1923-06-19-03 |
Previous | 3 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
flistamä, tesäktt^ fr --Tue. Jane 19. Kurssi Dollarista L ä h e t y s k u l u t : .nc lähetyksiltä aUe ?30.00, lähetyksistä ^30.00- 9.99 asti, 75c;lähetyksistö 50.00-?99-99 ja $1.00 kaikilta $iO0.flO taikka sitä suo- 'emmilta lähetyksiltä. Sähkc-sanomalähetyksille on kaM $3.50. , T^r. Torontossa ottaa xahac51i-tyl^ ä .-vastaan A. T. HILL, 957 Broadview Are. ^ ^ Uivapiiettejä BiyyEä». Ttedujtakaa pUettiaAÄlB. Vapaus Box 69, StrfbmT^ pnt. SS «ssä enää helfle omimiinen pöjo- H-ahma. työmrtailftatouria ja sitä varten TarBstanturaa luökkatais-telua kohtaac, vaan j« ipuhekin 8- :tuatisesta tySpäavästä saa nninta-nian «joöitajat» varoittamaan, että niaatyöläistea on taiminnassa pitävä tarpedca isukönalfiiisiä, ^Jcoska tySpäivän rajoittaminen aiheuttaa tuotannöB ateneTiriäÖB» Nämäkin otteet kongressin laa-suMoista osoittavat «en olleen täydellisen ajMiöasovnn ja kapitalistien iäytäväTi 5ätte"istyön kannalla. Sitä tavaavana piirteenä mai^ jiittakoKa tässä vielä 'Toimeenpanevan Eomitean sj^steuuBsa 1922'Ve- BäjäB ja Bulgarian ffläatyöläisten liittojen Internatsionaäleen liitty-mispyynteön antama Kielteinen'vaflT tatis, jota perastellaan -silla, että «teidän jänestönne "kölconaisuudes-saan ovat Xommteniin kannalla, mihin ei yksikään^ Amsterdamin ~In-tenuäJsionaaleeh ^ttynyt kansallinen järjestö kuulu.» Amsterdamilaiset siis julistivat vielä kerran maailman /työläisille, (eirtä heitä ei Eäeta laäniaasi .#ii panrmälSllisen : jäijestäytymisen pääperusteita: <yh-tcenlSttyminen 'hnölniaätta uskon- Eollisen ja pnlptisan \vakaunrBiksen' erilajsnnäesta». ' kiitos ompelaseuralle een ripeästä toiminnasta. Päätettiin maksaa Cobaltin osaston velka 100 dollaria. -Kesäi. 10 p. kokous. Uusia jäseniä yhtyi osastoon Jenny ja Valentin Mäki. Toimeenp. k sihteeriltä tulleet kirjeet luettiin, koskien unio- ja osastoa toimintaa. Keskustelussa ilmeni ettemme me ;voi tänne perustaa unioa kun olemme niinsanottuja ckantofarmireita>, vaan periaatteessa kannatamme, että saataisi koottua voimat enempi yhteen eikä olla hajoittavalla kan-oalla. Me näemme hyvän esimerkin kapitalisteista Ifuinka he ovat liittyneet kansainvälisesti lujaan renkaaseen, kun samalla aikaa punovat juonia pitääkseen työläiset hajallaan, sillä he tietävät, että työn-raatajat isaran tulevat ieitä vastaan lujana järjestönä suljetuin rivein. Osastomme pääfös oU, että jos meitä lähtee teollisuussenduil-le vaBckapa väliaikaisesti työhön, niin on -ruvettava jäseneksi unioon ja telltävä työtä unionistisen liikkeen eteenpäin viemiseksi. •'Keskusteltiin Toverittaren sekä Vapauden levittämismahdoUisuaksista. Toverittaren levitysmahdollisnus on tätä nykyä miltei mahdoton, sillä se tullee jokaiselle osastomme naisjäsenelle ja ulkopuolellakin, mutta Vapauden levitykselle olisi vähän varaa. Meillä on osastossa kaksi jäsentä joille ei feite "»Vapautta. Ei sillä, että se olisi asiamiesten velttoutta. He kyM ovat koettaneet kaikkensa, mutta ei vaan tipahda tilausta. Kokoiis jpäätti vaatia heidän antamaan siitä selvää ensi kokouksessa, että minkätähden he eivät voi tilata Vapautta. Toveri Lohikoski pyysi saada työttömyysiaeTk' kejä. Hänen jpyyntönsä, hyväksyttiin kun tiedämme, että hSaxäiä on al-lut suuret Tsstoinkäymiset, sillä toveritar Löhökoski on olini usean kerran sairaalassa leikattaT;Hn£. To^ verittarea raportteriisi valiöiin •Maiju Hek. Koetettiin vaEta johtokunnan, ehdokkaat ensi jisolivuo-delle, josta olisi äänestetty ensi kokouksessa, imutta kun oli iokoukses-sa jäseniä .juuri sfen veEran, «tta olisi saatu :ehdokkaat ja icun niistäkin usea kieltäytyi ottamasta «h-dokkuntla vastaan, niin se fäytya jättää ja entinen johtokunta lupasi jäädä edäleen. fäätet&i pitää pei^eiltanmt juhannnsaattoiiltana. Miustaka:^ia varata ohjselmaa sika iUaiä, — JRaporttöi ta onhan siihenkin tq)sivä keino. Suomella on Vielä paljon tervaa, tervattonn ruusuun ei punamaali tartu. Ehkä lokijat muistavat sisällissodan aikana kuinka vaasalaiset olivat melkein kaikin valkoisten puolella taistelemassa punaisia vastaan ja oikein härmäksi. Canadan Uutisissa vuodatetaan krokotiilin kyyneleitä kun Neuvosto- Venäjä on kaapannut englantilaisten kalastusilaivölja Venäjälle kuuluvilla vesillä. Ryssä on jolca uskaltaa tehdä sen että kohottaa äänensä kuuluville. Mahtavaa Englantiakaan ei näy pelkäävän. Englantilaiset olivat kalastamassa Suomen vesillä viime vuonna, mutta eipäs'Suomikaan tykännyt siitä hommasta, vaan Suomi ei uskaltanut kaapata laivoja, sillä Suomi on pieni ja kykenemätön tekemään sellaista. Se vaan pui nyrkkiä tas> kussa, siinä kaikM. PöhloJIustaa. TonmlolaMet! Ensi "^auantainä mahda oHa nSn jiolmöä suomalaista, joka ei oTrjaiä askeleitaan haa-lille. Näytelmäsenra on järjestänyt oikein mehevän iltaman. Näytelmä «Me emme mene iminiisiin». On todella huvinäytelmä. Erittäinkin tyttöjen, jotka ovat jo kypsyneessä ijässä, tuossa kolroerikymmenen korvissa, disi kilvan liennettävä katsomaan kuinka sauren «kammon» siinä ijässä oleva tyttöihminen saa miehiin. Kun vielä mainitsemme, soitot, lanlna, pian<!sorfl(tt :sekä inp-^ letti «Mun eutkoni, on maalla», jonka veisaa osaston däfcti-kettu, Ville. Ja kovanpuun tanssit lopuks Kiin mitä vielä pitäisi ihmisellä o la. Ja kaikki tämä vaivaisella 45 sentillä. Tilaisuudessa . paljastetaan se kanan odotettu «Peuran pää». Kyllä se on aika komea. Tulkaap; ihailemaan. Ukot, nyt iaälille jo3 koskaan ja pää pystyssL Seuraavana lauantaina on las ten orkesterin ja mieskeörin kon sertti. Katso ilmoitusta tästä nu merosta. — IijfärL WANUP, 'QNT« Osaston akitatsioaitaimifcunta JJB-ni toimeen iltamat tämän kuun il p. purimrne akitatsioonivarojen kar-tuttamisfifcä ja tettlojerä miiOcaan onnishfivatiän niiakain täällä yleensä voi onnistua. Puhuj arankaan iokoufflika on M paikkakuDnflla ROSEGROVE, ONT. Rosegroven tp. osaston, kokoni- ^ssa 27 p. toukokuuta, jossa keskusteltiin m.m. seuraavista asioista: Luettiin Suomen sos. työv. hallinnon kautta tulleet todistukset Fem-mi Koivulalle (Korhonen)', ja Jenny Ländesmäelle, Teuvan kirkonkylän työväenyhdistykseltä joka kuu- '"u Suomen sos. työväenpuolueen seen. Todistuksissa kehoitetaan antamaan heille toveriluotto. Samassa lodistnksessa vastataan Nipigon tjit- «jaiomitean pöytäkirjan otteeseen JO Pä joulukuuta 1922, missä tiedustellaan Sylvester Alasta, kötoi-sin Teuvalta. He vastaavat seuraavasti: cSylvesteri Alasta emme tie-dnsteluista huolimatta ole saaneet tietoomme kuka hän on jä'Tnistä kylästä Teuvalta.» Ompeluseura päätti lopettaa toi-ttintansa kesän ajaksi ja luki toi- »"ntaraporttinsa, j^ka hyväksyttiin *««a myös tarkastettiin ompeluseu- ^ ° tilit, jotka hyväksyttiin. Tou- 11011^ ^' '"y^^isism tuUeet varat •^w.64 luovuttivat osastolle, josta muutettu :niin että lokonkBet tästä edespäin aletaan iello 1 päivällä. Ensimäinen kokous lullascn jltä-aiään ' ttindella koiiliLhuonetlla heinäkuun 8 p. Viimeinen Jenkaa» kokous «likin jännittävä, .Irysymyk-; senä (ffi että mistä johtuu .erimieli^ syydet ja riitaisuudei^^ työväenliik-keissä. PnhevnBroja käytettiin oi^ keiii navakasti ja tnilos oB, että riiiJat ja erimielisyydet joMuvat työväenluokan tietämättömyydestä ja johfcBjKO peJfrllisiUuäfcBta. Koulupiirim;ne johtokunta on päättänyt pitää myöskin iltamat ju-hannnsaattcma, koska silloin on valmiina uusi iouluteuone, Johtokunta Biyöskin haluaa huomauttaa osaston jäsenille, että saapnisivat tilaisau- «Ihmisea jokainen erityänen ajatus ja jokainen väikutfe, jopa hänen vaikatteensa pieninln» osa on hänen oman itsensä kuva. Henki vcadaan tuntea jäiitestä ainoasta, sajatuksesta.» Kvai päivä kuoltfe, kun ävämy hiljaa ja keveästi yJiä^syvemjiänä hiipii, ympärniemme, kun se tihenee tummaksi .pime^elcsi, ällöin meissä iavahtom «iiicea kysymystuuIL Kun päivän/.HMlske oa ^lakannut, silloin sielun kyllyys tulvii .yli äJ^ jäittensä, kaikki -unfllnKat, ^ kaikki lul-jäiset ajatukset, kaikki :tunteet. pääsevät vauhtiin, ryntäävät esiin, särkien kaikki sulut, g^töksyen siekm syvimmässä ^«uilussa olevista piilo-paikoistaan. JMikäin ^varovaääUOs, anikään pelko, mitkään ilaskelmat Jei-vät miitä iauempaa ipidätä. Arkinen ympiäa-rys .'ja kaikki aistit ••va;pi-seract jieJRSta rtämän .myrskytulvan edessä, -iButta luonto taipuu väistämättömään. Ihrainen tahtoo tie-tfää — tahtoo tietää «man sielunsa ja elämän totuuSen. ' » • . yksinäisinä hetkinä ^yllättävät ky- .•syniylset: «Mitä on iihminen ja mitä on .eläniä? Ykä ja toinen kysyjä veli hymyillä •^ynkkäniielisesti ja koettaa iarkoittaa kysyrnjfeet pois, mutta ©nnenkninMu. itsekään huo-raaa, iiän kysyy jo edelleen. — «Sul keutuuko elämän salaisuas niin tii-wiisti jneihin oriko se meissä niin cokonaan — että - me sentähdcn hyvinvtnäärätyksi, «että Autuaaksi» yksinomaan pitämällä totena kirkon raamatunselityksen, niin aivan hulluhan olisi, jos siveellisesti kasvaakseen ivaivautuisi kehittämään itseään. Hulluuttahan olisi, jos koetettaisiin voittaa vaikeuksia, ottaa vastaan vastauksia ikäänkuin niitä ei olisi. Hulluahan olisi taas sekin, ettei ottaisi voittaakseen esteitä, jos todella uskoisi, että ymmärtäväiset «pääsisivät jumalan valtakuntaan », mutta että laiskat, kylniäkis-koiset, itsekylläiset" ynnä monet muut jätettäisiin ulkopuolelle, kunnes olisivat muuttaneet elämänkatsomuksensa ja tapansa, Meissä ihmisissä on hieman koi-rahluontoa, ajattelee yksinäinen uneksija. Koira ei vaihda isäntäänsä, vaikka uskoo voivansa saada paremman toisesta. Onko se mukavuussyy, vai onko se uskollisuutta? Ken tietää! IMe ewime yleensä muuta uskontoa säitä yksinkertaisesta syystä, että «nanikristittynä» oleTnl-nen maksaa meille niin vähän. Mehän kiivittetettime myöskin, että meidän isäK^tnme vaatii meiltä niiu vähän — sanotaan, että hän tyytyy oikeastaa» ^vähempään kuin ei mihinkään. Mutta ihmissuvulle ei koskaan -ole tehty Verisempää, vääryyttä, "kun mikä on tapahtunut tämän öjän ja Sen $tirmiollisten seurausten levit-täniisestä. Verhottakoon ilmoitus mit^en kauniisiin sanoihin tahansa, kniterikaan ei maailmalta voida kät-inä totuutta, että «ptniöas oppi» semmoisena kuin sitä saarnataan, %n yritys tuudittaa 'kaikki ihmiset henkiseen horrö5tilaa>. Se on mu- ^VUUdenhalun, alyllisvin laiskuuden oniavanhurskauden ja tekopyhyyden kasvattaniista. Kilitkö pitää ihmiskuntaa ikaanktiin liikkumattomana äinejoiikkona ja fcaitenkin tämä «ai-netjoukko » on alitoisessa kamppailussa ol6Vie& yksilöiden muodostama. Onham jokaisen ajattelevan hengen elämä ponnistusta päästä toimeliaisiaateeti, täydellisen tiedon ja kaikkea Hslttävän ^ i t y k s tn etsimistä, että siten, keskeytymlt-tömässä liikkBessfi, ollen, lipalta saavutettaisiin elämän Inskas. -iMuttB — luonnolliset —• }&T-ruttSiva 'Voima näkee täaaän twrey-den vjastenmiElisyydfcllä .Ja taittuu heti ohjaksiin julistaen anäteeman-! saihtiTHiapäiBille, jotka tailtovJÖ ym-märitäa, iniitä heitä vaaSitaan l>itä-i maan totena. Siitä telimäti» nä-; mä kaiteriiän halaavat ymmertää,' hyrän tiötäsEn, että on paljon, nii-; kä — raenaren yli ynrmärrykBsrikin' on ajanmukainen hoitotapa ja perin kohtuulliset maksut. — Sopii pitää muistissa etta Tohtori Jurva on ensimäinen suomalainen luonnonlääkäri Amerikassa, samoin vaimonsa, Tohtori Ida M. Jurva. Moleraniilia yli 20 vuoden kokemus. Sähkö- j& pottiototteet: MENAHGA HEALT HOME, Menahga, Minn. (tai pariisin viheriää) 1 pauna, Suo laa 1 tai l i paunaa, Vettä 2 galoo-naa. Bräanit, (leseet) sahajauhot ja arsenikki, tai pariisin viheriä, tulee sekottaa hyvin jossain tarkoitukseen sopivassa tilavassa astiassa, kuusi piikkinen lantatadikko on sopiva seoksen valmistamiseen, vaikka sen voi vaaratta tehdä käsinkin. Suola tulee lioittaa vedessä, kaataa seoksen päälle ja sekottaa hyvin. Seoksen voi valmistaa jo illalla seuraavana aamuna kylvämistä varten. Tulee varoa ettei karja pääse syömään tätä myrkytettyä seosta. Kanat tulee myöskin pitää loitolla silloin kun myrkkyä kylvetään. Kylvettynä ei seos ole vaarallista karjalle. Kun se kylvetään ohkaseen, edellämainittu määrä kahden eekkerin alalle, ä lampaatkaan voi saada sitä niin paljon, että se vahin-gottaisi niitä. Seos tulisi kylvää kirkkaana läm- (pimänä aamuna eikä ilman ollessa kylmän tai sateisen. Yksi kylvö tä myrkkyseosta usein riittää heinäsirkkojen hävittämiseksi. Tämä seos tappaa täysiikasvuiset heinäsirkat ipäitä liyvin tain nuoretkin, mutta paremmat tulokset saadaan kun ne ntiyr^ytetääJi jjö pienenä ja ennenkuin ne ovat ehtineet tehdä tuhoa. Kaikkia liHtä maanviljelijöitä, jotka joutuivat.kärsimään beinäsirk- Jfojen-tekemifttä tuhoista viime ke- B£nä,.yhtä hyvin kuin niitäkin, joi- ^ n vviljelyksiä heinäsirkat uhkaavat nykyään, kehotetaan yhtymään itarmokkattseen taisteluun niiden hä-mittämisei^ i. Ontarion -maanvSjeljKvirasto on ivalmis -Sadburysaä • »ijaitsevan kont-i- torinsa kautta antamaan kaiken mahdollisen apunsa täUe taistelulle^ SUURTA HAUSKAA! teen rnnsaan ohjelman kanssa .ja kehitettäköön edelleen toiminta- ja iltamatDaisuus siten, että voimme kaikin yhdessä toimia huolimatta siitä toimimmeko osaston vaik« koulun hyväksi; Ehkä toimiessamme näemme sen kummanko hyväksi toiminta kulloinkin on tarpeellista. Niin iltamat alkaa kello 7 Sialla uudella koulnlla. Siis siellä tavataan. — Kirjeenvaihtaja. • . —o- ' ; HESPERO, ALTA-Jopa vihdoinkin maanmies saa maalleen kosteutta koska yläukko on aukaissut venttiilit auki useaksi vuorokaudeksi. Alemmat maat ovat veden peitossa. Kyllä farmarit tänä kesänä saavat heiniä eläimille a ellei raesateita tule niin ehkä viljaakin saa sateen puolesta. Onpa, tältä ympäristöltä yksi suomalainen ottanut «homestead» maan hiljakkoin. Taskilat nykyään asuvat vuokramaalla.. Olenpa joutunut ,ymmälle siitä, mikä on tullut, eli onko jotakin tapahtunut lumivalkoisessa • Suomessa, koska Vaasan läänistä siirto-aisuus ulkomaille on suurempi kuin meitöläinen voi uskoa ja lääninhallituksesta päivittäin pyydetään 25—30 nlkomaapassia. Jokohan punanen veri, joka punikeilta vuodatettiin isänmaata val-caistessa, rupeaa kuumentamaan jalkoja niin kovinv että kaiMden valkaisijain täytyy koettaa päästä ulkomaille. Ehkä hermostuttaa menneisyys. Nythän on täydellisesti valkenen ja ihana kotimaa kttkas-saari. Nuo punikin peevelit vaivasivat ne verelläan punaseksi, mnt-kääiikuin kadotamme .^fejiymme sen käsittämiseen? "Vai onko. juuri riiin-cuin ön, ^niiniaun me—.jokainen — voimme arvoituksen ratkaista? JBi-i ä n ole mahdollista, että olemme tiioniitot oman olentomme iäiseen muuk^isuutaen?» — .^yatuksetl liitävät ja vaeltavat. Hän ei pidätä iainoatakaan, .vaan vunelmoi edelleen, ja puolittain iiedottomaBa .hän yhä enemmän .'ja enemmän cuppoutuu kysymystunnelntaansa. — . Mitähän ihmiskimnan .raolemmilli'. oppimestareilla tieteellä ja kirkfilla on asiaan jollut sanottavaa, kysyy hän itsekseen, hiljaa .hymyillen. Mutta sitten i ä n — elkaansa Jcohauttaen — .muistaa,' että :nämä molemmat jKaisterit .ähia A^at keskenään jupa-toineet. Ei yksikään .ihaiinen • kirjäimelEsesti saamatta «ärveitä— voisi samanaikaisesti kuunnella näitä molempia. Puoleksi aiupunein, puoleksi toivottomin liikkein . hän tarttuu päähänsä, .sillä hän joihtui juuri §jatliölemaan, kuinka häilyviä ja ristiriitaisia kaikki ikirkolli-sen tahon 3s.usuivnoi. ovat, Jum ne koskevat ihmistä, hänen olecuiksen-sa kokoonpanoa ja kxiolemanjälkeis-tä olemassaokaan. Bibliassa, mikä muodostaa iirkollijien viiaauden auktoritftetin, annetaan vain merkkejä, ainoastaan viittauksia. ietysti, tietysti, mutta nämä kthoi tukset henkistä kehitystä varJten larjoitettavaan itsetoimintaan oy&t .ääneet noudattamatta. Sen tähden olomme siinä, missä nyt olemme. Me olemme koko ajan käys-kennelleet kysymyksen; ulkopuolella — pohjaan töyttäämisen pelosta —, koskaan emme ole uskaltaneet käydä sisäpuolelle emmekä myöskään ole rohjenneet sukeltaa syvyyteen. Tähän asiaan olemme aina käyneet pikkumaisesti ja rajoitetusti. Meillä ei ole ollut tosi rohkeutta eikä myöskään kysymyksistä oikeaa katsantokantaa, jMutta — voi toHa kasitettävSksi iitäisenj nälcerayksBn ja korkeamman yiftmärj ..(talkoista arse-ryisen av.iflJB. Siten m saattaa Biir., ^vapaasti jofcuttUe,. joka ha-tyä ääetoisBDteen, Moöttua '.vtimäk-| .juag jgitä käyttää iieinäsirkkojen ^ iijnyrkytiäKiiseen ja jattaan sitä seu- !tehaan siis Ikiiiörb :'hautaa:',,.raavista . paikoista; Massey, Webb- «SeiBi> 3Swdän Ijamäfamme 3iUutaBJ5^oo<J,m'älford, te Valley ja Sud- XBma dEBenpäi»!!» va,ury ;Lahempiä ÖBtpja ja • avus-itusta Titoi saada kääntymällä älle- Jtirjoittaneen pooleen. iäO, J. Robicäieau, .i}SgTici?ltnral Eepresentative, Sodbury, Ont. Kesäkuun 23-24 p., 1923 Lauantaina, kesäk. 23 p. näytetään ?9 A T^T_ ^ i - U 3n aytöksessä. Kir'j. Y. Heilala. , — sekä Kuvatlma "Punasoturi'' Hyvä ravintola -— KOKKOVALKEA JÄRVELLX KELLO 12. SunnuÄina 24p. alkaa kello 12 p. \ UriieiluttTt huo>t»htii V. & U. Seura «Jyry». -«^ Puheita, runoja ja 1 Aulaja. ~— Sr>ittoWnta «oittaa ennen tunnetulla taidollaan. Illalla tantiia Alfred Nervanderin «oitolla. Tervetoiloa! L L . T. P. Osasto. NYT JOS KOSKAAN on Jla^ilmanrauhan luo-j& inen ja työläis-niM) MSO Ensi lauantaina tämän kuun 23 p/ 'OHJELMASSA on aoittoa, laulua, pianosooloja, Viilfl veliaa kup<' leftSntti^Uun eukltoni on 'maalla... hih hei hurraa hih hei». Naytelmäteura •eutfttiui mehevän yktinäytobisenBaytelman . "ME EMME MENE NAIMISIIN*' i' IMaisuudcssa paöastctaan nyt viimeinkin se cPeuriah pää». j Lopuksi tanssia hyvällä soitolla. Alkaa kelh S iMh. - Pääsymaksu 45c. JFIUOM.! Seuraavana lauantaina on «Latten orkesterin» iltamat, jossa litabiuudessa IrauHaan pitluiatä aikaa Miesköörin laulua^ * > ' NÄYTELMÄSEURA. Canadan jn a ain^viljelptolimraton; SndbuagTi jiuä-in edustaja on jättänyt k^tfittäräksem-me selostuksen keinoista, joita farmarit Atsivat käyt tää tuhoiBain Jjeinäaixkkäi» häviltä-miseksL iSelostus ^sältää seuraavaa: Heinäeirkät tekivät suurta tuhoa viljelyksille tä-^sä piiirissä .viime vuoiJJia, Useiden jnaanviJjelijäin .vilja- ja Jseinä-tato itihouttj melkein kokonaan, Webhwoodh», Let Vallejm, (Masseyn ja Wiilford5a yni-päristSliä olivat heinäsjz-kkojen te- Yksi; niistä tekosista, jotka ovat .läheuttsrieet so&ialiatisen nuoriso- ^Jöäkkeec pyntymiser, on porvarillis- CK'n valläoiden sotiUaitpksen maodos- .nuorison harteiJJe Ai&il&mz. ve-riaen ja raudaniaskas taakka. Työtätekevän Jackan, s-o,, maa- SKitu- Ja tehdasiviöväestön ijnoriso mtodöstai sotaJaätpksen ehdottomasti auBrimraan "»san, sen ydin-jaii'ton. ITämäa "issd^m on val-lasaaoleva luoiäot kaikenlaisten väärien tuiziuslaaseiiden, kuten isän-maaav edun, länsimaisen sivistyksen, ihmiiyyden y.m. ;kaimiiilta kalskah-liifcannsaanut — kirousta imperia- Usimlle ja miitarismiile, .Minkä vuoksi tämä kaikki? Isänmaanrakkaudenko? Jos niin olisi, nltn olisi isänmaanrakkaus ihmis-mitä merkillistä siinä on? Tunnetaanhan, miten helposti uskoteltava on joukko ja. tiedetään, kuinka kirkon miehet vuosisatojen aikana ovat saarnanneet «paikallaan oloa,» »nykyisen pyhyj-ttä», jatkuvan henkisen kehityksen asemasta. 1<Ai\\\- sen kristinopin vastakohtana on nyt niin kauan praktisoitu, että osa ihmisistä on tullut siihen uskoon, että kristinopin hetket ovat olleet ja menneet, sillä se on antanut^an-nettavansa. » Tavallisen ihmisej^ luonne on — paha kyllä' — hienialn mukavuutta rakastava. Jos uskoo itselleen niin kemät vahroÄot suurimpia, jaskin lavan aattMrn varjolla johtanut te-niiden tekemiit vahingot olivat hyvin -vakavia myöski» useffle Br»der, Waters ja McKim tottoislupeissä ^su ville maanviljelijöille. Vaikkakin paljon tehtiin viime, kesänä niiden hävittämiseksi, useimmassa tapaiik-sessa oltiin tehokkaiden leinojed käyttämisessä kuitenkin liian myöhäisiä ja sunrin osa heinäsirkoista kasvoi täysiikäisiksi ja munivat, joista nyt nouseva heinäsirkkain paljous tfhkaa viljelyksiä suuremmalla tuholla tänä kesänä, ellei tehokkaisiin toimenpiteisiin ryhdytä niiden myrkyttämiseksi, ennenkuin se on liian myöhäistä. Kylvämällä seuraavista" aineista tehtyä myrk-cyseosta teiden varsille ja heinänii-yille, joihin heinäsirkat ovat viime jesänä munineet, mieluummin noin cuuden aikana aamulla, saadaan suurin osa heinäsirkoista myrkytettyä. Seuraava määrä tätä .seosta riittää kahden eekkerin alan rayr-kyttämiseen yhden kerran ja tulee maksamaan ainoastaan 13 senttiä eekkeriä kohden jos seoksen valmistamisessa käytetään valkoista arsenikkia. Tämä resepti on seuraava: Bräniä 12 pannaa. Sahajauhoja, mieluummin kovanpuun samalla tilavuusmitalla, Valkoista sxmAY^^ k e m ä i ä suurinta .riiiDsta sivistystä ja ibraisyytlä vastaan, nimittäin teurastamaan kokon&nia kansoja, tiiiboamaan ktkonaiäia hedelmällisiä maakunfia ja teollismialueilta vieläpä kokonaisia maita. Miljoonat ihmiset ovat saaneet joolcsuhautojen tykkitulessa kestää Sanomattomia kärsimyksiä ja »ielä useammat miljoonat ovat jouiuneet iotona vihlovassa tuskassa rintumtan omaistensa tähden ja iitumaofi hiljaisessa nälässä työläiskodin huoltajan ollessa Botatanterflla tuottamassa ioBnnah suurin .synti. Mutta min ei olekaan asianlaita, isänmaan onni ei .sitä vaadi. Teille kaikille, koko maailmalla on siinä suhteessa valehdeltu. Totuus on, etta sitä on ratiJ-inut .sieluton, tunteeton aine, taff2.Ta. Niinkuin muinoin Suome,s-sa hämäläis- ja karjalaisheimot raa-teliBiit kirveineen ja jousineen toj-siaai), 'metsästysmaista ja kalastusvesistä kilpaillessaan, niin nyt raatelevat tykein, torpeedoin ja myrkkykaasuin eri kan.sat toisiaan — myöskin metsästysmaistaan, maailmanmarkkinoista. Voitto hakee uusia voittoja, pääoman nälkä on tyydyttämätön, min kauan kuin^ sen annätaan ihmistä johtaa. Ja uutta riistoa etsiessään se murskaa en-simaiseksi teidät, kansan elämän-uskojset nuoret. Teidän elämänne aa militarismin rattaissa kuin kupla ja teidän luunne särkyvät kuin korret leikkuukonesesa. Tätä kaikkea kauheutta vastaan on kansojen keskuudessa noussut kuolemaa im^n maan työläiskotien j uljaita taitavia apostoleja, Mainit-omaisille ja huoltajilla. Ja tulos! semme lain «Sota ja rauha»-romaa- Katsokaa Itävaltaa ja Saksaa sekä voittajamaata Haaskaa. Eanska on^ sellaisessa, talouspulassa, että se muistuttaa viikkomääriä näJkääkär-sinyttä villipetoa, joka tahtoo hävittää säälimättä kaikki elämän ym paristostaan ja imeä siitä viimeisenkin veripisaran. Äärimmäisessä puuttees.sa ollen ovat Itävallan naiset synnyttäneet ravinnon puutteessa ennen syntymistään kuihtuneita olioita, jotka riisitauti sitten on runnellut säälittäviksi kummituksiksi, jotka pelkällä olemassaolollaan huutavat ikuista kirousta jär-nin suuren luojan Tolstoin ja jalo-sydämisen «Aseet poi8>-romaanin kirjoittajattaren Bertta von Sutt-nerin. Mutta kivet eivät kuulleet heidän sielunsa »uurta hutitoa. He luulivat, että kaikki kurjuus ja onnettomuus riippuu ihmisistä eikä järjestelmästä ja markkinoille pyrkivästä tavarasta. He eivät tienneet, että pääoman murskaavat voimat voi hillitä ainoastaan niiden luoja, työväestö. Mutta sitä varten tarvitaan voimaa. Sitä varten on koottava kaikki työläisten voimat yhteiseen rintamaan sosiaUsmin li- 25 DOLLARIN PALKINTO sille henkilölle, joka voi antaa tietää tässä kuvatun henkilön nykyisen olinpaikan. Mrs.T. Könnilä, Sprucedale, Ont jestelmälle, joka kaiken täniän on .pun johtaessa, joka ei tyydy hento mieliseen tolstoilaiseen pasifismiin, vaan, jonka pyrkimys maailmanrauhaan lähtee tosiasioiden pohjalta, asettaa voiman voimaa vastaan. Eivät kivet lähde huudosta liikkeelle muualla kuin saduissa, tosi-oloissa ne pitää liikuttaa. Se on meidän antimilitarismiamme, sotilasvallan vastustamista. Meidän on poistettava järjestelmä, jonka olemukseen välttämättömyyden pakosta kuuluu militarishii, sodat ja ih-misteurastus. ii;- o t '5 V. r t -K ii \^'\ \% m 'Hi' TILATKAA VAPAUS!
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, June 19, 1923 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1923-06-19 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus230619 |
Description
Title | 1923-06-19-03 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
flistamä, tesäktt^ fr --Tue. Jane 19.
Kurssi
Dollarista
L ä h e t y s k u l u t :
.nc lähetyksiltä aUe ?30.00,
lähetyksistä ^30.00-
9.99 asti, 75c;lähetyksistö
50.00-?99-99 ja $1.00 kaikilta
$iO0.flO taikka sitä suo-
'emmilta lähetyksiltä. Sähkc-sanomalähetyksille
on kaM
$3.50. , T^r.
Torontossa ottaa xahac51i-tyl^
ä .-vastaan A. T. HILL,
957 Broadview Are. ^ ^
Uivapiiettejä BiyyEä».
Ttedujtakaa pUettiaAÄlB.
Vapaus
Box 69, StrfbmT^ pnt.
SS
«ssä enää helfle omimiinen pöjo-
H-ahma. työmrtailftatouria ja sitä
varten TarBstanturaa luökkatais-telua
kohtaac, vaan j« ipuhekin 8-
:tuatisesta tySpäavästä saa nninta-nian
«joöitajat» varoittamaan, että
niaatyöläistea on taiminnassa pitävä
tarpedca isukönalfiiisiä, ^Jcoska
tySpäivän rajoittaminen aiheuttaa
tuotannöB ateneTiriäÖB»
Nämäkin otteet kongressin laa-suMoista
osoittavat «en olleen täydellisen
ajMiöasovnn ja kapitalistien
iäytäväTi 5ätte"istyön kannalla.
Sitä tavaavana piirteenä mai^
jiittakoKa tässä vielä 'Toimeenpanevan
Eomitean sj^steuuBsa 1922'Ve-
BäjäB ja Bulgarian ffläatyöläisten
liittojen Internatsionaäleen liitty-mispyynteön
antama Kielteinen'vaflT
tatis, jota perastellaan -silla, että
«teidän jänestönne "kölconaisuudes-saan
ovat Xommteniin kannalla,
mihin ei yksikään^ Amsterdamin ~In-tenuäJsionaaleeh
^ttynyt kansallinen
järjestö kuulu.» Amsterdamilaiset
siis julistivat vielä kerran
maailman /työläisille, (eirtä heitä ei
Eäeta laäniaasi .#ii panrmälSllisen
: jäijestäytymisen pääperusteita: |
Tags
Comments
Post a Comment for 1923-06-19-03