Vapaus, March 6, 1924

              X A P A S S
IBtoMfaa mmaUäaen tydrlestSzi Sänenkaaftttaja. 006»-
«yj SodbnryMa, Ont, joka tiistai, torstai ja laoantai.
ONNI SAAEI S. G. NEIL
Vastaaya Toinutnsapolainen
V A P A U S
( L i b e r t y ) , ^ .
The only'oTKaa of Finnish Worker8 in Canada- Pub-
Bflhed In Sadbury, Ont, every Tuesday, Thorsday and
Saturday. ... • : - " ^ •• •
Adrertising rates 40e per col. Ineh. Minimnm chajÄC
for «injde inscrtion 75c Disconnton «tandinjr advertise-
» e n t The Vapans i s the best adrertisinic medium among
the Finnish People in Canada.
Vapauden Itonttori ja toimitus on: Liberty Bnildins;
Lorne St, Puhelin 1038. Postiosote: Box €9, Sndbury.
•OnL-. • ' -
TILAUSHINNAT: • • , •
Canadaan yksi tk. 14.00, puoli vk. 12.26. kolme kk.
'^'^YJdysvaltoihin'ja Suomeen, yksi rln, $5.60, puoli rk.
13.00 ja kolme kk.»1.75.
Tilauksia, joita e i »euraa rpha, ei tulla lähettämään,
paitsi asiamiesten joilla on takaukset
Tiistain lehteen aijotut flmotukset pitää olla kont­torissa
lauantaina, torstain lehteen tiistaina ja laoan-tain
lehteen torstaina kello 8.
Jos ette milloin tahansa «aä rastaasta ensimaiseen
kirjeeseenne. kiriottnkaa..audelJcen liikkeenhoitajan fleT-
•oonallisella nimellä. . ' . •; . - •
. J . V. .K:ANNM<yrO..T,tnckeenhnit8ia.
Keeifltered at 't?ip Vo-ii Office pepartjaent, Ottawa,
B« secon** cla«« matter.
oRtohallitukseii vdkakysymys
P'ivan u u t ' " ^ ovat Jcertoneet piakkoin alettavista
ne^votfel-ii^fa Enslannin ja Venäjän neuvostolialli-fuksen
vHliMä, Näissä neuvotteluissa, j o i s s a epäilemät-t
» Aullaan kohtaamaan vakavia varkcuksia, tulee kaik-lt'
6n pnlmalliRimpana asiana olemaan kysymys Venä­jän
veloista Englannille, joiden perimistä Englannin
porvaristo o n kaiken a i k a a painostanut Uusien laino­jen
järjestäminen.Venlalle j> muiden Kyaymysten,rat­kaiseminen
riippuu siitä, mitenkä velkajutussa läpäis-
:. tään. . ' •
Kiiinkn «»'nircksi sitten Venäjän velka Englannille
noj»w«'' ia mifH seikkoja liittyy Venäjän uusien luotto-
.:S»ih»«iden järiestämiseen?
Kun Venäjä vuonna 1917 laMcautti valtiovelkojensa
koron makaamisen, nousivat sen velat 925 {)untaan. Tä­hän
t i i l i v n l lisäksi liittolaisvaltain sodan aikana Ve­näjälle
mvontäniät etimnafceut jotka kohoavat"800 mil­joonaan
puntaan. Englantilaiset kapitalistit pitävät
'näiden velkojen tunnustamista ja suorittamista sinä^eli-toja,
jonka perusteella^ he yasta haluavat puhua uu­den
'luoton järjestämisestä Venäjälle. Erään huomat­tavan
englantilaisen liikemiehen lausunnon mukaai^
JEnglannin liikemaailma kyllä toivoo luoton palautta-
* mistä Venaiällcmuttn se tnnahtuu heidän vaatinjus-fensamtikafin
vain tsaarinaikuisten'; velkojen' hyvittä-
. nrf?pn .pcAja^Ua. EnijlafrtilniBet, ^ejittyät, jett^ Jop he
naavat rflhansa taknisinj n|jn, voivat ^he aitfaa ne jäl­leen
takaisin Venägälle -kauppaluoton muodossa taij
»nfi''V''t8em^]llä uysla' venäläisiä .vnltinD,nD«»reita/^^
tämäkin tapr>9)tuM ainoastaan sillä ehdolla, että rahat
knv>e»ääneniorlänHläisten tuotteiden ostamiseen. Enp-
'lantilaJsten iHkemiesten mieWa
"*^'on s^qria Jceliittymisefi meÄidollisuuksia,!joista .Englan­ti
neuvostohallitulcselle 'an;ietun tunnustuksen kautta
•voi'hvotYS aika»?6mmin kuin monet-muut maat -Eng.
lännin' ja/ Venäjän välillä hai^otetaankin. j
amiressa mittakaavassa. Ede9sä olevat neavottelut tu-'
levät fähtäämään avattujen kauppasuhteiden yhä edel­leen
laajentamiseen ja varmentamiseen; kummaltakin
puolen. ,, ,
LuolckakerFOstumat
Kapitalismi e i olisi kapitalismia, ellei «puhdasta»
proletariaattia ympäröisi joukko tavattoman kirjavia
vnHmUölbja proletaarista puoUprolelaariin (sellaiseen,
joka puolittain h a n k k i i e|atiiksensa tvöVoiman mvvn-nillä),
puoliproletaarista pikkutalonpoikaan (ja pikku-klisityolniseen,-
pikkuisäntään yleensä),, pikkutalonpo-
'jaiBta keskivarakkaaseen j.n .e., ellei itsensä proletariaa­tin
keskuudessa olisi jakautumista enemmän tai viBiem-fpf^
n kehittvneisiin kerroksiin, maakunnallisiin, amma­t
i l l i s i i n , toisinaan uskonnollisiin j.n.e. jakautumisiin.
J a kaikesta tästä johtuu ehdottomasti välttämättömyys,
ja ehdoton välttämättömyys,'proletariaatin etujoukoille,
sen tietoiselle o s a l l e , turvautua'^luoyimiseen, sovitteluun,
kompromisserhin eri proletaariryhipieny työläi||en j a
pikkuisäntien eri puolueitten kanssa. Koko juttu on
siinä, että «sataan sovelluttaa tätä taktiikkaa kohottaak­seen
eikä alentaakseen 'proletaaijisen tietoisuuden, vai-;
lai&umouksellisuuden, taisteluun^^ja vqittoon kykeneväi-eyyden
yleistä tasoa. — Ijcnin/'
uniot ovaf^ nain ollen katsoneet^ eduljisemmdcsi perus­taa
työläisille omia paakkUaitoksia.
Kuinka suurta huomiota ja kannatusta näzna saavat
osakseen osoittaa m. m. se, että kuo naisten pututyön-tekijain
kaiKainvälisen järjestön eräitten muitten puku-työläisten
järjestöjen kanssa perustama panldcilaitos
avattiin äSiketläin New Yorkissa, kävi pankkihuoneistos-sa
sen ensimmäisenä aukiolopäivänä n. ifiOO henkeä,
Päivän kuluerä avattiin padcJssa 400 säästö- j a 2Q0
liiketiliä, joille yhteensä uUeteitiin n. 600,000 dollaria.
Lukuisia onnentoivotuksia ji tervehdyksiä saapui eri
puolilta maata. . ^ '
Työväen rahalaitosten ennustetaan saavan Amerikas-sg
lähi vuosina huomattavan vaikutuksen työväenliik­keen
taloudellisena tukena.
Parlamentin sana tuotannossa
Valtiolaitos ja tuotannollinen eläni kapitalistisessa
yhteiskunnassa kuuluvat niin läheisesti toisiinsa, että
niiden välille' ei voida suinkaan «vetää mitään suora­viivaista
rajaa. Mitä pitemmälle porvarillinen yhteis­kunta
kehhtyy, sitä enemmän nämä yhteiskunnan eri
puolet punoutuvat tobiinsa. Valtion toiminta saattaa
ilmetä mitä voimaldcaimmin tuotannollisessa elämässä
ja tuotannollinen elämä (^ttaa.taas voimakkaita valtiol­lisia
muotoja.
• • * , - • ^ •
Yhtenä mielenkiintoisena esimerkkinä valtion talou­dellisesta
merkityksestä voidaan pitää margariinin
myyntikiellon voimaan astumista »Canadassa. Marga­riinin
valmistus on muodostanut voimaVkaan teollisuu­denhaaran
tässä maassa. Mutta nyt on tämä teollisuu­den
ala kokonaan tukahutettu viimeisessä parlamentissa
hyväksytyn asetuksen kautta. Margariinin valmistajat
ovat taistelleet ankarasti tuotantonsa puolesta, mutta
parlamentti j a hallitus oli tällä kertaa' voimakkaampi
kuin mainitun teollisuusalan kapitalistien voimat
Tämä johtuu yksinkertaisesti siitä seikasta, että par­lamentti
oli margariinitehtailijoille vihamielisten voi­main,
nimittäin voitehtailijain ja heidän liittolaistensa
käsissä. Margariini rupesi pienentämään voin menek­kiä
suunnattomassa määrässä. Niinpä tilastojen mu­kaan
kaupungeissa on myyty keskimäärin pauna marga­riinia
jokaista voipaunaa kohti. Ja suhSeön ollut jat-kuvasti
muuttumassa yhä epäedullisemmaksi voille. Voi-kapitalistit
eivät voineet löydä alas margariinia talou­dellisella
eikä kaupallisella alalla. Mutta saatuaan
parlamenttajri^a valtaa taakseen, antoivat he margarii­nille
musertavan iskun, r
Taistelu tietysti tulee näiden tuotannollisten voi-main
kasken edelleenkin jatkumaan, mutta tämän tais­telun
ratkaisevimmat otteet saamme me nähdä valtiol­lisella
alalla.
Kansat kauppatavarana
^Rfuutamat; yhdysvaltalaiset lehdet ovat ottaneet pu^
h<«nalaiseksi Länsi Intijm ostamisen Enpflannikä. Por-varil^
hdet pitävät kauppaa,hyvinkin mahdollisena huo­mioon
ottaen sen, että imperialismivastainen Englan­nin
työväenhallitus voisi olla hyvinä»" taipuvainen luo­vuttamaan
Länsi Intian i Britannin hallituskomennosta
ja toiseksi Englanti löytäiri sen kautta helpon keinon
flotavelkojensa maksamiseksi Yhdysvalloille.
^ Amerikalaisten lehtien suunnitelmat ovat omiansa
kuvaamaan sitä moraalittomuutta ja häikäilOTiättömyyt-tä,
millä imperialistit kokonaisten kansakuntain kohta­loja
katselevat Kansat ovat niille vain markkinatava­raa,
joita myydään ja ostetaan mielensä mukaan. Täs­säkin
tapauksessa amerikalaisten «kansanvaltaisten»
lehtien mielestä ei taryitsisi olleenkaan ottaa huomioon
Intian asukkaiden mielipidettä haluavatko he tulla mvy-dylrai
nahkoineen päivineen amerikalaisten imperialis­tien
ikeen alaisuuteen. Sitä he varmasti eivät halua,
sillä he pyrkivät irti Englannin mahtivallasta tullakseei^
oman kohtalonsa määrääjäksi, eikä suinkaan joutuak­seen
uuden sortovallan välikappaleeksi.
Ennen aikaan myytiin kyllä yksityisiä ihmisiä ja ko­konaisia
kansakuntiakin orjuuteen, mutta tällaisteij
marfckinain päi^ äl alkavat olla jo Tuurelta osalta lue­tut.
Orjat ja sorretut eivät Ole turhaan kapinan^lip-puun
tarttuneet.
Työläisten pänPcOaitokset
Kuta voimakkaimmiksi työväen järjestöt kehittyvät,
- sitä monipuolisemmiksi niiden tehtävät käyvät, tai oi­keastaan
sitä moninaisimpiin tehtäviin ne voivat, antau-tau.
Niin kauan kuin työväen uniot ovat pienet, on
unioiden toiminta sangen yksipuolista ja välttämättä
pientä napertelua. Mutta suuret uniot jout^at tekemi
siin suurten asioiden kanssa, käymään suuria taisteluja.
Pikkulukuisesti järjesitynyt työväestö ei voi myöskääq
^^iuomatta^•a^^nassa-määrässäpolitikoidaT' Mutta köyhä­listön
suuren yatribllisen puolueen on lakkaamatta käy­tävä
laajakantoisia taisteluja; Kuta suuremmaksi koko-
'naisuudessaan työväenliike kehittyy, sitä enempi niille
tehtäviä lankee: ' " —— , i
Viime aikoina ovat. työläisten ammattiuniot alka­neet
perustel la itselleen pankkilaitoksia Yhdysvalbissa,
katsoen ne edulliileksi järj^tötoiminlansa ja , taistelui
densa: t u k e m i s i a . Työväen järjestöt ovat harjotta-lieet:
suurta liikettä porvarillisten pankkilaitosten kans^
sa, tehden siten lihavia voittoja pankkiireille- Monet kaivosyhtiöiden komtooireista.
Kaivosherrain valtiomies
Ontarion nykyinen kaivosmimsteri McCrea ei ole.
kaivosministeri ainoastaan tämän toimen yleisessä mep!
kityksessä, vaan hän ottaa virkateJhtävänsä ennen kaik­kea
midiehä, joka ei voi hetkeksikään unohtaa valvo
vansa kaivosyhtiöiden etuja ja tarkotusperiä. Hänen
hallinnollisia tehtäviään kannustaa yksi ainoa käsky:
Mitenkä saada Ontarion nikkeli-, hopea- ja kultakaivok­set
suurempia voittoja "tuottavalle pohjalle, ja milloin
hän pitää julkisia puheita, saamme me kuulla yhä uu
delleen ja uudelleen seuraavan rullan:
«Minun politiikkanani on saada kaivosteollisuus
niin turvalliselle pohjalle kuin mikä tahansa teollisäus
olla saattaa, niin että kaivosteollisuus saavuttaisi entis­tä
suurempaa luottamusta j a tekisi pääomain tiSiän teol­lisuuteen
sijottamisen niin turvalliseksi j a voittoa tuot-tanraksi
kum mahdollista. Tämä teollisuus tarvitsee en­nen
kaikkea lisää Hollingereja, yhä enemmän tällaisia
suuria tuotantolaitoksia. Sitä -varten tarvitaan enem­män
pääomaa. Viime aikoina onkin kaivoslupien han­kinta
suuresti lisääntynyt, johtuen hallituksen luotta-.
sano-istö
muksen lisääntymisestä.»
McCrean viimesyksyisessä vaalitaistelussa oli kaikil­le
selvää, että tämä mies pyrki virkaansa suorastaan
kaivosyhtiöidenTasiamidienä ja va;^masti niiden rahas­tamana.
Hän ei ole tuihaan kotoisin nikkelitrustin |}ää-kaupungista
ja jos hallituskoneistossa vielä McCrean
virkaanastuessa oli jotakin täydentämistä^ niin on M{>
Crea muuttanut Ontarion kaivosdepartementin; toimis­toksi,
johonka noyrit kulkevat suoraan ja peittelemättä
(Ennen auorta sotaa luotti kansa
suuressa jsäärässä porvarilliseen sa­nomalehdistöön.
Sitä pidettiin" i^ih-:
tuna joka' leiotti valtavaa valoa. Tao
valo kuitenkin näytti himmentyneen
sodan syttjTnisen jälkeen, jolle sei­kalle
voi löytää selityksen eräästä
valtiosihteerin viraston. julistuksesta
jossa sanotaan: Sanomalehdistön ja
valtion välinen suhde sai uuden
käänteen heinäkuulla v. 1Ö15. >.l-loin
erään-neuvottelun jälkeen sano­malehtien
edustajien kanssa pantiin
täytäntöön eräs säädös ja valittiin
sensuuri sanomalehdille. Tämän sää­döksen'mukaan
lupautuivat sanoma­lehdet
menettelyyn joka merkitsi
samaa kuin painovapauden tappamis­ta.
Tästä sanoo J. H. Wood3, Gal-gary'\
Heraldin toimittaja puhuessaan
Canadian Press Associotionin koko­uksessa
v. 1918, seuraavaa:
•cMe olemme tehneet parhaamme
tukeaksemme hallitusta Qoudattaes-sanime
rajotuksia, uevlttäesaämme
niin paljon kuin mahdollista politii­kassa
ilmeneviä katkeruuksia, kas-vattaessamme
kansassa lujempaa yh-tenäisyy^
n henkeä ja pyrkiessäm­me
avustamaan kaikkia niitä toi
menpiteitä'joiden tehtäVä on edis­tää
rintainalla sekä kotona olevien
ihmisten" hyvinvointia. Tämän toi­menpiteen
kautta olemmekin saa­neet
.puoleJlemme ennenkuuluinatto-man
määrän hallituksen toimissa se­kä
niiden ulkopuolella olevien mies­ten
ja naisten luottamuksen — jo­ka
luottamus ilmene; tuntuvasti i l -
motuksissa jotka ohjaavat yleistä
mieljpidettä yhtä paljön^kuin~käu-pftseyat
myytäviä tuotteita, ja ku­vastuu
vieläkin -paremmin niiden
ihmisten • siditeesta toimitusosastoom­me
jotka pyrkivät ohjaa;maah. maa­tamme
ja kuningaskuntaamme' suu­ren
sodan kärsimyksien ja vaarojen
lävitse.»
Canadan kansa on lukenut kuinka
Hanskassa hallitus kontrolleerasi sa­nomalehtiä;
ja käytti uutisia ainoa­na
jilmotUskeinoAaan. Kuinka useat
huomatummat ranskalaiset päiväleh-det
saivat määrätyn summan rahaa
eräiden uutisten painamisestar Mut­ta
sanomal^tien kontrolli hallituk­sen
taholta oli jotain ' uutta Cana­dassa
ja ohjasi sitä Canadian Press
Association. /
• Tähän yhdistykseen kuuluu suu­rin
osa porvarillisista sanomaleJhdis-tä
Canadassa ja on se jaettu kol­meen
eri osastoon, nim. (1) päivä-lehdet,
(2) viikkottaineh osasto, (3)
kauppaosasto. Päivälehtiosasto on
tärkein^ ja Canadian Ptesä, Limited
on näiden johdon alaisena j a säihköt^
tää uutisia eri lehdille josta tehtä­västä
hallitus; Ottavassa on luovut­tanut
sille $50,000.
. iSenkin jälkeen kun ankarammat
sodanaikaiset säädäk^et menivät pois
voimasta antoi Ottawan kabinetti
määräyksen että postimestarilla oli
oikeus pidättää sekä estää leviämäs­tä
Canadassa jokaisen sellaisen leb-den
tai kuukausijulkaisun joka sisäl­tää
tai on sisältänyt kirjotuksi», kir­jeitä,,
uutisia tai muita tiedonantoja
suorasti tai eipäsuorasti - nykyisestä
sodan tilanteesta tai sen syistä. Tä­ten
huomaamme että sodan aikaan­saama
välttämättömyys, pakotti hal­lituksen
käyttämään sanomalehdis­töä
'militaristisen propagandan pal­velukseen.
Yksi vakavaluon toinen
seuraus militarististen uutisten kon­trollista
oli että lakattiin lUottamas-
|;a sanomalehdistöön. Sellaisia uu­tisia
lähetettiin jotka' jälkeenpäin
huomattiin olevan - kokonaan valheel­lisia
ja harhaanjohtavia. Sanoma­lehdistö,
ankaran sensuurin alaisena,
jatkoi nmden Tiropagandauutisten
julkaisemista kunnes lukijat kään­sivät
selkänsä sen valheille ja risti­riitaisuuksille.
Kansa pian huoma­si,
että rappeutunut sanomalehdis­tö
sai palkkioita suurien tulojen
muodossa, jotka virtasivat hallituk­selta
joka maksoi. puolta enemmän
kuin tavalliset ilmottajat. Se näki
myös miten Canadian Press Limited
— voimakas sanomalehtien omista­jien
liitto —sai haltuunsa hallituk­sen
ihnottamistyön ja «itten antoi
niiden levityksen vain sellaisten leh­teen
käsiin, jotka olivat ehdottomas­ti
lojaalisia hallitukselle joka mak­soi
ilraotuksista. Sodan loputtua ei
ollut"enään olemassa mitään järki­peräistä
syytä jatkaa yhteytfä-haili-tuksen
ja sanomalehdistön välillä,
mutta hallitus joka* oli kontroUee-rannut
uutisten levitystä sota-aika­na
ei tahtonut/ niin vaan • luovuttaa
valtaansa rauhankaan mkana, Vi-
Brittiläjgen työväenptiolueen vaiheet
evat vakuuttavia todisteita «itä et­tä
sanomaleMistö on poliittisten
juonittelijoitten-käsissä, samoin kun
se oli militaristisien joihtajien' kä­sissä
sodan aScana.^'
Käsitellessä p^erin korkeaa hin­taa
puhuu cThe London Advertiser>
hallituksen kontrollista sanomaleh­tiin
nähden seuraavalla tavalla:
<SiiHä tavalla subtautuu hallitus
sanomalehtiin. Ne ovat tarkempi­en
määrysten ja silmälläpidon alai­sena
siihen nähden mitä niiden tu­lee
julaista. ja miten niiden tulee
johtaa liikettään kuin on mikään
muu liike Canadassa. Ei ole aino­astaan
lukemattomia asioita joita
ne eivät saa julaista mutta niiden
täytyy sen lisäksi pitää jalassa kan­salta
että asioita on olemassa joita
ei saa julaista. Matta pääUepäät-teeksi
vielä se Canadan metropoliit-tinen
sanomaleihdistö joka muodos­taa
uutisten levitystä varten -perus­tetun
jiödistyksen nimeltä Canadian
Press Limited suostui ottamaan vas­taan
lahjuksia |50,000' arvosta jon­ka
jälkeen hallit^ on pitänyt sano-
•malehtiä kuin potkupalloa. Kun
sanomalehtien omistajat, paperin
hinnan yhä kohotessa, ovat menneet
kabinetin jäsenten puäieille ön heil­le
huomautettu, että hallitus on
osakkaana sanomalehtiliikkeessä
($50,000 edestä) ja että'^ olisi pa­rasta
alistua paperin valmistajien
jdhdonmukaisiin vaatimuksiin.»
'London Adivertiser-lehden lausun­to
siitä että sanomalehdistö ön hal­lituksen
koUtrollin jäisenä tuli to­dettua
silloisen Canadian Press Li­mitedin
presidentin, E. F. Slackin
lausunnosta hänen ollessaan todis­tajana
Canadan kuninkaallisen ko-missionin
istunnossa lokakuun 28
p. 1916, kun häh ipyönsi että Ca­nadan
sanomalehdistö ei anna kan­salle
oikeita tietoja Austraalian
yleisäänestyksestä. Toinen räikeä
tapaus, oli se kun pastori Ben Spen-ce
Dominion AlUancin sihteeri raa­hattiin
oikeuden eteen sen johdosta
että häii oli julaissut cThe Parasite»
nimisen kirjan jonka oli kirjottanut
Arthur Mills^ja-joka-tuomitsi vii-nanmyynnin
canadalaisilla sotilaslei­reillä
Englannissa samalla :kun se
kiellettiin Canadassa. - -Sanomaleh­distö
syytti anakarasti Spencea epä-ilojaJilisuudesta,
kuten se hänen me-jiettelyään
nimitti. Kuitenldn olivat
sanomalehdet samana aikana saa­neet
erään> yksityisen kiertokirjasen
päivätty toukokuun.5 p. 1917, jossa
sanotaan: cThe Parasite»-kirjasta
että sen «sivuilla paljastettiin, eräi­tä'
vakavanluontoisia paikallisia oio-sufateita
jotka' tarvitsevat parannus­ta.
Canadan kansalla ei kuitenkaan
ole voimaa eikä sananvaltaa tässä
suhteessa eikä tämän kirjan levit­täminen
ol^si 'tuottanut kenelläkään
hyötyä.» On olemassa vielä eräs
•todiste siitä.'miten uutisia vääristet­tiin
vuoden 1917 . vaaleissa.' Niiden
aikana piti tunnettu Allan Aylea-worth
tärkeän puheen Torontossa.
Ei mitään'riittävää selostusta tästä
putieesta' julaistu missään lehdissä
"itäänpäin Torontosta; Tämä on käsi.
tettävää kun muistaa että Ayles-worth
tuomitsi pulheessaan hallitus­ta.
dysyaltp puolelta
rallinen propaganda jatkuu tähän
päivään ^saakka,' eivätkä.sanomaleh­det
tee.'mitään suojellakseen kansaa
harhaan johtavalta; - propagandalta.
Siitä,on kulunut jo pitemmän ai­kaa,
k«n allekirjoittanut viimeksi
pakisi Vapauden palstoilla^ Yhdysval­tain
puoleisista asioista. Monenmoi­sia
asiankäänteitä on sen jälkeen ta­pahtunut
magman menossa, m.tn;
järjestölliset suhteet niin Yhdysval­loissa
kuin kaikkialla muuallakirt
^selvenneet sikäli kuin Kommunisti­seen
Kansainväliseen suhtautuminen'
on kysymyksessä. Ja sehän se onkin
ollut viime vuosien pääkysymyksiä
työläisten keskuudessa, sillä siitähän
sandmaltoman suuresti riippuu maa­ilman
vallankuinouksen joutuisa ete­neminen
tai sitte sen hitaus. Enti­set
Yhdysvaltain kirjeeni Vapauden
palstoilla juuri siitä syystä pyrki­vätkin
käsittelemään näitä silloin
järjestöllisiä sekavia suhteita mai­nittuun
asiaan. Mutta nyt ovat nuo
asiat täysin selviytyneet; nyt ovat
naamarit poistettu ja vedetty selväl-laiset
rajaviivat eri järjestöjen suh­teista
maailman vallankumouksen
kysymyksiin ja ^yö§kin Kommunis­tiseen
Kansainväliseen.
: 'Silloin kun viime kirjeitäni Va-pa\
iteen kirjotin noin pari vuotta
sitte oli vielä melkoisen voimakas
käsitys täällä toverien keskuudessa,
että LWiW. tulee suhtautumaan
asettunut. m?tä mustimpien taantä-
.mukseUisten jäijestöjen Sii­tä
syystä huomattava määrä 'enti­siä
I..W. Wm jäseniä on-inopunut
mainitusta liitosta ja liittynyt' maa­ilman
vallankomoustd-edistäviin Jär­jestöihin.
Stiomalaistenkin k e ^ n -
dessa >ji tapahtunut siten. Melkoisen
huomattava joukko entisää I.W^W:n
jäseniä työskentelee nykyään S. S.
Järjestössä ja sen kautta Workers-puolueessa.
Mutta jokunen LW.W-n'
kannattaja, joka aikaisemmin ianoi-tui
kommunistisiin oppefhin, ön pa­lannut
takaisin tuohon kellaituUfee-seen
järjestöön. Nämäkin >>yerit
olisivat tietysti 'pysyneet mukina,
jos vallankumonkaellinen liike olisi
riemumarssissa kulkenut eteenpäin.
Mutta kun se toistaiseksi pysähtyi
vallankumoukseen, niin nämä tove­rit
kadottivat luottamuksensa: siihen.
Se itseasiassa on riittävä todistus
siitä, etteivät he koskaan ole täy­dellisesti
sulauttmeet kommunistisiin
aatteisiin. Voitonhetikellä ja - silloin,
kun kaikki on myötäistä, voi kuka
tahansa, olla; vallankumouksellinen.
Mutta köyhälistön vallankumouksen
tie ei aina voi olla suoraviivaista
etenemistä ja kaikista vähimmin se
voi olla ruusujen ja kukkasten pääl­lä
kulkemista. Tätä eivät nämä tove­rit
ole koskaan selvällä tavalla kä­sittäneet
ja siksi ensimäiset vastuk­set
särkivät heidän luottamuksensa
vallankumoukseen. He mieluummin
muuttivat selfaiseen liikkeeseen, jo­ka
jo teoreettisestikin' on mahdo­ton
mitään maailman vallankumous­ta
eduttamaan. sekun ta^too edus­taa
ainoastaan pientä, osaa sorre­tuista
ja kapitalismin riistämistä kan
sanairieksista,. vieläpä sillä erikoi­sesti
kerskuillenkin.
ikuitehkin tämänlaisten luopioiden
joukko on verrattain pieni. Sitävas­toin
kommunistiset opit- vallottavat
yhä uusia jä uusia kannattajia en­nen
VanhoUisia olleiden työläisten
riveissä. Ja siitä syystä onkin kom­munistinen
agitatsiöoni Yhdysval­loissa
suunnattu etupäässä vanhoil­listen
työläisten voittamiseksi.
• • - ; • • • •• • • •' • "
Jotkut toverit siellä Canadassa
voivat olla ; halukkaita tietämän,
minkälaisessa asemassa ovat Yhdys­valtain
suomalaiset .noskela^et, jot­ka
käyttäen ..hyväkseen kapitalistien
poliisivaltaa anastivat itselleen Rai­vaajan
sen oikeilta omistajilta, S.
S. Järjestön ^'äseniltä.»
Tämä liike on, kuten edeltäkäsin
jo oli helpipo arvata, _ menettänyt,
melkein kaikki merkitykserisä. Ensi
aluksi hajaannuksen jälkeen ei se
joutanut mitään muuta tekemään
kuin riehumaan "haalien anastushomr
missä ja tekemään sekä-salaisia että
julkisia ilmiantoja kommunisteista.
Sitte myöhemmin se ei ole' suures-t
tikaan ' joutanut muuhun kiinittää'
huomiotaan kuin anastettujen haa­lien
käsissään pitämiseen, ^iitä huo­limatta
yksi ja toinen haali alkaa
nyt joutua vasaramarkkinoille. Niin­pä
esim. Clevelandin noskujen haali
on nyt jo joutunut pankin haltuun.
Samoin käynee piakkoin Warrenis-sa
ja Ashtabulassa. •
Hajaannuksen tapahtuessa noskut
uskoivat, että kunhan he vain vaik­ka
miten törkeitä keinoja käyttäen
onnistuvat anastamaan itselleen suo­malaisten
työläisten 'rakentamat
haalit, niin he tulevat pärjäämään
poistiehensä ja pian menee"'ohi ha­jaannuksen
'tuottamat vauriot,' he
jäävät yksinään tanssittamaan suo­malaista
työväkeä noskelaisbuden pii
Iin mukaan. Mutta niin ei käynyt­kään.
Vaikka he järjestjvät minkä­laisia
tilaisuuksia tahansa anastamil-leen
haaleille, niin suomalainen työ­väki
pysyi niiltä itsepäisesti poissa.
Itse vannointuneimmillekin noskuil-le
kävi ryöstöhaaleillaan ikävästi.
Hämähäkit kutoivat vain niissä verk­kojaan
ja rotat kaivelivat reikiään;
Työväki seurasi kommunisteja.;' Se
tietysti johti noskelaiset yhä räävit-tömämpään
kommunistien haukku­miseen.
Mutta sekään ei auttanut.
Silloin täytyi ruveta entistä ras­kaammin
omaa piskuista jäsenjouk-kiota
verottamaan. Mutta sekin al­koi
marista, jopa • yksi ja toinen air
koi jättää koko rakkaaksi käyneen
kin Detroitissa, jota
tuna. Tämä s a n V ^ - ^ »aootd.
- o r a a ^ i l F t i , ^ ™ t ^ ;
fiaiväajassa, jota v„v.
^. - -Detroitiin, -
^viJussi, joDe nosk
Jäljestäneet pnhe--'
koetti sitä ilffloteUa. Ja
possua tulosta Detroitiin.
^ ^vi^ussi. jolle . ^ S e n ^
ohvat jäljestäneet p a h e S ^
idtä 7»
S l M i « o o n a k ^ j i - g
^kaan kukaan tuota tärkeäl^Sr
huomannut Messu vieraUi
givijJussin luona ja puitu
le. km-jus3ilaiselle w l w ^ "
ioka tyräsi M o s s ^ t a t ^ »^
Mossu oU oikein numerotu^*^
Tuna ösottanut Venäjän rZu
»ouksen kehnouden. SittT^-
ryyppäsi ja juotti t u p ^ - „^
nuoru'kaisia ystävikseen.
liä pisti Mossu ckaksikymppi^
(tietysti inottoyhdistyksen S
salakapakan pSytään ja sanoi
juulaisille nuorukaisille: ,OtX
nyt, pojat, suihinne, sillä tässä -
sellainen tietäjä itäiseltä maalta. ,V'
ka ryypyt maksaa,. Ja niin S;»,
lähetti sähkösanoman Raivaajj,, •
että Detroitin valloitus on .onaS
nut. Kuitenkaan ei kukaan detroi.
tilainen tiedä, että se olisi missäa
muualla kuin mainitussa
kapakka-juopottelussa
onnistUBBt.
Mutta sehän se noskelaisille riittii-kiri.
Tuloksetonta on ollut kaiilda]li
Mqssun matJca, Kun hän on bastd-lut
kommunisteja kanssaan väitte­lyyn,
ovat nämä vain nauraneet }t
sanoneet, ettei kannata ostaa rnutii
ja ampua harakoita. '
Noskelaisuus on kuoleva eikä non-seva
liike. Sttä ei voi mikään pe­lastaa.
Sitä parhaiten todistaa
dysvaltain suomalaisten noskujen
kokemukset.
•Sitävastoin kommunistinen Kike
kaikkialla Yhdysvaltain suomalaistea
keskuudessa on kasvanut ja laajen­tunut.
Viime. aikoina on meille yal-mistunut
useita uusia haaleja;
Eteenpäin, ryöstetyn Raivaajan ti­lalle
perustamamme lehden, olemm»
kohottaneet voittoa tuottavalle poh­jalle.
Sen lisäksi olemme suftrittir'
i^eet useita hyvin onnistuneita a-vustusryntäyksiä
varsinaisen ame-"
rikalaisen kommunistisen liikkeea
hyväksi. Kaikki tämä osottaa, etti
kommunismi ei ole kuolemassa, ku­ten
noskelaiset sanovat, vaan etti
se on elävän elämän liike ja alt
kuuluu tulevaisuus.
. - : ,• • Sepetens. '
Eri^paikkab
myötämielisesti Punaseen Taloudel­liseen
Kansainväliseen. Nyt on kui­tenkin
tuo käsitys auttamattomasti
murskautunut X'Vir.Wstä on tullut
Ristiriitaiset tiedonannot seDaisistaJ yksi maailman vallankumoukseh
asioista kuten Venigän tilanne ja boteeraasjif. Se on siinä ,suhteessa
csosialistipuolueen», ^jonka nimen jo
yksistään noskelaiset • uskoivat - riit­tävän
vetämään työläisiä heidän
mukaansa.
Kuten havaitsemme on noskelai-sia
käyttämänsä keinot vieneet ojas­ta
allikkoon. Siitä hätä ja niin kek­sittiin
tasa uusia keinoja. Ensiksi
alettiin veljeilemään keltasten tup-lajuulaisten
kanssa, sitte alettiin ti-
,lata kuuluisia näytelmäseuran johta­jia
ja loppujen lopuksi pantiin su­rullisen
kuuluisa; Mossu «joukkoja
kokoomaan». Mossu lienee itässä
tehtävässään "onnistunut yhtä Tiyvin
kuin pukki kaalimaan vahtina, s.o.,
hävittänyt suojelemaansa järjestöä.
Kuitenkin on Mossu toimeenpannut
yhden urotyön, jonka johdosta hä­nen
maineensa on tuntuvasti' kohon­nut
noskelaisrten silmissä,; hän ni­mittäin
kävi ja puhui kuin puhui-
ROSEGROVE, ONT.
•-^Joi alan ilmoitta: Ne ovat ollett
tällä peridialla hyvin epätasaiaV
pyryt ja pakkaset tahtoo pitää tief,-
tukossa, että ei farmari tahdo Toidi
pitää teitä auki, että voiri kua-nolleen
ajaa tuotteitaan rautatiett
varteen, ratapölkkyjä ja massapnita.
Tämä Rotegrove on lähellä Foh-jois-
iOntarion kultakaivoksia Bostoa
Creekiä ja Kirkland Lalkeä. Kd-takuumetta
näyttää olevan tällä yi-päristöllä,
vaan erittäin Lardcr La­ken
lähistöllä järjestynyt kapitalis­ti
on hyvin yksimielisesti näitten;
jalojen metallien perässä, kun nä­kee
näitten väliä kulkevan hyriin
susiturkikeihin puettuja herrasttie-;
hiä. Dane näkyy olevan pysäkin-/
paikka, josta nykyään lähtee tie;
sinne alkavalle Rouyn kultapenikaj-le,
josta sanovat tulevan samallai-, f
sen, kun on Timminsin penikkJ»^/
Niin, tääUä Rosegrovessa olisi pai^';
kansa puolesta hyvä koettaa osnii»';
farmaUsta, kun on markkinapatt*:
ja lähellä, vaan tarvittaisi ljeiii>-|
löitä, jotka olisi osuustoimintaiJ;-;
innostuneita, henkilöitä, joiUa
uskallusta ensin panna alkuun.
lähän niitä sitten olisi mukaan ^%
joita, kun ensin vaan saisi homö5;|
alkuun. MahdoHisuuksia täällä Ij^l
olisi. . , •
OMSton toiminnasta vähä*en.Ko:/
koukset on voitu pitää säännölliseni
pyryistä ja pakkasista huoliinatta^J»;;
on sitä muistettu jonkunverran li»:-;
vlpuoltakin näin pienenä jouMfO^^
vaan annappas olla. maaliskuun»
päivän iUalla on Rosegroven IiaaB-la
sellaista, että ei vielä ole enaen
oHut, Naiset laittavat
ketin ja niihin . on keksitty ta^
viimeksi Vapauden kirjakauppa?'';
saapuneen keittokirjan avuUa
laista suuhunpantavaa, etta • •
niitten päskettien sisällöstä en sy^^,
nyt, niin aukenee ehkä samat
alkaa ajatella, että ^ olenkohan rm,
luokkataistelija, vaiko vaan jo ,
ulkokullattu lurjus. Siis s a ^ ;
kaikki tähän harvinaiseen j u n ^
sitten näette =>itä_siellä
Uutena jäsenenä pyrfa ""T..^.
mehelmik. 10 v- V^i^^^r^,:
selsa Wilho Myöhänen, joka 1^.,
syttiin osastoon mukanaan w ^
.ensa todistusten perusteefla tayoe*-
Us^nä toverfluotona.
Pnoliviralhnea-