Vapaus, June 12, 1926

              S»IVO 2 Liaiiantaina, keaak,' 12 jpmä—Sat, Jnne 12,1^20
VAPAUS
SodbniryBsa, OnW ifokstUstaf. torstai Ja latiantaL
To,imit;1t8 j a v:
8. G. NEIL. AEVO VAARA
VAPAUS (Liberty)
- ,Tlte only orgsii 'of Flmilsli Wörker8 fn Canada. Vvii>-
flaflted ia Sodfa>nry; Ont, every Taesday, Tbnrsday and
flMÖrday. > ' <i ^ .
^ ^(^jstered at the Post Offiee* Department, Ottawa,
— «econd claas matten; - ' -
TILAUSHINNAT:
Canadaan ylcd vk. $4.00, paoli vk. %'i.2.ht kolme kk.
11.60 ja yksi kk. 76c. '
YbdysvaltoihTn ja Saomeen, yksi -"k. $6.60, pnoli vk.
t8.0'0 ia kolme kk. $1.76.
. TOaokBla, joita ei M t m ^ rUia. ei tofla läbettämSän.
lyaltsf tojäimeeten jcjlla onytafamkset.
Vapanden konttori Ja toimitns: Liberty BldeLorne
Ab Pnbelin 1038. PostJosote: Box 69« Sodbory, Ont.
JTos ette milNIn tabansa saa vastausta «^imoiseen
ttrjeeseenne. < Utjoittakaa uudelleen Jiikkeenboitajan
yvsoonalllsella ninjeUS.
J . V. KANJTASTO. LiikkeenboitaJa. * '
Auttakaa Sutirbritannian kaivos­työläisiä
voittoon
Taistelu jatkuu Stiurbritanniassa. Hallitus, on jatka
nut-poikkeuslain voi;nassaoIoa, mikä-merlqtsee pita,
e^ä se on valmis käyttämään kaikkia käytettävissään
olevia sotilas-' ja siviilivoimia kaivostyöläisten tais|ely
rintaman murtamiseksi. Ammattijärjestön yleisheuvos
\Oi joka niin tunteettomasti petti kaivostyöläiset pelas*
• -taaiiseen ;o^an kalliin nahkansa -ja - suojellid^seen <kan-'
sanvaltaista» perustuslakia, on julkatdsut ^ manifestin,
jossa-pyydetään kuolemanhiljaisuutta tämän petoksen
suhteen. Se nyt vetoaa tyäläisiin, kehottaen/näitä «pi­dättymään
kaikista vastasyytÖcsien tekemisistä (kapita-vlbteja
vastaan) niin kaidan, kun kaivostyöläiset ovat
lakossa», mikä käytännössä merkitsee: «ant^a kai-^
- vosiyöläisten taistella, kunnes uupuvat tai hyväksyviH
/ palidtiojen alennulisen ja työpäiväin^ pidennyksen, mut-
:^la älkää tel^o meille (yleisneuvos
epämiellyttäviä kysymyksiä solidaarisuudesta ja toi-
' Suurbritannian hallituksen raa'an ja provokatooriseu
stibtantumisen taida kaivostyöläisiin, ja pelkurimaisen
yleisneuvoston häpeämättömän kannanoton 'johdosta,
on,entistään tarpeellisempaa, että työläiset yli maail­man
yhä suuremmalla energialla jatkavat kamppailua
kansainvälisen avustuksen kokoamiseksi brittiläisille
• -Scaivosmiehille. . - ' - ' ^
']'^Canadan {(ommunistipuolue on'jo vedonnut kailckiin
työväenjärjestöihin, kehottaan niitä lähettämään rahal­lista
avustusta noille urheille taistelijoille. Puolueem­me
jWuniipegin järjestö on antanut hyvän esimerkin
siitä, minkälainen tulos voidaan saada «talosta taloon»
^järjestetyllä keräyksellä kaivostyöläisten hyväksi (t.k.
ensimävseen päivään mennessä ^ l i sen keräys tuottanut.
Itelmesataa * viisikymmentäseitsemän dollaria kolme-
'%inmentäkolme senttiä). Kaikkialla tuntevat joukot
syvää JM^
. Iäisien asialle; jotica taistelevat koko kansainvälisen
' työväenluokan, taistelua. iJle näin ollen uudelleen ve-
,jtöämme'kaikkiin puolueemme yksiköihin ja työväen­järjestöihin,
kehottaen lähettämään kaiken mahdolliset
~ rtdiallisen avustuksen auttaneen Suurbritannian kai-
, -rasmiehiä voittamaan taistelupsa.
^ Kaikista kommunistipuolueen päävirastoon, 95 King
St,'Bl.* Toronto, 2, Ont., lähetetyistä rahoista tullaan
beti julkaisemaan tilitykset ja raha lähettämään edel­leen
A. J. Cookille, Suurbritannian kaivostyöläisliiton
sihteerille:, Liittykää lähän taisteluun! Auttakaa dol-
^ läreillanne kaivostyöläisiä voittoon!
Cemadan kommunistipuolueen toimeenpaneva
Iteskuskomitea, . v
' Ammatillinen elieys
Kommumstipuolueen lausunto .kriisistä, mikä vallit­see
tämän^ maan amm^yhdistysliikkeessä, on saanut
laajasti' huomiota, kirjottaa .puolueemme pää-äänen-
' kannattaja. Tuon lausunnon päiScdhtina olivat kan-sallisen
yhtenäisyyden ja : itsemääräämisoikeuden tar-b
peellisuuden korostaminen. 'Näitä pidettiin siinä , vältr
tämättöminä edellytyksinä riittävälle vastustukselle ka­pitalistista
riistoa vastaan'työläisten taholta. Me tar­vitsemme
yhtä, kaikki yhteenliittävää ammattijärjestöä,
joka kykenee itsenäiseen: taloudelliseen toimintaan taisr
telissa Canadan kapitalistiluokkaa vastaan. Nykyisen
aznmattijärjeston^kieltäytyminen antamasta
:työlaisille tarpeellista ohjausta tähän suuntaan, Johfaa
taisteluhengen ja /-kyvyn masentumiseen yhdessä am-t:
niattiliitossa toisensa jälkeen^ uusiutuviin eroamisliik-keihin
Ja työläisten taistelurintaman jatkuvaan heiken­tymiseen.
Koska ammattijärjestö yhi^ kieltäytyy avaa­masta
oviaan «kansainvälisten» ammattiliittojen ulko­puolella
oleville liitoille, joiden jäsenistö muodostuu
. työläisistä, joiden työläisten oikean paScan kansainvä­liset
liitot, väittävät olevan ammattijärjestöön kuulu­vissa
kansainvälisissä liitoissa, niin» ensimäisen aske­leeni
yhtenäisyyttä kohden tulisi olla kaikkien tällais­ten
nykyiseen ammattijärjestöön kelpaamattomien liit-
-v töjen yhdbtäminen itsenäiseen Canadan ammattijärjes­töön;
'Johdonmukaisin askel sen jälkeen, kun tSbän
asemaan päästäisiin, olisi: näiden Kahden ammatlijärjes ^
tön yhdistäminen. Ammattijärjestön ulkopuolella ole-
^vissa eri järjestöissä hajallaan olevat tuhannet työläiset
r saisivat täten yhteisen keskuksen. : Tällaisia järjestöjä
^kaivostyöläisten liitto, Canadan ntelsätyöläisten liitto,
V Vlidistyneiden vaatetyöläisten liiton ammattiyhdistykset
Cänadassa, Canadan r sähkolennätintyöläisten liitto, Ca­nadan
kirvesmiesten liitto ja useat muut.
' Jotta näiden Järjestöjen keskeinen neuvottelukokous
Vöitfiisiili ine^ koolle tuloksien toi­vossa
IKilisi ,alote tehdä sellaisen Järjestön toimesta,
joka^i/ ' ' r i i i n k u i n«O.B;U.», omaisi menneisyyttä, Jossa
,o!n harrastettu eroamisia, kaildkien toisten järjestöjen
kanssa kilpailua ja niiden sokeata^ vihaamista, ^kaikkea
muuta :kuin':tpdeUista'diey5haIua.;:^^ olemme paScote-tut
kirjottamaan täm%i: sen johdosta,; että Q.6;Uni toi
meen^aneva komitea> on, tehnyt päätöksen. Jolla se kstf-soo
«sopivaksi. tehdä f alotteen sa£u]akseen^^,\
nadan ammattijärjestön ja Amerikan -työväenliiton ul­kopuolella'olevat
työväenjärjestöt muodostamaan (itse­näisen)
< Canadan ammattijärjestön. Jonka k^
nadan radikaalisemman liikkeen : pyrkimykset - saisivat
ilmaisunsa». Ellei tämä O.B.U;n päätös ole ttianööve-:
ri, vaan rehellisen eheystahdon kaEonnstama, niin
O.B.U :n' tulee käsittää,^ että eheysliikkeen vhyväksi: teh­tävän
alotteen tekijäksi; tarvitaan' järjestöä, josta Ca­nadan
työläisten keskuudessa pidetään -paljoa enemmän
kuin O.B.U:sta- Ammattijärjestön ulkopuolella olevat,^
enempää; kuin siihen / kuuluvat, . työläisjoukot eivät
iuota O.B.U :hun.
J a ^vieläkin enemmän. Kaikkien ammattijärjestön
ulkopuolella olevien 'voimien ^yhteenliittäminen on askel
.yhä täydellisempää ehe)rttä eikä järjestöjen välistä so
darfcäyntiä kohti. Näyttää sillä, että O.B.U., joka oli
aina «pyhempi kuin te» siditautumisessaan niihin jär^
jestöihin, Joiden -kanssa se. nyt haluaa ^konferenssia, on
huomattavasti perääntynyt aikaisemmalta kannaltaan.
Että O.B.U:, joka pyrki jakamaan työläisiä missä hy^
vään se siihen kykeni, nyt toivoo:yhteistä: konferenssia,
se on tunnustus sen itsensä epäonnistumisesta.;. S.
Se osottaa . oikeal^i; / komiiiunistipuolueeh ' kannan^
Kommunistipuolue on ain&^rostanut^ että: menettely­tavat:
ovat tärkeämmät kuin teoriat taikaperäisen täydel­lisistä'-
järjestömuodoista.::Se^tosiasiay^
rautatietyöläisten- veljesliitto' (C;B. of; R.E.), joka.vei-ole
sellainen «malli»-järjestö kuin miksi 0,B.U. itse­ään;
väitti, siitä huolimatta on suosiollinen poliittiselle
toiminnalle, myötätuntoinen anmiattiyhdistysliikk^
kansainväliselle eheysliikkeelle:ja Neuvostovenäjää koh;
taan; samalla kun O.B;U; on -vihamielinen kaikille
näille; on riittävä osottamaan oikeaksi väitteemme, ett|-
menettelytavat ovat tärkeämmät kuin' järjestömuodot..
O.B.U:n nykyinen esitys, Jossa; ehdotetaan, että kukin
Järjestö» säilyttäisi omat tunnusmerkkinsä: uudessa, iim-mattijärjestössä,
osottaa O.B;U:n:täytyvän myöntää, etr
tä se on epäonnistunut työläisten tahdon, samaten' kuin
mielikuvituksen, mukaansatempaamisessa -r- että itseen-säsulkeutuminen
merkitsee isille ^lahkokunnaksi: ja uh-käpelikoneeksi
Jäämistä? eikä mitään muuta.^:^^;M^
ko O.BiUi- nyt riittävästi luopunut v&amielisyydestaMi
fceollisuusuriionisroia ' kohtaan ollakseen; valmis liittou­tumaan-:
kaivostyöläisten ikanssa?- - Onko .se nyt niin
paljo vapautunut itsepintaisesta liittoutumisen vastus­tamisestaan
askeleena eheyttä kohtif; jotta se olisi halu­kas
Hittqutumaan ammattiliittojen kanssa?
Kommunistipuolue on aina edistänyt nykyistä ohjel­maansa
ammattijärjestön ulkopuolella olevien voimien
yhteenliittämisestä Canadan työläisten
mien lopullisen yhtenäisyyden toteuttamiseksi. O.B.Ui
t§pasi vastustaa tätä ohjelmaa. :vMe;>korostimmeai^
tij ärjesti^ -sisällä J a ^ senulkopuolella työskentelemisen
tarpeellisuutta. O.B.U. aina vastusti t^jelmaamme.
O.B.U. uskoi hajottamalla voivansa voittaa työläisten
enemnukön vanhoista Järjestöistä ja^on:nyt tullut hiio-maamaanepäonnistumisensav
ellei sen viimeisin toimen­pide:
ole vtarkotettu :?edistämäänu^
Sen cpäonnistumii^^ teki sitä johtavan sakin yhä: enem­män
ja enemmän huonotuuliseksi, kunnes se tuli i l -
Iceäksi ja taantumukselliseksi. O.B.U., joka kerran
väitti itseään vallankumoukselliseksi Järjestöksi, on ai­koja
öitten lakannut olemasta mijään sinnepäinkään.
Se on kuluttanut aikansa hyökkäyksiin Neuvostov&nä-
Jää, kommunisteja ja, työväenliikkeen vasenta siipeä
vastaan.- O.BiU:n viimeisinkin toimenpide tuntuu enem­män
A.F. of L.-vastaisen vihamielisyyden kuin eheys-tahdon
kannustamalta.
Ori )oivottava, -ettei O.B.U :n sekaantuminen,, niin
huonossa maineessa-kuin mainittu järj^tö onkin, häi­ritsisi
liikettf eheyden t»uolesta;Eheysliikkeellärei^ole
milloinkaan ollut suotuisampaa tilaisuutta etenemiseen
järjestöllisiin saavutuksiin tähtäävin suunnitelmin. Täl­laisen
liikkeen innoituksena täytyy kuitenkin ^^^^^
pitön pyrkimys eheyteen ja itsemääräämisoikeuden saa­miseen
Canadan ammattiyhdistysliikkeelle. ,Sen täytyy
koota näihin järjestöihin vkuuluvat työläiset tukemaan
mahtavaa -liikettä ammattiyhdistysliikkeen kansainväli­sestä,
samaten kuin kansallisesta, eheydestä ja kan­sainvälisen
luokkataistelun uudistamisesta, josta Suur
britannian yleislakko ja brittiläfeten ja venäläbten
kaivostyöläisen mieliala on niin loistavana esimerkkinä.
Ranskan kommunistit pyrkivät
luokkaeheyteen
Ranskan kommunistipuolueen keskus on Jälleen ker­ran
kääntynyt sosialidemokraattien puoleen kehotta­malla
näitä yhteistoimintaan proletaarisen blokin muo­dostamiseksi.
Jotta työtätekevä luokka^ voisi pysäyttää
yhtyneen porvarisluokan voittoisan hyökkäyksen, on
yhteisrintaman . muodostaminen sitä vastaan välttämät­tömän,
pakon vaatima. Tällainen proletaarinen toimin-tayhteys,
työväenluokan blokki, olisi tällä haavaa muo­dostettava
ei ainoastaan, Jotta työläiset kykenisivät
torjumaan niskoiltaan uudet rasitusten taakat ja tehos-^
tirvan sorron, yaan myös>jotta työtätekevät soisivat to­teuttaa
perintätapaisen : sosialismin tehtävät: porvaris­ton
kukistamisen ja työväenvallan pystyttämisen. Por*
värillisten valtioiden jadcuviin kriiseihin, uusien impe­rialististen
.yhteentörmäysten uhkaan ja porvarillisten
kyvyttömyyteen ni&den sodan Jälkeisten vakavain pul­mien
selvittämisessä on tällainen työväenluokan yhtymi­nen
ehdottoman välttämätöntä. ^
Kommunistipuolue ehdottaa sen vuoksi yhteistä -toi­mintaa
seuraavien tunnusten pohjalla: * 1. Finanssipu-lan
.selvittäminen porvariston kustannuksella; 2. Heti­miten
rauha Marokossa,ja Syyriassa; 3. 8-tunnin työ^
ajan puolustaminen Ja taistelua palkkavaatimusten puo>
lesta; 4. Fascisttsten järjestöjen hajottaminen Ja asei»
tariisuminen.'' ^
bebim sUrhM mtds^
M i i a Englannin -työläisten ;:tap]^o
opettaa meifle? ; Mitä o l i j a t virbeet
i a : heikkoudet^jotIca pobjimmiltaan;
tnottavatHtapj^on?;'
beikkoibin puoliin k o o l n i : , 1. Puut­tuva
päämäärän selvyys, monien
johtajien pnutteellisandet, n i i n , j o ­pa
suoranainen kielteinen subde e n ­si
betkestä lähtien lakon' selvään
poliittiseen: luonteeseen • j a -siiben
katsoen; .että voitto Yoitiin saavut­taa
-valA mikäli^ lakko johdettiin po­liittiselle
i^ern^Ue. 2. Johdon
epäyhtenäinen ; kokoonpano. Yleis­neuvostossa::
käytiin enemmän . t a i
vähemmän selvää kamppailua e r i
suuntien kesken. 3. Oikeiston —
Thomaksen, MacD^naldin:
suorittama osa; Jtsessään lakon kes-.
kusjohdossa. :^äniä herrat esiintyi­vät:
parlamentissa työläisten.: nimes­sä,
mutta; biiviskelivätr - kenenkään
valtuuttamatta,
Qsottivatv k a i k i n : mahdollisin ' tavoin
olevansa mihin :v tahansa petokseen
valmiit.
Tämän kantta selvenevät ne mo­net
' epäpulltaat . rintaäänet, joita
lakon ensi päivästä lähtien kuul­tiin
yleisneuvoston johtajien tahoin
ta. Kun B r o n i l e y ^ k i i t t i Baldx^nfa
tämän xauhanrakkaUdesta, o l i .tämä
ilmeinen v i r h e ; sama o l i l a i t a , k uU
lakkolaisten äänenkannattajassa ke^
hotettiin, laikkolaisjoukkoja kulutta­maan
aikaansa Jalkapallon - petnnlla
j a muulla ^ urheilulla. Vidä VITT
iHutta v a i n muuttumalla poliittisekd
tmstelnksL' Eommanistien velvolli-snntena
; o n - :niinmuodoin:.'S^^^
työtätekeville J o u k o l l e , ettei l a ^
joka. en pantn käyntiin palkkain
poljentaa j a työajan pidentämistä
vastaan, voi johtaa voittoon, jos
sen johtajat, kuten n ; ^ oli^ l a i t a ,
pelkäävät^: n i i n ' sanomattomasti': ''po--
l i t i i k k a a " . ' He, jotka avoimesti syö­vyttivät
tämän kammon 5 miljoo­naan
:-,' työläiseen, iteMvät rikoksen
Olaiden etnharrastukaa -vastaan. Tä­män
.rikoksen suorittivat', MacDo-nald
j a bänen hengenheimolaisensa.
Sen :T-vuok8i vvalni suurlakko hiek­kaan;
; Nyt o n -vain -englantilaisten
j a koko maailman työläisten käytef'^
tävä: byväkseen sen ,tarjoamat ope­tukset.
: - KILPAILUSELOSTUS
:j:-"T:Ä'r•':}•?!'^'•t.iJS-^". • : " : : i : v . : , : : : . . . : ^ - : , ' : j - . - ' ^ : i - - ''
tuhfeUuiMipailuista,^^^:'^^^
V . - ja , u.-seura " Y r i t y s " järjesti-
Creigbton :os. kesäjuhlissa t.k.: 6
pmCivf E i i p koio r päi^
vän vaDinhut kolea ilma j a tuuli,
joiteh:tuloksiinkin se.,,vaikutti jon­k
u n -verran.
;VjBriköisen mielenkiinnon ' herätti
- . . . . . . . . . . . ..V-., näissä ; kilpailuissa :ikiertopalkinnon
heelH^mpi askerylei^euvorton'te-j ."Yritys" kah-holta^
oli^ kun se kieltäytyi otte-masta
västaan-vVenäjän -ammattiyh-desti
oli Voittanut j a nyt uudisti
voittonsa kolmannen kerran -vielä
distysten; a p u a ' mikä virhe vain
suureni sen käutte, että 'kieltäydyt-,
i i i n yleensä ottamasta vastaan Ulko­maista
apnai.Yleisnenyosto o l i ää­nenkannattajassaan
kääntynyt kaik­k
i e n ammattiyhdistysten .> puoleen
maailmassa pyytäen tnkea^ Mutta
muutamia'päiviä t ^ ä n : jälkeen : k i e l -
täytjä sama johto ottamasta: 'vä's-
.taan ulkomaalaisten työläisten soli­daarisuuden-
. osotnksia, joutuen tä­män"
, kautta :-vaikean ristiriitaiseen
asemaan.: X
Vanhoillinen "Daily Telegraph"
tiesi mitä teki selittäessään: "Lakr
ko on tyovaenpuolneen parbunentti-j^
hmaQ johtajille vShintSan ybta
vihatta j a he tietävät varsin hyvin
vajobvansa kuin kivet pohjaan, j os
valtiosäännön 4 , mukainen 'hallitus
kuMstettai5iin.^'Eyhmän johtajia
Qvt£t Thomas,, Henderson, MacDo-nald.
Vanhoilliset .^jorVarit älyävät
arvostaa näiden heri^ain ])alvelnksia;
j a varsinkin. Thomas t e k i ; " k u n n i o i ­tettavia"
-ponnistuksia ollakseen niin
suuressa omistavain^ suosiossa kuin
suinkin, ;.Hänhän, j u u r i selitti hen­keään
pidättävälle työväenjoukolle:
"Päättyipä lakko miten -tahansa,
niin huononee : typKisten : asema j o ­k
a tapauksessa" sekä lisäsi: " Y k ­sikään
yleisneuvosion: jäsenistä ei
ole rohjefinut väittää,:-että lakko
julistettiin hallituksen ^kukistami­seksi..
Jos näin: olisi laita, olisin
minä heti esiintynyt lakkoa vas­taan."
'Tällaiselle :'esitykselle läis­kyttivät
Baldwin: J a kumppanit var­maan
ihastuksesta ? käsiään,' Eng­lantilaiset;
työläiset;; tulevat vasta
kertana voittamaan vain tällaisia
johtajia vastaan-; eikä heidän: k e ­rallaan.
^
Englannin lakko on niinmuodoin
antanut näytteen oikean j a vasem­man
käden toiminnasta,: t.s. maan
työväenliikkeen :: voimakkaista ja
heikoista puolista. * 7 <
Voimakas puoli - r ^ se o l i joukko­jen
silmäänpistävä organisatoorinen
voima, niiden taistelutahto, : ' a l o te
alhaaltakäsin j a .alempain ; j a pai-l
kallisten järjestöelinten: innostus
asialle. Heildco ' p u o l i —:. voimak­kaan
kommunistisen : j o n k k o p u o l u -
een puute, mikä, o l i s i voinut tehdä
tyhjäksi vanhojen : parlamentti- ja
ammattiyhdistysjohtajien, kavallus-teot.
- ' ,
Englannin - kommunistit "teki-vät
kaikkensa säilyttääkseen eheyden
lakkoliikkeen johdossa. : : M u t t e he
jättivät kylliksi ankarasti : arvoste­lematta
väärille teille siirtyneitä
yleisneuvoston johtajia. 'Tällainen
k r i t i i k k i olisi vain hyödyttänyt tais­telua.
, • \
Kommunistit oli-vat täysin yhteis-rintamataktiikan
maaperällä. ^ He
tukivat kaikin keinoin lakkoa Ja
esiintyivät kamppailussa -kuin k u r i n ­alaiset
sotilaat. Nyt k u n lakko on
surkeasti päättynyt, alkaa kommu­nistipuolueelle
uusi vaibekausi. (En­tistä
tarmokkaamman, työn' kausi
työtätekeväin jt^ukkojen keskuudes­sa.
Kommunistien tehtävänä qn ^
yhdistää kaikki tyytymättömyys, m i ­kä
ilmenee l a k o n opäonnistnmisen
luonnollisena seurauksena, • mutta
myös ammattiyhdistysvastäisen mie­lialan
torjuminen. Englannin työ­väenluokka
e i saa menettää uskoaan
historialliseen tebtäväänsä, nimit­täin,
että sen ' o n . tule-vaisttudessa
pohjiaan myöten muunnettava vEng-lannin
imperiumin* yhteiskunnalli­nen
rakenne. Suurlakko ctUsi; v o i ­nut
muuntua tällaiseksi k e i n < ^.
vakuuttavammin
vuosina. :.
kuin edellisinä.
- .Erikoisiajeissa- ei mitään erikoi­sen
huomattavia 'tuloksia saavutettu,
paitsi Eerola ,keihäässä^ Häkkinen
kolmiloikassa ja Eautio seiväshy­pyssä;
.Sula saa-vutti pituushypyssä
j a 100 m:llä ensi tilan j a Perä-lampi
kuulassa.
Naisten ottelussa o l i kuulassa e n -
simäinen Kaarin .Ruohonen. Pituus­hypyssä
j a 100 m dlä E l n a Joensuu-
Seuraavassa näemme yksit3dstulok-set
eri lajeissa:
Knalantyonto:
1. M . Perälampi " K i s a " 10.64 m.
-2. A . V a a r a " K i s a " 10.03 m . "
3 J , Seppälä " K i s a " 9.87 m.
KeihSänbeitto:
1. E., E e r o l a . " Y r i t y s " 43.65 m.
2. P. ^Ruohonen " Y r i t y s " 39.83
metriä.
3. L . K o l a r i " J e h u " 37.39 m.
Pltanahyppys
1. H . Sula " K i s a " 5.78 m.
2. P. Häkkinen " Y r i t y s " 5.67 m.
3. M . Perälampi " K i s a " 5.32 m.
•' KoImiloibbanB;
1. P. Häkkinen 12.20 m.
2. H . S u l a 11.97 m.
3. O. Rautio 11.32 m. '
Seiwkshyppy:
1. O. Rautio ^ . 8 0 m.
^ 2. E . E e r o l a 2.70 m.
3. P. Ruohonen 2.60 m.
100 in;n jnolua:
1. H . S u la 12.6 sek. ^
2. P. Häkkinen 12.7 sek.
3. E . Eerola 13.1 sek.
Miesten :6-ottelu: 1. E . Eerola
" Y r i t y s " 398.36 pist. 2. P. Häkki­nen
" Y r i t y s " 389.56 pist. 3. O.
Rautio " Y r i t y s " 384.55 pist. Lä­hinnä
H ; S u l a 380.52 pistettä.
Seuräin-välisen • kiertopalkinnott
kolmen - parhaan miehen tuloksella
voitti kolmannen: kerran, j a niin­muodoin
on^akseen, Greighton " Y r i ­t
y s " pistemäärällä 1172.47, " K i ­san"
ollessa toisena 1113.96 pist.
j a ^"Jebu kolmantena 1071.-06 pist;
Naisten 3-otte1ussa .oli e r i lajeissa
seuraavat tulokset:
No. 68
Taidetta taiteen vuoksi
:-;Xnin"Työmiehessä" eräästä suo­malaisesta-'
suuruudesta^', E l l i Tom-puriste^
jonka j o nimellisesti'ame-rikatainen-
suomalainen' työväestö
tuntee. Hän on kierrellyt Ameri­kan
kaikki 'suurimmat r ^ a i k k a k u n -
nat^::antemalla: näytäntöjä j a -rr- teh­nyt
rahaa.: Eikä-^Elli tunnu: ensän-kääii
r "pabottelevan": v^kka järjes­tyneet
työläisetkin. Jäntevät rahan­sa
liänen näytännöibinsä,: eipä; kyllä;
J a suurin osa työläiastä tuskin
tietänee mitä aineksia: hän o n Suo­men;
sisällissodan: ajoilte.^.;; Mutte,
**teidette.!teiteen-vuoksi", seurafl
laan .Elliä: kiihkeästi j a maksetaan'
hyvät sisäänpääsyhinnat.- . A i v a n h i l ­jan
on ."Työmiehessä'r ollut pubr
-vaus, ^ kun hän on . keskivaltioissa
esiintynyt. —vKirjotuksessa huokuu
t ä y d ^ n e n - - sosialide|mokraattinen
b c n k i : .Olisi jo aika sulattaa ja
tesottaa sitä ylipääsemätöntä muu­ria,
mikä on heikäläisten j a meikä­läisten
välillä sen suuntainen on
k i r j o t u k s e n h e n k L ; J a Elliä ylistelr
lään — ' tietenkin hänen taiteellis­ten
lahjojensa • -vuoksi, jota eivät
k a i k k i , ikävä kyllä, omaa. Sanot­takoon,
että E l l i .Tompuri elää tei-
,teelleen j a - v a a l i i sitä j a että meil-:
l a k i n olisi :siitä oppimiste; Mutte;
hän onelänyt ja: elää-vieläkin: val­koiselle,
aatteelleen. Ja kun siellä
Suomessakin ovat valkoiset köyh­tyneet,
etteivät jaksa kustentaa''sel-laista
suuruutta keskuudessaan,
n i i n on hän hyvällä syyllä jättänyt
matojen syömän maakamaran^ Suo-;
men^ j a tullut kalastusreisulle Ame­r
i k a n suomalaisen köyhälistön : kes­kuuteen,
ajatuksella: rahat pois k o l ­l
e i l t a ! Siinä kaikki mitä E l l i tekaa
ajaa.
"Tasoittaa" se muuri, mistä
'•Työmiehessä'' on mainittu,: o n sa­maa
kuin antea: anteeksi lahtareille,
sillä:t'punikkien" luut ovat jo val­jenneet.
J a punaorvot tepettu nälr
^kään, niin etteivät nekään itkuil.
laan : tee. haittea • i — mitäpä niistä-
SiUorn kun valkoiset juhlivat rie­muisia
verijuhliaan ; Suomessa, luin
sattumatte heikäläisestä: lehdestä,
miten E . T . antoi vapaita näytän­töjä
, ^'valkosankareille";'^ Vaan näin
si-vumennen sanottekoon; että: ei-,
köhän ^punikklpaholaisia olisi : pisti­millä
.käännetty ovelta, jos olisivat
sattuneet menemään hänen näytän­nöibinsä
kun hän riemuitseville lah­tareille
«eäintyi"? — Xuloen
Mutte tässä maassa punikkJea
»pbakin täydestä- J a k un me seu­raamme
"taidetto" vain toteen
vuoksi, n i i n se muuttaa asiaa. Vaan
tulisi meidän k u i t e n ^ muistaa ke.
nelle annamme kannateksesnne. Ja
b a r k i t e ; ; -voimmeko tasottaa ätä
muuria, - m&ä erottea heikäläiset
meikäläisistä?
" J a varmaa on, kun E l l i n raha­pussi
täyttyy -tässä maassa työläis-ten
rahalla,. n i i n menee hän jälleen
Suomeen j a nauraa, miten työläiset
'*toivaf* hänelle rahaa kuin t u i -
k a a . r - T - Harkitkaamme ensin vähän.
ennenkuin menemme'katsomaan E l ­l
i Tompurin esitykdä.
Kiukustunut punikki.
Eri paikkakmmilta
A. C. Ry., i M L E 16^0 ?4, ONT.
; Sähkölinjaa, rakennetaan nykyään
Algoman rautetien varrella, Mici-picate-
joelte: cGoudreaun kiUtakai-vannoillö.
•: Tämän työn teettäjänä on yhdys­valtalainen
Myers^^komppania. Työs­sä-
on paljon • suomalaisiakin; muun
muassa pikku mestarinilviäisinä on
joitakin erikoisesti kunöostenttinei^
;te kansalaisia. Mainittakoon tässä
erittäin eräs Fred : Koistinen nimi­nen
mies.- Hän on tyypillinen savo­lainen
"piäUysmies". Kaikille, jot-käv^
vähänkään: pitävät .työläiselle
kuulu-vista oikeuksisiaan kiinni, tä­mä
mainittu herru toimittaa potkut.
Yhtenä huonona puolena voidaan
mainita myös työmatkojen pituus.
Useana päivänä, t u l i työmiehet kä­velemään
noin .parikymmentäkin
mailia: päivää kohden tavallisen päi­vätyön
lisäksi; kävelyyn annettiin
vain noin pari tuntia 'aikaa. Työ­päivä
piti olla kymmenentantinen,
mutta se^ useinkin ;venyi näin ollen
paljon pitemmäksi. Palkkaa seka-töissä
maksetaan 35 senttiä tunnil-te^
ammattilaisille vähän enemmän.
Lopuksi "vielä huomautan, erit­täinkin
metsätyöläisille, että. niihin
k u r j i i n työoloihimme- emme saa pa-rannuste,-
ellemme l i i t y TOetsämies-ten
omaan:; järjestöön,, nimittäin
Lumber 'Workers Industrial: Union
of Canadaan. — L . J .
PINTAILMIÖITÄ LIITTOPARLAMENTISTA
K i r j . J . S. Wbo<l«wortb
Knalantyonto:
. 1. p a a r i n Ruohonen "Yritys"
7.38 m.
2. Ida Koivisto " Y r i t y s " 7.04 m;
3. L . Venbola " K i s a " 6.38 m.
PItvacbyppy;
1. Elna Joensuu " Y r i t y s " 4.01
m.^ (1: cm. huonompi k u i n ennätys).
2. N. Pernu " K i s a " 3.75 m.
V 3. L . Venbola 3.68 m.
lOO m:n juoksu:
1. Elna Joensuu 1^.2 sek. j a L .
Venbola 16;2: sek;
2. N. Pernu 16.4 sek.
3. TKaarin Ruohonen 18.4 sek.
Naisten 3-ottelu: . l i E l n a Joen­suu
212.12 pist 2. L . Venbola
209.72 pist. 3. N . Pernu 206.00
pist. .Lähinnä Kaarin 'Ruohonen
197.80 pist.
•Näin olivat kilpailut loppuen suo­ritettu
ja' kesän urheilukausi alulla;
toivottevasti j o seuraavalla kerralla
i l m a t k i n ' . s u o s i v a t paremmin kuin
3iyL Palkintoina jaettiin arvoesi­neitä.
'SFkisjöä kUpailuja-^M^
massa oli huomattevan runsaasti.
TeppöT
PUOLUSTUSDEPARTEMENTIN
MENOT
' ;r':,
^Saadaksemme- jonkunlaisen; käsi­tyksen
siitä, miten hiotusti erinäiset
hallitusvirastomme; on organisoitu,
on välttämätöntä tutustua .valtion
tilien ylitarkastejan raporttiin. Sii­tä;
näemme esim., että' kansallisen
puolustusdepartementin ^ yleiskulun-git:
viime -vuonna nousivat yhteen­sä
13,65;3,265.63 dollariin. Sam^^n
departementin' yleistulot nousten
vain .362,141.41 dollariin. Depar­tementin
niin kuteutun siviilihal-linnan
-— se tebtoo sanoa; depar­tementin
Otte-vassa sijaitsevain toi­mitsijain
— palkkoihin kulutettiin
yhteensä 648^772.71 dollaria. Sii­tä
sai puolustusministeri 10,000 dol­l
a r i a , hänen sijaisensa 8,000 dolla
r i a j a sijaisen apulainen 5,100 d o l ­l
a r i a . Departementin sekalaisiin
menoihin oli käytetty yhteensä
49,860.09 d o l l a r i a ; S e k a l a i s i i n me­noihin
on m. m, merkattu kunnia-arvoisan
E. M . MacDonaldin mat-kakustennnkaia
yhteensä 6,91&.72
dollaria. Samaten ministerin yksi­tyisauton
kunnostemiseen j a kor­jaamiseen
4,014^3 dollaria. Pik­ku
farpeite 575.84 dollarin arvos-te.
Pyykkiin, pyyheliinoihin; "y.mi
420,00 dollaria. Departementin h a l -
lintean on lohkaistu kokonaiste
299,414.97 dollaria. Kadettijärjes-tön
ylläpitoon 367,829.34 dollaria.
.Yleisten kulunkien joukossa o n huo-matta-
vissa "Canadan armeian käy-tettä-
vissä ole-vain brittiläisten up-seereitten
sopimuksen mukainen' o-suus,
18,882.49 d o l l a r i a " , joka job-dattea
mieleemme sen. seikan, i että
kysymyksessäoleva samaten kuin
myös toiset departementit maksavat
melkoisia summia suoraan brittiläi­sille
upseereille siitä, että he toi­mivat
canadalaisissa. asioissa. ..
KUKAPA E l TAHTOISI QLLA
. PARLAMENTTIEDUSTAJA
"Parlamedttiedustajan huoneeseen e i
saa kukaan mennä luvatte, eipä edes
kuningas eikä kenraal^uvemööri",
sanoi R. S. Wbite, käsitellessään
"parlambnttiedustejain oikeuksia"^
joite on pidetty pyhinä sitten R n n -
nymeren •.ajan, :> j o l l o i n parlamentti-cdustejat
laativat "Magna Cliarten"
j a pakottivat kuningas Johnin sen
allckirjotuksellaan - vabvistamaafi;
(Ottewa ^ J o u r n a l , : toukokuun 29
pmä.)
/ ' Journal jatkaa«' "Kaksi kuului­saa
lakimiestä on yksimielisiä siitä,
että parlamenttiedustejilla . on - o i ­keus
»pitää -väkijuomia huoneissaan
. . . " . Edustejaa ei voida hnnstaa kä-räjiin
t a i nostea minkäänlaista s i ­viilijuttua
häntä vastean neljääkym­mentä
päivää ennen tei neljääkym­mentä
päivää jälkeen parlamentin
istunnon."
"Rikoslain rikkomisesta eivät e-dustajat
tietenkään ole koskemat-tonäia.
Mutte Oiiterion raittiuslaki
ei lukeudukaan täydellisesti rikos­l
a k i i n , j a ;koska se ^ n vain Onta­rion
maakunnan hyväksymä,, on se
v a i n , väkijuomien käyttöä koskeva
kieltolaki, V Parlamentin säännöissä;
ei taasen mainita sanallakaan min-käänlaisiste
kieltolaeista."
Ja edelleen; "Milloin .liittohalli­tuksen
laki, kuten • esim. Canadan
raittiuslaki, joutuu ristiriitaan maa­kunnallisten
lakien kanssa, kuten
esim. tässä tepauksessa Ontarion
raittiuslain kanssa, niin liittohalli­tuksen
lakisäädös, ylempine oikeuk­sineen,
pääsee etutilalle. Täten siis
parlamenttiedustejat eivät riko rait-tiuslakia,.
vaikka heillä onkin huo­n
e i s s a a n - v ä k i j u o m i a . " :
: Mitä herrannimessä me voisim­mekaan
tehdä, ilman lakimiehiä f Si­viilioikeudella
ei ole mitään teke- .
mistä parlamenttiedustejain kanssa,.
mutte rikoslailla: on, mutta kai­keksi
onneksi. Ottewan raittiuslaki
ei lukeudukaan täydellisesti rikos­l
a k i i n . Siitä saavat edustejat ol­la;
kiitollisia, - ette se" on vain . kiel­t
o l a k i ; sopiva -nimitys, joka toden­näköisesti
tarkottaa-sijtä, ettei edus­te
j i a voida sen perusteella rangais-te!
"
Mutte saadaksemme asian kaksin­kerroin
vannaksi — jos Runnyme-ren
Magna Charte e i ' pelaste meitä
j a ellei , tuo 'ei i täydelleen rikosla­k
i i n : lukeutuva': pelasteisikaan mei­tä
sekä siviili- että rikoslain kyn­sistä
^^-^ voimme: : yielä turvautua
lainöpilliBiin . oikeuksiimme. Voim­me
kuolette. luottaa . siihen, e l ^ 'la-kimiesedustajat
: pelastevat. meidät!
Elleimeidän supjelusjoukkomme voi
torjua Ontarion raittiuslain virkai-lijoite,
. voinemme kuitenkin luottaa
perustuslaillisiin lakimiehiimme.
J a nyt on »'puhemies lopullisesti
päättänyt asian. Asianmukaisella
jublallisundella on / hän selittänyt,
että "parlamenttiedustejain koske­mattomuus,
oikeudet j a eteoikeadet
ovat olleet Voimassa ikimuistoisiste
ajoiste saakka". Onhan myös A n ­sun
_ selittänyt, että: parlamentilla on
ehdoton oikeus "järjestää omat s i ­säiset-
a s i a n s a . ' ' ' J a nestemäiset -vir­vokkeet,
j a niiden iäytläminen, e-päilemattä
kuuluvat sisäisiin asioi­h
i n !
' Nimpa siis ^ u a t a j a t voivat edel­leenkin
pitää puUoja pulpetissaan.