Vapaus, July 21, 1925

              Tilstaliia lielnik 21 p« — Tiie&, Jyly 21st, 1925
-|fef^?>-ft«T< Eaomalsisen tySvIestSn ääcenksnnattsia, ilmes-
^ SadbarjTEsa, OcL," joka tiistai, torstai ja lausotEi.
T o i m i t t a j a t :
S. G. KEIL. AEVO VAARA.
VAPAUS (Liberty)
Tbe only organ of Finnish Workers in Canada. Pub-
IMh&i in Sodbury, Ont, e?ery Tuesday, Tbursday and
Eaturday.
Eegistcred at the Post Office Department, Ottawa,
itecond class rnatter.
Vapanden konttori ja toimltns: Liberty BIdg Lome
E t Pahelin 1038. Postiosote; Box 69, Sudbory, Ont.
Joa ette mil'<in tahansa eaa vastaoBta ensimSiseen
kirjeeseenne, kirjoittakaa uudelleen liikkeenhoitaja.!
misoonallisella nimellä.
J . V. KAN^^STO. Liikkeenhoitaja.
C M s a — ' '
Surkateltavaa typeryyttä
Industrialislin toimitus selittämässä mitä
imperialismi on.
Hämmästyksellä olemme lukeneet clndustrialislin»
heinäk. 2 päivän numerosta johtavan toimituskirjoituk-sen,
joka komeilee siinä otsikolla: «Imperialismia vai
t o kapitalismia vastaan?». Olemme tottuneet kuule
maan sieltä taholta esitettävän jos minkäkinlaisia ty­peryyksiä.
Mutta kun ryhmällä, jonka äänenkannatta­ja
Industrialisti on, on suomalaisten työläisten aikoi­naan
yhteisesti omistama ja rahastama Työväen-Opisto
hallussaan, niin olisi otaksuttavaa, että Industiialistin
toimittajat, jotka ovat Työväen-Opiston oppilaita ja
osaksi opettajiakin, olisivat tutkineet edes alkeellisim-pia
taloustieteen ja yhteiskunUopin totuuksia, koskapa
I.W.W. pyrkii nojaamaan niiden tuntemukselle. Edel­lämainittu
kirjoitus kuitenkin on mitä surkuteltavin ty<
peryyden osotus imperialismi-kysymyksen tuntematto
muudesta, niin perin tärkeä kuin tämä kysymys nyky-ään
kaikkien maiden työläisille onkin.
Industrialistin toimitus nimittäin lähtee polemiEe'^
raamaan (ilmeisesti kommuni^ista sanomalehdistöä
vastaan) seuraavasti:
«Poliittiset liikkeet ja niiden sanomalehdet pu
huvat melkeinpä enemmän imperialismista ja sen
vastustamisesta kuin kapitalismin kukistamisesta.
Kaikille työläisille ei ehkä ole täysin selvillä mitä
imperialismi oikeastaan on ja mitä sen vastustarai*
sella tarkoitetaan, joten on tarpeellista asiaan ly­hyesti
kajota».
Näin puhuu tämä «työväenlehti» aikana, jolloin
me elämme imperialistisen kapitalismin raskainta sor­ron
ja riiston aikaa ja jolloin kaikkien maiden työ­väenluokan
raskaimpana painajaisena on juuri impe­rialistinen
kapitalismi. \
Sitten lähtee se miika «selittämään» mitä imperia­lismi
on. Kas näin:
^Lyhyesti lausuttuna merkitsee imperialismi yfa*
den kansakunnan pyrkimystä laskea toinen valtansa
alaiseksi, joko poliittisesti tai taloudellisesti. Ny-
< kyaikpisessa merkityksessään on imperialismi yh­den,
kansakunnan riistäjäluokan pyrkimystä ulot-taa'
riistoaan toisen kansakunnan alueella oleviin
foonnonrikkauksiin ja työväestöön. Tätä voitai-
' siin kutsua teollisuus-imperialismiksi, eroitukseksi
' pöliittis-hallinnollisesta imperialismista, joka mer­kitsee
imperialistisen valtakunnan pyrkimystä las-y
kea, poliittisen hallitusmahtinsa alaiseksi toinen
valtakunta» .
«Nykyaikainen imperialismi on pääasiallisesti ja
ensi tilalla taloudellisia pyrkimyksiä ajavaa ja tuo­tantoon
sekä kauppamarkkinoihin kohdistuvaa. Se
on eri maiden riistäjäluokkien välistä kamppailua
ensi tilalla».
' • Jokainen ajaljteleva työläinen tietää ilman muuta,
että tämä Industrialistin selittämä piirre on ainoastaan
yksi ipiirra imperialismissa. Ja jokaisen imperialisti-,
eert suurvallan työväenluokka tuntee kouraantuntuvasti,
mitä imperialismi merkitsee myöskin kotimaan työväen-
. luokalle. Multa Industrialisti onkin jättänyt imperia­lismin
juuri imp. maan > työväenluokalle merkitsevän
puolen kokonaan selittämättä. Ja niinpä se sanoa to-kaseekin
kaikessa typeryydessään:
«Työväestöllä ei ole syytä antaa tunnustustaan
imperialistisille enempää kuin natsionalistisillekaan
pyrkimyksille, mutta ei myöskään ole työväestön
. luokkataistelun varsinainen tehtävä imperialismin
vastustaminen».
Mikä merkitsee, että työväestö antakoon palttua ko­ko
kysymykselle. Ajakoon siis vain Britannian impe­rialismi
Kiinan, Indian, Egyptin, Afrikan ja muiden
alusmaidensa työläisiä piiskuriensa avulla sen anasta-miin
siirtomaiden kaivoksiin, tehtaisiin ja muihin kida
tushelvetteihin työskentelemään rajattomia työpäiviä,
kokonaan epäterveellisissä ja hengenvaaraa suojelemat-tomissa
ja turvattomissa laitoksissa, josta tappavasta
raadannasta heille maksetaan vain nimellistä, mitätöntä
palkkaa. Josta palkkiokäsi heillä ei ole minkäänlaisia
vapauksia, ei minkäänlaisia ihmisoikeuksia. Josta palk­kioksi
heidät alistetaan kaikessa suhteessa imperialisti­sen
kapitalismin raa'an ja sydämettömän käsky-, mieli-ja
sortovallan alaiseksi. 'Riistäkööt vain Amerikan im­perialistit
Mexikon, Etelä-Amerikan, Filippinien, Cu-ban,
Haitin ja Santo Domingon puolustuskyvyttömiä
työläisiä sotilaiden pistinten turvissa. Mitä se liikut­taa
Industrialistin toimitusta. Se vain höpisee, tyh­myydessään
«työväestöllä ei ole syytä antaa tunnustus­taan
enempi imperialistisille kuin natsionalistisille ^pyr­kimyksillekään
. • .» Jokainen luokkatietoinen työ-iäinenhän
' tietää, ettei riitä tunnustuksen kieltäminen,
vaan tarvitaan leppymätöntä taistelua iri?perialistisla
kapitalismia vastaan, ei ainoastaan siirtomaiten työvä­estön
puolesta ja työväenluokan kansainvälisen solida-
•xisuuden nimessä, vaan myöskin imperialistisen maan
oman työväenluokan ollessa ahdistettuna imperialismin
rautakoron alaisena.
Iraperialismiile ei nimittäin ole tannusmeiiällistä
j-ksinomaan ulkomaisten kansain taloudellinen ja poliit­tinen
alistaminen- Sillä ennen kuin joku maa voi
muodostua imperialistiseksi, on sen edellytyksenä im­perialistisen,
etuoikeutetun luokan kasvaminen ja muo­dostuminen.
Imperialistisen luokan muodostaminen
taas edellyttää «hallitsevan luokan turvallisuutta ja on­nellisuutta
», mikä voi olla taattu ainoastaan siten, että
suurten kansanjoukkojen sänontavalta niin hallinnolli­siin
kuin taloudellisiinkin asioihin riistetään siltä pois-
«Vapaus on imperialistisen valtion hinta. Imperialis­mi
edellyttää, että kansa on aina valmis hallitsijainsa
käskystä luopumaan ^oikeuksistaan'», lausuu sattuvasti
Scott Nearing, teoksessaan «Amerikan Suurvalta», jon­ka
lukemista rae hyvin suurella syyllä suositamme In­dustrialistin
toimitukselle.
Niinpä jokainen suurvalta, joka otti osaa äskeiseen
mailmansotaan, selitti että sodassa on kysymys elämäs­tä
tai kuolemasta ja että sen vuoksi on kansan luovut­tava
vapauksistaan, ainakin «väliaikaisesti», ja niin kai­kissa
maissa lakkautettiin sanomalehtiä, etupäässä juuri
työväen sanomalehtiä, puheoikeus kiellettiin, työläis^
miehet pakotettiin sotapalvelukseen, peruslait sysättiin
syrjään, työväen toimihenkilöitä ja radikaalisia työläi­siä
raahattiin vankityrmiin. Ja siitä, kuinka imperia­listinen
tyrannivalta isännöi myöskin Amerikassa, pi­täisi
olla Ihdustrialistinkin toimituksella vielä tuoreet
muistot, ilman että meidän tarvitseisi näitä muistoja
sille kerrata.
Jokaisessa imperialistisessa maassa merkitsee inipe-rialismi
sitä että sekä kotimaan että ulkomaiden (vai
loitettujen ja alistettujen maiden) kansaa — työväkeä
— riistetään imperialistisen hallitsevan luokan hyväksi.
Mitä merkitsee imperialismi työläisille? Siihen
voivat antaa vastauksen Indian työläiset Suur-Britan­nian
puolesta; Korean työläiset Japanin puolesta, Por­to
Ricon ja muiden Yhdysvaltain alusmaiden työläiset
Yhdysvaltain puolesta. Mitä merkitsee imperialismilla
kokeilu Saksan ja Englannin työläisille? Näiden mai­den
työläiset ovat saaneet maksaa siitä kalliin hinnan.
Meille ei voi olla saman tekevää miten mailman impe­rialismi
orjuuttaa Saksan työväenluokkaa Davves-suun-nitelman
mukaan. Se ei ole^sama Belgian, Suur-Bri­tannian,
Ranskan ja Amerikan työläisille. He saavat
maksaa Daives-suunnitelman työttömyydellä, palkkain
alennuksella, työpäivän pitentämisellä ja kaikkinaisella
olosuhteittensa huonontamisella-
Amerikan työläiset pakotetaan tuottamaan varalli­suuden
ylijäämää osana imperialistisen suurvallan hin­nasta;
ylijäämää, jota he eivät saa itse kuluttaa; yli­jäämää,-
jonka hallinta keskittyy imperialistisen hallit­sevan
tuokan käsiin, joka sijoittaa sen luomaan impe­rialistista
suurvaltaa entistä mahtavammaksi, riistämään
tulolähteitä sekä tuottamaan taloudellisia etuja valloi­tetuissa
maissa. Amerikan työläisten on luotava kaikki
mukavuudet ja ylellisyydet -imperialistiselle luokalle.
Sen on pidettävä yllä suurta seisovaa armeijaa, sen on
kustannettava juuret laivastot ja ilmalaivastot, linnoi
tukset ja kaiklci suunnattomat sotavarustelut, imperia
listisen suurvallan laajentamiseksi, jotta imperialisti­nen
etuoikeutettu luokka hyötyisi entistä enenmiän.
Amerikalaisen työläisen tulee olla valmis milloin hy­vänsä
astumaan sotatantereelle, puolustamaan imperia­listisen
kapitalismin etuja. Ja mitä se saa palkakseen:
nälkäpalkkoja, työttömyyttä, vapauksiensa menetyksen.
Onko tällöin samantekevä, että me kuittaamme asi­an
sanomalla, kuten Industrialistin toimitus «Työväes-
Kirj, £Is.arice Spccter
Liittohallituksen budjetin ollessa
keskustelun alaisena lausui Mr.
Robb, liberaalisen Kingin hallituk­sen
toimi raha-asiain ministeri, et­tä
on olemassa "ylijäämä". Tory-puoluelaiset,
janoten virkapaikoista
heruvaa saalista, sanovat siinä ole­van
"vajauksen". Sanoessaan bud­jetissa
olevan ylijäämän,' syöttävät
Kingin hallituksen miehet ihmisille
suoranaisen valheen,
Monien muiden tapahtumien ohel­la
kuvaa liittovaltioiden budjettikin
Canadan kapitalismin tilannetta, jo­ka
perustuu yhä kasvavassa mää­rässä
Canadan pohjajoukkojen an­karalle
riistännälle. Yleinen velka
1920—21 tilivuoden lopulla oli
2,340 miljoonaa dollaria ja arvioitu
velka 1924—25 tilivpoden lopulla
on 2,431 miljoonaa joka osoit­taa
velan lisääntyneen neljän vuo­den
ajalla ylitse 90 miljoonaa dol
lana. Sen lisäksi on hallitus tä­män
ajan kuluessa taannut National
rautatien bondeja aina 180 miljoo­naan
dollariin, ja kun National rau­tatiet
ovat jo niinä aikoina olleet
liian raskaasti kapitaliseeratut, jol­loin
ne olivat yksityisomistajien kä­sissä,
täytyy tämän ylimääräisen
summan luonnollisesti tulla muual­ta
kuin rautatien tulolähteistä. Niin
on kansallinen velka, joka ennen
sotaa oli ^ puoli miljoonaa dollaria,
paisunut nykyiseen suuruuteensa,
joka on kaksi ja puoli biljoonaa
($2,500,000,000) dollaria. Enempi
kuin puolet yleisistä tuloista käyte­tään
nyt korkojen maksamiseen,
vuotuinen korkojen suuruus ollen
keskimäärin 135 miljoonaa viimei­sinä
kolmena vuotena.
vat osakseen porvariston taholta sa
manlaisen kohteliaan vasrtaanoton
kuin pääomain verottamisen ajatus­kin.
Eirtaisuutta hallituksen j a Tory-puolueen
välillä budjetin suhteen
käytetään vaalien yhteydessä tänä
syksynä. Liberaalit ja konservatii
vit keskittävät erimielisyytensä • taon
iänikuisen kysymyksen ympärille
tJanadan politiikassa, nim. tulUky
symyksen. Molempia puolueita hal­litsee
samat kapitalistiset edut; Ca
nadian Mannfactures' Association
(Canadan tehtailijaliitto) ja Cana­dian
Bankers' Association (Cana-dail
pankkiirien yhdistys) käyttävät
toista j a toista puoluetta, tilanteen
mukaan, sillä ne suojelevat kapitaa
Iin etuja, eikä työläiset ja maanvil­jelijät
hyödy niistä kummastakaan.
Kahdenkymmenen vuoden ajalla,
kaiken liberaalien ja konservatiivi­en
pitämän mölyn jälkeen, ei tulli
ole lisääntynyt eikä vähentynyt
enemmällä kuin muutamalla sentil­lä.
Kun King alensi maanviljelys-työkalujen,
tullia hyvin vähän, ja
Meighen, vastapuolueen johtaja, sa­noi
Kingin menetelmän pilaavan tä­män
teollisuus alan, julkaisi Massey-
Harris yhtiö, Canadan suurimmat
maanviljelystyökalujen tehtailijat,
lausunnon, että he ovat tyytyväisiä
Millä tavalla tuli tuo suuri velka,
keneltä, ja kenen on siitä makset­tava
"hinta"? Kansallisen velan
kohoaminen kahteen ja puoleen bil­joonaan
dollariin 'johtui suureksi
osaksi Dominion hallituksen osa-otosta
viimeiseen imperialistiseen
sotaan. Tämä seikka tietenkin ai-heuttaa
Kingin hallituksen vasta­hakoisuuden
uusiin varustuksiin ja
uhrauksiin brittiläisen sotalaivaston
hyväksi; se osittain selittää halli­tuksen
erimielisyyden brittiläisen
hallituksen kanssa Lausannen rau­hansopimuksen,
Geneven pöytäkir­jan
ja Reinin aluetta koskevan so­pimuksen
allekirjöttamisessa. Kat­soen
imperialismin vallan laajentu­miseen
toisaalta, ja vastakkaisiin
voimiin itsertsä maan rajojen si­sällä
— pääoman ja työn välillä,
maata viljelevän lännen ja tehdas­teollisuutta
harjoittavan idän välil­lä,
katsoen kaikkiin vastakohtiin —
osanotto uuteen sotaan viimeisen so­dan
aiheuttaman suunnattoman ve­lan
ollessa vielä maksamatta, va
„ , , „ Pisuttaisi Canadan liittohallituksen
töllä ei ole syytä antaa tunnustustaan imperialistisille^koko rakennetta perustuksiaan myö-pyrkimyksille
enempää kuin natsionalistisillekaan», toi­sin
sanoen, työläisten on parasta olla imperialismiin
nähden puolueeton.
Voivatko työläiset ja työväenluo^kka tänä aikana,
jolloin kapitalismin oleellinen muoto, muuttuu yhä
enemmän imperialistiselksi kapitalismiksi, joka on
kaifckikäsittävän kapitalistisen mailman ylivaltias, voi­ko
työväenluokka olla «puolueeton» imperialismiin
nähden? Että Saksan revisionistiset sosialistit ennen
mailman sotaa kannattivat Saksan siirtomaapolitiikkaa,
ja että Englannin reformistiset ja vanhoilliset työväen*
johtajat eivät nousseet vastustamaan brittiläistä impe­rialismia
ennen mailmansotaa, nämä seikat voi jossain
määrin vielä silloin käsittää, jolloin imperialistinen ka­pitalismi
ei ollut vielä näyttäytyn3rt kaikessa häikäile­mättömyydessään,
se kun kulki silloin vielä nykyaikaan
verraten lapsen kengissä. Mutta että nykyisten tapah­tumien
keskellä (Kiina) kirjoitetaan tavalla, miten In
dustrialisti kirjoittaa, sitä ei voi käsittää.
^ Me emme usko, että Industrialistin kaikki lukijat,
joista on paljon l.W.W. jäseniä, joka järjestö asettui
vastustamaan imperialistista mailmansotaa, ja joka
tuntee ankaran kamppailun työväenluokan ja imperia
listisen luokan- välillä, jaksaa äänettömänä ja vastalau­settaan
Sanomatta, niellä tällaista Industrialistin toimi­tuksen
syöttämää rikollista typeryyttä-
Puheen olevassa kirjoituksessa on paljon muita ky­symyksiä,
joihin olisi välttämättä kajottava, kuten esim.
kysymys siitä, tuleeko työväen luokkaliikkeen olla mis­sään
tekemisissä natsionalististen vallankumouksellis­ten
liikkeiden kanssa. Tätä asiasta on Lenm kirjoitta­nut
paljon ja antanut siinä suhteessa selvän vastauk­sen,
joka on, että vallankumouksellisen työväenliikkeen
länsimaissa tulee tukea ja taistella yhdessä itämaiden
ja muiden siirtomaakansojen kanssa imperialistisen ka­pitalismin
riistoa ja sortoa vastaan
Mutta Industrialistin toimituksella on kylliksi vas­tavallankumouksellista
«nörviä», samaan aikaan kun
japanilaiset ja englantilaiset imperialistit ammuttavat
kapinoivia kiinalaisia työläisiä, painaa silmänsä um
peen ja lähteä polemiseeraamaan sitä vastaan, että kan­sainvälinen
työväenliike alkaa tajuta imperialistisessa
kapitalismissa suurimman, vaarallisimman ja pahim­man
vihollisensa.
Sama kirjoitus on täynnään mitä suurinta sotkua ^^^^^-^^^ kannattavat kan-ten.
Mutta jos tuo suuri velka aiheu­tui
imperialistisessa sodasta, ja jos
enemmän kuin kolmasosa tuloista
menee loppumattomiin koron mak­suihin
kapitolietistUe bondien omic-tajille
ja sotasaalistajille, ja jos,
kuten hallitus on myöntänyt, enempi
kuin puolet naista bondeista on ve­rovapaat,
näemme selvästi yhden
suuren syyn vajaukseen ja sen kor­jaamiseen.
Tähän mennessä kui­tenkaan
ei kukaan, paitsi Canadan
kommunistipuolue, ole ehdottanut,
että verotettaisiin pääomia. Halli­tus,
kapitalistiset puolueet, bondien
omistajat ja heidän säkkinsä eivät
halua kuulla mistään, jolla pakotet­taisi
heidät maksamaan kustannuk­set.
, Liikemiesten keskuudessa nyt
jo huudetaan, että verotus on " l i i ­an
korkea". Ne vaativat "säästä­väisyyteen"
— työläisten ja maan­viljelijäin
kustannuksella.
Kapitalistit ' väittävät vajauksen
Canadian National rautatiellä joh­tuvan
siitä, että rautatiet ovat hal­lituksen
hallussa, ja ehdottavat va­jauksen
poistamiseksi ( hyökkäystä
rautatietyöläisten {palkkoihin, joita
on jo alennettu viimeisinä vuosina.
Jos Canadian National rautatiet
tuottavat tappiota, johtuu se häpe­ällisestä
ylimääräisestä kapitaalisee-rauksesta.
Canadian Pacific rauta­tie
(yksityisomistajien käsissä) on
kapitaliseerattii $^23,960,000, eli
$32,000 mailia . kohti. Canadian
National rautatie on kapitaliseerattu
$84,500 mailia kohti. National rau­tateiden
täsrtyy maksaa korkoja
(bondeista, velkakirjoista, lainoista
y. m.) $1,581,000,000 suuruisesta
summasta, jotka tekevät noin $75,-
000,000 vuodessa. Canadian Paci­fic
radan kansalh'stnttaminen ja sen
liittäminen Canadian National .rau­tateihin
(kun viimemainittu on en­sin
puhdistettu perusteellisen kan-sallistuttamisen
kautta) pyyhkäisisi
pois suuren osan hallituksen rauta­teistä
johtuvaa vajaasta, jaksamalla
Jiansallista velkaa. Mutta kaikki
ja tietämättömyyttä yhteiskuntaopista, työväenliikkeestä
ja luoldcatalstelusta. — Eteenpäin.
sallistuttamista (ilman kontrasta)
ja eri liikealojen yhdistämistä, eaa-
Liberaalien "vapaan iaupan" peri-atteet
ovat vilpillistä näyttelemistä
Pienet tulliverotuksen muutokset
viime vuonna (tämän vuoden aika­na
ei tulli ole alentunut) olivat
kuiva luu, jonka he heittivät pro-gressiivi-
koiralle. Kaikista huhti­kuusta
lokakuuhun 1924 maahan­tuoduista
tullattavista työkaluista,
joiden arvo oli $3,156,980 alennet­tiin'tullia
4.7 prosenttia, joka tekee
ainoastaan $148,378. Katsoen maan­viljelijäin
lukumäärään, op tämä
niin 'vähäpätöinen summa, että sen
poistaminen ei millään tavalla pa
ranna heidän olojaan. Siksipä ei
ole kovin miellyttävää katsella tä­män
pelin jatkumista, kun nämä
häikäilemättömät politikoitsijat pet­tävät
niitä, joiden Suosioon ovat i t ­sensä
keinotelleet "progressiivisen
puolueen" lipun suojassa.
Mitä muihin työläisiin tulee, oli
heitä lähes satatuhatta työttömänä
viime talvena. Koko tämän ajan te-,
kivat hallituksen agentit parhaansa
siirtolaisten maahan narraamiseksi
valheellisen propagandan avulla.
Siirtolaiset tulivat maahan, paisut-taakseen
vain työttömien armeijaa.
Koko talven vaativat työttömät työ­tä
tai ylläpitoa. He eivät saaneet
kumpaakaan. Toronton ammatti-neuvostosta
meni edustajia Otta-waan
pyytämään ylläpitoa joko
avustuksen tai vakuutuksen muo­dossa.
Hallitus vastasi, että maan
ei kannattanut sellaiseen ryhtyä, et­tä
almujen antaminen olisi alenta­vaa,
ja että liittohallituksella British
North American lakipykälän nojal­la
ei ollut oikeutta käsitellä sellais­ta
kysymystä, ja oliko työttömyyt­tä
ollenkaan olemassa? Sillä aikaa
ihmisiä kuoli nälkään tai elivät tois­ten
armoilla.. Budjetissa ei puhuta
mitään työttömien ylläpidosta...
Koko mailma tuntee lännen kaivos­miesten
toivottoman taistelun ja ny­kyisen
Nova Scotian kaivosmiesten
urhoollisen yrityksen saada estet­tyä
kymmenen , prosentin palkan­alennus,
jonka julmuri Besco On
määrännyt pantavaksi täytäntöön.
Mutta budjetissa ei puhuta mitään
kaivantojen kansallistuttamisesta, ei
sanaakaan työläisten eduksi. Sen
tarkotuksena on vain ^ i t i s h Em­pire
teräskorporatsionin (Bescon)
suojeleminen, jolle annetaan lisää
tullia "slack" kivihiilestä neljästä­toista
viiteenkymmeneen senttiin
tonnia kohti. Armstrong, Nova
Scotian pääministeri, itsekin Bescon
käskyläinen, myönsi, että tämän
tuUilisäyksen -avulla Besco voisi
maksaa vuoden 1924 palkkoja, joita
se nyt yrittää- alentaa ja sittenkin
saada neljätoista senttiä tonnia koh­ti
enemmän kuin se saisi palkan­alennuksen
jälkeen. Mutta oliko
budjetissa suunniteltu annettavaksi
kaivosmiehiUe palkka, jolla he voi­sivat
elää, samalla kun BescoUe an­nettiin
tuo sievonen tulli lahjotus?
Sotaväkeä, kypäreissään ja aseistet­tuna
kpnetykeillä hyökkäämään No-v^
Scotiaan — siinä on hallituksen
j a Bescon vastaus.
Kaikki tavanmukaiset merkit ja
«nteet osoittavat vaalien tapahtu­van
tänä syksynä. Varoja on jo
myönnetty yleisiin tarkotuksiin, jo­ka
seikka aiotaan hallitukselle eduk­si.
Viisi miljoonaa dollaria on an­nettu
Quebecin satamaa varten, ja
useita miljoonia lisää Toronton
suurta siltaa j a Montreahn etelä
rannikon siltaa varten. Hallituksen
antaessa Carillonin vesi voiman
Amerikan kapitalistien käytettäväk­si,
hankkii se ehkä täten itselleen
lihavat tulot vaalirahastoon. Halli-toksen
konttorit; ovat airretyt hio­tettaville
vupbrapjille j a Home-pan­kin
vahinkoa kärsineet tallettajat
saavat jonkunverran korvauEta.
nslktlntyneatä ihais^tä
ulospääsyn mahdollisnatta karsimas­taan
riistännästä, kuin luokkatais­telun
pohjalla tapahtuvan itsenäisen
poliittisen toiminnan kautta. Kom­munistipuolue
kehoittaa ammatti-unipiiiin
j a Canadan Työväenpuolu­eeseen
kuuluvia, samoin kuin järjes­tymättömiäkin
työläisiä asettamaan
päävaatimuksiksi kaivantojen kan-sallistuttamisen,
rautateiden yhdis­tämisen
ja kansallistuttamisen,
pankkien ja teollisuuden kansallis­tuttamisen
ja työläisten kontrollin
näihin, työttömyysvakuutukset, kan-sallisetr
minimipalkan, kuusituntisen
työpäivän, British North America
asetuksen poistamisen. Työläisten
ja maanviljelijäin hallituksen ja
sen budjetin toteuttamisen.
Suom.- A.LK.
Pöytäkirja
K. S. Järjestön toimeen­panevan
komitean kokoukses­ta
heinäk. 3 p. 1925. Saa­puvilla
tov. Kivi, Kahila,
Latva, Hill, Ahlqvist ja alle-kirjottanut.
Kaikkia järjestömme osastoja ja
eritoten naisjaostoja kehotetaan e-rikoisella
tarmolla ottamaan osaa
tulevaan Toverittaren levitysryntä-ykseen,
joka tulee olemaan elokuun
aikana.
Metsätyöläisjärjestöltä tullut kir­jelmä
luettiin ja päätettim ilmottaa
sanotulle järjestölle, että he saa­vat
vedota kaikkiin niihin osastoi­hin,
joiden jäsenistö on yhteydessä
puutavarateollisuuden kanssa, ja sa­malla
toivotaan että sanotut osastot
sekä aluetoimikunnat antavat jaka­mattoman
kannatuksensa metsä- ja
sekatyöläisten järjestämistoimille.
Sihteerin lähettämä kn-je tov. Oi­kariselle
luettiin ja hyväksjrttiin.
Tiedonantajalta oli saapunut kir­jelmä,
jossa he ilmottivat saaneensa
heille siirtämämme rahaerän. -
Conmeen osastolta tulleen kurjel-män
johdosta keskusteltiin, mut­ta
tilanteen nykyisillään ollen
ei katsottu voitavan ryhtyä mihin­kään
erikoiseen toimenpiteeseen.
Kehotetaan osastoa kääntymään a-sianomaisen
aluepiirin puoleen.
Kustannusliikkeiden ku*jevaihto
luettiin ja liitettiin arkistoon.
5, 7 ja Keski-Ontarion piirin
pöytäkirjat luettiin ja liitettiin ar;-
kistoon.- Selwoodin osaston asias­ta,
samaten kuin naisjaostokysy-myksestä
velvotettiin sihteeri kirjot­tamaan
Keski-Ontarion piirikomi-tealle.
^
Vermilion osaston toimenpiteet
leväperäisiä jäseniään kohtaan, kat­sottiin
menevän ylitse osastojen ny­kyisten
oikeuksien, josta sihteerin
määrättiin tekemään heille lähem­pi
selostein.
Kinnuselta saapunut kirjelmä lu­ettiin
ja päätettiin pyytää Kesld-
Ontarion piiritoimikunnalta erinäi­siä
selvittelyjä asian suhteen.
Velvotettiin Sudburyn osastoa
huolehtimaan voimistelu- ja urheilu­seuransa
suhtautumisesta puolueen
virallisiin päätöksiin ja määräyk­siin.
Sihteeri lähettää pikaisen se­lostuksen
Sudburyn osastolle.
Päätettiin ilmottaa osastoille, et­tä
heidän olisi asetettav.a Järjestön
sihteerin ehdokkaat ja »riheipttävä
ehdokasnimityksensä toimeenpane­valle
komitealle elokuun 8 päivään
mennessä. San'.aton velvotettiin
Toronton^ osastoa asettamaan toi­meenpanevan
komitean jäsenehdok­kaat
samaan aikamääräät. lll<>nlu^s-sa.
toinkin rahansa ta^l^.j'^"^
Työllidllä ei ole mitään muuta kaikki rahat, joka sillä^Tf^n "^^
Src-ms^ rätään, tulevat aiizoa.-ai^'^ >
^en^entLnen l i ^ . ^
Yhä enempi on alkanut \r,
maan valituksia yfadyc^-alb.;« • "
laistarkastajain r ö y l S ^ , ^ -
kaavsEta käytöksestä Pegeot p ? '
rajavartiopaikalla, n^ktä " ^ ^ t ^ ^
kot automatkailijoita kulkee vK
destakaisin Canadan ja Yhdysv^
tam puolelle. Viimekri on Drflt
Heraldissa ollut kirjotus, ^ . . ^ ^
kaUmen englanninkielinen lehtiöt
lainannut, ja jossa jotkut Amerifen
puolelta Canadaan tuDeet ovat S
neet vaUtuksen siirtolaistarkastaiab,
röyhkeästä ja loukkaavasta käytS
Jehdessä kerrotaan mitenkä
Ernest G. Svanson. Eng. Lutherilai.
sen kirkon pastori Duluthista M
oUut tulossa Canadan puoleUe ja
kysynyt rajaUa Amerikan siirtolaij.
tarkastajilta voivatko luvata, että
ei hänen seurueellaan tule olemaan
mitään hankaluuksia, palatessaan
Yhdysvaltoihin, joukkueella knn y
ollut matkustuslupakirjaa. Tiedus-teluun
vastasivat virkaaijat hyvin
ylimielisesti, eivätkä luvanneet men-nä
takuuseen joukkueen takaisia
laskemisesta, Samalla olivat vir-kailijat
kyselleet heidän lukutaito-aan
sekä nimitelleet joukoksi höl­möjä
y.m. Kh-jotuksessa todetaan,
että vähintään parisen sataa on jo
samalla tavalla palautettu.
Ylläolevanlaisia valituksia on kun-lunut
myös paljon Canadasta YhdyB-valtoihin
matkustavilta, että siirto-laistarkastajat
tekevät monta kcr-tiaa
hyvinkin lapsellisia ja kiusotta-via
kysymyksiä, jotka luulisi olevan
ulkopuolella heidän valtansa.
Tulipalo Lapissa. Kuusiston far-mitalo
syttyi tuleen tk. 13 päivää
vasten yöllä kello 1 aikaan, talon­väen
ollessa nukkumassa. Vanhem­mat,
jotka mikkuivat alakerrassa,
heräsivät kun talo oli savua ja tul­ta
täynnä, alkaen heti huutaa lap-silleen,
pojalle ja tytölle, jotka nuk­kuivat
yläkerrassa. Poika hyppäsi
heti yläkerran akkunasta alas, noin
14 jalan korkeudesta ja tyttö juok­si
alakertaan tulen ja savun se­kaan,
onnistuen kuitenkin päästä
ulos ilman palohaavoja. Tuli saa­tiin
pian sammutetuksi talossa ole­vien
sammutuslaitteiden avulla. Ta­lo
oli vakuutettu, mutta irtain o-maisuus
vakuuttamatta. Onni on­nettomuudessa
oli, että talonväki
heräsi, sillä muutamaa minuuttia
myöhemmin olisivat he kaikki ol­leet
liekkien uhrina.
Hukkui pelastaessaan toista. Jo;
seph Butleri ollessaan ulkona Träw-sohin
perheen mukana Current-jo-ella
puolivälissä Black Bay siltaa
ja Hugh Rejdin farmia, hukkui pe­lastaessaan
Trawsonin 11 vuoden
vanhaa tyttöä. Tyttö ollessaan ki­vellä
jokurannalla jollakin tavalla li­vahti
siitä veteen, jossa oli syvä
kohta. Butler, kuullessaan tytön
huudon, riensi auttamaan, saaden
tytön pelastettua, mutta ei voinut­kaan
enää itseänsä virrassa pelas­taa,
hukkuen paikalle. Pantiin heti
toimeen naaraus ja saatiin hän ylös
kuolleena. Paikassa mistä ruumis
saatiin ylös oli vettä ainoastaan vii­si
jalkaa.
Butler oli yksinäinen mies, 41
vuoden vanha ja asunut Arthurissa
jo kauemman aikaa.
Ikävänlainen aulo-onnetloninu»
tapahtui sunnuntaina t.k. 12 päivä­nä
kello 7.45 illalla autonajuri John
Blumbergille Arthur kadulla. Pö­lisin
tiedonannon mukaan kulki au­to
tavallista lujempaa vauhtia, vii­mein
tehden kulusta lopun kään­tyen
ympäri ja loukaten ajurinsa
niin pahasti, että hän makaa ny-cyään
sairaalassa. Auto vietiin he­ti
korjauspajaan, vaikka kuletus oli­kin
vaikeata sillä rikkoutuneeseen
autoon ei ollut jäänyt muuta kuin
yksi pyörä paikoilleen.
Kukaan ei ebka vielä tiedä, että
osaston kenttäjuhlat tullaan pitä­mään
sunnuntaina t.k. 26 päivä.
Ohjelmakomiteat ja kaikki ovat ol­leet
hljaa juhlien suhteen, että pa­remmin
voivat yllättää yleisön jnh-lilla,
joita ei kukaan ole edeltäpäin
osannut ajatellakaan. Juhlat tulee
nyt järjestämään Arthurin osa^o
alaseurainsa avustamana. Nytbn
vielä juhlakomitea varotti, että ei
saa paljoa puhua niistä, siDä heidän
mielestään juhlat on aina parem­mat
ja arvokkaammat, jos ei niita
suurUla ja turhilla puhveilla pilata-
Tulin kuitenkin nyt tämän sano­neeksi,
että ne ovat ensi sunnuntai­na.
Kentän Umotan vasta ena
lehdessä, sillä on ajateltu }^
nyt toisella kentällä kuin viime l^er-ralla.
— J.
Pöytäkirjan .tarkastajiksi valittiin
Latva ja Kahila.
Kokouksen puolesta
) ALF. HAUTAMÄKI, siht.
Olemme tarkastaneet edeLäolevan
pöytäkirjan ja huomanneet sen pää­töksien
kanssa yhtäpitäväksi.
John Latva. John Kahila.
Post M i i r i iiiitisia
Eero Nuutinen, anna parempi p-sote,
sillä lähettämästäsi oSotteesta
ei voi saada selvää. Vapaus, 316
Bay St., Pori Arthur, Ont.
Sirkus, joka oli paikkakunnallam­me,
vei taasen kauniin summan ra­haa,
jota muutenkaan ei ole lah-tonut
olla, etenkään työläisten tas­kussa.
Mutta ikävä kyllä että juu­ri
suuret joukot meikäläisiä ovat
olleet niitä, jotka ovat myös rahan
sinne kantaneet. Porvarillinen
humpuuki on puoleensa vetävää,
sillä sitä voidaan heti siksi hjrvästi
ilmottaa, että se vie väkisinkin mu­kaansa.
Kuulee hyvm • usean sa­novan,
että onhan siellä hyviä voi­mistelijoita
ja hsrvin opetettuja e-läimiä.
Se kylläkin on otta, mutta
pahin puoli on siinä, että siten ke­rätään
paljo rahoja jo ennestään
Tilatkaa Vapaus, To­veri,
Toveritar Eteea-päin,
Työmies ja Punik­ki!
Tilatkaa ainoas­taan
selviä luokkatais­telun
kannaUa fil§vii
f''
il
II
Vap
seoraavij
Nyrkkeil
Työväen
Vapa&liil
Saavallik
! Rata- ja
\ Urheilu <
Komento]
Painiskeli
I Lapsi voio
Tehl
ten lisätä
| —
' Eri p
COl
Kokousasia
tärkeimmistä.
sastomme kob
Sault Ste.
leeseen kirjee
<jsastoamme <
haaiinsa avaj;
t£ta ja liittää
Tilitettiin 1
tian lakkolaisi
tnlhrt $19.55
lien lista, joll
Luettiin tili
"delta ja tilint
perusteella r
«saston virkai
Kuultiin I
Ani Hendriksc
tä toukok. $5'
m.
Kesäjuhlakc
joka «sotti p
$80.12.
Uusi johtoki
dotuksen kuri
perusteella: jc
jäsen, joka on
kouksesta perä
syytä, erotetas
kä asetetaan
koejäsenyyteen,
keskustelun jä!
Päätettiin p
19 p. Past Lak
kalan farmilla,
sitä lähemmin
Voimisteluseu
jeen johdosta, j
meenpanevalta
Lome Farmers
erottamista, se
uudelleen järje
luseura oli to:
tean kannaUa,
hyväksyi.
Nyt sitten ilr
pien osaston \
Agitatsionikomit
niseeraaja E.
Haatainen, mi
Tuominen, Ani
no Tuomi. Os
jana on H, Su(
rina E. Ahokat
H. Rissanen, tt
Bousn, sanoma
vat Ani Hendri
ml _ R_a,
KORTH El
Qikaisn, koski
toimeenpanemaa
Arthurin, piirissä
dyssä raportissa
että O. Selkäma
tallansa $53.85,
portin olisi pitäi
laatuinen:
0. Sclkämaan 1
Lappi
Sioux Lookout
^'ipigon
Fort William ..
Yhteensä ..
Port Arthuri:
^ l i n ilmaiseksi
Seuraavat
listat tyhjinä: '
Finland ja i
Int nimeä, Inult
OBasto,
Varat on käyt
tamiseen.
ST. JOSEPH,
• i—l
Pikakuvia "U
Koska harva V
tuiskin tietää tämä
olevankaan, niin
^»n selostaa tämä
*^ää ja oloja, j
^^in tietäisi mit
elävät ja. t«
TälDä asustaa
wihhi nojaava suc