Vapaus, November 15, 1930

              1930
1^ hg^jafaaätema-rinta
rohkaisevia tietpja. . . *
;it olemnie pitäneet, j o t k a , o n n u t u i v a t y l i t o i v e i d e n —
Min iltamissamme o n ollut s i i n p a l j o n yleisöä. — P y y -
^l^BiSän 43 k p l . li«aä k i r j o j a että voimme antaa n i i l le
puuttui, k u n emme a r v a n n e e t t i l a t a en«i k e r r a l l a m i fi
ilJiBarjti se m e i l l e t i e d o t t i Pottsvillestä tällä t a v a l l a . Se
uutinen m e i l l e j a m u i l l e . M u t t a eipä ihmekään. Yleisö
' »inne missä saa r a h a n s a 'edestä vastaavaa. V a p a u -
missa j o k a i n e n i l t a m a v i e r a s s a a m o n i n v e r r o i n e n e m p i k i n ,
le lainkaan k i r j o j a v a l i k o i d e s s a m m e pitäneet sitä mitta-eiim.
35c t i k e t i n m u k a n a «aisi v a a n 35c a r v o i s e n k i r j a n,
tapauksessa k i r j a i n a r v o o n p u o l t a k i n suurempi jj^ j o k a i -
tessa j o n k u n v e r r a n k a l l i i m p i k u i n esim. t i k e t i n h i n t a.
tovereitten a n t a m a e s i m e r k k i olkoon selvänä v i i t t a na
^ suomalaisia k a i k l t i a l l a menemään yllämainitunlaisiin
ikin p a i k k a k u n n a l l a . Niistä on o l e v a m o n i n v e r r o i n v a s -
Imikille.
VAPAUDEN KIRJAKAUPPA
B O X 69. S U D B U R Y , O N T .
ilurahoja n
työläistoverit, jotka aikovat lähet-
)uluksi omaisilleen rahoja Suomeen,
käyttäkää nyt tilaisuutta hyväk-
!, Canadan dollarin arvon ollessa
lalla. Me maksamme toistaiseksi
'ista
Smk. 39.35
iHETYSKULUT: /
letyksistä alle $20.00,
etyksistä ?20—$49.99
letyksistä $50—79.99
O -lähetyksistä $80.—
sekä 50c jokaiselta
ilta sadalta dollarilta.
fVttt $500.00 j a siitä
HO, h u o l i m a t t a s u m m an
M ta.
aomalähetyksistS
ähetyskulut $3.50 lähe­tä.
'
Vapaudelle ottavat rahaväli-tyksiä
vastaan myöskin:
V A P A U S
M O N T R E A L B R A N CH
1196 St. Antoine St.,
Montreal, Que.
T O R O N T O S S A
Suomalaisen Järjestön sihteeri,
957 BroadvieW Ave.
O. K . J O K E L A .
126 Peter Street.
J . K A H I L A ,
448 Queen St., West, tai
211 Boon Ave.
ympäri laajan Canadan^ on jag-parien
luvattu maa, sillä iertomus-ten
mukaan on siellä melkein kaik­ki
työt tähän saakka tehty kym­menkertaisten
välikäsien riistännän
alaisena, ollen jappareiriä useita
suomalaisiakin, kuinkas muuten.
Ettäkö ei olisi kylässä Härmän
heimoa ja siitä hiljaisuus? Onpa
kyllä,-ja sen todistaa usein kaduil­la
kaikuvat voimasanat; myös lu;
kemattomat mökäöljy myymälöiden
edustat, jotka saavat jokseenkin
vapaasti tuota työläisten jiyörryt-täraisammattiaan
harjoittaa.
On myös täällä jo luvallisten
pikku pisneksien pitäjiäkin, tar­peellisia
kyllä. Muutoin vaan toi­voisin
niitä käyttävien työläisten
vaativan pisneksiensä ilmoittamaan
Vapaudessa ja myöskin tilaamaan
lehti talon puolesta. Useille; kyllä
•jo tuleekin.
Järjestötoimintaa ei ole, joten
elämä, kuten edellä kerrottu, on
sen mukaista. Suorastaan ihmet­telen
millaista väestöä on kaut­taaltaan
koko kylän asujamisto
kun ei edes huvin kannalta ole yh­teistä
kokoontumishuonetta saatu
pystyyn, joka jo jollakin tavalla
viittaisi johonkin yhtenäisyyteen..
Otaksumani olisi, koska tämä ori
i metsätyöläisten ympäristö, että
j tässä olisi välttämättömästi olev»
heidän unio-osästo. Muistaakseni
on tänne sitä joskus yritettykin
Kysyn teiltä
Qimtikän.' matrsupuun Z3| p^vtn&:
kello 7 lUalla. OhJelDaa on moil^UEf-linen
ja vaihteleva^en. Samansa tl>
laisuudessa tulee' myOs ipaUcaJliset
v^&^4t avust^äil^ij iltaiziaa pbjel-mallaan.
mjk. *^isak* xmori kaarti
antaa Joukkolausuntoa. joka on ta­vallaan
uutuus t&Uäkln maazLVilje-lysalueella.
Samalla se on yhteinen
toveri-Uta, ja uusien voimien kokoa-mistilaisuus
S. J : n tulevaa toimin­takautta
varten. Toverit lähiympä­ristöllä,
pldet&änpä nämä mblemmat
iltamatilaisuudet muistissa ja saava-taan
silloin Wanuplh koululle. S i -
säänpägsy näihin kumi»aankiä. i\-
tamatilaisuuteen on vapaa. Sitä toi­voo:
— Puna-yeikko.
Burritt, Ont
Seudullamme tapahtui t.k. 9 päi­vää
vasten yöHä- yksi hävyttöniyy-dessä
vertoja vetävä rosvous, jon­ka
lihriksi joutui toveri John Mat­tila.
Mat^I^ oli kyseessä olevana
yönä Jiaalilla Venäjän vallanku-
Ppjs laiskuus ja v^ttousJ Qa jo air
ka ryhtyä ripeään toinilntaan. Siis
j o ^ miea kuin sotaxnies liiUceeUe.
sillä meillä oh suurempi työ edes­sämme
kuin luulemmekaan., . ^ im
kerran olenune jäseniä iiA!w.i- u-niossa
tulee taeidän iSillQin
tehtävämme sen xivissä ja Järjestää,
lisää joukkoja osastoomme ja jär­jestöömme,
silloin- vasta : alämoiff
tehdä sitä työtä johonka olenune s i ­toutuneet.
•"Se koira -ärälitää. johon- kalikka
kalahtaa". Niinpä minäkin kun t u ­lin
tänne Inariin ihmettelin tämän
palkkakupnan toiminnan heikkoutta.
Puhuin hieti, että pMisi pltäfiiini-on
kokous niin pian-kuiri- on^ mah­dollista.
Tylsäkynä lupasi puhua, toi­sille
jäsenille asiasta. Saavuin - kd'»
kouspaikalle, vaan siellä ei oUut m i ­tään.
Olen sitten jälestäpäin" kysel­lyt,
milloin on uhlon osaston ^okcir
us. vaan sitä ei ole kukaan tienns^.
Minun on yksin vaikea saada koko­usta
koolle, koska emme yhdessäkään
saanut, varsinkin kun en ole olhit
vielä yhdessäkään kokouksessa, etta
tietäisin täkäläiset menetteljrtavät.
KlrJ. KEVEROy
25.
Kaiiaksiulottui laaja, autereen vä-syttämä"
aromaa, ,3 jossa oli stellä
tifflä jokin kurgaanl. "Slcsinäisinä
mouksen muistojuhlilla, jolla aikaa
murtauduttiin hänen asuntoonsa, i ^ ' " ^ » P'^"" ^^J^^^l^' ^^f""
josta rosvottiin kaikki hänen pienet
ruokatarpeensa, joita hän oli juuri
hiljan asunnollensa ostanut viimei^
sillä pienillä rahavaroillaan, turva-taksensa
tulevan talven elinehton­sa
Löytyi inhimillisiä tunteita vail-paikkakuntalaiset,
la olevia rosvolurjuksia, jotka vei-oletteko
ajallaan tukeneet yritystä; yät ne saöiiinaan, jättämättä edes
samassa määrin kuin metsämie'h"e""t^ 'ateriaa jälelle. Rosvous ei ollut
on teidän yrityksiänne kannatta- laadultaan suoraan ahdinkotilaan
neet? Jos olette, sitten kohdistet- joutuneen toimeenpide, sitä seik-rahaa
o s t e t a a n.
i $2.48 sadasta Smk.
ä lähetykset osotteella:
M R S . H I L J A K O S K E L A,
Box 1803, Timmins, Ont.
V A P A U S,
69, Sudbury, O n t .
istakaa pilettiasioita.
V A P A U S
P O R T A R T H U R B R A N CH
316 Bay Street,
Port Arthur, Ontario.
A A R O K I V I N E N,
Kirkland Lake, Onfc
ipilettejä
liiset asiamiehemme ja
IS.
J O H N V U O R I,
South Porcupinc, Ont.
D A V I D H E L I N,
eri paikkakunnilla Keski-
Ontariossa
mme ketään kiihota rahojansa Suomeen lähettämään,
03 niitä kerran lähetetään, tehtäköön lähetys työläisten
ikkeen, Vapauden, kautta, j .
AfAUS, Box 69, Sttilmry,Ont.
takoon syy meihin metsämiehiin it
seemme, josta kyllä suurimman
vastuun otammekin. Nyt vaan toi­voisin
etupäässä itsensä metsäjää-kärien
rupeavan ajattelemaan ui^t-ta
yritystä, koska käsivoimamme
on vapaana omalle toiminnallem­me.
Siis tunnuslause: Metsämies-järjestö
Cochraneen jo ensi ke­vääseen
mennessä ja sen kautta
korjaamaan olojamme' metsässä ja
myös nauttimaan valistustilaisuuk­sista
kaupunpissa. Ja lopuksi ra­joittamaan
mädännäispesienkin toi­mintaa
paikkakunnalla. Nyt vaan
kehoittaisin kaikkien puskamiesten
tilaamaan etupäässä oman lehten­sä
Metsätyöläisen ja samalla Va­paus
päivittäistietojen tuojaksi, ja
niiden avulla seuraamaan läheiS'
ten ja kaukaisten tovereiden toi­mintaa
koko maailmassa. — Axc.
Waiiup
loronto
illlton S. osastoii «työkö
JQ marraskuun 18 p. kel-
(ueen St. W. leipomon
. Paljon asioita,, joten
aapua kaikki vanhat jä-idet
tervetulleita jouk-ääkin
siltä että työläis-talvena
ovat tulleet huo-ttä
on aika järjestäytyä,
»In. Sillä liittoon on yh-n
uusia jäseniä, mutta
, Cochrane, Ont.
Tästä kylästä el näytä paljon
pakistavan lehtien palstoilla.- Eiko
" ' liene aiheita tahi lieneeko kirjoit­tajiakaan,
nim. suomalaisia. Siksi­pä
saria pari nyt kulkurilta.
Tämä on sentään nähdäkseni
keskuspaikkoja täällä pohjoisessa,
koska rautateitä menee joka i l ­man
suuntaan. Niinpä luulisi sen
perusteella olevan keskeisimmän
paikan työmaihinkin nähden. Mut­ta
niin ei ole metsätyöt, jotka on
seudut suurimmat, ne ovat vahaa
on liittymättä. Siis t u l - vailla "stopissa", lukuunottamatta
»! Aikaamme antako ol-}Hawk Lake Co:n joitakin kämppiä
esteenä, vaan mennään
niin? Meillä on puhdas
iokoontumispaikka. Siellä
tl. w
joissa kuulostaa olevan palkat pins-sin
kanssa saman arvoiset. Myös
n.k. tammen työ tästä pohjoiseen,
joka on kasannut tänne työläisiä
Puhujaa kuulemaan. Äfikettäin
Neuvostoliitosta palannut toveri K a l ­le
Salo saapuu puhumaan Wanupin
koululle torstaina ja perjantaina
marraskuun 20 ja 21 päiyä kello 7.30
illalla. Torstai-illaksi on järjestetty
ohjelmailtama ja perjantai-ilta on
taas vai-attu kokoustilaisuutta var­ten,
jossa keskustellaan olisiko mah­dollisuutta
perustaa paikkakunnal--
le maa- ja metsätyöläisten unio-osasto.
Kumpanakin iltana tulee to­veri
Kalle Salo puhumaan ja selos­taa
erikoisesti maan-, ja metsätyö­läisten
konferenssin käsittelemiä ky­symyksiä
Tämä olkoon huomautuk­sena
lausuttu, sillä ensimäistä pu­hetilaisuutta,
joka piti olla jpkual-ka
sitten, ei voitukaan välttämättö­mien
esteitten vuoksi järjestää, vaan
täytyi siirtää tuonnemmaksi. Mutta
nyt on kuitenkin toveri Salo ilmolt-tanut,
että hän saapuu paikkakim-nallemme
yllämainittuna aikana Ja
viipyy luonamme kaksi päivää. Pan­naanpa
siis muistiin, ja saavutaan
silloin joukolla Wanupin koululle,
sillä toveri Kalle Salo on ollut Ca­nadan
puutavara- ja maanviljelys-työläisten
teollisuusliiton edustajana
Profinternin viidennessä kongressis­sa
ja minä uskon, että hänellä on
meille jotakin^ sanottavaa. Se itsff
aliarvioi oman itsensä, joka jää
syrjään eikä saavu kuulemaan pu­hujaa
silloin, kun meille selostetaan
näinkin suuria kysymyksiä. Koululla
tavataan torstai- ja pierjantai-Utana.
Eikö niin ? Sisäänpääsy on va­paa.
Terve näkemiin!
Vieraita tulee. Oottako kuullut,
että aluetoimikunta järjestää yie-ka
tukee se kohta, kun samana
yönä puhdistettiin toveri Erik
Matäoninkin asunto, samalla ros­vot
veivät mukanaan senkinlaista
tavaraa, joka ei ole ruokatavaroi­hin
luettava. Rosvojen täytyy oUä
hyvin tuttuja, koska olivat selvillä
milloin toveri Mattila kuletti asun­nolleen
tarpeensa, vaikka hänen
asuntonsa on ikahden mailin pääs­sä
lähimmältä asunnolta metsätien
takana. Rosvoja täytyi olla useam­pia
henkilöitä, sillä se tavaramäärä
mitä he kahdelta asunnolta* veivät
ei ole yhden henkilön kuletettavis-sa.
Erik Matson ei asu asunnol­lansa,
sillä hänet hiljan kuletettiin
mielivikaisten parantolaan ja niin
ollen ei viranomatset vielä ehti­neet
tekemään hänen asunnolla
tarkastusta, jonka nyt rosvot suo­rittivat
toveri Mattilan rosvouksen
yhteydessä. Nämä rosvoukset ta-^
paahtuivat niin varomattomasti, et­tä
he jättivät käynnistänsä sellaiset
merkit, jotka toteaa mistä päin
lie kulkivat ja mihin he menivät.
Eräs.
Kamihistikma, Ont.
Jos piirtäisin jonkun rivin tämän
paikkakunnain hJKnmista ja pyrin­nöistä;
Valtion tietyöt ovat olleet jo
käynnissä jonkun aikaa eri osissa
townshi'piä, mutta nekin alkavat jo
loppua, koska rahaa el kuulu enää
olevan tälle vuodelle varattuna. Taas
ensi syksynä, jos farmarit jaksavat
juosta uiseln ensikesän aikana herro­jen
puheilla vaatimassa rahaa tiel­leen.
Tämän vuoden "farnaus" se
alkaa io olla lopussa. Kyntämiset
ovat kynnetty ja kaikin varrotaan
koska saapuu tieto että saa tuot-tet
kaupaksi, nihj pellossa kuin met­sässä
kasvanneet.
Tämän perukan farmarit vielä
suureminalta osalta elävät metsä-tuotteilla,
paperipuun ja taisin
myynnillä talvisin, josta hädin tus­kin
saavat niin paljon varoja että
plörjäävät seuraavaan syksyyn. Mut­ta
jois ei metsä käy kaupaksi (niin­kuin
se tuppaa pelottamaan) panee
se monen pojan raapimaan korvallis­taan,
mitä tehdä että pysyy henki.
me valmiit tulemaan kokouksen kun
saamme tiedon. Me täältäpäin em­me
voi kutsua kokousta koolle, osas­tolla
on oma kokoonkutsujansa. Jo*
ten kutsukaa kokouksenne koolle Ja
antakaa muille tieto niin olemme
valmiit astumaan areenalle. — Ina­rilainen.
Työläisten valokuvaus-liitto
joka on niin kallis Itsekullekln
JärJ6sfcynels3^s on täällä tosin
heikkoa. S. J . ^asto on olemassa,
mutta mitään el kuulu sen toimin­nasta'.
Mutta onhan nyt vielä ollut
jOkÄlsellal kiirettä; eiköhän^ sekin
lähde toimimaan kun kiireet ovat
ohi. Samoin on laita metsä- ja maa­työläisten
osaston. Vaan pojat, nous-tsiahpajo,
aika on lähteä taistohon!
ValoTiuva ja kamera porvariston
käsissä osoittautuu voimaakkaaksl
aseeksi ja vaikutuskeinoksi työlälr
siin nähden. Valokuva on tullut
vaikuttavaksi osaksi kapitaUstlleh-distössä.
Työväen sanomalehdistön
kehittyminen tekee välttäri>Kttömäk-sl
oman valokuvaustoiminnari ke­hittämisen
, vallankumouksellisen
liikkeen kehittämlseksL Valokuva
työväenluokan käytössä on tärkeä
ei ainoastaan lehdistömme kehittä­miseksi,
mutta myöskin vaikuttava
propagandaväline.
Tätä. tarkoitusta varten on muo­dostettu
;YhdysvallDlssa työläisten
kameraliitto työläisten toimintojen
^edistämiseksi ja talstelujemme tun­netuksi
tekemiseksi. Työläisten ke-liittäminen
valokuvaajiksi tarkoittaa
että me kehittämme vallankumouk-;
selllsia taistelijoita jotka auttavat
lehdistöä, paljastavat porvarillisen
yhteiskunnan ja osoittavat olosuh­teita
joissa työläiset elävät ja tä­män
kautta Vaikuttavat työväenluo­kan
herättämiseei^ ja järjestämi­seen.
Tätä tarkoitusta varten ja kehit­tääkseen
ja ^opularisoidäkseen Työ-
Iäisten kaniferaliittoa' järjestetään
New Yorkiin näyttely marraskuun
15 päivä Irving Plaza, haaliin. Tä-
"hän näyttelyyn kehotetaan työläis^
kuvaajien lähettämään kuvia se­lostuksineen
osotteella: 'Vyorkers
Camera League, 10 E. 17th St,
New York> N. Y .
lenteUvät arojen kotkat hannajden
sijölalärylen yllä, istuutuivat jälleen
aroJeiL ruhtinaiden hauclollle Ja is­tua
kyyköttivät kuin uskolliset vah-tlsotamlehet
mustin, liikkumatto­min
.päiijL I^t, koskemattomat hok-kosei
jiibksfvat ketjuna kummuille,
kulkiyat. laaksoon ..hermostuttivat
yksitoikkoisuudellaan, . iankaikkisen
h&i^iiiM^ymättömällä rauhalllsuudel-laap.
Päivä nousi ja alkoi painua
miailleeri, keskipäivän varjot lyhe­nivät.
-
• Puujalkainen sotamies el kertoil­lut
enää kyhiwstä, läpikuultavasta
vedestä, vaan tuijotti punaisin, tur-vohiiein
silmin julmana arojen l a ­keuksia
kohti ja puheli toivotto­mana:
— Emme me pääse asemalle asti
—- voimat uupuvat kesken!...
Vaimo ja tyttö aukoivat vinoon
kuivia, nälkiintyneitä suitaan, ottl-vatt
toisiaan kädestä ja Itkivät ää­neti
painostavassa tuskassaan. A i ­noastaan
Sidor, avojalkainen niies,
ja Jermolai, jolla oli karkea sukijna-tpn
tukka, kulkivat hellittämättä,
mustat, ' murentuneet päät painuk­sissa,
ja liikuttelivat leveästi run­neltuja
Jalkojaan. Petra, joka oli
harpplnut edellä, nosti -matkasau-vjmsai
korkealle ilmaan, katseli käni-menensä
siimeksestä pitkin kirkkai­ta,,
juoksevia kiskoja Ja puheli rau­hoitellen:
— Kas, tuolla näkyykhi Jo jokin
musta täplä.
Mutta kun he tulivat tuon-raus-tiukkäsi
tan täplän kohdalle, joka oli ilah­duttanut
silmää, puristi tuska Jäi-1 yksin arolle, nainen kauhuissaan
— Kenellä on Idpää?
Petra..
Sotamies osoitti l!i|ish^aa.
— kas tuplia mieiiellä.
Miidika nousi sälkähtynenä pys­tyyn
valmiina kuolemankamppailuim
viimeisen ilonsa puolesta. Hänen s i l ­mänsä
leimahtivat kuin hillerin, jo­ka
on ve<jletty. luotostaan päivän­valoon.
Odottamatta nousi Troflm-kin
pystyyn ja otti toveriaan kä­destä.
V
— Lähdetään edemmäksi, kyllä me
tien tiedänune...
Mlshka ja Trofim vetäytyivät syi-jään.
Sitten heli^sähtyivät päästä-irjättä
miehiä hälytetyistä elmis-tään.
Miehet katsoivat heihin sy­västi
miettien, uivan kuin olisivat
valmistautuneet hjfÖ£käämään.
Takana näkyi savua.
Lasfeevan auringon valossa nä^yl
selvästi pitkä Juna, välähtivät no­peasti
veturin Jäsenet.
— Nyt se tulee! — huudahti Pet­ra.
•— Se tulee tänne!
Kaukaisen junan uudestaan hä-lyyttämlnä
mlehpt vaimistautulval
tarttumaan siihen vähäisessä vasta­mäessä.
He päättivät tarttua vau­nun
pprtalhin, heittäytyä viimai­sille
puskureille — kimhan eivät
vaipi olisi jääneet yöksi aromaan
kauhistuttavaan hiljaisuuteen.
Siotamies tunnusteli kauhuissaan
puujalkaansa.
— En minä jaksa hypätä, tove­rit!
Nainen ilostui siitä, ettei sotamies
voinut hypätä. Ja sanoi arasti :
— Älkää hyppikö miehet, saatatte
tappaa itsenne.
Hänelle el vastattu.
Mutta tuon ajatuksen kauhlstut-tamana,
ajatuksen, että jäisi ypö-
QtJEBEC, marrask. 13. — "Que­bec
Of f Icial Gaijettessa" ollut tiUr
selostus kesäk. 30 p. päättyneeltä
viskaaiUvuodelta osoittaa maakun­nan
ylijäämän olevan $2,035.730. T u ­lot
- olivat kaikkiaan $59,113,725.
Menot olivat $57,107,955. VUme vuo­den
ti|oIt olivat $51,449,040 Ja me­not
$46,841.275,
Quebecin väkijuomakomlssionln
tulot ovat suuremmiat kuin koskaan
ennen, $9,560,791. Tähän tulee Vielä
lisäksi $2.248.610 liikkeiden hotel­lien,
ravintoloiden y.m. lupakirjois­ta.
, '
Moottorikulkuvälin^t toivat maa­kuntarahastoon
$9,395,683, mikä oU
$1,261,910 enemmän kuin edellisenä
vuonna, M o t o r i kulkuvälineveroä
saatiin yli 5 1|2 mllj. Ja gasollinl-veroa
yli 3 mUJoohaa dollaria.
mm JA ROHKAISURYYPPYJÄ
tä voi koitua todellinen
äeilä, missä kekkereiden
iäsee turmelemaan työ-antuu
mieliala. Keklis-Äkeri-
koplakuntien muo-on
pikkuporvarilllstu-
'^n keskuudessa. Olem-t
esim. sosdemien täkä-reissä
kekkereiden otta-aatteellisia
harrastuksia
kaiken toiminnan pai-röiminen,
koskapa se on
1 lainattua, porvarillis-iistä
ja lamauttaa luok­se
kauas luokkataistelu-ita.
rjpittaja on pannut mer-eröimisharrastusta
New
ja hyvin pahassa, räi-turmelevassa
muodossa,
'faan mehukkaampia ko­laan
järjestää, syntyi
*freitä. nimipäiväkekko-
Päs nimityksistä. Syntyy
Jka voi järjestää anta-
'Wän. jossa on enemmän
Ja sangen epäilyttävää
Kaikki alennusmjTrnti-asetetaan
loitamaan
KeUarin" tuotteet mieU-tamaan.
"*°Jat". Joiden "maku"
_vakevämpää ärsytystä.
'aUeen porvarillisen rao-
Uden
*ereitä" ohuissa ihok-
^ menetetään kaikki i t ­sehillintä
— ja kaikki on suurem-niolsta
ja voittaa kilpaili jäin yri­tykset;
paljon jälkipuhetta, joka
ikäänkuin kiitokseksi, karonkoista.
* ' •
Kekkeröiminen, halu koplaantua
voi alkaa "rohkaisuryypystä" näyt­tämöllä.
On vallan hyvin tunnettu
tosiasia, että monet — miespuoliset
— näyttelijämme tarvitsevat "roh-kaisui-
yypyn" ennenkuin menevät e-siintymään.
Näyttelijäkö ei voi esit­tää
luol&ansa asiaa ilman viinaa —
tuntuu kovin epäilyttävältä. Tuosta
kaikesta kuitenkin kehittyy sitten
tapa. niin että hienossa tinassa ole­va
näyttelijä on ikäänkuin asiaan
kuuluva. • Ryyppy voi venyä niin
pitkäksi, etä joskus täytyy asian­omaisen
tilalle saada hätäpikaa uu­si
esiintyjä tai siirtää näytelmän
esitystä. "Rohkaisturyyppy" voi tur­mella
esityksenkin aika pahoin, sil­lä
epänormaalinen Ihminen luon­nollisestikaan
ei voi hallita itseään.
kitsee pakenemista, pelkuruutta,
huumausta. Sen tuloksena seuraa
harrastus vetääntyä syrjään, neutra­lisoitua
luokkataisteluun nähden.
Työväenluokan jäsenellä ei saa olla
sellaiseen aikaa eikä varoja. Syn­tymäpäivien
vietto on omahyväi­syyttä,
porvaristolta lainattua; por­vari
pltäär minäänsä niin tärkeänä,
että oikein juhliL Me taas juh­limme
luokkamme asioille.
Tämän kirjoittajalle on kerrottu
villejä historioita jonkinlaisista " t a l -
teilijaorgioista", joissa "kaikki tois­ta
mielipidettä olevat yhtyvät" (tai
oikeammin sanoen: Jossa kaikki sa­moin
ajattelevat yhtyvät, sillä yhtei­set
vaivat kai yhteenkin vetävät).
Kerrotaan,, että joku voi järjestää
mauan mukaan) *:bko viikon kestävät syntymäpäi-
' väjuhlat, vuokrata tätä tärkeätä
tapausta varten jonkun puolimat­kan
krouvin palvelijoineen ja kaik­kineen;
eräässä tapauksessa kerro­taan
nousseen vuokran maksaneen
iltaa kohden 150 dollaria. Muutamis­sa
tapauksissa "serviisi" oli niin an­tava,
etä täytyi panna likoon kol­misen
sataa dollaria, joka summa
ei ole suuri, jos on kysymyksessä
Wall-kadun peluri, mutta suuri toi­sen
aikakauden lumoissa elelevän
nikkarismiehen menoeräksi.
Tässä tapauksessa tulee mieleen
esimerkiKsi puolueemme kokouspai­kat
New Yorkissa.
Tämän kirjottaja on puoluesolun
jäsen. Hänen solunsa kokoontuu
pienessä, likaisessa haalLssa. jonka
sektion nec-keritoverit ovat vuok­ranneet
ja jonka vuokranmaksu tuo
paljon päänvaivaa kuukausittain,
vaikkapa se ei olekaan enempi kuin
60 dollaria.
Samaan aikaan työläiset panevat
toimeen nimipäiväkekkereitä. mak­saen
jollekulle epäilyttävää hotellia
pitävälle maantieritariUe kolmekin
kertaa meidän pienen
vuokrasu^iiman.
Ja toleepa mieleen imioimme jär­jestäjät,
puoluetyömme tekijät, jot­ka
ilman palkkaa, ilman ruokaa. I l ­man
kyytikuluja, käyvät palkasta
toiseen ja järjestävät työläisiä. So- ti« oU liian karu. Ja pahinta on,
Ei kannattal£<l mainita mitään
kekkereiden ilmapiiristä. Kun muis­taa,
että kelÄerelden "henkistä
puolta" edustavat sellaiset pikkupor­varilliset
ainekset, Jotka aikojen ku­luessa
ovat paenneet luokkataistelua,
niin ymmärtää "sisältöä" parem­min.
Entfe^ "primadbnneja", jotka
kauhistuivat entisaikojen Icainoja
pyiidmykslä esittää näyttämöiltäm­me
kumouksellista ohjelmaa, "tai­teilijoita".,
jotka kaipasivat pikku­porvariston
kättenläps^f^tä, "lou-haalimme
jkattuja" suuruuksia, jotka eivät su­lautuneet
kumouksellisen työväen
seuraah; niissä tapaavat toisensa ne
pirstoutuneet .puplinaislhmiset, jot­ka
yrifctelivät kierrän mukaamme-kln,
mutta joille vallankumouksen
pii vertailla!
Juominen ja kekkeröiminen on
rappeutimeisuutta. Se on epäkun-niallista
hommaa. Eikö meillä ole
riittävästi työtä ja huolta valmistu­essamme
mitä kiivalmpaan luokki­en
väliseen taisteluun? Kekkeri mer-jos
»llalsiin fieurapIirellSn pyrkii
työläifhen; moufcaiimiehen ei pi­täisi
mennä pajamaritarien luoliin.
Ppiilttlsestl näitä aineksia sitoo —
sil^If kuin suomalaisista on kysy­mys—
valkea propageeraus. Valko-sapmalafnea
agitatiokoneisto veti
puoleensa jo vuotta sitten hei­kointa
|"talteiUja-ainestamme" (a-matööriläuiajia
ja -soittajia) lupaa­malla
konserttimatkoja Suomeen.
Täten Suomen konsulaatien ohjel­maa
yritettiin ulottaa järjestömme
yhdistyksiinkin, mutta tuloksetta —
jos el tulokseksi kutsuta sitä, etta
eräät "toisinajattelevat" joukossam-.
me (sormilla ne voisi lukea) olisi
perustaneet "särjettyjen sielujen yh^
distyksiä", vetäen joltain heikkoja
koriseapalkkalsempien a m m attien
työläisiä mukaansa,
Aika vasaroi meitä. Kolmannen
aikakauden menoa tämä on. Kym­menen
miljoonan työttömän esilnty'
minen ei ole mikään leikinasla Ame­rikan
työväenluokalle. Meidän tuli­si
rakentaa puolustusjärjestöjä,, le­vittää
propagandaamme. Meillä cl
ole aikaa kekkeröimiseen, rappeutu­miseen.
Yhtämittaisesti amerlkalai-nen
kapitalismi ajaa työläisiä pois
työstä entisten lisäksi, Yhtelskun-nass?/
iime taistelee luokka luokkaa
vastaan. Onka siis työläisellä varaa
antautua kekkeröimiseen, turmella
itseään, antaa porvarillisuuden tu­hota
itsensä?
Taistelemme tuollaisia harrastuk­sia
vastaan tehokkaammin siten, et­tä
itse kieltäänriymme niistä ja
käsiämme vapaa-aikamme opiske­luun,
työväenyhdlstyksemme hom­miin.
Emme. tarvitse heiikllöko?!
talsia kekkereitä emmekä rohkai­suryyppyjä,
vaan vietämme vapaa-aikamme
niissä tuhansissa askarte­luissa,,
joita jokainen massajärjestö
voi tarjota, ja sitä mukaa yritäm­me
ansioitua puolueenkin jäsenyy­teen,
K. R.
teen sydäntä, se oli vain kirgiisien
hylkäämä leiripaikka, lionneen sa­ven
palasia — karkurien raskas Ikä­vä
työ. Taaskin Petra katseli var­jostaen
kämmenellä silmiään, Jäl­leen
etsiskeli kadonnutta asemaa.
Asemaa el ollut näkyvissä,
SähköIennätinlänKa VE^n humisi,
ja väliin sattui tulemaan vastaan
radan viereen työnnettyjä hajallisia
vaunuja, tykkien eturattalden sär­kyneitä
pyöriä — vihneislä Jälkiä
kansalaissodasta, joka kulki aro­maata
pitkin Turkestanista aina Sa­maraan
asti.
Mishkasta ja Trpfimasta tuntui
helpommalle kuin muista.
He pllvat syöneet, juoneet ja le­vänneet.
Kummankin taskussa oU
jälellä iso kimpale leipää. Väliin
Mishka heitti "varkain suuhunsa pie­nen
murusen ja sanoi kuiskaten
Trofimllle:
— Meidän kelpaa, vai mitä?
— KyUä perille päästään! loh­dutteli
Trofim. — Ei vain käy pel-källemlnen...
VaphUis kulki vasen kylki edellä,
asettölf valvoin Jalkojaan. Hän pu­halsi
vllmelden vedon' pölyisistä sie­raimistaan,
hymyili helkosVt ystä-v^
llsha, sädehtivin silmin ja risti
silmänsä aron yli tilvaitt iltaruskon
valossa,
— Odottakaa, lapsukaiseni, kovin
on minuh valkea!...
Aro alkoi lentää, huojua Ihmet­televissä
silmissä, nokkoset alkoivat
nekih lennellä, hupjufa, lennätln-pylväät
alkoivat pyöriä, lennätln-lanka
alkoi entistä kuulu vammin
laulaa korvissa. ,
— Pysähtykää lapsukaiseni, en
jaksa enää perille s#akka!
Vanhus haarlsti jalkansa ja Is­tuutui
ääneti kuivalle, kuumalle
maalle.
Sotamies istahti vanhuksen vie­reen
ja kouraisi lujasti käsin puis­ta
jalkaansa,
— Odottakaa, veliseni, minäkään
en jaj^a perjille asti!
Sldöir Ja Jermolai Istuutuivat he-khi,
Petra heitti äkkiä sauvansa.
— Voi, sinä meidän tiemme, sinä
kaukainen" matka!...
Hän etsiskeli taskustaan tupak­kansa
rippeitä, pisti savuksi ja a l ­koi
nieleksiä katkeraa, viiltelevää
savua, että olisi rauhoittanut tyh­jiä,
nälkäisiä suollaan. Kolmen ve­don
jälkeen hänen päätään pyör­rytti,
hän levitti kätensä ja heit­täytyi
selälleen, Sidor ja Jermolai
Istuivat ja nojasivat leuoillaan kou­kistuneihin
polviinsa. Eukot ja ty-tönrlepu
makasivat pitkin pituut­taan.
Vanhus vetäytyi kokoon ja
pani nyrkkinsä pää:n alle. Mutta
sotamies sanoi ontosti, välinpitä­mättömästi,
kuolleella äänellä, puu-jalkansa
tarkastellen:
— Hukka perii meidät!
Mishka tuijotti pelokkaana mie­hiin,
jotka öliv&t kaatuneet tiellie,
katseli asumatonta ja asunno-ta
aroa — hänen sydämensä vallan
jähmettyi. Hyvä olisi ollut jos ase­ma
olisi ollut lähellä, mutta jospa
sinne oli vieläkin neljäkymmentä
vilustaa? Hän Irroittl pienen muru­sen
taskustaan, heitti sen suuhun­sa
voidakseen leivällä, valmentaa
herärmsrttä kauhua. Sotamies kat­sahti
MIshkan taskuun nälkäisin
silmin. '
— Onko sinulla leipää?
Mishka katsahti Trofimlin.
Troifim sähol välinpitämättömästi
l€Vomsuuttaaii menettämättä:
— Vai leipää — savea se pureksii!
Vanhus alkoi liikehtiä, Sidor ja
Jermolai kohottivat hekin päänsä,
naiset, ja tyttö katsahtivat kaihpi-sih
silmlQ. Ja nälkäbien havaljitu-nut-
rykelmä Istui joitakin hetkiä
hälyytettynä puöUympyräöä, korvat
höröllääu. Oliko tuuli lennättänyt
tuön rlemiiiltavän sanan vai oliko
maaemo kuiskannut sen rasittuneil­le
ruumiille.
rukoili jumalaa, ettei sotamies hyp­päisi
junaan ja että miehetkin jäi­sivät
samaan joukkoon.
Juna läheni lähenemistään jyr­kän
käänteen taikaa. Ripeästi teki
veturi työtään teräksisin kyynärpäln.
Veturin savupiippu puhkuttl musta­na,
auklammottavana kitana. Vie­nosti
suli veturin valkea höyry i l ­maan.
Petra käännähti vanhusta kohden:
— Vaarlsenl, kone tulee! Etkö
nouse selsoallesi,
— Kenties nousenkin Joten ku­ten.
— Hypätkää eri Daikkolhhi, älkää
se«3oko yhtenä käsanat
— Kun käyt tarttumaan, asetu
kasvot veturiin päin, ettei ilmavir­ta
loukkaisi.
— Nousetko sinäkin yhdessä
kanssani?
— Mihin satun joutumaan, minä
olen sinua vikkelämpl.
Postljuna kulki pl^i j a , .hiljensi
vauhtiaan jonkun verran vastamä­essä,
rautainen hepol katsahti ko­koontuneisiin
Ihmisien etulyhtyjensfi
kirkkailla laseilla. Kuljettaja pääs­ti
kuumaa Pihi$ey.ä# höyryä, se heit­ti
naiset Ja tytön jsyrjäön ja pu­dotti
heidät ratavallin alle. Mishka
kuuli kuin unissaan Troflmin ää­nen:
— Hyppää!
Ja jälleen hän näki kuin unes­saan
vastaanjuoksevan vihreän vau­nun
astinlaudan, ojensi kätensä e-teenpäin
ja tajuttomana huudahti
kovalla äänellä:
— Setä! - • •-•-;-•!«'
Edessä vilahti Trofimin pää. I l ­massa
vilkkuivat Troflmin jala*.
Kun Mishka huomasi Troflmin
päässeen junaan, oikeni hänen pa­toutunut
voimansa, jijka- oli piilou­tunut
pieneen fuumifeeen, suun­nattomana
jousevana ja se heitti
hänet eteenpäin. - Astinlauta juoksi
ohit^ ja; vieläkin yUi astinlauta.
Ihmiset olivat työntyneet vaunujen
Ikkunoihin, ja Ha-lkkl katsoivat ju­nan
vieressä juoksevaa leveätalluk-kaista
poikaa, huusivat hänelle jo­takin,
mutta hän tahtoi raskaasti
henkien kuumin sieraimin tarttua
viimeiseen asttoläutaan. N&biyn^-
tön voima tempasi kuitenkin hänet
maasta, heitti syrjään, survoi häntä
ja viskasi hänet mustaan syvään
kuoppaan,
•• 29.
Hitaasti laahustivat nuo, jotka el-vä,
t olleet päässeet junaan: Jerino-lai,
Petra, puujalkainen sotamies,
naiset ja tytöhheUakka, He jäivät
jälkeen, huuteUvat toisiaan ja harp-plvat
etenpäin mustan, peloltta-van
yön replminä, mutta itsepin­taisesti.
He keräilivät ruohoa, jau­hoivat
sitä hampaissaan. Lepäilevät
ja matavat eteenpäin uppiniskai­sena,
• taipumattomana. Jälleen so­tamies
kertoilee kylmästä, kuulta­vasta
vedestä ja vihreistä puutar-
'holsta, mutta vanhus makasi nöy-
Koko Canadaa w1aw mdfOfUi
luukkia maan^ viraltiMUt «^«m
«eUe kuuluvia tebtäsriä. JUiUpr vuf'
ceja matirjstnata vartea hamu»
ban tai muualle. v«h\^t«A jMital^
joja. käännöksiä y ^ , ielvittift Mi
ri&tk- ja muita SnomBP iMBMtoV
siin kohdistuvia aaioiu.^ ^.
Osoite: - '-'J^f^l
CoDsulat* General of Ftatoaa '
1410 Stanley Street; Mtmbefcl.
iioom 918 , ^
(Comer St. Catharine i n d Stvole?)
AKSELI RAUANHElMa
pääkonsoiU.
. lisäksi pp SoomePa «<|*JaWli»
Cänadassa: Konsuli Eriek J . XoZ'
te, Port Arthur, Ont. ~ Adi*:.
Saarimäki, 319 Bay St^ TftCfipto
Ont. — H. F. Albert Hermanaos,
479 Main St., Winnipegr, Man. —
Thomas Franssi. Box L, Coppez
Cliff, O n t .— Charles B. Masaoa-
3on, 54 Dock St., Saint Jolin,N.B.
— G. W. Törnroos^ 651 Bove St.,
Vancouver. B.C
MacALPlNE
Kukkakauppias
Kukkavihkoja häitä varten
Hautajaisseppeleitä
Kaikenlaisia "kukkia j a siemeniä
Puh. 30 - 73 Elm St.
R e g e n t t e a t t e r i n v i e r e s fS
Arthur A. Jacksoh
H a u t a a n t o i m i t t a j f t : ja s»i|ra4Taacai
p a l v e l u s j,,
120 D u r b a m S t . , S n d b u r y t Oat«
Päiväpuhelin 2000, yflr, ja
sunnu7ita|pubeH9:.^£|$<.
Suomalainen apulainen. :
WiIIi«metle Blvd,^. Smiilar^^- |
on suurin ja monipuolisih tarvey-;
den hoitola lännellä. PhyjsjprsThera-'
py osastossa ovat nylicy^jah parhaat
sahköhoitovälineet aina ^rroy ko­neisiin
asti. TäysihoidosKiä nopein
apu akute j a kroonillisis?^ taudeis­sakin.
18 vuoden kokemus hieron<
nan, ruokajärjestyksen ja terveys-ylpyjen
alalla.
Dra. Kokko & Kokko. .
467 WUliamette Blvd., Portland
Ore. Puhelin: Walnut 0747
TURNIPSIA
. (Juurikasrehuj >
Saamme ainoastaan kaksi vauriun-lastillista
näitä juurikasrehuja, jo-*
ten tehkää tilauksenne heti. A l ­haiset
hinnat.
T H E E D W A R D G R A I N C O .
6 6 E l m S t . , W e » t , , S u d b u r y , O n t ,
A.
Ml
-'Mm
1 1 8 D U R H A M STREE1V
P H O N E ^ | 4 g 4 ^
Sähkö- ja lAuttiniaus-
K a i k j l i e maanyiljeli JöllUo ^ jpielUiy-yJilVi
annAmme acvi^t^nnin
Delco sähkövalo systeemin ase*
tukseen, joka antaa teille BSIjkö-?
valot ja pumppaa vedei); tAlp^Anei^
Kirjoittakaa tai käykää kaupas­samme.
-
Sudburyv Oiit.
Lästön Luomiolfili^n
Sukupuolikasvatus
J O k A l N E N ÄITI J A I S ^ T U N ­NUSTAA,
että sukupuoliopetus ott
lapsille välttämätön. Mutta miten v
se lapselle selitetään? —^iitä e i . ,
monella ole käsitys, T^stä ohjeestji ff v , j i ^
-mm
m
m
.M
•mm löydätte sjihenVtieteelliset selityk
set. Hinta 50 senttiä. ; ;
Ifuofli.! YHPEN DOIXAKJN MAKSUSTA, va».
talaan kaikkiin »airaldcn krirrork»iSn. Kjaclyi ^ ^ ,.
kaavakkeiden avulla (joita JiihefetiiHn pyjrdpj*»»* • .' >*.5,>!
iä) jiirjnstctäiin "persoonakobiaitlv' IIoit(M '
ohjeila. Til, o»oit.: '•'••''•> ••'^i-^
D r . Koski'» H e i d t h S e r v i c e.
Box 1197, San Francisco, (CSa.lif*
ränä. harmaana läjänä kuljetjtujen
virstojen tuudittamana korkealla
nurmikolla mäenrinteen ^iiäCv^'
meistä kertaa häh suuntaa aja4:uk-*
sensa kotiseutimsa pelloille, t^htee
kotikunnan mullan tuoksun, ja v i i - '
meisen rakkautensa puuskassa hän
suutelee kirgiislläistä aromaata kilin;
omaa rakastettuaan — vanhxiksen
kuolevin huulin: •
— Kanna hedelmää, maaemo, e- ' j^!
lättäjämme, vanhojen, nuorien ja , ,
talonpojan iloksi... # ' ir.J
i»SlI