Vapaus, August 13, 1930

              omeBMdkb'
25
nDoUarisbi
'20.00—$4^.99,. 8«Jj
stä $80.00—JlOO.Ott
seita seuraavaltÄ « i -
, dollarilta. . v
;500.oo j « «Uiä. ylo»
tta »umin«n cauruu-iI5hetyk
«wtir OVat l i
50 lähetykseltä.,
aa o»4et««ii. Kvin
Smksta.
tykset osotteell»:
PAUS,
iUDElURY, Oat.
ttejä myydään.
aa pUettiasiaita
ottavat raiaTäliili-uskin:
, i ;
NTREAL BRANCB
Antoine St.,
räal, 'Que.
ruuR BRANCB
Jay Street, .
thur, Ontarfcr.
kalliset asovat työmaan ympärillä
^ maksavat veroja Ja ostavat vie­lä
yhtiöltä lautaa, eikä ole silti tur-viäa
tySfiön ollenkaan. — N i i n tä-nän
työmaan'valtiaat nostaa mai­netta
itselleen.
' Heinäkutm toisen päivän Vapau­dessa
ollut C3ornerin kirje, missä oli
tämän kylän työmailta tosiasioita,
on^ saanut .koko paljon keskustelun
aihetta aikaan täällä. Onpa joita-j
k i h osaston jäseniäkin, joilla <jn
I "kanteita- sitä työriiaauutistä vas­taan,
vaikka myöntävätkin kyllä, et­tä
se totta <m mitä siinä sanottiin.
Vaan eivät s i l t i hyväksy, että totuut­t
a kirjoittaa juIkL läeiiee vissiin joiL
l a k in henkilöillä eri vaikuttimet" te-
Eijöinä, tuttavuussuhteet yjn.. N a i ­den
väöcuttiuiien johdosta pitäfei
sitten vaieta tosiasioista, eikä salkl
julkituoda oman paikkakimtansä
työmaift6ii varjopuolia.
Öii täällä tämän elök. 3 päivä S.
J : Kokouksessa keskustelun alaisena
mainitsemani työmaauutinen, mikä
oli täältä heinäk. toisen päivän V a -
paudfissä, j a suurin osa jäsenistöstä
oli mainitun kirjotuksen puolella,, ja
suosittelivat, että tosiasioita on kir-joitettava.-
edelleenkin omalta paik­kakunnaltaan.
J a kun työinaa-asiol-den
kanssa me työläiset fcuitenkin
joudumme aina läheisiin tekemisiin,
n i i n neliän tulisi ollakin meillä etu­päässä
kirjotusben aiheina jokaisel­ta
paikkakunnalta missä vain työ­maita
on. Eikä kukaan" henkilö, e-tönkään
joka on työyäenliiiikeen mu­kana,
saisi vastustaa julkituomasta
työmailla liarjotettavaa ilkeää köh-teslua
työläisiä kohtaan.
Huomautan tässä samalla että
tällä kylällä ori asiamies tyoväeri-lehtien
tilauksille, jolta voitte t i ­lata
Vapäus-iehdferikin, kuri olen
kuullut, että on henkilöitä, jotka o-livät
hakeneet lainaan sitä Vapau­den
numeroa, missä s^ haluttu tyo-
V fFlRTÄi
Ave., Toronto, O n t
Kivmfi
I Lake. Ont.
V vvom
jrcupin^ On..
JA KOSKELA,
Timmins, Ont.
D HELfN,
iii4 KesiqVOqUriog»»
•'s
maauutjnen olL Suosittelen ö i s e^.
rittäinkin sen yhtiön työläydlle,et-'
tä jos ette voi jokainen -itsellÄmtf
tilata Vapautta, n i i n . tilaöcaa Jou­kolla
tämä lehti vaikka shme tuöd-yhtlön
konttoriin, jos nimittäin se
sa, ettei tarvitse lähteä hakemaan
lainaan.
Minulle on nyt hiljattaui huo-mm-
iar texreelUsempäSn l i i k k e e s e^
3 a n ^ t a ^ h t u u ajatusääinän m u l -
ibtiä l^rreeseen suuntaan, koste
oaseat. niumltnliLkkeet aflraansaavät
terveen a^ttelun. Olänme siis sel­villä:
sUtilöni .missit mielessä l U -
SUtiETTU
työmaa vielä kastatiiri sdfcaä. Jos Jnrntöä on nliMttett«yS ruuiniijokult-sattuu
vielä tulevaisuudessakin tu-4tauriksi: kulttuurillahan ymm&rren
lemaan haluttuja ^ömaa-asipitä^
n i in ori sieltä h3rvä käydä kaiteömj^
tSSp jjflostumista, j a u r i e l l u W a ir
^ lÄrlÄriaiästttnfausfcältin
dalpston|ista; , ,Aj«llaan katoaa n y -
k y M m kidbätiain^n alastomuuskultti
j a silloin katoaa.myös aikamme <i-tlit'
i^usfostebiiän puolustetaan s a ­i
d o i l la perusteilla.
. - E. Oksanen.
mautettu n. yksilön taholta tästä j mituinen ilmiö;-eMalastomuuskui'-
kirjotushommasta, -eittS ..ei -jp^yxk^
pitkiä kirjeitä kirjoittamaan. E i suo.
sitellut etenkään näitä työmaa-asl-oita
paljon julkituoda, vaan;sen s i ­jaan
.kehotti kirjottamaan väah
juoksevat asiat, tahtoo sanoa: koktf.
usasiat. Se olisikin kyBä sUla fcef-noin
paljon h ^ o m f i ! parina töl- ,
meksi paikkakuniafirje, kuri ottaisi i
aina osaston kokouksesta pöytäklf-j
an ja lähettäisi sen.lehteen. Jä.tar.
vitsisi kirjurin riiuuta Iniin pariisi
nimensä alle, n i i n olisi "pälkkakun-takirje"
taas reilassa. — Muuten,
omasta puolestani en .suosittele 1-
sommassa mitassa kirjolttäriiaan a i -
van kokousasioita, joskin joitakin
huomattavampia päätöksiä aina s i l^
t i pistää jouHcobn. — r—
Viipurin läänin maaherran mää­räyksestä
sulki Enson pifftn nimis-mies
vk. 28 päivän Iltana, fesdri
feomcumisUsen .. työväenj[hdlstyksen
hallussa oteyan tyäyäeataiön ruoka-loineen
jä iu^hviloineeh.
MIVÄNTAPAUS, FASCISTT-SVOÄieSSA
Äskettäin päättyneessä Savitaipa­leen
kunnan tilien tarkastuksessa
huomattiin, että. kunnan ulosotto­miehen,
riiaanviljelijä; - Äatii Lindhin
tileissä oli noin 132.000 markan va­jaus.
Tilintärkastustilaisuudessa
suoritettiin' S2.ÖÖ0 mk., mutta jäi vä-
'Jausta vielä noin 80.000 mk., minkä
siunman Lindh on luyaimut kahden
viikon kuluessa suorittaa.
K O S K E L L A
V i r . 27 priä noin klo 18 sattiul
Äänekoskella merkillinen ryöstö, jo­ka
Mikiaiemättömyydes^rii _ fiäkeef
Veffojaairi. Noin kello 6 äilEaan i l -
ma; o^i- ^.jÄri j)fväsk5?iai«s», se-merittltyöliisiä,
Eino Ffehfconeii J a _ _
^HS, ,. .?"7^^.v°^?f*4essaan m.m"."sl-
LISÄirS K I L P A a i J i t t l T S U UN
Beaver Laken Jehujen ensi sun­nuntaina
pidettävissä kilpailuissa cxi
myöskin alle 13 vuoden- vanhoille
tytöille 2-ottel.u, laj*inä 60 m. juok­su
ja pituushyppy. Pyydetään seu­rojen
ottamaan tämä lisäys huomi­oonsa.
ui kylässämme elok.
paloi paikkakunnal-mmercial
puutavara-okset
ja lautayaras-n
tasalle, sahattua
ti suuri määrä varäs-tipääsy
on funtemar
vieläkiri toiminnassa
lUn metsässä. Tääl-in^
kuiva aika, joten
'a tulta sammuriiaari
kun tulee sateita.
. J . kokous oli ta-
, jä oli keskustelua
ten auttaojisesta ra<
stuksellä. Päätettiin
keräyslista liikkeellä
Coitukseen, kuri änd-ä
aikoina työläiset
iin ankaran lahtari:
aiscKsi. '; Ulisi kovin
1, että kaikilla paik-i
maassa asuvat sud­it
parhaan voitavan-uin
mahdollistä, Suo-auttamiseksi.
iltama pidettiin
haalUla viimekuriri
tällä iltamalla tar-i
varoja puutavara.
ston .hyväksi. Vaari
letsämiehet i ä l osui-lyvin
pienissä raha-ät
tulleet iltamiin ol-ä
oli nim. iltamassa
ma on ollut hiljat-tällä
paikkakuiSialla
itavarayhtiön metsä-imunistelHiri
nähdefa.
haalta ori nyt mel-tiniunistit
suljettu u -
yksi osaton jäsen
n. Alkaa siis olla kö-
;yöläismielisistä täriiä
hiljattain sai lähtö-iUa
työmaalta eräs
jerheellinen mies sen
kommiinistipuolueen
i i toinenkin tekosyy:
on paikkakuritakir-yn
kosketeltu täriiäzi
itaa, joteri ori riäriia
liheet niin vakavaa
tämän työmaan "ys-no
pakotettu lojipu--
3n työmaa-alueilläari
ista". joskin silti Ue-ikan
kesken. E i kai
-set hommat tieten-a
ole täriiiriläläeHfe
hän on silti "hyyä-
53 niinkin vältä-^se-mlelTCksi
kuki metsS-on
"armosta" pitä-i
yllämainitsenraaiii
^ia, kun hän on per-vaikka
ori kyllä hy-
1. että tämä nyt hll.
erotettu henkilö on
ppuuhari se viimein
armolliselta pomolta-rähjäämään
nol-ien
kanssa työiriaal-tässä.
että on tämä
1 kestänyt jo airia-
-a tämän mainitun
että eihän sitä näy,
»avan työmaata mie-'
stykseen". Niin, e l ­oaan
"lihotuss^pa"
aa- Yleensä muualla
utila paikallisille, e -
liälle. mlehffie. J a
uululsikin niin. P a l -
Alastomuuskultti — luonnollinen
alastomuus — etenee voiriiakkaasti.
muodostaen yhden, riiaaflriiansodan
jälkeisestä mahtavimmistä kulttuu-riliikkeisfeä.
Samallal kun alasto-muilskultin
eteneriiinen on aivan
ilmiömäistä, ovat yhtä ilmiömäi­siä
myöskin, perusteet, joilla alas-tomuuskulttia
puolustetaan j a vas­tustetaan.
Sanasota alaistomuuskul-tista
on nfmittäiri suorastaan pa­radoksaalista.
ÄPoiseltä puöl€*i väi­tetään
älastomuuskultin lisäävän s i ­veettömyyttä,
toiselta taas vähentä­vän
sitä. Helposti käy i l m i , että
edellinen väite on älastomuuskultin
vastustajain ja jälkimriiäfneri sen
puolustajairi esittämä;.
kumpiko on oikeampi? Sano.,
kaamme rohkeasti: Puolustajain
väite on täysin oikea, vastustajain
taas aivan väärä. Vastustajaha., väi­te
on taantumuksellinen, puolusta­j
a in edistysmielinen.
Alastomuus ei merkitse samaa
kuin sukupuolinen moraalitto­muus.
Ihminen S3nityy alastoma­na,
mutta ei suinkaan syntyessään
ole moraaliton. Luoimonkansat —
troopillisissa niaiisa — ovat alasto­mia,
mutta heidän keskuudessaan
vallitsee sukupuolinen puhtaus niin
suuressa määrässä, että me kuittuu-rikäitisät
joudumme suorastaan hä­peään
heihin verraten. Syyt luon-nonkansain
, siveelliseen puhtJaUteen
ovat aivan yksirikeftäiset. Nähdes­sään
lähimmäisensä ruumito pal­jaana
he eivät näe ruumiissa mi-tääri
sairaallolsesti kiihölttaväa s a ­laperäistä
viehätystä. Luonnonkan­sat
ovat näinollen säästyneet kult-tuuriSarisöjeri
kohtailolta, joitten suku
puolinen turmelus on sanoin k u ­vaamaton.
Paitsi sukupuolista turriielusta ori
riiumiiriösäln tarpeeton peittelemi­nen
saanut aikaan muutakin pahaa.
Vaatetuksella ori niriiittäin kautta
aikojen kahlittu ihmisen -ruumista
dÄtäeri.Sen vapaan liikehtimisen. Tä­mä
vangitsemineri kulkee n.s. riiup-diri
nimellä j a ori, varsinkin riafe-teri
keskuudessa esiintynyt suoras­taan
kulkutautina, saaden aikaan tu
hoakin, joka myös on suoraan ver­rannollinen
kulkutaudin tekemään
tuhoon. Mainlttakooin vam eräitä
etinen maailmansotaa vallinneita
muoteja. Kaikki ovat tähdänneet
näiseri vyötärön luonnottomaan pu­ristamiseen
j a samalla rmtbjen kel-riötekoiseeri
pullistaartseen. Miten
muodit vaihtelivatkin, säilyttivät ne
kuitenkin, kureliivi-systeemin, josta
on ollut seurauksena ensiksi ruuan-sulatuselimien,
toiseksi koko aja-tuselämän
sairastummeri. k u n kaut.
k i nämä muodit ovat olleet ole­massa
vain miessultupuolen stftii-piiolista
kUhoittamista siihnälläpi-tääri,
ei ole ihriie, että naisesta ori
aikain kuluessa kehittynyt passii­vinen
olento, miehen orjatar.
k u t e n siis huomataan, ovat bar-barlt
tässä suhteessa oikeastjum oL
leet kulttuuriolentoja j a kulttiiiiH-olenriot
bäöiareitä, jo^ bärbärisuuf
kerran on elukkamaisiiutta j a "kult­tuuri
merkitsee luonnollista, tervetti
ajattelua j a tämän ajattelun kehit­tämää
toimintaa. _
Alastomuiiskiiltiii toinen tulemi­nen
— kutep yleriipänä on mainit
tu — tapahtui maailmansodan jäi
keen- Mutta alastoniriuskultti or
tullut kahtia jakautuneena, luonnol­lisella
j a rivoutena eli maailmanso­dan
sivilasatsionina; siinä selity."-
riilksi alastomunskulttia vastuste-tasäi
j a puolustetaan samoilla pe­rustöillä,
sxi. s t a . väitetään- lisäävän
sekä siveellisyjrttä että siveettömyyt­tä.
Mutta tällöin voimriie puhua se­kä
öiloeasta että väärästä ^ t o -
muuskultista. Toista edustaa maal-ilmansodan
rietastama osa ihmis­kuntaa-
täysin sukupuolisesti epä­t
e r v e e s i mielessä, toista ihmiskun­nan
kantakaarti. Kummankaan ä-lastomous
ei ole ajvan alastonta.
I molemmat ovat osittain p^iiettyjä,
' mutta juiiri peittellehilsessä o n ^
ero. Luokaamme siis silheri asian­mukaista
valaistusta.
Katsokaamme kahta 26:nnen vuo­sisadan
älastomuuskultin "täysin-valtuutettua"
edustajaa! Toinen ,ön
urheilija, ruumiuikulttuurin kasvat­ti,
toinen: on tahssi-ilmiirierip j a z ^
kasvatti tai paremriiin särioeri jajfe^
zin uhriparka. Kuinlca etl tavoilla
ovatkaan näiden, ruuriiiit peitetyt,
vaikka he molemmäf, fieltämättä,
ovat erittäin keveästi puetut. Edel­lisen
— urheilijan puku jättää psil-jaaksi
jalat reisien puoliväUIri, kä­sivarret
hiukan älfe tai hliikan y l i
olkapään, riririari', kauläiii jä pään.
Naisilla on kuitenkiri rinta melkein
kokonaan .peitetty, lukuimottama^tä
riittävän suurta, mutta ei liian.suifir-ta,.
kauUuaukkoa.- Tämä on u r h e i l i ­j
a n kevein, puku, kesäasu. Jazz-l^-j
mlsen pukii on myö? kevyt, mutta
toisenlainen. Erittäin suuri hu,o-mio
on pantu naisen säärien v6r-hoämiseen
huomiota herättävällä
tavalla. Kiiltävät silkkisukat oyat
tässä tapauksessa parhaiten määrät,
tyä tarkoitusta .vastaavat., , Samoin
on huomiota herättävää ri^aiSferi r i n ­nan
suhteettomasti tarpeeton pai­jaus
ja huomiota herättävät koris­tukset
viittaavat myöskin määrät­tyyn
isuuntaan.
Molemmat pUvut herättävät äi-väri
eriluoritoisia ' ajatuksia, urheiU-järi
puku terveitä Jä raikkaita, jäz^
zistin sairaalloisia Ja himokkaita.
Miksi ajatukset ovat niin erilaisia,
on itsestään selvää. Onhan urhei­lijan
puku tilanteen vaatima, .taf-koituksfenmukaih^
ri, kiiri täaEs j ä z j^
t in ori sellainen kuiri on, Ilmari että
tatve sitä vaatisi. . K u n valkutas*;*
lisäärriääri asetetaan vlölä pt&sutu-misen
eä^HyUätiä lilkeTitjitilneö,. &
o. urheilun terveet 'jä jÄzzin flet^
taat liikkeet, niin silloin pn i l m an
muuta selvää, riiika on oikfeatä, m i ­kä
väärää alastömuuskulttia. Oikea­t
a on tietysti luonnollista, alkupe­räistä
alastömuuskulttia lähinnä o-leva,
siis urheilu. Jazzista .tunte­vat
alkupferälseri älästoMiiusfciilfIn
"edustajat" , — luonnonkansat —
omakseeri väin musiikin,. muitta .rie­tas
henki jää ''kulttuiiflkfln^äihi"
omaksi — ja se j u u r i saattaa kult­tuurin
häpeään barbariaan verra­ten.
Molempien "alästomuitskulttfeä
suurrynnistyksen", kuten _ mäiniKuy
on synnyttänyt maailmansota, täi
ainakin on maailmansota aiheutta­nut
kummankin purkautumlsicri. Jafe
.on sairaalloirieh ilmiö, jö^i sörtim
aikanaan oriiaän mahddttömiiute^ä-sa.
Ruumiinkulttuuri on ihmiskun-:
nan parhaimmiston välttäriiätör
nousu, ylösnöu.^ fyysilUsestä, psyy-killisestä
ja yhteiskunnallisesta a^
narkiasta.
Vielä yksi tunnustus alastomuus-kultille!
Ryhtyriiättä- ttitfcfmaan ,--^
varmuuden antaminen täjffia lieiieÄ-k
i n mahdotonta — kuriipl, "oikeako"
vai "väärä" alastomuuskultti, on
asiaan vaikutlanut, toteaiiime, .^tkä
yleiseen jofeäpäiväiseeri pukeutuinii-seen
on alastomuuskultti vaikutta­nut
pelkkää hyvää. KikÄitUnfiiieir
— riiblempieri sukupuolia' töskuifc
iessa — on yleensä t u l l t i i tarköitiik-lenmukaiseksL
Eräät yhteiskunial-liset
kahleet — muodin ä«ettamÄ{
yaatekahleet — kirpoavat ihmlsfuH-
•nijn ympäriltä. Varemkto naisille
tämä merkitsee särian kirjaimelli­sessa
merkityksessä vapautusta^ h »
lakkaavat olemasta vain sukupuoli-olentoja
j a muuttuvat yhä eneiftmän
ihmisiksi- Tämä ihiiiö <m ^-
I Xäriekos^^na efSSllä uutisralc^riniik.;
seilä väliuriässa serii^rittiportaita;
lähdössä asemalle tullakseen iltaju­nalla
Jyväsikylään. "tkllbln tuU h e i ­tä
tiellä vastaan Chevrolet-merkkl-nen
auto, jossa olleet nfeijä- miestä;
pakoittivat Pehko.sen Ja Arkon nou­semaan,
autoon, ^ödleri uhrmsa he­t
i tahinokslin. Tämän jälkeen seu­rasi
ajelu tietämättömään suuntaan,
mhtkä aikana kuljettajat pAkolttlvat
uhrinsa juomaan, rääkfia sjiriitä Jä
ryöstivät miehiltä raiiäi, Ptehkosel-ta
n. 1.SD0. mk. Jfi Arkolta 200 mk:
Kaksituritläeri kärräyk^h jälkeen
ryöstäjät toivat uhrinsa . Suolahden
asemai;^ vS^äii. väille kello 20.x, n i in
että päliöinpJäeiiyt Saattoivat heti
jatkaa matkaansa Jyväskylään.
A L L I N Kti^viÄEN iodifuNCT
JÄLLEEN LAPtJALAISTEN
K Y Y T I IN
V.k. 29 päivän illaUa klo 22 aika­n
a pidättivät kfiksl miestä Pasilan
asemalla Allan ^urvjspn. Miehet o-llvat
nuoria ,ja, hyviripuettuja. Ja. o l i
heillä keltalheri; auto. jolla lähtivät,
uhriaan kuljettamaan Käpylääxii
päin. Eräältä henkilöltä Joka, kysyi
Taädäri vMtuuksiaan, .olivat miehet
takataskujaair kaiv6Ufen kysyneet,
•Jos hänkto haluaa kyytiin. Kurvisen
koiitalosta . ei' sittemmin ole saatu
tietoa. (
SUOMEN KOMMUNISTIPUOLUli
J U L K A I S E E i ^ A L A I S T A L E H -
. T E A H E L L Ö I S SÄ
- V.k. äo; ^ v ä h .,."S.., 3ösiälldemo-kSSäl^
r läulMtt«i^6^-^^ ta­paan
kommunlsteiiie:
Viimp,,5^nä. ori. HelStngissä levi­tetty
köiftmimistisiä^ Julistuksia. Jols-
S8- .kehoitetaan Joukkoja . Järjestä­mään'
elok. 1 p:nä Jäfleeri' "punai­nen
i^lvä".
Salainen kommunistipuolue ori
my&klri jakanut nionisfeffuja, kuu­sisivuisia
; sanomalehden tapaan tai­tettuja
Julfcaisujä, nimeltä "Suomfri
keferiruirfstisÄrt puolueen tiedonanti-ja?'.
Lehteä on jo Ilmestynyt kdhrie
h i i m e r d i . J a lienee puolueella äikö-
•mus J u h i s t a sitä säännöllisesti.
..JHlkaisua Jaetaan^ ludtSBtuiliÖ kpöi.
muriis%ilte; j a riiäMä äe 2 marfc
kää.
"•nedonantajan" viimeinen nume
ro älkää Neiivdsto.Veriäjäiä ylistä­vällä
klrJÖItuksfelJa, Jä säövät siinä
vä.m. sdsläliaemdkraatit riiöneen k e r -
tää^ kutiilä ,ki«mläirisä,.i^htl on tä-viäliirien,,
kdmmuriiiitih^iikinen, rää.
väsanalnen teHfiiä.... Mypelilä tässä
JuHstuiBBessä - kehplt^täan Järjestä­mään
mielenosoituksia elok. 1 p:nä.
—. Lehti on ollut etsivälle fceskus-poliisilie
tuttu jo kesäkuun lopulta
lähtien, mutta sen painätuspalkkaa
ei ainakaan vieia ole saatti selville.
Nbske on kiukuissaan, kun ei. tie­dä,
lehden ilmestymispaikk^a, et^ä
voisi antiaa sen i l m i oiirariaHe. Saa­keli
sentään!
V i i s i HtN^riiX ä^ktJNUT V A A .
S A N S A A R I S T O S SA
v.k. 28 päivänä klo 13 aikaan läh­ti
mekaanikko Frans Luoma jä hä­nen
mukanaan 6-henkinen seurue
iiiooitorlveneeiiä Vaasan saaristoon,
kiitäjämallinen moottorivene, joka
pii aivan äskettäin laskettu vesil­le,
alkoi kuitenkin rayistune^na Jori.
kun verran vuotaa. Heidän sivuutta-
•Jaitsee konsuli E. Hartmanin huvi-
[a, alkoi veneeseen tulla vettä Jair
kuvasti Ja veneen ehdittyä Jonkun
matkaa mainitusta saaresta oli vet­tä
jo n i in paljon, että kone selsah^
tui. Tällöin ryhdyttiin veneestä
ipumppuamalla poistamaan vettä,
siinä kuitenkaan onnisturiiatta, sillä
fvene alkoi vajota. Noin parinsadan
metrin päässä rannasta valpuikin
moottorivene pohjaan Ja kaikki sii­nä
olleet Joutuivat veden varaan.
Onnettomuuspaikalta onnistui kui­tenkin
uiriialia pelastumaan Luo­man
12-vuotias tytär Ja aivan viime
hetkessä ehti soutuveneellä paikalle
kiiruhtanut konsuli Hartmanniri ty­tär
pelastaa Luoman itsensä. Täl­lä
alkaa vajosivat kuitenkin kaikki
muut pohjaan, nimittäin Luoman
icolme lasta, • 15-vuotias tytär Siiri,
7-vuotlas poika Pentti j a D-yuotias
Vieno, sekä nöhi 50-vuotiäs sdrvarl
A. Ilenlus j a tämän 7-vuotia% tytär
Linnea.
Kohta onnettomuuden , jälkeen
ryhdyttiin palkalla . toimittamaan
haarausta, inutta eivät rie puoleert-päivään
mennessä tuottaneet muita
tuloksia kuin että Lbinean ruumis
löydettiin.
(Jatkoa edelliseen numeroon)
Kun hän työvuoron päätyttyä l e ­päsi
: vUdtfeeliäöJi, muisteli hän ty*-
misten kovaa kohtaloa, kuinka kat-
'Set&il"hän vihasikaan Järjestelriiää',
Joka imi ihmisistä kaiken , elinvoi­man,
tarjoten vain kehnon r«ua'n
palkaksi Täiriä sama , järjestelmä
saattaa myös tuhannet kuljeksimaan
toiyjpttoxnina... kiertolaisina ympäri
rijjatailinäri, toisten eläessä yltäkyl­läisyydessä.
Tämäkin , lolseläjä,
joka .0]^. laivalla, kujnkä paljon hän
on jsäättanut aikaan kärsimyksiä.
Hänkään' ei osaa kohdella rikkau­tensa
luojia ihmisinä, vaan raa^
Ä t e n . h o u ^ IcillsiYä:^ • h l ^ j kuin
olisi vettä kaadettu..Turha o l i nous.
ta täkille, sielläkin oli hiestävä kuu­muus
vastassa.
I l l an edellä ilmapuntari laski no­peasti.
Se ennusti voimakkainta tro­piikin,
myrekyäj,Tuuli miiuttt.suun­t
a a n ^ , puh^ltaert nyt «udrääii s i ­vultapäin;
Sen äkkhuäiset piuuskali^
drikset saivat aallot nousemaan suu­riksi.
Meren kaunihjsinhien \^plntä
riiuuttiil tuimriiemmäksi kulkevien vi-:
hurlen vaikutuksesta. Siellä täälläj
näkyb, valkoinen vaahtopää, aallon-^
harjan käydessä jyrkemmäksl.
Pahoin aavistyksin katseli matkus-j
ta ja täkkimlesteri touhuja. Nämä
hääräilivät perätäkillä laittaen va4
ralaitteita peräsimeen. Vahvoihin
kettinkeihin, jotka kä&nsivät perä-siritä,
he vankoilla köysillä ja pyö­rivillä
rissoilla valmistivat laitteen.
Joka vobnakkaan aallon lyödessä s i .
vulta toisinaan ilmassa olevaan pe­räsimeen,
ei päästä sitä liikkumaan
kun hiukan kummallekin puolelle.
Vetäen sen jälleen entiseen asen­toonsa.
Joten se ei pääse rikkoontu-riiäari
voimakkaimmankaah aallon .is
klessä. Konehuoneen päällä olevat
luukut. Jotkär olivat kuumuuden täh­den
auki, myöskin suljettiin kurii-
,m{jiltakin puolelta. Levottomana kä­veli
plantaasinomlstaja kapteeniri
luokse komentosillalle, tämän tar­kastellessa
laskevaa Ilmapuntaria, Ja
väUllä katsoen k i i k a r i l l a kohti synk­kenevää
meren j a taivaanrannan
ääriviivaa.
Puolenyön aikana riehui Jo helve­tillinen
myrsky, vaikka se el vielä
ollut saavuttanut täyttä voimaansa.
Aika-ajoin vyöryivät mahtavat aal­lot
matalalla olevan fäkln yli. Ilr
matorvista virtasi pannuhuoneeseen
tuuli hirveällä voimalla. Se ryöpyt­ti
nokea ja hienoa koJintomua ym­päri
seiniä, sokaisten liimmittäjl^h
silmät. Lämmittäjät tuskin pjrsyivät
seisaallaan, tehdessä tehtäviään, k i ­roillen
laivan vanhamalllsuutta, ktin
€'1 voi alhaalta kääntää torven sui­ta
plerientäi^sseen llriiavlrtaa, lälitl
Jack niitä ylös kääntämään. Tuulen
alapuolelta olevasta ovesta työntyi
hän hämärälle täkille, jota ainoaS'-
taan valaisi jostain hytistä tuleva
valo. Varovasti .alkoi hän kiivetä
komentosillan tasalla oldvälle pyö­reistä
rautatangoista tehdylle kpr
rokkeelle. Pitäen kiinni kaiteista hl|n
etsi kädensijat. Koko voimallaan
hän säi kääntää ennenkuin ne an.
toivat perään, voimakkaan tuulen
pakatessa niiden leveisiin suihin.
Hetkeksi hän Jäi ajatuksiinsa, kat­sellen
öistä myrskyävää merta. Toir
sinaan vaahtoryöppy kosketti hänen
jalkojaan. Laivan kallistuessa s i -
vupiipun yläosa melkein hipaisi vupr
ren harjaa, Joka ilmestyy synkäsi^
pimeydestä, vyöryen ylitse, kftdotea
jälleen pimeyteen. Tuuli Iskee kuiri
tuhansin piiskoin hänen alastonna
yläruumistaan, se salpasi hengltyk-sep.
Karkean, hikiliinan kulmat ICj-pattivät
kauialiä nopeassa tähdissä,
se koetti riistää hänen Ainoan vait
tJBtul^hsa — housut — niiden l a h^
keisihi se kohdisti raivoisan hyök­käyksensä,
aikoen repiä, ne kappär
leiksi. Hänet valtasi kummalMneri
rlemu-uhriia.
— Täriiä on elämää — tuharislcii
paholaisten soHtalssa kuolontanssla.
Helvetillistä rieraumartola,, el ^Itkä.
veteistä Mutäusvirttä.: kuolema i l -
m.an kyyneleltp., sitä kannatti odot­taa,
toiyoa p{(ääeväri3ä.kulkueeseen..
Niin, hän toivoi tärfiäri soiton tyle-
Jokaisen luokkataJstelijankin tietopuolisen «iinstyltten
kartuttamiseen kuuluu tuntea, ei ainoastattn oäia maar ja-kan­sallisuus,
mutta myöskin mahdoUisimman paljon ibMilmUn reri
niaita, ja kansoja. Täytyy myöskin tuntea^ ne vattavat-t.kulka'*'
tiet ja väylät joiden-avulla imperialistiset vallat pusertaa •Mu­taiseen
syleilyynsä maapallon miljoonaiset asukkaat kaikille'
ritaäilriiari äärillä. — Luökkqtaistelijalle on arvaamattoman
suuresta merkityksestä tuntea eri kansoja, kokonaisia heimoja,
heidän sivistystasonsa, taloudellinen asemansa ja elämäntapan­sa;
Sillä silloin vasta-kun me olemme: jossain :mfiftnn'näi8tlt
tietoisia, avautuu meille mahdollisuus ymmärtää työ^enk;^^-
riiystä kansainvälisessä ja koko ihmiskuntaa koskevassa merki­tyksessä.
Aleriipana mainitsemme niistä muutiimlst* arVokkiiistÄ
maantieteellisistä teoksilta joita voitte saada Vapauden kirja­kaupasta:
Roald Amundscn: Luoteisväylä, 459 siv., sid. ..$2.00
Bengt Berg: Kurkien keralla Afrikkaan, 198 siv., nid. ....
Otto Zeltins-Coldfelds: 7,000 kiloriietriä halki Afrikan
aavikoiden, 257 siv., aid ;
Hermann Dctzncr:-Neljä \Hiotta ihmissyöjien parissa, 304
siv., nid.
Sakari Pälsi: Mongolian matkalta, 131 siv., nid
Roald Amuhdsen: Ilriiojen halki, leveyspiirille 88 ast.
Pohj., 337 siv., nid
Sakari Puisi: Suuri, kaunis ja ruma ritaä (kuvia ja kuva­uksia
Canadan matkalta), 314 siv., riid.
Vainu Pekkola: Kairosta Niilin latvoille, 140 siv., nid^ ....
BOX 69
1.7S
1.28"
148
.50
I JO
1.7ä
.90
SUpBURY» ONT.
—r
J A K
IM6^A
OYAUDtN
^kontioniemen .. keulikotäutiparari-.
tolää,.Jökä s i j a i t s i ' Kdntiolbhdella
HöiHiäläten rarinaiJi Ja>Jorikä osak^
kairia ovat uiglniiriat PöhipiS-, Kes-
14- Ja Itä^KarJälari kimriat. yhteeri-
«ä. 33, rakeriiiustydt öyät edistyneet
urakkasopimuksen muk^dsesti,, Jotoi
parantola voidaan vihkiä tarkdltuk'
seerisä elokuun 24 päivänä. SOJÄ-muksen
mukaan patantölan raken-ntiisteri
jÄti dllä valmiina eri.-!! syys-kutin
1 t&iväM.
JLAPUALAISUlJD^Iif '«TYd-verrannolUnen
BOsiallstisecrikln nais­ten
vapautusliikkeeseen-
Myöskin lankeaa ykshikertaisem-pi
j a taikoituksenmukalsempi puke­utuminen
urheilmf hyödyksL Rmr-miin
vapaa liikehtiminen lähentää
Vliriie kuun 26 päivänä kyyditsi
lapualainen, autonkuljettaja ^Oskari
i ^ b v i l a .etäijUt ^rtat^jötävlii;.Lapual­ta
seinäjäen Seurahuoneelle. Kuri
nämä henkilöt olivat polstimedi,
tuli Setu^liuoneeita, erättä^. m ^
henkilöitä, JotSa. siimat rijtiicaansa
houkutelluksi pahaa-äävlstämattö.
man aritonkuljettajan sisälle Seurä-hotriieeseen.
•raailä pantiin toimeen turvatto-riian
miehen pieksäjäiset nykyaikaL
s&h tävän riitikaari. Tuovilaa lyötihi
mm. kasvoihin n i i n pahoin, että ne
olivat aivan täynnä mustelmia Ja
fauäD@t^v&tI;tuttomieet. SsryS^ te-
TtcMBi: vmifiWmiak}S:i Iföidittivat
sen, että Tuovila < on muka ollut
"jyssän kätyri" Ja kiihkrä kommu-nistlnisn
toimihenkilö.
emmijni kuiri oläiriilä. Jdspä tulisi . , ,
ä » ä m y r s k y , etä hänkin salst k8t'van volmakkaammaks , vielä monin
ä<ei^lä kuolemaa s..iHlmmässstmä Rsillimmäaäänn.. _ kerrota ja kaikkien laivalla olijoiden
Joutalslpa sitä vaikka kuoliakin kun
näkisi hänenlaisensa seuraavan mu­k
a n a . . , .
Kauniit llriiat näyttivät suosivan
matkustajaa. Hän o l i useimmiten
kapteenin kanssa komentosillalla.
Parin päivän, kuluttua piti saavut­taman
rarinlkolle, Särieri lämmittä­jän
sanoista saamansa pelko alkoi
haOftUf^ Täsrtä Johtuneena hän heit*
ti erään kerfäri pilkallisen huomau­tuksen
iäcklUe. sanoi itsekin kai­paavansa
vaihtelua muutteeksi.
~ . E l vielä olla perillä, vastasi tä-riiS,:,—
eikä tullakaan. Minä olen
siltä varma, että kun laivalla on
n i in teHlisarvolnen lasti kuin te, niin
se' - el,, onnellisesti saavu satamaan.
Pilkallisesti olkapäitään kohotta­en
^polsiui Jack. Matkustajan kat-seen>
kiintyessä parveen lentokalola.
j ( ä ^ „ lähtivät laivan kupeelta. Äk­kiä
hänen huomionsa kohdistui i l ­miöön
Joka näkyi vajaan mallin
päässä merellä. Se o l i pieni pyörre­myrsky.
Jolla on alaspäin painava
voima. Se lakkautti aallokon siltä
kohdeh mihin se tuli, saaden veden-phinan
värelleriiään kuin äkkinäinen
tuulehvlhuri peilikirkkaan järven­pinnan.
Se kulki vastakkaiseen suun­taan
kuin lalvä. Hänen seurate.sfiaan
katseellaan sen etenemistä, näki hän
terävien selkäevlen leikkaavan vet­tä
lalv!an perässä. Laivaa seurasi
suuri haikala. Toisinaan se ui aivan
laivan sivulle, taas kadoten joksikin
alkaa näkvvistä. Hetken perästä
sen ifi^i Viilsivät vettä parikymmen­tä"
Jalkaa pefäsiriiestä.
Omaten Jonkunverran taikauskoa,
hähelU> muistui mleflefen vanhat me­rimiesten
ennustukset, Jonka mu­kaan
täJKihtul Jokin onnettomuus.
tahi Joku, kuoli, jos haikala alkoi
seurata lälvaä.
iXrtyisenä omille ajatuksilleen kä­veli
hän hyttiin.^. Taas hänelle
muistui mieleen'lämmittäjä Jackin
raöjai: sen näette ensi triyrskyssä...
IStaiS. tämä ohikulkenut pyörremjrrs-kjr
ja h a l k ^ ovat r£7tM^ytyneet
myrskyn edellä.... Rauhattomana
bSat käveU uudestaaft täkille. Luo-katseen
vanaveteen, näki hän
ktdniea e*ät seurasivat Itseplntaises.
t i laivaa.
Laivan kurssi oli suoraan myötä­tuuleen.
Läriimlttäjät hikoilivat sle-täm&
tt&xiässä kuumuudessa. E l hen-tymäitä
häntä kuljettfunaan minn<!-
Ihmistä urhellnutt JS iirhelJn puples-Tkäin^^ noizi
taan auttaa ruumista yhä Väpsärii-f k i o 17.
Selkäsaunan JälK£fö päästivät pä-j iäiiälgi«täkää:ri tullut älas ilniatorvl^-
liblrii^täiptt; tilnlhsä v a p a ^ ^ ryii-1 ta, vaikka niiden leveät suut olivat
sucKfdaii tuulta vastaan, laiva ilkeni
eaellä samalla nopeudella kuin pe-
Tiissä. kulkeva tuuli sitä saavutti
yhtyvän s i i h e n , . ..
Huuhiaavä tunnelma ohjasi hänen
askeleitansa. Häh päättää ottaa sel­ville
nukkuuko matkustaja. Häri h i i ­p
i i käytävää myöten tämän hyttiä
kohden. Sieltä näkyi valoa. Häri kur­kistaa
lasista sisälle. Silmänräpäyk­sen,
jonka ajan hänen kasvonsa oli­vat
venttiilin valoa vasten, ennen­kuin
kallistuva laiva hfelttl hänet pit­käkseen
täkille, ehti häri nähdä
näyn, joka saattoi hänet ääneensä
riemuitsemaan. Sisällä makasi plan­taasinomlstaja
soijallaan vuoteella.
Hän oli sitonut korkklvöitä ympäril­leen,
Kasvdrisa olivat tuhkan har­maat.
Käsillään hän koetti tukea
it«eään heiluvalla vuoteellaan. Hä­nen
pelon lamaannuttamat silmänsä
tuijottivat suoraan venttiilin lasiin.
Samassa kun ulkonakatsojan kas­vot
ilmestyivät lasin taakse, hypähti
sängyssä olija kauhuissaan Istual­leen,
leimahtaen hji^in seinää vas­ten
permannolle.
Jack kiirehti alas pannuhuonee­seen,
arvaten plantaasien omistajan
nähneensä kummituksen. Salaisesti
hän riemuitsi kuullessaan ylhäällä
vyöryvien aaltojen pauhaavan joka
hetki voimakkaampina. Se tuntui
myöskin laivan heilahtelusta, se nyt-kähtell
kuin kuoleva ankarassa suo­nenvedossa.
Pikkuista ennen vuoron
vaihdosta tuli tuho. Äkkiä, paiskaan-tuivat
lämmittäjät kdllruuman sei­nää
vasten. Suuri hyökyaalto . oli
kallistanut laivan kyljeUfeen. Lasti­ruumissa
oleva lasti pääsi siirty­mään
toiselle laidalle, estäen lai­van
pääsemästä ta.sapa}noon. Kansi­lastin
se pyyhkäsl mennessään me­reen.
Osa etutäkln reellnkiä Jäi ve­den
alle. Hetken vaappui laiva e j » -
varmana, näytti kuin se pllsl Jälleen
saavuttanut tasapainori, vaan samas­sa
kuului hirvittävä rysähdys, joka
katkaisi laivan juuri ctulästlruuman
ja konehuoneen rajalta.
Pikkuista ennen, kuin toinen hyö­kyaalto
ennätti tehdä tuhonsa, ryn­täsivät
lämmittäjät täkille,. J a ck ker­kesi
nähdä kuinka plantaasinomls­taja
piteli kitoni hyttlnsä ovlpieles-tä.
i ^ t o l v o l s s a a n hän roikkui kyl­jellään
olevassa laivassa. Käsittä^
mättä muuta, k tm että hänellä ori
jotain sanottavaa . matkustajalle,
koetti Jack ryömiä, hänen luokseen.
Hetkellä, jolloin valtava hirviö . s u ­kelsi
plmeyds^ö katkaisten laivan,
hän kerkesi huutamaan toisen kor.
v a i n ;
— EI vieläkään olla aivan perillä!
kauhuissaan kerkesi tömä vilkais­ta
läriunlttäjän palaviin sllmim, Jois­sa
oU •selittämätön voltonllo, hehku­va
kiilto. Samassa Jokiri valtava voi­ma
tempasi heidät mukaansa. Hä-dlisääri
h^n tärfasl kllnril lärimilttä-jä
J a c k i i n . . . .!
Alnda, mitä Jack sen Jälkeen ta-iuBi,
oU pimeydessä tuikkivat, vftlo-plficut.
Jotka yhtäkkiä katosivat riä-kyvlstä.
Sen hän myöskin tunsi, et­tä
Jokl|v piteli kiinni hänestä. K u in
hirvittävä paino uudelleen vyöryi
peittäen heidät, koetti hän vielä
huutaa eyleliljällecn:
t a alamme olla perillä,
Koti Käherrys^^^^
, Jossa.teeri kaikkea siihen ätaan
kiiulu-vaä työtU. • v
Tilaukset voi tehdä' puhelimella:
No. 1283
Lempi AJähen
rppn^ji^ Olit.
äieröja Hugo SepptlM^
Antaa hierontaa XUVon M a n l i^
Joitä äfkfpaiva
tt^^iee kotian mySdkin:. PTyätiViuai \
341 Antveni.St. .Sndbary» Ont
— PuheBä 1 0 8 4 ^ r
(Tli '
mmm
Täydellih^
rakenniistai^ita
onsidivirj
Saatavana VQorökätiBittain j »
(ottain. Käykää katsomassa. (8*i6^
ÄNfti KötaAhiO^ . 1
126 Durhatn St., Sudbdrjr, Oht.'
Journal Priittlng; CP.: yläketirassa
köKo öariadaa varten täorittiiili
kaikkia mään yii^ällisellfr^diutttk'
•elle ktniluvia tehtäviä, antaa pä*
itimmimm
•liffflmlnkln MUtKtua
1ha±n ^ial! m^uu^allej,^ vafh'v:is^taa^ a slaklr iIM iS^ r S t t ^ ^ ^ ^i
Jo^a, käännöksiä yjm., selvittää w»
" i t k - jä "
AnrolMi Apteekkari: . NB/rimmit
O^ite;
CciiuttliU G^ival dl FltOäui
1410 Stanley Street» Montreal.
Koom 918
iDcrktt.oT«t*««tnrunt: ^ ,
(Corner St. Catharine and Stanley li^^^S^Ä"^^
tomoJU , röokaJUr/fii(clfn««U
rnlklia
AKSELI RAUANHEliiO»
pSakontuli.
Lisäksi op Suomella edustäjUil mi^uti tunkuiM^ vai
Cäflädässä: Konsuli Erick J . K<tt ^'^J!^^^^' '
te. Port Arthur, Oriti — Adid' BetolmtMkrf ia MWi*Uifiiiimm KoiB imiouui
Saarimäkij 319 Bay Sti, Toronto muolRuoroaiai»t*d mjrm a, »«^Urtam» im^
Ont. ^ H. P. Albert Hermanson '^^^^^/^J^^ ujum^trM
479 MainrSt., Win«ipeg. Man. - t ^ ^ n H u f ^ ^ l ^ ^ ^
Thomas Franssi,. Box h, , Copp« tfifc^iiÄarf Maski*» flW*w«\2?2=-3.--v..i,t
Cliff, Ont. — Charles E. ilognu» umiti»n post inirMM^Mft» » « O fiiDniilii
— G. W. Törnroos, 551 How© St./ ArfcÄki *iiiiy.TaiKj«i--. ,
Vancouver. ^.C. P. A. tlONELLimi» Supsrler, «Mik
Afijfrttiini' ia ruttnnhneks
% kup. voiU — 1 kop.
iieJelnjjräoli/U — 2 niO.
jfu — Yi ku;<. iiapontu:
tuilla lutUrja — '/j *«•
lukikaJljRta noodrnz — 1
leri* — 2 kup. Porifjr
J«uboJa — 1 «ppeliiini —.
1 kop. pilr4. rminoTU —
1 kop. ptlot. pminSitl.
Urknit* »oi }t vJKttt, iiGU
tiipiiut murut, piiietri ip
peiliini tntlto<>n, litäeo t90
dk. Loppii «pptUirnJiU J«
pibliait ptöltra lihinlelk-taukontcn
I3pi. Seulo» 1
kup. rufijf Jauhoj, ^ k e , .
riin i«%oil.in. Jiai rt..U
ptt j i «ppeltifitl, Jiuä n«i.
le. SeuJu» loinen kup. fu-tilf
Jiuboia. BotukepBlmiB
kaoMj Kta bieuun «OOIM,
L t i u kabteen eri pxnoBdn
läinpIiaiifD uoiin (325 «rt.)
•5 miu. sjao.*
Käytän liyt aina Pnrltjr jaalioja Ja
olen tyytyväinen kaikkeen
Itolpoitila^eni
("Kirjeliii Äidille" uidtUMi)
"Kuulin kun Mu* nitoen-julleli V *]ialipSit4V i U t -
ektKtin luona toiti* IlUoä ja ratiil opfli fielU
t»«Ju h^rjii «aloita. ^
ole» bunmannui.. rtiit o« JättavK» parf
kaikilk leipomlaillenl.
Tapatin ennen ajatella, että telpajaaho», J«tkit
•jDovat 'Purity' Jaölioja leip'äJaBfaoika(. iSrlJT- lis»
{lattaa eoiikii neniä tanlla Jiäiin; kaiiau eaom..
koin Toi aitii kiirttaä leirolctlaaa. Nauraii nyt »ill2
a/iiluk*ellanl aikai. ettZ vajaa tuoniau ralminln
apjielaiin! )a rutina Leekia Purit; jaoliollU. K«i>
»Uimme Icrplio kiekitfInl. notn : t o i n e piiiim mfB-faemmin,
oU ae Tielä ybtii byvifit ]a titoreiU ktila
uonitu «tlaetia. :
opin isj^«kin että PnriiT Jaoboi orat • erittiin
rikfcaii.pruteiniati,. aiiU ne orat vatmiateUn -pär--
failaii hitulata.- Koaka ptdän. Htit lelpömttetii 6fi
rairitaeraa. olen iloinen ettii olen, Valinnut 'Puvtjr*
jaiibuja Dliden' valmlitubleea."
Teidin rakaa Brtry.
' Puritjr jdiiiioja riiyyväi; Cp-operative iViadSriff^^^^^
buTry, Limited, jä Piririisb C^J^el-atlve MeifeMnU t^teä^ä^^
Marie, .Ont..' i-^'':^-:-^'^".^-^^^^^
mm