Vapaus, November 4, 1930

              Sivu 2 Tiistaina, marrask. 4 p:na — iiies., i:;cT:. 4
P A T T Q dtntiia caonuUjMti tjörietöa sisM iiBeiilLaimatUjs. nmtstyy Sui-
-TX LJ O huTj—a, Oiu,,,k»jJiuiU, laiUi »onBiuiUi. j« BjiirittTiBi JuhUpiitin*.
•• . ' VAPjiiiS (läbmr)
T*«_oBly arov cf FinniiI» Wor]ccn,u CatufU. FolJi»hed daily X Svihaj, Onurio,
: J><pitere<> at tlie-IVx OificJDtfparuarat. Otu«a, aa' Mcosd elaaa matter,
' Gfaenl adtcstiaiiic ratei, 75c per col. iaeh. Uioimnm ciutxe for aincla iaaenioa. 7Sc. Tht
••{ifUr.tf ni«i}iiun amoDg ihe FiimUh' people in Canada.
. Toimitni. konltori. Jurjalcaappa ja paino ozaaiu ulosia Elo SireetllU.
'J%Mi<M0le: Väpaui. Box 69, Sudbury, Ont.
ifiUullinel: Koallori 1038.— Toimita* 536W. — Kirjakauppa 23S7V> .
TCtone: Office (job «ork, aJverti«roeiii«, etc.) 1038 — Editor 536W. — Bookatore 2387W.
, ,. iLMOfUSHIN.N^T ,VA?AtJDESSA; . , • ^ • : ,
, if9flniotukMrt $1.00 ktryi, 12.00 k»k»l Jtmaa. i— ArfoUUtooo metmelUe i»iuMäi«(«l»o»akaei
4Se fMbtaiavaa. — Nimniinui|<'toiliiiutukKt ,50c k«tf. drPO S Iferta^ — Srntrmäiliaotakaet; IliX
kilta, «loi 3 kanaa. — . AauntoeioibBoiuki.» »A) keria, kaV«i'Wta<iiV- Katoailnotakae
tiM kerta. — KqoJeiuiMImotakaci k<;rta. iSOc Jifitaukm; kihv<Uti^tUotai' —
un—?si'r.r,.- >-fr/-.——
, 1 »k. « i i o . 6 kk. 3 kk. «.175 »a
. alit,,ul>j.roaiUe: 1 vL, tiXM..t, ik)t..,«;j50 t; kk. J|l.j)0{ . . ; { , / ;
I kk. «1.00. — YbdytTaltoibin ja Saomaeo kcU
l«iu»oU»:ji j . VJ.' Ahlqv^til.
Maoasti: W'. AblijTi.I.
Office, Buokttore aod Printibop: Vapaui Buildios, £Im Street.
AU mail to be addretK>l : \ Vapaua, P.O. Box 69, Sudbury, Ont.
ioa ctt« milloin tabanu aaa- ratiauita rntimiiiMrn kirjeeieenne, kirjottakaa uadelleeo liikkcen-holulan
pertoonalliaella' nlnipjli: J; W. AMqviat.-Uilikgenbajtaia. ' . . > .
Verikoirien ulvonta kiihtyy
J^äifeiHe vähänkin aikäanW seu-
^jfäj^iii^ iftmisiiie oii tiinVieitua se
Krrife vafii^Iokiilik^ jöicä on
J^^iöliisää kaikissa k^apitali^tlsissa
lifeUääi TaÄiaii sUuÄnattöjtnaksi
jmf^ilWe^'n sotavarustelun tärköituk-tx^
ä' ei oTLea^hoMsiän sodan val-
JÄi^täffiftnieir tyolai^fehf haliitöemaa
xkkäta, Neuvostoliittoa, vastaan,
iA'^'fa Sen larkoiiu^fjna ori myös-
)an'ratkaista aseilja^^oJpiviaiä tilai-
9ÖWiJen tullen kapitalistJsieri mait-teif-'
keskinäiset ristiriitaisuudet,
jötVa käijislyväl päivä päivältä.
Vallitseva taloösf^ulät joka kur­jistaa
työläisten ja talonpoikien
olosuhteita jokaisessa käpitalisti-sessa
maassa, ösoUtaä jokaini^n
hetki nopeata syventymistä. Rin-nati
tämän kanssa^ kohoaa'Neuvos-tblittossa,
joka käsittää kuudennen
oäatt' maapallon; pinta-alasta, kän­sä
»; Kj^invointi «Ikäänkuin puntarin
suhteessa kapitaiistimaihiri verra­ten:
mitä nopeammin pula kapita-
Usfitnlssa kärjistyy, sitä nopeam^
pi näyttää taloudellinen kehitys
«neyia^n Neuvostoliitossa.
tällainen kehitys taloudellisissa
j i jfoliittisissa suhteissa liiaäilhittsf
sä väifciittaa yhileltä jiuolehv ^^ä
ai?otiaisem^^ vihamielUyyteen
iSijjIjtalistivattojen taholta ISfeuvos-ti^
Uttäa kohtaan ja: töiöelta puo­lsi
Kallistaa k o M^
Kt^itäljihsen r^^
säv Maailman kapitalistien., riis-tdmahdbilisuudet
osoittavat pieneH'>
tj^iäfen' merfcfte^^^^ 1^ «ksi hitrioi;
ife kaikiciallä laajfentaä äaälfistua-sitä.
Jä tämä! vmlcuttaa kan-sSifivälisen
politiflcaÄ'' nopeaan ki-ris^
riniseen.
:Vähent riistoHiahdolUsuudel
-lÄÄdihiärkkiÄSIfe^^
riiyoskin sen; eitta^^Iäist^^
jokaisessa kapitalistimaassa yrite­tään
polkea mahdolUsiqoiman äläs»
piäKihääräiiä kapitja^jstieilla ollen
läiniitää työläisiltä edes osakaan
iiifeta' riifetövöitöislaj jöVka he ovat
i^i^tlettäHeet määilmanmä
f johtuu, että -kinsainvälisten
suhteiden jännittymisen' ohella ki­ristyy
samassa suhteessa myöskin
$i$aiiien tilanne jokaisessa kapiia-lifitDdtiaaäsa*.
Pääoman armoton
työläisten elintasbti' kur-fiseksi
ajaa tiihaniiet ja taas
t^H^htiet työläiset vallahkumouk-eiieiit^
ne tiellbr päämääränään ku-l^
iSfaa jökai^ssa' maääsa verinen
H^WäihvaIta ja luöda tilallie työ­läiden
ja köyhien talonpoikien
hallitsema neuvostovalta.
Riiinäh <kansainVälisen politii­kan
ja itsekuhkih kapitalistimaan
sisäisen tilanteen kiristymisen kans­sa
puhutaan uudesta maailmanso­dat'
entistä avonäisemmin. Neu­vostoliiton
taloudellinen saartami­nen
on nyt kapitalistimaissa päivä-jBrji^
Styksässä. Samalla kuitenkin
Ifä^iialislien taholta huomataan, et-iS
toimenpiteet Neuvostoliiton
saartamiseksi ovat kerrassaan riit-tätttSttömiä
maailman taloudelli-äeft'
pnlah poistamiseksi, joten seu-faaVaha
astieena Neuvostoliittoa'
yastaah tähdätyssä vihamielisyy­dessä
on avoimen sodan julista-libinen.
Imperialististen maitten
öliiat keskinäiset ristiriitaisuudet
öVdt kiiitertfcin siksi voimakkaita
iällä hetkellä, että niistä puhu­taan
kaikissa maissa. Yhdysval­tain
ja Englannin välisten ristirii­taisuuksien
kiristymisen rinnalle
on Europasta muodostunut sellai
nen ruutitynnöri, jokavoi räjähtää
millä hetkellä tahansa', Ristirii-,
dat joka piiölellä syvenevät. Bri-ahdin
yritys Europah "yhdysvalto
jen" muodostamiseksi imperialis^
tien keiskinäisen tilanteen korjaami­seksi
jä yhteisen rintanian muodos­tamiseksi
Neuvostoliittoa vastaar
epäonnistui kokonaan, hankkeen
saadessa "kansainliiton" viimeisessä
iglunnossa hiljaisen hautauksen.
Briaridin yrityksen karille joutu
misesta on ölliit' seuräuksesna, etts
EuVopan imperlalististien valtojen
kesken oh alettu entistä äänek­käämmin
puhua ttiievasta sodasta;
SämUlia kuri hiotaan hampaita'
Neuvostoliittoa vasfäanV nni» sa­dalla
myöskin käsitellään sotaky-symyksiä
toisia imperialistisia val­toja
väiiaart. Kuvaavinifjärta sille
sotalnileliälaii lletsoiihisfeilei joka
ön El^uröpassa käynnissä, voidaan
pitää Puolan imperialistien sotauP
voriiaa. NilripK Meitaih ilmesty ,
neessä puolalaisessa n.s. nuor-pil-sudskilaisteh
äähätikahhattäjnssa;
aikakauslehti' '^ö^iirtoövctetiy
puhutaan hyvin avoimesti sodasta;
Puolan ja ^Saksah välillä, jonka
pdrU^na^ öfel Etelä-preiiääitt liil|
dellista kokeilua, mitä tärisyttävin-tä
kokeilua kaikista meidän vallan­kumouksemme
aikojen jälkeen.
Milliä kiika meistä tekee havain­toja,
että joka päivä rehellisesti
meille tiedottaisi, että tiedottaisi
ulkoasiain ministeriöön? — ei ku­haan,
herra puheenjohtaja. Minä
janon, ei kukaan, sillä täällä on
inijötamia henkilöitä, jotka kau-
'lulla.käälfifyvät pois kaikesta, mitä
.läkevät ja rajoittavat toimintansa
.'öuutamaan "päivälliseen" ja "teen
jöoiiliin" sekä noottien jättämiseen
ja pikku puheiden pitoon. Muu­tamia
hyviä virkamiehiä on täällä
huolissaan, että Moskovasta pääs­tyään
saisivat virkakorotuksen.
Kysymys on siitä, että tänne lä-hieteltäisiin
henkilö, joka ennen­kaikkea
ei kiatsoisi nieuvostoihih
kuin ruttoon eli koleä-aan, vaan
joka uskaltaisi astua mfta" lähem­mäksi,
puhella heidän .kkrusaan,
elää samalla tavalla ja' jol^ voisi
teille sanoa, että Neuvostoliitto ke­hittyy,
eitä se on yhtenäinen iso
nilukuJnen soittokunta soittaa hy-yin
sävellettyä oopperaa, niin nii­den
väli on saraa kuin syvimmän
rotkon ja korkeimman vuorenhui­pun.
Ja edelleen: '"Kaikki parem-nuttamfesa
taloissa. Valo, lämpö jä
korjaukfeet asimnossa kuuluen sa­maan,
lyöläföen. Jolla oÄ kbrkeatopi
palkka - maksaa suhtjeemsfisjti enem­män
asumtbstäan, J Ö I M saattaa nous­ta
18 riipioäii kuulaudessa, Kun.ot- pikin musiikki on huonoa, kun se
taa huomioon, että vaatetustavarat esitetään huonosti j a ala-arvoisesti
maksam työlälsme" NauviötolHKösa ^ja n.s. huonolla musiikilla oh an-jotakUmkin
saman nOtä' ne" milliä | sionsa jos se e.sitetään erisiluok^fai-verstas,
että porvaristo ön kuollut, maksavat, niin saa käsityksen valat- sesti." Tähän tahdon huqjiauttaaV
että Neuvostoliiton proletariaatn' nevasta elintasosta. On kuitenldh että musiikki on -iiina sitä-minkä-on
innostunut asiääVi intV on!'''^«^ muistettava; että NeuVo^tölil- laisena me' sen kuulemrii:e; joko
on innostunut asiaah, jota se on työläiselle on taattu täysi palkka , huonoa tahi h^vää, eli jotakin as-avusfamisen
*"
luonut 13 vuoden ajan, että neu­vostoja
ei voida irtirepiä, sillä ne
saU-ausaJalta, on olemassa työttö- | tetta siltä väliltä. Sitä ei voi pi-m:^
s^ ja'vknlrau'rfehvakiiutus Ja 3t-ilata eikä korjata sen jälkeen-, kun
ovat erinomaisen hyvin sovellu-Itä Jokainen työläinen saa täydelläisie jo ori musiikkia. Mutta*' Er­heet
ö h j a t o i i m a kansalHsuuksiiir 1 1 » * ^ . j e & ä l o ^ Joka vaihtelee -toinkin sävellys,. eU. soiiioto^afe,
j 2^—4 vi&koon työnlaadun mukaan. — : J — — i - * » »—^«.,11-.. o.x^,^itdr
ja että valkoemigramit teitä pettä­Että
työläinen joka esimerkikisl
vät, aivan samoin kuin ranskalai­set
emigrantit Suuren Vallanku­mouksen
aikana pettivät Englantia
ja eri kbkbomustien kuninkaita.
Tällainen on tofuusi herra puheen
johtaja.".
'^Va^tOahemnie lapmtätsilte^\
"Punaisen Karjalan" kymmen-vuotispäivän
yhteydessä pidetyssä
ehden töimituskollegion laajenne­tussa
istunnossa tehtiin alole len-okoneen
"Vastauksemme lapualai-jille"
rakentamisrahaston kerää­misestä
vapaehtoisilla lahjoituksil-
'a ja keräyksillä.
Tilaisuudessa saapuvilla olleet
,-5euraavat toverit: Toivola J., Pet-
:ov Jukka, Voronin, Kainulainen,
Letonmäki L., Rantala, Jaakkola,
M. E., Kalske, J. Salomaa ja O.
Johansson merlöfsivät mainittuun
rahastoon yhteensä 10$ ruplaa.
Haastetaan "VapaUdeh" ja
"Nuoren Kaartin" toimitukset Le-työskentelee
kollekt-Uvitaloudessa Ja
saa palkkaa ainoastaan 80 ruplaa
kuukaudessa, ei kuitenkaan ole .sa­nottavasti
huonommassa asemassa,
todistaa se, että hänelle maksaa e-sim.
ruoka-ateria ainoastaan 13 ko-pekkaa.
jonka olimme tilaisuudesiäa
toteamaan. Sama suhde on yleisesti
vallitsemassa. Missä työläisillä on
alemmat paikat, siellä maksavat he
myöskin elintarpeistaan suhteelli­sesti
vähemmän.
Kaikkialla NeuvostoUitossa on teh­taiden
ja työmaiden yhteyteen ra­kennettu
klupeja, urheilukenttiä
y.m. huvittelupaikkoja, jotka ovat
ilman maksua käsitettävissä. Teatte­reissa
kannetaan maksu ollen se kui­tenkin
melko alhainen, noin 15 kop.
kerralta. Joillakin tehtailla oli ole-ningradista
ja "Krasnaja Karel- massa omat radioasemat, joista jo-toimitus
Petroskoista vastaa- ^^^^n ohjelmaa sskä
myöskin päivallistunneiUa, jolloin
työläiset ruokaiUessaan tilavissa ruo­jan
'maan haasteeseen sekä' järjestä­mään
varojen keräyksen haasteilla.
Vairbjen vastaanottoa varten tul­laan
Valtioripanlcissa avaamaan
LumiVuokko, Heikka, E. .Gylling,'erikoinen juokseva tili, josta myö-
?Jousiainen, Mönkkönen, Lindqvist, henimih ilmoitetaan tarkemmin;
S.äisänen, Lumivuokko, Letonmäki kertoo Punainen Karjala.
tav. kttUerm Manner
tMin^tt Pyöiaaiii MainUuBSr mh
litaristieh lehdessä lausutaan asias;
ta Seiiraavaan^ sängen vjerenkaipyai
söen"säV'jryrri:
"Me tiedämme> ^ ä aseciUineh
, iteerttöriÄäys Ptibiait j ä Skksäii;
rs^älillä ori Kiertäriiätoh. Meidän
*^Hytyy . syBtemaaftisgsti valmistua
mm ämiM hm& siikupoi-vemriie
on kutsttttti äiihein, että se
kii'jblttai8i PiiÖlari- hiötbrtäari uuden
Grönewaldln, V. 1410 puolalaiset
liettualaisten kiärissa murskasivat
Gränevaldissa eaksalaisten rietiret-
GTunewaldis3a saksalaisten riatiret
keläistieri; kUhriiairierkiri. > Uusi .tais-telii'
Gruri-eyialdiösa tt^öaljituU Berii-
Aiii' äejniert- lähellä ^ä se tiilet
riiut^skäätiiäatt l¥etftsin j a jofitai
riiaan' tSydelirseeri' i^^rikätobn Skk-sam"
Se on tavallista verisempää pu­hetta
maata kohtaan^ jonka kansaa
ollaan U.s. ystävällisiksä' sUhlfUSSal
Mutta Huipun kuiterikiii' tallfe ve^
rikoirien ulvonnalle antaa toinen
kirjoittaja samassa lehdessä, lau
sumalla Puölah ja Saksah väliseis^
'la tulevasta sodiäsVa seUraaVah' kaa­mean
ehnusliikseri:
"Sodassa Salksan kanssa ei tule"
olemaan vankeja. Vaaditaari- ylf-
;ihhiriiillisiä veirisia,' uHifeja jJöistäak-
'^se'eri seri IbukkauKSeri; jörika' Saksa
ori tehnyt nieille."
. Tällaista on kapitalististen "rau­hanenkelien"
riykypäivinä j käyttä­mä
jokapäiväinen kieli. Se on Ve­rikoirien
ulvontaa, jonka pitäisi
:Saada jokaisen työläisen valveille
yvästä vaarasta^ Keherikääh
jtyöläisen ei sovi triudhläiuhia sel­laiseen
uskoon, että eläisininie ai-
50 vuotta täytti vk. 12 p:nä tov.
;^ullervb Mrinner. Hän on toimii
,!nut työväenliikkeessä jo neljännes-
.-/ubsiSadan, toimien erisin Suomes-
^»ä Porvoon kaupluhgissa "Työläi-
'neri"-niriiiseh sosialidemokraattisen
!ehden toimittajana, josta tehtäväs­sä
siik-lyi "Työrtlifehen" toimitta­jaksi
Helsinkiin n^^O vuotta sitten.
.Häh! oh toiminut mitä erilaisirii-
'friissfa työväen luottamustehtävissä
«.m. Suomeh kansanedustajana oli
hän .eduskunnan perustamisesta
'Suomen työväein vallankuhioukseen
jyiakka. V, 1917, jolloin Venäjän
^iäjiJaikätirieh hälHtiiis (Iterieiriskih
{hanitus) sulki eduskunnan istun-
•nöt ja asetti kasakat eduskunnan
3Vill'e. Sinetöidyt ovöt aVatiiih ja
:ov. Mkttrterih koollekutsUma ediis-
'icuhta kokoontui. Kutsua rioudatti-v^
at vain sosialidemokräuttiseh ryh­män
jäsenet ja porvarit jäivät si-
VUh^tsielijoiksi. Istunto kuiteh-kiiin'
myöfekih kariöaihVälisäi: ri^i^-
riitaisuudet ratkaistääh' "i'auKan
aseilla". Sellainen lubtVariiUS on
itsepetosta. Me elämme taistelujen
kin pidettiin — "Mannerin edus-kUnta".
Luokkasodan puhjettua joutui
tbv. Manner kahsahValtuuskunnan,
Suomen työväen hallituksien pu­heenjohtajaksi,
sittemmin sodan
ylimpään johtobh ja yallaHku-rttbuksert
edellä PuriaiseU . Subiheh
diktaalforiksii jossa toimessa en­nätti
olla vain muutamia päiviä,
kun porvarimaidöri yhdistyneet lah-tätiamieijat
valtasivat Viipurin.
Tätä enneii poistui tbv. Mannei'
monien muiden mukana läivbilla'
Pietariin, ottaen sieillä heti osaa
Submeri Kömfivumsliseri FujbTu^eh'
perustamiseen ja sen jälkeeri ol­len
sen johdossa tähän asti.
Onnittelemiiid 50' vuotiasta ja
toivomme lisää taisteluvuosia. Bpl-sheVifetiHeri
tdrveHdyfeemme pitkä­aikaiselle
taistelutoverille ja johta-
(K. SAtO)
Ifyö^ jai patkka-suhteet
(Jatkoa)
Jos meillä kapitalistimaissa on v l l -
;neisten yubsien aikana ollut Jatku­vaa
pyrkimystä työpäiväti pitentä-
; niseen, rinnan palkka- ynnä muiden
•työehtojen huononemisen karissa,
;iilln on Neuvostoliitossa havaittavis­sa
nopea kehittyminen päinvastai­seen:
suuntaan. TäUä kerralla ei ole
ainoatakaan kai)^a,listista ma^ta
missä 8-tuntinen työpäivä olisi ylei­nen.
Vaikkakin se on Jossakin maa^-
m lailla vahvistettu niin kä3H;ännö^-
;ä ei sitä kuitenkaan missään nou-dklBeta:
^riin aittoastaan muutamiiis^
työaloilla. Jyrkän poikkeuksen tekee
täss^' suhteessa Neuvostoliitto. Vaik­kakin
Neuvostoliiton teollistuttaml-riiSii
vielä tällä kerralla on aikalailla
lälg^ä johtaviin kapitalistimaihin
v^ti-ättuna, riiiti on siellä jo ratkaise-yastl
siirrytty 7-tuntiseen työpäl-
.v^äfeii; sekä samana viisipäiväiseen
'viiSföbn. Niissä tehtaissa ja työpaU
kaa, jossa iliin yhteiskilnriaUisetlik^iJii^^' joj^a vielä on voiriiassa 8-
tririttei^n päiVä, ollaan nopeasti silr-
;tyijaä^- 7-tuntiseen.
iittSCtäriiä el ole mitään "bölshevi-kieri
propagandaa", tosiasioihin pöh-jautuhiatonta
ja vahi agitätsionitar-aikakautia;
kii^ttähiältothiten täiöte- koltuksessa levitettyä perätöntä jut-luideri,
joista voitlajahar tayty^^
1 maailman työväenluokan selviytyä!
PorvarileUievt vaiheita oiotaan
yaSemmistopörvaristoh liihdessä
"Republic" on julaislu erään rans-
Jiälaiseri, Nduvostoliitossa niatkus»
telfeVäri sattbiiialehlihiiehferi kirje.
Kifjä' oh iMetetty iKasanista, se ön
osöitetlii TardieuIIe ja puhutaan
J^-ititpn tilanteesta' seuraavasti:
"^iihutaäii; että NeuVoStbliilössa
ei :tdhd(ä työtä, että väeStö ohi ddi^
bfgahisoitu, eitä se on barbaarien
äsämässa, että siltä. puuttuu kaik­kea
ja jos vähänkään puhaltaa,'
niin se kaVoaa näkymättömiin. Neu­vostot
eivät kestä kauan, —- näin
•höputaan Ranskassa, niiäsä piireis­sä,
joita täällä*' NeuVbsldHitb^a ni-mitetääri
vaikp^aariilaispiireiksi.
JMfutta, herra puheenjohtaja, riiinis-rterineuvoston
pää, neuvostot ovat
olömbssä* ja sB mdiKitsde jblaliinV
\Ne ovat kestäneet paittofetuksiiri ul-jkoapäin
13 vubden ajan.**
"Se, mitä täällä tehdään, on po­liittista,
yhteiskunnallista ja talou-tUa.
siitä tulimme väkuutietuiksi
käyä^Mihie useissa dri keskuksissa
^ÖbeViila tehtailla. rakenriUs-, kai-y.
rii; t3?öttiaUla; Kaikkialla se-iiöilVät
työläiset työpäivän olevan
ls(^iii^iriänlUntiS"eri, raskalririnissä Ja
'yääi^liässa töiätä ainoastaan kuu-situfatlÄi
ja joissakin tftna«v-.sissa a i -
!Äb&lJ^' 4-tUritiSeh, niinkum esim.
kuumimmissa töissä rautasulimöilla:
8-tuntista työpäivää tapaSiriime ä i -
irioahsteari Odessan iäfteTlä olevalla
•Kollektiivisella farmilla; jbssa sUrty-riitisen
7-tulltiseeri päivään työläis­ten
Sölityiasen mUkaari oli määrätty
jiiUH ktfluheeri lokakuun ajaksi.
Palkkojen alall» ori olemassa usei-
6t eri lUbkkla, jäbfceilUt ammatti­taidon
muKaiatL Jaottelua palkkojen
suftCeSH Slimi? mielessä, että töitten
•työläJrieri saisi gamästa työstä ja
samasta työmäärästä enemmän palk-niälssa'
ori- yleistä, ei ble olenaääsat
Jokairieri työläinen, olipa' hän' sitten
mies tai riaineri, ori bikeutettu- saä-rtiääri
sariiasta työstä sanan palRäii;
körk^amiriari ariiriiättitaidbn vä^ti-yäfeta-
työstä maksetaan erieriliriän'-ja
Sihiä Itbko iJalkkajaot'teluh potrista.
UlkÖriiallta hahkitrut erikoiset Ärir
mättimlehet ovat pbikkeukseriä- Jbt-i
t f työskentelevät eirikol^fen Söpl'-
'musteft, perusteella.
Keskimääräinen palkkatiiSb xtilllä^
'työriiäiia, joissa oliimrie tilalsuU-:
disSä k ^ ä ä r i ; vailitfiU lötK^lsO
riipläari. blien joisSäkiri hlöniail a-leriipi
muutahiissä taas ylittäfett tä^
ölän KioilöktiMfäibUdella, JosSK'kä-vimtiie,
iriäksettiiri ulKöpuölifeluy työ-läisilili
ÖÖ ruplaa kuukaudessa", kriri^
taas Driepröströiri sähkÖlaitdsiyä-
' riiaalla diiri palkkaa bili" 130 i^i^laa
kuiilcaudesSä. Tfekniköitten ja Utkö-mailta
tuileideri irisiriöörtön ij&liöit
•/aihtellVk^ 200—4ÖÖ ruplaari kduKau--
iesVa, jÖi&akitt täpaul&lssa ylitteteh--
!dii täriiäri. Ötta lubkittelutt pMfeköi-jeri
alalla, ön vieiä oleftiässä jblituu
ammattitaitoisen työvä^tön kipeästä
ipurilteesta' jä muutos voidaan fehdä
\rästa sitten kUn airimattitaitöMa
työVolriiäa 'bn kasvatettu riittäväs?ä
ÄäaJfassä.
IVäkä ori' elinknätannuksien sohdW
palkkaan? > :
On selvää, että palkat eivät ykSl-
.riänsä voi määrätä elintasoa,; vaan
ori elintason määräajäriä elrilkrfstari-nusten
suhde palkkaan. TäiriäTj _ täh-'
den haluankin esittää muutaihia "«er--
tällUjä, aritääl&erii riiähäölitslmihftn'
selvän kuvan Neuvostoliiton työläis­ten
eliritasosta.
Öttiaikaariiriid esiriierkiksl kaivos­työläinen
Donin alueen eräästä hil-"'
likaivarinosta. jossa' keskimääräirieri
palkka on 120 ruplaa fcuukaridefssar.
Jos tämä työläinen takailee teh-kahuoneissa,
joita tapasimme sään­nöllisesti
jokaisen tehtaan yhteydes­sä,
voivat nauttia anrietusta ohjel­masta.
Antaakseen jokaiselle työläl-
5ell<?' mahdollisuuden radiovastaan-ottäjan
hankkimiseen, oli näiden
hinta työläisille asetettu suhteellisen
j alhaiseksi. •Worbshilovin tehtaalla e-sim.
maksoi radiovastaanottaja työ­läisille
19 ruplaa, samiallalsen Vas-i
taanottajan amerikalaisten lausun­non
mukaan maksaessa Amerikassa
ainar 50 dbUarllri asti.
kalkkieri näkemyksiemme Ja työ­l
ä i s t ä vakuutuksien perusteella to-t^
äihSnib' ja' tulitrinte siiheri yksimieli­seen
tulokseen, että" yleiiien Neuvos-
;tiJlUtori l^yölälEtferi eliritaso jo täHä
ke'rr&l<a' ylittää johtavirripienkin ka­pitalistimaiden
työläisten yleisen e-
.lintason, puhumattakaan kapitalisti--
iriaiden työläisbari elämän epävar-'
niuudesta. — (Jatk.).
Sir osäsföiSfe 4:hiieliä
altt^^Ma
MlSsä' viipyvät' tiiastokaavakkeet?
. Jo aikaisemmin on Vapaudessa
huomautettu että osastoille ori lähe­tetty
tilastbkäavakkeet täytettäväksi
!j.a .palautettavaksi aluekbriritealle.
•f ähäri meimessä ei kuitenkaan vielä
kaikki osastot ole palauttaneet- takal­asin
näitä kaavakkeita. ,
; Osastojen virkaiUjat heittäkäÄhän
se velttous hieman syrjään ja tart­tukaa
asiaan toden teolla, "rayttäkää
kaavakkeet Ja lähettäkää ne osot-teella:
S. J . Aluekomitea, 35 Lomc
;st., Sudbury, Ont.
S. J. 4:nnen alueen Aluekomitean
puolesta. — H , Elimen,
ff
Tärijäri Jehderi numerossa 251
ori sielostusta "musiikin yirimäftä-rilise^
ä" ja yaikka Seri aläri käsit-
;fe!y ei meilie tSllä hetkellä ole-
Xcäain niin t ä r k e ä t ä kuin useat muut
asiiat, jotka ovat Välittoniästi yh­distetty
kysymykseen: millä tavalla
voimme' hahkkia jokapäiväisen lei-päriiirie,
vaikkapa ilman musiikkia,
hiiri kat'Son kuitenkin soveliaaks:'
kirjoittaa" jonkun sariän siitä, sen-kintähderi;
ikun seri taidealäri kä-
Isittely meikäläisten ^keskuudessa on
.Uribhdettu, tai laiminlyöliy melkein
•kpkoriaan ja siitä syystä^ että
ediölläriiairiifeeriiani kirjoitus on
mielestäni harhaan johtava.
Aluksi Jcirjoltuksessa selostetaan
niitä syitä, iriistä johtuu, ettei
aiempiiri' luokkiin kuuluva kansa
ymmäi^rä parempiarvoista musiik-klal'
Siiriä sariotaari äivari oikein:
»'-'Harvat käsittävät, että musiikissa
[siaftÄöftl kuin kaikilla muillakin
aloilla' riöustaan tsrvestä puuhun.
On aivan yliluonnollista vaatia, et-
;tj|" työläinen, jbkä ei -ole saanut
-;mUäiikkiäi'\^st^sta, Voisi käsittää
vaikeatajuista musiikkia yhtä hy-
5vin kufn "Vuosikausia musiiK-cia
:di>istelltit mrisiikkimaisteri.'' Tä-
•HSri' suUritaSn ^ jbs kirjoifuksen si-
Si^ltfo jäfkUiSi; niin ei olisi sanot-.
ifaviT Siitä niu^ta kun liyvää. Mutta
seUräaVa kohta aikaan "Mitä n.s.
iHuoftbött musiikkiin tulee, bi jyrk-
'ksa-räjatf sen j a n^s. paremman
musiikin välillä voida niinkään hel-dosti
Vöföä." T-usldnpa voimme-
']^3äri asettaa minkäänlaista rajaa
taan ruokalassa ja maksaa aterioit-jihtibhori j a "pärbmmart" musiikin
voidaan pilata huonolla s"bJto11a.
Toisin sanoen, käy samoirikuin,
jos hyvä -kirja luetaan niin huonos­ti;
ettei kuulijat voi ymmärtää
sen sisältöä. Ja taas, huonosisäl-töisestä
sävellyksestä eli soittokap­paleesta
emme saa sen parempaa
kun se'on. Me voimme sanoa, et­t
ä se soitettiin hyvin, jos se soitet­tiin
hyvin, mutta tulos on sama
kuin jos aapisesta hyvin lukemalla
uskomme saavan samat tiedot kun
Marx'Jn parhaasta teoksesta. Sit-teh:
"Väittävätpä muutamat ettei
huorioa musiikkia ole, kaikki riip­puu
vain siitä, kuinka hyvin taik-
'<ra huonosti kappale esitetään. Ja
niin se oikeastaan onkin." Tämä
jo olisi saanut olla kokonaan kir­joittajan
omina tietoina, sillä siksi
epäedullista se on tulla vähemmän
musiikkia ymmärtävien tietoon sa^
nonialehden kautta, sillä he pääse­vät
siitä siihen käsityksfeen, että
he ovat hyvän musiikin tuntijoita
kun ei kerran huonoa ole. Ja sil­loin
he saavat huoletta olla, sillä
he todellakin jo ymmärtävät mu-siikkia;
koska osaavat tanssiakin
soiton mukaan. Soittajilta he voi­j
a t vaatiaV että ne soittaa hyvin,
mutta samantekevä, mitä ne soit-
•-aaJ Suuret säveltäjätkin menet­tävät
kuuluisuutensa tämän yhtey-desfsä;
Tarpeetonta on myöskin
alerhpien luokkien nousta tyveä
ylemmäksi, koska musiikki on Sa-maTllaista.
alhaallakin —." Mutta"
^-odellisuudessa asia on niin, että se
•nusiikki mitä eneinmistö työväen-^
luokkaan kuuluvista on tilaisuu-iessa
kuulemaan ja ymmärtää, on
helppotajuistä ja niin ollen "huo-loa".
' Ja me pidämme siitä juuri
lentähden kun me yriimärrämme si-
';ä. iVfUttai -ottakaamme esimerkki
hyvästä musiikista. Menemme vaik­ka
''Snbmalaiseeri Oopperaan"
Öelsingissä, jossa on noin seitse­mänkymmentä
hyväksitunnettiia'
soittajaa orkesterissa, kymmenine
2ri soittokoneineen, niin saamme
tietää mitä ne saa aikaan, jos niillä
on hyvin sävelletty kappale, sano­kaamme
vaixka "Joutsenlampi";
jossa esiintyy parikymmentä päyt-
Kaikki Mgrcpalin hiililakkolaistea
avustamisek^ kerätyt varat j a kerä­yslistat,
jotka vielä ovat avustusko-miteairi.
Järjestöjen - ja yksityisten
työiälsteri kSslssa?: ori heti läKetettävä
KanSaltivglisäh pfäriaiseri aVuri kan­salliseen
vtrkätböri, osotteella: Room
308. 331 Bay Street. Toronto.
. KansalUSeii pitriaiseri. avun karisal-l
i n ^ i 1>qJt^fj;ri;Baney4.k6iriiteav.^ j . •. {
Venäjän vaUanknmonksen
juhlaan
maisto.
, Bolshevikivallankumouksen 13:sta
muistojuhlaa vietetään Tbrbntasisa
marraskuun 7 p., ensi perjantaina,
Don haalilla.
Juhlatilaisuudessa tulee olemaan
hyvä ohjelma, suomalaisten puolelta
esiintyvät soittbkunöat ja laulu­seura,
sekä ukrainalaisten tatd";-
tanssijoukkue, . Freiheit kööri, yjn.
Tilaisuudesta tulbe todella moni­puolinen.
Tämä juhla on työväenluokan
suurimerkitykselllsin hetki. Ja jo­kaisen
työläisen tulee olla mukana.
Marraskuun vallankumouksen juh­liminen
-.tulee työläisten käyttää
joukkovoimansa mobilisoimiseksi sft-tahvaataa
vastaan ja erikoisesti
Neuvostohiton puolustamiseksi im-periallstisslta
hyökkäykseltä. Viisl-vuctissuunnitelmä"
seisoo uhkahaa'»-
teena kapitalistiselle mäailmaUe ja
kaikki on ponnistettava säilyttää.^-
seen- rauhallisen sosialismin raken-nusmahdollisuuden
työläisten isän­maassa.
•
Kaikkien vallankumbtl^ellisten
työväen järjestöjen jäsenten ja työ­läisten
yleensä tulee toimia siten,
eitä tuovat toverinsa tullessaan ja
siten juhlasta tehdään todellinen
jdukkojuhla.
.No. 26Ö:
telijää näyttämöllä. Siinä kappa-
•e^sa (ooiy>erassar ei näyttelij^^ prenikois-
•)uhu, eika laula koko esityksen. ai- ^ ^
'']>Srticrrii«säi3aa muistomitaUi".
Siis "prenikka". Kaikkia mltalleita-han
nykyään kutsutaan prenlkoiksi,
niin miksemme yhtähyvällä syyllä
voi kutsua nuoruusajan muistoa pre-nikaksi,
sillä jos minä aikakautena
Ihmineri voi saavuttaa ja saa muis­toesineitä,
niin juuri nubruudessaan;
silloinhan niitä tulee saadUksi kai­kenlaisia
— niin että^ eihän sitä
varmasti tiedä mllä sitä nuoruu­dessaan,
on tullut ansainneeksi.
Canadan Suomalaisen
kiertävä puhuja tmri^'
lähtee koko 0 „ S^
järjestämis- ja p,
K'sähtyen seuraavilla
Kirkland Lake 0 ^
Rose Greve ....
Kirkland LakV
•Rouyn
Kirkland Lake"^
TJmmins
. Tätä luetteloa tulW
33tä mu-kaa kun mitk»
Osastoja ja toveKit»
kakunnilla missä toy.
pysähtymään kehoite^J"
parhaansa matkaii oa-'
järjestämällä huoneustoi.
ja ilmottamalla tilaisnii»-
yleensä olemalla hinelfe
osastojen toiminnan ilr-
C.S.J.tp.^
eli vietettääii VenfijSiii
sen 13':sta vuödjuhlÄ.
vietetään yhteisesti
kanssa kummaliaöa
jelma ön hyvä jaaittäss,'
ta varten valittu, Joten &
kään pitäisi jäädä kotinaf'
iltana.
Seuraava kappale job ^'
osastomme näyt^niöiti oi
tään "Punainen soutaja",
kuuluu olevan erikoisen
on aivan uusi, ja eihfii'
enää saa vanhoja näy
tässä tahtoo tulk joäat-niinkuin
vällpäätä, kun d -
saa ja vanhat eivät kelpi
Vana, vaikka se kestää noin neljä
buntia. Ne vaan liikkuvat j a tans­sivat
musiijcin mukaan. Mutta se
ooppera on sävelletty niin, että or­kesteri
voi yleisölle soiton kautta
•Imaista kaikkien siinä esiintyvien
näyttelijäin osien sisällön ja niiden
,;lot, surut, pettymykset j a toiveet,
eli kaiken sen, minkä puhe ilmai­see
puhenäyttämöllä Ja vakuutan,
3ttä se tekee sen niin hyvin, että
henkilö, joka ymmärtää ooppera­musiikkia,
varmasti tulee tietä-niään
yhtä hyvin joka esiintyjän
isan sisällön ja koko oopperan si­sällön,
kuin puhenäyttämölläkin..
Tässä on kuitenkin otettava huo­mioon,
että näyttelijäin liikkeef
osaltaan auttavat ymmärtämään
kappaleen sisältöä. Tämä on jo
"hyvää musiikkia",' muita siinä
';äytyy olla hyvä'sävellys j a hyvät
soittajat, eikä airipastaan hyvät
soittajat, niinkuin., "Musiikin ym-miirtäniisestä"
kirjoiiH;anut luulee.
Tahdoin tällä ainoastaan osoit­taa,
että on huorioa ja hyvää mu­siikkia
j a niin ollen on tilaisuus
sen ymmärtämisessä pyrkiä ylös-päin.
. E. A . ,
ta ollaan hyvirikinr-kuhika sen nyt
sanoisin, ylpeänpuoleisia, vaan on
niitä, sellaisiakin prenikoita tullut
nuoruudessa ansaituksi joista nio.
nessa tapauksessa haluttaisi, että
varsinkin syrjäiset olisivat siitä
nlinkiiln valtio Tahi jbs jotain sa­novatkin,
niin se pitäisi; tapahtua
joko sitte aivan kahdenkesken oli
hyvhi hiljaa ettei vaan sivulliset
kuulisi.
No niin, tämä edellämainittu
muistomitalll Oh juuri sellainen Jos­ta
ei saisi puhUa aivan lujasti, niin
e t t ä mitä se sitten olkeiri sisältää
kun ei säisl puhua, sitä bi' näin etu­käteen
ole lupa paijoakaari haastel­la.
Vaan tulkaa marraskuun 8 päi­vä
haalllle; siis erisi lauaritältta, sil­loin
jo puhutaan aivan täydellä te­rällä.
En muuta tiedä sahoa- täs­t
ä mitalljsta, kun että johan on ai­kamoinen
tärräys; Siis jokainen ken
haluaa nähdä tämän ."maailman­kuulun"
huvinäytelmän, niin- ohjat-koon
saappähsa kärjet sillbiri haalia
kohden. Vielä haluan muistuttaja,
ettei, kenellekään, tulisi erehdystä,
että kappale esitetään lauantaina
8 päivä, eikä sunnuntairia' kuten
Fort M t
TYÖN VAATIMINEN -
YEmS
Mitä ajattelette työttömät
käiset työläiset tästä:
dltte saada tehdä työtä e"
niin teidät leimataan kapit
si, kuten Canadan
kirjoittaa kirjoituksessa'
ja kommunistinen kiihotus",
mitä verta tihkuvin kirjotus
tyshymni liiiUe, jotka
verta menneessä ma
suomalaisten keskuuflesa'
murhaajina mainetta sai
"sankareille".
Siinä tietysti el ollsl:
Omistavan luokan aina, 1
lähenee, kuten nytkin
varustautuu kuumeisella 1
taan, pitää- puhua kau
"leglonelUeV yjn., että nia»
huumautuneena olisivat va^
maan uusUn ja uusiin
joita omistava luokka
joita se järjestää valtansa
miseksl.
Vaan on väärin vaatia !
rangaistusta siltä jos
Ihminen vaatii, eitä hSndlt
täisiin tilaisuus tehdä
mainittu lehti kirjoitu
tää tekemään ja molttU
luokkaa pitkämielisyydestä^,
tft, ettei anneta heille "
lä he kyyditsisivät "ku
loihin" kalkki ne. jotka 1
.si tehdä työtä. Ja kaikesta
on täkäläiset viranon
vastaan kalkM ne väärist
tökset jolta nämä
kaikesta edesvasfuuttoat
heille syöttää. Ef6 ovat
"punaiset tekevät nyt Ma­delleen:
"punaiset TyöstS*^^^
ja kaikkea mikä väSn' "
ja herättää vihaa Ja ep
kälsiä työläisiä vastaan.
Kenellä vähänkin m
omatunto, ettei muistot
tuo mielipuolisuuteen
ennen. sUlä sunnuntaUia 9 päivä on teluhalua, käsittää. ettdW«
tain; tule& härien^ maksaa atertasla
28—30 kopeekkaa-. Jos hän maksaa'
ruokarisa kuuKausittain. tiriee hfiri^ri^
maksaa siitä 21 rUpläa. Asuessaan*
kaUItuksen- rakemiuttariiissa talbiSSJil'
tulee hänen- m a k ^ omasta; j a peV-'
heensä puolesta vuoEräi* 11 rät>l'aa
kuukaudessa, saaden' käytettävi&se^ri
ivälilltf siKsi;. e t t ä musnkkia oh hiin
^pMljbri, <St1» niiden on arvonsa pUb^
J f e s t a p a ö i b liittyä läheisesti töi-
^lÄEai. Mutta, JOS me finriästam-imfe
käfei mtfsiiklda', toineri kaikis-f&,
vBUbttOriiiäiSta; esim. hUön"b hat-mbriikiän'
sbittäj'a: soittaa huptU^lia'
harmonikalla h u o n o s i s ä 1 töistä
yaxT^- 4-5 huoneen asunnon. Sama on^suh-j..„k^ajp,rp'~a letta;» toine--n- ^p arhaimmista»^
kaa kilin toinen, mikä kapitalisti- de jos h ä n asuu osuuskunnan r Ä e r i - | sanottakoon hyviri koulutettu mo-
(komlntemin TPK:n X pleenumin byväksymäl päätöslaoselmai
heinäk. 1929.)
.1
3. Talbridelliset taistblot ja: Vallan'
krimbukseilinen änunatilyh-distysUBke
1. Komtoterriin TI*K:n I X plenu-aiiri.
jä IV PAI kongressi eivät aset­taneet
komriiUriistlsille publueille ia
valiarikumbUksellisille amnäattiliitöil-»
le tehtäväksi vaha lakkötaistelUjen
itsenäistä' johtamista vaan myös­kin
täitiäri taistelun mahdolllsim-man
hyvän valnieritamisen ja työ­väenluokan
yhtenälsyyäen. totsUtta-irilsBri
alhaalta, työpaikoilta- käsin.
•Jb silloiri tbdettiln epäsuhde vallan­kumouksellisen
aniinattiliikkean po­liittisen
vaikutuksen, kehityksen „ jä­sen
jäJrjeätölilseri lujiiuderi.; väiiilä.
Tässä tarkotuksössa ehdotettiin tpi-mitettavaksl'
• refonriistlsissa ammar
tiilisissä järjestöissä toimivien kom.-
mUnistlsten fraktioiden uudelleen
jäk-jeätely alhaalta käshj kuin myös
(mariisa jbissa amriiattiliike on ha­jaantunut)
valianlmmouteeiilsten
ammattiliittojen uudelleen järjesföly
tuotaritiori pohjalla, toteutettav^i-niissä
demokraattinen kesklttyriei^
syys ja muodostaa tehdaskomiteat
vaUanktonoUkseUlsteri ammattillitto-
Jeri peruSjärjestÄIksS. Samioin öSo-tipttiitt
jb slliom ^OSiaildelttbkräatfis-ten
perMnälstapojen ja, anuhatti-liitto-
laillisuuden vaarallisuus- -niissä
maissa, joissa ei ole varsinaisia vaU
lankumbUkselllsia ammattiliittbja
(Saksa), joka esilntryi siihen aikaan
jerityiseh vpiiriaikaaha tunnuslau­seessa:'
"pakottakaa ammattiliikkeen
byrokaatteja" ja vallankumoukselU-sen
ammattiliikkeen Johtajien re-forniistlsteri
ariimattililttojen Johta­jien
kanssa mubdbstämllla johtavaÄ
kerrosten idiplomaattisilla yhtymillä;
min on toteutettu yhteis
tilkkaa, on saavutettu
taistelussa ammattili--
vastaan ja kompuolueidffi-,
listen ja poUlttisten
teri toteuttamisessa,
osottanut, että valiau
ammattiliikkeen saav
sitä suuremmat, nuta^
näitä päätöksiä on
mässä. . ^^
: 3. Maissa, joissa ei®
'mbuksellisia ammattia?
mattlliikkeen suuriinPS»^
tena tähän menn^:
tillittolaillisuus. pelko
tsuäuä ntröiijtetänm äPtUön« teviastsat^a^^
liittbbyrokratian byoj^
tämlsille, "reviersiollle^
rtiätön aktuvisuiis
2. Tämä vaara saattoi Ja täytyi ;työlälsjoukk()]eä^rouK«;',„
tulla' erikoisen vakavaksi seUraavan.
taloudellisten taistelujen tavattoman
kaSvuri ja kärjistymisen- kautena.
Juuri • tämän prosessoi aik«ma . ta':
paritui,, (ielka saiaittari mmtänV b^-
lakaan) Vkomlnterriiri vcrimieii .tllf
vistj^riihien. . iänliiilälsvastaisten op-*
pbrtiirilstisten ain^seen pois seulb-mlsen
karitta, säriiallairien Uudel­leen
ryhriri^fcj^riinen oil' kiertäifiätö^
vallankumquksBlhsessa* airimattiltlk-keessB
(Hais^ ja' fcumppanleri erot-tiatolrieft
TsheckbMSIovakiaHitf, sa-moin
eräiden, SäÄsan K!<MiiriJUrilstii- kehitti
äsn PUblueeri arilniataUSten osasto- kamPPa^"° • f j ,^
jen aktiivisten työntfekli^lri- erotta- loudellisen tairtöu»
mirieri jnb.) Koirilnfemfii ja PAI tsiuu» ^ ^ " ^ ^ ^
pääKjKsI& ^ ole tehty: turhaan. : Mutta ^^^^^^T^
Komiiublueet Ja' vailarikmnoUksislli- mitean P^ ^ ^ L g j » ,^
nert ammattiliike toiltt y f i t ö i ä ^ ^inMcnsoS
kuin hi^aant^rieeri^ a f t m a t ^ 'me. •ä^'^*!!f ».7^1»
maissaldn) ovat saavutferieet suuna' ns laikokomu^,^ ^
(uuden taktUkan
tehdaskomlteoita_vaö
'lukomiteoiden jarj»;
Lodzissa esim- F'
syksyllä v. 1928
moukselllnen oi
taistelun. taitavasO le­seen
hetkeä, JoHo^^^
kubhuksissaän auäen.
jen ja
maansaatfanusesta,
hylkäsi muUfamKn
liian aikaisesta IJS
m e n e s t y k ö tänä aikana. Lakot
ovat olleet paremmin -vähnistettuja
kuiri edellishjä Vuosina ja' parem-niistö
Puolan
.kannattajia.
4. Toinen F