Vapaus, December 9, 1930

              tr Kämt^ 1038.' .
\tty Europan kommu-
^^jen konferenssissa
1^930
Raportti 9:nnen piirin
neuvottelukokouksesta j
P t i
f-li'
1/
n:
f". r^ , r
jjÖtisen
^||fj9'_ll^',yer<>-
^ - - ^ . , ^ , ^ ^ 1 ; / j£Öho«mineij,
" '^'•yjbalist&li talouiJelJi-bs^
iob^, ;ipelbnosoituk<
' ^^ig^cv^^Sfton uu-
|sfe:öj|iste^;|<)ukkoja
t»uiu4jen- jpälyelukgeen
n^vn^^V^lk^^ii^lkiil^^
^*'1«2^"'|eroayaisaus pjies-
^ttavft». , Yhteiskun-
^jarl&en/joko täydel
ha^M»n|^ huomat-
>9l6e&^lc£i|kkein cn-leiltä
riis-,
^ . / t i ^ k s e t ja
, iaBa>i'olev^t nais-
S|mi0S»n, läJttli-jet'; perheet
JjÄlS^^^o^^an ja hei-
V S * ' » ' ^ ^ * nuoreinmif)
; tsroyoimae
;;ovat naisT
6lS:a||Jiariain sorron
^"*|^&^|;^.eiM^n:,. .• ylei .-
• '^''fll^o^eö"^ «ri
„ j y _ , ^ ^ . i ^ l « u a t e n ;yainio-is!
tf|ja?i^ vlafönpoikalsnai-
''^:'gfiWyIpen«» kaik-
Wr :*frroksia. Täl^
™^J^ei<ien vallitessa ai
|irfswät ja kas^avai
ipssS^JiMi-^i^nkumo^^^
r vÄf^ enemmän jr
, -livat vedetyksi mu-
-;^^ikecseen. Työväfen-ijj:
kapitalistien hyök-
"eähVokkäyksellä, lak-pn
kasvamisella, talou.
Blujen tullessa useir
työttömien työläisten
'•'mielenosoituksiksi. Yh-
, kisin iluonteenomaisimpana
ffe'typvSeiiliikkeen elpymi-
'i^fc ittur; köyhajistönaisten
öitukset, joihin osallistu-
^(äl&isten vaimot ja. ta-jaiset,
ijoita kasvavassa
i vedetään mukaan vallan-
^Bjlsteluun ja jotka yhä
pän^ ja^ enemmän vallanku.
Klllätuvat. Vallankumousliik-lic^
fiäentuminen lisää puoluei-
!kit02nalai8Uatta joukkoliikeh-
' taistelujen oikeassa
er(itliinkin Jiiiden vas-jttiji
laajojen proletaari-ojen
vetämisessä mu:
if^taisteluihin.
„-<pan pulakauden ai-
'tilantei^»./^.§llitessa so-itia
: paljastaa^^ä sel-selvemnlin
osans^svas-loukseUb^'
poryäristen
lllen irili>enft][istiäen; p^V*
luomp^ta^ne a p n - t y ö y ^ .
.*^uudegsav?^80siälideinok-
_jttaa porvÄr3Uisen^,y?altion
I pystyssä pysyprriSen köy-
''"etujen yJÄjftierelle. Laajo-tisjoukkoj$
n"vaatimusten ja
^ iftjtitaksellislen mielenosoi-
^^nostaksen alaisena teiä-
^;Ä)sialifascistien petollinen
tM;»3a kohdistetaan moninai.
S^ySenluokan kerroksiin. Vii-
4pa on sö/sialifascistien jär-
«j^^- ja agitat^onityö lisään
^köyhälistön.naisten keskuu-
^ -He koettavat johtaa köy.
iäisten, kasvavaa vallanku-llista
liikehtimistä sosiali-poluUl^^
Sellaisten' tun-en
avulla kuin esim
irauha",: ^'tuotannon edis-inormaalinen
kehittymi­nen
^^välinen yhteistoi-
•eskinäisen yhteisymmär-
;iifcka7v pettävät sosiali-lies-
-ja naistyöläister
j a työsulkujen ai-
[feseilaan "pasif ism
taa; vastaan" hämää-iistumisensa
imperialis-s^
Täimfeteluihin. Tun-tafeoÄralismiin
osuustoi-
Sfeinu^a" verhoavat he yhä
jsliikkeiden liittoutu-
- yj^^l^stisen järjestelmän
" "^^^^^JJä tunnetuksi por-ioQifUBioiden
keskinäisiä
' ' ' ^Hi^painona Neuvosto-rau-
ban politiikal-loiiisia
Juhlapäi­viä,
vastapainona työväenluokan
vallankumouksellisille juhlapäiville
kannattaen porvarillista hyvänteke­väisyyttä
vastapainona valtion
avustukselle, esittämällä tunnus­taan
"äidin paikka ei ole tehtaas­sa,
vaan kotona", vastapainoks'
inaistyövoiman suojelusvaatimuksel-koettavat
sosialifascistit taistel-la^
kommunistisen vaikutusvallan
leviämistä vastaan köyhälistönais-ten
lyajojen joukkojen keskuu­dessa,
3) Me, näemme' rinnan soslali-fascifjtien
kasvavan toiminnan
kanssa myöskin fascististen ja us-konnplii.
sten järjestöjen toiminnan
lisääntyvän työläisnaisten keskuu­dessa.
Fascistit koettavat, verho­ten
etevästi demokraattisten vale-
,vallankumouksellisten fraasien
taakse,, sellaiset vastavallankumo­ukselliset
toimenpiteensä, kuten
valtion avustuksen rajoittaminer
työttömille työläisille, työläisten
säästöpankkien perustaminen teh­taisiin
hätätilanteen ja työttömyy­den
varalta, palkkasopimukset suo.
rsaa työnantajien kanssa ja työn­antajien
toimenpiteiden esittämi­nen
"leivän ja elatuksen hankki­misena
tuhansille ihmisille", tylsis­tyttää
proletariaatin luokkatietoi­suutta.
Sellaisten tunnustusten
avulla, kuten esim. "me emme ha.
lua luokkataistelua", "luokkatais­telu
. jakaa. ihmiset kahteen ryh­mään
ja ehkäisee niiden olemasta
yhtenäisenä kansakuntana" edistä-
.vät fascistit kiihkoisänmaallisuutta
j ja .koettavat saattaa proletaariai-neicset
asettamaan kansalliset edut
luokkaetujen yläpuolelle. Samalla
aikaa fascistit menevät joukkojen
keskuuteen ja fharjoittayalt eri­koista
propagandaa sellaisia tun:
nuksia varten kuin "naisen paikka
on kotona", "mies on perheen
elättäjä", "pakkotyötä ehkälsyopin
kannattajille". Fascistit koettavat
tällaisten tunnuksien, avulla tehdä
köyhälistölle tunnetuksi sille luok
kana vieraita aatteita, oppia suku­puolten
välisestä eroavaisuudesta jä
että naisen paikka olisi rajoitetta­va
kadin piiriin. Mutta kaikesta
tästä huolimatta fascisteille ei ole
sodan aikana ollenkaan vastenmie­listä
värvätä "fyysillisesti sotilas
palvelukseen kelpaamattomia" työ­läisnaisia
"kansallisen työn palve­lukseen".
Muodostavatpa he jc
naisten sotilasliittojakin (Saksas­sa,
Puolassa, Suomessa j.n.e.) Nii­tä
huomattavia saavutuksia, mitä
on,.naisten vap^auttamisen suhteen
S&ävutettu Neuvostoliitossa, fascis.
tit kuvaavat "naisten häväisemi-seksi"
ja yrittävät, kömpelösti her­jaten,
surmata kaiken mielenkiin­non
työläisnaisten asemaan Neu­vostoliitossa
ja halun seurata hei-dän
esimerkkiään. Uskonnolliset
järjestöt harjoittavat kaikkea tätä
köyhälistövastaista, kiihkoisänmaal-
I lista ja soviettivastaista propagan­daa
uskonnollinen aatteiden ja
dogmien valheverhossa. Nämä mo­lemmat
järjestömuodot koettavat
saada organisato orista jalansijaa
tehtaissa, muodostamalla omat so­lunsa
ja nimittämällä omat tehdas-komiteansa
j.n.e. Näiden työväen,
järjestö-vastaisten naisten järjes­töjen
toiminnan laajuuden voi ar­vioida
viime aikoina erinäisten ta­pahtumien
ja kysymysten käsitti-,
lyä varten pidettyjen kongressien
ja konferenssien lukumäärää tarka-ten.
(Jatk.)
I joka pidettiin Webst^r'£ Comersis-jsa
marrask. 23 p. 1930.
! Kokouk-seen ;oli saapunut kaikke­aan
kaksikyntrtentäyksi osa.nottajaä;
VancauverLsta viisi, Albfonista kotertp"
ja Webster.s Comersista kolmetois^
ta. Sihteeri avasi kokouksen ja lau­sui
osanottajat terveiuJleik-si.
Ensiksi valittiin kokoukselle virkai­lijat
ja sitten alettiin ripeäcti kes­kustelemaan
eri asioista. Meillä ei
ole ollut tapana enää kirjoittaa a-lustuksia
paperille, toivo.ssa että ko­koukset
muodostuisivat vapaammik­si
eikä niin virallisiksi ettei alottele-vammat
tohtisi hiiskua mitään.
Suullisesti vaan esitetään asiat ja
sitten keskustellaan.
SihterLstö oli kirjoittanut kasä-koulun
järje.stämisestä Kommunis­tipuolueelle,
vaan eivät olleet saa­neet
mitään va.stau5ta. Koetetaan
kehittää tätä asiaa edelleenkin että:
saaUiiiin ensi kesäksi kesäkoulu.
Keskusteltiin maata käsittävästä,
neuvottelukokouksesta ja naisten
lehden perustamisesta Canadaan.
Katsottiin sellainen neuvottelukoko­us
tarpeelliseksi ja koetetaan jär-
Työläisnaisen mietteitä työttömyydestä pi^slJ-SgöHieSte
Tal»'i .se !on tullut tännekin eivätkä halua ymmärtää heidän .
irkland Lakelle ja onl^in ollut epätojvoi.~ta aäemaan.=-a. Kai -he» C5 « ^ . M A » » l r / t m m i 1.
ajattelevat, että siellä vain hu-'Mitä SUOmesII KOmmU-K
niin kylmää y> parin viikon ajan^
-eiiii on. iaanui katsot» ettei jäädjyj
kon on täytynyt ubs lähteä. Tä-^
HU syk>^ynä oli ylätuvan ulkko kyl.-
ui vähUn .suopeampi, oh ollut hy>
(ENSIMÄINEN OSA T E O K S E S T . % KRISTINTJSKON ALKUPERÄ)
(Jatkoa edelliseen numeroon)
vikseen jonottavat ja nauttivat
rait£ii.-:ta ilma.sta. Purevan viiman
puhaltaessa, läpi nuttujen. Eihän
. kaikilla ole ede.s päällyEtakkia, jo-vin
lauhkeat limat marraskuun ka-siellä välttämättä'^itäisi olla
puoliväliin saakka. Joka on aina­kin
täällä pohjoisessa iiyvin harvi-nai.
sta; täällä lavalli.sesti tulee lu-
' Työtön työläinen on niinkuin
kulkukoira. Hän ei voi pitää it­sellään
vakituista asuinpaikkaa
mi maahan jo .syyskuun lopus.sa. kun ei voi maksaa vuokraa, ja näm
Kyllä se panee taas monen ajat­telemaan,
että rniten pääsee tai.
ven yli. Ke.sällä on työläi.sen elä­mä
edes .siitä vähän helpompaa.,
että ei tarvitse lämmitysaineita
niin paljon ostaa. Rikkailla ei
ole mitään huolta, kesällä ei tal­vella,
kun on kyllä rahaa, että voi
laittaa eläniän.sä niin mukavak.si
kuin haluaa. Toista on köyhän työ-
Iäisen. Saa aina laskea, että saa
pennin.sä piisaamaan edes välttä­mättömiin
elämäntarpeisiin, huvi-tuksi.
sta ei puhettakaan.
Kyllä se taas kiristää työtöntä
työläistä talven tullessa entistä
jestää niin, että jas voidaan sivuut­enemmän.
Ohuissa pukimissa saa
taa 9 piirin neuv. kokous niin nekin värjötellä mainien päällä, paivas.
varat voidaan käyttää edustajan lä-• tä toiseen, toivo.ssa että jos sat-hettämisek?
» maan yleiseen neuvot-' tuisi saamaan kä.^ivarten.sa kau-telukokoukseen.
Na>ten oman lehn'paksi. Täälläkin on suuret jonoi
den
mieltä
perustamisesta' oli kokous sitä miehiä joka mainin päällä. Jos k
ä, että ei ole mahdollisuutta siitä yksi ja pari miestä aina sil-^s
ollen saa ajelehtia mis.sä sattuu ja
nukkua yönsä kylm.illä lattioilla.
Joskus ilman minkäänlaisia peit­teitä,
ainoa.staan omat vaaterisal
päällä, jotka ovat käyneet kyllin
ohkaisiksi. — Luulisi sitä rupea­van
ajattelemaan, ettei kaikki ole
niinkuin pitäisi olla, että jotain on
vinossa. Kun työtäkään ei saa
vaikka kuinka hakisi. Vaikka se ei
ole sen kummenpaa kuin raskasta
työn tekoa, niin sitäkään ei saa
täytyy kuolla nälkään. Moni or
tullut mielenhäiriöön ja lopetta­nut
elämänsä. Pitkällisen työn et­sinnän,
nälän ja kurjuuden peräs­tä.
" Mutta siltä on vielä niinkin
tyhmiä, jotka ajattelevat, että se
on minun osalleni niin sallittu ja
nistilait sisältävät
Suomen eduskiinta Hyväksyi v.k,
11 pnä ne "kommunismin hävittä­mistä"
tarkoittavat lait, jotka edel­lisessä
eduskunnassa lykättiin yli
vaalien. Nämä f asdstidiktatuurin
olosuhteissa vaUtun eduskunnan yh­dellä
kertaa hyväksymät laif si­sältävät
seuraaTaa:
Työväen kokoontumista, liikehti­mistä,
sana- ja painovapautta, lak­ko-
oikeutta, vieläpä paikasta toiseen
muuttovapauttakin vastaan on sää­detty
seuraava n.k.
"tasavallan stiojel»slski"
"Milloin valtakuntaa uhkaa väli­tön
vaara tahi yleistä järjestystä on
huomattavasti häh^tty taikka ylei­nen
järjestys ja turvallisuus on va-|
kavasti -uhattuna, eikä oikeustilaa
voida palauttaa säännöllisissä olois­sa
käytettävissä olevilla keinoilla, on
tasavallan presidehtillä, sen estä­mättä
mitä hallitusmuodon 6 §:n
1 momentissa henkmökoTitäisen va­pauden
turvasta, ? I:n 1 mOmen-tällä
kertaa, vaan käytetään Työläi.?-
naista ja Vapautta. i
Keskusteltiin opintokerhojen tar­peellisuudesta
ja tultiin siihen pää­tökseen,
että ohjelmakokouksissa
luettaisiin hyviä kirjoja.ja, sitten lue­tun
johdosta keskusteltaisiin, ja jä­tettäisiin
muu ohjelma, kuten runot,
laulut y.m. toiselle tilalle.
kein koetellaan. Sitten kaikenlai
;et mustatakit koettavat heille
Kokous oli sitä mieltä, että jou- ta eiväthän työnantajat ymmärrä
lun ajalla järjestetään uskontovas- '
Join tällöin otetaan, niin ei siitäj saarnata ja pitää heitä siinä us
joukko suurestikaan pienene. Olen kds.sa, että saisivat heidät pysy-kuuliut
että yhdenkin mainin pääl­lä
vain kylmäverisesti karjaistaan.
että: Menkää helvettiin. Se ei ole
Valmaankaan hauska kuulla sel­laisten,
jotka siellä kylmässä seis.
ten ovat ajatelleet, että: jos tänä
päivänä sattuisi pääsemään. Mut-taisia
tilaisuuksia ja niissä seloste,
taan minkälaista nukutusainetta us­konto
on ja miten sen varjossa tie­tämättömiä
ihmisiä narrataan ja
ja petkutetaan. Naisliiton jäsenet
päättivät jättää ,pois kaikki joulu­lahjat,
kuuset ja tervehdykset. Ko­kous
oli hyvin «olidaarinen kaikin
puoHn. Kokous lopetettiin laululla
"Kansainvälinen".
• Aune Väkevä.
Pottsvillen naisten
toiminnasta
sa, että saamme selväksi, ettei okjlettaa vain teoriaksi, vaan meidän
syytä juhlia, ei pyhittää mitään jon osalHstuttava käytännölliseen
sellaista, joka tyo vaan kurjuutta
vilua, niilkää; jota miljoonat työ.
Iäiset tänä päivänä ja tänäkin jou­luna
saavat osakseen. Tilanne vaa­tii
meitä jokaista harkitsemaan
keinoja, millä voisimme nopeam­min
hajottaa tämän mädännäisen
järjestelmän ja tilalle luoda työn
tasavallan, niin silloin vasta meillä
työläisillä olisi syytä juhlia oman
uskovat että sitä parempi olo on ^jgg^ Suomen kansalaisen oikeudesta
kuoleman jälkeen' kun täällä oi- y^p^^y valita asuinpaikkansa ja
" • ' " ^ kulkea paikkakunnasta toiseen, 19
§:ssä painovapaudesta ja kokoon­tumisvapaudesta
sekä II ja 12 §:ssä
on säädetty, valta asetuksella sää­tää
kaikista niistä toimenpiteistä,
jotka vaaran torjumiseksi tai järr
jestyksen turvaamiseksi harkitaan
välttämättömiksi.
Tämän lain nojalla annetuista
asetuksista on viipymättä ilmoitet­tava
eduskunnan puhemiehelle, jon­ka
on saatava ne eduskunnan tie-
-toon heti ellei eduskunta ote kool­la,
niin pian' kun eduskunta on ko­koontunut,
ja on ne kumottava,
mikäU eduskunta niin päättää.
Tämä laki ort voimassa 31 päi­vään
^> joulukuuta 1935 jolloin myös
sen perusteella annetut asetukset
viimeistään raukeavat". i
mään niin pimeinä
Meidän työläisnai.sten pitäis'
tehdä voimakasta agitatsionityötä
sellaisten harhaanjohdettujen kes­kuudessa.
Sillä mitä suurempi or
joukkomme, sitä varmempi on
myös voittomme kukistaessamme
sortajaluokkamme. — Eräs. . : .
työhön. Ja siksipä meidän on toL.
mittava että saisimme kaikki mu­kaan,
kaikki sellaiset jotka tietävät
ja ovat varmoja että he kuuluvat
työväenluokkaan eikä mihuikään
muuhun. Jos saisimmekin kaikki työ­läisnaiset
jäseneksi liittymään jaos­toomme,
niin voisimme toimintam­me
ja huvitilaisuutemme järjestää
entistään monipuolisemmaksi, joten
I kaikilla tulisi olemaan tilaisuuksis-
Vähän .selostusta naisten toimin­nasta.
Työkokous pidettiin 5 pnä
marraskuuta Lyydia Niemen asun.
nolla. Luettiin sihteeristöltä tul­leet
kirjeet sekä keskusteltiin nii­den
johdosta. i
luokkamme voiton juhlaa.
Myöskin keskusteltiin työttömäin samme hauskaa- ja tuntisi innostus-sekä
järjestymättömien jarjestämi- ta toimimaan jaostomme eteenpäin
sestä ja katsottiin voitavan naisi-^ ^^^'"^^f^^^'-
nakin tehdä paljon tämän ' asian
edistämiseksi, sillä onhan se tänä
päivänä *meill^ naisille kuin mie
hillekin päivän-ä polttavimpana ky­symyksenä.
Kakki vaan tositar
molla asiaan että voimme noust?
sankkoina järjestyneinä joukkoine
\ puolustamaan itseämme tuolta ka
Jä sitten — meillä on tämän kuua
14' p:nä naisjaoston opiskelukerhon
vapaa illanvietto arvokkaalla oh­jelmalla.
Siellä tulee ilmestymään
meidän nyrkkilehtemme ensikerran.
Tulkaa toverit ja tuokaa tuttava tUl-les.
sanne! — Betty S.
ajatus
uunin
ffikihelmistä äärellä uunin,
kun . heitän ja paistan,
kun paistan ja keitän —
hikihebnistä. joita ma valan,
mitäpä niistä ma teen?
Helminauhanko kauniin kerran,
kun yhäti keitän ja. paistan,
paistan ja keitän ja säästän —
helminauhanko pitkän ja kauniin,
ja kenelle sen minä teen?
Noilleko, joita ma palvon,
joille ma herkkuja keitän ja
paistmi,
joittenka-valkeilla kauloilla,
joittenka hienoissa sormissat
joittenka kenkien solissa
päärlyt päilyy ja timatit
hohtaa? . . .
Ah. ei!
Ruumiskirstuni ylle se kiertyy
helminauhanen tuo.
Alla sen lepää mun luuni
ja yllä sen varekset lyaakkuu:
Turhaanpa, turhaanpa, orjatar-parka.
.
elosil elit,
et aa/el/ut mitään!...
.ANNA-MAITA.
Mercoalin hiilenkaivajien lakon
avustamiseksi päätettiin luovuttaa
pieni summa suomalaisen osaston
keräyslistaan. Paljon emme voi
tällä kerralla avustaa, koska kassa
on pieni ja mitään emme voi teh­dä
sen kartuttamiseksi ennen ensi
kesää, mutta pienempikin avustus
on parempi kuin ei mitään.
Että eivät lapset aivan unoh­taisi
kesällä saamaansa opetusta
ja yhteenliittymisen merkitystä
lausuttiin toivomus, että vanhem­mat
koettaisivat saada heidät tuo.
maan ohjelmaa naisosaston ohjel-makokouksiin.
Myöskin päätettiin
opettaa heille yhteisesityksiä, ku­ten
joukkolausuntoa, laulua ja
muuta sopivaa. Päätettiin että
naisosaston jäsenet vuorotellen
opettavat lapsille näitä.
Pohjoisen piirin konferenssin
suhteen oltiin Timminsin kannal­la,
syystä että meidän on mel­kein
mahdotonta saada edustajaa
Kirkland Lakelle.
Opintokerhon toiminta päätettiin
alkaa ja toivotaan miestovereitten-kin
ottavan osaa sen toimintaan.
Ohjelmakokougr pidettiin. 19 pnä.
Suoritettiin ohjelmaa, luettiin
nyfk^kilehti, johon olikin saatu
ilahduttavan paljon kirjoituksia
Vapauden naisten osastoon päätet-tiin
lähettää yksi kirjoitus. Vielä
oli keskustelukysymys. Kun lo­puksi
oli juotu kahvit lähti kukin
virkistynein mielin kotiaan koh­den.
Kirjoitapas Maiju seurafiva ra­portti.
— A. S.
pitalistien hyökkäykseltä.' Päätettiin pitää iltamat puolus- Sodan uhka
tusliiton rahastamiseksi. Valittiin
7-henkinen komitea asian edstämi
seksi.
Valittiin 5-henkinen komitea jä-senryntäysiltaman
valmistelua var­ten,
joica tullaan toimimaan t.k
ajalla.
Sihteeristön taholta kehoftetaan /'ff/jfon"t;a/'/ft/ vimmoissaan.'
kaikkia naisliiton jäseniä osallistu sodantulta lietsoo palamaan.
maan uskonnonvastaisiin tilaisuuk­siin,
joita pidetään joulun aikana.
Valittiin 2 ohjelman kerääjää
jotka hankkivat myöskin joukko-esitystä
jos on mahdollista saada.
Naisten iltamista puhdas tule
?52.08.
Viisihenkinen toimikunta järjes­tää
pioneereille toveri-illatsun seu- ' ö n sodan uhka kaikkialla.
Kirj. A. H ...cl.
On synkkä pilvi yllä Europan,
sodan uhka siellä heijastaa.
Mustatakit kiihkossansa,
maailmanloppua ennustaa.
HurltalaumaL hijoo aseitansa,
ne SYvltömiä tahtoo teurastaa.
raavan ohjelmakokouksen edellä.
Valittu.
Cobalt, Ont.
ja kruunupäät ne v^rta halajaa.
Miljoonia tuhlaa rahavalta,
kun murha-aseitansa rakentaa.
Hurjistuneet riistovallat,
ne sokeana sotaa valmistaa.
On ihanteina heillä verivirrat,
vai kk' nälänhätä uhkaa maailmaa
"haki valtlop^väjärjestyksen: 7 py­kälän
itetuttamlsesta''
Työväen Itsenäinen osanotto val­tiollisiin
vaaleihin estetään seuraa­valla
lailla:
"Vaalikelpoinen edustajaksi ort,
asuinpaikkaan katsomatta jokainen,
joka on vaalioikeutettu.
Vaalikelpoinen el kuitenkaan ole
se, joika kuuluu sellaiseen yhdistyk­seen,
järjestöön tai muuhun yhteen­liittymään,
joka toimii Suomen val­tio-
ja yhteiskuntajärjestyksen väki­valtaiseksi
kumoamiseksi tahi tar­koittaa
tällaisen toiminnan edistä­mistä
tai tukemista välillisesti tai
välittömästi, taikka joka fcohaen lä­hinnä
edellisen vuoden kuluessa on
työskeittiellyt sellaisen yhteenliitty­män
hyväksi taf nruulla tavoin edis­tänyt
mainittuun tarkoitukseen täh?
täävää toimintaa?'.
— Suomen Vaalilain muuttamises­ta
hyVäsytyn lältt mukaäh on kes-kusvaaliläutakuntalÄ
hylättävä sel­laiset
ehdokasHstat, joissa esiintyy
valtiopäiväjärjestyksen 7 pykälässä
mainitunlaisia ehdokkaita.
Ja jotta tämä törkeä- diktatuiurir
määräys näyttäisi- lailliselta on-sii­hen
lisätty, että "tästä keskusvaali­lautakunnan
päätöksestär on asian­omaisella
valitusoikeus korkeimpaan
hallinto-oikeuteen".
Ja monenmoiset salaliitot,
punoo sotajuomiaan.
Kirkland Laken naisten
toiminnasta
Naisliiton työkokouksessa t.k. 1
Tekisi mieleni antaa kuka kaskia
kaikille Cobaltin naisille, kun ei ole
ollut pitkään aikaan kh-joituksia
Vapaudessa täältä, vaikka on koe-1
tettu valita kirjoittajat. Tämä antaa."
huonon kuvan meistä. Olen itse yhtä
syyllinen kuin toisetkin, sillä onhan
siihen tilaisuus kirjoittaa vaikka ei Fascistien rosvopesät.
ole valittukaan. Päätimme viime ko- | y n ^ i ^ o o valheitaan.
kouksesfea että minä kirjoitan ja nyt I
koetan tehdä tehtäväni. r ' i
Niin. meillä naisjaostolla oli kok^ Sqdan korpit kynsiänsä,
us 25 päivä viime kuuta ja siellä teh­tiin
monta hyvää pätäöstä. Ne pää­tökset
pitää ottaa meidän käytän­töön,
etteivät jää vain puheisiin. En­sinnäkin
se, etä velvoitetaan jäse­net
käymään kokouksissa, sillä jo^
meidän naisjaoston jäsenet ovat
poissa kolme kertaa peräkkäin ilman - ,
"laillista' syytä, niin ne katsotaan uskollisena palvoo aatettansa,
eronneiksi pois meidän joukostamme.
Siis ottakaapa toverit tämä huoml
itää kohden kurottaa.
Sieir on heidän vihaamansa,
vapaa neuvostojen maa.
Mutt" vapaa proletaarikansa,
se ahkerasti työtä uurastaa.
min - symbqoli on sirppi, vasara.
oon. ettei kävisi sillä lailla että m o i - i o r ^•;„^„.r.
p. hyväksyttiin 4 uutta jäsentä dän jäsenluku pääsisi vähenemään, ^"^"f''' nuoreen armeijaansa.
siis aina meidiin joukkomme kas-[sillä kyllähän sitä on senverran ai-|/^'^"^ uljas valmis aina on.
vaa ja vahvistuu. ' Luettiin sihtee-ikaa että kiiy kokouksissa, joita emmr i / o /jor/M/Ha/^a puoltaa lippuansa,
ristöltä tullut kirjelmä, koskien | pidä kuin kaksi kertaa kuussa. J? fjg^^ä johtaa taistohon.
monta eri asiaa. jnyt kun on taasen talvi tullut ja ke- " ^
Ensimäinen kysymys koski jou- sän kiireet ovat loppuneet, niin ei ?- j
lun viettoa, josta keskusteltiin jr nään huvita olla luonnOhslmassa-lausuttiin
toivomuksena, että koe- kaan. Kun on saatu talvitoimintn
tettaisiin jättää kaikki turhamai- alkuun, niin on ensimäinen toimin-nen,
kaikki mikä ei ole meille nan ehto että käydä kokouksissa,
välttämätöntä niinkuin lahjojen os- Ei mitään kunnollista saada aikaan
Luuraifkc^ i^detty
soirakuoiiasta tlel-
Perjantaina marraskuun 14 päi­vä
löydettiin tääskih Btesperianka-dun
varrelta, HespeTiankadurt ja
Runeberginkadun Taivallahden
puoleisesta kulmauksesta useita
ihmisen pääkalloja luita. Työmie­het
Ottivat hiekkaa vanhan Tai.
vallahteen johtavan tien vierestä
ja hoin metrin syvyydestä tapa­sivat
useita luuranko jk. Ruumiit
on aikoinaan haudattu yhdessä
maahan, sillä mitään kirstun jättei­tä
ei tavattu. Kofme kalloa oli
aivan vierekkäin, ja kolme luuran­koa
oli niin hyvin säilynyt, että
yhden voitiin havaita makaavan
kyljellään ja kahden sutillaan.
Thteensa nousi pinnalle kaikkiaan
6 pääkaHua, joista parissa öli aivan
ehjät hämmasrivit,' ja suuri jouk­ko
luita. Syvemmällä havaittiin
vielä lisää ihmisluita. Löytöpaik.
• ka on satakunnta metrin päässä
edellisestä löytöpaikasta ja lienee
tämän kanssa samanaikuisia.
Epäilemättä tämä kuten edelli­nenkin
löytö on yksi liiistä sadois­ta
sorakuopista joihin Suomen lah-tarit
sisäilssodan jälkeen salaa
hautasivat kuoliaaksi kidutatmiaan
työläisvahkeija\
tot ja monet muut porvarillisen
järjestelmän vanhat menettelyt
pyrkien tilalle luomaan uuden yh­teiskunnan
j)arempia tapoja syys-jolloi
käydä kokouksissa, joissa teh­dään
joukkopäätöksiä ja niitä sitten
toteutetaan. Joten ohsi toivottavaa
että työväenluokkaan kuuluvat tääl,
tä, eatä meille kurjassa asemassa lä Cobaltissakin osallistuisivat toi-oleville
ytöläisille ei ole syntynyt
Jeesuslasta seimeen, joka voisi
meidät vapauttaa soiTonkahleista
Itse meidän jokaisen on tehtävä
itsekasvatuksellista, valistustyötä,
kotona sekä joukkojen keskuudes-miviksi
jäseniksi naisjaoston asian
edistämiseksi, eli toisin sanoen kom­munistipuolueen
periaatteiden puo­lesta
taistelemaan. Silloin olenrmie,
rehelUsiä itsellemme ja omalle luo­kallemme.
T5'öväenliikettä ei voi o-mmm
TÄSKUKALENTERI i^i
Tämä alallaan arvokas julkaisu, on joka Ynosi lortSayt tiensä tuhan­sien
työläisten taskuihin. Tänäkfn vuonna olemme •itä KKettaneet
suuret määrät, kaikkialle Canadassa. Kalenteria on vielä joltunein
määrä jäljellä, joten kaikkien niiden jotka haTuayat saada sen oiT jpidet-tävä
kiirettä sen hankinnassa. Hinta 35c. Siiliea lÄhdeA että jotkut
toverit pitävät 10c fainnan eroa, Y h d y s v a l l a i n ^ o l e B a valHtte^rtm hin­nan
kanssa, Kian korkeana, pyydämme m ^ i t a l e f ^ CävS voönnii jou­dut
mrte maksamaan 35 'Te tullia, joMa vKilcuiii «6B etl^ oli tajdrfotönCa
myydä kirjaa tällä puolen 3Ö«i h5i^na!la.^.Toivomffl^«f että ^ h n a seifcfa»
ei sentään tuottane, niille jotka Haluavat kirjan saad«, raorempäa vai:.
VAPAUDEN KIRJAKAUPPA
Iceutta. _
Aivan saman menettelyn tapaam­me
alkiritristillisessäkin kirjallisuu­dessa,
jonka muodostaman sekasor-j
ron eksyttäviä sokkeloita joukko te-j
rä^Jäjärkisimpiä miehiä on koettanut
' joi:toista voosisataa selvittää, pääse-mkträ
sanottavan pitkälle varmojen
tulosten saavuttamisessa.
Johanneksen ilmestys, joka tosia
onkin erittäin kova pähkinä, mainit­takoon
esimerkkinä siitä, kuinka vie­lä
nykyäänkin monet katsantokan­nat
esikrlstmisten kirjoitusten al­kuperästä
ovat kirjavassa sekasor­rossa
keskenään. Pfleiderer Mrjoit-taa
siitä teoksessaan "Das Urclnis-tentum,
seine SChrfften und Lehren"
(Alkuknstillisyys, sen kirjotukset js
opit):
"Danielin kirja oli vanhua tällai­sista
apokalypseistä eli ilmestyksistä
jä oH se koko sen lajin malli. Sa-moui
kuin avain Danielin näkyihin
oli löydettävissä Antiokus Epiffanek-sen
aikuisen juutalaisen sodan ta­pahtumista,
samoin päätettiin aivan
oikein, että Johanneksenkin ilmestys
voidaan selittää sen ajan olojen pe­rustuksella.
Kun useammat oppi­neet
(Benary, Hitzig ja Reuss) mel­kein
samaan aikaan selittivät 13
luvun 18 värssyssä olevan salapsräi-sen
luvun 666 hebrealaisten kirjain­ten
numeroarvon mukaan tarkotta-van
keisari Neroa, niin päätettiin,
vertaamalla toisiinsa 13 ja 17 lukua
että ilmestyskirja oli syntynyt het:
Neron kuoleman jälkeen vuonna 68.
Tämä pysyi kauan aikaa vallitseva­na
mielipiteenä varsinkin vanhem­massa
Tubingenin koulukunnassa,
joka vielä piti varmana edellytykse­nä,
että kirja oli apostoli Johannek­sen
kirjoittama, ja luuli löytäneensä
koko kirjan selityksen avaimen Juu­daan
ja Paavalin kannattajain vä­lisistä
puoluetaisteluista, jolloin yk-sltysköhdissa
ei voitu välttää törke­ää
mielivaltaa (Volkmar y.m.). U u ­den
aiheen tämän kysymyksen pe­rusteelliseen
tutkimiseen antoi vuon­na
1882 eräs 'WeizBäkerin oppUas
Daniel Volter, joka otaksui, että sen
tekijät oKvat vuosien 66—170 (myö­hemmin
140) välillä laajentaneet ja
muodoistelleet jotakin perustuksena
ollutta" kirjoitusta. Täten esitetty
kirjallishistoriallinen päättelytapa
synnytti sitten seuraavain viidentois­ta
vuoden kuluessa mitä moninai­simpia
muunnoksia: Vischer otak­sui,
että kristitty ku-joittaja oli muo­vaillut
juutalaista alkuteosta; Sa-batier
ja Schön arvelivat päinvas­toin,
että kristilliseen alkuteokseen
oil riitetty juutalaisia' aineksia; Wey-land
erotti kaksi juutalaista lähdet­tä;
Neron" ja Tituksen ajoilta, sekä
kristillisen ^rjoittajan Trajanuksen
ajalta; Spitta erotti kristillisen pe-rusklrjoltuksen
vuodelta 60 j . Kr.,
kaksi juutalaista lähdettä vuosilta
63 jä 40 j . K r . ja yhden kristityn-toimittajan
Trajanuksen ajalta:
Schmidtin mielestä oli juutalaisia
lähteitä kolme ja kristittyjä viimeis­telijöitä
kaksi; Volter otaksui erääs­sä
uudessa teoksessaan vuodelta 1893
yhden alkuperäisen apokalypsin vuo­delta
6Sf jä neljä viimeistelyä T i ­tuksen,
Domitianiiksen, Trajanuksen
ja Hadrianuksen aikana. Kaikkien
näiden aina toisiaan vastustavaln
ja kumoavain, otaksumain ainoana
lopullisena tuloksena oli, että ulko­puolella
olevat tulivat siihen käsityk­seen,
ettei Uuden testamentin tut­kimuksen
perusteella voida olla var­moja
mistään (Jiilicher)." *)
Pfleiderer sitävastoin uskoo tosin,
että "kahden viime vuosikymmenen
innokkaat tutkimukset" ovat tuotta­neet
"varmoja tuloksia",- mutta hän
ei kumminkaan uskalla väittää tätä
varmasti, vaan lausuu, että. hänestä
"näyttää" siltä. Esikristillisen -kir­jallisuuden'
tutkiminen on johtanut
edes jotenkin varmoihin tuloksiin
ainoastaan kielteisessä merkitykses-
•sä osottaessaan, mikä on varmasti
Väärennettyä.
Tosiasia on, että esikristillisistä
kirjoituksista on ainoastaan pieni o-sa
niiden tekijäin, joille ne omaksu-rtaaii,
että ne enimmäkseen ovat S5m-tyneet
myöhempään aikaan kuin on
ilmoitettu, ja että niiden alkupe­räistä
tekstiä on usein mitä törkeim-mln
muutettu myöhempien korjaus­ten
ja lisäysten kautta. Tosiasia on
myöskin, ettei mikään evankeliumi
tai muu esikristilllnen kirjoitus ole
Jeesuksen, aikalaisen kirjoittama.
Vanhimpana" evankeliumina pide­tään
nykyään niinkutsuttua Markuk­sen
evankeliumia. Se ei kmnmin-käan
ole. syntynyt ennen Jerusale­min
hävitystä, jota tekijä antaa
Jeesuksen ennustaa. Hävitys oli siis
toisin sanoen jo tapahtimut, kun
tekijä alkoi kirjoittaa. Evankeliumia
ei todennäköisesti ole kirjoitettu a i -
kalsemniln kuin noin puoli vuosisa­taa
jälkeen sen ajan, jolloin Jeesuk­sen
luullaan kuolleen. Hänen kuvai­lemansa
tapahtumat ovat siis puoli
vuosisataa- kestäneen legendamuo-dostuksen
tuotteita.
Marktista seuraa Luukas, sitten
niinkutsuttu Matteus ja vihdoin vii­meisenä
kaikista Johannes toisen
vuosisadan keskipalkoilla, ' ainakin
sata vuotta jälkeen Kristuksen syn­tymän.
Kuta kauemmaksi siirrymme
alusta, sitä ihmeellisemmiksi evan­keliumien
kertomukset tulevat. Jd
Markuskin kertoo meille ihmeistä,
mutta nö ovat vielä pieniä myöhem­piin
verraten, kuten esimerkiksi
kuolleiden herättäminen. Markuksen
evankeliumissa Jeesus kutsutaan
Jalruksen tyttären luokse, joka oli
B O X 69 S U D B U R Y O N T .
! kuolemaisillaan. Kaikki otaksuvat,
' että hän on jo kuollut, mutta Jeesu:»
sanoo: "Hän vain nukkuu, ojenta­kaa
häneUe. käsi, niin hän nousee"
(Markus. 5 luku).
Luukkaan evankeliumissa tulee.li­säksi
Nftirtm nuorukainen, joka: he­rätetään.
Hän on ollut jo kuolleena
niin kauan, että häntä kannetaan
hautaan, kun Jeesus kohtaa hänet.
Hän antaa hänen nousta Vlös paa­reilta
(Luukas, 7 luku).
Mutta Johannesta vihdoin ei tä­mäkään
tyydytä. Hän esittää 11 l u -
vu^ip, /Latsaruksen herättämisen.^
Tämä on jo neljä päivää maannut*
haudassa ja haisee. Siten Johannes
saavuttaa ennätyksen.
Sen ohella evankelistat olivat san­gen
tietämätöntä väkeä, joilla oli
aivan nurinkurisia käsityksiä monis­ta
asioista, mistä he kirjoittivat.
Niinpä Luukkaan mukaan Rooman
valtakunnan Vero aiheuttaa Josefin
ja Marian matkan Natsaretista Bet­lehemiin,
jossa Jeesus syntyy. Mut­ta
sellaista verotusta ei ole ensin­kään
tapahtunut Augustuksen halli­tessa.
Sen lisäksi tuU Judeasta roo­malainen
maakunta vasta sen ajan
jälkeen, jolloui Kristuksen ilmoite­taan
syntyneen. Vuonna 7 jälkeen
Kristuksen syntymän pantiin tosin
verotus toimeen, mutta asuinpaikoil­la.
Se ei siis tehnyt matkaa Bet­lehemiin
välttämättömäksi. '*) Pa­laamme
siihen asiaan myöhemmin.
Myöskään ei oikeudenkäyntimenet­tely
Jeesusta vastaan Pontius Pila­tuksen
edessä vastaa juutalaista eikä
roomalaista oikeutta. Evankelistat
kertovat siis paljon väärää ja mah­dotonta
yksin silloinkin, kun he ei­vät
kerro ihmeitä.
• Myöhemmät "toimittajat" ja ko-pioitsijat
tekevät uskovaisten ylen­nykseksi
vielä monenlaisia muutok­sia
shhen, mikä tällä tavalla on ky­hätty
kokoon "evankeliumiksi."
Niinpä esimerkiksi Markuksen par­haat
käsikirjoitukset lopettavat e-vankeliumin
16 luvun 8 värssyyn,
jossa vaimot etsivät kuollutta Jee­susta
haudasta, mutta löytävät hä­nen
sijastaan nuorukaisen pitkissä
valkeissa vaatteissa. Silloin he jät­tivät
haudan ja "pelkäsivät".
Mitä tavallisissa painoksissa seu­raa
sen jälkeen, on myöhemmin l i ­sätty.
Mutta teos ei ole "voinut lop­pua
tähän kahdeksanteen värssyyn.
Sentähden otaksui jö Renan, että
loppu oli pyyhitty pois hyvän asian
vuoksi, koska se ehkä sihisi selos­tuksen,
joka oli myöhemmän käsitys­kannan
mukaan paherihusta herät­tävä.
Toisaalta tulee Pfleiderer samoin
kuin muutkin perusteellisten tutki­musten
jälkeen siihen johtopäätök­seen,
"että liuukkaan evankeliumi el
qle alkujaan kertonut mitään Jesuk-sen
yliluonnollisesta syntymisestä,
vaan että tämä kertomus on synty­nyt
vasta myöhemmin ja siirretty
vasta perästäpäin tekstiin siten, että
siihen on liitetty varsyt 1, 34 ja
seur., sekä sanat "niinkuin luultiin"
3 luvun 23 värsyyn.
Kaikkeen tähän nähden ei ole i h ­me,
että monet tutkijat julistivat jo
yhdeksännentoista vuosisadan ensi-mäi.
sillä kymmenillä, että evankeliu­meja
on mahdoton käyttää Jeesuk­sen
historian lähteinä, ja Brunc
Bauer johtui jo täydellisesti kieltä­mään
Jeesuksan historiallisuuden. Se
vää on, että jumaluusoppineet^ eiväi
siitä huolimatta voi luopua evanke­liumeista
. ja että vapaamiellsetkii
heistä tekevät voitavansa säilyttääk
sensä niiden auktoriteettia. Mitäpi
kristinuskosta jäisi, jos, Krlstttksei
persoonasta luovuttaisiin? Mutta^ pe
lästaaksensa tämän täytyy heldä;
koettaa aivan erinomaisella tavall
selvitä asiasta;
Niinpä selitti esimerkiksi Hamac
luennoissaan. kristmiKkon» olemuk
sestä (1900), että David Prledrlc
Strauss oh kai uskonut kököttää
kumonneensa evankeliumien histor
allisuuden. Mutta kahden sukupo
ven historiallisfcrlitinisen työn o
onnistunut luoda, se' suurissa pii]
teissä uudelleen. Evankeliumit eivi
tosin ole historiallisia teoksia, nl
tä ei ole kirjöitetln meille, kuinS
asia on tapahtunut, vaan ne ovi
hartauskirjoja. "Mutta slttenkäs
ne eivät ole arvottomia historiallis
na lähtemä, kun niiden tarkotus
ole ulkoa lainattu, vaan sattuu osi
tain yhteen Jeesuksen tarkotusti
kanssa."
Mutta näistä tuetuksista tledär
me ainoastaan sen, mitä evankeli
mit meille Ilmottavat! Hamack
koko todistelu evankeliumien uskc
tavaisuudesta Jeesuksen persoonal
suutta valalsevma lähteinä osbtt
vain, kuinka mahdoton on esitt
mitään varmaa ja' ratkaisevaa" s
puolesta.
Myöhemmin huomaa itse Haina
esityksessään välttämättömäksi'h
jätä epähistoriallisena kaiken, m
evankeliumit kertovat Jeesuksen e
simaisilta kolmeltakymmeneltä ii
vuodelta, samoin kuin myöhemm
täkin ajoilta kaiken, mikä voida
todistaa mahdottomaksi tai kek
tyksi. Mutta lopun hän kummin'
luulee voivansa pelastaa historia
sena tosiasiana. Hän arvelee, e
meille kaikissa tapauksissa vi
jää "havainnoUuien kuva Jeesuk'
saamasta, hänen elämänsä lopu
ja siitä vaikutuksesta, minkä . 1
on tehnyt opetuslapsiinsa."
; *). Phleiderer, Urchristentum (A!-
kukristfllisyys), 1902, It, s. 282,283.
*) Vertaa tästä David Straw
teosta "Das Leben Jesu". (Jeesuk
^lämä). Tublngen 184Ö, 4 painos
227. . (Jatk