Vapaus, June 19, 1926

              yAPAUS , .,
iOaoJldan «noinalaiseii tySväestSn ianenkannattaja^ ilmes-
Sodbnr^Bsa, Ont, Joka tiistai, tofstai Ja- lanaatBl
T o i m i t t a j a c :
; & a. NEIL, ABVO VAAKA
VAPAUS (Uberty)
• , Tha only organ of Finnish Worker8 in Canada. Fob-
, Oihed In Södbory,'Ont, every Toesday, Thursday and
Bstnrday»
" ÄegMered at the Post Office Department, Ottava,
M cecond class matfaMty
Neuvostoliittoa käsittävässä kir-jeenvaihtajain
kokouksessa
seloeti tov. Uljanova kirjeenvaihtajaHikkeen' saavutuk­sia
ja tditaviä seuraavasti:
iTällä hetkellä likipitäisten 'tilastojen mur
kaäntneillä on kirjeenvaihtajia kaikkiaan noin 25(),0()0
herÄeäii joista 150,000 on maaseutd^
4O»00O sotilas^irjeenvaihtajaa. Loput ovat tyoläiddr
jeenvaihtajia ja nuorisokirjeenvaihtajia. »Seinälehtiä
iLoieslyx Neuvostoliitossa noin 40 tuhatta kappaletta.
JNaidenrimiaila kasvaa myoekin kirjeenyaihtajai^yhinie^
Suuri osa kirjeenvaihtajista on puolueen ja nuoriso
lihon jäseniä. Puolueettomien kirjeenvaihtajien ltdcu
eri piireissä vaihtelee 30 ja 50 pros. välillä yleisestä
luvustoi Tämän oliella työläis- ja^maaseutukirjeenvaih-tajaliikkeen
suuri merkitys^ on siinä, että se saattaa dc-tiivioeen,
työhön puolueettomien joukkojen työläisjäsp-nia.
' ' Kurj^pvaihtajaliikkeeseen eivät ota osaa vain tyo-
JäisjSt jä tal9npojat, vaan myöskin alemmat i^iHcailijat,
^onoomit, lääkärit yjtt. Muutamilla seuduilla on
' heidän csanöttoifsa verrattain huomattava. Naisten o
' • sanotto on verrattain vähäinen, vain 7 pros. ja on tä-
'hln'puoleen kiinnitettäviacin erikoista -huomiota.
"Valitettavasti alemmat puoluejärjestÖt eiyät kaikki­alla
:kiinnitä tarpeellista huom^
: ikeeseen eivätkä aina ole tietoisidcaan työläis- ja maa-
'seutukirjeenvaihtajaliikkeen työtavoista^. Tätä kysymys-^
t§ onkin edelleen selvitettävä järjestämällä vastaavia
selostuksia, neuvottelukokouksia j.n.e.
'^Seraälehtieri toiminnasta puhuessaan tov. Uljanova
huomautti, että ne ovat viime aikoina laadultaan huo­mattavasti
paranl^uneet. Suurin puute näissä lehdissä
on äiinä,/että niiden tdimittamiseen ottaa osaa suhteel-lis^
jpienet typläisryhmät^'
,\ ' niteidän puolueessamme on ni.m. Sudburyn kaupun­kijärjestö
tehnyt päätöksen, jolla £|olut on velvotettu
toimenpiteihin työläiäkirjeenvtfrhtajaSn kehitltämiselksi
puolueen lehdille. Ja asia on siksi tärkeä, että sille tu­lee
äntOQ kaikki' mahdoUinien huomio, jotta siinä pääs­täisiin
edeä kunnolliseen'alkuun. '
; Lloyä George liehii työläisiä
\ Lloyd Geprge on ehkä ^erimpiä porvarillisia politi-koitsijoita.
mita maailma tuntee, hän taipuu vaan ei
- taitu, kirjottaa eräs toverilehti. On aina uskollinen ka­pitalismille,'
mutta kc^aa tilanteen mukaan teesken-;
niBl|ll\Jiberaälia, vieläpä työväiestöllekin myötätuntoi-
Jsuutta, jos vain sellainen on hänen tarkotuksrlleen vält­tämätöntä.
' Mutta kokemukset osottavat, että silloin
. hänellä ön aina piru mielessä.
.^Vihtteisen vaalitaistelun aikana joutui Englannin
porvaristo suurin piirtein, yhdistymään työväenpuolu-'
etta vastaan. Lloyd' Georgen liberaalipuolue kutistui
-voimattomliksi'ja mitättömäksi. Sille jäi ainoastaan
32 iidustajapaikkaa parlamentissa. -
Englannin yleisldcko ja'sen jatkona oleva suuri ki-vihiilenkaivajien
'lakko jakoi täm^
lähteenkm kahtia. Lloyd George arvostelee Ankarasti
Baldivinm hallitusta tyhmästä- politiikasta.^ Selittää,
etta oli järjetöntä kärjistää luoldean^erkeissä taistelua
työn ja pääoman välillä. Olisi pitänyt m^etellä kie-renumni
kätkeä teiäshansikasx-hi^^^
sikkaan alle. Seasijäak riisuttiin:^silldc&
n'aan!poi8 Ja paljastettiin te^
sinkertaisinkin työläinen pääsi selville siitä, että hal­litus
on kapitalistien omaluineen nahkoineen ja että
puheet «kansanvaltaisuudesta» ovat silkkaa petosta.
'Sitä ei olisi pitänyt Lloyd Georgen mukaan tehdä; Sii­tä-
sa&ttavat^ koko Englannin porvaristolle jälkilaskut
>ty]Iaka]liii£miiksi kuin mitä porvaristo'jak^
Toinen liberaalijpuolueen rippeitten osa taasen seu-J
faatAsauithia. Tämä antaa tukea Baldwininfaailituk-
' selle lakkopolitiikassa ja yleensä kaikessa muussakin.
:föita kärjistyi kriisiksi, tappeluksi johdbsta; 'Liberaa-lipuolueen>
rippeistä 26 parlamenttiedustajaa jäi Lloyd
- Gfforgen^taakse, siihen luettuna. useita..hiilikapitalistei-;
liin ja hallitukseen tyytymättömiä toi§ten teoUisuulj-
V sJNpn:edustajia/ rAsquith sai taakseen 12 parlamenttie-:
dustajaa ja repeämä tuntuu korjaamattomalta.
Lloyd Georgen mielestä MaoDonald, Thomas ja
V kumppanit ovat oikeastaan yhtä selviä liberaalisia
porvareita kuin hän itsekin.^ Hänen mielestään hänen
-tulisi saada aikaan liitto MacDonaldin ja hänen kump-
-paneittensa kanssa.: Siten hänellekin taasen tulisi jo­tain
merkitystä Englannin ja maailman politiikassa.
SdcsiJiän viime päivinä on alkanut 'hyvin imelän työ-laisten
liehittelemisen tarkotuksella onkia itselleen kan­natusta.
*
.- r Lloyd George' teki kuitenkin pienen laskuvirheen
siinä, että lähti liehimään kaivostyöläisiä.^: N jo
^menneinä vuosina ^ovat - saaneet havainnollisesti' kokea
mhä 'miehiä Lloyd''George' on. Siksipä Lloyd George
polttikin: nokkansa. Tämä tapahtui seuraavaan kuvaa­vaan
tapaan:
;:/'^> George lähestyy hiilenkaivaji-cn
jarxestön- presidenttiä, Smithiä, ottaa hyvin tekopy­h
ä ; i l m ^ ja surkuttelee; seuraavaan tapaan: '
\[ . «On hyvin säälittävää,"että teidän täytyy tuolla ta-vallff
taistella.^' Olen' teille myötätuntoinen.»
•' Smidi vastaa muistuUaen menneisyydestä:
:<T^ hallituksenne vuodelta 1919 olette
tästä vs^fuunalaineti-^Te olette yksi niistä ihmisistä,
jotka tämän tilanteen olette syimyttäneet. /Me |«nmie
halua vähääkään teid^ myötätunnostanne.»' ' j
— Keskustelu päättyi* siihen, Lloyd George saa" et­siä
apua macdon^deilta ja thomaseilta.- Hiilenkaiva-^
jattiet^vät,r;että}^eidän. tulee itse ja omaan voimaansa
luottaen taistella ja^voittaa.' Siinä heitä voi auttaa väin
maailman; valveutunut proletariaatti. Läksy 'on opit-'
tu ja se pidetään myös^ mielessä. l
'"Napoleon neljäs''
y. Mainitulla otsakkeella kirjottaa Radek Moskovan
«Pravdassa» Puolan «diktaattori» PtbuSbkin edesotta-misista
ja huomauttaa, että me olemme tekemisissä
tyypillisen, nykyaikaisen sankarin ja touhuilevan poliit­tisen
seikkailijan kanssa. . • *
^ Suoritettuaan vallankaappauks
tasavallan presidentin - pahenemaan jq.^eroaniaan^ Pils-udski
sitten ilmottaa, että hänet ajoi diktatuurin tavot-leluun
laillisuuden rakkaus, ja ettei hän ^tään elä­mässä
niin rakasta kuin laillisuutta. Mu^ta mitä-^än
tule^Uekemään, jos kansalliskokous: Hei tulekaan valit­semaan
presidenttiä Pilsudskin tahdon -mukaan? Mitä
hän. tulee kunnioittamaan' - silloin ja miksi hänr^tten
nousi kapinaan? ^ ^
Pilsudski ei ota huomioon miehuullisen Puolan
proletariaatin aatteita sen;taistellessa sosialismin-'puo-;
lesta; Eikä' hän omaksu edes Puolan porvaristonkaan
aatteita sen taistelussa sosialismia vastaan.^ H
miiltistuttaa historiallista; legendaa, jota ilman :porva->
rillinen valtio ei voi elää, sitä samaa Puolan riippumat-;
tomuuden puolustajan legendaa^ mitä riippumattomuut­ta
inikaän Puolan kapitalistinen lu(^d£a ei voi saavi^^
taa.
Puolaa joka ei syntynyt minkään luokkienvälisen
taistelun pohjalla, vaanllmestyi niin kuin Inpinä^^^^^^te
Tin: ja Saksan keisarikunnan raunioiden :alta^ * tarvitsi
kansallista; lippua,:, jonka kantajana-:voi olla. vain Pil­sudski.
Ottaessaan vallan käsiinsä v. 1^18 hän luo­vutti
isen porvaristolle, jotta voisi säilyttää puolellan­sa
armeian, mutta'hän ei lainkaan ymmärtänyt, että
ei:Voi^ölla olemassa imtään; demokraattista armeiaa,
jos valtio: on vastavallankumouksellinen. : Ja kun :^^P
lan porvaristo tuli vakuutetuksi siitä, että se ei' enää
tarvitse Pilsu.dski-Iegendaa turvalleen asemaansa kan-sanjould£
ojen'vaatimuksia ja hyökkäyksiä vastaan
se: heitti hänet pois armeiasta j<i alkoi yleisen armeian
puhdistamisen kansallis-demokraattisista ja Ika
vallankumouksellisista aineksista.
Puolan porväristonv kykenemättömyys .suoriutua ta­loudellisista
ja-poliittisista: vaikeidcsista herätti kuiten­kin
ajan ollen suurta tyytymättömyytiä mitä laajimmis­sa
lumsankerroksissa ja tämä osaltaan valmistikin Pil-sudskille
tietä valtaan. Mutia Pilsudskille, tuolle puo-;
lalaisen romantismin viiraieiselleotyhjälle^^
eivät porvarit enempää kuin suurtilallisetkaan ole vi­hamielisiä.
Siksi ei tiedetä^i^ hänelle oikein tehtäi­si:
Sentakia Pilsudski tänään järjestää verilöylyii Var­sovassa
ja huomenna kehottaa toisiaan vastaan: taistel-eita
rakastamaan toisiaan.-
20:nnen vuosisadan historia, asetti Pilsudäkille 4uok-uenvälisenvkansalaissodand&
aattorin. osan suoritet­tavaksi^
hänellä olisi ollut johdettavanaan proletariaa­tin
taistelu kapitalisteja vastaan, talonpoikain sota
puolalaisia tilanherroja vastaan. Mutta historia ei ole
mikään järkensä menettäneiden huone/ Ja tämän ta­kia
se vapauttaakin "Pilsudskin tästä hänelle liian suu-resta
tehtävästä., Pilsudskin diktatuuri jääkin vain
historian ilveeksi. Ja tällaiset leikkilapaidcset ovat ly­hyitä.
CromweIleja. ja napoleoneja .syntyy vain suu­rissa
historiallisissa taisteluissa suurten luokkien tah­don
ja pyrkimysten ilmaisijoina. Suuri luokka; ei an^
na diktaattorin valtuuksia leikin Vuoksi.
S«iili$n y^i^Mk^
Kirj. Leo Trotski
Esitämme ->«raan engL aikakauskirjan mukaan Trotskin mielenkiin- -'
toiseii: esityksen ylläolevasta k^
•%demit ps^khrät^ Neuvostoliiton k^bifystä arvioimaan omien: toiveitten- '
sa ja poliittisten intressiensä ma'£äisesti, niin lienee ajattelevien
työläisten -kiihtoista tutustua suur
ta läheltä tuntevan miehen esitykseen.
Tnotantovoimien kaisyn
Tuotantövbittiaimme nopea ennal-tovälineiden.-
piirissä yli 62 pros. on
kokonaisuudessaan - yhteiskunnallis­tettua
j a tämä on : teknillisesti kor­keimmalla
tasollaiAinoast^n 38
pros. ..tuotantovoimista^;on yfateis-kunnallistuttamatta;
leensaattanunen;. on' hyvin tunnetta
tosiasia, ja :• sitä ei ole pahemmin
valaista kuin mitä valtion 'fsuunni-telmakomissionib
: (Gosplan) t{iulu-kot
tekevät..; vM
määrä W;192*-^25, mukaanluettu­na
vuodenM924 huono sato; nousi
71 jnros. vuoden J913;byvästä sa­dosta
: (kussakin tapauksessa lasket­tu
ennen - sotasv - vallinneissa; arvois­sa).
. ! V v . l 9 2 5 ~ 2 6 tuotantoarvo,
jossa otetaan 'huomioon v:n 1925
hyvä sato,-tulee epäilemättä saa­vuttamaan
• V m 1913, määrän ja : ei
jää ; todtonäkoisesti kauas 1911
määrästä; 'Vaikka ^dime vuosien
Indnessa .viljasato ei oIe~ koskaan
saavuttanut kolmea miljaardia pun­taa^;
niin'tämän ivuoden sato ^arvioi­daan
noin 4.1 milj. puudaksi
^Teollisuutemme ^ arvo.viimeisenä
talonsvuonna on saavuttanut 71
pros. v:n 1913 määrästä. Ensi vuon­na
Ctark; tätä vuotta, sillä: kirjotus
on kirjotettul viime vuoden loppu­puolella,;
suom.) se tulee varmasti
olemaan. 95 pros; v:n 1918 määräSr
tä.:- Tämä puhuu sen puolesta;.että
jälleenrakentaminen on käytännöl­lisesti
:-ratkaistu; : Jos me emuistam­me,
: että .19^0 meidän ^tuotantom­me
oli vain viides tai kuudes .osa
tehtaiden tuotantokyvystä, niinnä­emme,
kainka nopea on jälleenra­kennus
:ol!ut. V Valtion teollisuuden
tuotantomäärä^ on enemmän 'Iroin
kolminkertaistunut vuodesta 1921
lähtien.^^^^ vientimme, v: joka tu ainoastaan '4 pros.
pään kum 11.7 nuljaardiin tsher-vonetsmplaan,:
osnnstciimintajärjes-töjen
0.5 miljaardiin. ruplaan ja yk­sityisten,
/pääasiallisesti talonpoikais­ten;
yritysten 7.5, miljaardiin rup­laan.
Tämä merkitsee, että tuotan-
' IVöväenyhdistysten
iiäjrtelmätoiniimian
kohottaminen
ii--Nyt näytelmäkanden päättyessä
Ja uuteen valmistuttaessa:lienee-pai­kallaan
.'kiinnittää työväenyhdistys-
Kapitalismin kirot
Miten suuret ovatkaan' ne tuhot ja mittaamattomat
ne kärsimykset^ joita maailman työväestö on saanut
cärsiä kapitalistisen järjestelmän aikana. Suuret o-vat
ne menetetyt uhrit, mutta valtava on ollut myösr
:in niiden seuraus^ onhan ^proletariaatti kaikkialla jär-e^
tynyt ja käy yhä tiiviimmin rivein hyökkäykseen ka­pitalismia
vastaan. ^
Lehdessämme on kerrottu amerikalaisten kutoma-teollisiius^
errojen hävyttömästä hyöldtäyksestä Passaic-in
kutojia vastaan, sekä kuvattu kutojieh,sankarillista
puolustustaistelua. Lyhyt silmäys oloihin, joissa nä­mä
kutojat ovat vuosikausia saaneet elää, antaa maini­on
kuvan työläisren viheliäisestä ja kurjasta asemasta.
Keuhkotauti on näiden työläisten keskuudessa hy­vin
yleinen ja tavallinen tauti. Kaikista Passaicin teh­taiden
työläisistä on miehistä 22 prosenttia keuhkotau­tisia
ja naisista 35.5' prosenttia. Että nämä prosenttilu-uvut
ovat tosiaankin suuret, sen todistaa se, että keöh-cotautia
sairastavien lukumäärä yleensä koko Ameri­kassa
on 14.8 prosenttia. f
Hiljalleen loppuun kuluttaen tekeekin tämä kehno­on
olojen, kurjien työhuoneiden ja heikon ravinnon
seuralainen kamalaa jälkeä kutojien keskuudessa. Kuo-cvaisuusprosentti
dn Passaicin teollisuusalueella viiti­senkymmentä'prosenttia
«uurempi kuin yleensä koko
maassa. •
Tällaisissa oloissa ovat eläneet nämä työläiset, jot­ka
nyt ovat nousseet lakkotaidteluun saadakseen inhi-millisemmär
olot ja joita vastaan Amerikan vapaamie-lineu
hallitus lähettää poliiseja ja sotilaita avuksi teol-lisuusherrojen
pyssyhurtille.
. Passaicin kutojien sankarillinen taistelu on herät­tänyt
huomiota muijallakin kuin Amerikassa. Kaikki­alla
rientää väestö heitä tukemaan taloudellisestL Toi­sin
ei voi ollakaan, sillä onhan heidän taistelunsa osa
siitä tabtelusta, jota työväki kaädcialla käy sortajia'
vastaan.
vuonna r 1925 ei saavuttanut puol­ta
miljaardia ruplaa, tulee olemaan
huomattavasti yli miljaardin. Tuon--
timme r on kehittynyt samalla ta­valla.
Valtion budjetti, joka viime
vuonna nousi :2i ja iluoleen'^imljaar­diin
ruplaan, tulee tänä vuonna
kohoamaan^ 3 ja puoleen miljaar­diin
ruplaan.,'lleidän ;tavaraimme
laatu, on;paijonvyläpuolella ensimäi-sen:-
ja'toisen'? uuden; talouspolitiikan
vuoden: tasoa. Siis tuotantoVoimaim-me
kehityskysymykseen nähden me
olemme ; saaneet ^ selvän uudelleen
vakuuttavan v- vastauksen. Markki-nain
"vapauttaminen'!; on . antfinut
voimakkaan kiihokkeen tuotantovoi-mi^
emme. ,
Mutta kieltämätön j tosiasia on,
että'; markkinoilta — - kapitalistises-^
ta aineksesta on tämä kiihoke
tullut ja tämä on ruokkinut ja
ruokkii porvarillisten teoreetikkojen
ja politiikkojen pahaa sisua. ^Teol­lisuuden
kansallistuttaminen ja
suunnitelmallisen .:-tarkoin :v johdettu
kansallistalous on auttamattomasti
sekotettu • uuteentalouspolitiikkaan
siirtymisen ja vielä änemmän myö­hempien
taloudellisten- edeSottaibisT
ten yhteyteen. ;; Tuotantovoimien
kasvu esim. Canadassa i on ruokittu
Yhdysvaltojen pääomalla. ;Sama l i ­sääntyminen
on edistynyt -Intiassa
siirtomaakansojen: puristuksen yh­teydessä.
Lopuksi tuotantovoimien
korjaaminen on edistynut 1924 Sak­sassa,
huolimatta DaMressuunnitel-man
sopimuksista; .'Saksassa kan-sallistuttamis-
ja' yhteiskunnallistut-tamissuunnite]
mati:;jo^a olivat niin
lupaaTÖa monessa suhteessa sosia­listien
ja kautskilaisten ' teoksissa,
ovat. hyljätyt hyödyttömänä roska­na
ja^ Amerikan tiukassa '^'ohdossa
yksityiskapitalistien alkuperiaatteet,
huolimatta siitä tosiasiasta,: että: sen
hampaat ovat joko ' kadonneet tai
isketty pois, ovat toisessa ;auon^u-dcssa.
. Kuinka me olemme suoriu­tuneet
tässä suhteessa? ; Mitä muo­toja
meidän tuotantovoimamme' ovat
saaneet.|^ Olemmeko, menossa kapi­talismia
vaiko sosialismia kohden?
Sosialistisen talouden johtava eh­to,
on. tuotantovälineiden kansallis-tuttaminen.
Onko tämä ehto saa­vutettu
uuden talouspolitiikan ai­kana?
Onko tavaramarkkinain ja-r
komuodoksi voimaansaattaminen
millään tavalla heikontanut kansal-listuttamista
tai onko se lujittanut
sitä. • •
Sisällysrikkaat Gosplanin taulu-kpt
antavat arvokasta : ainehistoa
kansallistaldutemme molemminpuo­listen
suhteiden pyrkimyksen keski­näisen
taistelun määräämiseen.
Meillä on tässä ehdottomasti luotet-^
tavia "kontrolli"-lnlnija, jotka vut-taavat
pääoman -perusteihin, tuo-txmnon
määrään, ; kauppapäSomaan
ja yleensä' mitä tärkeimpiin maan
taloudellisiin prosesseihin.':
JBIitä tulee maanviljelykseen,:rniih
tällöin ei ole kysymyksessä zyiin
paljon maan' kansallistuttamiskysy-mys
kuin tilanomistajain 'poistami­nen.
-Tämän prosessin toimeenpano
on mitä opettavin;: :l^lanomistojaI^
kan,: siis muiden kuin talonpoikais­ten,
- maanomistuksen : poistamii^
nenT; aiheutti .melkein kokonaisuu­dessaan
suurmaanviljelyksen poista­misen,
-mukaanluettuna "vieläpä ne-km,
jotka ovat' johdetut eniten ny--
kyaikaisella tavalla. Tämä oli yh^
tenä syynä, vaikkakin toisarvoisena,
maanviljelystaloutemme 'tilapäiseen
laskuun. : Mutta me: tiedän^me, että
tämän vuoden ~sato :^lee; nousemaan
ennen sotaa - vallinneelle; tasolle, i l ­man
tilanomistajain ' apiya ja ilman,
että maatilojen; viljelystä ön johdeta
tv. kapitalistiseen suuntaan. Ja kui­tenkin
me .olemme. alussav tilanomis­tajien;
maan'viljel3rstavoista! vapau­tumisessa.
Maan : kansallistuttamista - ; laajoin
h i U : .pientalonpoikien^- maatiloihin
nanSen ei .ole oikeastaan: voita to­teuttaa;:
Nykyään maataloustuotan-tovälineistä
on; yhteiskunnallistutet-
Loput 96
pros. on talonpoikien - yksityisissä
käsissä; Mutta - on kuitenkin vält­tämätöntä
muistaa, että maatalous-tuotantovälineet,
niin : talonpoikien
kuin valtionkin, muodostavat vähän
yli; yhden kolmasosan koko Neuvos­toliiton
tuotantovälineistä. On tär-ke/.
ä huomauttaa, että kansallistut-tamisen
.'täyttä- 'merkitystä ilmaise­vat
maanviljerystelaiiikan • edistävät
saavutukset' j a maanviljelyksen kol-lektivisoimisen.'
tulokset, Joita oso-tetaan
: vuosinumerolden avulla.'
ten: j a niiden näytelmäseurain huo^
miota niihin; seitoihin, miten; sea^
ranäyttämöjemme ; taiteellista arvoa:
voitaisiin kohottaa, miten ne voisi­vat
parhaiten palvella ; suomalaisen
työläi^Ieison taiteellirfa harrastuk­sia,
ja miten voitaisiin parhaiten ai­na
antaa esitettävän kappaleen merv
kityksestä oikea -käsitys yleisölle.
»; EsitelmE:; näytelmän •uallosta
Näyttämöinämme esiiettäyät kap­paleet
voitaisiin luokitella , kolmeen
pääluokkaan: 1) kumousnäytelmät,
2): muut arvokkaat nä3^1mät, 3)"
huvinäytelmät. Totta on, että vie­lä
joudutaan näyttelemään sellaisia­kin
näytelmiä, :jotka ^enrät sanan
parhaassa merkityksessä' kunlu mi­hinkään
näihin luokkiin, vaan jois­sa
-esiintyy paljon ala-arvoista.
Mutta että yleensä kykeneisim-me,
antamaan yleisölle; selvän käsi-;
tyksen näytelmän v.rasällö5tä, ja sa­malla
selvittämään näytelmässä
esiint^ät virheelliset katsomubipt,>
olisi jokaisen kappaleen alu^jorir^
kun tehtävä' selkoa : kappaleen'.si­sällöstä,
: selitettävä: kuinka se on:
ymmärrettävä: historialliseen aikaan
ja paikkaan nähden; ja -; mitkä vir-heelli^
ydet siinä näkyvät : meidän
silmillämme katsottuna".-. Näytelmä-seuran
olisi' nimitettävä; joku hen-:
kilö syventymään näytelmään edel-
Karjalasta lähteville
"Punainen Karjala kertoo:
- Muuan -työläinen on pyytänyt mei­tä
julkaisemaan seuraavan kirjeeh,
joka on osotet^u karille: ajaneille,
kyllästyneille, '••spetse'iUe". Sellaisia
meillä on siDoin tällöin ollut ja vas-^
takin tulee olemaan,; sillä sosialianin
rakentamisemme on koettelemusten
kiirastulta, jossa kuona karisee pois
ja varsinainen -metalli jälelle jää.
Kirje kuuluu:
Olet mielestäsi kärsinyt vääryyttä:
Neuvosto-Karjalassamme ^ ja ;- siksi
muka aijot - lähteä lahtarimaahan.
:Lähde vaan, sillä -emme me sinunlai­siasi
kaipaa. .
Et ole; funtenut» etkä ymmärtänyt
olojamme. Sinä luulit, että^ täällä
ovat kaikki- tyoläismoukkia, joita on
armosta ryhdyttävä opettamaan. E i ­väthän
pelkistä työmiehistä lähte­neet
muka neuvostotasavaltaa oh­jaamaan
kykene. -
Sinä kuitenkin erehdyt
Gosplanin laskelmien mukaan^: ta­lousvuoden
1924—26 alussa, valtion
pääomarahastot no'U8ivBt, : ^ -^varovai-simman
-arvion mukaan, el 'vähem-tä
-apua, mutta panevat sen oman
kontrollinsa alaisena . työskentele­mään.
^ Täällä : tarvitaan miehiä,
joilla päämääränä ei ole suuren pal­kan
ja helppojen olojen tavottelu,
ihmisiä, jotka uskaltavat jotain - uh­rata
neuvostotasavaltamme ja ^sia-lismih
hyväksi.
Täällä on kärsitty monta viluista
ja nälkäistä päivää ja yötä, mutta
siitä ^ i nuristu, sillä kysymyksessä
oli nenv(^stotasavalIan rakentami­nen.
Ei narise ja itke se, jolla suo­nissaan
virtaa kommunistin punasen-ruskea
veri. Karjalassakin ovat yh­teisponnistukset
saaneet ihmeitä ai­kaan.
Toisten hylkiöiden tavalla aikonet
lahtarimaahkn tultuasi parjata olo­jamme,
huutaa täällä karsimastasi
"vääryydestä", sillä muutenhan lah-tarit
voisivat katsoa kieroon, muu­tenhan
ohrana voisi ottaa kirjoihin­sa.'
Mutta muista sentään joskus sa­noa,
että velvollisuutesi täällä lai-mmlöit,
elitä juopofctelit, että et pys­tynyt
tehtäviin, joita suorittamaan
olit muka tullut. Työläiset näes
pian huomaavat täällä mihin mies
kelpaa.
Taitanet ihmetellä sitä pohjaton-^
i a vihaa;' mikä meissä - "suomen-kii­nalaisissa*'
lahtarUurjuksia kohtaan
kytee. vTaitanetpa vielä kerran ym-r
märtSä, että «i itku eikä xipi ja isä--
meitarukous auta maailman' markki­noilla,
vaan voima ja neuvostovalta.
Töllinpoika.
takasin, jotta kykeneisi sen oikealla
tavalla selittämään,' Täten epäile­mättä
voitaisiin i paljon helpottaa
näjrtelmien sisällön ymmärtämistä,
samalla kun oikealla selityksellä voi­taisiin
poistaa näytelmän mahdolli­sesti
antamat virheelliset:, katsomuk­set,
ja. siten selvemmin palvella
työväen asiaa. •:• Työväen'.' näjrtelmä-seurain
sopisi kokeilla tällaisten esi­telmäin
pidolla. Edtelmät eivät
saa missään tapauksessa: olla pitkä­veteisiä
eivätkä väs3rttäviä, vaan
lyhj^tä ja asiallisia.
Vierailanaytannot
Työväen näytelmäseurain keslniu-dessa
on •viime aikoina hyvin paljon
otettu- - käytäntöön • •vuoro-vierailut
naapuriyhdistyksissä. Tämä on epäi­lemättä
hyvä tapa. Siten; säästetään
voimia ja energiaa. Saadaan vaih­telua
esityksiin , ja esittämällä sa­mat
kappaleet ••iseampaan kertaan-saman
.y r näytelmäseuran; toimesta,^
kohotetaan sillä näyttelijäin esitys-;
kykyä; Vieläpä "saavat eri paikka­kuntain
näyttelijät tilaisuuden op­pia
toinen toiseltaan. Yleisölle täl­lainen
vierailu epäilemättä on myös
suuresta arvosta? Se saa tilaisuu­den
monipuolisempiin esityksiin, ei­kä
tarvitse aina katsella samojen-näjrttelijäin
esityk^ä. .
Vuoro^vierailuja voidaan tietysti
tehdä vain sikäli, mikäli matkat ei­vät
ole liian pitkät ja hankalat. Ja
on sitä jatketta-va mikäli mahdollis­ta,
Sillä on epäilemättä kohottava:
vaikutus seuranäyttämöjemme toi­mintaan,
Ulkoiln^anaytannot ' :
; 'Suomessa on viime •vuosikymme­nen
ajalla aiettu .antaa paljon \ul-koilmanäytäntöjä,
hyvällä menestyk­sellä.
Jotkut yhdistykset ^täälläkin
ovat alkaneet kokeilla sillä. Koke­mukset
'osottavatkin; että löytyy
useita kappaleita,: mitkä voidaan
esittää ilman mitään näyttän^öäkin,
jopa ; voidaan antaa kappaleesta
luonnollisempi kuva kuin varsinai­sella
näyttämöllä. Tätä puolta so-
Kärisäkourat tarvitsevat teknillis-^ 4>isi yhdistysten, varsinkin niiden,
joilla on jo ulkoilmanäyttämöt, ko­keilla.
Myöskin : olisi mielenkiin­toista
kokeilla, olisiko useinkaan
ulkoilmaan varustetun T näyttämön
uhraukset: kovinkaan suuret, var­sinkin
kun otetaan huomioonv että
usea£^ kappaleet vaativat melkoisia
erikoislaitteita ' sisänäyttämöilläkin
esitettäessä. Monet;/ yhdistykset
omistavat tai vuokraavat -vakituista
kesätoimintapaikkaa. Näille tuskin
tulisi kalliiksi laittaa näyttäinö, jos­sa
voitaisiin antaa useita esityksiä
kesän mittaan.
Kehottaisimme yhdistykää iokei-.
Jamaan alkoilmanäytännöillä,. sje^-
kniottamaanvkokemuksistaaa N£y-telmpliitolle
ja selostamaan lehdissä'
Siten voitaiäin saavutettuja iokel
mukaa tässäJdn suhteessa käyttää,
yhteisesti leväksemme. Mikä olisi­kaan
-rirkistävämpää niin yleisölle
kuin näyttelijöillekin, kuin että kg-
6 ^ aikana voitaisiin esittää iappa>
leita luonnon .helmassa.
Nayttamolutto ja yfcdi«tyfcset
Suom,' 4;.y. keskuksen yhteydessä
toimiva Näytebnäliitto pyridj par­haan,
vointinsa mukaan auttamaan
"työväenyhdistysten seuranäyttähio-jen
toiminnan > vilkastnttamista ja
kohottamista- Näytelmäliittomme
omaa mitä monipuolisimmat jg
jimman -varaston parhaita, niin al­kuperäisiä
suomenkielisiä kuin vie­raista
kielistäkin suomennettuja
näytelmiä. Niinpä juuri hiljäkkoin-kin-
on näytelmäkirjastoamme täy­dennetty
useilla uutuuksiUa.
Tämän kevään aikana - olemme
saaneet Suomen työväen näytelmä-liitolta
ja Suomen näytelmäkirjaili-jain
liitolta yksinoikeudet heidän
hallussaan olevien näytelmien väli­tykseen
ja esitykseen Yhdysvallorasa
ja Canadassa. .
; Nsytelmi.emme. käyttö laajentuu
Näytelmäliittomme palveluksen
käyttö,, näytelmien: ja pienempien
näyttämotarpeiden, onldn laajentu­nut
viime ^ o i n a huomattavasti.
Niinpä suurin osa kaikkiin työväen
ryhmiim Iknuduvista yhdistyksistä, ym­päri
Yhdysvaltain ja Canadan, käyt­tävät
näytelmiämme. Yksityisten
näytelmien välittäjäin onkin enään
mahdoton kilpaiUa kanssamme pal­veluksen
monipuolisuudessa.
Säännöllinen palvelus
Näytelmäliittomme kirjastoa ja
lähetystyötä hoitaa Amerikan suo­malaisilla
näyttämöillä kauan ja
tunnustusta ^ ansaitsevalla tavalla
toiminut toveritar Lyydia Lee. Jo­ten
, sen hoito on asiantuntijan kä­sissä.
Me -t^aamme yhdistyksille
säännöllisen, palveluksen, ja jos jo­tain
epäsäännöllisyyttä ilmenee mei­dän
puoleltamme, pyydämme siitä
asianmukaisesti huomauttamaan.
Näytelmien palautus
• Me olemme aina valmiit .lähettä­mään
^yhdistysten näytelmäseuroille
kappaleitamme' valintaa varten va- -
Saasti. tarkastettavaksij perien ai-oastaan
-~j>ostimaksun. Kuitenkin
useat' näytelmäseurat pitävät usein­kin;
näytelmiä: hallussaan epämää­räisen
a}an, ilman että kappaletta
näyteltäisiin. ; Tämä huono tapa
on lopetettava. Me saamme usein­kin
lukuisia tiedustelu ja niistä kap­paleista;
jotka makaavat jonkun
näytelmäseuran laatikoissa.
Tästä alkaen (on kaikki näytel­mät
palautettava viimeistään 2 kuu­kauden:
ajalla, tai muussa tapauk­sessa
snevaadimm© näytelmästä
täyden vuokran, näyteltiinpä sitä
taikka ei.
"Lopuktt.^;..
: Mitä hyvänsä toivomuksia, esi­tyksiä
-tai huomautuksia yhdistys­ten
nä3rtelmäseuroilla on tehtävänä,
otamme sellaiset: mielihyvällä vas­taan.
01emWie valmiit - lähettämään näy-telmäluettelomme
; pyydfettäissä. l i -
säluettelot lähetetään vakuituisille
näytelmien käyttäjille,;
Kaikki kirjeenvaihto ja xahalähe-tykset
on tehtäviä osotteella: FIN­NISH
FEDERATION," 1113 W.
Wasihington Bvld., Chicago, 111.
Suom. T.Y. Keskuksen
Näyttämöliitto.
mVÄEN URHEILU
KILPAILUKUTSU
Oikaisu
Kössi Kaatran kirjottaman runon
"Seppel", jonka keski-Ontarion pii­rijuhlia
järjestävä toimikunta- on
valinnut kilpailurunoksi. mainittujen
juhlien yHTeydessä suorite'tta^aa tn-nonlausuntakilpailua
varten. Vapau­den
n :ossa 66 julkaistusta jäljen-*
nöksestä on jäänyt pois sanat: "te j gp p7 ido 3.30 ip,: poikain alle 16
tuskaanne lientää" toisen värsyn'^^ 60 mm säkkijuoksu; tyttöjen alle
Ainoastaan täten kutsumme kaik­kia
C. S. T. U.-liittoon kuuluvia
seuroja jäsentensä kautta osaaotta-maan.,
::',
rata^ ja tenttaarheankapailnilun,
jotka asianomaisella luvalla järjes­tämme
Sudbtfryssa piirijuhlien yh­teydessä
kesäk. 30 ja heinäk. 1 p:nä
19261
Tojvoen runsasta osanottoa, mer­kitsemme
urheilutervehdyksin:
V.- ja u.-seura "Kisa".
J. Seppälä, P. Jansson,
puheenj. JShteeri.
Kilpailuohjelma : ^ Keskiviikkona
lopusta, joten.' se oli:
; "Kevät alhoonkin, eksyy, ;-
kesä sen l^era rientää, ;-
sen palssamin suokaa"
Sen pitää olla:
"Kevät alhoonkin, eksyy, ;; :
kesä sen kera rientää,:
sen palssamin snokaa
te tuskaanne lientäa,"
Toimitns.
12 V. 50 m a » juoksu;: poikain alle
12 V. järjestonnorten välinen pe-runäviestinjuoksa
5x120 m ä ; tyt­töjen
aUe 16 V. 100 mm juoksu.
Naisten kolmiottelu (kuulantyöntö,
pituushyppy ja "lOO mm: juoksu).
Torstaina 1 p. klo 10 ap.: 1,500
maa jnoksu; viisiottelu <100 ma»
jaoksu, kiekonheitto, pituushyppy,
kanlantyöntS ja 'kolmiloikka^; 'lOr
000 mm juoksu. Osastojen väli-