Vapaus, December 9, 1930

              Tiistaina, jouluk. 9 pmä —• Tuss.. Dee. 9
trs C«ind«a wi)m»1iiten tySriesiön >Ine>a i i n e a k u i c a t u j t , H s i a t r r So^
ImnrM*. O n l . . i a i l l u n a , ptitu «uumnui. ja suärittrioä jaliUpäJTUU.
K M H * W«rkcn in Canada. Pnkli.htJ daily at Sadborr, Ooiario.
• VAPAlfS (Liberty)
t t o - f t j t OfCee. Dmartmtpt, 0(U«ra. aa «econd claa» mattor.
. TSo per eoL ineh. vn»<Tpwim chcrge for «lccl« inacitioo, 75e. The
y c r t i a i a K n e j i g a amonj the Fianiih people in Cacada.
i^lcnjalaappii J« paino omana uknaa Elm Streetillä. K i r j . JOHN P. SUOMELA
" ^ ' ^ ^ ^ ^ , ' I Toitkiessamme kansakuntien his-
^-JkijSMxtA iosä.'i--ToiBiita. S3cw. — Kirjakaoppa 2187T. ' toriöita, me havaitsemme kaksi t o i -
Qob wwt.- «dwrfti».m^ou. rtc.i laa - Kdaor S36y. - Bookator. a387V. vastakkaiseen suuntaan pyr-
Tii.AL-sniNNAT: kivää ihmiskäsjtettä. .ToLsta näistä
fer i % f c ' * « ^ ' 6 ' t t ! ' « 3 * i o " % ' " i ' k " » * » " " ' ~ "'•^•'''"•"»''''^ suome.» aeki ^dustaa' kirkko ja toisU tiede. Klrk-
' ' • - . , ko lupaa kaikkea hyvää kuoleman
nuHOTUSiii.vsAT WAU{»£§SA: inUf^^n -nutta tiede lunaa nyt jo
mtuamoiukv-t r,j- i ^ r t a , - J i m i k«t*».. — iix« täällä. Klfkko käskee seuraajansa
•sf. IfcMOTUSin.VSAT \>ll'AU0£SSA:
«J.oo • -
Hirtfiiininii _ - - 3 k«ta»; — Aa>uiturra;iniuluk«<-| $ 2 . 0 0 k.-r"ur $ 3 . 0 0 ' k a k i i kertaa. '— K'''o»ilmotuk«el , , „ _ , „ : » , . Ä ~ , Q f , , i /^irrmn aifltliW«;pn«;a ia
•' K»ale«MnB»t.k<i«ri 1 2 . 0 0 kerta, .-.oc l i . i r r^k.u kiito.hu«ei.a Ui ouT.toriir.Titi. - vangitscmaan oman ajaiuKsensa ja
Ja «MoMuhaiätaiiMi 5»i- kerta, »!.(.« kolme kertaa. — T i U o i i Y ^ o t t i j i e n j a iimotni- iiskomaan ykslnomaan klrkou. aix-
" f ^ ^ i ^ ¥ ^ " ? J ^ ' ifin>.iu.binia e l u k i i i A . f ^ '1 \ tamjin oppeihin, mutta tiede sitä­ett
AhI«*tM. vastoin ei usko mitään, ennenkuin
Vuosisatoja on papisto ollut lää­ketieteen
verivihollinen. Taudit oli­vat
paholaisten aikaansaamia ja
voitiin ne parantaa ainoastaan pap­pien
avulla, mädän luun ja pyhän
veden avulla.. Kirkko ei ainoastaan
vastastanuc anatomian tutkimista,
mutta se julisti, että ihmisfellä ei
cllut, mu.ka oikeutta parahtaa tau­teja.
Jumalalla oli siihen vain p a ­tentti
papplensa kautta. J a ihmisel­lä
2i ollut oikeutta estää tauteja.
PrinM»^^ Vapaa» BuiJdiiiB, Eira Street.
, . -. - . , , . ii I i a v - >V»«*KVI,« 1.atB**l>*I «n^-^u »•> JT;.'.K.r. uu
pOTOOMJlUdUl aimelK. J . W. Ahlq»i.t, Uikkrenhoiuja.
Valiimji, P.O. Bo» 09. Sudhury, Ont.
. •. ^ \ meneviä luonnonvo;mia ja haarntt-
! atte.BBPom uliani» *aa v^ttaatta einimä;»een kirjeeteenne, kirjottakaa nadellee* Uikkeen» | }:oi niitä palvelemaan ihmiskuntaa.
' K i r k k o on (Ja vieläkin tekee), v l i -
i me vuosisataan saakka tuominnut
J jokaisen tiedemiehen helvettiin.
"Ve.salius", kuuluisa keskiajan ana-tomisti,
oli menettää henkensä
'julistamalla, että miehellä on yhtä
monta kylkiluuta, niin oikealla kuin
vasemmallakin puolella. Kirkko
•opetti, että vasemmalla puolen on
: se on kokeillut ja ollut varma tu- .sillä ne olivat Jumalan lähettäuniiä
i Joksesta, .se uskoo vain faktoihin, rangaistukseksi syntisille. Kirkko se-js3
on, tositapahtumiin. Utti, että on rikos lieventää v a i -
! Tiede tutkii ympäristössämme i l - mon .synnytystuskia, sillä naisen on
een
tonneenpano-
«keudeifkayitlli va$tavalianku-vastaän
ori päällyriyl. Osa
|ptyonteldJ03Stäi jotka harjoitta-
Itkäfsfa- toimintaansa Neuvos-
Pori rajojehsisäliä; on saanui
Mutta päärikoksen iset,
plä|iys$otria; vallankuraousla vas-vatriöstelevat
kansainvälisen
Itäli^min tukipylväät ja niiden
IjiriÄlajat^ P^^^ Briandit:
rdiffgit, puoJalaisine, rumania-irie'
keftlräaleineeh, ertgiantilai
vaicoojirieen ja työväenliaJli-iiii6en
jne. ovat vielä rankaise-lä.
jfe^iiiihiattä' fcaikista^
* j l ^ l i t i Ä ^ ' vastalauseisia, huo-j
yhtä vähempi, sillä Herra teki siitä
, . . . . , L I II" ••, (Adamille mlsiksen. Myöskään " V a -
kapilal.«t.er. lehdet ylläpitävät i ^. j . ^ ^ ^ ^ ^ ^ "ylösnousemus-
Neuvostoliittoa vastaan antaa kyl-juuta" Ihmisruumiista, vaikka häff
Iin selvän kuvan siitä, mihin ka-'koetti sitä löytää tutkie.s.saan ana-pilalistit
pyrkivät ja niillä hin-tomiaa. Kirkko sanoi tuon "ylös-
,, , - ' . - „ noiisemusluun" olevan tuhoutumat-nalia
tahansa. Kivat ne tosin suo- ^ ^ ^ ^ ^^^.^^^ tnon luun olevan
raan puhu .\euvo.stoliilloon hyok-' ,i„kieuksen minkä ympärillä ylös-käämiseti
välttämättömyydestä^ ku- nousemuksessa Itsekukin saa entl-
'syytensä takaisin. Tästä uskomat­tomuudesta
Vasellus pakotettiin rl.s-tinretkelle
Jerusalemiin, millä mat-emme
tiedä.)
ten esim. .sotaintoilija, fascisti ja
suurkapilalifeti Cockshutt, mutta ne
maalaavat .silmien «Leen viekoitle- kalla hän kuoli. <Miten hän kuoli
leviä kuvia siitä, mitä Canada, sts.
Canadan kapitalistit hyötyisivät,
jos vastavallankumous- Venäjällä
voittaisi. Niinpä kirjoittaa " F i ­nancial
Post" viimeisessä numc-ro.
ssaan: . "Jos vastavallankumous
menestyisi ja uusi hallitus yrit­täisi
rakentaa Venäjän terveelle
lessa Espanjassa poltettiin väärä­uskoinen
elävältä vielä v. 1781. 1 ^
ten kirkKo koetti toteuttaa penis-säänfejensä
mukaista työtä. He v a ­kuuttavat,
että "Totisesti minä s a ­non
teille: "ellette käänny ja tulq
l a s t ^ kalttaisiksi, ette ollenkaan
pää; taivaanvaltakuntaan." «Mat-heul
18:3>.
K i l k k o ei ole i:oskaan opettanut
muilta kuin Mooseksen maantiedet-myöskin
ajatustoimiiman alalla. V . kokuntien j a uskonlahkojen aviista-' ininEn viime maailman sotaan ja sen
1548, syntyi Giordano Bnmo, C am - mana yleisen propagandaryntäyks2n toinyrita sodan välttämiseksi ja 5 3 - *
paniassa. Italiassa. Bruno' sai kor­kean
katolikkisen koulusivistyksen.
Mutta nähtyään kirkon hirmutyöt,
alkoi hän luennoimaan ja kirjoitte­lemaan
vapaamman ajan henkeä ja
tiedettä. Nyt joutui Bruno inkvi-sitsionin
eteen ja v. l&iO, 13 p. h e l ­mikuuta,
jolloin Clement VIII viat- Mutta nyt on ilmermyt, että Paavi
Neuvostoliittoa vastaani He "HJrm-masivat"
ja rukoilivat, kaikki- y h ­dessä,
että herra lähettäisi tulen
taivaasta, kuten Eliaalle teki ja nuo-laisssi
kaikki kommimistit. maail­masta
kuten Eliaksen uhriliärän,
alttarin 3?miJärillä olevine vesinee.a.
ti suiu-ta- riemujuhlaansa ja mihin ' niispcineen, samoinkuin muittenkin
tä. Mutta Magellan. tuon rohkean \ saapunut pyhiin vaeltajoita ym- kirkkojen sielunpaimenet ovatkin
merienpurjehtijan, sanotaan sano- pari Italian, poltettiin hänet ro-j hionneet miekkojansa, ja ovat aiko­neen,
että "Kirkko sanoo, et:ä
maanpallo on litteä, mutta mlnii
olen nähnyt sen varjon kuun i>iti-.
n a l l a ja minulla on en^nnnän, lu<^*,.
tamusta varjoonkin ktiin kirk^Qon.'';
Kirkko on opettanut ,,,.jQ5uaa Ja,-
Ellaan tähtitiedettä.. Josua, näet,
"Etoppasi" auringon - ja Juiun/ siksi
että hän ehtisi lyödä Gibeonin viisi
kuningasta sotajoukkoineen, jokais-dan
aikana;'— iQtä tulee työtäteke­vien
tehdä;^'sodan .vastustamiseksi ia
jcs^se syttyy, miten toimia silioir.a
Nämä ovat ollee: i,ysyämyksiä.
011 terveellä katsantckannaiia TJO"--
dittu, keskiistelu on bllur rakenia-vaa
ja kasvattavaa, suurten tvör.c-mäin
joukkojen ottaessa osaa k ^ j .
kösteluun samoin kuin kokouksur:-
kln, Vaali oiien melkein aina tävr.n.,
työläisiä, vaikka kolauksia cr. kak "
violla, Campo dei Piorilla, kukka- .virttä ja suitsuttaa pyhää;5avua,^a kertaa, viikossa iltapäivisin,
kimppa torilla FJoömässk^ ' mirhamia höyrryävien vCTiiamial-
;Samaa .rauU9iiakin'. ,
-ii lie telia tuhansia
iifemme vain o ^ • , . - .
'iiäylHeeksi. lerstä vuosisadan- alku- j vostoliitto on ^^t^ip^Sf^^Xi^x^^n- A^^^^^^
ijuolella eräs 17-vuotias -nuorukai-= vcstcliitossa on .tiede ensitilajla. p^ai.'i!ci*.pumerot..3n^5.mr5-,|^^
nen Bdinburrgissa,- Skotlannissa, s a - i Siellä on uskonnon :vapaus.. Kirkko
„ . , ta m.iestä myöten. Tuona aikana
karsittava armeliaan ja laupiaan j , . ^ ^ ^ j ^ , ^ ^-^^-^^ sähkövalon heit-kaikkivaltiaan
kirous. | ^ valais2maan lahtauskenttää,
Kirkko, kristinuskon päämaja ja j n i in Josua keksi keinon, käytti a u -
Jumalan edustuskammarin lilkehuo- j nnkoa itseään siihen,
ne maanpäällä, missä piispat ja-pa- ; junialan, Mooseksen kautta muis-pit
munkkeineen ja- nunnineen toi­mivat
virkaatekevinä lähettiläinä,
.«lUistaa sodan kaikkia- vapaa-ajat­telijoita
vastaan. "Joka uskoo ja
kastetaan, se tulee autuaaksi, joka
ei usko. se kadotetaan." Se on hir-tlin
kirjoitetut, luomistyöt pitää
kirkko erehtymättöminä. Noin kuu­situhatta
vuotta "sitten, ensimäisen
Mooseksen kirjan mukaan, oumaia
teki kuudessa päivässä kaikki ole­vaisen.
Neljäntenä päivänä hän teki
muinen julistus. Jokainen kirjain Uyringon. kuun ja tähdet ja r i -
tuossa lauseessa on miekka ja polt- | jj^^^j fuppumaan taivaan poh-torovio.
Jokainen sana siinä on o i - .^^^ ^ ^ i alakanteen (.sillan alle min-lut
kiusau.sluola - kahle ja hir.si- I j^^. p^^jj^ ^^j-g^t tanssii; antamaan
puu. Tuon julistuksen voimalla o n ^ j ^ a meille lapsilleen,
paholal.sen miekka kylpenyt viat-noi
että "Mooses oU oppinut tai- kammoaa uskonnonvapautta, silla
katemppunsa Egyptissä ia vetänyt - ^ n Jäljet ovat veriset. -Kristinusko^ s i i a u e . xiiiu^uuuei, ovat oueer'vap
juutalaisia nenästä." Ja myös hän luu^^e siUä olevansa oikeassa, jos ta. • • •
. . ... Näitä tällaisia tilaisuuksia on työt­tömäni
jaosto päättänyt jalkaa"
oli lämmitellessään uunin sdessä ! ss kykene jatkuvasti pitämään mas-kun
oU kylmä, sanonut, että "minä |-^at näkemästä valoa
tykkäisin olla helvetissä, että tar- Arthur Brisbane, kirjoittaa C h i - delleenkin, ainakin riiiii kauan 1-:
keneisi" Tämä oli presbyterilaisen cagon Herald Examinerissa. mar- . S. J . osastolta voivat saada haa::n
kirkon jumalan p i l l * a a ja niin tä-i^ask. 9. p. 1930. että Prag'in arkki- vapaasti käyttäätts^en kuten lähur-mmöä
nnunonrnuikkaaiinnoenn ttnunommiittttiilinn hhiirrtte-tt­-
Piispa varoittaa maailmaa: • että ci- .^m asti.
täväksi.
Ja vieläpä v. 1856, Illinoistan val­tion
ylioikeus • päätti, että kaiken
viisauden alkusyyn olemassaolon
kieltäjä on kaiken lain ulkopuolella
—- hän e i saanut todistaa missään , , •
oikeudessa j erityiseksi paikaksi avaruudessa, ei' vaaditaan. voidaks3r. r-t'::.:sta \:\-
se tieteen kannalta katsoen ole m u u - ' teiskunnall:.5ia kysymyksiä sekä joel­lanne
on kypsä vallankumoukselle;
jos vaaraa ei oteta heti huomi­oon,
niin maailman tulea nielemään
punainen liekki."
Ph. SpUler, lausui kerran hyvin
sattuavsti: "Jos ' t a i v a l käsitetään
TyÖttömain alkama toiminta cii
suuriarvoista, sillä heidän aikansji
ei tule kulutettua turhaan joj^ain
pallohuonee.-^sa istusiieismisesn, vaor
opiskeluun ja itsensä keiiittämi.ses.n.
jota juuri työtä tekevältä luokalla
maa.sta, jossa työläinen työskente­lee
vain 7 tuntia päivässä ja le­pää
jokaisena viidentenä päivänä
.samaan aikaan kun kapitalistit Ca-nadassa
pilentävät työpäivää;
maasta, jossa kaikki työtätekevät
Ätla kolco: maailm^^ kapitalistiselle) pohjalle, niin yhteisesti kärsivät ja nauttivat ja
• ja sosiafid^hiciflcraättisen sano--ei Venäjän myöhemmin tapahtuva
|l«!Kdietön oikeusjut
1^ "väiitääri" ylläjjitäinästä kiihoi-
[ilta; .huolimatta joka päiv;
palaaminen kansainvälisille mark­kinoille
merJsilsisi sellaista uhkaa,
jollaiseksi sen nykyään tekevät
iä toistetuista-väitteistä, että edesvastuuttomat myöntimetoodit.'
Itu- ei ole muulä .kuin
ielisleri bolshevikkien kek
huoliniatta kapinahuhuje:'i
laianosta on se rau-
Toisin sanoen, jos neuvostovalta
nyt saataisiin tuhoHua, syntyisi
pitkäaikainen välitila, ennenkuin
kapitalistinen Venäjä kykerlisi kil-
|f|6K<Ioririjfu^^ kan- pailemaan maailman markkinoilla
^i^llät . on vii- ja Canadankin Itepitalistit saisivat
M^n^jlptosko^^ hengäshdysaikäa, voisivat edulHses-tSriyt
kansainvälistä vas- li myödä luottcitaap, etukädessä
fiuSföuäfa, lierättärtyt' tu- Vehnää. Neuvostoliiton vienti ei
l l j t t ; jälleen tuhansia lyö.
jfalririareita, pieneläjiä, jotka
l^afjaKlraJ' ovat välinpilamät-f
auhtauluneet kysymyksiin
'^^jir- lwuvpstoliitosta, näke
la Kysytnykset aivan uu'
äa' ja iymmärläriiään so-vakavuuden
ja lajicisyy-ifl
kdskaän kuluneiden kym-
•^ödert aikana' on inielen-nieiivbstöriiaan
asioihin ollut
^^^Iceiäei vain työväenluo-i^
pföri^ myös pikkuporvariston
(ur|)öiHräHäi<in' keskiiudessa
IH" Ketkeliä. Osä pbrvaris-l^
iriiiipalie&distöäkin esim. tääl-
.rijadassa on tyrmistyfcsissään.
I^^f'yieläf ole saanöet selviä
^ i t a ^ iriitä sanoa Neuvosto-
; 1 ^ sivulla ne jul-
^*|^li^t mi huikeimpia kapina-sivulla
taas, por-lialla
_ "piiolueettohiuudella'
f l ^ ^ i ^ l i f e i i sielostuksia viisi-
(säriuriin loistavasta to-
, mahtavien tehtaiden
isteta; maatalouden uu-ij^
tjestelyn onnistuneista tu-työttoriiyyden
vähenemi-o
v a t n ^ bolshevikit
istuneet lopettamaan
leiväthän" ne siis niin
i- kuin on huudettu*',
iJf p i c f P ^ sekatavara-u|
jli|g^ igjöl^ vallitsevan
vuoksi ovat supistu
^ ^ ^ ^ v ^ "Eivätpä
f^n^ÄäO halHtusherrat tvöttö- j^lfft^tää.''. . . •
ilili$f;||c^cirikin kokonaan vää-li^
il^tua? triollaisten' pintailmi-ka
suureksi osak-toman
veressä läpi tuskasta väike
roivien vuosisatojen. Tuo julistus
on .saanut taivaanrannan hohta­maan
tuhannen vuotta punaisena
uhrien polttorovioitten liekeLsta.
Tarkastaessamme i h m i s kunnan
kulttuurin kehityshistoriaa me h a ­vaitsemme,
että jokainen kulttuuri-kausi
tai valtakuntien korkein" ke-hitystasanne
on ollut jumalankieltä-jöitten,
aknostikkojen, tai uskonva- : kVi^ttäin " Lippei^heynin " keksimää
pauden puoltajoltten työn tulo.s. y^^^ apunansa rakeiisi kaukoput-
Mutta, niin pian kuin papisto on
päässyt määräämään asemaan —-
on päässyt kiinni tuon määrätynlai­sen
yhteiskuntamuodon maallisen-
• Kuudennentoista vuosisadan kes­kivaiheella
Kopernicus julisti uuden
teoriansa, että kaikki taivaankappa­leet
ovat jatkuvassa liikkeessä luon­nonlakien
alaisena ja että maam­me
kiertää aurinkoa. Mutta, Martti
Luther, oli kaikkein .suurin tämän
i'uden teorian vastustaja, sillä
"Raamattu sanoo, että Josua ko­mensi
auringon pysäl^tymään eikä
Niinpä Ingersol sanookin, että
"Tuhansia vuosia on ajattelijaa
ajettu takaa kuten irtipäässyttä van­kia.
Sille, joka vastusti kirkkoa, oli
kaikki ovet suljettu, kaikkien miek­ka
häntä kohti ojennettu.'v Ja hän
jatkaa: " K u k a nykyaikana'voisi k u ­vitellakaan
sitä rohkeutta . . . . sitä
henkistä ja siveellistä ylevyyttä jo­ta
kerran vaadittiin vapaa-ajatteli­jalta
vastustaessaan k i r k k o a . . " P u -
huessan kirkkosta, Ingersol sanoo,
että "se on koettanut orjuuttaa i h -
maata." Ja kun Galileo, v. 1CÖ9, ' ^igjjuntaa. Se turvautui väkival­taan.
Se paljasti miekan, sytytti tu
ta kuin tyhjissä päissä siinnyt haa­ve."
Ja tämän artikkelin me lope­tamme
"Häckelin" lauseeseen, m i ­kä,
sopii tämän keskustelumme a i ­heen
kanssa yhteen sangen sattu­vasti:
"Kehitys on tästedes oleva
se taikasana, jolla ratkaisemme, tahi
ainakin yritämme ratkaista, kaikki
meitä ympäröivät arvoitukset."
Montrealin uutisia
vielä suinkaan suuriakaan mer­kitse,
mutta koko kapitklieftista
maailmantaloutta' kuristava kriisi
pakottaa kapitalisteja kaikissa
maissa suuntaamaan katseensa
markkinoihiUy jotka neuvostoval­lan
sijalle pystytettävä heikenty­nyt
kapitalistinen Venäjä kykenisi
antamaan. Ja Moskovan oikeus­juttu
päivänselvästi osoitti, että
kapitalistit ovat myös valmiit toi­mimaan
tuon ajatuksensa» toteut­tamiseksi.
Kapitalistinen järjestelmä syn-njHtää
— Engelsin sanoja käyt­tääksemme
— "kaikkien sodan
kaikkia vastaan." Mutta huolimat­ta
kapitalistisen maailman sisäi­sistä
ja eri kapitaligtiryhmien vä­lisistä
vastakohdista, riidoista ja
taisteluista, esiintyy koko kapita­listisen
maailman päävihollisena
tällä kertaa työväen diktatuurin
maa — Sosialististen NeuVo^tbta-savaltain
Liitto.
Pakottavampana kuin koskaaii
ennen ja Varsinkin nyt Moskovan
oikeusjutun jälkeen ja sen^^htey-
* dessä nousee jokaisen luokkatie
toisen työläisen, jokaisen luokka
yhteisesti auttavat toinen toistaan,
samaan aikaan kun Canadassa jo^
kainen on toinen loisensa tiellä
ja missä — kuten Engels sanoo
— "työläiset kilpailevat keske­nään
aivan kuin porvaristo kilpai­lee
keskenään"; maasta, joka on
muuttanut ihmiskunnan suurimpien
nerojen ajatukset teoiksii muutta­nut
sosialismin tieteestä todelli­suudeksi.
Muodostakaamme toiminnallam­me,
samalla kun lujitamme ja laa­jennamme
Canadan Kommunisti-
.sen Puolueen, vallankumouksellis­ten
unioiden, Canadan työläisten
puolustusliiton ja oman järjestöm­me,
CSJ:n vaikutusvaltaa, sellai­nen
todella valtava, kaikkia työtä­tekeviä
ja niitä lähellä olevia kan­sankerroksia
käsittävä Neuvosto­maan
ystävien liitto, mikä kyke­nee
tekemään tyhjiksi kaikki kuo
talouden tärkeisiin johtoasemiin, on
kulttuurikausl luhistunut. ^ Viimeisin
ja suurin näyte tästä historiallises­ta
tosiasiasta on meidän jokaisen
muistissa, mistä olemöie niin usein
lukeneet ja kuulleet luentoja. Me
olemme lukeneet Rooman valtakun­nan
-entisestä mahtavuudesta. Me
olemme lukeneet suurenmoisesta tai­teesta,
kirjallisuudesta ja arkklteh-ruurlsta'
vv. 400 e. K r . ja 400 J.
K r . , väliajalta. Mutta sitten seu­raavan
700 vuoden ajalta emme
löydä taidetta, el rakennusta, el k i r ­jallisuutta,
mikä olisi mainitsemi­sen
ja tutkimisen arvoista. Tätä
aikakautta kutsutaan "pimeäksi kes-kiajaksi".
Silloin kirkko oli kor­keimmillaan.
Tuona pimeänä keskiaikana jokai­nen
vapauden toivon kipinä tuka-hutettlin.
Silloin oli kirkko isän­tänä.
Voltaire on laskenut, etf-ä
emäkirkko Paavin ollessa ylimmil­lään,
poltti yli 10,WO,000 ihmistä
roviolla, siksi että he olivat eri
mieltä paaviri" kanssa. Ja vieläpä
polttoroviot olivat käytännössä kah-deksannellatolsta
v u o s i sadallakln.
Viimeisen vääräuskoisen virallinen
polttaminen suoritettiin Roomassa,
, . . , ..11 .. , - V. 1761, mutta silloin oltiin jo niin
levän kapitahsmm hyokkayksdi siyjstynejtä, että uhri ensin h i r -
nousevaa sosialismia vastaan. tettiin ja sitten poltettiin. Sevil-kensa
minkä avulla hän tutki ava­ruutta,
putosi pohja Mooseksen luo-mlsteorialta,
ja hän julisti Koper-nicuksen
teorian oikeaksi, että maa­pallomme
onkin vain pieni osa maa­ilman
kaikkeudesta ja etta maam­me
kiertää aurinkoa. Mutta silloin
sai Galileo lymyillä piilossa. Ja v.
1616; julisti pyhä kirkko Galileon
vääräoppiseksi ja v. 1632 inkvlsit-sionl
pakotti hänet kuoleman uhal­la
kirjoittamaan nimensä doku-^
mentin ^ alle, misää hänen teoriansa
tuoirtittiin vääräksi. Mutta sen teh­tyään
Galileo sanoi, että "Pyörii se
sittenkin:" Ja on se pyörinsrtkin.
lirovion, takoi kahleet, rakensi v a n - Ensi sunnuntaina, jouluku/n H p.
kiluolat. pystyisi mestauslavat, keksi tulee osaston taloUa^ olemaan ss
ja pani käytäntöön kltutuskoneet. ' ' "
Se poltti, hirtti ja teki raajarikoksi
— se pani vankeuteen ja kidutti —
se sokaisi ja ristiinnaulitsi ja perin­juurin
hävitti miljoonia ihmisolen­toja.
Se repi jokaisen hermon i h ­misruumiista,
sai aikaan jokaisen
kivun mikä vain voidaan tuntea,
jokaisen tuskan mikä voidaan kär­siä."
kuuluisa Kansallissankari. Kaikki
jctka eivät viime kerralla olleet nä- ^
kemässä tätät kuuluisuutta muista- j^o saa psriä Vapauden M o n t r 3 a i i ii
taa myöskin niitä. Kun ke3ku.si?ra
käy tervcr-liii laokkataistelupohjall:-.
niin tällaista me voimme aina ilol­la
tervehtää. Olemme varma, eita
muillakaan paiiikakaunnilla ei o".:'
vahingoksi jcs tällainen opiskeJu-muoto
otetaan käytäntöön tyo',[ö-mäin
k2s:-:i:ude:;."a. Tämän kautta n\t
.myö.^^kin vahvi.staninia työttomuin
järjestöä sekä niitä tehtäviä mitä
työttömäin järjestöllä en c-de-^sä.
SiLs — kaikki lyöltuniät ottamaan o-,
saa tähän t-vimintaaii. Kokouk.sia
pidetiiän edslleGn-toi joka tiistai ja
perjantai iltapäivisin ja clijehna:-
lisistä lilaLsuaksista iJnioitpfaan j -
riksesn.
Vapauden kirjallisuusili a niistä 0 ; :
muutamia .kirjoja visiä perimättä,
kaa saapua^ nyt katsomaan.- Kansal
ILssankari on näytelmäkappaleen
nimi 4-näyt. huvinäytelmä, jossa e-sitetään
mitan kauppiaasta ja koroil-laaneläjästä
tuli kansallissankari. Ä l ,
kää unohtaka kukaan tätä tilaisuut •
ita.
Kristinusko, vaiko tiede? Me TYÖTTÖMÄIN TOIMINTA,
olemme nähneet tai tarkastaneet j
vain muutamia tapauksia tuhansien^ Viime keskiviikkona pidetys.sä
samanlaisten joukosta. Me itseku - . työttömäin kokouksessa Labor temp-kin
voimme parhaiten vastata yllä- , pelillä oU osanotto runsas, paljon
Nykyään on tieteen palveluksessa j olevaan kysymykseen. Tämä taistelu suurempi kuin edellisellä kerralla.
Utteja, joitten uskonnon ja tieteen välillä on t ä - Useat puhujat puhuivat tilaisuudes- kai jokainen saapunee kacsoniaan
avulla tutkitaan miljoonien valo- j näpäivänä käynnissä vielä. Ja se sa ranskan ja englannin kielellä se- tätä suurenmoista joukkcesitystä,
kä muutamilla ulkomaalaisilla kle-kirjakaupasta.
J.oka ci ole vielä kir
jaansa .saanut, kchcitetaan .se nou­tamaan.
— J . S.
Port Arthurin uutisia
Villit vuoret menee niinkuin ilmoi­tuksessa
mainitaan, näytt.äir.öllämme
tämän ainoan kerran. K u n ei ennen
joulua ole mitään näytelmää, niiti
vupsien etäisyydessäkin olevia tähti-ryhmä.
sikermia. Tämän yhteydessä
voimme yhtyä "Naquetin" lauses-sdeö,''
(2ttä "Joka askeleella minkä
t i ^ e ' astuu eteenpäin, perääntyy
jumala askeleen taaksepäin." .
^ a l o liitää 186^000 mailia sekun­nissa
— vuodessa on 525,600 bilj. se­kuntia,
rnutta miljoonassa vuodessa
on 525,600,000,000 bllj. sekunttia. Nyt
me saamme vähän käsitettä niistä
Jacobin tikapuista mitkä hän näki
unissc-.an, jotka olivat asetetut toi^-
nen piiä maanpäälle ja toinen tai­vaaseen,
jota myöten enkelit kä­velivät
ylös ja alas.
Kirkko, tieteen suurin vihollinen,
icoetti tukahduttaa Jokaisen uuden
saavutuksen, niin teknikan kuin
tulee olemaan kunnes koko nykyi­nen
rilstojärjestelmä on kumottu.
Vaikkakin uskonnon on ollut pakko
antaa osittain tieteelle periksi» .,§illii
kapitalistisen imperlalishiin edut s i ­tä
vaativat. Ja n i i n on kirkosta
tullut kapitalismin nöyrin palvelija
Tänä päivänä kirkko on työtäteke­vän
köyhälistön sielunpaimen. Se
koettaa pitää proletariaattia uskol­lisena
riistä jälleen. Siksipä Rocke-lillä.
Yleinen mielipide on uuden
mikä cn neljännessä näytöksessä.
Siinä nähdään selvääkin .selvemmm
joukkomielenosoltuteen valmistelulle miten taipumaton ja kavala bn pää-suotuisa,
tarkoituksella,että tällä,ker- 1 oma .'ja sen agentit aina niin kauan
taa ei anneta lyödä kaupungin polii-- kunnes tuntee työläisen rautakouran
sien kokousta hajalle, kuten aina
tähän asti ovat tehneet, vaan työttö­mät
tulevat seisomaan paikoillaan
ja pitämään kokouksensa.
Suomalainen työttömäin jaosto on
myös pitänyt kokouksiaan kaksi ker-feller,
ja toiset 59, lahjoittavat suu' • taa viikossa. Jokainen kokous muo3
ria summia kirkkojen ylläpitoon ja i dostuu enempi opintokokouksien
uusien-rakentamiseen, että ihmiset
seuraisivat talvaaöluOtslen viitoitta­maa
tietä.
Vajaa vuosi sitten tekivät Roo­man,
Canterburyn ja New Yorkin
piispat, armeijoineen,- toisten kirk-muotoon,
sillä kokouksiin on valmis­teltu
keskustelukysjmiyksiä. Kysy­myksiä
kuten: Mikä oli Lapuan lilk-tiukkenevan
kurkkunsa ympäriUf.
Silloin jo tulee rukoukset, vaan täs­sä
tapauksessa ne ei auta.
Myöskin nähdään, miten vimmai­nen,
äärimmäisyjiteen asti provosoi­tu
ja nälkiinnytetty joukko on val­mis
repimään oman. esitaistelijansa
lurjusmaisen porvarin kätyrin vää­rän
ilmiannon johdosta.
Näytelmän tehoa lisää huomatt.i-vasti
mieskuorommo avustus. Siis
kean alku Suomessa j a nykyinen vai- ! muistetaanpas saapua lauantain.^
he, sekä sosialidemokraattien osuus? JouluHuyn,13 p. kello 8.30 S. J . haa-
— Toisen kansainvälisen suhtautu- l i i - - . Bay st. 316.
Insinöörien Jär^stnp liiton CTeolfisunspuirfneen') mm
Vastavattankmnoiise^n ^laisjärjes-töjen
ke^oksen muodofstainiseit historia
Yhdistyneen lukolaiskeskuk- asinöäöteskuicsen. sen aikupe-y
7- j I I - ralsessa muodossaan, muodostumisen sen synty ja henkilöllinen perusedeuytykset kokoonpano
Vastavallankumouksellisten järjes­töjen
tärkeimpiä työntekijöitä, Mos-taistelua
kannattavan työväenjär- luovan teknillisen korkeakoulun pro­fessori
Leonid Konstantlnovits Ram-jestön
eteen kysymys taistelusta
sodanvaaraa vastaan ja Neuvosto­liiton
puolustamiseksi. Canadan
Komrtunrstinen Puolue panee näi-
.nä viikkoina toimeen laajan kamp­pailun
Neuvostoliiton puolustami­seksi.
Canadan suomalaisten tj'ö-läisten,
joista monikin tietää Neu­vostoliiton
asioista paljon enem­män
kuin tämän maan vanho' tvö-sin
omakätlsellä allekirjoituksellaan
vahvistamassaan todistuksessa 21
päivältä syyskuuta 1930 todistaa:
"Tunnustan itseni syylliseksi O-sanottoon
vastavallankumouksellisten
Järjestöön "insinöörikeskuksen" ("eli
yhdistyneiden insmöörijäjestöjen
neuvosto") ja lopullisesti ja päättä­västi
lopetan kaiken taistelun Neu­vostovaltaa
vastaan, täydellisesti r i i ­suudun
aseista j a julkituon vilpittö­män
katumukseni, täydestä sydämes-perusedellsrtykset
esittää
syytetty
-Ramsin' seuraavasti:
a) Eräs monista syistä vallanku­mouksellisen
järjestön syntymiseen
on ennenkaikkea poliittiset mielialat
entisten Insinräörien joukossa. Siten
entiset insinöörit, joukkona katsoen,
eivät ole omaksuneet Neuvostojärjes­telmää,
eikä kommunistisen puolu­een
periaatteita.
b) ' Ösötetut poliittiset mieliafat 0-
vat vakiintuneet sen eroavaisuuden
nä, joka herätti aktiivista eslinty- set ja tärkeimmät-ulkomaiset yhtsy-mlstä
Neuvostovaltaa vastaan, koska det.
toiveet sen asteettiasesta muuttumi­sesta
ja nepln jatkuvasta kehittymi­sestä
vähitellen murskaantuivat.
e) N K P ( b ) : n sisäUä syntynyt tais­telu
herätti toiveita vastavallanku­mouksellisten
esiintymisten suurem­paan
menestymiseen "perustuen las­kelmat
kommunistisen puolueen hei-kontumlseen
taistelun vaikutukses­ta".
. ;
Samalla hän Jatkaa:
f) " V i h a ja kiukku Neuvostovaltaa
vastaan kapitalististen maiden puo­lelta,
oL: realisena pohjana laskelmil­le
saada aktiivista apua nlkopu^el-ta,
jopa sotaisen interventionkin
.muod<»sa j a siten teki mahdollisek­si
toivaa vastavallanknmouteellisen
väestö, tulee innolla osallistua tä- änl, tekemieni rikosten johdosta. ' vaikuttanut sen. että Insinöörikmita
1^-;j'ölpi^^ siitä heuvottomuudes-
•ijipi||itt' .-vallitse^^ kapitalistinen
<4i^]^|ib' .on johtanut varsinkin
g|il^[^i^0^^stbn--pi iritr.- Oii^
i ; i ^ k p l i $ ^ ^ luulla, että so­ijat
Jtf^ oikeusjutun kouksissa, ravintoloissjK' C
ijvJn^^ Päinvas- tävä ''kielisille" perus
ij^J^^:^?'^^^- , Moskovan oi-
:^ i t od is-
^;^j&0:i:im leirissä
VUS^e^jbpäi^ jo määri^
(: ai^JaJnr a I ka-
1^ iifeittVosiöIi^ vnGl.:an.
||:itto fef^ syistä mo-
% i k ö r^ait lykätty. Viimeisien
mukaan piti hyöfc-
^itif^Bta fötöuttamaäni Äe-
^^^Vfa se määrätietoinen
|sipni, jpta Canadan finassf
niiin kamppailun suorittamiseen.
On tyydytettävä, mikäli kieli- ja
muut teknilliset vaikeudet suinkin
myöten antavat, "kielisten" lyö-läisteiH.
4iedonjan©8i^Jif©ttVostol iiton
asioista kaikkialla, työpaikoilla, ko-
0 n Tseliiel-pefustotuuksia
tuosta merkillisestä maasta, jossa
työtätekeville ei ole mitään ääni­oikeus-,
kokous- tai puherajoitufc-sia
ja rinnastettava se tässä maas­sa
vallitsevaan poliisi- ja kapula-terroriin:
maasta, jossa ei ole ai­noatakaan
työtöntä, samaan aikaan
kuin kapitalistisissa maissa miljoo­nia
ja jälleen miljoonia työttö­myyden
uhreiksi joutuneita aje­taan
kuin juhtia paikasta toiseen
vailla kaikkea apua ja turvaa:
Sikäli kim tuimen hajanaisista tie­dotuksista,
"insinöörikeskuksen" voi­daan
katsoa syntsmen vuonna 1926.
Minkäänlaisia ta:rkkoja j a yksityis­kohtaisia
tietoja ei minulla ole, sUlä
minä aloin ottaa osaa insinöörikes­kuksen
työhön V. 1927 alussa.
iukuunpanijana, henkiinherättä.
jänä ja pääjärjesliäjknä' "insinööri­keskuksen"
muodostamisessa on P. A.
Paljtshinski. jonka ohella aktiivisim-pina
hänen apulaisinaan olivat L . G .
Rabinovlts ja I. I. Peodorovits. ')
*) Paljtshinski on ammuttu OGP^
U : n koUeegion antaman tuomion pe­rusteella,
kulta- ja platinateollisuu-dessa
harjoittamansa tuhotyön t a ­kia:
Peodorovits on tuomittu hiili,
teollisuudessa harjoitamastaan tuho­työstä.
Rabinovlts on tuomittu Shah-tinskin
jutussa 6 vuodeksi ja lisäksi
kulta- ja platin'^teolIisuudessa teh­dystä
tuhotyöstä 10 vuodeksi. Viime
on menettänyt sen käskijäaseman
joka sillä oli monilla heistä ennen
vallankumousta, samalla kun ylem­pien
insinöörien taloudellinen ja e-lintaso.
tuntuvasti huononi. . ,
c) Tuotantolaitosten entisten o-mistäjlen
vaikutus entisiin insinöö-reihin,
jotka ovat olleet, ja osit­tain
säilyttäneetkin yhteytensä e n ­tisten
isäntiensä kanssa, on sekin o l ­lut
vakituisena kiihottimena taiste^
luun Neuvostovaltaa vastaan, tar­koituksella
saada entisille palaute­tuksi
heidän tuotantolaitoksensa tai
ainakin korvauksen niistä.
d) Siirtymiskausi nepistä sosialis­tiseen
hyökkäykseen oli yhtenä syy-mainittuja
ei tähän juttuun ole
haastettu, koska eivät ole ottaneet
osaa vastavallankumouksellisten jär­jestöjen
työhön kahden viimeisen
vuoden aikana, jolloin on suoritettu
raskaimmat rikokset.
tulevaisuudessa", ja
takia joka on insinöörien taloudelli- i kaappaiikson tcttatnmista läheisessä
sessa ja toiminnallises.'^a asemassa - - .
ennen ja jälkeen lokakii^n vallan­kumousta.
Neuvostovallan luonnolli­nen
epäluottamus inslnöörelhin. po­liittinen
ja yhteiskimnallinen kont.
rolli heidän työhönsä nähden on
g) elintason heikkeneminen vuo.
desta,1927 lähtien, talonpoikaisjouk­kojen
tyytymättömyys, kriisin oirei­den
ja taloudellisten vaikeuksien e-
2) L. G . Rabinovlts hilliteollisuu-dessa
j a teollisuuden sivualoiila sekä
teollisuuden yleinen suunnitelma.
3) Insinööri Hrennikov 'u) me-talurgiassa
j a metallin valmistusteol­lisuudessa.
4) Professori Tshamovski, metal­lurgiassa
ja metallin valmistusteolli­suudessa.
5> Insinööri Fedotov tekstiiliteolli­suudessa.
) Insinööri Kuprianov tekstiili­teollisuudessa.
7) Insinööri Laritshev naftatuo-tannossa
ja polttoaine- hankinnassa.
8) Professori L . K . Rairisin. polt-totarvehankinnassa
ja energetilkas­sa.
Lisäksi Ramsinin mukaan kes­kukseen
kuului P. I. Krasovski ***),
joka johti tuhotyötä liikermealalla,
vaikka onkin hänen vaikea, "kuten
hän itse sanoo" lopullisesti eroittaa
kakaan minkäänlaista puheenjohta­jan
vaalia ei oltu toimitettu^ niin
tehtävä periVtyi Ja laajojen tietojen­sa
takia yleisestä tilanteesta, johto­asema
siirtyi HrennlkovIUs. Hänen
vangitsemisensa jälkeen järjestö
suuresti muuttui Ja johto siirtyi
Ramsinille" (todistukset 21 p. syys­kuuta).
Yhdistyneiden järjestöjen
järjestörakenne
Koko tuholaisjärjestön keskuksen
•järjestörakenne oli Ramsinui mu­kan
seuraava:
"Mahdollisemman suuren konspi-ratiivisuuden
aikaansaamiseksi, koko
järjestö oli rakennettu ketjusystee-min
periaatteella, nimittäin siten,
että eri teollisuuden aloilla oli pää-rengas,
jolla samalla oli alansa kes­kuksen
tehtävät j a vuorostaan jär­jestivät
yhteyden alaspäin, s.o. pe-rusjatsheikkolhln.
<
Tämän järjestöra^kenteen takia 1^
eivät eri ketjujen jäsenet tunteneet
toisiaan, eikä' saman ketjun ylimmät
ja alimmat renkaatkaan olleet'välit­tömässä
kosketuksessa.
Tällainen yhteyksien . ketjumainen
järjestelmä takasi mahdollisemman • tuutti).
Kemiallisella alalla ins. V. P. K r a -
vets (liiton K K T N : t a V ja ins. V. N.
Kamsolkin, prof. I. S. Shvedov, prof.
Spltalski, Lotarski, Lebetkin.Bulkakov.
Turvetcollisuudesta V, N. Valjash-nikov,
Kirpitshnikov.
Metsätuotannon alalta V. P. Me;-
jer, Kvjatkovski.
Sementtitsollisuudesta M. M. Po-rosov
ja A . I. Stavrovski.
Sähköteollisuudesta V. I. Ugrimov.
Taloudellinen ryhmä: Gurjevits.
Beloserkovski, Sokolovski, liiton
K K K T N : t a .
•Polttotarvehankinta-alalta: P^''-'-
vits, ja Pokrovski (liiton KKTNi
Schvaniger, Ukraint-sev-Zelibel S. -V.
Teollisuussuunnitelman yleistä yh­teyttä
varten ja pienteollisuuden si-vualoja
varten prof. Kalinnikov. I. A.
Energetiikka: M. L. Kamenctski,
N. N. Vaschkov, pr.c:. A. A. Gorev.
ins. Kukel-Kraevski, Osadschi. N. I.
Sischkin.
Leningradilainen ryhmä: prof.
M. V. Kirpitscev, A. A . Fomin, V. .N.
Schregel.
M O G E S : Kirpitschr.ikov, Janovits-ki,
Krilov, Saveljev J .
Sotilasteollisuuden energetiikka
ins. E. F . Evreinov ja ins. V. N - ^ * ^ "
montovits flampctekniliinen ins::-
pieniä tappioita järjestölle yksltyis- Liikennelaitoksen energetiikka:
ammatti:'.'--^'
ten ketjujen palaessa. ; Besjadovski A. K . ja I. F. Lavrov.
itse "keskuksen" iäv^eniä alansa rvh- Käsitykseni on, etm välittömästi 1 Liikennelaitoksen KK.-Mekk. Bo-siintyminen
llsääntymlspers^ktllvl- mfen j £ S e^kTferprTsSiu^a' ^^^^^^ I-P. L Krasovski. P S.
neen. loivat maan rajojen sisällä o- ole ollut. Kuitenkin on keskuksella Snm^Trä ^kt^^^^^
tollisen, maaperän yastayallankumo- — --- Jasenmaara, joka o h suoranaisesti
ukselliselie kaapp^uk^Ue. Bamsin
ei /tsissä."esitä;':,feuit^|||itt pääsyytä"
nimittäin, etta'.mel&ein-:l^fc|i^^^ ''kif^;;
kukssn" johtomiehet enn^rt; VaUafi-äuniousta
olivat iise''suurteoli£äuUden
harjoittajia ja kapitalisteja (Rabi­novlts)
tahi olivat kaikkein kork^im-todellisuudessa
ollut presidiumi, jon.
ka jäseniä on ollut seuraavat hen­kilöt:
ins. P . A_ Paltsliinsld.. ins. L .
Q:i Rabinovlts -.ja ins. Hrennikov ja"
paliinöttilsin..•vangitsemisen., jälkeen
R-amsinin ^todistustsav.mukaan hä,
neni.!tiiaUEen,iastuf.*Fe^feov (tunnusr
tukset 21 päivältä-^lokakuuta). Hie-min
maksetuilla käskijäpaikoilla ^ nian toisin johtoasemista tuholais-suurteoUisuuden
harjoittajien palve-^ järjestössä puhuu Laritshev. Yleen-luksessa,
joiden oikeana kätenä he. sä puhuessaan samaten kuin Ram-illvat.
aiitä tulee "kriiseihin" niin sinkin johtavasta keikuksesta hän 11 -
seuraavat tosiasiat csottavat mikä '
merkitys näiden "kriisien", aikaan­saamisessa
oli sillä työljä. jota te­kivät
itse syytetyt ja heidän muo­dostamansa
järjestö.
Tuhoiaisjärjestön henkilöllisen k o ­koonpanon
esittää Ramsin seuraa­vaksi:
j
"Inslnöörikeskukseen kuuluivat:
1) P. " A . Palshinski koko keskuk­sen'
pääjohtaja, jonka tehtävänä oli
paitsi koko järjestön työn yleisjoh­to,
myöskin sotilas- j a rahakysymyk-keskuksen
ympärillä oli lukumääräl­tään
400—500 henkeä. Järjestön y -
leinen jäsenmäärä 'perusjärjestöjen
F. Velitsko-Schuhov.
Insinööriteknillis est ä
tosta S. D. Schein."
• . V A I - ' j a ' ^polyteknillinen ' yhdisty:*
työntekijät mukaan luettnöa housj ^ N'^LJVOV Scherdin A. A .
noin -2,000 henkeen'^.:-<tnBhustukset ! Yleensä voi tehdä johtopaätör.s?;i.
saä:
"Johtava ryhmä itseasiassa hoiti
keskuskomitean tehtäviä, johon kuu­lui:
Hrennikov, Kalinnikov. Ramsin,
minä. Tshamovski j a Fedotov. Vaik-
*u) Hrennikov on kuollut kuulus­telujen
aikana.
***) Krasovski on tuomittu 10 v.
tuhotyöstä liikenneosastolla eikä
häntä samasta syystä, kuin Rabi-vltsiakaän,
ole haastettu oikeuteen.
21 päivältä syyskuuta)-. . •
E r i 'teollisuuden al(Hirä-'.yUBipieri'
ketjujen johdossa, päitsi-^nnen-mai­nittuja
syytettyjä, Ramsmin todis­tusten
mukaan oli seuraavat henki­löt:
"Hliliteollisuudessa I. I. Fedoro-vits,
ins. Skorutto, Nasimov ja V o l -
kovits A. D.
NaftatUotannossa I. N. Strishov.
ins. Pokrovski (liiton suunnitteluko­miteasta)
j a ins. N . N . Smirnov (lii­ton
K K T N : t a ).
MetaUialaUa Grshimailo. Belonosh-kin,
Julmanov, Kaufman. Neumeisr,
ins. Kutski P. M . , ins. R. J . G a r t -
van. List. Lipphart, Podjakönov.
Tekstiiliteollisuudessa Kuprianov
JLebedjev; Lopatin ja Noldje.
•
isanoo Ramsin, että maataloutta in-kuuhottamatta.
liiton suunnitehnako-mitcan
ja K K N T : n meikein kaiki
.johtajavirastot ovat "keskuksen" vai­kutuksen
alaisia.
Matalous tas oli Kondredjevin
vastavallankumouksellisen ryhmän
vaikiitukssn alaisena.
Eri alain keskuksien jäsenet ^ - o i ­vat
osoittaa paikallisten keskiiks:en
jä.seniä, mikäli ovat oHc-e: välittS-mässä
kosketuksessa näiden kansss •
Ylein-^h kuva ylläolevan peruste;:.^
taroeeksi osottaa tuholaisjärjetSn
voimaa, joka sille on muodcstuntit v.
1928 lähtien, ennen ShahtAm Juf^-V
alkua, jolloin se kärsi ensimälse' l«-
kut Shahtyn sivuhaaran palosta h::-
liteoiUsuudessa:
i r».i I I
•yi..- m