1925-01-31-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Lanantgina, tammfc 31 it—Sat^ Jan. 3l8t; 1925 iii "7 VAPAUS . tmmin nomO^bea tfMaOn iiaestnjmattsi^ Oaiet' «py SodbsrriM, Ont, loka tiiaUf, tontai ja laaaataL T o i a i t t f t j a t : A.&1UKELA. ABVO VAARA. VAPAUS (Liberty) Tha OBhr or«an of Finnfab Worker» !n Canada. Pob- Jidied in Sodbory, Ont, every Toeaday, Tborjday and ^^B^Srtered at the Post Offiee Department, Ottava, M ceeood elau matter. • Adrerlidng ratea 40e per eoL ineik. Uinimam ehflrgr« for s i n ^ insertion 75e. Diaeonnt on standint; advertise-aent Tbe Vapa'^ ia the beat advertising median «monr the tlnnifh People in Canada. harjotettaran, varsinkaan vastutmalalsten puolueorgaap nien taholta. Avoimeen, rakent8va:»a mielessä esiintyviin ar» vosteluun n»illi on yllidcjrllin tilaiscutta, mutta oi kealla ajalla ja oikeassa paikassa. nmoitDshinta kerran Jolaistoista ilmoHnksista i9c nalstataaaalta. Snorista llmoitoksista sekA Omoitok» A t a , Joiden tekstiä ei jolca Icerta maateta, annetaan titotiitra alennas, Koolonilmoitokset $2,00 kerta Ja 50c IfsU Jokaiselta moistovärssyltS. NimenmoattoUmoitok» Mt 60c kerta, $1.00 kolme kertaa. Avioeroilmoitakset $2.00 kerta, $3.00 kaksi kertaa. /Syntymäilmoitakset ILOO kerto. Halutaantieto- Ja osoteilmoitokset 50e kerta. $1.00 kolme kertaa. TUapäiiilmoitaksista pitää raita searata mukana. ' TILAUSHINNAT: Canadoan yksi vk. $4.00, pooli vk. $2.26, kolme kk. $1.60 Ja yksi kk. 76c Yhdysvaltoihin Ja Suomeen, yksi vk. $6.60, puoli vk. $8.00 Ja kolme kk. $1.76. Tilauksia. Jolta ei seuraa raha, ei tulla lähettämään ^ i t s i asiamlRgtcn Joilla on takaukset. Vapauden konttori Ja toimitas: Liberty Bldg Lome St Puhelin 1038." Postiosote; Box 69, Sodbury, Ont. Tiintain lehteen aijotut ilmoitukset pitää olla kont> torissa laaontaino, torstain lehteen tiistaina Ja laaantain lehteen torataina kello 3. Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen 'kirjeeseenne, kirjoittakaa uudelleen liikkeenhoitaja i persoonallisella nimellä. J . V. XANNASTO, Liikkeenhoitaja. LHennoitsijain palkoista näyttää eräissä puolueemme osastoissa yritettävän vä kiseilakin saada aikaan jonkunlainen csuuntakysymys» vanutettavaksi joka käänteessä. Muuan piiritoimikuntakin on ollut siihen määrään innostunut asiaiäi, että on oikein «viran puolesta» velvottonut alaisensa osastot asiaa käsittelemään ja lähettämään sille lausuntonsa - - - j u u r i silloin kun luentokursseja piirin alueelle odotetaan ja jäsoiistoä olisi kehotettava niihin valmis- Uutumaa^ ja innolla ottamaan osaa. : 40 dollarin viikkopalldca luennoitsijalle —onko se aitte niin kohtuuttoman korkea palkka? : tehtävä on, sangen vastuunalainen toimi. Kymmenkunnan eri aloja koskettelevan luennon pitäminen;yhc(ellä kiertomatkalla edellyttää perin pohjaista valmistelua, kuukauden, ehkä kahdenkin työskentelyä ilman mitään palkkaa, omine eväineen. Mat kastaminen ja kiertelendnen hajallaan olevilla oudoilla paikkakunnilla on rasittavaa, sekä miestä että kukkaroa kuluttavaa hommaa. Jokainen kokemuksestaan tietää, että matkoilla kuluu rahaa kaikenlaisiin pikkutar* peisiin ; enemmän kuin kotosalla ollessa, vaikka piletit mdEsetatimldn järjestön puolesta. Sitäpaitsi on luen-noittijan toimi tilapäistyötä, vain muutamia kuukausia vtiodessa kestävää. Paikallaan-oleville,, ympärivuoden työskenteleville puolueemme palveluksessa työskenteli-joille on maksettu 38 dollarin viflckopalkkaa, eikä siitä ole mitään meteliä nostettu. Mistä nyt tämä hyökkäys vain paria dollaria 'suurempaa luennoitaijain-palkkaa vastaan? ^- tpk. rikkomaan nykyisten luennoitsijain kanssa tehty palkkasopimus ~ joka merkitsee käynnissä olevain luentokurssien keskeyttämistä. Jos taas ei ole taikotus nykyisiä luentokursseja häiritä, vaan vaatia luennoitsijain palkat i;af<'- tda alennettavaksi, niin eiko asiaa mitenkään Voinut jättää siksi kuin muitakin järj^cstön edustajakokoukselle kuuluvia a^ioito ruvetaan käsittelemään? Aikaisemmin, Kivikosken osaston protestin yhtey» dessä^ jo osotimme, ettei toimeenpaneva komitea tässä asiassa miteduiän ole poikennut järjestön edustajakokouksen antamistamääräyksistä. Niiden rajoissa sen on ollut mukauduttava nykyisessä yhteiskunnassa vai litsevaan «palkkojen rautdaiuin» s. a', kysynnän ja tar« joimon etjihti^eaeen. Tunnetusti kykeneviä luennoitsijoi ta ei ole ollut saatavissa alle 40 dollarin viikkopalkan — omasta mielestään kyllin kyvykkäitä mahdollisesti olisi ollut halvemmalla saatavissa, mutta heistä ei ole omia nurlJEiaan ulompana tiedetty, eikä heitä ole tullut tarjolle. Vaikuttavana seikkana on vielä mainittava, että sanuan aikaan kuin täällä Ganadassa suunni ibitim luentokursseja, puuhattiin Yhdyavaltam puolella agitaattorikursseja, ja siellä myös oli puutos luennoit sijavoimista,jonkatahden sieltä tditiin tarjouksia joil lekin canadalaisille, mm. tietääksemme ainakin toiselle nykyisista luennoitsijoistamme. Siellä on järjestön hyväsymä viikkopalkka luennoitsijalle 50 dollaria^ Näin siis määrää luennoitsijain palkan vanha ky» aynnan ja tarjonnan laki, eikä siinä asiassa kelpaa mittapuuksi joissakin peräti toisenl&atuisissa ammateissa -—esim. metsäkämpillä —vallitsevat palkat. Sitäpaitsi on nähty, että kämppämiehillekin kelpaavat vaiijca ktiinka hyiai palkat, milloin sellaisia vain on saatavissa. O nykyinen luentokurssisuunnitelma kokonai-spudessaan onnistunut ja parhaiten tarkotustaan vastaava vai e i k o—Je on eri kysymys, josta voidaan ruveta keskustelemaan; sitte kun kurssiohjelma kokonaisuudessaan on suoritettu. Vaata silloin voivat kaiUä : osastot olla keskustdussa mukana. Siihen asti on jokaisen puolueemme menettelytapoja käsittävän t^tavä kaiUcensa nyt'paihaassff-vauhd^an olevain kurssien »rossa kuin tuskin milloinkaan eimen. K^iikki viittaa onnistumiseksi ^ asiaa katsoen, täytyy leimata joko tietoisdcsi, tai tiedottomaksi, mutta jdca tapauksessa harkitsemattomaksi hajotmtyöksi rm-cta nyt luentokurssien kesken ollessa tuollaisella kiihkolla— ja niin hataroilla perusteHIa >—. pöyhimään luennoitsijain palkkasuhteita- Se vivahtaa jonkunlaiselta «myynntyol-ta>, jota ei meikäläisten: S^oadessa -saisi suvaita Valko-Saomi häpeäpaalussa Niinkuin lehdessämme ennen on mainittu, oli ruotsalainen lakimies Georg Bränting seuraamassa ns. kom munistijuttujen käsittelyä Turun hovioikeudessa ja on kokemuksistaan ja näkemyksistään julkassut suomalaista «oikeusvaltiota» raska^i mordvan lait<^jasen, joka on herättänyt sangen suurta huomiota ei ainoastaan Ruotsissa, vaan muualldun alk(«iailla. Valko- Suomen porvarilehdistdssä Bränting. paljastukset luonnollisesti ovat synnyttäneet suuttumuksen myrskyn: Hufvudstadsbladet, «pohjoismaiden porvarillisen sanomalehdistön typerin edustaja»,^ niinloun eräs englantilainen sanomalehtimies kerran siitä sanoi, on jo kirjottanut kaksi artäkelia Brantingin lentokirjasta vastaan. Kuvaavinta niille on, ettei lehti yrit^cään tuoda esille ainoatakaan tosiasia^. Brantingin pelottavan ankarain, syytöksien torjumiseksi. Lditi vain koet taa vedota Ruotsin porvarilliseen mielipiteeseen, että suvaitseeko se tehtävän tuollaisia syytöksiä Valko-Suomea vastaan, joka niin haikailematta on taistellut Ve näjän työväen ja talonpoikain luokkaa vastaan. Tosin lehti jättää mainitsemalta, että valkosuomalaiset ovat käyttäneet mitä roistomaisimpia menettelytapoja Neu-vpstotasavaltojen liittoa vastaan, inutta meille ne ovat kyllin tunnetirt ilmankin. v -Hufvudstadsbladet on ryhtynyt väittämään sitä Brantingin todistelua vastaan, että Suomen oikeuslaitos «on yläluokan aseena luoUcavaltansa ylläpitämiseksi». Turha vaiva. Lehti ei edes uskalla kosketella siihen tosiasiaan, että hirvittävän suuri joukko viattomia .ihmisiä valkoisten toimesta, ilman tutkinnoitta ja tuomiotta passitettiin sorakuoppiin tahi lievimmässä tapa uksessa moniksi voosibi vankityrmään. Ja milloin «tudcintoJB» on toimitettu, niin kuinka se on tapahtu nm? Eikö kuulustelu vole ollut rääkkäystä ja kidutusta? ••• . • Lehti puolustaa Suomen «oikeuden» menettelyä s il lä naurettavalla väitteellä, että Suomen viime vaaleissa annettiin 87,000 kommunistista ääntä, ja että eduskunnassa on 18 kommunistista Jäsentä; sen olisi pitäiyt lisä tä, että oikeudemmdcaisemman vaalijärjestelmän vallitessa olisi kommunisteilla ollut 21 «edustajaa. Huf-vudstadsbladin tarkotuksena lienee sanoa, että Suomen «oikeuden» olisi pitänyt raivota uelä hurjemmin, koska noinkin paljon kommunisteja on jäänyt henkiin. Semmoiselle järjenjuoksulle, jota tuo I ^ t i edustaa, on tietenkin mahdotonta käsittää, että kommunistien voi makkuuteen on syynä juuri tuo Brantingin täydellä syyllä moittima «oikeuden» nimellä kulkeva ilveily. Kudvudstadsbladet luulee antavansa oikein murhaa van iskun Brantingijle todentamalla, että hän «öno^^^ tei sanasia sanaan seurannut Tshitserinintovjallaan kuuluisien noottien antamaa kuvausta» Suomeh vitrlkörois-tojen hyökkäyksistä Karjalaan. Muuta sanomista ei lehdellä ole Brantingin. selostukseen noista suomalaisten viranomaisten tieten ja avustuksella tehdyistä ros-voretkistä. Lehti siis itse asiassa tunnustaa Suomen viranomaisten syyllisyyden noihin. Neuvostotasavaltojen iittoa vastaan kohdistettuihin hyökkäyksiin. Valko-Suomi on kapitalistbenkin kulttuurin häpeätahra — josta seikasta koko sivistj^iyt möilma oh täysin selvillä, etupäässä nykyistsen vallanpitäjien omien tekojen perusteella. Moinen vallaakäyttö ei voi viedä muuta kuin yhteen tulokseen: sen • täytyy kukistua. Kaildcien mailman työläisten on toimittava sen kukistamiseksi. Kynnnentuhansien Suomen työläisten veri huutaa kostoa. — Espanjan diktatuuri vararikossa Kim vajaan puolitoista vuotta takaperin Primo de Rivera anasti diktaattorivallan meksikolaisilla menettelytavoilla, julisti hän tekevänsä sen siitä syystä, että järjestyksen palauttaminen Espanjassa oli ihan väittä mätön. Marokon sota oli saatava kunnialla lopetetuksi, maa oli pela^ettava vararikosta ja hallintovirastoissa vallitseva anarida oli poistettava. Oikein sotilaal lisella kurssilla lupasi.hän suoriutuvansa tästä kaikesta kolmessa kuukaudessa. , Nyt on asema monta vertaa pahempi kuin hSasat valtaan päästessään. Raha-asiat eivät koskaan ole olleet niin hunningolla kuin nyt; vajaus on suurempi kuin mitä millään verotuksilla voidaan täyttaiu Marokossa on kärsitty tappio toisensa peräsfta. Vuoden yritettyään turhaan taistella urheata riff-heimoa vastaan, täytyi Riveran tyytyä hyvin vaatimattomiin «strateeglsiin peräytymisiin». Niistä oli seuratiksena, että nekin heimot, jotka olivat tähän a^i pysyneet raih hallisina, nyt nousivat kapinaan ja ailieutttvat «spanja-laisille ennenkuulemättomat tappiot. Peräytyttineii' ön ollut yhtämittaista ja lopulta senlaatuista, että kenraalejakin on alkanut kaatuilla ja ylimpiä armeijan pääl- Nau Meidän päiviemme Je-suksen opetukset Eräänä ninnnntaina täUä- kuukaudella piti Chicagossa Industrial Work»8 of the World nimisen Järjestön sihteeri Petrus Jesus Welin-der luentoa aineesta: "Vapauttaminen vaiko diktatuuri." Jesuksen kuulijakunta oli kyllä pienenlainen, kuuluen siihen ainoastaan muutamia karaistuneita i.- w. wdäisiä, yksi proletarian partyn Ja ykrf Worker8 partyn Jäsen. . , Jesus sanoi vastustavansa kumpaakin, proletriaatin samoinkuin porvaristOnldn diktatuuria. ' Sen sijaan että omistavalta luokalta riistettäisiin pois heidän diktatuuri-välineensä (sota-armeija, poliisilaitos, Jne.), esitteli Jesus että ty5^ Iäiset yksinkertaisesti ottavat haltuunsa tUQ^tannon välineet. Uutta miten? Opettamalla työläisille L W. VJ m Ohjelman yksinkertaisuus ja ihanuus. Kun Jesukselle huomautettiin, että omistava luokka tulee sota- Joukkojensa avulla suojelemaan tehtaitaan, ehkäisemään työläiset niitä haltuunsa ottamasta, vastasi Jesus, että omistava luokka voi p i tää ..'armeijansa yllä ainoastaan työläisten tySstä saadulle liikevoitolla. Kun työläisetottavat haltuunsa tehtaat, ei pomojen luokka enää sehjälkeen BSA . liikevoittoja, eikä luonnollisestikaan voi ylläpitää armeijaa. Nätti menetelmä eikö ole- Edelleen Jesus opetti, että koska kerran työväenluokka muodostaa väestön vähemmistön, niin proletariaatin diktatuuri on tarpeeton, sillä onhan ^ väestön, suuren ^enemmi*:; tön mahdottomuus elää väestön vähemmistö- osan, kapitalistien, työn-tuloksista. Qhlian kaiken tähän asti käytetyn diktatuurin tarkotuksena ollut riistää alaluokkaa, sen-tähden proletariaatin diktatuurin ainoana päämääränä voi olla _{unoas-taan . se,. :.että pi^^ tekee utpitalistiluokaiata /alaluokan^- Jonka työnhedelmistr^öläiset sitten tulisivat saamaaii: yltälqriläisen elämän. Jesuksen käsityksen mukaian Venäjän vallankumous: ei ole aiheut-vastustavalla kannalla ei ole minkäänlaista pätevää perustaa. Jesuksen ottama kanta on suoraa työväenluokan pettämistä Ja itse asiassa kapitalistisen diktatuurin kannattamista. Ethel Sndwden Tämän laajan Canadan kaikissa huomattavimmissa keskuksissa on tämän talven aikana vieraillut viime syksynä kukistuneen. Britannian työväenhallituksen valtiokanslerin Phillip Snowdenin rouva EtheL Kaikissa puhetilaisuuksissa. Joita Ethel on pitänyt, on hän kunniasanallaan vakuuttanut, ettei edesmen nyt Britannian työväenhalli^ ollut "bolshevistineh»'. Tokkopa tuota on kukaan epäillytkään. Joitakin vuosia sitten kuulimme rouva :Snowdenin puhuvan eräässä kirkossa Montrealissa. Niihin aikoihin oli naisten äänioikenstaiste-lu päiväjärjestyksessä. Rouva ei oliot lainkaan ruman näköinen. P u hetta- vialui vuolaana virtana. Pappikin, joka oli tilaisuudessa puheenjohtajana, oli nähtävästi mielistynyt Etheliin. Kiittäessään Etheliä puheen loputtua sanoi pappi, että Ethel kelpaisi pitämään saarnoja vaikka hänelle itselleen... Olemma varmoja siitä, että pappi on edelleenkin samaa mieltä Ethe-lin kanssa, hyväksyy ^ kaiken sen hengenravinn-on, Jota Ethel pn canadalaisille kuulijoilleen tarjonnut Lainaamme , pari rouva Snowdenin lausetta: K "Englannissa meidän käsityksemme yltäkylläisyydestä, ei rajotu yksinomaan maanhedelmätn yltäkylläi- -syyteen.vvaan slsält^ siihen: myös-syyteen vaan sisältyy siihen myöskin dän vnodtiUnsä osottavan nmt hui-fcrita voittoja, etteivät he itsekään 'tiedä mihin niitä sijoittaisi. . . Toverit j a toverittaret! Pysähtykäämme hetkeksi ajattelemaan «nissä Toäsna. me voisimme tehois-taa ja innostaa ritä työtä,'jolltf edistänane työväenluokan- luokkataistelua. Heittäkäämme syrjään kaikki turhanaikainen ajanknintus. Luokkamme asiaa ei vahfTmn^«Vä?'? määrässä edistä se, jos p^vät idästään seisotaan pallo- tai ronupoy-itäin ääressä, tai kidjetaan pikku "kesteissä" Jossakin talimannin nurkissa. Rivit tiiriiksL Jokdnen pakalleen./ Kansainvälisesti järjestymal-lä me voimme kukistaa vihollisean-me. Yhdy sinäkin riveistämme vielä poissa oleva toveri taistelijain Joukkoon. SaaoTnalf>hria«i«m?e« -TVäinö Lehti käski minun sanomaan, että häneltä saa tilata kaikkia vasemmistolaisleh-tiä. Hänellä on knittikirja aina taskussa, olipa sitten lumipyry Xsa pakkanen.^ Kääntykää hänen puoleensa kaiM asioissa Kurkistelija. dssa lehti- j a kirjallisuns-anut minkäänlaisia muutoksia^ ^Ai-noastaan iiimi ^ erottaa NeuvOsto- Venäjän Amerikan rkapitolismista. Venäjän , kommunistit kolattavat vaan yksinkertaisesti ääilyttää asemansa Ja elää työläisten kustannuksella — Leninilläkin oli samanlainen'' ohjelma..' ••;';••":: ' Keskustelussa sai suurinta mie-enosötusta se i . w. wdäinen, jokd certoisi niin paljo kapitalistilehtien Port Mtarm Oittisia Pahajma knolenuUta. Barton &, Fisber haalille oli ilmoitettu yleinen kokous, Jossa puhuivat muutamat paikkakuntalaiset ja Ontarion lainlaatijakunnan jäsen Mr. Keefer. Puhe olikin kauttaaltaan kaunista ja hyvää niinkuin häneltä voi sitä o- "dottaakin sivistyneeltä henkilöltä. Hän selvitti^ puheessaan mitenkä lakia laaditaan, mitenkä ryhmät sundeDeeB? 1^ Tämäa he vst jo sikoja telmeet halfitukagaBi istnosaan sillä onhan knrjnutta ja. puutetta jo siksi paljon, että he sen näkevät ilman vaikka ci A i juuri J^eiQe joka kerta korvaaa eaaota, nykyinen - rijetäanän fajj määrää heidän, toimlfnaan eea hM.. kan hyväkä minkä Jäseniä he ovat nimittäin kapitalistilookan ja joj he toisin tekevät, tulevat he potkituksi omasta joukostaan. il~ käämme siis uskoko kalkkiin hyviia profeettoihin, vaan antakaa kylaiäa Järjen pi^na suoria totuuhna, xae!^ lä ei ole muuta pelastajaa kuin ae itse, oman työvän jonkkoktoinun-nan ja taistelun kantta. Kajnta-listilnokkaei omaisuukästaan vaia niin lähde, eikä luovu, jokp KQ olisi silloin'tehtävä, jos meille työ. Iäisille täytetään meidän vaatimiik. semme. Sen kyllä tietää konservatiivitkin, vaikka he niin kauniisti puhuvat. •']'": Kokouksessa ollut. likoitä hivottua. Silloin varmaankin jo oyat asiat tiukalla. Espanjan on täytynyt nöyrtyä maksamaan suur^ lunnaat maroidcolaisten kasiin joutuneista vim* geistaan ja tarjota iieille jos kuinka edullisia rauhan-ditoja. Mutta marokkolaisilla ei ole mitään kiirettä rauhantekoon, he kun ovat espanjidaisilta vallanneet suunnattomat määrät sotatarpeita. Entä .maan hallintoa Se on pahemmassa sekasor-siihen, että rappeutuva kapitalistiluokka ei «dutrim-mailakaan diläatuurilia pysty tuotantoa johtamaan, vaan . vahingoittamaan, liiatta nousukauttaan ^itävän voimakkaan fuofron^kädessä diktatuuri on pelastuksen tietä raivaava ase. j> Tällä^hetkellä on'Espanjan ratkaistavana ongelma: kuinka päästä sietämättömästä däOatuurista ilman yleistä valladkumousta? Venäjästä lausumia valheita, kuin suinkin vaan muisti. Nähtävästi mies poloinen oli etupäässä käyttänyt hengenravintonaan kapitalistisia lehtiä. Jesuksen luentotilaisuudesta on vedettävä kaksi Johtopäätelmää. A - merikan hallitseva luokka on kovin tyhmä,! Jos se pitää Petrus Jesus Welingeriä Ja hänen hengenheimolaisiaan hirvaina. y|#^^^0itdi^el-lisinä. Silla 'itse asiässäi' j^tuksella on suuressa määrässä samanlainen maailmankatsomus kuin Amerikan kapitalismin ukuisemmilla ihan-teellunlla edustajilla, Vallanku^mo-uksellisen kunnianimellä voivat A - merikan valtaherrat kunnioittaa Je-susta ainoastaan «llä perusteella, että hän on vahingossa päässyt L W. Wm sihteerikd. , V Toiseksi: Sam Gompers on kuollut, mutta niin kauan kuin Jesus ja hänen hengenhelmoMsensa ovat vallitsevassa asemassa L W. Wssä, voimme me odottaa,' että kaikki älyn Ja hengrenhedelmäin yltäkylläisyys. Käsityksemme mukaan pitäisi niiden olla jumalan jokaisen lapsen ylettyvillä. (Kuinka suurem-moista). Britannian '^työväenpuolueen kannattajat eivät ole löydettävissä ryysyköyhälistön . dsuinpaikoil- 'ta;,ne .ovat kaikkein: parhicdinmäs-sa asemassa olevia - käsityöläisiä, joukossa. Joitakin keskiluokkalaisia-kin. Jotka vaativat kaikille oikeutta. Useassa tapauksessa on .heillä Johtajinaan yliopistQsiyl^tyksen saaneita miehiä. "Brittiläisille työläiaiUe on heidän kuninkaansa ja hänen oikeuslaitoksensa osottaneet niin paljon Ja lomielisyyttä ja arvohanttfa ja tehneet niin paljon hyviä töitä työläisille,; että Britannian |yöväen-luokan' jäsenten ; luottamus • kuninkaaseen Ja halien oikenslaitoksiihsa on mittaamattomassa määrässä i u - Jittunot, joten valtaistuin on ikul siksi ajoiksi turvatta, mikäli me voimme asioita käsittää." — M . L. j ; bolshevikivBstaiset lokaviemäitt tulevat edelleenkin levittämlum katalia valheitaan . hdlahe|iäkeista. Taantumuksellisten tavalli^a sil-mSinlumetemppnina -on ' inikea proletariaatin diktatuuria vastustavan kantansa, kaikenlaisen diktatuurin vastustamiseksi, -sekä stnri-suisesti puolustaa "vapautta'^ Kumpikfai sekä manalle mennyt SaidtSte.MarkDpnliaa Tyoltomyya kukkine hirvittäyine seurauksena alkaa irvistellä : täällä, kuten kaikkialla munallaan teolli- 8U^6(kesikuksi6S8. TyöttSmien ar-mdja kasvaa päivä: päivältä suu-^ remmaksi. Taasen vähennetään te-rästehtaaltaldn työläisiä, vaikka e; siellä ollutkaan kuin ainoastaan joitakin isojen pomojen suosikkeja. -Alinpalkkaisista ei kukaan välitä mitään, vaikka he sitten nääntyisivät viluun ja nälkään. Metsätyöt ovat myöskin tämän talven aikana olleet hjrvin vähissä. Nyt alkavat ne olla tykkänään lopussa. Siis siltatin puolelta tulee uuaa työnetsijöitä, joiden on mahdotonta dtä löytää. Edellä joulun vielä oli aina silloin täHöin "vientiä", joskaan palkka ei ollut kehuttava, tuossa dollarin nurkiUe päivältä. ^Mutta nyt ei ole minkäänl^äa "vientejä". Työnvälitystoimistot ovat täynnä työnhaluisia; TyönostajHla on mainio tilaisuus arvostella orjien lihakset ja koko, kuten ennen muinoin tehtiin TOomalaisiBa orjamarkki- TtoiUa. Vain silloin tällöin anne- „ . . . taan joillekin harvoille, tilaisuus lGäoismtepne rsJ,e seutst as uhntyakuytmuveant iai. vwan. svar: työvohnama. Toiset saa-malla tapaa proletariaatin diktatuuriin. Ottaen huomioon senseikm), tife-tä kapitalistineit^ diktatauxi'.j»& >eb-dottomasti vastustamassa kaikkia vat nälkäisinä jäädä odottamaaa. SeOaiinen on' tämän rnstojärjestel-man ankara sääntö. työväenluokan edis^pstäisieluita ja dis tuhottava, kun taasen proletariaatin diktatuurin oletettu <^raa-rallisuus" ei ole -.-sanoaksemme asian kaikkein lievimmällä taVaUa > nyt ainakaan aivan elinkysymys L w. wdäidlle, niin Jesuksen ottn- N S B vttodea vaihtertti olisi jneilr lä ty91älsiDa>'itadEiiBäkin'sopiva tilaisuus tarkistaa olemmeko -saaneet amtSän «kaan työläisten tiusteloxin-tamslla ^nime vuoden aikana. Jos ^olemme 'Voineet heikentää edes yh^ denkään lenkin luokkaamme kahlehtivista ketjmsta. niin tänä vuotena meidän täytyy tehdä enempi. Mei-dätt htokkaoaune tuottaneita voitto-nudla, kompaakin sddl proletariaaosinkeja tarkastelee porvarishioUca tin, että porvariston diktatuuria paraikaa, r gfliMrii^tln s&emme hei- -castakkainen lunen rCstomahdolS-jkr*. — Baportteri järjestävät toimintansa ja että a i na pääasiassa on kaksi ryhmää, toinen Joka laatii lakia ja hallitsee, toinen joka koettaa etsiä toisten v i koja, ja mitenkä ne pitäisi korjata. Vielä, että me itse, nimittäin joukot, olemme niitä, jotka voimme lakimme laatia jos nimittäin olemme yhdistyneet heidän kanssaan yhteiseksi järjestöksi. Ja jos ei lait laadita meidän näkövinkkelin jälkeen, niin voimme valita toisen hyvän miehen lainlaatijakuntaan, sekä lopuksi selosti, että tässä maassa ei tule ksrsymykseen Jninkä värinen on ollut Suomessa, sillä kaikkein, meidän on otettava tämän maan hyvinvointiin Ja luomiseen o-saa. Viimeksi mainitsi puhuja; että heidän konservatiivinen puolue on se, joka saattaa kaikkia aikaan mitä *e vaaditte. He ovat jo paljon tehneet hyvää.^ hankkimalla töitä ympäristöön «uutamien siltojen rakennuksia Ja tietöitä Ja jos vaik-^ ka minkämoista. Puhe kauttaaltaan oli kaunista,^sekä luiikki parannukset näytti olevan helppo saavuttaa. Samanlaista oli suomalaisten puheiden y sisältö. Puheen* loputtua annettiin lupa tehdä kysymyksiä Ja pyyntöjä; että hän tie^ tää ensi lainlaatijaklinnan kokouksessa sitten antaa taas mitä kukin tarvitisee.' ' Kysymyksiä löytyi hyvin niukalta, samoin pyyntöjä. Ensim^ten, Joka tehtiin oli, että jos hän voisi antaa apua, koska "punaiset" hätyyttelevät valkoisia Ja häntä, kun hän: antaa valkoisille huoneita (käsien taputusta kysymyksen johdosta). Vastaus olikin kaunis ja ylevämielinen, aluksi mainiten että Canada on "vapaa maa'' niin punikeille kuin valkoisillekin ja vaikka minkä värisille mutta jos Joku rikk<{o sen lakia ja oikeuksia lähetetään hän takaisin sinne, mistä on tullutkin', väriin tai kansallisuuteen katsomatta (samalla katsahtain muutamiin kommunisteihin, jotka olivat sisäUä.) Myöskin on vankila se paikka 0«astomme tyokokoaloesM 28 p. jouluk. 1924 hyväksyttiin uusina. Jäseninä osastoomme Lempi Mäki j a Frans Mäkinen, täydellä toveri-luotolla. T. k. 25 pnä pidetyssä kokouksessa hyvälo^irttiin osastoomme Jäseneksi Ida Rautio, Hilma Lehikoinen Ja Erkki Lehikoinen hallassaan olleitten todistusten perusteella, täysillä jäsenoikeuksiUa. Hyväksyttiin kuitit tp. komitealta, kansainvälisen Ja edustajakokouksen veromerkkien maksamisesta. Osastomme osuus yhteensä $88. 90. [ - .•.,;,.'^' >' , :'.- Laaantaina t ^k. 81 -p^vänä esitetään osastomme-^ näji^ttämöUä "Jn-hannustuliUa"' laulunsekainen kappale yhdessä näyt. Lopuksi iloiset hypyt. Liput etukäteen 35 senttiä, ove^a 40 senttiä. ' Rekiretken Long Laken osaston haalille järjestää ; näjrtelmäsenra lauantaina. helmikuun 7 päivä. Perillä esitetään näytelmäkauppaleet '«Saimaan rannalla" Ja "Setä" ja tanssitaan aamuun saakka. Keho!- tan .-creightolaisiakin varaamaan itseänsä tälle retkelle, hiin Inkui-' sasti kuin mahdollista, sillä hauskuus ei tule matkalla puuttumaan ja toivottavasti Uniakin suosii matkaamme. Jos ei yläilmojen ukko satu sinä päivänä olemaan huonolla tuulella, että; rankaisisi kovalla pakkasella, dllä olemmehan sitäkin J» saaneet tänä talvena maistaa. Paikkoja retkelle saa .tiläW poikatalolla Yrjö Hyväriltä Ja kaalilla Hugo Luodolta. — Juhani. M paiidialainiiilta ROSE GROVE, ONT. jossa voidaan uppiniskaiset kurittaa, sanoi n^yös jo ennen kuulleensa, että valkoisia olisi täällä ahdistettu. En tiedä tyydyttikö vastaus kaikkia, kun ei heti meidän Buurmiehemme antanut vastausta että punikit pitää lähettää vanhaan maahan tai ajaa Atlantiin. Toinen kysymys oli meitä työläisiä koskeva. Kysyttiin nim. mitä voidaan tehdä nykyiselle työttömyydelle, joka- -kevääseen mennessä voi käydä hsrvinkin tukalaksi^ jos ei ndtään työmaita räihen mennessä aukea. Vastauksekd ' antoi puhuja hyviä toivdta^ että he konservatiivit alkavat paljon töitä keväällä, maantie-, silta-, tammi- ynnä muita töitä, että, töistä ei tule olemaan puutetta. Ja että kaikld työt äetaan «ikaiiJn. Sen jälkeen halusi puhuja lähteä pois^ koska ei kysymykriä enään kuulunut. Kun tämä näin loppui alettiin kokous sekä vaUttion virkaililBt jimri Tustetulle ' konservatiiviosastolle ja kehotettiin yleisöä yhtymään tni-hen. \^eläkö me työläiset uskomme kaikkea tällaista ''hyvämiea? poB-iHkkaa, emmeko me jo tarpeeksi ole saaneet siitä, voimmeko me vartoa että kukaan omistavan luokan jäsemstä laatisi bkia, joka olisi Meillä oli taalla OSaistoh vuosikokous t. k. 11 päivänä, jolloin luettiin • osaston tiliraportit kuluneelta 'vuodelta j a myönnettiin kaikille tilivelvollisille ' tilivapaus tilintarkastajain lausunnon perusteella. .Tilit osottivatkin kohtalaisia tuloksia näin harvaan asutulla paikkakunnalla. Samalla valittiin osastolle eri toimikunnat- puoleksi vuodeksL , Nyt kun on taas alettu uusivuosi, niin kaikkien meidän J velvollisuus olisi toimia parhaan kykymme mukaan, niin silloin varmaan ennen pftkää saavutamme sen päämäärän, , Johon meidän luokkatoi-mintanime on tähdätty. Perastettiinpa tänne kolme kuukautta: sitten' sellainen kehitysseu-ra. Kerran kuukaudessa on ollut kehitysseuran kokous. Mutta missä on vika, sillä osanotto on ollut laimeaa. Mikäli minä ymmärrän on kehitysseuran tarkoitus kasvattaa luokkatietoisia jäseniä. , Siellä voimme ottaa keskusteltavaksi sellaisia asioita, jotka ovat mejlle hämärän peitossa. Siis. käehitjTEseuraan joka mies^ Ja nainen. Sen kautta me pääsemme yhteisjrmmärrykseen. Ja se on se keino jolle lujitamme meidän Ja koko köyhälistön aaaa. Ijinan. knoB 24 .paiväa Utaaa. vietettiin osastomme haalilla edesmenneitten toveriemme- muistojuhlaa. Suoritettiin vapaata ohjehnaa j a olikin sitä k e r r y t hyvänpuo* teisesti. Joiddcoa oli tullut niukan» laisestL - Tottakai lienee vaikotta-^ nnt umpiset tiet j a pakkanen. Työolot näillä seuduin, on koijfi kurjat Syksytalvesta oli vähän metsätöitä, mutta nyt ovat neldn jo loppuneet Palkat niissä olivat niin alhaiset, ettei tarvinne-ajatellakaan että sSstöon -aaa yöttömän ajan vaaralle, joten näyttää hyvi^ toivöttomaUe monesta ftyöläisea*» että miten talven yli päiisee. Siis olisi syyti kaikkien työläisten tiivistää rmtamaansa min, että kerran saätvot nauttia työnsä to-kkset Meidän on muistettava van» han luioiGjan sanat: "Se oikeutta maas* ti saa, ken Rse s f « han»
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, January 31, 1925 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1925-01-31 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus250131 |
Description
Title | 1925-01-31-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text | Lanantgina, tammfc 31 it—Sat^ Jan. 3l8t; 1925 iii "7 VAPAUS . tmmin nomO^bea tfMaOn iiaestnjmattsi^ Oaiet' «py SodbsrriM, Ont, loka tiiaUf, tontai ja laaaataL T o i a i t t f t j a t : A.&1UKELA. ABVO VAARA. VAPAUS (Liberty) Tha OBhr or«an of Finnfab Worker» !n Canada. Pob- Jidied in Sodbory, Ont, every Toeaday, Tborjday and ^^B^Srtered at the Post Offiee Department, Ottava, M ceeood elau matter. • Adrerlidng ratea 40e per eoL ineik. Uinimam ehflrgr« for s i n ^ insertion 75e. Diaeonnt on standint; advertise-aent Tbe Vapa'^ ia the beat advertising median «monr the tlnnifh People in Canada. harjotettaran, varsinkaan vastutmalalsten puolueorgaap nien taholta. Avoimeen, rakent8va:»a mielessä esiintyviin ar» vosteluun n»illi on yllidcjrllin tilaiscutta, mutta oi kealla ajalla ja oikeassa paikassa. nmoitDshinta kerran Jolaistoista ilmoHnksista i9c nalstataaaalta. Snorista llmoitoksista sekA Omoitok» A t a , Joiden tekstiä ei jolca Icerta maateta, annetaan titotiitra alennas, Koolonilmoitokset $2,00 kerta Ja 50c IfsU Jokaiselta moistovärssyltS. NimenmoattoUmoitok» Mt 60c kerta, $1.00 kolme kertaa. Avioeroilmoitakset $2.00 kerta, $3.00 kaksi kertaa. /Syntymäilmoitakset ILOO kerto. Halutaantieto- Ja osoteilmoitokset 50e kerta. $1.00 kolme kertaa. TUapäiiilmoitaksista pitää raita searata mukana. ' TILAUSHINNAT: Canadoan yksi vk. $4.00, pooli vk. $2.26, kolme kk. $1.60 Ja yksi kk. 76c Yhdysvaltoihin Ja Suomeen, yksi vk. $6.60, puoli vk. $8.00 Ja kolme kk. $1.76. Tilauksia. Jolta ei seuraa raha, ei tulla lähettämään ^ i t s i asiamlRgtcn Joilla on takaukset. Vapauden konttori Ja toimitas: Liberty Bldg Lome St Puhelin 1038." Postiosote; Box 69, Sodbury, Ont. Tiintain lehteen aijotut ilmoitukset pitää olla kont> torissa laaontaino, torstain lehteen tiistaina Ja laaantain lehteen torataina kello 3. Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen 'kirjeeseenne, kirjoittakaa uudelleen liikkeenhoitaja i persoonallisella nimellä. J . V. XANNASTO, Liikkeenhoitaja. LHennoitsijain palkoista näyttää eräissä puolueemme osastoissa yritettävän vä kiseilakin saada aikaan jonkunlainen csuuntakysymys» vanutettavaksi joka käänteessä. Muuan piiritoimikuntakin on ollut siihen määrään innostunut asiaiäi, että on oikein «viran puolesta» velvottonut alaisensa osastot asiaa käsittelemään ja lähettämään sille lausuntonsa - - - j u u r i silloin kun luentokursseja piirin alueelle odotetaan ja jäsoiistoä olisi kehotettava niihin valmis- Uutumaa^ ja innolla ottamaan osaa. : 40 dollarin viikkopalldca luennoitsijalle —onko se aitte niin kohtuuttoman korkea palkka? : tehtävä on, sangen vastuunalainen toimi. Kymmenkunnan eri aloja koskettelevan luennon pitäminen;yhc(ellä kiertomatkalla edellyttää perin pohjaista valmistelua, kuukauden, ehkä kahdenkin työskentelyä ilman mitään palkkaa, omine eväineen. Mat kastaminen ja kiertelendnen hajallaan olevilla oudoilla paikkakunnilla on rasittavaa, sekä miestä että kukkaroa kuluttavaa hommaa. Jokainen kokemuksestaan tietää, että matkoilla kuluu rahaa kaikenlaisiin pikkutar* peisiin ; enemmän kuin kotosalla ollessa, vaikka piletit mdEsetatimldn järjestön puolesta. Sitäpaitsi on luen-noittijan toimi tilapäistyötä, vain muutamia kuukausia vtiodessa kestävää. Paikallaan-oleville,, ympärivuoden työskenteleville puolueemme palveluksessa työskenteli-joille on maksettu 38 dollarin viflckopalkkaa, eikä siitä ole mitään meteliä nostettu. Mistä nyt tämä hyökkäys vain paria dollaria 'suurempaa luennoitaijain-palkkaa vastaan? ^- tpk. rikkomaan nykyisten luennoitsijain kanssa tehty palkkasopimus ~ joka merkitsee käynnissä olevain luentokurssien keskeyttämistä. Jos taas ei ole taikotus nykyisiä luentokursseja häiritä, vaan vaatia luennoitsijain palkat i;af<'- tda alennettavaksi, niin eiko asiaa mitenkään Voinut jättää siksi kuin muitakin järj^cstön edustajakokoukselle kuuluvia a^ioito ruvetaan käsittelemään? Aikaisemmin, Kivikosken osaston protestin yhtey» dessä^ jo osotimme, ettei toimeenpaneva komitea tässä asiassa miteduiän ole poikennut järjestön edustajakokouksen antamistamääräyksistä. Niiden rajoissa sen on ollut mukauduttava nykyisessä yhteiskunnassa vai litsevaan «palkkojen rautdaiuin» s. a', kysynnän ja tar« joimon etjihti^eaeen. Tunnetusti kykeneviä luennoitsijoi ta ei ole ollut saatavissa alle 40 dollarin viikkopalkan — omasta mielestään kyllin kyvykkäitä mahdollisesti olisi ollut halvemmalla saatavissa, mutta heistä ei ole omia nurlJEiaan ulompana tiedetty, eikä heitä ole tullut tarjolle. Vaikuttavana seikkana on vielä mainittava, että sanuan aikaan kuin täällä Ganadassa suunni ibitim luentokursseja, puuhattiin Yhdyavaltam puolella agitaattorikursseja, ja siellä myös oli puutos luennoit sijavoimista,jonkatahden sieltä tditiin tarjouksia joil lekin canadalaisille, mm. tietääksemme ainakin toiselle nykyisista luennoitsijoistamme. Siellä on järjestön hyväsymä viikkopalkka luennoitsijalle 50 dollaria^ Näin siis määrää luennoitsijain palkan vanha ky» aynnan ja tarjonnan laki, eikä siinä asiassa kelpaa mittapuuksi joissakin peräti toisenl&atuisissa ammateissa -—esim. metsäkämpillä —vallitsevat palkat. Sitäpaitsi on nähty, että kämppämiehillekin kelpaavat vaiijca ktiinka hyiai palkat, milloin sellaisia vain on saatavissa. O nykyinen luentokurssisuunnitelma kokonai-spudessaan onnistunut ja parhaiten tarkotustaan vastaava vai e i k o—Je on eri kysymys, josta voidaan ruveta keskustelemaan; sitte kun kurssiohjelma kokonaisuudessaan on suoritettu. Vaata silloin voivat kaiUä : osastot olla keskustdussa mukana. Siihen asti on jokaisen puolueemme menettelytapoja käsittävän t^tavä kaiUcensa nyt'paihaassff-vauhd^an olevain kurssien »rossa kuin tuskin milloinkaan eimen. K^iikki viittaa onnistumiseksi ^ asiaa katsoen, täytyy leimata joko tietoisdcsi, tai tiedottomaksi, mutta jdca tapauksessa harkitsemattomaksi hajotmtyöksi rm-cta nyt luentokurssien kesken ollessa tuollaisella kiihkolla— ja niin hataroilla perusteHIa >—. pöyhimään luennoitsijain palkkasuhteita- Se vivahtaa jonkunlaiselta «myynntyol-ta>, jota ei meikäläisten: S^oadessa -saisi suvaita Valko-Saomi häpeäpaalussa Niinkuin lehdessämme ennen on mainittu, oli ruotsalainen lakimies Georg Bränting seuraamassa ns. kom munistijuttujen käsittelyä Turun hovioikeudessa ja on kokemuksistaan ja näkemyksistään julkassut suomalaista «oikeusvaltiota» raska^i mordvan lait<^jasen, joka on herättänyt sangen suurta huomiota ei ainoastaan Ruotsissa, vaan muualldun alk(«iailla. Valko- Suomen porvarilehdistdssä Bränting. paljastukset luonnollisesti ovat synnyttäneet suuttumuksen myrskyn: Hufvudstadsbladet, «pohjoismaiden porvarillisen sanomalehdistön typerin edustaja»,^ niinloun eräs englantilainen sanomalehtimies kerran siitä sanoi, on jo kirjottanut kaksi artäkelia Brantingin lentokirjasta vastaan. Kuvaavinta niille on, ettei lehti yrit^cään tuoda esille ainoatakaan tosiasia^. Brantingin pelottavan ankarain, syytöksien torjumiseksi. Lditi vain koet taa vedota Ruotsin porvarilliseen mielipiteeseen, että suvaitseeko se tehtävän tuollaisia syytöksiä Valko-Suomea vastaan, joka niin haikailematta on taistellut Ve näjän työväen ja talonpoikain luokkaa vastaan. Tosin lehti jättää mainitsemalta, että valkosuomalaiset ovat käyttäneet mitä roistomaisimpia menettelytapoja Neu-vpstotasavaltojen liittoa vastaan, inutta meille ne ovat kyllin tunnetirt ilmankin. v -Hufvudstadsbladet on ryhtynyt väittämään sitä Brantingin todistelua vastaan, että Suomen oikeuslaitos «on yläluokan aseena luoUcavaltansa ylläpitämiseksi». Turha vaiva. Lehti ei edes uskalla kosketella siihen tosiasiaan, että hirvittävän suuri joukko viattomia .ihmisiä valkoisten toimesta, ilman tutkinnoitta ja tuomiotta passitettiin sorakuoppiin tahi lievimmässä tapa uksessa moniksi voosibi vankityrmään. Ja milloin «tudcintoJB» on toimitettu, niin kuinka se on tapahtu nm? Eikö kuulustelu vole ollut rääkkäystä ja kidutusta? ••• . • Lehti puolustaa Suomen «oikeuden» menettelyä s il lä naurettavalla väitteellä, että Suomen viime vaaleissa annettiin 87,000 kommunistista ääntä, ja että eduskunnassa on 18 kommunistista Jäsentä; sen olisi pitäiyt lisä tä, että oikeudemmdcaisemman vaalijärjestelmän vallitessa olisi kommunisteilla ollut 21 «edustajaa. Huf-vudstadsbladin tarkotuksena lienee sanoa, että Suomen «oikeuden» olisi pitänyt raivota uelä hurjemmin, koska noinkin paljon kommunisteja on jäänyt henkiin. Semmoiselle järjenjuoksulle, jota tuo I ^ t i edustaa, on tietenkin mahdotonta käsittää, että kommunistien voi makkuuteen on syynä juuri tuo Brantingin täydellä syyllä moittima «oikeuden» nimellä kulkeva ilveily. Kudvudstadsbladet luulee antavansa oikein murhaa van iskun Brantingijle todentamalla, että hän «öno^^^ tei sanasia sanaan seurannut Tshitserinintovjallaan kuuluisien noottien antamaa kuvausta» Suomeh vitrlkörois-tojen hyökkäyksistä Karjalaan. Muuta sanomista ei lehdellä ole Brantingin. selostukseen noista suomalaisten viranomaisten tieten ja avustuksella tehdyistä ros-voretkistä. Lehti siis itse asiassa tunnustaa Suomen viranomaisten syyllisyyden noihin. Neuvostotasavaltojen iittoa vastaan kohdistettuihin hyökkäyksiin. Valko-Suomi on kapitalistbenkin kulttuurin häpeätahra — josta seikasta koko sivistj^iyt möilma oh täysin selvillä, etupäässä nykyistsen vallanpitäjien omien tekojen perusteella. Moinen vallaakäyttö ei voi viedä muuta kuin yhteen tulokseen: sen • täytyy kukistua. Kaildcien mailman työläisten on toimittava sen kukistamiseksi. Kynnnentuhansien Suomen työläisten veri huutaa kostoa. — Espanjan diktatuuri vararikossa Kim vajaan puolitoista vuotta takaperin Primo de Rivera anasti diktaattorivallan meksikolaisilla menettelytavoilla, julisti hän tekevänsä sen siitä syystä, että järjestyksen palauttaminen Espanjassa oli ihan väittä mätön. Marokon sota oli saatava kunnialla lopetetuksi, maa oli pela^ettava vararikosta ja hallintovirastoissa vallitseva anarida oli poistettava. Oikein sotilaal lisella kurssilla lupasi.hän suoriutuvansa tästä kaikesta kolmessa kuukaudessa. , Nyt on asema monta vertaa pahempi kuin hSasat valtaan päästessään. Raha-asiat eivät koskaan ole olleet niin hunningolla kuin nyt; vajaus on suurempi kuin mitä millään verotuksilla voidaan täyttaiu Marokossa on kärsitty tappio toisensa peräsfta. Vuoden yritettyään turhaan taistella urheata riff-heimoa vastaan, täytyi Riveran tyytyä hyvin vaatimattomiin «strateeglsiin peräytymisiin». Niistä oli seuratiksena, että nekin heimot, jotka olivat tähän a^i pysyneet raih hallisina, nyt nousivat kapinaan ja ailieutttvat «spanja-laisille ennenkuulemättomat tappiot. Peräytyttineii' ön ollut yhtämittaista ja lopulta senlaatuista, että kenraalejakin on alkanut kaatuilla ja ylimpiä armeijan pääl- Nau Meidän päiviemme Je-suksen opetukset Eräänä ninnnntaina täUä- kuukaudella piti Chicagossa Industrial Work»8 of the World nimisen Järjestön sihteeri Petrus Jesus Welin-der luentoa aineesta: "Vapauttaminen vaiko diktatuuri." Jesuksen kuulijakunta oli kyllä pienenlainen, kuuluen siihen ainoastaan muutamia karaistuneita i.- w. wdäisiä, yksi proletarian partyn Ja ykrf Worker8 partyn Jäsen. . , Jesus sanoi vastustavansa kumpaakin, proletriaatin samoinkuin porvaristOnldn diktatuuria. ' Sen sijaan että omistavalta luokalta riistettäisiin pois heidän diktatuuri-välineensä (sota-armeija, poliisilaitos, Jne.), esitteli Jesus että ty5^ Iäiset yksinkertaisesti ottavat haltuunsa tUQ^tannon välineet. Uutta miten? Opettamalla työläisille L W. VJ m Ohjelman yksinkertaisuus ja ihanuus. Kun Jesukselle huomautettiin, että omistava luokka tulee sota- Joukkojensa avulla suojelemaan tehtaitaan, ehkäisemään työläiset niitä haltuunsa ottamasta, vastasi Jesus, että omistava luokka voi p i tää ..'armeijansa yllä ainoastaan työläisten tySstä saadulle liikevoitolla. Kun työläisetottavat haltuunsa tehtaat, ei pomojen luokka enää sehjälkeen BSA . liikevoittoja, eikä luonnollisestikaan voi ylläpitää armeijaa. Nätti menetelmä eikö ole- Edelleen Jesus opetti, että koska kerran työväenluokka muodostaa väestön vähemmistön, niin proletariaatin diktatuuri on tarpeeton, sillä onhan ^ väestön, suuren ^enemmi*:; tön mahdottomuus elää väestön vähemmistö- osan, kapitalistien, työn-tuloksista. Qhlian kaiken tähän asti käytetyn diktatuurin tarkotuksena ollut riistää alaluokkaa, sen-tähden proletariaatin diktatuurin ainoana päämääränä voi olla _{unoas-taan . se,. :.että pi^^ tekee utpitalistiluokaiata /alaluokan^- Jonka työnhedelmistr^öläiset sitten tulisivat saamaaii: yltälqriläisen elämän. Jesuksen käsityksen mukaian Venäjän vallankumous: ei ole aiheut-vastustavalla kannalla ei ole minkäänlaista pätevää perustaa. Jesuksen ottama kanta on suoraa työväenluokan pettämistä Ja itse asiassa kapitalistisen diktatuurin kannattamista. Ethel Sndwden Tämän laajan Canadan kaikissa huomattavimmissa keskuksissa on tämän talven aikana vieraillut viime syksynä kukistuneen. Britannian työväenhallituksen valtiokanslerin Phillip Snowdenin rouva EtheL Kaikissa puhetilaisuuksissa. Joita Ethel on pitänyt, on hän kunniasanallaan vakuuttanut, ettei edesmen nyt Britannian työväenhalli^ ollut "bolshevistineh»'. Tokkopa tuota on kukaan epäillytkään. Joitakin vuosia sitten kuulimme rouva :Snowdenin puhuvan eräässä kirkossa Montrealissa. Niihin aikoihin oli naisten äänioikenstaiste-lu päiväjärjestyksessä. Rouva ei oliot lainkaan ruman näköinen. P u hetta- vialui vuolaana virtana. Pappikin, joka oli tilaisuudessa puheenjohtajana, oli nähtävästi mielistynyt Etheliin. Kiittäessään Etheliä puheen loputtua sanoi pappi, että Ethel kelpaisi pitämään saarnoja vaikka hänelle itselleen... Olemma varmoja siitä, että pappi on edelleenkin samaa mieltä Ethe-lin kanssa, hyväksyy ^ kaiken sen hengenravinn-on, Jota Ethel pn canadalaisille kuulijoilleen tarjonnut Lainaamme , pari rouva Snowdenin lausetta: K "Englannissa meidän käsityksemme yltäkylläisyydestä, ei rajotu yksinomaan maanhedelmätn yltäkylläi- -syyteen.vvaan slsält^ siihen: myös-syyteen vaan sisältyy siihen myöskin dän vnodtiUnsä osottavan nmt hui-fcrita voittoja, etteivät he itsekään 'tiedä mihin niitä sijoittaisi. . . Toverit j a toverittaret! Pysähtykäämme hetkeksi ajattelemaan «nissä Toäsna. me voisimme tehois-taa ja innostaa ritä työtä,'jolltf edistänane työväenluokan- luokkataistelua. Heittäkäämme syrjään kaikki turhanaikainen ajanknintus. Luokkamme asiaa ei vahfTmn^«Vä?'? määrässä edistä se, jos p^vät idästään seisotaan pallo- tai ronupoy-itäin ääressä, tai kidjetaan pikku "kesteissä" Jossakin talimannin nurkissa. Rivit tiiriiksL Jokdnen pakalleen./ Kansainvälisesti järjestymal-lä me voimme kukistaa vihollisean-me. Yhdy sinäkin riveistämme vielä poissa oleva toveri taistelijain Joukkoon. SaaoTnalf>hria«i«m?e« -TVäinö Lehti käski minun sanomaan, että häneltä saa tilata kaikkia vasemmistolaisleh-tiä. Hänellä on knittikirja aina taskussa, olipa sitten lumipyry Xsa pakkanen.^ Kääntykää hänen puoleensa kaiM asioissa Kurkistelija. dssa lehti- j a kirjallisuns-anut minkäänlaisia muutoksia^ ^Ai-noastaan iiimi ^ erottaa NeuvOsto- Venäjän Amerikan rkapitolismista. Venäjän , kommunistit kolattavat vaan yksinkertaisesti ääilyttää asemansa Ja elää työläisten kustannuksella — Leninilläkin oli samanlainen'' ohjelma..' ••;';••":: ' Keskustelussa sai suurinta mie-enosötusta se i . w. wdäinen, jokd certoisi niin paljo kapitalistilehtien Port Mtarm Oittisia Pahajma knolenuUta. Barton &, Fisber haalille oli ilmoitettu yleinen kokous, Jossa puhuivat muutamat paikkakuntalaiset ja Ontarion lainlaatijakunnan jäsen Mr. Keefer. Puhe olikin kauttaaltaan kaunista ja hyvää niinkuin häneltä voi sitä o- "dottaakin sivistyneeltä henkilöltä. Hän selvitti^ puheessaan mitenkä lakia laaditaan, mitenkä ryhmät sundeDeeB? 1^ Tämäa he vst jo sikoja telmeet halfitukagaBi istnosaan sillä onhan knrjnutta ja. puutetta jo siksi paljon, että he sen näkevät ilman vaikka ci A i juuri J^eiQe joka kerta korvaaa eaaota, nykyinen - rijetäanän fajj määrää heidän, toimlfnaan eea hM.. kan hyväkä minkä Jäseniä he ovat nimittäin kapitalistilookan ja joj he toisin tekevät, tulevat he potkituksi omasta joukostaan. il~ käämme siis uskoko kalkkiin hyviia profeettoihin, vaan antakaa kylaiäa Järjen pi^na suoria totuuhna, xae!^ lä ei ole muuta pelastajaa kuin ae itse, oman työvän jonkkoktoinun-nan ja taistelun kantta. Kajnta-listilnokkaei omaisuukästaan vaia niin lähde, eikä luovu, jokp KQ olisi silloin'tehtävä, jos meille työ. Iäisille täytetään meidän vaatimiik. semme. Sen kyllä tietää konservatiivitkin, vaikka he niin kauniisti puhuvat. •']'": Kokouksessa ollut. likoitä hivottua. Silloin varmaankin jo oyat asiat tiukalla. Espanjan on täytynyt nöyrtyä maksamaan suur^ lunnaat maroidcolaisten kasiin joutuneista vim* geistaan ja tarjota iieille jos kuinka edullisia rauhan-ditoja. Mutta marokkolaisilla ei ole mitään kiirettä rauhantekoon, he kun ovat espanjidaisilta vallanneet suunnattomat määrät sotatarpeita. Entä .maan hallintoa Se on pahemmassa sekasor-siihen, että rappeutuva kapitalistiluokka ei «dutrim-mailakaan diläatuurilia pysty tuotantoa johtamaan, vaan . vahingoittamaan, liiatta nousukauttaan ^itävän voimakkaan fuofron^kädessä diktatuuri on pelastuksen tietä raivaava ase. j> Tällä^hetkellä on'Espanjan ratkaistavana ongelma: kuinka päästä sietämättömästä däOatuurista ilman yleistä valladkumousta? Venäjästä lausumia valheita, kuin suinkin vaan muisti. Nähtävästi mies poloinen oli etupäässä käyttänyt hengenravintonaan kapitalistisia lehtiä. Jesuksen luentotilaisuudesta on vedettävä kaksi Johtopäätelmää. A - merikan hallitseva luokka on kovin tyhmä,! Jos se pitää Petrus Jesus Welingeriä Ja hänen hengenheimolaisiaan hirvaina. y|#^^^0itdi^el-lisinä. Silla 'itse asiässäi' j^tuksella on suuressa määrässä samanlainen maailmankatsomus kuin Amerikan kapitalismin ukuisemmilla ihan-teellunlla edustajilla, Vallanku^mo-uksellisen kunnianimellä voivat A - merikan valtaherrat kunnioittaa Je-susta ainoastaan «llä perusteella, että hän on vahingossa päässyt L W. Wm sihteerikd. , V Toiseksi: Sam Gompers on kuollut, mutta niin kauan kuin Jesus ja hänen hengenhelmoMsensa ovat vallitsevassa asemassa L W. Wssä, voimme me odottaa,' että kaikki älyn Ja hengrenhedelmäin yltäkylläisyys. Käsityksemme mukaan pitäisi niiden olla jumalan jokaisen lapsen ylettyvillä. (Kuinka suurem-moista). Britannian '^työväenpuolueen kannattajat eivät ole löydettävissä ryysyköyhälistön . dsuinpaikoil- 'ta;,ne .ovat kaikkein: parhicdinmäs-sa asemassa olevia - käsityöläisiä, joukossa. Joitakin keskiluokkalaisia-kin. Jotka vaativat kaikille oikeutta. Useassa tapauksessa on .heillä Johtajinaan yliopistQsiyl^tyksen saaneita miehiä. "Brittiläisille työläiaiUe on heidän kuninkaansa ja hänen oikeuslaitoksensa osottaneet niin paljon Ja lomielisyyttä ja arvohanttfa ja tehneet niin paljon hyviä töitä työläisille,; että Britannian |yöväen-luokan' jäsenten ; luottamus • kuninkaaseen Ja halien oikenslaitoksiihsa on mittaamattomassa määrässä i u - Jittunot, joten valtaistuin on ikul siksi ajoiksi turvatta, mikäli me voimme asioita käsittää." — M . L. j ; bolshevikivBstaiset lokaviemäitt tulevat edelleenkin levittämlum katalia valheitaan . hdlahe|iäkeista. Taantumuksellisten tavalli^a sil-mSinlumetemppnina -on ' inikea proletariaatin diktatuuria vastustavan kantansa, kaikenlaisen diktatuurin vastustamiseksi, -sekä stnri-suisesti puolustaa "vapautta'^ Kumpikfai sekä manalle mennyt SaidtSte.MarkDpnliaa Tyoltomyya kukkine hirvittäyine seurauksena alkaa irvistellä : täällä, kuten kaikkialla munallaan teolli- 8U^6(kesikuksi6S8. TyöttSmien ar-mdja kasvaa päivä: päivältä suu-^ remmaksi. Taasen vähennetään te-rästehtaaltaldn työläisiä, vaikka e; siellä ollutkaan kuin ainoastaan joitakin isojen pomojen suosikkeja. -Alinpalkkaisista ei kukaan välitä mitään, vaikka he sitten nääntyisivät viluun ja nälkään. Metsätyöt ovat myöskin tämän talven aikana olleet hjrvin vähissä. Nyt alkavat ne olla tykkänään lopussa. Siis siltatin puolelta tulee uuaa työnetsijöitä, joiden on mahdotonta dtä löytää. Edellä joulun vielä oli aina silloin täHöin "vientiä", joskaan palkka ei ollut kehuttava, tuossa dollarin nurkiUe päivältä. ^Mutta nyt ei ole minkäänl^äa "vientejä". Työnvälitystoimistot ovat täynnä työnhaluisia; TyönostajHla on mainio tilaisuus arvostella orjien lihakset ja koko, kuten ennen muinoin tehtiin TOomalaisiBa orjamarkki- TtoiUa. Vain silloin tällöin anne- „ . . . taan joillekin harvoille, tilaisuus lGäoismtepne rsJ,e seutst as uhntyakuytmuveant iai. vwan. svar: työvohnama. Toiset saa-malla tapaa proletariaatin diktatuuriin. Ottaen huomioon senseikm), tife-tä kapitalistineit^ diktatauxi'.j»& >eb-dottomasti vastustamassa kaikkia vat nälkäisinä jäädä odottamaaa. SeOaiinen on' tämän rnstojärjestel-man ankara sääntö. työväenluokan edis^pstäisieluita ja dis tuhottava, kun taasen proletariaatin diktatuurin oletettu <^raa-rallisuus" ei ole -.-sanoaksemme asian kaikkein lievimmällä taVaUa > nyt ainakaan aivan elinkysymys L w. wdäidlle, niin Jesuksen ottn- N S B vttodea vaihtertti olisi jneilr lä ty91älsiDa>'itadEiiBäkin'sopiva tilaisuus tarkistaa olemmeko -saaneet amtSän «kaan työläisten tiusteloxin-tamslla ^nime vuoden aikana. Jos ^olemme 'Voineet heikentää edes yh^ denkään lenkin luokkaamme kahlehtivista ketjmsta. niin tänä vuotena meidän täytyy tehdä enempi. Mei-dätt htokkaoaune tuottaneita voitto-nudla, kompaakin sddl proletariaaosinkeja tarkastelee porvarishioUca tin, että porvariston diktatuuria paraikaa, r gfliMrii^tln s&emme hei- -castakkainen lunen rCstomahdolS-jkr*. — Baportteri järjestävät toimintansa ja että a i na pääasiassa on kaksi ryhmää, toinen Joka laatii lakia ja hallitsee, toinen joka koettaa etsiä toisten v i koja, ja mitenkä ne pitäisi korjata. Vielä, että me itse, nimittäin joukot, olemme niitä, jotka voimme lakimme laatia jos nimittäin olemme yhdistyneet heidän kanssaan yhteiseksi järjestöksi. Ja jos ei lait laadita meidän näkövinkkelin jälkeen, niin voimme valita toisen hyvän miehen lainlaatijakuntaan, sekä lopuksi selosti, että tässä maassa ei tule ksrsymykseen Jninkä värinen on ollut Suomessa, sillä kaikkein, meidän on otettava tämän maan hyvinvointiin Ja luomiseen o-saa. Viimeksi mainitsi puhuja; että heidän konservatiivinen puolue on se, joka saattaa kaikkia aikaan mitä *e vaaditte. He ovat jo paljon tehneet hyvää.^ hankkimalla töitä ympäristöön «uutamien siltojen rakennuksia Ja tietöitä Ja jos vaik-^ ka minkämoista. Puhe kauttaaltaan oli kaunista,^sekä luiikki parannukset näytti olevan helppo saavuttaa. Samanlaista oli suomalaisten puheiden y sisältö. Puheen* loputtua annettiin lupa tehdä kysymyksiä Ja pyyntöjä; että hän tie^ tää ensi lainlaatijaklinnan kokouksessa sitten antaa taas mitä kukin tarvitisee.' ' Kysymyksiä löytyi hyvin niukalta, samoin pyyntöjä. Ensim^ten, Joka tehtiin oli, että jos hän voisi antaa apua, koska "punaiset" hätyyttelevät valkoisia Ja häntä, kun hän: antaa valkoisille huoneita (käsien taputusta kysymyksen johdosta). Vastaus olikin kaunis ja ylevämielinen, aluksi mainiten että Canada on "vapaa maa'' niin punikeille kuin valkoisillekin ja vaikka minkä värisille mutta jos Joku rikk<{o sen lakia ja oikeuksia lähetetään hän takaisin sinne, mistä on tullutkin', väriin tai kansallisuuteen katsomatta (samalla katsahtain muutamiin kommunisteihin, jotka olivat sisäUä.) Myöskin on vankila se paikka 0«astomme tyokokoaloesM 28 p. jouluk. 1924 hyväksyttiin uusina. Jäseninä osastoomme Lempi Mäki j a Frans Mäkinen, täydellä toveri-luotolla. T. k. 25 pnä pidetyssä kokouksessa hyvälo^irttiin osastoomme Jäseneksi Ida Rautio, Hilma Lehikoinen Ja Erkki Lehikoinen hallassaan olleitten todistusten perusteella, täysillä jäsenoikeuksiUa. Hyväksyttiin kuitit tp. komitealta, kansainvälisen Ja edustajakokouksen veromerkkien maksamisesta. Osastomme osuus yhteensä $88. 90. [ - .•.,;,.'^' >' , :'.- Laaantaina t ^k. 81 -p^vänä esitetään osastomme-^ näji^ttämöUä "Jn-hannustuliUa"' laulunsekainen kappale yhdessä näyt. Lopuksi iloiset hypyt. Liput etukäteen 35 senttiä, ove^a 40 senttiä. ' Rekiretken Long Laken osaston haalille järjestää ; näjrtelmäsenra lauantaina. helmikuun 7 päivä. Perillä esitetään näytelmäkauppaleet '«Saimaan rannalla" Ja "Setä" ja tanssitaan aamuun saakka. Keho!- tan .-creightolaisiakin varaamaan itseänsä tälle retkelle, hiin Inkui-' sasti kuin mahdollista, sillä hauskuus ei tule matkalla puuttumaan ja toivottavasti Uniakin suosii matkaamme. Jos ei yläilmojen ukko satu sinä päivänä olemaan huonolla tuulella, että; rankaisisi kovalla pakkasella, dllä olemmehan sitäkin J» saaneet tänä talvena maistaa. Paikkoja retkelle saa .tiläW poikatalolla Yrjö Hyväriltä Ja kaalilla Hugo Luodolta. — Juhani. M paiidialainiiilta ROSE GROVE, ONT. jossa voidaan uppiniskaiset kurittaa, sanoi n^yös jo ennen kuulleensa, että valkoisia olisi täällä ahdistettu. En tiedä tyydyttikö vastaus kaikkia, kun ei heti meidän Buurmiehemme antanut vastausta että punikit pitää lähettää vanhaan maahan tai ajaa Atlantiin. Toinen kysymys oli meitä työläisiä koskeva. Kysyttiin nim. mitä voidaan tehdä nykyiselle työttömyydelle, joka- -kevääseen mennessä voi käydä hsrvinkin tukalaksi^ jos ei ndtään työmaita räihen mennessä aukea. Vastauksekd ' antoi puhuja hyviä toivdta^ että he konservatiivit alkavat paljon töitä keväällä, maantie-, silta-, tammi- ynnä muita töitä, että, töistä ei tule olemaan puutetta. Ja että kaikld työt äetaan «ikaiiJn. Sen jälkeen halusi puhuja lähteä pois^ koska ei kysymykriä enään kuulunut. Kun tämä näin loppui alettiin kokous sekä vaUttion virkaililBt jimri Tustetulle ' konservatiiviosastolle ja kehotettiin yleisöä yhtymään tni-hen. \^eläkö me työläiset uskomme kaikkea tällaista ''hyvämiea? poB-iHkkaa, emmeko me jo tarpeeksi ole saaneet siitä, voimmeko me vartoa että kukaan omistavan luokan jäsemstä laatisi bkia, joka olisi Meillä oli taalla OSaistoh vuosikokous t. k. 11 päivänä, jolloin luettiin • osaston tiliraportit kuluneelta 'vuodelta j a myönnettiin kaikille tilivelvollisille ' tilivapaus tilintarkastajain lausunnon perusteella. .Tilit osottivatkin kohtalaisia tuloksia näin harvaan asutulla paikkakunnalla. Samalla valittiin osastolle eri toimikunnat- puoleksi vuodeksL , Nyt kun on taas alettu uusivuosi, niin kaikkien meidän J velvollisuus olisi toimia parhaan kykymme mukaan, niin silloin varmaan ennen pftkää saavutamme sen päämäärän, , Johon meidän luokkatoi-mintanime on tähdätty. Perastettiinpa tänne kolme kuukautta: sitten' sellainen kehitysseu-ra. Kerran kuukaudessa on ollut kehitysseuran kokous. Mutta missä on vika, sillä osanotto on ollut laimeaa. Mikäli minä ymmärrän on kehitysseuran tarkoitus kasvattaa luokkatietoisia jäseniä. , Siellä voimme ottaa keskusteltavaksi sellaisia asioita, jotka ovat mejlle hämärän peitossa. Siis. käehitjTEseuraan joka mies^ Ja nainen. Sen kautta me pääsemme yhteisjrmmärrykseen. Ja se on se keino jolle lujitamme meidän Ja koko köyhälistön aaaa. Ijinan. knoB 24 .paiväa Utaaa. vietettiin osastomme haalilla edesmenneitten toveriemme- muistojuhlaa. Suoritettiin vapaata ohjehnaa j a olikin sitä k e r r y t hyvänpuo* teisesti. Joiddcoa oli tullut niukan» laisestL - Tottakai lienee vaikotta-^ nnt umpiset tiet j a pakkanen. Työolot näillä seuduin, on koijfi kurjat Syksytalvesta oli vähän metsätöitä, mutta nyt ovat neldn jo loppuneet Palkat niissä olivat niin alhaiset, ettei tarvinne-ajatellakaan että sSstöon -aaa yöttömän ajan vaaralle, joten näyttää hyvi^ toivöttomaUe monesta ftyöläisea*» että miten talven yli päiisee. Siis olisi syyti kaikkien työläisten tiivistää rmtamaansa min, että kerran saätvot nauttia työnsä to-kkset Meidän on muistettava van» han luioiGjan sanat: "Se oikeutta maas* ti saa, ken Rse s f « han» |
Tags
Comments
Post a Comment for 1925-01-31-02