Vapaus, October 12, 1927

              Sivu 2 Keskiviikkona, lokakumt 12 p:nä—Wed., Oct 12 JSO. 121 ~~ lft27
VAPAUS
CcBadan raomalaisen tySväestSn ainoa SSnenkanaattaJa,
ilmestyy Sudburyssa, O n t , maanantaina, tiistaina, kes­k
i v i i k k o n a , torstaina j a perjantaina.
T o i m i t t a j a t :
S. G. NeiJ, T. X . Carlson, B. Tenhnnen, R. Pehkonen,
Begistered at the Post Office Department, Ottawa,
M gecond elasa matter. •
J . V . K A N N A S T O , liikkeenhoitaja.
Kelpaamattonia taistelutapoja
Kuten tämän lehden uutisosastossa on kerrottu,
alkoi Torontossa kirvesmiesten lakko viime keskiviik­kona.
Mutta tuohon lakkoon eivät tulleet alusta a l ­kaen
osallistumaan edes kaikki järjestyneet kirvesmie-heL
Ja järjestymättömien, samaan ammattiin kuulu­vien
työläisten lukumäärä on Torontossa myöskin hy­vin
suuri. Amerikan Työväenliittoon kuuluva, United
Brolherhood of Carpenlers-unio julisti lakon erittäin
itsekkäässä tarkoituksessa. Jo aikaisemmin lausuim­me,
että sen ottama kanta j a menettelytavat eivät voi
johtaa työläisille edullisiin tuloksiin. Nyt toteaa tilan
oe, että asia todella niin on.
. • • - • f Kun asia tiili esille Toronton rakennusammattien
neuvostossa, niiden unioiden kesken, jotka kuuluvat
Amerikan Työväenliittoon, niin kahdeksan pienempää
unioa asettui puolustamaan mainittua lakkoa, mutta
kuusi suurinta ja tärkeintä ammatti-unioa kielsi lakolta
kannatuksen. Näin kehnosti oli siis lakko valmisteltu.
E i edes samaan liittoon kuuluvilta, saman teollisuuden
unioilta oltu otettu selvyyttä siitä, tulevatko ne tuke­maan
lakkoa tai ei. Vasta sitten, kun lakko on jo
alettu, lähdetään tuollaisia kyselyjä tekemään. Kun
suurimmat uniot antoivat kielteisen vastauksen, uhkaa
UBC:n lakosta tulla pannukakk^. Nyt sen johtajat
ovat hädissään kuitenkin olleet pakoitettuja kääntymään
toisen kirvesmiesten union puoleen, pyytäen sen tukea.
Muutama päivä sitten, kun lakko alkoi, olivat
U B C : n johtajat vielä Jsitä mieltä, että hei tulevat murs­kaamaan
Amalgamated-kirvesmiesten union kädenkään­teessä.
Mutta tuollaisen taistelukann^n ottaminen on*
kin uudestaan tullut perinpohjaisesti lyödyksi. Tämän
luulisi oicfvan h^änä opetuksena patavanhoilliselle
l J B C : n johdolle, et(^^ tuolla tavalla ei taisteluita voi­teta.-
Emme ollenkaan tahdo sanoa, että Amalgamated
unio olisi myöskään täydellisesti radikaalinen. Mutta
se ci ole ainakaan niin auttamattomasti vanhoillisen
aineksen hl^llussa, kuin toinen kilvoitteleva unio.
Tämän yhteydessä on tarpeellista palauttaa mieliim­me
viime/vuonna tapahtuneet lakkovalmistelut. Sil­loin
ehdotettiin eräiden radikaalisten jäsenien taholta
l l B C : n kokouksissa, että pitäisi ryhtyä yhteistoimintaan
Ainalgamated-union kanssa. Mutta sellaiset ehdotuk­set
saivat ensinmainitun union varthoilliset byrokraatit
aivan kauhun valtaa^. He syyttivät toisen union mie­hiä,
että ne eivät ole sen parempia "kuin järjestyneitä
lakonrikkurieita" (skääppejä). Uhmattiin että kos­kaan
ei tulla alistumaan mihinkään toimenpiteisiin
tuon union kanssa, vaan murskaamaan se.
Erää: lakkoutuneen union johtajien antamat lausun­not
puhuvat nytkin hyvin selvää kieltä lakon alkami­sesta
j a dcn suunnasta. Yksi heistä, J . F . Marsh, joka
muistaaksemme on A T L : n täällä oleva edustaja, lausui
torontolaisen Stor-Iehden edustajalle: "On valitetta-vaai
että eräät niistä asioista joita meidän pitää suorit­taa
(lakon yhteydessä), tulee kohdistumaan meidän
parhaita ystäyiänune vastaan, sikäli kuin työnantajat
ovat kysymyksessä." Tämä osoittaa, että uniobyrok-raateitle
ovat kapitalistit parhaita ystäviä, mutta toi­seen
ämmattiutiioon kuuluvat työläiset heidän pahim­pia
vihollisiaan.
Tuollainen holtiton'asiain johto ammattiuniossa ei
voi johtaa mihinkään muuhun, kuin siihen tilanteeseen
mikä nyt on edessä. Rakcnnuskapitalistit naureskelevat
iraielissään siitä, että työläisten keskuudessa kasvate-aan
eripuraisuuden tunnetta. Nyt jos koskaan olisi
ollut aika sadvuittaa hyviä tuloksia Toronton rakennus­työläisille,
jos asioita olisi kunnollisesti hoidettu. Mut-'
ta silloin olisi kaikkien rakennusammattien unioiden
tullut asettua yhteisten vaatimusten taakse. Molem­pien
kirvesmiesten unioiden olisi tullut yhteisesti päät­tää
lakkoon menosta, vaatimuksien esittämisestä kapi­talismeille
ja järjestymättömien työläisten j^rjestämi-
. eestä.
Kun siten olisi menetelty, ei tarpeetonta täisen
union väkivaltaista kukistamista tarvitsisi agiteerata,
eikä tarkoituksellisesti johtaa lakkoa epäonnistumaan.
Se vain saattaa hajaannusta aikaan j a kylvää epäluot­tamusta
työläisten omiin riveihin.
Jos kuitenkin yhdennellätoista hetkellä mainittujen
unioiden kesken päästään sellaiseen yhteistyöhön^ että
jotain kyetään pelastamaan umpikujaan johdetussa t i ­lanteessa,
niin se olisi kovin hyvä. Mutta kun kapita-f
listit näkevät että lakkoon lähtenyt imio ei saa riittävää
kannatusta oman liittonsa unioilta, niin s i l l o in ei myös­kään
saada kapitalisteilta sellaisia myönnytyksiä, mitä
ne varmasti olbivat olleet pakoitettuja myöntämään
rintaman eHjänä säilyessä. Olisi vaan kaivattu yhte­näisempää
taistelua, eikä lakon alkamisesta asti olisi
paljastettu kaikkia lakon avustamiseksi varattuja voi­mia.
Nyt kävi sillä tavalla, c^tä kapitalbtit tiesivät ehkä
paremmin kuin lakkolaiset, että toiset rakennusaihmat-tien
uniot ehät tulekaan lakkoa tukemaan. Voiko
vielä kelvottomampia taistelutapoja odottaa nykyaikai­selta
ammattiuniolta? Mutta tällaiseen tilanteeseen
joudutaan silloin, kun etutilalle asetetaan vissin union
itsekkäät valtauspyyteet. Työläisten palkka- j a työ-ditojen
määrääminen jätkään vasta toiselle sijalle.
Tällaiset vanhoillisten ammattiimioiden menettelytavat
ovat nykyaikana kokonaan kelpaamattomia. Olisi
vaan suotavaa, etta camadalaiset työläiset oppisivat
omaksomaan uusia menettdytapoja j a asettiunaan jyr­kästi
vastustamaan vanhoillisten johtajiensa poIitiUc-kaa.
— T. N . C
P.S. -7- Sen jälkeen kun ylläoleva o l i jo kirjoitettu,
saapui meille Kommunistipuolueen äänenkannattaja.
The Worker, jossa korostetaan samoja periaatteita kuin
edellisessäkin. Myöskin siinä lainataan Toronton ra- i
kennusammattien keskusneuvoston sihteerin, Varleyn,
seuraava lausunto, joka koskee lakon luonnetta. Se
kuuluu: *Tämä on taistelua kansainvälisen (ATL:n
kuuluvan) ja liittoon kuulumattoman union välillä.
Meillä on satojatuhansia jäseniä j a heillä (Amalgam.-
unioUa) bn ainoastaan yksi tuhat jäsentä. On kysymys
vain meistä tai heistä. Viime vuonna me kukistimme
sähkötyöläiset. Nyt on kirvesmiesten vuoro."
Tuollainen lausunto on todellakin kuvaaja, peruste­luksi
lakkotaistelun. aloittan^selle. Siinä ei puhuta
sanallakaan taistelusta kapitalisteja vastaan. Ainoas­taan
toinen unio on kukistettava.
Sikäli kun näiden kahden union voimat ovat kysy­myksessä,
niin ne ovat jotenkin yhtä suuret Canadassa,
kun ei oteta lukuun A T L : n amerikalaista jäsenistöä.
Ammatillinen liike
Neuvostoliiton ja maailman talouden
jälleenrakentamisprosessi
Kysymyksen siitä, missä määrin Neuvostoliitossa
muodostuvat uudet yhteiskunnalliset suhteet ovat edis-tysmielisempiä
kuin kapitalistimaissa, ratkaisee loppu­kädessä
yhteiskunnan tuotantovoimien kehitys, kirjote-taan
Punainen Karjala-lehdessä. Huolimatta ääriraäi-seen
rappeutuneisuuden tilaan saatetuista tuotantovoi­mista,
jotka työläisten ja talonpoikain valta sai perin­nöksi
kapitalisteilta j a maailman porvariston toime­liaasta
ehkäystoiminnasta niitten jälleenrakentamiseksi
sosialistisille perusteilla, suoritettiin Neuvostoliitossa
talouden jälleenrakentamisprosessi, yhteiskunnallisen
työn uudelleenjärjestelyn ja toistuvien hyvien satojen
vuoksi maataloudessa, paljoa lyhemmässä ajassa (vii­dessä,
vuodessa) kuin useissa kapitalistimaissa. Sen
ohella on luotu objektiiviset ehdot tuotantovoimien ke­hittymiselle
yhteiskunnallistetulla perustalla. Kansallis-tulot
ovat Neuvostoliitossa jo melkein yhtä suuret kuin
ennen sotaa, eikä niitten kasaamisprosessi ole ollut
orjamaista sodanedellisten suhteitten ja välien toista­mista.
Kansallistulojen uutta yhteiskunnallista muotoa
vastaavasti on tapahtunut myös huomattava muutos
eri yhteiskuntaluokkien osuudessa niihin.
Missä määrin yhteiskunnassa vallitsevat kapitalisti­set
suhteet ehkäisevät tuotantovoimien kehitystä, osot-taa
Suurbritannian esimerkki. Tämä mahtava kapita­listinen
maa vasta nyt lähentelee sodanedellistä tava­roitten
tuotantomäärää. Vuonna oli Suurbritannian
tavaratuotantoindeksi vain 96.4, josta se vielä aleni
vuoden 1925 tapausten takia. Kuvaavaa on, että Suur-britanniassakaan
ei jälleenrakentamisprosessi ole ollut
pelkkää ennen sotaa' vai linneitten suhteitten toistamista,
sillä raskaan teollisuuden saavuttaessa 86—90 prosent­tia
ja puuvillateollisuuden 76 prosenttia sodanedelli-sestä
tuotannosta, kehittyivät useat kevyen teollisuuden
a/at huomattavasti, jopa ylittäen vuoden 1913 tuo­tannon.
Mitä tulee muihin kapitalistimaihin, niin vaikka
useissa niistä teollisuus on ylittänyt ennen sotaa val­linneen
tason, voi kaikkialla havaita teollisuuden kehi­tyksen
hidastumisen, joka useissa Romaanisissa maissa
ilmenee suurempina tai pienempinä pulmina. Poikkeuk­sen
tekee vain Saksa, jonka talous vuosien 1925 ja
1926 pulan jälkeen elää korkean konjunktuurin kautta,
mutta tämän kehityksen taloudellinen perusta pienenee
päivä päivältä ja lähenee päinvastaista murroskautta.
Tämän ohella ei ole unohdettava, lausutaan lainaa-massanune
kirjotuksessa lopuksi, että Saksa; kuten
useimmat muutkin kapitalistiset maat, tukee taloudel­lista
kehitystään ulkomaisilla pääomilla.
PÖYTÄKIRJA
tehty kämppäkokouksessa K .
Nikkasen kämpällä, Hoily^s-sa,
Ont. 2 p:nä lokak, 1927.
Puheenjohtajana toimi Y . V a i n i ­kainen
j a k i r j u r i n a allekirjoittanut.
Puheenjohtaja ilmoitti kokouksen
kutsutan koolle Cochranessa' pide­tyn
edustajakokouksen edustajam­me
raporteeransta varten. Tov. C.
K o l a r i toi suullisesti, k u i n myöskin
lukemalla pöytSkirjan pykälät esille
edustajakokouksen kulun ja pää­tökset.
Sosialidemokratian suhde siirto­laisuuteen
Amsterdamin internationalen toimesta pidettiin jo
viime vuonna Lontoossa konferenssi siirtolaisuuskysy-myksen
pohdintaa varten. Kunkin maan järjestöt edus-tiyat
tilaisuudessa kapitalistisen maansa erikoisetuja,
aivan kuin sodassakin. Saksalainen edustaja Knoll
valitti, että Saksalta on riistetty kaikki siirtomaansa
(ennen sotaa vastustivat sosialidemokraatit siirtomaa-valtauksia),
niin ettei se enää voi siirtää väestöyli-määräänsä
niihin. Tämä oli Knollista Versaillesin
rauhansopimuksen seurausta. Hänelle vastasi tshekko­slovakialainen
puoluetoverinsa, että "eivät rauhalnsopi-mukset
vaan sota teki lopun sodasta".
Belgialaiset reformistit, samoin kuin austraalialai-set,
pitivät velvollisuutenaan esiintyä "oman'* maansa
lyväksi, kim taas ranskalaiset reformbtit olivat sillä
mannalla, että siirtolaisuuden täytyi olla esteettömän.
Tämä katsantokanta o l i myös ranskalaisten kapitalistien
enneti nykyistä kriisiä!
Intialainen edustaja vaati kaikkien rotujen tasaver­taisuutta,
mutta Yhdysvaltain, Canadan ja, Australian
luoiueveljet antoivat hänen ystävällisesti tietää huutia,
häiden maiden kapitalistit kun pelkäävät "keltaista vaa-a".
Sellaisten maiden edustajat, joissa on suuri
väestöylimäärä ja suuri siirtolaisuusliike, moittivat jyr­iin
sanoin austraalialaisia ja amerikalaisia puolue-toverejaan
itsekk>'ydestä, vaikka nämä todellisuudessa
eivät valvoneet työläisten vaan kapitalistiensa etuja.
Mutta vaikka nämä "koetellut" johtajat olivat eri­mielisiä
siirtolaisuuskysymyksessä, olivat he kuitenkin
iikuttavan yksimielisiä pannessaan luottamuksensa ka­pitalistisiin
herroihinsa päätöslauselmassa, jossa sano­taan
m.m.: "Konferenssi toivoo vakaumuksella totea­vansa,
että hallitusten velvollisuutena on ryhtyä järjes­tämään
siirtolaisuuskysymysta." He näet luottavat
täysin kapitalististen hallitustensa hyvään tahtoon. T i ­laisuudessa
6li myös edustajia, jotka uskoivat, että
juuri väestöylimäärä ja näiden siirtolaisuus olivat a i ­heuttaneet
sodan, ikaänknin ei kapitalistinen tuotanto-anarkia
j a yhteiskuntajärjestys olisi kaikkien näiden
ilmiöiden synnyttäjä.
1) Päätettiin antaa paheksumis-lausunto
edustajakokouksen teke­mää
yleistä palkkataksamääritelmää
vastaan, j o k a kuuluu edustajakoko-uKsen
pöytäkirjan viidennen pykä­län
mukaan seuraavasti: "Keskus­t
e l t i i n kysymyksestä, mikä olisi ase­tettava
alimmaksi maksuksi neljän
j a l a n r o f f i n katkaisusta. Pitkän
keskustelun jälkeen päätettiin, että
a l i n maksu- o n ?2.75 koordilta. Pää­tös
t e h t i in 109 äänellä 101 vastaan."
Tässä oli se kohta jota me emme
olisi suoneet edustajakokouksen te-keväp.
Ifistä johtui etta edustaja­kokous
teki tällaisen päätöksen?
Oliko edustajat j a ne kämpät, j o t ka
-edustajansa 2.75 dollarin evästyk­sellä
lähettivät, tarkoin tutkineet t a i
olleet tietoisia siitä, että 3 dollaria
o n ' l i i a n korkea saavuttaa, eli onko
yleinen tilanne sellainen nykyään,
^ttä lakkoutumiset eivät tule kysy­mykseenkään,
vaan päinvastoin on
c i t a v a myötämielisiä työnantajien
kanssa sen verran että palkat cn
pantava heidän hyväksymäinsä koor-d
i h i n t a i n multaisiksi. Oliko todella
teidän mielestänne, jotka halusitte
Port A r t h u r i s s a pidetyn yleisen met-sätyöläisjärjestön
konventsionin sc-
'kä kahden viimeisen Pohjois-Orita-
' r i on p i i r i p edustajakokouksien pää­töksiä
purkaa,' edellytykset sellaiset,
että n i i n piti tehdä? Meidän, tässä
kokouksessa olleiden 30 järjesty­neen
katkaisijan mielestä ei tilanne
vielä ollut sellainen, että tiäin j u l ­k
i s t a ja pikaista perääntymistä
'palkkavaatimuksiin nähden olisi j ; i -
tänyt tapahtua. Perustelu:
1) koska alussa kämpille miehiä
ottaessa, etenkin tässä piirissä,, -jvat
työnantajat. luvanneet jo hyväksyä
union määräämät palkkaehdot, ja
koska nyt "jo^liseilla kämpillä tässä
piirissä Cehkä enemmistölle mieslu­vun
perusteella) maksetaan union
määräämä summa, niin viittaako
tämäkin siihen suuntaan että edel­lytykset
ovat sellaiset että hoordi-maksu
on laskettava 2.75 dollariin?
E i , vaan päinvastoin. Meidän mi-s-
Icstämme olivat edellytykset sellai­set
Ontariossa (Brandörin aluetta
•lukuunottamatta, joka kokonaisuu­dessaan
on seisonut järjestäytymis­tä
vastaan, järjestäytymättömänä
perukkana, lukuunottamatta siellä
^olevia muutamia union jäseniä) ja
etenkin tässä piirissä, että me o l i ­simme
voineet ajaa 3 d o l l a r i n palk-kavaatinvuksen
läpi k a i k i l l a t^män
p i i r i n kämpillä j a ehkä koko On­tariossa;
2) koska edustajakokous ifienee
-päättahiään palkanalennuksen juuri
kriitillisemmällä ajalla, j d l l p i n j u u ­r
i saman alan työntekijät, Sudbu-r
y n alueen metsäjätkät ovat heittä-neet
taisteluhaasygen työnantajille
S dollarin koordimaksun, sekä mui­denkin
olosuhteiden parannusten
saavuttamiseksi. J a tietojen perus­teella
ovat jo osittain voittaneetkin,
n i i n me katsomme kaikilta puolin
edustajakokouksen tekemän päätök­sen
olevan heidän taistelunsa hei­kentämistä;
3) koska useilla kämpillä makse­taan
union määräämä hinta, esim.
meillä, saman japparin 3:11a kämpäl­lä
maksetaan 3 d o l l a r i a j a tällä n e l ­jännellä
kämpällä luvattiin vain
52.75, jonka perusteella meinattiin
"ruveta työmaataisteluun, vaan edus­tajakokouksen
päätös meidät siitä
eväsi. Mikä tulee olemaan näiden
toisten kämppien tovereiden palkka-taksan
kohtalo tuonnempana, miten­kä
tulemme heitä avustamaan j a hei­hin'
suhtautumaan, jos heidän saa­mansa
3 d o l l a r i n palkkataksaa ruve­taan
alentamaan. Haluamme jättää
tämän asian niiden kämppämiesten
sekä heidän lähettämäinsä edusta­j
a i n ratkaistavaksi.
Me kolmekymmentä järjesty­nyttä
työläistä tässä kokouksessa,
kuullessamme edustajamme. Kolarin
r a p o r t i n , emme' päässeet myötätun­toisiksi
edustajakokouksen tekemiin,
päätöksiin nähden, sen syyn perus-t
e e i l a , koska meidän olisi pitänyt
ennemmin tehtyjen päätöksien pe­rusteella
koettaa viedä vaatimuk­semme
perille j a sitten vasta, jos
se olisi nähty, että se on l i i a n y l i ­voimaista
ja turhaa ponnistelua,
n i i n sitten vasta olisimme voineet
nostaa neuvottelukokouksen pystyyn
j a laskea vaatimuksia sikäli kun se
N O l i s i ollut mahdollista. Eihän se
olisi tuottanut silloin enää n i i n kat­k
e r i a mielenilmaisuja kun olisimme
edes koettaneet viedä perille en­nemmin
kokemuksien sekä harkin­nan
perusteella tehtyjä päätöksiäm-^
me, kuin mitä se nyt tuottaa. Se
tuottaa pettymyksiä j a katkeruutta
k a i k i l l a niillä kämpilllt, j o i l l a union
määräämät ehdot ovat hyväk­sytyt
ja niillä kämpillä, "joissa
ei vielä sitä saada, vaan kumminkin
halutaan seistä lujana ennen teh­t
y j e n päätösten tukemiseksi sekä
perille viemiseksi. Samalla me pe­rustelemme
että edustajakokous oli
l i i a n aikaisin kutsuttu koolle, sillä
niihi'^. aikoihin ei vielä kaikki met­sämiehet
olleet kerinneet sijoittau­tumaan
kämpille, j a näin ollen e i ­vät
voineet lähettää edustajiansa
kokoukseen, joien" edustajakokouk­sen
pito sekä päätökset olivat aivan
vastaiset. Mitä me emme olisi voi­neet
odottaa laajalti järjestäytyneit-t
«n metsätyöläisten keskuudessa.
Edustajakokouksen liian aikaiseen
koollekutsumiseen mc voimme anfea
seuraavan todisteen: että viimeisen
cdusfcajakokouksen raportista näkeft
sen, että ennen o l i edustettuna edus­tajakokouksessa
seitsemättä sataa,
jätkää tämän piirin k a t k a i s i j o i n,
nyt^ vain kaksisataa kymmenen
(210), joten, ei kaikilta kämpiltä
vielä keritty edustajaa lähettämään,
syystä, että kämpät eivät vielä o l ­leet
alkaneet.
Hyväksytty yleisessä «kämppäko­kouksessa
2 prnä lokak., 1927.
Leo Johnson, Yrjö Vainikainen,
John ^ O j a .
Kämppäkokouksen valitsema
komitea.
Canadan Suomalaisen
Järjestön asioita
C-S. JÄRJESTÖN JA TYÖLÄS-NAISTEN
LIITON JÄRJESTÄ-
JÄN SANNA KANNASTON
MATKAOHJELMA
MarrasIraaUa:
N a k i n a , O n t . ' . , 1 j a 2
Hearst, Ont. 3 j a 4
Rouyn, Que. 5, 6 j a 7
Cochrane, Ont. 8
So. Porcupine j a Pottsville .... «•
9, 13, 14 j a 15 p.
Timmins, Ont 10, 11 j a 12 p.
Connaught Sta., O n t
13 päivällä j a 16 p.
A n s o n v i l l e , Ont, 17 p.
K i r k l a n d Lake, Ont. 18, 20 j a 21 p.
L a r d e r Lake, Ont. 19 p.
Rosegrove, Ont. , 22 j a 23 p.
Cobalt, Ont 24, 25 j a 26 p.
E u r r i t t , One 28* p.
Montreal, Que 29 j a 30 p.
Joulnkualla:
M o n t r e a l , Que. 1 p.
Paugan Falls, Que. 2 p.
St. Catharines, Ont. 3 p.
Toronto, Ont. 4, 5 j a 9 p.
Border Cities, Ont. .... 6, 7 j a 8 p.
Levack, Ont. ................. 10 j a 11 p.
Sudbury j a Garson Mine ........
12, 13 j a 18 p.
Wanup, Ont- 14 p,
Long Lake, Ont. 15 p.
Creighton Mine, Ont. .... 16 j a 17 p.
V e n n i l i o n River, White.fish ja
"VVofthington 19, 20 j a 21 p.
Espanola Sta., O n t . 22 p,
Bruce Mines, Ont ^ 23 j a 24 p.
Sault Ste. M a r i e .... 25, 26 j a 27 p.
M a t k a on järjestetty yhteistoi­minnalla
Canadan Työläisnaisten l i i ­ton
kanssa. Järjestömme j a Jiiton
osastoja, sekä yksityisiä tovereita
pyydetään järjestämään tilaisuudet
ja avustamaan järjestäjän työsken­telyä
paikkakunnillaan. Iltaisin voi­daan
järjestää yleisiä puhetilaisuuk­sia
j a päivän a j a l l a Työläisnaisten
liiton osastojen, toimikuntien y.m.
kokouksia, sekä oppi- j a keskustelu-kokouksia,
joihin tulee innostaa
mahdollisimman paljon osanottajia.
T o v e r i t eräillä paikkakunnilla
ovat j o tehneet rahalliseen avustuk­seen
nähden päätöksiä, sekä luvan­neet
järjestää iltamat samassa tar­koituksessa.
Samoin ovat Työläis­naisten
l i i t o n osastot luvanneet toi­mia
aineellisen avustuksen hankki­miseksi.
Työläisnaisten liitolla ja
Järjestöllä ei ole rahastoa järjestä­jän
ylläpitämistä varten, mutta
osastojen yhteistoiminnalla voidaan
saada hyvät tulokset tässäkin suh­teessa.^
Riippuu etukäteen valmistelusta
ja yhteistoiminnasta yleensä jär­jestäjän
työskentelyn onnistuminen.
Älkäämme laiminlyökö mitään, m i l ­lä
voidaan auttaa tämän matkan y h ­teydessä
asiamme edistämistä.
Luokkataistelutoveruudella,
C.S. Järjestön tp, komitea,
" A . T. H I L L , siht.
läksi luovutettiin haaH nnioUe ilta-i
man p i t o a varten j a 29 p. päätettiin
viettää miesten iltama. M a r r a^
6 p. päivällä pidetään Osaston voo.
si- j a Venäjän vallankumousjuhlat
J u h l a t aletaan kello 11 a.p.
KeräysUstat Royn haaUrahaston
kartuttamiselta esatettiin kokouk­selle.
Listat tarkastettiin ja olivat
ne tuottaneet $5.90,
lähetetään asianomaiselle
joka sumaia
osastolle.
1^' Eri paMakmmiha
te
ffiten
K i r j . J . Glambeck
Jokainen kumouksellinen tietää,
että proletaaristen työläisten ja
riistettyjen, velkaantuneitten pikku-farmarien
tulee yhdistyä ennen kuin
nykyinen talousjärjestelmä voidaan
kumota. Mutta tähän saakka on
v a i n vähän tehty f a r m a r i e n mukaan-vetämiseksi.
On kyllä totta, että
f a r m a r e i l l a on omat järjestönsä,
mutta nämä ovat hyvinvoipien far­marien
käsissä, j a siis taantumuk­sellisia.
Täällä Albertassa meillä on
y . P . A . , mitä pidetään yhtenä vaka­vimmista
farmarien järjestöistä ko­ko
Amerikan mantereella. Mutta
o l i p a se hyvä t a i huono, siihen kum­minkin
kuuluu v a i n noin 15,000 j ä ­sentä,
farmarien lukumäärän ollessa
80,000. Toiset eivät siis katso tar­peelliseksi
siihen liittjrä.
U . P . A . kehuu saavuttaneensa kak­si
päämäärää: se o n vallannut maa­kuntahallituksen
. j a avustanut n.k.
Wheat Poolin eli vehnän myynti­keskuksen
perustamista. Mitä ' f a r ­marien
hallitukseen" tulee, ovat
f a r m a r i t hallinneet halvemmalla ja
tehokkaammalla t a v a l l a k u i n kapita-listipuolueet.
Siinä onkin jokseen­k
i n k a i k k i , mitä v o i d a a n siitä sanoa.
F a r m a r i e n olosuhteet eivät ole k u i ­tenkaan
siinä yhteydessä hitaista­kaan
parantuneet. Siitä saakka k u n
farmarien hallitus on ollut vaUias-sa,
luottoyhtiöiden, pankkien j a k a ­pitalististen
firmain edut ovat ol­leet
yhtä hyvässä turvassa, kuin
vanhan f liberaalipuolueen hallituksen
aikana.
E n t i n e n farmarien unio Saskatc-hevranissa,
jonka vasemmistolaiset
f a r m a r i t olivat panneet alulle, näyt­t
i alussa lupaavan suuria f a r m a r e i l ­le,
mutta asavntettua suuremman
jäsenmäärän, joutui se taantumuk­sellisten
käsiin, muutti väriä, j a sit­t
e n liityttyään taantumuksöUisiin
Saskatchewanin Grain Growersiin,
on se muuttunut entistä huonom­maksi.
Wheat Poof on kieltämättä autta­nut
farmaria, j a o l i s i se voimakas
ase farmarien käsissä, jos sitä joh­dettaisi
oikeaan suuntaan, j a j o s sy­vät
rivit pääsisivät sitä kontrolloi­maan.
Mutta on olemassa suuri
vaara, että se tulee johdetuksi o i ­kealta
tieltä. Joka tapauksessa, sa-
™^la kun sillä on hyvät puolensa
j a sentähden t u l i s i saada jokaisen
farmarin kannatuksen, ei se tule
koskaan ratkaisemaan farmarien
pulmat, eikä vetämään heidät i r ti
pankkien j a luottoyhtiöiden kynsistä.
Rosegrove, Ont.
Kokousasioita. T.k. 9 p. öli haä-l
i l l a järjestön kokous, jossa m.m.
päätettiin seuraavista asioista: V a ­l
i t t i i n tämän k i r j o i t t a j a raportte-r
i k s i Vapaudelle. Lokak 15 p, i l -
Useiden vuosien kuluessa on teh­t
y yrityksiä Saskatchewanin j a A l -
bertan enemmän menestyneiden, v a ­semmalle
kallistuvien . farmareiden
vetämiseksi farmarien kasvatukselli­seen
liittoon (Parmers' Educational
League), ja-tässä on saavutettu j o n ­kun
verran menestystäkin Saskat-chewanissa.
missä he julkaisevat n y ­kyään
radikaalista vasemmistolaista
lehteä " T h e F u r r o w " , mutta A l b e r -
t a ^ , kaikista yrityksistä huolimat­ta,
eivät tulokset tähän mennessä
ole erikoisen tyydyttäviä. Itse a a -
assa on kautta lännen levinnyt var­sin
lukuisa joukko radikaalisia f a r ­mareita,
joista suurin osa on t u l l ut
kaupungeista ja kuuluneet aikoi­naan
ammattiunioihin, mutta k a i k ki
pottmstukset näidlen kokoamiseksi
yhdenmukaiseen toimintaan niissä
farmarijärjestSissä, joihin he tätä-nykyä
kuuluvat, ovat epäonnistu­neet,
j a useat niistä, j o t k a aikaiseni-min
olivat olleet Canadan sosialisti-puolueen
jäseninä, ovat eroaneet
farmarijärjestön paikallisosastoista.
Heitä useinkin arvosteltiin o i k u l l i ­siksi
j a rettelönhaluisiksi toisinajat­televien
farmarien keskuudessa, ja
siksi eivät, kyenneet tekemään hyö­dyllistä
työtä omassa ympäristös­sään.
• :»1
F a r m a r i a on yleensä v a i k e a saada
mihinkään järjestöön, j a v ^ k k a hän
Aura syvempääo
Syyskauden alkaessa, alkaa toi-minnan
vireytyminen suurelta osal­ta
itsestään. Vetäydyttäessä neljän
seinän sisälle kohdistuu harrastuk­set
asioihin, j o t k a kesäkaudella saa-vat
viileämpää huomiota osakseen.
Sellaisia ovat ennenkaikkea, työsken­tely
opintokerhoissa, osastoiäsa ja o-piskelupiireissä.
Vääjäämätön totuus on se, €t{ä
taistelussa uuden j a paremman yh-teiskunnan
puolesta, me tarvitsemrce
t i e t o j a yhä t i e t o j a . Niitte.". hankki­minen
käy parhaiten päinsä, varsin­k
i n sellaisille tovereille, jotka ei­vät
ole omintakeisesti päässeet opis-kelutyön
alkuun, opintokerhoissa,
joissa varttuneimmat toverit voivat
työtä ohjata.
Tietojen r i n n a l l a tarvitsemme tai-toa.
On valitettavaa, että keskuu­dessamme
löytyy paljon tovereita,
j o t k a pitävät kynttiläänsä vakan äl>
la. E i a i n a hiinkään paljon halun
puutteesta johtuvana kuin siitä että
puuttuu taitoa siihen miten käyttää
tietojaan yhteisen asian hyväksi.
Taidon opetteleminen on sekin e-räs
välttämättömyys johon on huo­miota
kiinnitettävä. Emmekö ole
usein huomanneet, että meillä saat­taisi
olla paljon hy\'ää sanottavaa,
k i r j o i t e t t a v a a , esitettävää ja tehtä­vää,
mutta osaamattomuus, kysjnnys
siitä miten tehdä se asiaa hyödyttä­väin
j a oikealla tayalla aset^.aa u-sein
eteemme voittamattoman pul­man.
Taitamattomuudella saatam­me
jopa pilatakin asiaa, vaikkei se
ollut suinkaan meidän tarkoitut-semme.
Tarvitaan kuitenkin yksi välttämä­tön
tekijä, joka on kaiken joukko-toiminnan
ja yksityisen taistelijan
eteenpäin työntävänä ponnahduslau­tana.
Väärän talousjärjestelmän ta­juaminen,
luokkataistelumieli, ja en­nenkaikkea
tahto taistella.
Jos meiltä puuttuu tahtoa, suo­r
i u t u a jokaisena "uutena päivänä pa­remmin
tehtävässämme kuin edelli­senä,
emme ole silloin työntekijöitä
sanan parhaimmassa merkityksessä.
Alkavassa syyskauden toimin­nassa,
olisi meidän otettava tunnus­lauseeksemme
: aura syvempään. Vai
saattaisiko joku ajatella, että osuu­teni
j a tefitäväni on n i i n pieni, että
työn syventäminen minun osaltani on
merkityksetöntä. Kunhan pintapuo­lisesti
osaltani sivautan, ettei sarka
kohdaltani päÄse nurmettumaan, sil­lä
hjrvä. Jimnfie Higgins, Upton Sin­c
l a i r i n sama:nnimisen romaanin san­k
a r i ei ajatellut sillä tavalla. Perus­teellisesti
j a vakavuudella, otti hän
y k s i n kokoussalin lattian lakaisemi­sen,
j a k u n a i k a t u l i jolloin hänen
vakaumuksensa joutui koetukselle,
kes^i hän sen kuin vain sankari.
Kirjeenvaihtotyöstä
Syyskuun 20 p. Toverittaressa
t o i m i t t a j a antaa kirjoituksessaan
"Kirjeenvaihtotyöstä" sangen päte­viä
osviittoja kirjeenvaihtajille ja y-leensä
kynäilijöille. Asia on hyvin-kyllä
tietää olevansa Tiistona]au{en
niiden teholta, joiden elinkeinona ön
'Viljellä viljelijöillä," luulee hän
vieläkin voivansa tulla toimeen omin
voimin, s.o., että jotakin saattaa t a ­pahtua
— joku hyvä sato tahi j o ­tain
muuta, mikä vetää hänet ulos
nykyisestä velkaisesta asemastaan,
j a hän ajattelee, että <hun hän ker­r
a n pääsee i r t i , ei hän enään kos­kaan
tule lainaamaan rahaa, miia
taasen e i ole vältettävissä, jos hän
aikoo j a t k a a maanviljelystään.
Tänä vuonna on hyvä sato näkö-säliä,
j o s se saadaan »vain korjatnka
vahingoitte, mutta näköala ei ole
kuitenkaan kovm ilahduttava, k n n .
ottaa huomioon myöhäissateiset i>
mat j a että töinen puoli viljasta oli
vielä s y y s k u i n toisella viikolla leik­kaamatta.
U u S i m a a n v i l j e l y s k o n e , yhdistetty
l e i k k u u - j a puimakone, on tänä
vuonna esiintynyt ensikerran Län­nellä.
Tämän koneen avulla on
t e h t y suunnaton säästö. E i ^ ^ ^ ^
enään lankaa eikä kuhUainpysty^
täjiä, j a kolme miestä voivat njt
s u o r i t t a a sen, m i h i n ennen tarvittin»
kolmekymmentä. Se merkitsee site,
xcttä tuhannet elonkorjuutyoläiset,
j o t k a nyt tulvaavat LänneUe_€loB-k
o r j n u a j a k s i siinä toivossa, että saa­v
a t ansaituksi jotakin talven ron-aksi,
käyvät nyt tarpeettomiisi.
Tässä koneistossa on k-uitenkö»
vielä olemassa muutamia puutteel­lisuuksia,
kuten kypsymättöm^
v i l j a n sekoittuminen kypsään, J»
s i t en vfljalaadun
M u t t a koneyhtiöt näyttävät
saada koneiston toimimaan ma»-
teettomasti, j a asiantuntijat
kentelevät yötä jraivää k e k s i a t s^
s i i h e n sellaisia p a r a n n u k r i ^ f "?
tekevät mahdolliseksi sen kayttai»-
sen kaikissa olosuhteissa. -
(JstKiJL 2