Vapaus, February 25, 1926

              ^Torstaina, neiinuc. za p:na—^j-niin, reo» as^M^ao,
Maialaisköyhälistökysymys ja
vaHankumous
' '
jLeiiinin puhe Moskovan alueen köyhälistökomiteain edustajain neu­vottelukokouksessa
kesällä y. 1918
MAALAISKÖYHÄLISTÖN JÄRJESTÄYTYMINEN ON TÄRKEIN VALLANKUMOUKSEN KYSYMYS
Toverit l Maalaisköyhälistön jär­jestäytyminen
on tärkein meid&n si­säisen
Takennusjärjestelmämmc ky­symys,
vieläpä koko meidän vallan-knmööksemm
© pääkysymya.
l,okalcaan vallanktnnons asetti teh­täväkseen
ottaa kapitalistien käsistä
tehtaat ja konepajat, saadakseen
tuotannon välineet yleiskansallisiksi,
j i äBtamalla kaiken maan talonpojil­le
'muuttaa maatalous sosialistiseksi.
Ensi osa tehtävästä oli paljoa hel­pompi
täyttää kuin jälkimäinen.
I&ui»ungeissa kohtasi ^llankumou^
suurtuotannon, jossa työskenteli
kymmeniä ja satoja tuhansia ty5-
läisiäi Tehtaat j a konepajat kuului­vat
vähälukuisalle kapitalistijoukolle,
josta työläisten oli helppo suoriutua.
Työläisillä oli jo pitempiaikainen
> aikaisemmissa työtaisteluissa saavu­tettu
kokemus, joka oli .opettanut
• heitä toimimaan yksimielisesti, päät-
, tävästi j a järjestynein joukoin. Sitä
paitsi ei "tehdasta eikä konepajaa
tarvinnut jakaa; tärkeätä oli vain,
ettäi koko tuotanto järjestettiin työ^
läislaokan j a talonpoikaisväestön pyr
kimykai» silmällä pitäen, etteivät
työn iulokeet joutuneet kapitalistien
käsiin.
Aivan toisin on asianlaita maaky-,
^ symykJseaaä. Siinä oli sosialismin
voittoon viemiseksi välttämätöntä"
ryhtyä joukkoori n.k. pakkoluovutus-toimenpiteitä.
Heti saada aikaan
'suuresta joukosta pikku, talonpoi-kaistalouksia
suuri yhtenäisyys .oli
mahdotonta. Jleti aikaansaada se,
«ttä hajanaisesti hoidettu maata­lous
muuttuisi yhteislcunnalliseksi ja
saisi suuren kokonaisenr yleisvaltiol-vain
myöhästyimme meidän tsaa­rimme
suHteen) — j a kuitenkin jon­kun
ajan kuluttua palasi entinen
järjestelmä ohjiin. Se johtui siitä,
että silloin ei vielä kaupunkipaikois-sakaan
ollut suurtuotantoa, joka olisi
yhdistänyt tehtaissa ja konepajoissa
miljoonia työläisiä yhteen ja lujit­tanut
riittävästi voima3csi, joka i l ­man
talonpoikien apua olisi kyen­nyt
kestämään kapitalistien ja ku­lakkien
painostusta.
Köyhin talonpojkaisväestö ei ol­lut
järjestynyt; itse se kehnosti
taisteli kulakkeja vastaan ja tämän
vuoksi vallankumous kärsi tappioita
myöskin kaupungeissa.
Nyt on asema toinen^.. Viimeisten
kahden: sadan vuoden kuluessa on
suurtuotanto siinä määrin voimak­kaaksi
kehittynyt ja vallannut kaik­ki
maat sellaisella suurten tehtaitten
ja konepajojen verkolla, joissa, työs­kentelee
tuhansia työläisiä, että nyt
kaikkialla kaupungeissa jo on • syn­ty
n)rt suuri järjestyneitten työläist
ten (proktariaatin) armeija; jolla
on riittävästi voimaa taisteluun por­varistoa
j a kapitalisteja vastaan. ,
Edellisissä vallankumouksissa 'ei
talonpoikaisköyhällstö voinut vaike­assa
taistelussaan kulakkivaltaa vas­taan
hakea turvaa mistään.
Nyt on maakiaJcoyhmlistSn avnksi
tullut tyofitneo
takanani, tietysti kalliimman maksa^
vat.
Kulakeilla c i tietystikään ollut kii­rettä:
' rahaa heillä oli riittävästi;
itse he kertoilivat, että kerenkkoja
on heillä säästössä naulakaupalla.
• Mutta sellaiset ihnriset, jotka voi­vat
toisten nähdessä nälkää kätkeä
j% koota viljavarastoja —: ovat j u l -
keimpla rikoksentekijöitä. Niitä vas­taan
on taisteltava, kuten pahim.;
pia ikansan «vihollisia vastaan.
Ja tämän taistelun me maaseu­dulla
alotimm^.
lisen ; tuotantomuodon, jossa ^työri
tuotteet tulisivat «yhtäläisesti' ja oi.
kendenmukai^M;i koko .työtätekevän
kansait^naujtittaviksi,. tyÖvelvollisuu-sden
plle&?a^<yl6isdn j a yhtäläisen ja
^heti:saavuttaa tSmä ja yietö^ lyhyes­sä
ajassa «n tietenkin mahdotonta.
I t f a m p f ' Itoln' lc«apnngisw
^ Silloin kun tehdastyöläiset, kaupun-
"gelsqcK' jo olivat ennättäneet iopulli-;
«esti heittää kapitalistit' syrjään ja
, vapauttaa itsensä riiston ikeestä,
inaaseudulla' vasta todellinen taistelu:
'.riistoa vastaan alkoi.
Lo&akuun vallankumouksen jäl­kesi)
me voitimme tilanomistajan,
me-o^mme häneltä pois maan, mut­ta
tähän ei vielä taistelu maaseudul­la
pä|ttynyt. ^ Maan valtaus, kuten
j o k a i ^ n .'kuukin tyotätekevie!» 'saa­vuttama
valtaus on: vasta' silloin py-:
:syväiata. kun :se nojautuu :työtäteke-inen
itaetoirointaan,' heidän järjes.
töihinsä; heidän kestävsryteensäjä
heidän vallankumoukselliseen lujuu^
teensä. \
Oliko tällaista järjestöä työtätc-ikevillä
talonpojiUa?
: ^ Valitettavasti ei. Ja siinä onkin
taistelun vaikeuden syy.
Maaporhot (kniakit)
' Talonpojat^ jotka eivät ole nautti-
;.neet^:i^
vät oie hyötyneet toisista, aina tu-
N>levat"kanQattamaan sitä, että' maata-riittäisi
kaikille yhtä paljon, että
. k a i k k i ; ahertaisivat, : että maan : hal­linnosta
ei tehtäisi riistojärjestel-mää
j a että sitä varten ei,koottaisi
-omiin käsiin niin paljon -kuin' mah­dollista
moalohkoja."^ Toista on ku­lakkien
ja maaseudun riistäjien, jot­ka::
sodan johdosta paisuivat, jotka
käyttivät edukseen toisten nälkää,
: saadakseen leivästä satumaisia hin-
•toja, 'Salasivat sitä ivarastoihinsa,
odotellessaan uutta hinnan nousua ja
k a a l i a : t a v o i n koettavat yhä vielä.
. kin rikastua' Icansan onnettomuusti­lanteesta,
maaseutukurjaliston ja
: kaupunkityöläisten nälkää hyväksi
käyttäen.
Nämä kulakit ja maaseudun riis­täjät
ovat' yhtä julmia,' vihollisia
^^kuin kapitalistit ja suurtilalliset. Ja
jos kulakki jää koskemattomaksi, jos
maaseudun riistäjiä me emme voita,
niin varmasti tulee taas tsaari ja
kapitalisti raitaan.
N i i n . en ollut kaikissa
kamooluissa
vallan-
Kokemus kaikista tähän saakka
Europassa olleista vallankumoukdsta
selvästi toteaa, että vallankumous
eittämättä. kärsii vaurion, jos ta-lonpoikaisköyhalistö
ei saa^ kulakkien
valtaa lyödyksi maahan.
Kaikki Europan vallankumoukset
menettivät ' taistelunsa juuri sen
-vuoksi, «ttä~maaseutu ci kyennyt
masentamaan vihollistaan. Työläiset
Icanpungeisas kukistelivat kyllä tsaa-rejaan
(Englannissa ja Ranskassa
I^niiticaita mestailtiin jo useita sa­toja
vuosia sitten;. me venäläiset
Järjestynyt proletariaatti on \pal-jos
voimakkaampi ja. paljoa- koke.
neempi kuin talonpoikaisväestö (sen
kokemuksen on se saanut aikaisem­missa
taisteluissaan) ; nyt on se Ve­näjällä
valtion peräsimessä^ halli­ten
kaikkia tehtaita j a konepajoja,
rautateitä, laivoja j.n.e.'
/ N y t on' Icöyhimmällä talonpoikais-;
väestöllä luotettava ja v^oimakas liit-i
Roininen sen taistelussa' kulakkieii
valtaa vastaan. Köyhin talonpoi­kaisväestö
tietää,, että kaupunkity 3-
läinen on sen puolesta, että proleta­riaatti
'auttaa -: sitä kaikessa, ' m l s^
vain voi tämä apu on jo varmaa,
Seiviovatrosottaneet äskeiset tapanko;
set. . • ,
Htfhaikatin pula
' Kaikki te muistatte, toverit, kuin­ka
r vaarallisessa r asemass^ o l i ' val-lankuinous
tämän vuoden ' (1918)
heinäkuussa. Tshekkosloväkkicn ka.
pina kasvoi kasvamistaan,:nälkä Icau-;
pungeissa lisääntyi j a maaseudun
kulakit tulivat yhä julkeammiksi,
yhä kiihkoisenimin hyökkätUyät he
kaupunkia vastaan, Nfexivosto-vr^ltaa:
vastaan, maaseutuköyhälistoä : vas-:
taan. ^
:': Me kehotimme maaseutuköyhälis^
töä järjestäytymään, me < ryhdyimme
muodostelemaan: köyhälistökomiteo-.
ja ja järjestämään työläisten elin-'
tarveretkikuptia.:: Vasemmisto-sosia-livallanktlmoukselliset
nousivj^t ka-pinaan.
4 He selittivät, että köyhälis-tökomiteoissa
op laiskureita; että
työläiset Työstävät viljaa työtäteke­vältä
talonpoikaisväestöltä.: >.
• Mutta me ' vastasL-nme • heille, että
he puolustavat kulakkeja, jotka ovat
huomanneet, että taisteluss*a Neu^
vostovaltaa vastaan voidaan paitsi
a-seita käyttää: myöskin nälkää väli.
kappaleena. ':He nimittivät niitä lais­kureiksi,
mutta : me teimme heille
kysymyksen, miksi se tai toinen ön
tullut "laiskuriksi", miksi on niin
alas mennyt; miksi: on köyhtynyt?
Eikö juuri kulakkien tähden? Ku-'
lakit yhdessä vasemmistososialival-lankumouksellisten
kanssa huusivat
vain "laiskureista" j a samalla itse
hautasivat \'iljaa, kätkivät sitä, kei­nottelivat,
haluten rikastua työläis­ten
nälällä ja kärsimyksillä.
Kulakit imivät kaiken veren köy­histä,
he riistivät toisen työvoimaa
ja samaan aikaan huusivat: oi te
laiskurit! ^,
Kulakit kärsimättömästi odotteli­vat
tshekkoslovakkeja, he halusta oli­sivat
asettaneet uuden tsaarin •valta­istuimelle,
jatkaakseen rankaisemat­ta
riistämistään,. edelleen kuristaak-seen
maaseudun työläisiä, edelleen
hyötyäkseen.
Ja pelastus tuli vain siitä, että
maaseutu liittyi kaupunkiin, että
maaseudun proletaariset ja puoli,
proletaariset ainekset (jotka eivät
nauti toisen työn tuloksista) yhdessä
kaupunkityöläisten kanssa alkoivat
sodan kulakkeja ja maaseudun riis­täjiä
vastaan.
Tämän yhteenliittymisen onnistu­miseksi
tuli sangen paljon tehdä
elintarvekysymyksen alalla. Työläis-aineisto
Jcaupungeissa tosiaankin kär­si
nälkää, kun kulakit puhelivat it­sekseen:
Vielä hetkisen pidätän viljaa
Kansalaissota maaseudulla
Menshevikit ja sosialivalfankumo-ukselliset
pelottivat meitä "hajaan­nuksella";.
jonka me saamme maa­seudulla
aikaan järjestämällä köyhä-listökomiteoita.
' Mutta mitä olisi
merkinnyt "ei hajottaa" maaseutua?
Se olisi merkinnyt —; maaseudun
jättämistä edelleen kulakkien hal­tuun.
Mutta isitä me emme kui­tenkaan
halunneet ja siksi päätim­me
me "hajottaa" maaseudun. Me
selitimme: me menetämme . kula­kit,
se' on totta, sitä onnettomuutta;
ei voi välttää;' (naurua); mutta -me
voitamme puolellemme tuhansia ja
miljoonia köyhiä, jotka asettuvat
työläisten, putflesta 'taistelemaaii
(suosionosotuksia).:
Ja ' niin on käynjrtkin: Hajaan­nus
maaseudulla on vain selvemmin
osottanut, mitä ovat puoliproletaari.
set -talonpojat, jotka eivät käytä
toisten työtä, ^'a mitä ovat maa­seudun
riistäjät ja kulakit.
Työläiset ovat antaneet J a edel­leen
; antavat jnaalaisköynälistölle
apuaan: taistelussa kulakkeja > vas­taan.
Maaseudulla syttyneessä kan­salaissodassa
' ovat työläiset ^ köyhim-^
märt talonpoikaisväestön puolella,
kuten plivat silloinkin, kun käjrtänr
nössä toteutettiin sosialivallankumo-uksellisten
lakia maan' sosialisoimi­sesta.
Me «mme ole balonaeet' «listaa ,ta*
ionpoikaisvaestoa.tahtomme alle
Me holshevikit. olimme maan so-'
sialisoimislain vastustajia. Mutta
kuitenkin me sen allekirjotimme,
koska emme halunneet asettua talon.''
poikaisväestön enemmistön tahtoa
:vastaam Enemmistötahto on; meille
aina velvottava i j a - asettua tätä tah­toa
vastaan — merkitsisi vallanku­mouksen
kavaltamista. ; '
: Me emme .tahtoneet^ tarjota ta-lonpoikaisväestölle
sille Vierasta aja­tusta'
maan tasaisesti jaon' merki­tyksettömyydeltä.
Me arvelimme,
että on parempi; jos työtätekevät
talonpojat itse omassa selkänahas­saan
tuntevat; että tasottava jako
on hullutusta. : Vasta silloin ,me voi- ^
simme:kysyä:heiltä, missä on' vapau-;
tus tästä hajaannuksesta, tästä ku­lakkien
väkivallasta, mitä tapahtuu
maan jakamisen pohjalla? * ^ :
Jakaminen, on hyvä vain alussa.'
Sen; tuli näyttää; että maa siirtyy
suurtilallisilta, että se siirtyy talon-poikafsväestöHe.
Mutta se ei ole
kylliksi.. .Vapautus: on vain maan
yhteiskunnallisessa muokkauksessa.
Tätä käsitystä ei teiUä ollut, mut-
,tä itse elämä vie teidät siihen va­kuutukseen.
Kommunit, osuuskun-nallinen
työskentely, taloiipoikien
työkunnat — kas siinä on vapau­tus
pikkutalouden epäkohdista, kas
siinä on keino kohottaa ja parantaa'
talous, voimien säästö- ja taistelukei-no
kulakkeja, loisihmisiä ja riistoa
vastaan.
Me liyvin tiesimme, että talonpoi­kaisväestö
«lää ikäänkuin turpeeseen
kiinni kasvettuneena: talonpoikais­väestö
pelkää uutuutta, se itsepin­taisesti
pitää kiinni vanhasta. Me
tiesimme, että talonpojat vasta sil­loin
uskovat sen-tai muun toimenpi­teen
hyödyn, kun "he omalla järjel-lään
alkavat käsittää,-alkavat tun­tea
sen hyödyn. Ja siksipä me au­toimme
sitä maan jakamisessa, vaik­kakin
tiesimme, että se ci anna va­pautusta.
Mutta nyt alkaa maaseUtuköyhä-listö
itse yhtyä meidän käsitykseem-.
me. Elämä osottaa heille, että siel­lä,
missä tarvitaan sanokaamme 10
auraa sentähden, että maa on jaettu
100 lohkoon, kommunistisessa talou­dessa
voidaan tulla toimeen vähem­mällä
luvulla auroja, kun maata ei
jaeta kovin pitkille. Kommuni an­taa
tilaisuuden kokonaiselle työkun­nalle,
kokonaiselle osuuskunnalle
suorittaa sellaisia parannuksia ta-loudessa,
jollaiset ovat mahdottomia
irrallisille pikku" omistajille j:n.e.
Tietenlöuin e i kerrallaan onnistuta
siirtymään kaikkialla yhteiskunnalli­seen
maankäyttöön. Kulakit tulevat
kaikilla tavoin vastustamaan sitä,
vieläpä itse talonpojatkin usein itse^
pintaisesti vastustavat kommunistisi
ten perustelen toteuttamista maa­taloudessa.
Mutta mitä enemmän
«simerkeUlä; omalla kokemuksellaan
talonpoikaisväestö tulee < vakuutetuk­si
kornmunien edusta, intä menes^k-:
sellisemmin: asia pääsee .eteenpäin
menemään,
: XSyhäUstokomiteat '
; Tässä on suuri tehtävä köyhäli9tor
komiteoille. Qn välttämätöntä, että
komiteoja olisi kautta Venäjän. Ko-miteain
muodostamista on jo suori­tettu
tuloksellisesti pitemmän aikaa.
Pietarissa i pidettiin . äskettäin Pohr
joisen 'alueen komiteain edustaja;
kokous.; 'Odotettujen 7,0Q0 ;edusta-jan
asemesta saapuikin' ^(f,OO0l: edus­tajaa
eikä kokousta varten luovutet­tu
sali voinut vetää kaikkia kokoon­tuneita.;
Suotuisa sää pelasti tilan­teen
ja' salli kokouksen järjestää to­rille
Talvipalatsin edustalla.
Meidän puolueemme keskuskomi­tea
oh laatinut..suunnitelman komi-teain
muodostamisesta ja se jätetään:
Neuvostojen 6:nnen edustajakokouk-.
sen vah-vistettavaksi. - '
Me käsitämm.e, että komiteain ja
neuvostojen maaseudulla ei tule olla
rinnakkaisoxgaaneja. Syntyy sekaan •;
nusta ja turhaa ajanhukkaa, /tfc
yhdistämme komiteat Neuvostojen
kanssa yhteen, me teemme niin, et-,
tä komiteoista tulee Neuvostoja.
Me tiedämme, että köyhälistöko.
miteoihin joskus puikahtaa kulakke­ja.
Jos tätä jatkuu, niin myöskin
- komiteoihin V; tullaan köyhälistön ta­holta
suhtautumaan," kuten Koreus­kin
ja Avksentjevan kulakkikomite-oihin.
Nimen muutoksella ei e n^
ketään petetä. Tämän yuoksi on
aiottu suorittaa uusintavaalit komite­oihin.
Valitsemis^Qikeus köyhälistökomite-oihin
on vain sillä, joka ei nauti toi­sen
työn:; :tuloksista, . joka ei rosvoa
kansan nähdessä nälkää, joka ei kei­nottele
ylijääneellä viljalla eikä si­tä
kätke- pulopaikkoihin. Kulakeilla
ja maaseudun riistäjillä ei tule olla
sijaa köyhälistökomiteöissa. :
Yhden miljardin ruplan rahasto
Neuvostovalta on päättänyt myön-r
tää yhdeii'~ miljardin ruplaa rahas­toon
maatalouden kohottamiseksi.
Kaikille.; jo voimassa oleville j a vas.
ta perustettaville kommuneille tul­laan
osottamaan rahallista j a tek­nillistä
avustusta.
-Jos-tarvitaan si-vistyneitä erikois­tuntijoita,
; me. niitä lähetämme.
Vaikka- nämä .suureimriaksi osaksi
oyatkin ' vastavallankumckuksellisia,
JOiin kyllä: köyl^Iistökomiteat rosaa-va|
t^3uitsittaa;,heic|ät^^ j%,nämä tule-vai
?^ö8kenteiemään kansaa varten
samalla lailla kuin aikaisemmin työs­kentelivät
riistäjien eduksi.,
Yleensä ovat meidän A-sivistyneet
Jo ennättäneet tulla vakuutetuiksi,
että sabotashillaan - (jarrutuksellaan^
kiusanteollaan) - eivät he kykene hor­juttamaan
työväen valtaa.
Ei meitä pelota ulkomainen im-perial^
mikaan. ' Saksa on jo poltta­nut
itsensä lUkrainassa. 60 miljoo-,
nan" viljapuudah asemesta, jotka se
toivoi sieltä": ,vievänsä, vei Saksa
vain '9 miljoonaa puutaa ja kaupan
päälliseksi sai venäläistä holshevis-mia,
jota se ei erikoisesti suosL
(Myrskyisiä suosionosotuksia.),
Eiköhän vain' samoin käyne eng-:
lantilaisillekin, i joille me voimme
lausua: "Katsokaa, rakkaat, älkää
vain kompastuko!" * (Naurua j a kät­tentaputuksia.)
Mutta vaara meitä vastaan on kui­tenkin
olemassa; niin kauan, kun
meidän veljemme rajan takana ei­vät
-kaikkialla ole nousseet kapinaan.
Ja sen vuoksi on meidän ja'tkettava,
punaisen armeijamme järjestämistä
ja* vahvistamista. jErikoisen lähellä
maaseutuköyhälistön sydäntä tulisi
tämän asian olla;.sillä vain meidän
armeijamme suojaamana voi'se har-jottaa
sisäistä talouttaan.
Toverit! Siirtyminen uuteen ta­louteen
voi ehkä edistyä verkkaasti.
mutta välttämätöntä on päättävästi
toteuttaa kommunistisen talouden
perusteita. . \
Kulakkeja vastaan on käytä-vä
tanpokkaasti taistelua. Heidän kans­saan
ei ole mentävä mihinkään so­pimuksiin.
. ,
Puoliproletaariset talonpojat eivat
ole meidän, vihollisiamme
Puoliproletaaristen talonpoikain
kanssa me voimme työskennellä yh­dessä
ja yhdessä heidän kanssaan
käydä taistelua kulakkeja vastaan.
Heitä vastaan ei meillä ole mitään.
Kenties eivät he ole sosialisteja ei­vätkä
sosialisteiksi tule, mutta ko­kemus
tulee heille osottamaan yh-teiskunnallisen
maanmuokkauksen
hyödyn ja suurin osa heistä ei ryh­dy
vastaan tappelemaan.
. Kulakeille, taasen me^sanomme:
teitäkään vastaan ei meillä mitään
ole, mutta antakaa liika vilja, älkää
harjottako keinottelua, älkää riistä­kö
toisen työtä. Niin kauan, kun
tämä jatkuu, tulemme me käymään
teitä vastaan' säälimättömän leppy-mätöntä
taistelua.
Työtätekeviltä me emm& . mitään*
riistä, mutta niiltä, jotka hyötyvät
toisten työstä ~ niiltS me takavari­koimme
kaiken; (Myrskyisiä suosion-osotuksia.)
' '
Robert Lindforsin
SAUNA
Avoinna: 'lauantaisitt; 1—-12 yölla.
Sunnuntai namusin: puoli"^4—7.
R. LClIDFORS
' Kirkland Lake/ Onfno.
Ostan turkiksia; päivän korkeim­milla
h i n n ö ^ Expressi- j a posti­lähetyksistä
annetaan hinta kirjeel­lä
tai sähkösanomalla^ - Tehkää koe
lähetyksiä. ^
JUIeklrjottanut ei osta eaaä
janiksennahkoja*
WM. HOTTI
231 Whittaker Street
Sudbury, Ont. '
W h i t t J ^ ja Isäbell katajen
Iralniassa
Phone '186SW —; P.O. Box 1988
•aiw^wi
Kuvia isoflnetaan; j a raamitö^:^
taan. Myöskin filmejä .vai-,
mistetaan.
. Antakaa meille koetus. ::
Tomkiiison Studu>^ ^
South Porcupine.
;Sky 'kaupan \yläkerrassa. V '
U k M M
SOUTH END
A P T E E K K I I
\ Meiltä voitte saada lääkkeen- |
»ne, makeisenne - j a kaikki v i i -
I' meisimmät magasiinit.
\ ANTAKAA MEILLE KOETUS
• Seuraava
Gold Sange Hotellista <
fuhelin 119.
S SÖLOTNIcir***
Liha- jn\.Ruoltalavarak«,^
JAUHOJA JA VCEXiXHK
; Box 164, S. Porcnpine, Oat. ;
WALFR. KUOPAN
SAUNA
pidetään avoinna joka perjantai,
alkaen kello 3 j.pp.; kello 10 illalla.
Lauantaisin kello 1 päivällä, kello,
'12 yöllä sekä kelo 3—^7 sunnuntai­aamuna.
WALPR. KUOPPA
KirUand Lake. Ont.
JMATKADJJAROII
Silatejä huoneita saatavana.
^MIL JOHNSON
62 Edmond Lane
dUUBUBY, ONTABIf
LäheUä C. N. R. asemca
Telefooni 682
Panonimna
i Tupakkaa ja, virvokkeita
PARTURILIIKE
: Walter Hartman,
Levack» On».
• a a a w » a i s i w « s f f*^~~-~-^au>i
;T:ri H. Quacke^bush!
I -• • :'HaiqmaslaaIuiri'::-'.;:-'
I 107 Cnthbertoon BIk. j
I F O R T WILLIAM, O N T A R I OI
<
> Auki iltasin sopimuksella , |
— Phone S. 2384 — '
Gipper Cliffflaiset
Pistäytykää puotiin jossa on
kaikenlaista ensiluokan ruokata­varaa
päivän halvimpiin hintbi-hin.
A. PELKOLA
7 Finland St. Phone 104
Tokkos tyS olette kuulleet etta* I
; Kinnusen Saunassa |
on kiviläjä lämminnä perja^- <
I taina, lauantaina ja vieläpä: <
'sunnuntainakin.
M. Kinnunen, South Poreupine ' j
•iwiiyw«riiiww<
I Pehmeitä juomia
•ia —
TUPAKKAA
; saatavana A . Lindroosm nalin.
I ruumassa. ;
\ Teen. kaikkea parturin, työl
• pSSssa?^ ^^^^ samaasi
^ank Alanen.
l i , . .
I Arvoisat toverit
[ Porcupinessa ja ympai-istoUi!
\ Parhaat puvut hahimmalla
» saatte räätäli J. A . Pirneksehs
I.-South Porcupinessa, Ont ^ ^ ^
\ . I-Jikkeeni sijaitsee Majestic'
! Teatterin takana.
"
UDSU ROHAANEITA
Vapauden kirjakaappaan on saapunnt' huomattava maara seuraaTiii r a. raaanikirjoja,' joista jokainen on kokoonsa ;ja sisältöönsä nahdea
, ' erikoisen halpa ,
Kultamaan rakkautta, hienoja rakkausseikkailuja, kirj. Jack Lon­don,
nid.. , ^
Kolme Muskettisoturia, jännitysromaani, kirj. AUxändtr*"bu
3 öSaa, nid. ...;,,,......,„.v.^^^^ ^ ljwi
Yksin maaUmalla, kaunis romani, kirj. Mabell Barnes GroundyVs^^^ i"S
Valaveljet,. romani Islannin asuttamisen ajoilta, kirj. G. Gunnar-son,
sid ,.
Suloisen järjettömyyden kaupunki, erittäin hieno "'räkkäii^röm^f.
>;kirj. E. Temple Thurston, sid *
Kyläraittien kuningas, satakuntalainen kertomus, rentoa rakkaiittä'-
kirj. Kaarlo Halme, sid ;.
Silmukorvan nuori Epra, satakuntalainen kertomus, reimaa "rakl' ''^
j kautta, kurj..Kaarlo Halme, sid ;
Virallinen sulhanen rakkausromaani, suomennos, sid. l ; ' " «
Saarelaiskuvia, I j a II osa yhdessä, kirj. Emil Elenius, sid:"::.:;::::;:: lioo
, . Ylläolevat ovat kokonaan n.k. jännityskirjallisuutta, jota ei Vapauden
kirjakauppa ole ennemmin välittänyt, vaan jota nyt olemme S!
kirjallisuuden harrastajain pyynnöistä hiukan välipalaksi, tilanneet Jos
VAPAUDEN KIRJAKAUPPA
BoK 69, S U D B U R Y ; O N T -
CANADASTA SlJpMEM
OSLON TAI KÖÖPENHAMINAN KAUTTA
, . Yhäj; lisääntyvän kannatuksen johdostaf mikä meidän canadsr
laisen reittimme osaksi on tullut on:yhtiö lisännyt- seuraavat mat-kavuorot
'HalifaxUta suoraan Skandinaaviaan.
Purjehdukset Halifaxista, N . S. ,^
i UNITED STATES helmik. 20 p. j a kuhtik. 15 p.
OSCAR II t o u k o k . ! päivä.
ALENNETUT KOLMANNEN LUOKAN
edestakaisten' matkainlilnnat-^
.^Säastiikäa$4S.50: ja ostakaa edestakainen piletti Turkuun
Hankoon, Helsinkiin tai Mftarianhaminuah $183.00.
' ^ Erinomaiset mukavuudet kolmannessa: luokassa. Hyttejä
2 j a 4 hengelle. Varatkaa hyttipaikka paikalliselta asiamieheltä
mm aikaisin kuin mahdollista.
GANADASSA MAKSETTUJA PILETTEJÄ matkustusta var­ten
Suon;kesta myydään kaikkiaUeCänadaan.~~ V-
_ Lähempiä tietoja saadaksenne kääntykää paikallisiBn asiamie­hen
puoleen tai kirjoittakaa yhtiön Canadan Pääkonttoriin:
SCANDINAVIAN-AMERICAN ONE
461 Main. St. Winnipee.Can. 31^ Upper Water St., Halifex, Cso.
EUGEN W. ELFVENGREfI,
No.' 338 A . - S t . James .^treeti-Montreal, Qne.
J . V. KANNASTO ERICH J . KORTE, •
Box 69, Sadbnry, Ont., Can. , Port Arthur, Ont., €«•.
RUOKAA SAATAVANA
aterioittain ja viikottain.
Auki klo § : 3 t o a.p.—: klo 2:teen
yÖUä.
N E W W A S H I N G T O N C A FE
Elm St., Sndbnry. Önt.
DUGCHAHP
Sudbury, Ont
Olemme avanneet autokumien koiv
jaualiikkeen jöteit otamme nyt vas^
taan kaikenlaista äutoknmi^' ja ai-aäknmien
koxjdosta.
Trjdjt^rSigyy taataaa.
Kirj. A. TJUMENEW.
Tämä viimeksi ilmestynyt kirja kuuluu järjestyksessä kol­mantena
siihen/TYÖLÄISEN TIETOKIRJASTO sarjaan, jota on
alettu kustantamaan erikoisesti sillä nimellä. Ensimäinen tässä
sarjassa, on Kommunistinen Manifesti ja toisena Napoleon HI
• Vallankaappaus.,.'"'."'-'
Mika on TYÖN HISTORIAN sisältö? Se ön juuri sitä mitä;
nimikin. jo ilmaisee; nim^ kun työksi' kutsumme ihmisen tuot­tavaa
toimintaa j a historialla ymmärretään menheen aikakaaden
vissin alan. kertaamista' lyhemmässä 'muodossa, niin tämä osar
puilleen.antaa^^käsityksen khrjan sisällöstä.' . Se ön: 1) tuotanto-tapojeh
ja -keinojen johdonmukaisen kehityksen, 2) tuotanto-,
•tapojen muuttumisen yhteydessä tapahtuvan työn järjestyksen
eri muotojen vaihdokseen, ja 3) näistä muodoista johtuvain yh­teiskunnan
eri luokkien välisten ybtöiskunnallisten suhteiden ku-vaaminen.
. ,.:_• •-..••:.. : v . ,-•
' , ' "'^' .) O'-. i-'* :>'- ' .. • K i r j a on' sidottu erittäin aistikkaisiin vaatekänsiin, käsittäen
kaikkiaan 248 sivua j a hinta ollen ainoastaan 80c. ..
Saatavana kaikkialla asiamiehiltämme tai ^tilaamall suorato
kirjakaupstamme o s o t t e e l l a : '
VAPAUDEN KIRJAKAUPPA
- Boa 69, SUDBURY^.ONT. •