a t virbeet
i a : heikkoudet^jotIca pobjimmiltaan;
tnottavatHtapj^on?;'
beikkoibin puoliin k o o l n i : , 1. Puuttuva
päämäärän selvyys, monien
johtajien pnutteellisandet, n i i n , j o pa
suoranainen kielteinen subde e n si
betkestä lähtien lakon' selvään
poliittiseen: luonteeseen • j a -siiben
katsoen; .että voitto Yoitiin saavuttaa
-valA mikäli^ lakko johdettiin poliittiselle
i^ern^Ue. 2. Johdon
epäyhtenäinen ; kokoonpano. Yleisneuvostossa::
käytiin enemmän . t a i
vähemmän selvää kamppailua e r i
suuntien kesken. 3. Oikeiston —
Thomaksen, MacD^naldin:
suorittama osa; Jtsessään lakon kes-.
kusjohdossa. :^äniä herrat esiintyivät:
parlamentissa työläisten.: nimessä,
mutta; biiviskelivätr - kenenkään
valtuuttamatta,
Qsottivatv k a i k i n : mahdollisin ' tavoin
olevansa mihin :v tahansa petokseen
valmiit.
Tämän kantta selvenevät ne monet
' epäpulltaat . rintaäänet, joita
lakon ensi päivästä lähtien kuultiin
yleisneuvoston johtajien tahoin
ta. Kun B r o n i l e y ^ k i i t t i Baldx^nfa
tämän xauhanrakkaUdesta, o l i .tämä
ilmeinen v i r h e ; sama o l i l a i t a , k uU
lakkolaisten äänenkannattajassa ke^
hotettiin, laikkolaisjoukkoja kuluttamaan
aikaansa Jalkapallon - petnnlla
j a muulla ^ urheilulla. Vidä VITT
iHutta v a i n muuttumalla poliittisekd
tmstelnksL' Eommanistien velvolli-snntena
; o n - :niinmuodoin:.'S^^^
työtätekeville J o u k o l l e , ettei l a ^
joka. en pantn käyntiin palkkain
poljentaa j a työajan pidentämistä
vastaan, voi johtaa voittoon, jos
sen johtajat, kuten n ; ^ oli^ l a i t a ,
pelkäävät^: n i i n ' sanomattomasti': ''po--
l i t i i k k a a " . ' He, jotka avoimesti syövyttivät
tämän kammon 5 miljoonaan
:-,' työläiseen, iteMvät rikoksen
Olaiden etnharrastukaa -vastaan. Tämän
.rikoksen suorittivat', MacDo-nald
j a bänen hengenheimolaisensa.
Sen :T-vuok8i vvalni suurlakko hiekkaan;
; Nyt o n -vain -englantilaisten
j a koko maailman työläisten käytef'^
tävä: byväkseen sen ,tarjoamat opetukset.
: - KILPAILUSELOSTUS
:j:-"T:Ä'r•':}•?!'^'•t.iJS-^". • : " : : i : v . : , : : : . . . : ^ - : , ' : j - . - ' ^ : i - - ''
tuhfeUuiMipailuista,^^^:'^^^
V . - ja , u.-seura " Y r i t y s " järjesti-
Creigbton :os. kesäjuhlissa t.k.: 6
pmCivf E i i p koio r päi^
vän vaDinhut kolea ilma j a tuuli,
joiteh:tuloksiinkin se.,,vaikutti jonk
u n -verran.
;VjBriköisen mielenkiinnon ' herätti
- . . . . . . . . . . . ..V-., näissä ; kilpailuissa :ikiertopalkinnon
heelH^mpi askerylei^euvorton'te-j ."Yritys" kah-holta^
oli^ kun se kieltäytyi otte-masta
västaan-vVenäjän -ammattiyh-desti
oli Voittanut j a nyt uudisti
voittonsa kolmannen kerran -vielä
distysten; a p u a ' mikä virhe vain
suureni sen käutte, että 'kieltäydyt-,
i i i n yleensä ottamasta vastaan Ulkomaista
apnai.Yleisnenyosto o l i äänenkannattajassaan
kääntynyt kaikk
i e n ammattiyhdistysten .> puoleen
maailmassa pyytäen tnkea^ Mutta
muutamia'päiviä t ^ ä n : jälkeen : k i e l -
täytjä sama johto ottamasta: 'vä's-
.taan ulkomaalaisten työläisten solidaarisuuden-
. osotnksia, joutuen tämän"
, kautta :-vaikean ristiriitaiseen
asemaan.: X
Vanhoillinen "Daily Telegraph"
tiesi mitä teki selittäessään: "Lakr
ko on tyovaenpuolneen parbunentti-j^
hmaQ johtajille vShintSan ybta
vihatta j a he tietävät varsin hyvin
vajobvansa kuin kivet pohjaan, j os
valtiosäännön 4 , mukainen 'hallitus
kuMstettai5iin.^'Eyhmän johtajia
Qvt£t Thomas,, Henderson, MacDo-nald.
Vanhoilliset .^jorVarit älyävät
arvostaa näiden heri^ain ])alvelnksia;
j a varsinkin. Thomas t e k i ; " k u n n i o i tettavia"
-ponnistuksia ollakseen niin
suuressa omistavain^ suosiossa kuin
suinkin, ;.Hänhän, j u u r i selitti henkeään
pidättävälle työväenjoukolle:
"Päättyipä lakko miten -tahansa,
niin huononee : typKisten : asema j o k
a tapauksessa" sekä lisäsi: " Y k sikään
yleisneuvosion: jäsenistä ei
ole rohjefinut väittää,:-että lakko
julistettiin hallituksen ^kukistamiseksi..
Jos näin: olisi laita, olisin
minä heti esiintynyt lakkoa vastaan."
'Tällaiselle :'esitykselle läiskyttivät
Baldwin: J a kumppanit varmaan
ihastuksesta ? käsiään,' Englantilaiset;
työläiset;; tulevat vasta
kertana voittamaan vain tällaisia
johtajia vastaan-; eikä heidän: k e rallaan.
^
Englannin lakko on niinmuodoin
antanut näytteen oikean j a vasemman
käden toiminnasta,: t.s. maan
työväenliikkeen :: voimakkaista ja
heikoista puolista. * 7 <
Voimakas puoli - r ^ se o l i joukkojen
silmäänpistävä organisatoorinen
voima, niiden taistelutahto, : ' a l o te
alhaaltakäsin j a .alempain ; j a pai-l
kallisten järjestöelinten: innostus
asialle. Heildco ' p u o l i —:. voimakkaan
kommunistisen : j o n k k o p u o l u -
een puute, mikä, o l i s i voinut tehdä
tyhjäksi vanhojen : parlamentti- ja
ammattiyhdistysjohtajien, kavallus-teot.
- ' ,
Englannin - kommunistit "teki-vät
kaikkensa säilyttääkseen eheyden
lakkoliikkeen johdossa. : : M u t t e he
jättivät kylliksi ankarasti : arvostelematta
väärille teille siirtyneitä
yleisneuvoston johtajia. 'Tällainen
k r i t i i k k i olisi vain hyödyttänyt taistelua.
, • \
Kommunistit oli-vat täysin yhteis-rintamataktiikan
maaperällä. ^ He
tukivat kaikin keinoin lakkoa Ja
esiintyivät kamppailussa -kuin k u r i n alaiset
sotilaat. Nyt k u n lakko on
surkeasti päättynyt, alkaa kommunistipuolueelle
uusi vaibekausi. (Entistä
tarmokkaamman, työn' kausi
työtätekeväin jt^ukkojen keskuudessa.
Kommunistien tehtävänä qn ^
yhdistää kaikki tyytymättömyys, m i kä
ilmenee l a k o n opäonnistnmisen
luonnollisena seurauksena, • mutta
myös ammattiyhdistysvastäisen mielialan
torjuminen. Englannin työväenluokka
e i saa menettää uskoaan
historialliseen tebtäväänsä, nimittäin,
että sen ' o n . tule-vaisttudessa
pohjiaan myöten muunnettava vEng-lannin
imperiumin* yhteiskunnallinen
rakenne. Suurlakko ctUsi; v o i nut
muuntua tällaiseksi k e i n < ^.
vakuuttavammin
vuosina. :.
kuin edellisinä.
- .Erikoisiajeissa- ei mitään erikoisen
huomattavia 'tuloksia saavutettu,
paitsi Eerola ,keihäässä^ Häkkinen
kolmiloikassa ja Eautio seiväshypyssä;
.Sula saa-vutti pituushypyssä
j a 100 m:llä ensi tilan j a Perä-lampi
kuulassa.
Naisten ottelussa o l i kuulassa e n -
simäinen Kaarin .Ruohonen. Pituushypyssä
j a 100 m dlä E l n a Joensuu-
Seuraavassa näemme yksit3dstulok-set
eri lajeissa:
Knalantyonto:
1. M . Perälampi " K i s a " 10.64 m.
-2. A . V a a r a " K i s a " 10.03 m . "
3 J , Seppälä " K i s a " 9.87 m.
KeihSänbeitto:
1. E., E e r o l a . " Y r i t y s " 43.65 m.
2. P. ^Ruohonen " Y r i t y s " 39.83
metriä.
3. L . K o l a r i " J e h u " 37.39 m.
Pltanahyppys
1. H . Sula " K i s a " 5.78 m.
2. P. Häkkinen " Y r i t y s " 5.67 m.
3. M . Perälampi " K i s a " 5.32 m.
•' KoImiloibbanB;
1. P. Häkkinen 12.20 m.
2. H . S u l a 11.97 m.
3. O. Rautio 11.32 m. '
Seiwkshyppy:
1. O. Rautio ^ . 8 0 m.
^ 2. E . E e r o l a 2.70 m.
3. P. Ruohonen 2.60 m.
100 in;n jnolua:
1. H . S u la 12.6 sek. ^
2. P. Häkkinen 12.7 sek.
3. E . Eerola 13.1 sek.
Miesten :6-ottelu: 1. E . Eerola
" Y r i t y s " 398.36 pist. 2. P. Häkkinen
" Y r i t y s " 389.56 pist. 3. O.
Rautio " Y r i t y s " 384.55 pist. Lähinnä
H ; S u l a 380.52 pistettä.
Seuräin-välisen • kiertopalkinnott
kolmen - parhaan miehen tuloksella
voitti kolmannen: kerran, j a niinmuodoin
on^akseen, Greighton " Y r i t
y s " pistemäärällä 1172.47, " K i san"
ollessa toisena 1113.96 pist.
j a ^"Jebu kolmantena 1071.-06 pist;
Naisten 3-otte1ussa .oli e r i lajeissa
seuraavat tulokset:
No. 68
Taidetta taiteen vuoksi
:-;Xnin"Työmiehessä" eräästä suomalaisesta-'
suuruudesta^', E l l i Tom-puriste^
jonka j o nimellisesti'ame-rikatainen-
suomalainen' työväestö
tuntee. Hän on kierrellyt Amerikan
kaikki 'suurimmat r ^ a i k k a k u n -
nat^::antemalla: näytäntöjä j a -rr- tehnyt
rahaa.: Eikä-^Elli tunnu: ensän-kääii
r "pabottelevan": v^kka järjestyneet
työläisetkin. Jäntevät rahansa
liänen näytännöibinsä,: eipä; kyllä;
J a suurin osa työläiastä tuskin
tietänee mitä aineksia: hän o n Suomen;
sisällissodan: ajoilte.^.;; Mutte,
**teidette.!teiteen-vuoksi", seurafl
laan .Elliä: kiihkeästi j a maksetaan'
hyvät sisäänpääsyhinnat.- . A i v a n h i l jan
on ."Työmiehessä'r ollut pubr
-vaus, ^ kun hän on . keskivaltioissa
esiintynyt. —vKirjotuksessa huokuu
t ä y d ^ n e n - - sosialide|mokraattinen
b c n k i : .Olisi jo aika sulattaa ja
tesottaa sitä ylipääsemätöntä muuria,
mikä on heikäläisten j a meikäläisten
välillä sen suuntainen on
k i r j o t u k s e n h e n k L ; J a Elliä ylistelr
lään — ' tietenkin hänen taiteellisten
lahjojensa • -vuoksi, jota eivät
k a i k k i , ikävä kyllä, omaa. Sanottakoon,
että E l l i .Tompuri elää tei-
,teelleen j a - v a a l i i sitä j a että meil-:
l a k i n olisi :siitä oppimiste; Mutte;
hän onelänyt ja: elää-vieläkin: valkoiselle,
aatteelleen. Ja kun siellä
Suomessakin ovat valkoiset köyhtyneet,
etteivät jaksa kustentaa''sel-laista
suuruutta keskuudessaan,
n i i n on hän hyvällä syyllä jättänyt
matojen syömän maakamaran^ Suo-;
men^ j a tullut kalastusreisulle Amer
i k a n suomalaisen köyhälistön : keskuuteen,
ajatuksella: rahat pois k o l l
e i l t a ! Siinä kaikki mitä E l l i tekaa
ajaa.
"Tasoittaa" se muuri, mistä
'•Työmiehessä'' on mainittu,: o n samaa
kuin antea: anteeksi lahtareille,
sillä:t'punikkien" luut ovat jo valjenneet.
J a punaorvot tepettu nälr
^kään, niin etteivät nekään itkuil.
laan : tee. haittea • i — mitäpä niistä-
SiUorn kun valkoiset juhlivat riemuisia
verijuhliaan ; Suomessa, luin
sattumatte heikäläisestä: lehdestä,
miten E . T . antoi vapaita näytäntöjä
, ^'valkosankareille";'^ Vaan näin
si-vumennen sanottekoon; että: ei-,
köhän ^punikklpaholaisia olisi : pistimillä
.käännetty ovelta, jos olisivat
sattuneet menemään hänen näytännöibinsä
kun hän riemuitseville lahtareille
«eäintyi"? — Xuloen
Mutte tässä maassa punikkJea
»pbakin täydestä- J a k un me seuraamme
"taidetto" vain toteen
vuoksi, n i i n se muuttaa asiaa. Vaan
tulisi meidän k u i t e n ^ muistaa ke.
nelle annamme kannateksesnne. Ja
b a r k i t e ; ; -voimmeko tasottaa ätä
muuria, - m&ä erottea heikäläiset
meikäläisistä?
" J a varmaa on, kun E l l i n rahapussi
täyttyy -tässä maassa työläis-ten
rahalla,. n i i n menee hän jälleen
Suomeen j a nauraa, miten työläiset
'*toivaf* hänelle rahaa kuin t u i -
k a a . r - T - Harkitkaamme ensin vähän.
ennenkuin menemme'katsomaan E l l
i Tompurin esitykdä.
Kiukustunut punikki.
Eri paikkakmmilta
A. C. Ry., i M L E 16^0 ?4, ONT.
; Sähkölinjaa, rakennetaan nykyään
Algoman rautetien varrella, Mici-picate-
joelte: cGoudreaun kiUtakai-vannoillö.
•: Tämän työn teettäjänä on yhdysvaltalainen
Myers^^komppania. Työssä-
on paljon • suomalaisiakin; muun
muassa pikku mestarinilviäisinä on
joitakin erikoisesti kunöostenttinei^
;te kansalaisia. Mainittakoon tässä
erittäin eräs Fred : Koistinen niminen
mies.- Hän on tyypillinen savolainen
"piäUysmies". Kaikille, jot-käv^
vähänkään: pitävät .työläiselle
kuulu-vista oikeuksisiaan kiinni, tämä
mainittu herru toimittaa potkut.
Yhtenä huonona puolena voidaan
mainita myös työmatkojen pituus.
Useana päivänä, t u l i työmiehet kävelemään
noin .parikymmentäkin
mailia: päivää kohden tavallisen päivätyön
lisäksi; kävelyyn annettiin
vain noin pari tuntia 'aikaa. Työpäivä
piti olla kymmenentantinen,
mutta se^ useinkin ;venyi näin ollen
paljon pitemmäksi. Palkkaa seka-töissä
maksetaan 35 senttiä tunnil-te^
ammattilaisille vähän enemmän.
Lopuksi "vielä huomautan, erittäinkin
metsätyöläisille, että. niihin
k u r j i i n työoloihimme- emme saa pa-rannuste,-
ellemme l i i t y TOetsämies-ten
omaan:; järjestöön,, nimittäin
Lumber 'Workers Industrial: Union
of Canadaan. — L . J .
PINTAILMIÖITÄ LIITTOPARLAMENTISTA
K i r j . J . S. Wbo |
Tags
Comments
Post a Comment for 1926-06-12-02